Asumisen arvot ja tavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asumisen arvot ja tavoitteet"

Transkriptio

1 III Kuinka tästä eteenpäin Asumisen arvot ja tavoitteet Sari Puustinen Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan suomalaisia, asumiseen yleisesti liitettyjä arvoja ja ihanteita sekä näiden suhdetta virallisiin asuntopoliittisiin tavoitteisiin. Lähtökohtana on ollut havainto, jonka mukaan niin sanotut hyvät tavoitteet eivät kovin helposti siirry asuntopolitiikan ja asuntotuotannon käytäntöihin. Artikkeli perustuu meneillään olevaan tutkimukseen, jossa tarkastellaan pääkaupunkiseudun asuntosektoria käyttäen hyväksi urbaania regiimiteoriaa ja erityisesti Stokerin ja Mossbergerin regiimitypologiaa (1994). Tutkimusta varten on haastateltu keskeisiä asunto sektorin toimijoita pääkaupunkiseudulla. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että asumisen viralliset tavoitteet ovat osittain ristiriidassa meissä syvällä vaikuttavien arvojen kanssa. Myös keskeiset, olemassa olevat asuntopoliittiset instituutiomme perustuvat arvoihin, joiden alkuperä juontaa kauas historiaan. Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 305

2 Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisia asumisen, asuntotuotannon ja asuntopolitiikan taustalla vaikuttavia arvoja. Lähtökohtana on ollut havainto, että monet, eri osapuolten hyvinä pitämät ja usein viralliset tavoitteet, kuten asumisen kohtuuhintaisuus, urbaani tiiviys tai asuntotuotannon monimuotoisuus, eivät näytä helposti kääntyvän käytännöiksi pääkaupunkiseudulla. Tarkoitukseni tässä artikkelissa on esittää alustava tulkinta siitä, miksi joidenkin tavoitteiden toteuttaminen on niin vaikeaa. Näkemykseni mukaan monet asumisen kehittämisen hyvät tavoitteet ovat ristiriidassa suomalaiseen asumiseen liitettyjen, syvällä vaikuttavien arvojen kanssa. Artikkeli jakaantuu temaattisesti kolmeen osaan. Ensin esittelen hyödyntämääni urbaania regiimiteoriaa, erityisesti Stokerin ja Mossbergerin regiimitypologiaa (Stoker & Mossberger 1994). Sen jälkeen nostan esille yhden regiimitypologian ulottuvuuden. Tämä ulottuvuus kuvaa sitä perustaa, joka muodostaa mielekkyyden asuntosektorin toimijoiden tavoitteille. Kuvailen lyhyesti suomalaisen asuntopolitiikan kehitysvaiheita sekä esittelen asuntosektorin tämänhetkisten toimijoiden näkemyksiä suomalaisista asumisen arvoista. Esitän, että suomalaisen asuntosektorin toiminnan taustalla vaikuttavat vahvat traditiot sekä voimakas sosiaalinen koheesio eli yhdenmukaisuus. Näihin liittyy ehkä tiedostamatonkin oletus tiettyjen asumiseen liittyvien arvojen ja instituutioiden ylivertaisuudesta suhteessa muihin. Artikkelin johtopäätös-osassa pohdin asumisen nykytilannetta muun muassa URBA-projektissa saatujen kokemusten valossa. Esitän arvion siitä, onko alussa mainittuja hyviä tavoitteita mahdollista siirtää käytäntöön. Artikkeli on osa käynnissä olevaa tutkimustani, jonka aiheena on asuntosektorin hallinta pääkaupunkiseudulla. Laajemman analyysin pääkaupunkiseudun asuntosektorista sekä arvion urbaanin regiimiteorian soveltuvuudesta tämänkaltaiseen tutkimustehtävään esitän tutkimuksen valmistuessa vuonna Olen ollut URBA-projektin tutkijana kolme vuotta. Aiempi tutkimustyöni on kosketellut lähinnä maankäytön suunnittelua, suunnittelujärjestelmää sekä suunnittelijan ammattia monista eri perspektiivistä. UR- BA-projektin aikana on ollut kiehtovaa perehtyä asumiseen liittyvään tutkimusalaan. Tutkimukseni sisällön olen voinut itse vapaasti määritellä. Koko tutkijatiimillemme sekä mukana olleille yhteistyökumppaneille URBA on ollut kiinnostava sekoitus asumisen, asuntoarkkitehtuurin, asuntopolitiikan, asuntotuotannon sekä erilaisten rakenteiden ja prosessien tutkimusta sekä lisäksi yritystä vaikuttaa näihin kaikkiin. Eräs projektin suurimmista anneista on ollut eri toimijoiden välinen 306 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 keskustelu. Keskustelusta on tosin valitettavasti puuttunut monia keskeisiä ja vaikutusvaltaisia asuntosektorin toimijatahoja. Toivottavasti kaikuja URBA-projektin tuloksista kantautuu laajemmalle kuin projektiin osallistuneiden piiriin. Itse olen koko projektin ajan yrittänyt hahmottaa, mistä tässä ongelmavyyhdissä oikein on kyse: Mistä pääkaupunkiseudun moneen kertaan toistetut asunto-ongelmat johtuvat, miten koko järjestelmä toimii, kuka päätöksiä tekee, kuka tai ketkä tuottavat sektorin merkitykset ja tulkinnat sekä määrittävät toiminnan suunnat. Yritys hahmottaa asuntosektoria kokonaisuutena on jotakuinkin toivoton ja osoittaa amatöörimäistä innokkuutta parantaa koko maailma yhdessä gradussa. Tämä artikkeli on kuitenkin askel siihen suuntaan ja työ tulee jatkumaan vielä URBAprojektin loputtua. III Kuinka tästä eteenpäin Loppuvuodesta 2009 haastattelin 18 pääkaupungin asuntosektorin kannalta keskeiseksi määrittelemääni toimijaa sekä tein muutaman tausta-asiantuntijahaastattelun. Haastattelut olivat 1 3 tuntia kestäviä teemahaastatteluja, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Olen analysoinut aineistoa käyttäen apuna kvalitatiivisen aineiston käsittelyohjelmaa Atlasta. Haastatellut olivat ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, neljän rakennusliikkeen/rakennuttajan sekä rakennusalan järjestöjen edustajia. Lisäksi olen haastatellut kahta asumisen tutkijaa ja asuntosuunnittelijaa. Haastattelujen määrä ei riitä kattamaan kaikkia alan toimijoita. Monia tärkeitä tahoja jäi kuulematta. Esimerkiksi en haastatellut kaupunkien luottamushenkilöitä enkä yrityksistäni huolimatta lopulta päässyt haastattelemaan eläkevakuutusyhtiöiden ja rahoituslaitosten edustajia. Lisäksi monet haastatellut edustavat vain pientä toiminnan osa-aluetta laajemman toimijan piirissä. Esimerkiksi ministeriöitä ja kaupunkeja kuvaa pikemminkin toimijoiden ja tavoitteiden moneus kuin ykseys. Haastatteluaineiston lisäksi olen hyödyntänyt alan tutkimuskirjallisuutta. Muutama tutkimusaihettani koskeva rajaus: vaikka puhun asumisesta ja asumisen arvoista yleensä, on viitekehykseni ja tarkastelunäkökulmani URBA-projektin painotuksesta johtuen pääkaupunkiseutukeskeinen. Kansainvälisissä yhteyksissä olen käyttänyt termiä Helsinki Metropolitan Area. En tee yleisiä, koko maata koskevia tarkasteluja enkä johtopäätöksiä. Metodologialla on omat vaikutuksensa työn sisältöön: kvalitatiivinen tutkimusote ja rajattu määrä haastatteluja, lisänä Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 307

4 kirjallisuusanalyysiä. Sekä tämä artikkeli että myöhemmin julkaistava tutkimus ovat konstruktioita haastateltujen näkemyksistä sekä niiden ja kirjallisen aineiston perusteella tekemistäni tulkinnoista. Kyseessä ei myöskään ole tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen liittyvä case-study, tapaustutkimus, joskin vuonna 2008 alkanut taloustaantuma ja sitä seuranneet asunto- ja suhdannepoliittiset elvytystoimet ovat sekä selkeyttäneet tiettyjä ajatuskulkuja että vaikuttaneet työn suuntaukseen. Urbaani regiimiteoria asuntosektorin tutkimuksen apuvälineenä Tutkimuksessani minua kiinnostavat asuntosektorin julkiset ja yksityiset toimijat, näiden arvot, intressit ja riskit, sekä toimijoiden välinen virallinen ja epävirallinen yhteistyö. Lisäksi pohdin järjestelmän kehittämiseen ja muuttamiseen liittyvää problematiikkaa, johon olemme URBAssa jatkuvasti törmänneet (ks. esim Mäntysalo & Puustinen 2008). Teoreettisena taustatukena käytän hallinnan (mm. Peters 1997, Healey 1997, Pierre 1997a,b, Kurunmäki 2005) sekä urbanin regiimin käsitteitä (mm. Pierre 1997b, Stoker & Mossberger 1994, Mossberger & Stoker 2001). Pääkaupunkiseudun asuntosektorilla tarkoitan kokonaisuutta, johon kuuluvat sekä julkisen vallan harjoittama toiminta (valtion ja kuntien harjoittama asuntopolitiikka, maapolitiikka, maankäytön suunnittelu) sekä yksityinen, rakennusliikkeiden harjoittama teollinen rakennustoiminta, rahoitus, alan järjestöjen toiminta, sekä laajana viitekehyksenä asuntomarkkinat. Tarkastelen pääkaupunkiseudun asuntosektoria hallinnan kohteena. Termi hallinta (governance) on runsaasti käytetty politiikan ja hallinnon tutkimuksessa ja siitä on monenlaisia määritelmiä (esim. Kurunmäki 2005, Pierre 1997a & 2000). Hallinnasta voidaan puhua paikallisella, kansallisella tai globaalilla tasolla, joista jokaiseen liittyy laaja tutkimusalansa (mm. Pierre 2000). Tässä artikkelissa hallinnan käsitteellä viitataan paikallisen tason eli pääkaupunkiseudun tilanteeseen, joka ei ole tietenkään vailla kansallisia ja kansainvälisiä kytkentöjä. Pierren mukaan (Pierre 1997a, 5) hallinta voidaan määritellä prosessiksi, jossa paikalliset poliittiset instituutiot toimeenpanevat politiikkaansa ja ohjelmiaan yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa ja jossa näillä toimijoilla ja intresseillä on mahdollisuus saavuttaa vaikutusvaltaa toimintakentällään. Kurunmäki määrittelee hallinnan prosessiksi, jossa muodolliset 308 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 ja epämuodolliset instituutiot etsivät ratkaisuja urbaaniin kehitykseen (Kurunmäki 2005, 36,37). Oleellisia ovat myös toimijoiden verkostomaiset suhteet, niiden luominen ja ylläpito (mm. Healey 1997). Hallinnan määritelmät poikkeavat toisistaan siinä, nähdäänkö hallinnan avulla toteutettavan joitakin yhteisiä, kollektiivisia päämääriä vai ovatko hallinnan lopputuloksena syntyvä väliaikainen kokonaisuus ja siitä muodostuva rakenne vain osien summa (Kurunmäki 2005, 36). Myös pääkaupunkiseudun asuntotuotantojärjestelmän kannalta on kiinnostava kysymys, missä asuntosektorin tavoitteet määritellään, onko olemassa yhteisiä tavoitteita, vai toteuttaako jokainen toimija (esim. valtion eri viranomaiset, kunnat, rakennusliikkeet) vain omien intressiensä mukaisia tavoitteita. Pierre näkee yhteyden siinä, miten hallinnan kumppanuuksien lisääntyminen vaikuttaa poliittisten ohjelmien muovautumiseen ja toteutumiseen. Hänen mukaansa lisääntyvät kumppanuudet hämärtävät poliittisten tavoitteiden syntyä tavoitteet muovautuvat lopullisesti ikään kuin jälkikäteen; sillä perusteella, mitä on saatu toimeenpantua. (Pierre 1999, 376.) III Kuinka tästä eteenpäin Urbaani regiimiteoria (urban regime theory) tai tässä lyhyemmin regiimiteoria on 1980-luvun puolivälin jälkeen kehittynyt kaupunkipolitiikan tutkimussuuntaus, jolla on yhteyksiä pluralistiseen ja elitistiseen valtatutkimukseen sekä poliittiseen taloustieteeseen (ks. tarkemmin esim. Kainulainen 2000, Nevalainen 2004, 64). Se ei kuitenkaan ole kehittynyt suoraan näiden pohjalta, vaan on itsenäinen ja suhteellisen uusi teoreettinen suuntaus (Stoker 1995, 54). Vaikka urbaanista regiimiteoriasta käytetään yleisesti teorian nimitystä, sitä on Mossbergerin ja Stokerin mukaan pidettävä pikemminkin moniulotteisena mallina tai käsitteenä. Tämä johtuu käsitteen rajoituksista selittää variaatioita regiimien muotoutumisessa, ylläpidossa tai muutoksissa. (Mossberger & Stoker 2001, 811.) Regiimiteorian keskeisenä tutkimuskohteena ovat julkisten ja yksityisten organisaatioiden (toimijoiden) väliset riippuvuussuhteet taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten ratkaisussa. Erityistä huomiota kiinnitetään toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja toiminnan kollektiiviseen organisointiin sekä niihin liittyviin ongelmiin. (Esim. Stoker & Mossberger 1994) Kuten hallintaa ja kumppanuuksia koskeva tutkimus, myös regiimiteoria tutkii perimmältään kaupunkien tai kaupunkiseutujen muutosta (Stoker & Mossberger 1994, 195, 196). Teorian syntyyn vaikuttivat havainnot paikallisen poliittisen päätöksenteon autonomian heikkenemisestä, Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 309

6 yhteiskunnan fragmentoitumisesta ja monimutkaistumisesta sekä konsensuksen puutteesta. (Kainulainen , Mossberger & Stoker 2001, 811) Eräänä regiimiteorian keskeisenä lähtölaukauksena pidetään Clarence Stonen tutkimusta (1989) Atlantan kaupunkia hallinneesta, julkisista ja yksityisistä toimijoista muodostuneesta valtaeliitistä vuosina Regiimiteoriassa paikallisen hallinnan nähdään tietyllä rajatulla alueella järjestyneen urbaanin regiimin tai kaupunkiregiimin muotoon. Regiimit 1 ovat ideologisia, kulttuurisia ja usein historiallisen kehityksen seurauksena syntyneitä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteenliittymiä. Niiden tavoitteena on usein urbaanin talouden kasvu, mutta muutkin tavoitteet ovat mahdollisia 2. Urbaanin regiimiteorian lähtökohtana on siis paikallisesti rajattu alue tai tila, yleensä kaupunki tai kaupunkiseutu. Tässä artikkelissa regiimiksi rajautuu pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Espoo ja Vantaa. Regiimin käsitettä on kuitenkin käytetty myös monissa muissa yhteyksissä, joissa regiimit on määritelty kaupunkia tai kaupunkiseutua huomattavasti laajemmiksi alueiksi, esimerkiksi valtioiksi tai useiden valtioiden muodostamiksi kokonaisuuksiksi. Tunnetuimpia esityksiä lienee hyvinvointivaltion ja kapitalistisen järjestelmien suhdetta tutkineen tanskalaisen sosiologin Gøsta Esping-Andersenin (The Three Worlds of Welfare Capitalism, 1990) luoma käsite welfare regime (alunp. welfare-state regimes) ja tämän käsitteen typologisointi. Esping-Andersen kehitti mallin, jolla vertailtiin sosiaalipoliittisen datan avulla erilaisia hyvinvointivaltion malleja alun perin 18 eri maassa. Esping-Andersenin mallia ja käsitteitä on siteerattu, kehitetty edelleen sekä kritisoitu erittäin laajasti sosiaalipolitiikan ja asumistutkimuksen alalla (mm. Anderson 2006, Allen 2007, Arbaci 2007, Andersson et al 2007, Matznetter & Mundt 2010). Welfare regime käsitteen ympärille rakentunut keskustelu muodostaa kokonaisen oman tutkimussuuntansa, joka on erotettava urbaanista regiimiteoriasta ja siihen liittyvästä keskustelusta. Siihen ei puututa tässä artikkelissa enempää. 1 Suomeksi: hallintokoneisto, hallintajärjestelmä, hallinta 2 Tunnetun Molotchin kasvukoneteesin (alunp. 1976) mukaan julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on usein yhteinen intressi kasvattaa paikallista taloutta. Tämä johtaa kumppanuuteen, jonka toiminnan legitimiteettiä perustellaan sillä, että kasvu hyödyttää kaikkia yhteisön jäseniä. Molochin kasvukoneteesi, joka kuvasi paikallista maapolitiikkaa, kaavoitusta ja rakentamista, kehitettiin alun perin kuvaamaan amerikkalaista kaupunkikehitystä, vetovoimaisuutta ja kaupunkien välistä kilpailua. (Ks. esim. Logan-Molotch 1996, Puttonen 2002.) 310 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 Regiimiteoriassa valta käsitetään lähtökohtaisesti fragmentoituneeksi. Ensisijainen syy fragmentoitumiseen on ero julkisen vallan ja markkinavoimien välillä. Osapuolilla on hallussaan erilaisia resursseja, joita hallintaan tarvitaan: julkisilla toimijoilla poliittista legitimiteettiä ja auktoriteettia, yksityisillä pääomaa, jonka avulla rahoitetaan toimintaa, luodaan työpaikkoja sekä maksetaan veroja. Vallan fragmentoituminen edellyttää julkisen vallan ja yksityisten toimijoiden liittoutumista, jolloin voi syntyä regiimi. Regiimiteorian keskeisenä tutkimuskohteena ovatkin julkisten ja yksityisten organisaatioiden (toimijoiden) väliset riippuvuussuhteet taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten ratkaisussa. Erityistä huomiota kiinnitetään julkisten ja yksityisten toimijoiden välisen vuorovaikutuksen kollektiiviseen organisointiin ja siihen liittyviin ongelmiin. (Esim. Stoker & Mossberger 1994, 197, 198; Mossberger & Stoker 2001, 812.) III Kuinka tästä eteenpäin Regiimiteoriassa korostetaan erityisesti epämuodollisten verkostojen ja toimintatapojen merkitystä. Kainulaisen mukaan regiimissä on kyse epämuodollisista tai -virallisista järjestelyistä, jotka ympäröivät ja täydentävät hallintoviranomaisten muodollista toimintaa. Regiimi on hänen mukaansa löyhä ja yhteisten intressien yhdistämä ryhmä, jolla on pääsy institutionaalisiin resursseihin ja joka ratkaisevalla tavalla vaikuttaa kaupungin hallintaan. Tavoitteena on syntyneen koalition avulla sopeutua yhteiskunnallisiin muutoksiin. (Kainulainen 2000, 292, 293; myös Stone 1989, 6 9.) Valta määritellään regiimianalyysissä sosiaalisesti tuotetuksi kyvyksi tai kapasiteetiksi toimia tai osallistua yhteistoimintaan; ei niinkään sosiaalisen kontrollin muodoksi tai ylivallaksi (Stone 1989, Mossberger & Stoker 2001, 812, Kainulainen 2000, 292). Kiinnostava kysymys ei siis ole perinteinen pluralistisen ja elitistisen valtatutkimuksen kiistakysymys kuka käyttää valtaa (who governs?), vaan kenellä on kapasiteettia toimia. Valta käsitteellistyy regiimianalyysissä toimintakykyyn tai toimintatapaan, joka mahdollistaa tehtävien hoidon (Stoker & Mossberger 1994, 197; Kainulainen 2000, 293). Toimintakyvyn saavuttaminen ei ole varmaa tai itsestään selvää. Yhteistyötä täytyy eri tavoin luoda, ylläpitää ja uusintaa. Yhteistyökumppanien mukaan saamiseksi tarvitaan houkutteleva toiminta-alue. Osallistumisen ja kollektiivisen toiminnan ongelmia ratkotaan myös erilaisten insentiivien eli kannustimien avulla. Kannustimet voivat olla materiaalisia tai immateriaalisia. (Kainulainen 2000, 295, Mossberger & Stoker 2001, 814.) Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 311

8 Regiimitutkijoiden painotukset toimijoiden yhteisten tavoitteiden tai intressien olemassaolosta eroavat jonkin verran toisistaan. Kainulaisen mukaan regiimissä on kyse yhteisistä tavoitteista ja niiden saavuttamisesta (Kainulainen 2000, 294). Mossbergerin ja Stokerin mukaan eri osapuolten yhteistyö ei edellytä konsensusta arvoista ja uskomuksista, vaan yhteistyöhän osallistuminen lähinnä mahdollistaa omien tavoitteiden toteutumisen. Toisaalta heidän mukaansa regiimit lähentävät osallistuvia, muokkaavat ajan mittaan heidän tavoitteitaan ja luovat myös yhteisen toiminnan muotoja. Pyritään vähentämään eroavaisuuksia ja hakemaan stabiilia yhteistyösuhdetta. Stabilisointia tapahtuu, koska regiimit organisoivat resursseja ja pyrkivät etabloimaan yhteistyön muodot. (Mossberger & Stoker 2001, 813, Stone 1993, 11.) Laajasti ottaen voitaisiin ajatella, että regiimit ovat oletusarvo kapitalistisissa yhteiskunnissa, koska julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä on kaikkialla (mm. Stoker & Mossberger 1994, 196). Kaikki kaupungit tai kaupunkiseudut eivät kuitenkaan ole regiimejä. 3 Regiimit, olivatpa ne luonteeltaan millaisia tahansa, ovat tietoisten poliittisten valintojen tulosta. Regiimin olemassaolo tietyssä paikassa tiettyyn aikaan on Mossbergerin ja Stokerin mukaan empiirinen kysymys. Se edellyttää tietynlaisia suhteita, mukaan lukien kykyä rakentaa toimivia julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksia valittujen agendojen ympärille. (Stoker & Mossberger 1994, 197; Mossberger & Stoker 2001, 815.) Regiimin tuntomerkkejä ovat Mossbergerin ja Stokerin mukaan seuraavat: 1. Regiimi on epävirallinen mutta suhteellisen vakaa ryhmä toimijoita, joilla on pääsy institutionaalisiin resursseihin. Toimijoiden yhteistyö voi tapahtua sekä muodollisissa että epämuodollisissa verkostoissa. 2. Regiimit häivyttävät eroa julkisesti valvotun hallinnon ja yksityistaloudellisesti ohjautuvien taloudellisten voimavarojen välillä. Regiimiin toimijoina voi olla myös muita osapuolia, esimerkiksi järjestöjen edustajia. 3. Yhteistyö ei ole itsestään selvää, vaan se täytyy luoda. Kaikissa kaupungeissa tai kaikilla alueilla ei ole regiimejä. 4. Regiimit ovat suhteellisen pysyviä järjestelmiä. Esimerkiksi vaalikauden vaihtuminen ei välttämättä muuta regiimiä. 3 Mossberger ja Stoker esittelevät artikkelissaan (2001) joukon tutkimuksia, joissa regiimin käsitettä on tulkittu tai käytetty eri tavoin väärin. 312 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 5. Regiimin toimintaedellytyksiin vaikuttavat regiimin osapuolet, näiden väliset suhteet sekä se, millaisia resursseja osapuolet voivat antaa yhteistoimintaan. Voidaan puhua myös hallinnan kapasiteetista (Kainulainen 2000,293). 6. Vuorovaikutus ja resurssien järjestely lisäävät konsensusta regiimin toimijoiden välillä. Konsensusta pidetään yllä valikoiduilla kiihokkeilla, kuten pienillä palkinnoilla tai toimintamahdollisuuksilla. 7. Regiimin sisällä ei tarvita täydellistä yksimielisyyttä arvoista ja normeista, mutta pitkään jatkunut yhteistoiminta tuottaa konsensusta yhteisestä politiikasta. (Mossberger ja Stoker 2001, , Stone 1989, 1993, ks. myös Taavitsainen 2008.) III Kuinka tästä eteenpäin Stokerin ja Mossbergerin regiimitypologia Regiimien paikalliset tai alueelliset kontekstit vaikuttavat siihen, millaiseksi regiimi muodostuu. Kuvatakseen erilaisia liittoutumisen malleja, toimintatapoja sekä yhteistyön motiiveja Stoker ja Mossberger ovat typologisoineet regiimit kolmeen eri peruskategoriaan: orgaanisiin, instrumentaalisiin ja symbolisiin (Stoker & Mossberger 1994). Nämä sangen karkeat peruskategoriat on lisäksi jaoteltu useisiin alakategorioihin. Stokerin ja Mossbergerin mukaan regiimit eivät välttämättä ole tiukkarajaisia vaan saattavat muuttua. Sama regiimi voi kehityskaarensa aikana kuulua eri kategorioihin. Regiimit voivat myös sisältää piirteitä eri kategorioista. Lisäksi paikallisilta hallinnan areenoilta voidaan erottaa myös valtakoalitioita haastavia yhteistyöverkostoja ja vastakoalitioita. (Stoker & Mossberger 1994, Nevalainen 2004, 66). Regiimien jaottelu perustuu niiden laadun ja toiminnan arviointiin erilaisien ulottuvuuksien perusteella. Ulottuvuuksia on viisi. Ne ovat: toiminnan päämäärä tai tavoite (purpose) osallistujien pääasiallinen toimintamotiivi (main motivation of participants) perusta yhteisen tavoitteen mielekkyydelle (basis for sense of common purpose) liittoutuman laatu ja tavoitteiden yhdenmukaisuus (quality of coalition and congruence on interests) Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 313

10 suhde paikalliseen ja ylipaikalliseen toimintaympäristöön (relationship with environment: local and nonlocal). (Stoker & Mossberger 1994, ) Orgaanisen (yhtenäisen) regiimin toiminnan tavoitteena on paikallisen status quon säilyttäminen. Sen toiminnan motiivina ovat paikalliset riippuvuussuhteet. Orgaaninen regiimi perustuu paikallisiin traditioihin ja sosiaaliseen yhdenmukaisuuteen (koheesioon). Myös koalitiossa toimivien tavoitteet ovat muokkautuneet yhteneväisiksi. Orgaaninen regiimi rajaa oman paikallisen toimintapiirinsä tarkasti, eli toimintaan pääsevät osallistumaan vain valikoidut tahot. Suhteessa ylipaikallisiin tahoihin orgaaninen regiimi on myös varsin itsenäinen. Stokerin ja Mossbergerin mukaan orgaaninen regiimi on tyypillinen paikkakunnille, joiden sosiaalinen rakenne on yhtenäinen ja väestö homogeeninen. Tällaisilla paikkakunnilla paikallisidentiteetti on vahva ja asukkaiden käsitykset ja kokemukset historiasta ovat samankaltaisia. Suurta tarvetta muutoksiin ei ole. Orgaaninen regiimi on Stokerin ja Mossbergerin mukaan tyypillinen pienissä kaupungeissa ja esikaupunkialueilla. Euroopan maista sen on katsottu olevan tyypillinen erityisesti Ranskassa, jossa teollistuminen tapahtui suhteellisen myöhään ja paikalliset hallintoeliitit ovat kyenneet säilyttämään perinteiset asemansa (Stoker & Mossberger 1994, ; Nevalainen 2004, 66, 67). Instrumentaalisen tai välineellisen regiimiin tavoitteet ovat lyhytaikaisia ja projektiorientoituneita, ja koalition perustamisen motiivina on tiettyjen projektien toteuttaminen. Päämäärät muotoutuvat lähinnä niiden toteuttamiskelpoisuuden perusteella eivätkä välttämättä perustu vahvaan konsensukseen, kuten orgaanisissa regiimeissä. Toiminnalla tavoitellaan konkreettisia tuloksia, kuten suoraa taloudellista hyötyä. Vaikka instrumentaalisen regiimin toimijoiden tavoitteet ovat yhteneväiset, eri toimijoiden taustat, intressit ja kannustimet voivat olla erilaisia. Siksi kumppanuus ei synny itsestään, vaan sitä täytyy aktiivisesti luoda ja ylläpitää. Tavoitteiden saavuttamiseksi regiimin sisällä määritellään yhteiset puhumisen tavat. Ei-toivotut kumppanit pyritään rajaamaan keskustelun ulkopuolelle. Instrumentaalinen regiimi on orgaanisen tavoin luonteeltaan itsenäinen suhteessa paikalliseen lähiympäristöönsä, mutta on toisaalta riippuvainen ylipaikallisista viiteryhmistään. Stokerin ja Mossbergerin mukaan instrumentaalinen regiimi on hallinnut regiimikeskustelua erityisesti Pohjois-Amerikassa. Clarence Stonen kuvaus Atlantasta (1989) edustaa tyypillistä instrumentaalista regiimiä. (Stoker & Mossberger 1994, ; Nevalainen 2004, 66, 67.) 314 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 Symbolinen regiimi pyrkii muuttamaan perusteellisesti paikallista ideologiaa tai imagoa. Tavoitteena on siis siirtyminen kokonaan uuteen ideologiaan tai ajattelutapaan. Tämä koalitiomuoto on tyypillinen kaupungeissa tai alueilla, jotka pyrkivät muutoksen avulla parantaman kilpailuasetelmiaan kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Toiminta vaatii sekä toimijoiden välistä yhteisymmärrystä toiminnan tavoitteista että laajaa sijaintiyhteisön tukea. Yhteisymmärrykseen pyritään symbolien strategisella käytöllä. Symbolien avulla muotoillaan yhteisön jäsenten asenteita regiimin jäsenten tavoittelemaan suuntaan. Tyypillinen symboli on Stokerin ja Mossbergerin mukaan kilpailu-metafora, johon viittaamalla toimijoita ja ympäröivää yhteisöä innostetaan asennemuutokseen. Symbolisen regiimin jäsenet ovat siis riippuvaisia paikallisten yhteisön jäsenten tuesta. Jälkimmäisiä kuitenkin rohkaistaan pikemminkin muuttamaan asenteitaan kuin osallistumaan regiimin toimintaan ja sen tavoitteiden määrittelyyn. Symbolinen regiimi on riippuvainen myös ylipaikallisesta tuesta, esimerkiksi investoinneista. Vaikka symbolinen regiimi edellyttää toimijoiltaan yhteisymmärrystä, voi toimijoilla olla hyvinkin erilaisia intressejä ja tavoitteita. Tämän vuoksi symbolinen regiimi voi olla sisäisesti ristiriitainen ja konflikteille altis. Toimijoita motivoi kuitenkin ajatus, että on hyödyllisempää pysytellä regiimin sisä- kuin ulkopuolella. (Stoker & Mossberger 1994, ; Nevalainen 2004, 66, 67.) III Kuinka tästä eteenpäin Taulukko 1. Regiimityypit Stokerin & Mossbergerin mukaan (1994). Määrittävät ominaisuudet Toiminnan päämäärä tai tavoite Osallistujien pääasiallinen toimintamotiivi Perusta yhteisen tavoitteen mielekkyydelle Liittoutuman laatu (tavoitteiden yhdenmukaisuus) Suhde paikalliseen toimintaympäristöön Suhde ylipaikalliseen toimintaympäristöön Orgaaninen tai yhtenäinen Paikallisen status quon säilyttäminen Paikalliset riippuvaisuussuhteet Traditiot ja sosiaalinen yhdenmukaisuus Yhtenäisiksi muokkautuneet tavoitteet Poissulkeva, vain valikoidut tahot pääsevät osallistumaan Itsenäinen Regiimityypit: Instrumentaalinen tai välineellinen Tavoitteet väliaikaisia, päämääränä projektien toteuttaminen Konkreettiset tulokset, esim. taloudellinen hyöty Eri toimijoilla vaihtelevat kannustimet Aktiivisesti ylläpidetty kumppanuus, yhtenevät tavoitteet Poissulkeva Riippuvainen ylipaikallisista tahoista Symbolinen Paikallisen toimintatavan tai imagon muutos Siirtyminen uuteen toimintapolitiikkaan Symbolien strateginen käyttö Sisäisesti ristiriitainen, kilpailevia tavoitteita Riippuvainen ympäristön tuesta ja tavoitteiden hyväksynnästä Riippuvainen ylipaikallisista tahoista Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 315

12 Regiimit ovat erilaisia urbaanista kontekstista riippuen Vaikka poliittiset toimintaympäristöt eri puolilla maailmaa ovat hyvin erilaiset, tietyt ongelmat ja muutospaineet ovat tyypillisiä monissa länsimaissa: kaupunkien tai kaupunkiseutujen välinen kilpailu investoinneista kiihtyy, ja liiketaloudellisten intressien rooli päätöksenteossa kasvaa muokaten samalla urbaania ympäristöä. Monissa Euroopan maissa (keskus)valtio on hajauttanut ja delegoinut vastuitaan. Asunto- ja sosiaalipolitiikassa tämä kehityssuunta on ollut erityisen näkyvä. Samalla taloudelliset paineet ovat kasvaneet sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Palvelutuotantoa on yksityistetty sekä kaupallisille että voittoa tuottamattomille organisaatioille. Tämä kaikki on merkinnyt kasvavaa kompleksisuutta erityisesti paikallisen tason hallinnassa. (Stoker & Mossberger 1994, 196.) Regiimiteorian vahvuutena on keskittyminen kollektiivisen toiminnan organisointiin ja koalitioiden muodostukseen monenlaisissa urbaaneissa konteksteissa. Teoriaa on sen vuoksi käytetty myös kansainvälisessä vertailevassa tutkimuksessa. Tällöin on erityisen tärkeää tunnistaa ne paikalliset tai kansalliset käytännöt ja poliittisten toimintaympäristöjen eroavaisuudet, joita alkuperäinen, pohjoisamerikkalaisessa kontekstissa syntynyt regiimiteoria ei huomioi. Eroja on esimerkiksi paikallisen hallinnan liittoutumissa, institutionaalisissa järjestelyissä, taloudessa (mm. pääomien keskittymisen aste), historiassa, poliittisessa kulttuurissa ja osallistumisen mahdollisuuksissa. (Stoker & Mossberger 1994, , 210) On havaittu, että esimerkiksi Euroopassa julkisella sektorilla on usein enemmän valtaa koalitiossa mm. julkisen maanomistuksen tai maankäytön suunnittelukäytäntöjen kautta. Eurooppalaisissa regiimeissä on usein vähemmän yksityisiä toimijoita mukana. Eurooppalaisilla regiimillä voi olla myös kiinteämpi suhde valtion hallintoon. (Mossberger &Stoker 2001, 820, 821.) Amerikkalaisessa regiimitutkimuksessa on usein keskitytty kahteen toimijaryhmään, vaaleilla valittuihin poliittisiin päättäjiin ja bisneseliittiin, sekä näiden väliseen yhteistyöhön. On kuitenkin muistettava, että toimijaryhmiä on myös muita. Eurooppalaisessa kontekstissa valtion ja kuntien viranomaiset sekä erilaiset asiantuntijat ovat vaikutusvaltaisempia kuin Amerikassa. Joissakin tapauksessa esimerkiksi asukkaat ja erilaiset organisaatiot sekä näiden organisoima toiminta voivat olla tärkeitä. (Stoker & Mossberger 1994, 198) Esimerkiksi regiimiteorian syntyyn 316 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 vaikuttanut Clarence Stone on havainnut (2005), että regiimianalyysi ei kykene tarpeeksi huomioimaan kaikkien toimijoiden inhimillistä panosta eikä myöskään tapahtunutta oppimisprosessia (social learning) erilaisissa kaupunkien kehittämisprojekteissa. Viime aikoina regiimiteorian käyttäjiä on kritisoitu muun muassa haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä nähdä muodikkaiden kaupunkiuudistusprojektien taustalla vaikuttavia globaaleja talouspoliittisia kehityskulkuja. Bennetin ja Spiroun mukaan taloutta ei ole haluttu nähdä osana poliittista todellisuutta. Heidän mukaansa regiimiteoriaa tulisi kehittää normatiivisempaan suuntaan, joka mahdollistaisi urbaanien kaupunkipolitiikkojen todellisen sisällön arvioinnin (mm. Bennett & Spirou 2006). III Kuinka tästä eteenpäin Pääkaupunkiseudun asuntosektoria koskevassa tutkimuksessa eräänä lähtökohtana on kysymys, voidaanko asuntosektoria ylipäänsä nimittää regiimiksi. Alustavan analyysin perusteella voidaan, jos niin halutaan tulkita(!). Puhtaasta regiimitypologian mukaisesta tyypistä ei kuitenkaan ole kyse, kuten harvoin on Stokerin ja Mossbergerinkään mukaan. Asuntosektorista löytyy eniten orgaanisen regiimin, mutta joissakin ulottuvuuksissa myös instrumentaalisen regiimin piirteitä. On myös mahdollista tulkita asuntosektorin toimintaa historian aikajanalla niin, että regiimityyppi, tai painotukset eri ulottuvuuksilla, ovat eri aikakausina vaihdelleet orgaanisesta symboliseen. Tähän tarkasteluun ei kuitenkaan voida tässä artikkelissa mennä. Nostan tässä artikkelissa esille vain yhden regiimitypologian ulottuvuuden. Stokerin ja Mossbergerin mukaan toimijoiden jakamalle näkemykselle tai elämänkatsomukselle täytyy olla jokin mielekäs pohja tai perusta. Orgaanisessa regiimityypissä toiminnan mielekkyyden taustalla ovat traditiot sekä sosiaalinen koheesio (Stoker & Mosberger 1994, ). Nämä molemmat nousivat vahvasti esille tekemissäni asuntosektoreiden toimijoiden haastatteluissa keskusteltaessa asumiseen liittyvistä arvoista ja arvostuksista. Asumisen arvot ja asuntopolitiikka Harjoitetun asuntopolitiikan ja ylipäänsä asuntosektorin toiminnan taustalla on monia arvoja ja ihanteita. Jotkut, esimerkiksi omistusasumisen arvostus, ovat ilmeisiä ja nousivat esiin jokaisessa tämän tutkimuksen haastattelussa. Osa arvostuksistamme taas lymyilee erilaisten ilmiöiden taustalla tai ilmenee epäsuorasti sivulauseista. Tärkeitäkin Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 317

14 arvoja voi jäädä itsestään selvinä havaitsematta. Kiinnostavaa on se, että monet asumiseen liittyvät arvot kietoutuvat ja liittyvät toisiinsa. Toisilleen läheiset arvot näkyvät myös luoduissa asumisen instituutioissa sekä asuntopolitiikan ja sosiaalipolitiikan toimintamalleissa. Suomalaisen asuntopolitiikan historiaa tarkasteltaessa huomaa, että arvojen ja politiikan välillä vallitsee resiprookkinen suhde: Harjoitettu politiikka ei ole vain seurausta vallitsevista arvoista, vaan toisaalta politiikan sisällöt tuottavat, uusintavat ja vahvistavat arvoja. Suomalaisen asumisen suurta kertomusta sekä asuntopolitiikan vaiheita ovat tutkineet ja tulkinneet muun muassa Anneli Juntto ja Hannu Ruonavaara. Suomalaiselle asuntopolitiikalle ovat Junton ja Ruonavaaran mukaan olleet tyypillisiä tietyt piirteet: Ensinnäkin asuntopolitiikan yleinen ponnettomuus, passiivisuus ja keskittyminen kriisiaikoihin. Ruonavaaran mukaan valtion puuttumista asumisoloihin pidettiin erityisesti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla epäsuotavana (Ruonavaara 1993, 275). Sotien jälkeisinä jälleenrakennuksen vuosina sekä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen aikakaudella asuntopolitiikka oli aktiivisempaa luvulta lähtien asuntopolitiikkaa on tietoisesti kevennetty, säännöstelyä on pyritty purkamaan ja tukien trendi on ollut laskeva. Asuntopolitiikka on suomessa ylipäänsä katsottu välttämättömäksi pahaksi, jota on harjoitettu lähinnä ulkosyntyisten kriisien ja poikkeusolojen aikana. Näiden jälkeen on aina palattu vähäisen puuttumisen malliin. (Anderson et al 2007, 156; Juntto 1990, 362) Junton mukaan (mts. 19) asuntopoliittiset uudistukset ja innovaatiot ovat olleet aina hitaita ja eri ajanjaksoina on törmätty yhä uudelleen toistuviin ongelmiin. Junton mukaan asuntopolitiikka tulisi nähdä osana sosiaalipolitiikkaa ja sen tulisi toteuttaa sekä sosiaalisia, taloudellisia että poliittisia eli legitimiteettiä luovia tavoitteita. Asuntopolitiikalla on kuitenkin hänen mukaansa ollut vahvimmat kytkennät talous-, työvoima- ja rahapolitiikkaan. Asuntopolitiikalla on edistetty lähinnä taloudellista kasvua sosiaalisten tavoitteiden jäädessä marginaalisiksi. (Juntto 1990, 16, 17; ks. myös Laakso & Loikkanen 2004, 289) Poliittiset, vakauttavat tavoitteet sekä talouden kasvu on kytketty konkreettisesti toisiinsa kansalaiskasvatuksen avulla muun muassa kannustamalla asuntosäästämiseen (Juntto 1990, 253, ks. myös Hankonen 1994). Ruonavaara on Junton kanssa samoilla linjoilla: asuinolojen kehittäminen on kastsottu hyödylliseksi lähinnä kansantalouden ja tuotannon kannalta ja toisaalta moraalisen kontrollin näkökulmasta (mm. Ruonavaara 1993: 153, 275). Asukkaan, ihmisen näkökulma on yleensä jäänyt taustalle. 318 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

15 Toinen asuntopolitiikan tyypillinen piirre kautta 1900-luvun on ollut omistusasumisen suosiminen ja vuokra-asumisen leimaaminen toisarvoiseksi asumisen muodoksi. Yhteiskunnan taustalla vaikuttavat arvot ja asuntopolitiikka on juuri tässä kohden onnistuneesti limitetty tukemaan toisiaan. Omistusasumisesta on tehty sosiaalinen pakko, sosiaalisen pärjäämisen ja kuntoisuuden mittari (Juntto 1990, 286; Ahponen & Järvelä 1983). Omistusasumis-instituution avulla on pyritty vakauttamaan yhteiskunnallisia oloja ja toisaalta vaikutettu kansalaisten kulutuskäyttäytymiseen sitomalla asuntosäästämisessä syntyneitä pääomia. Vuokra-asuminen taas on leimattu toisarvoiseksi asumisen malliksi ja sen on katsottu soveltuvan niille, jotka eivät oman asunnon hankkimiseen kykene 4 (Nurmi 2010, 115). Vuokra-asumiseen on historian eri vaiheissa katsottu liittyvän sekä moraalisia ongelmia että yhteiskunnallisesti ei-toivottua kulutuskäyttäytymistä. Toisaalta se on vakiintunut tarpeelliseksi välivaiheen asumismuodoksi esimerkiksi asuntosäästäjille, opiskelijoille ja nuorille pareille (mm. Juntto 1990, Ruonavaara 1993, Hankonen 1994,364). III Kuinka tästä eteenpäin Ruonavaaran mukaan suomalaista asuntopolitiikkaa on erityisesti 1960-luvulta lähtien luonnehtinut tietty dualistisuus ja asuntosektorin kahtiajako. Yhtäältä meillä on suhteellisen vapaat markkinat erityisesti omistusasuntojen tuotannossa ja markkinoilla 5. Toisaalta vuokra-asumista ja pääsyä vuokra-asuntomarkkinoille on säädelty monin eri tavoin sekä tuotannon että kuluttamisen näkökulmasta. (Ruonavaara 2006, ; Anderson et al 2007, 156) Kun huomioidaan koko asuntosektori ja sen ohella maankäytön suunnittelu ja rakentaminen, nillle on ylipäänsä tyypillistä säätelyn ja normien suuri määrä. Asumisen sääntely sekä rakentamisen normittaminen ja standardointi alkoivat jo vuosisadan ensimmäisillä vuosikymmenillä, mutta varsinaisesti tämä toiminta pääsi vauhtiin sotien välisenä aikana ja sen jälkeen. (Ruonavaara , 277; Juntto ) Suomalaisen asuntopolitiikan vaiheita Juntto jakaa Suomessa 1990-luvulle saakka harjoitetun asuntopolitiikan kolmeen kauteen (Juntto 1990; 24,25): filantropian, funkiksen ja hyvin- 4 Mauno Koivisto Asuntoreformi-lehden ensimmäisessä numerossa 1/1964 (Nurmi 2010, 117). 5 Joskin valtion tuki mm. verovähennysoikeuksien muodossa vaikuttaa markkinoihin. Markkinoiden on myös erityisesti pääkaupunkiseudulla todettu toimivan monin tavoin puutteellisesti. (Ks. esim. Ahonen et al 2008.) Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 319

16 vointivaltion kauteen. Kaudet ovat tosin Junton mukaan toteutuneet osittain viiveellä. Ne ovat olleet ensin ideologisia ja muuttuneet käytännöiksi vasta myöhemmin (ks. Juntto 1990, 364). Nykyisessä tilanteessa voidaan nähdä piirteitä kaikilta kausilta. Ensimmäinen, filantropian kausi oli julkisia menoja säästävä, kansainvälisesti heikkoa asumistasoa tuottava vaihe, joka edelsi ja pohjusti tulevia vaiheita. Filantropian kaudelle oli tyypillistä asukkaiden itseavun korostaminen ja moraalisen kasvatuksen perinne (mt., 253). Asunto-osakeyhtiön ensimmäinen malli syntyi. Toista kautta Juntto nimittää funkisen kaudeksi Tuolloin arkkitehdit loivat modernin asunnon ideologian ja toimeentulominimiasunnon (ks. myös Saarikangas 2002). Moderni asunto kehittyi fyysiseen muotoonsa, mutta se toteutettiin Junton mukaan oikeastaan vasta seuraavalla kaudella. Funkiksen kaudella luotiin myös lainsäädännöllinen pohja huoneenvuokraukselle ja asunto-osakeyhtiömallille. (Juntto 1990, 24,25.) 1990-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin sijoittuu merkittäviä asumisen ihanteisiin vaikuttaneita aatteellisia virtauksia. Vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomeen rantautui puutarhakaupunkiaate, jonka painotuksissa oli antiurbanistisia piirteitä luvulla voimakas omakotiliike vaikutti koti-ideaalin leviämiseen kansan eri kerroksissa. (Ruonavaara 1993, 252, Saarikangas 2002). Koti- ja perhe-elämän vaaliminen olivat jo 1800-luvun lopulla tulleet tunnusomaisiksi kaupunkien keskiluokalle (mm. Kolbe 1988, 1989). Kansalaissodan jälkeen omistusasuminen ja oma koti nähtiin isänmaallisuuden ja moraalisen kasvatuksen välineenä. Vuokra-asunnoissa ajateltiin sikiävän lian, saastan, löyhän moraalin ja väärien aatteiden. Erityisesti Marttajärjestö ja myöhemmin myös Väestöliitto vaikuttivat koti-ideaalin iskostamiseen alempiin kansankerroksiin. (Ruonavaara 1993, 253) Vähävaraista työväkeä kannustettiin omistusasunnon hankintaan. Jos omakotitalon rakentaminen ei ollut mahdollista, kaupungeissa omistusasunto oli mahdollinen kehittyvän asunto-osakeyhtiöinstituution puitteissa (mm. Ruonavaara 1993, ). Puutarhakaupunki-ideologia, omistusasumisen ihannointi sekä omakotiliike sopivat yhteen ja toimivat samojen päämäärien puolesta. Puhdas, terveellinen asunto ja luonnonläheinen ympäristö nähtiin yhteiskuntarauhan takeina. Luonto suojasi kumouksellisuudelta siinä missä omistusasuntokin. (Saarikangas 2002, Juntto 1000, 122.) 320 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

17 Omakotirakennusasialla on erittäin tähdellinen sosiaalinen puoli. Mies, joka itselleen saa rakennetuksi oman kodin, oman rakennuksen, joka on päässyt talonomistajaksi, hän on yhteiskunnan jäsen, hän tuntee liittyneensä yhteiskuntaan, hänen päähänsä ei erinäiset muodissa olevat kumoukselliset opit tepsi, eivät ainakaan yhtä hyvin kuin hänen toveriinsa, joka on pakoitettu asumaan vuokrahuoneissa. Arkkitehti Akseli Toivonen Rakennustaito-lehdessä 1922, viittaus Hannu Ruonavaaran väitöskirjasta (1993, 268). III Kuinka tästä eteenpäin Ruonavaaran mukaan vuosisadan alun suomalainen vasemmisto myönsi omistusasumisen maltillistavan ja porvarillistavan vaikutuksen. Vasemmiston piirissä omistusasumisen hyväksyttävyydestä keskusteltiin ja päädyttiin siihen, että pitkällä tähtäimellä omistusasumisen arveltiin parantavan työväestön sosiaalista turvallisuutta valtiollisen työttömyysturvan ollessa heikko. Omistusasunnon toivottiin myös vakiinnuttavan ja tervehdyttävän työväen elämäntapoja, mikä oli yksi työväenliikkeen tavoitteista. (Ruonanvaara 1993, 266, 267.) Junton mukaan funkiksen kauden fyysiset ja arkkitehtoniset tavoitteet toteutuivat laajemmassa mittakaavassa vasta seuraavalla, sotien jälkeisellä hyvinvointivaltion kaudella (1945 ). Aikakauden keskeiseksi kysymykseksi muodostui kuitenkin taloudellisen ja määrällisen asuntopolitiikan luominen. Sotien jälkeinen asutustoiminta vaati mittavia toimia, ja jälleenrakennuksen aikakaudella asuntopolitiikka oli suhteellisen laaja-alaista ja aktiivista luvulla synnytettiin väliaikaiseksi tarkoitettu ns. vanha ARAVA-lainsäädäntö, jonka puitteissa valtio myönsi lainoja yleishyödylliseen rakennustoimintaan kaikille rakennuttajayhtiöille. Lainsäädännön tavoite oli tuotantopoliittinen, eikä jälleenmyyntiä säännelty (ns. filtering up ajattelu, jonka mukaan hyväosaisten avustaminen vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä myös heikompiosaisiin, esimerkiksi hyväosaisilta vapautuneiden asuntojen välityksellä). Suuri osa, prosenttia 1950-luvulla tuotetuista valtion lainoittamista asunnoista oli omistusasuntoja. Junton mukaan kyse oli suomalaisen asuntohuollon kannalta merkittävästä ja laajamittaisesta päätöksestä. Laajempi vuokra-asuntokanta olisi ollut mahdollinen, mutta siihen ei päädytty. Sen sijaan ARAVA-rahoituksella tuotetut asunnot suuntautuivat yleensä hyvätuloisille ja asumiskulut niissä olivat esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna korkeat. (Juntto 1990, ) Oma apu paras apu -ideologia oli sodan jälkeen kuitenkin voimissaan, ja suuri osa kansalaisista sai tulla toimeen, rakentaa rintamamiesmökkinsä tai hoitaa asumisensa miten parhaiten kykeni. Asunto- ja sosiaalipolitiikka eivät vielä korostaneet tasa-arvoa (Juntto 1990, 227). Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 321

18 Junton mukaan Suomessa julkinen asuntorahoitus ja 1960-luvuilla poikkesi vähyydessään täysin muista Pohjoismaista ja Länsi-Euroopan maista. Kansantuloon suhteutettuna Suomen asumistaso oli vielä vuonna 1965 Euroopan alhaisin. (mts. 236, 237) Juntto nimittää vuosia residuaalisen asuntopolitiikan tai ei-asuntopolitiikan kaudeksi. Asuntopolitiikka marginalisoitiin, mutta samalla luotiin ja vakiinnutettiin asuntosäästämisen ja aluerakentamisen mallit. Taustalla oli valtiontalouden heikko tila sekä huutava pula teollisuuden pääomista. Valtiollisen asuntopolitiikan ollessa minimalistista kansalaisia kannustettiin jälleen omatoimisuuteen ja yksin pärjäämiseen. Asuntosäästämisjärjestelmän avulla (jossa asukkaat säästivät rahaa pankkiin vuosikausia ennakkoon) saatiin sidottua kuluttajien pääomat nopeasti kehittyvän teollisuuden, myös rakennusteollisuuden, käyttöön (Hankonen 1994, 379, Hautala 1978, 77). Väestöliitossa asuntosäästämistä pidettiin 1950-luvulla sosiaalisena valistusprojektina, jolla vähävaraisten kansalaisten kulutuskäyttäytymistä ohjattiin kohti yhteiskunnallista kokonaisetua. Asuntosäästämisestä tuli sekä kokonaistaloudellinen että moraalinen projekti. Väestöliiton silloisen toimistopäällikön Kauko Sipposen mukaan yhteiskunnan hyvinvointi riippui mitä suurimmassa määrin sen kyvystä kasvattaa itsenäisiä ja omatoimisia persoonallisuuksia. Näitä ominaisuuksia Sipposen mukaan kehitti erityisesti pyrkimys oman asunnon, kulutusomaisuuden tärkeimmän lajin hankkimiseen. (Juntto 1990, 253; Hankosen 1994, 364,365, mukaan Sipponen 1954, 55). Asuntosäästämisen nähtiin myös olevan pienituloisille portti sosiaaliseen nousuun (Juntto 1990,253) ja 1970-lukujen suuri muutto mullisti sekä asumisen että elämäntavan. Agraariyhteiskunnasta siirryttiin ennätysmäisen nopeasti ja eurooppalaisittain ennätysmäisen myöhään kaupunkeihin (mm. Andersson et al. 2007, 154). Rakennusteollisuus alkoi kehittyä nopeasti, ja rakentamista haluttiin kehittää nimenomaan teollisena toimintana ja liiketoimintana (mm. Hankonen 1994, 377; Mäntysalo & Puustinen 2008, ). Kaikenlainen omatoimisuus, kuten pienimuotoinen asuntoosakeyhtiömuotoinen rakennuttaminen ja hartiapankkirakentaminen, katsottiin kehityksen jarruksi (mm. Juntto 248). Julkinen asuntopolitiikka ja asuntorahoitus suunnattiin aluerakennusmalliin eli pankkien, rakennusliikkeiden ja kaupunkien alueidenkäyttösopimuksiin perustuvaan rakennustuotantoon (Hankonen 1994). 322 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

19 1960-luvulla institutionaalinen hyvinvointiajattelu alkoi ulottua entistä laajemmin myös asuntopolitiikan piiriin. Todettiin, että kohtuutasoinen asuminen on perusoikeus ja että yhteiskunta on vastuussa vähimmäistason takaamisesta. Kyse ei silti Junton mukaan ollut ensisijaisesti sosiaalisten kansalaisoikeuksien luomisesta, vaan valtion ja teollisuuden taloudellisista tavoitteista. Taustalla säilyi suomalainen omillaan selviämisen ja asuntosäästämisen ihanne, mutta nyt siihen yhdistyi valtion kasvava vastuu. Asuntojen hallintamuotojen ja asuntotyypin valinnanvapautta haluttiin periaatteessa lisätä. (Juntto 1990, ) Käytännössä vuokra-asumiseen ei kuitenkaan kannustettu. Vuokra-asuntojärjestelmästä kehittyi Suomessa vähitellen sosiaalisen asumisen muoto, jota toteuttivat aravarahoituksella pääasiassa kunnat ja kunnalliset yhtiöt sekä jotkin yleishyödylliset toimijat. Läpinäkymättömäksi kuvattua vuokra-asumis- ja asumistukijärjestelmää säätelivät niukka tuki ja tiukka tarveharkinta (mts. 273). Kunnallinen vuokra-asuminen jäi käytännössä alimpien tuloluokkien asumismuodoksi, ja sitä leimasivat monet sosiaaliongelmat. (Andersson et al 2007, 156, 157) Poikkeuksen tästä leimatusta vuokra-asumisesta tekivät 1970-luvulla aravavuokra-asunnoiksi rakennetut työsuhdeasunnot (Juntto 1990, 270). III Kuinka tästä eteenpäin Yksityinen vuokra-asuminen ei Suomessa kehittynyt laajasti ennen 1990-luvun vuokrasäännöstelyjärjestelmän vähittäistä purkua. Vuokrasäännöstelyä oli harjoitettu muun muassa sotien aikana, ja siihen palattiin ja 1970-luvuilla, jolloin vuokrasäännöstelyä koskevaa lainsäädäntöä kehitettiin useaan otteeseen ammattiyhdistysliikkeen ajamana luvulta lähtien asuntopolitiikka haluttiin kytkeä osaksi tulopolitiikkaa. Palkat ja vuokrat sidottiin yhdeksi kokonaisuudeksi, reaalipalkkakehitykseksi. Tiukka vuokrasäännöstely ja vuokralaisen kannalta edullinen lainsäädäntö (vrt. Italiaa koskeva artikkelini tässä kirjassa) eivät rohkaisseet yksityisiä sijoittajia asunnonvuokraukseen. (Juntto 1990, ; Andersson et al.2007, 157) Vuokramarkkinoiden vapautuminen ja asuntojen hintakehitys ja 2000-luvuilla ovat lisänneet asuntosijoittamisen suosiota ja elvyttäneet yksityisiä vuokramarkkinoita. Valtion asumiseen suuntaama suora tuotantotuki sekä asuntolainoituksen määrä kääntyivät laskuun jo 1970-luvun lopussa, jonka jälkeen ne ovat pienentyneet jatkuvasti. Arava-rahoitteisten asuntojen rakentaminen on pudonnut 1970-luvun huippuvuosista murto-osaan luvulla asuntorahoittaminen on eurooppalaistunut ja rahoituksen sääntelystä on luovuttu. Luottojen myynti on vilkastunut, laina-ajat ovat pidentyneet ja korot laskeneet. Junton mukaan 1990-luvun asuntopolitiikkaa Sari Puustinen: Asumisen arvot ja tavoitteet 323

20 kuvaavatkin termit liberalisoituminen ja markkinoistuminen. (Juntto 2002, 292.) Valtion tarjontatuista eli tuetusta rakentamisesta on siirrytty enemmän kysyntätukien eli asumistukien ja korkojen verovähennysoikeuden suuntaan (mm. Laakso & Loikkanen 2004, 291, Juntto 2002, 293). Tarjontatuista ei kuitenkaan ole kokonaan luovuttu. Niillä on ollut vuosikymmenien ajan jatkuva kontrasyklinen, suhdanteita tasoittava rooli: rakennusalaa on elvytetty taloudellisesti huonoina aikoina vuokra-asuntoja rakentamalla. (Ara ja Tilastokeskus 2010.) Asumisen arvoperheet Tutkimukseen haastatellut asuntosektorin toimijat edustavat keskeisiä asuntosektoriin vaikuttavia tahoja. Tämän vuoksi halusin tarkastella heidän näkemyksiään asumisen arvostuksista. Kysyin jokaiselta haastatellulta, mitä arvoja hän pitää suomalaiseen asumiseen liittyen kaikkein tärkeimpinä muistutin heitä kuitenkin pääkaupunkiseutu-kontekstista. Pyysin haastateltuja mainitsemaan sekä yleisiä suomalaisia asumiseen liittyviä arvostuksia että haastateltujen itsensä tärkeinä pitämiä arvoja. Kiinnostavaa on haastateltujen vastauksien samankaltaisuus. Samat arvostukset ja instituutiot nousivat esille useimmissa vastauksissa, eikä radikaalisti poikkeavia näkemyksiä esiintynyt. Tämän otoksen perusteella asuntosektorin toimijoiden näkemys asumisen arvoista on siis hyvin yhdenmukainen. Vastauksista on myös luettavissa suomalaisen asumisen suuri kertomus ja traditio sekä toimijoiden liittyminen kukin omalla tavallaan tähän traditioon. (Vrt. Stoker & Mossberger 1994, 204.) Analyysissa ryhmittelin haastatteluissa esiin nousseet asumisen arvot sekä niiden asuntopoliittiset heijastumat nelikenttään, jonka muodostavat neljä arvoperhettä. Nämä olen nimennyt 1) omatoimisuuden ja yksin pärjäämisen ihanteeksi, 2) luottamukseksi lainsäädäntöön ja normeihin, 3) tasa-arvon ihanteeksi sekä 4) (urbaanin) luonnonläheisyyden ihanteeksi. Arvoperheeseen sijoittuvat arvot ovat toisilleen läheisiä tai voivat liittyä toisiinsa. Neljään arvoperheeseen, sekä eri arvoperheiden väliin, voidaan sijoittaa useimmat keskeiset asuntopoliittiset instituutiomme (kuva 1). Kiinnostava kysymys kuuluu, ovatko usean eri arvoperheen 324 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia

ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI. Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia ASUNTOPOLITIIKKA MUUTOKSESSA ARA-PÄIVÄ 15.1.2013, LAHTI Hannu Ruonavaara Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia PERIODISOINTI ASUNTOPOLIITTISEN REGIIMIN MUUTOKSEN TARKASTELUN LÄHTÖKOHTANA Bo Bengtsson (toim.):

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta

Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Sosiaalisen toimiluvan käsite ja paikallinen hallinta Kuopasta kansalle kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta 17.3.2015 Lasse Peltonen, SYKE Hyväksyttävyyden ja sosiaalisen toimiluvan ajankohtaisuus

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi

Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta. Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat vuokranantajat.fi Taloyhtiön tunnusluvut sijoittajan näkökulmasta Taloyhtiö 2016 -tapahtuma Tuomas Viljamaa Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen vuokranantajien etujärjestö.

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti

Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta. KOVA-seminaari Tommi Laanti Ympäristöministeriön selvitys asumisen tuki- ja verojärjestelmän vaikuttavuudesta KOVA-seminaari 11.11.2016 Tommi Laanti Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus Toimikausi 1.11.2013-31.1.2015

Lisätiedot

Paikallisten hallintaverkostojen ongelmat ja mahdollisuudet

Paikallisten hallintaverkostojen ongelmat ja mahdollisuudet Urbaani Regiimi Paikallisten hallintaverkostojen ongelmat ja mahdollisuudet TkT, prof. Raine Mäntysalo TkT, VTM Sari Puustinen VTM Ilona Akkila YTK - Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä Maankäyttötieteiden

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu

Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantunut yksilö ja anominen yhteiskunta sosiaalisesta mediasta ratkaisu? Lehtori Matti Pesola Humanistinen ammattikorkeakoulu Vieraantuminen ja anomia Sosiaalinen vieraantuminen (alienaatio), kuvaa

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Normit ja naapurusto Metropolialueella:

Normit ja naapurusto Metropolialueella: Normit ja naapurusto Metropolialueella: Mitä monitieteinen tarkastelu kertoo nuorten ja koulujen alueellisista oloista? Venla Bernelius MetrOP-seminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin

Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi? Ajatusakvaario Onko tilaa, onko tilausta? Työmarkkinoille integroivan yhteiskunnallisen yrittäjyyden mahdollisuudet hoivapalveluissa Dialogifoorumi

Lisätiedot

Sosiaalisena innovaationa

Sosiaalisena innovaationa FUAS-tulevaisuusseminaari 30 31.1.2014 Långvik Leena Treuthardt PUHEENVUORONI KÄSITTELEE FUASIA Sosiaalisena innovaationa 1 Innovaatio ja sosiaalinen innovaatio? Innovaatioista on tavallisesti puhuttu

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot