leveämmäksi Täysi hyöty sato- ja laatupotentiaalista 4/13 Professori Perttu Virkajärvi: nurmen kaliumsuositukset uusiksi Sivut Sivut 15 17

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "leveämmäksi Täysi hyöty sato- ja laatupotentiaalista 4/13 Professori Perttu Virkajärvi: nurmen kaliumsuositukset uusiksi Sivut 26 30 Sivut 15 17"

Transkriptio

1 4/13 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Maatalousmarkkinat: kotieläintuotannossa hyvät näkymät Sivu 9 Toimia Itämeren pelastamiseksi Sivu 22 Ravinteilla laatua vihanneksiin Sivu 32 Täysi hyöty sato- ja laatupotentiaalista Sivut Sivut Professori Perttu Virkajärvi: nurmen kaliumsuositukset uusiksi

2 RUOKATURVAA Maailmanlaajuiset kriisit ovat arkipäivää: luonnonmullistukset koettelevat ihmisiä kaikkialla. Ruokaturva on todellinen ongelma suuressa osassa maapalloa. Kuinka näitä asioita pitäisi käsitellä omassa elämässä? Onko sillä vaikutusta, mitä ruokaa minä kaupasta ostan ja perheelleni valmistan? Suuria kysymyksiä pohdittiin taannoin Yaran järjestämässä seminaarissa, josta tässä lehdessä kerrotaan. Todettiin, että myös sillä on väliä, miten paljon Euroopassa viljellään ja toisaalta kulutetaan ruokaa. Me kulutamme enemmän kuin tuotamme, vaikka asia voisi hyvin olla juuri päinvastoin. Meillä on osaamista viljelyyn, tarvittavat koneet ja laitteet sekä mahdollisuus hankkia tuotantopanoksia: siemeniä, kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita. Samalla, kun tuomme ruokaa, tuomme myös niukkoja luonnonvaroja kuten vettä. Kaikki ruoka, joka kulutetaan, ei tule syödyksi vaan osa heitetään pilaantuneena roskiin. Omaa kulutustaan voisi miettiä: miten hukkaa voisi vähentää? Jospa suunnittelisi entistä tarkemmin ruoan määrän joulupöytään, ettei jäisi yli. Nauttisi siitä mitä on. Hyvällä mielellä. Hyvää Joulua lukijoille! Seija Luomanperä Yara Suomen lehti maatalouden ammattilaisille. ISSN vuosikerta Julkaisija: Yara Suomi Oy Päätoimittaja: Seija Luomanperä Toimittaja: Anu Artjoki Ulkoasu: Flow Design Painopaikka: PunaMusta Oy Postiosoite: Bertel Jungin aukio 9, Espoo Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: Lehtien ilmestymisajat ovat internet-sivuilla. Yara Suomi lyhyesti Yara International ASA on globaali kemianalan yritys, joka valmistaa ja markkinoi lannoitteita ja nitraatteja, ympäristönsuojeluun käytettäviä tuotteita sekä kaasuja ja typpi pohjaisia kemikaaleja teollisuuskäyttöön. Yaran osuus maailmanlaajuisista lannoitemarkkinoista on seitsemän prosenttia. Työntekijöitä on noin Liikevaihto vuonna 2012 oli noin 11,3 miljardia euroa. Yara on listautunut Oslon pörssiin. Yara Suomi on tytäryhtiö, joka myy ja mark kinoi moniravinteisia lannoitteita maatalou teen, puutarhan- ja metsänhoitoon. Tarjoamme tuotteita myös eri teollisuuden aloille. Lehti on painettu kotimaassa valmistetulle UPM Fine -paperille. 2 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

3 SISÄLTÖ Feeding the Future VILJATILALLISILLE KARJATILALLISILLE Vuoteen 2050 maapallon ruoantarve kaksinkertaistuu. 38 Kannattaako rehuohran lannoitus jakaa? Kertalannoitus toimii, mutta jaollekin on perusteita. 36 Palstat 2...Pääkirjoitus 4...Ruoka: olut 6...Ajankohtaista: ruokaketjuun ratkaisut yhteistyöllä 7...Uutiset: uutta YaraVita-sarjaan 8...Kumppani: tietoa YaraVita-tankkiseoksista 9...Maatalousmarkkinat: kotieläintuotannossa hyvät näkymät 10...Kotkaniemessä tutkittua: lannoituksen jako toimii rapsilla 12...Kumppani: mallasohrasato korkealaatuista 13...Tekniikka: yhteistyötä levitinvalmistajien kanssa 14...Palvelulinja vastaa: Stefan Dahlvik 15...Reportaasi: nurmi Suomen tärkein viljelykasvi 18...Asiantuntija: YaraVita kasvava tuoteryhmä 20...yara.fi uudistuu 22...Asiantuntija: toimintaa Itämeren pelastamiseksi yara.fi uudistuu Lannoitustieto helposti saatavilla tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin välityksellä. Teema: 25...Teeman pääkirjoitus 26...Täysi hyöty sato- ja laatupotentiaalista 32...Ravinteilla laatua vihanneksiin 34...Prestop tomaatin harmaahomeen torjuntaan 36...Kannattaako rehuohran lannoitus jakaa? Lopuksi: 38...Tilareportaasi: ruoan tarve kaksinkertaistuu vuoteen Leipä leveämmäksi 61. vuosikerta 43...Kasvi: peruna 20 Kansikuva: Jaakko Martikainen Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013 3

4 Ohrasta olutta Kullanväristä mallasjuomaa saadaan, kun mallasohra mallastetaan idättämällä. Tämän jälkeen mallas kuivataan ja rouhitaan. Lämpötilalla vaikutetaan oluen tummuuteen ja makuun. Kevyesti paahdetusta maltaasta saadaan vaaleaa olutta, voimakkaasti paahdetusta tummaa. Maailman kysytyin olut on vaalean paahteinen lager. Humalilla lisätään juomaan tuoksua ja katkeruutta. Oluen sanotaan olevan tuoretuote. Aromit ovat parhaimmillaan mahdollisimman pian pullotuksen jälkeen. Oluttehtailijoiden mukaan Suomessa oli 114 panimoa vuonna Nyt olutta pannaan kolmessa suuressa ja parissakymmenessä pienessä panimossa. Panimoteollisuus työllistää henkilöä pellolta pöytään -elintarvikeketjussa. Ohraa viljellään Suomessa pääosin sopimusviljelynä. Tämä takaa viljan tasaisen saatavuuden ja hyvän laadun. Mallasohraa tuotetaan virallisesti hyväksytyistä lajikkeista, joiden mallaskelpoisuuden panimoteollisuus toteaa viljely- ja mallastuskokeiden perusteella. Ruoka Kirjoittaja: Tuulikki Suihkonen Kuvaaja: Janne Viinanen Oluen kulutus vuonna 2012 Suomessa Kotimaan myynti, 428,6 milj. litraa Matkailijatuonti, 28,5 milj. litraa Kokonaiskulutus 84,5 litraa/hlö Lähde: Panimoliitto 4 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

5 Yhteen keskiolutpulloon (0,33 l) tarvitaan noin ohran jyvää. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013 5

6 Ruokaketjuun ratkaisut yhteistyöllä Jotta maapallon kasvava väestö voidaan ruokkia, täytyy maataloustuotannon lähes kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä nyt käytettävissä olevilla maa-alueilla. Toimitusjohtaja Tero Hemmilä, Yara Suomi Oy Y aran lokakuun lopussa järjestämä Feeding the Future -seminaari Finlandia-talolla keräsi yhteen 140 vaikuttajaa suomalaisesta elintarvikeketjusta ja sidosryhmistä. Päivän keskusteluaiheita olivat megatrendien vaikutukset globaaliin ja suomalaiseen ruokaketjuun sekä tulevaisuuden visiot ja ratkaisut. Tarkoituksena oli avata keskustelua globaalien haasteiden vaikutuksesta suomalaiseen ruokaketjuun. Palaute seminaarista oli erittäin hyvää ja osoitti sen, että aiheeseen liittyvälle keskustelulle todella on tilausta Suomessakin. Seminaarissa nousi vahvasti esiin se, että panostaminen tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin on ratkaisujen keskiössä. Viljelijät tarvitsevat tuekseen uusia työkaluja. Tässä työssä tarvitaan aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua ruokaketjun toimijoiden kesken, erityisesti yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Julkinen sektori luo monella tapaa perustan ruokaketjun kehittämiselle, mutta erittäin tärkeää on ottaa mukaan myös yksityinen sektori, kuten yritykset, tuomaan osaamista ja resursseja ratkaisujen luomiseen. Yara tekee Suomessa aktiivista kasvinravitsemukseen liittyvää koetoimintaa Kotkaniemen koetilallaan yhteistyössä useiden kumppaneiden, myös julkisen sektorin, kanssa. Esimerkkejä Yaran osaamisesta ovat Yara N-Sensor sekä Yaran TraP-kipsiratkaisu. Panostamme osaamisen kehittämiseen ja innovaatioihin luoden ratkaisuja viljelijöille ja ruokaketjuun. On tärkeää, että yritysten osaaminen otetaan myös käyttöön yhteiskunnalle tärkeiden haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla kun yhteiskunta hyötyy, yritykset voivat tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelu on ollut avointa. Se luo hyvän pohjan jatkoon, jossa yhteistyön syventämistä ja samaan suuntaan katsomista tarvitaan yhä enemmän. Kuvaaja: Suvi-Tuuli Kankaanpää 6 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

7 Uutiset Tapahtumia Uutta YaraVita-sarjaan YARAVITA BRASSITREL PRO UUDISTUU YaraVita Brassitrel Pro uudistuu sekä ravinnesisällöltään että fyysiseltä laadultaan. Se on suunniteltu erityisesti Brassica-suvun eli öljykasvien ja kaalikasvien lehtilannoitukseen. Uudistetussa tuotteessa on 20 % enemmän booria. Samalla muiden ravinteiden pitoisuudet on tarkennettu vastaamaan öljykasvien ravinnesuhteita. Sinkki on erittäin tärkeä ravinne myös eläimille. Se osallistuu eri tavoin mm. luiden ja veren muodostumiseen, kasvuun, lisääntymistoimintoihin, valkuaisen, hiilihydraattien sekä rasvojen aineenvaihduntaan. Puutosoireet ovat eläimillä hyvin moninaisia: ruokahalun vähenemistä, ihovaurioita ja kasvun heikkenemistä. Esimerkiksi nurmen sinkkipitoisuutta voidaan lisätä lannoituksella. YaraVita Brassitrel Pron uusi ravinnesisältö: Typpi (N) 69 g/l Kalsium (Ca) 89 g/l Magnesium (Mg) 71 g/l Boori (B) 60 g/l Mangaani (Mn) 71 g/l Molybdeeni (Mo) 4,6 g/l Tuotteen ravinnesuhteet vastaavat optimaalista ravinnepitoisuutta kasvien lehdissä. Tuotteen fysikaalista laatua on kehitetty niin, että laatu säilyy muuttumattomana entistä kauemmin. Lisäksi tuotteen juoksevuutta on parannettu, mikä helpottaa käyttöä. YARAVITA ZINTRAC 700 VAHVA UUTUUS YaraVita Zintrac 700 on erittäin korkeakonsentraatioinen suspensio, joka sisältää 8 10 kertaa enemmän sinkkiä kuin tyypilliset nestemäiset kelaattilannoitteet ja 3 4 kertaa enemmän kuin sulfaatti- tai nitraattipohjaiset liuokset. Sinkkiä tarvitaan kasvuun, kukintaan ja siementen syntymiseen. Jos kasvi kärsii siemenmuodostuksen aikaan sinkin puutoksesta, siemenistä tulee epämuodostuneita ja lukumäärä jää vähäiseksi. Sinkkiä tarvitaan kasvissa moniin toimintoihin: valkuaisaineiden, hiilihydraattien sekä auksiini-hormonin muodostukseen. Auksiini vaikuttaa esimerkiksi solu jen jakaantumiseen ja kasvuun sitä kautta kasvin kokonaiskasvuun ja sadontuottoon. YaraVita Zintrac 700 ravinnesisältö: Typpi (N) 18 g/l Sinkki (Zn) 700 g/l YaraVita -tuotteet on kehitetty lehtilannoituk seen ja ne on suunniteltu tyydyttämään kasvien lisäravinnetarve turvallisesti kriittisissä kasvuvaiheissa ja ravinnepuutoksissa. Tuotteilla on muuttumaton laatu ja ne ovat valmiiksi nestemäisiä. Siksi niitä on helppo lisätä vesiseokseen, ne sekoittuvat nopeasti ja tasaisesti. Tuotteet ovat suunniteltu niin, että ne imeytyvät nopeasti kasviin ja niillä saadaan pitkäaikainen vaikutus, mikä vähentää käsittelykertoja ja sitä kautta työn ja kustannusten määrää. Tuotekehityksessä on huomioitu YaraVita-lehtilannoitteiden sopivuus tankkiseoksiin yhdessä kasvinsuojeluaineiden kanssa. Yaran tankkiseospalvelu, on kehitetty käyttäjille sekoitettavuuden tarkistamiseksi. Lisätietoa: Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013 7

8 Kumppani Yara Suomen kaupalliset kumppanit esittelevät toimintaansa Tietoa YaraVitatankkiseoksista YaraVita-lehtilannoitteiden käyttö viljoilla rikkakasviruiskutusten yhteydessä on yleistymässä hyvää vauhtia. Tankkiseokset vähentävät ruiskutuskertoja, ja ovat usein varsin toimivia ratkaisuja. Y ara Kotkanniemessä on testattu Bayerin Sekator- ja Logran Plus Oxitril-rikkakasvitorjunta-aineiden tankkiseoksia YaraVita Gramitrelin kanssa kevätvehnällä kahtena viime kesänä ja YaraVita Mantrac Pron kanssa tänä kesänä. Kesät olivat sääoloiltaan erilaisia, joten tietoa on kertynyt erityyppisistä ruiskutusoloista. LOGRAN PLUS OXITRIL SOPII SEOKSIIN Tämän kesän kokeessa, jonka rikkakasvilajisto koostui pääasiassa jauhosavikasta, ukontattareesta, kiertotattareesta ja pihatähtimöstä, Logran Plus Oxitril tehosi erinomaisesti ( % teho) rikkoihin seoksena sekä YaraVita Gramitrelin että YaraVita Mantrac Pron kanssa. Teho oli samaa luokkaa kuin Logran Plus Oxitrilin teho yksinään ruiskutettuna. Vuoden 2012 kokeessa, jossa yleisimmät rikat olivat savikka ja vesiheinä, Logran Plus Oxitrilin jayaravita Gramitrelin seoksen rikkateho oli myös erinomainen. SEKATOR-SEOKSILLA VAIHTELEVAT TULOKSET Tänä kesänä Sekatorin ja YaraVita Mantrac Pron seos antoi 90 % torjuntatehon. Sekatorin ja YaraVita Gramitrelin seoksen teho on kahtena koevuotena vaihdellut erinomaisesta tyydyttävään. Seoksen rikkakasviteho näkyi viime vuonna normaalia hitaammin ja rikkakasvit eivät täysin kuolleet, vaan ne jäivät kitumaan viljakasvuston pohjalle. Rikkakasvien massa oli Logran Plus Oxitril tehosi rikkakasveihin erinomaisesti YaraVita Mantrac Pron ja YaraVita Gramitrelin kanssa Kotkaniemen kenttäkokeessa kevätvehnällä. kuitenkin selkeästi vähentynyt, joten rikkakasvilaskennat osoittivat erinomaista tehoa rikkakasveihin. Tämän vuoden kuivissa ja helteisissä ruiskutusoloissa Sekatorin ja YaraVita Gramitrelin seos antoi tyydyttävän rikkakasvitehon. Suositus on, että vaativissa ruiskutusoloissa ja harvassa viljakasvustossa Sekator ja YaraVita Gramitrel kannattaa ruiskuttaa erikseen. EI ONGELMIA SEKOITETTAVUUDESSA Tankkiseoksia tehtäessä ei havaittu minkäänlaisia teknisiä ongelmia, kuten esimerkiksi suutinten tukkiutumista tai vaahtoamista. Käyttömäärät kokeessa olivat: Sekator 0,1 l/ha + SitoPlus 0,1 l/ ha, Logran 20 g/ha + Oxitril 0,5 l/ha, YaraVita Gramitrel (2,0 l/ha), YaraVita Mantrac Pro (2,0 l/ha). OTA HUOMIOON SÄÄ Sääolot voivat vaikuttaa rikkakasvien torjuntatehoon. Yleissääntö tankkiseoksia tehdessä: kun alkukasvukausi on hyvin kuiva tai jos ruiskutusajankohta helteinen, kannattaa rikkakasvientorjunta-aineet ja lehtilannoitteet ruiskuttaa erikseen. Tiheäkasvuisessa viljassa tankkiseokset toimivat paremmin, koska viljelykasvi vie tilaa rikoilta. Tämä pätee käytettäessä kaikkia rikkavalmisteita ja niiden seoksia. Aikaisempi ruiskutusajankohta parantaa myös rikkakasvitehoja. Kirjoittaja: Business Support Manager Janne Laine, Bayer CropScience 8 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

9 Maatalousmarkkinat Seurantaa kansainvälisten markkinoiden kehityksestä Asiantuntijana: Kyösti Arovuori Kirjoittaja toimii maatalousekonomistina Pellervon taloustutkimus PTT:ssa. Kotieläintuotannossa hyvät näkymät M aito- ja lihatuotteiden tuottajahintataso on noussut Suomessa vuodesta Hintojen nousu on pysähtynyt, mutta lihan keskimääräinen hinta on silti selvästi viime vuotta korkeampi, ja maidon hinta pysyy viime vuoden tasolla. Muualla EU:ssa hintojen nousu jatkuu myös ensi vuonna, meillä suuria muutoksia ei tapahdu. Maidon osalta kotimaista hintatasoa pitävät ylhäällä Venäjän hyvä vientikysyntä, kotimaisen kulutuksen kasvu sekä tuotannon ja kulutuksen tasapainoinen suhde. Muualla EU:ssa hintojen nousua vahvistaa kiristynyt kysyntä-tarjonta tilanne. Maidontuotanto EU 27:n alueella on ollut hienoisessa laskussa. Samaan aikaan etenkin maitojauheen kysyntä maailmalla on kasvanut voimakkaasti. Viennin kasvu vetää hintoja ylöspäin. Hintojen nousu kääntää maidon tuotannon kasvuun jo tänä vuonna. Euroopan lihamarkkinoilla hintojen nousu ei tällä kertaa johdu kysynnän kasvusta. Lihantuotannon kustannustaso nousi päättyneen vuosikymmenen loppupuolella rajusti, mutta tuottajahinnat eivät pysyneet perässä. Kustannusten nousu ja pitkään jatkunut heikko kannattavuus rokottivat etenkin sianlihan tuotantoa. Tuotannosta luovuttiin ja tuotanto sopeutui uusiin olosuhteisiin. Hintojen nousu kääntää tuotannon Euroopassa nousuun ensi vuonna. Merkittävin vaikutus on sianlihan tuotannossa. Meillä hintatason nousu on kääntänyt sianlihan tuotannon kasvuun jo tänä vuonna. Vuodesta 2007 jatkunut tuotannon johti tilanteeseen, jossa sianlihan kokonaistuotanto alitti viime Sianlihan tuottajahinta EU:ssa ja Suomessa vuonna kotimaisen kulutuksen ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Tuotannon kasvun seurauksena kotimaista sianlihaa tuotetaan taas yli kotimaisen kulutuksen. Kotieläintuotannon näkymät ovat ensi vuodelle hyvät. Tilannetta vahvistavat viljan hinnan myötä laskevat rehun hinnat. Myös muiden tuotantopanosten osalta kustannuskehitys on maltillista. Kotieläinmarkkinoiden käänteet Suomessa ja Euroopassa osoittavat, että etenkin sianlihan osalta markkinat toimivat nykyään hyvin. Hinnat reagoi vat kysynnän ja tarjonnan suhteissa tapahtuviin muutoksiin. Piristävää on, että myös tuotannossa toimitaan järkevästi. Tuotantoa sopeutetaan vallitse vien olosuhteiden mukaan. /100 kg Sianlihan tuottajahinta, EU Sianlihan tuottajahinta, Suomi 1/1/09 3/1/09 5/1/09 7/1/09 9/1/09 11/1/09 1/1/10 3/1/10 5/1/10 7/1/10 9/1/10 11/1/10 1/1/11 3/1/11 5/1/11 7/1/11 9/1/11 11/1/11 1/1/12 3/1/12 5/1/12 7/1/12 9/1/12 11/1/12 1/1/13 3/1/13 5/1/13 7/1/13 9/1/13 11/1/13 1/1/14 3/1/14 5/1/14 7/1/14 9/1/14 11/1/14 Suomessa hintojen nousu käänsi tuotannon kasvuun jo tänä vuonna, muualla Euroopassa käänne nähdään vasta ensi vuonna. Tuotannon kasvu pysäyttää hintojen nousun ensi vuonna. Lähde: Tike, Euroopan komissio, ennuste PTT Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013 9

10 Kotkaniemessä tutkittua Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla kasvinravitsemustutkimusta vuodesta 1961 Lannoituksen jako toimii rapsilla Viime kesän kokeissa rapsista saatiin kertalannoituksella sama satoa kuin jakamalla lannoitus. Jako kuitenkin pienentää riskejä: jos kasvusto taimettuu epätasaisesti, iso kertalannoitusmäärä voi olla turhan iso panostus. Satoisat Belinda ja Proximo -kevätrapsit tuottivat Yara Kotkaniemen lannoituksen jakokokeessa hyvät sadot, parhaimmillaan lähes kiloa hehtaarilta. LISÄTYPPEÄ RUUSUKEVAIHEESSA Rypsillä ja rapsilla lisätyppilannoitus kannattaa tehdä aikaisesta ruusukevaiheesta aikaiseen varrenkasvuvaiheeseen, jolloin kasvit ehtivät hyödyntämään annetut ravinteet tehokkaasti juuri silloin, kun niitä eniten tarvitsevat. Jos lisätyppi annetaan myöhemmin, vaarana on, että siementen valkuaispitoisuus nousee ja öljypitoisuus laskee. Typpi vaikuttaa paitsi öljykasvien biomassaan, myös kukkavarsien määrään, kukkien ja litujen määrään sekä litujen kokoon ja siemensatoon. VALITSE OIKEIN KEVÄTLANNOITE Kun lannoitusta jaetaan, osa typestä sekä fosfori, kalium, rikki sekä tarvittavat hivenet kannattaa antaa kasvin käyttöön keväällä sijoituslannoituksena. Kylvölannoitukseen sopiva lannoite kannattaa valita sen mukaan, miten suuri määrä typpilannoituksesta on tarkoitus jakaa. Mitä vähemmän typpeä annetaan kylvölannoituksessa, sitä enemmän kylvölannoitteen tulee sisältää fosforia, kaliumia ja rikkiä. Mahdollisia hivenravinnepuutoksia voi kasvukaudella torjua öljykasveille räätälöidyillä YaraVita -lehtilannoitteilla. Lehtilannoitus on nopea ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutoksia kasvukauden aikana. Lehtilannoitteita kannattaa ruiskuttaa heti ensimmäisten ravinnepuutosoireiden ilmaannuttua. Lehtilannoituksella voi myös tehostaa kasvua kriittisissä kehitysvaiheissa, kuten kukinnassa ja siementen muodostumisessa. RAPSIN LANNOITUSKOE Ympäristötuen sallima rapsin maksimilannoitus on tällä hetkellä 140 kg N/ha. Kokeessa haluttiin jakamisen lisäksi selvittää, hyötyvätkö nykylajikkeet suuremmasta lannoitemäärästä. Kokeessa oli kolme eri lannoitusta: kylvölannoituksena YaraMila Hiven Y ( ) 120 kg N/ha, kylvölannoituksena YaraMila Hiven Y 160 kg N/ha, jaettuna lannoituksena YaraMila Hiven Y 120 kg N/ha + aikaisessa ruusukevaiheessa YaraBela Axan ( ) 40 kg N/ha. Kasvukauden sää oli Vihdissä öljykasvien kasvun kannalta hyvä. Kevätkosteus takasi hyvän taimettumisen, ja taimettumisen jälkeiset sateet antoivat vauhtia kasvuun. Suhteellisen pitkä kukintajakso sekä tarkka kirppojen ja kuoriaisten torjunta näkyi runsaana litumääränä. Proximon sato oli 120 kilon typpitasolla kg/ha ja Belindan kg/ha. Kun kylvölannoitusta lisättiin 160 kiloon typpeä hehtaarilla, saatiin Proximolla kg/ha ja Belindalla kg/ha. Kosteusoloiltaan suotuisa kasvukausi, niin kuin viime kesä Vihdissä oli, antaa pelivaraa lannoituksen jakamiseen. Sadekuurojen jälkeen ravinteet ovat nopeasti kasvien käytössä. 10 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

11 Sekä Proximolla ja Belindalla lannoitteen jakamisella päästiin hieman parempaan satoon kuin kertalannoituksella. Kokeessa tuli selkeästi esille, että hyvässä kasvussa oleva rapsi pystyy hyödyntämään suuremmankin lannoitemäärän. Rapsin lannoituskoe LISÄLANNOITUS REHEVYYDEN MUKAAN Koetulos tukee aikaisempien kostei - den kesien tuloksia lannoituksen jakamisesta rapsilla: kertalannoituksella ja lannoituksen jakamisella on päästy suunnilleen samaan satoon. Ison lannoitusmäärän käyttäminen kylvölannoituksessa voi tuntua riskiltä, vaikka kyseessä olisikin satoisa lajike, joka tarvitsee runsaasti ravinteita. Riskiä voi pienentää vähentämällä kylvölannoitusta ja jakamalla loput ravinteet kasvustoon tiheyden ja rehevyyden mukaan. Jos lisälannoituksen aikaan on riittävän kosteaa, kuten viime kesänä, öljykasvikasvusto hyödyntää hyvin rakeisen lisälannoituksen. Sato kg/ha Proximo 120 kg N/ha Proximo 160 kg N/ha Proximo 120 kg N/ha + 40 kg N/ha Belinda 120 kg N/ha Belinda 160 kg N/ha Belinda 120 kg N/ha + 40 kg N/ha Parhaaseen rapsisatoon päästiin, kun lannoitus jaettiin niin, että kolme neljäsosaa typestä annettiin kevätlannoituksessa ja loput ruusukevaiheessa. KIRPPOJA VÄHÄN, KUORIAISIA RUNSAASTI Rikkakasvit torjuttiin koelohkolta Galera 0,3 l/ha + Dassoil kiinnite 0,2 l/ha seoksella. Kirppapaine ei Kotka niemessä ollut kova. Niinpä kirppojen torjuntaan riitti kertaruiskutus Karatella 0,15 kg/ha. Rapsikuoriaisia esiintyi kuitenkin jo varhaisesta nuppuvaiheesta lähtien. Kuoriaisten torjunta aloitettiin aikaisessa nuppu- vaiheessa Avauntilla 170 ml/ha ja tehoa täydennettiin varrenkasvuvaiheessa Biscayalla 0,3 l/ha. Kirjoittaja: Tutkimuspäällikkö Juha Liespuu, Sää suosi viljoja ja öljykasveja Yara Kotkaniemessä kevätkylvöt päästiin aloittamaan toukokuun 7. päivänä, mikä on lähellä 2000-luvun kylvöjen keskimääräistä aloituspäivää. Maassa oli sopivasti kosteutta ja kokeet orastuivat nopeasti ja tasaisesti. Pensomisvaiheen hellejakso ja kesäkuun lopun kuivuus verottivat jonkin verran satoa, mutta heinäkuun alun sateet saivat kasvustot hyvään kasvuun. Mikään stressitekijä ei verottanut jyvien täyttymisjaksoa, ja sadot ja laatu olivat hyviä. Kasvukauden sää oli kokonai- suudessaan viljojen ja öljykasvien kasvun kannalta hyvä. Öljykasveilla suhteellisen pitkä kukintajakso sekä tarkka kirppojen ja kuoriaisten torjunta näkyi puintiaikana runsaana litumääränä. Tämä tuntui myös sadoissa: joissakin rapsikokeissa päästiin selvästi yli kilon hehtaarisatoihin. Useiden kesä- ja heinäkuun sadepäivien johdosta viljat ja öljykasvit pystyivät tehokkaasti hyödyntämään lisälannoituksena annetut ravinteet. Toukokuun alusta elokuun loppuun satoi 260 mm. Sadepäiviä tänä aikana oli yhteensä 38. Pisin sateeton jakso oli 14 päivää touko-kesäkuun vaihteessa. Sateet jakaantuivat siten, että toukokuussa satoi 21 mm, kesäkuussa 52 mm, heinäkuussa 88 mm, elokuussa 99 mm. Puinnit saatiin tehtyä hyvissä sääoloissa. Tehoisaa lämpösummaa kertyi syyskuun loppuun mennessä o C, mikä on jonkin verran enemmän kuin 2000-luvun pitkän ajan keskiarvo. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/

12 Kumppani Yara Suomi kehittää viljelyä yhdessä muiden toimijoiden kanssa Asiantuntijana: Sanna Kivelä Kirjoittaja toimii viljanhankintapäällikkönä Viking Malt Oy:ssä Mallasohrasato korkealaatuista Sääolosuhteet kasvukaudella 2013 olivat mallasohrasadolle suotuisat. Pitkä poutajakso verotti paikoin satotasoa, mutta valkuaiset pysyivät panimolajikkeilla tavoitteessa, ja jyväkoko on hyvä. Hyvien korjuuolosuhteiden ansiosta itävyys on korkea, eikä peltohomeiden tai punaisten jyvien suhteen ole ongelmia. S ään lisäksi mallasohran laatuun ja satotasoon vaikuttavia tekijöitä ovat maan rakenne, kasvitautien torjunta sekä maan ravinnetaloudesta huolehtiminen. Pääravinteiden lisäksi on huolehdittava hivenravinteiden riittävyydestä. Mallasohralle on asetettu erilaisia laatutavoitteita käyttötarkoituksen mukaan. Panimolajikkeilta vaaditaan korkeaa itävyyttä, alhaista valkuaista, isoa ja tasaista jyväkokoa, lajike- ja lajipuhtautta sekä vapautta peltohomeista ja punaisista jyvistä. Entsyymiohralajikkeille itävyyden ja jyväkoon lisäksi mahdollisimman korkea valkuainen takaa suuren entsyymisaannon. Mallasohran laatua ja Saana-entsyymiohran lannoitusta tutkittiin viime kesänä Yara Kotkaniemen kokeissa. viljelytoimenpiteitä ohjataan eri lajikkeilla mm. laatuhinnoittelulla. Mallasohran kilpailukyky viljelyssä muihin viljalajeihin verrattuna syntyy hyvästä satotasosta vaihtelevissa kasvuolosuhteissa laadusta tinkimättä. Viljelysuunnitelmissa kannattaa hyödyntää eri mallasohralajikkeille räätälöityjä lannoituskokeiden tuloksia ja suosituksia. UUSILLE LAJIKKEILLE VILJELYOHJEET Viking Malt toteutti kesällä 2013 yhteistyössä Yara Suomen kanssa entsyymiohran lannoituskokeen, jossa eri lannoitustasoilla ja lannoituksen jakamisella tutkittiin Saana-lajikkeen valkuaispitoisuuden nousua. Koemallastukset ruutujen sadosta ovat vielä kesken, mutta suurin valkuaisen nousu saavutettiin odotetusti kokeen maksimilannoituksella (130 kg N/ha). Lannoitus jaettiin siten, että 90 kg annettiin kylvön yhteydessä ja 40 kg vasta tähkälletulovaiheessa. Markkinoille tulevat uudet mallasohralajikkeet vaativat rinnalleen viljelyohjeet, joita noudattamalla kunkin lajikkeen sato- ja laatupotentiaali tulee täysimääräisesti hyödynnettyä. Uusilta mallasohralajikkeilta vaaditaan korkean mallastus- ja panimolaadun lisäksi korkeaa satotasoa, jonka saavuttamiseksi maasta on löydyttävä myös riittävät ravinteet. Viljelyohjeisiin perehtymisen lisäksi on tärkeää tuntea omien lohkojen erityispiirteet ja hyödyntää viljavuusanalyysi lannoitussuunnitelmaa tehdessä. ITÄMEREN ALUEEN SUURIN Viking Maltin mallastamot sijaitsevat Lahdessa, Ruotsissa Halmstadissa sekä Liettuassa Panevezyksessa. Viking Malt on Itämeren alueen suurin mallastaja. Lahdessa mallastetaan vuosittain tn ohraa, vehnää, luomumallasohraa sekä pieniä määriä ruista ja kauraa. Viking Maltin tuotannosta kaksi kolmasosaa toimitetaan kotimaisille panimoasiakkaille ja kolmannes vientiin. Pilsnerimallas on Lahden mallastamon päätuote, lisäksi Lahdessa valmistetaan erikoismaltaita, mm. karamelli- ja värimaltaita sekä entsyymimaltaita viskin valmistukseen. 12 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

13 Tekniikka Vinkkejä uusista teknisistä ratkaisuista Yhteistyötä levitinvalmistajien kanssa Yara tekee yhteistyötä johtavien levitinvalmistajien, kuten saksalaisen Amazonen, kanssa. Kun lannoitteisiin tehdään sisältömuutoksia, uudet lajikkeet testataan levittimien oikeiden säätöarvojen antamiseksi. O ikean levitysmäärän varmistamiseksi lannoitteenlevitin säädetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Amazonen verkkosivuilla on DungeService-palvelu, josta löytyvät levitinkohtaiset säätöarvot eri lannoitelajeille. Säätöarvot on syytä tarkistaa vuosittain ja lannoitelaaduittain, koska suositusarvot voivat muuttua testitulosten perusteella. Amazonen tehtaalle Saksan Hasbergen-Gasteen on kahden viime vuoden aikana toimitettu näytteet kaikista Siilinjärven ja Uudenkaupungin tehtaan lannoitteista. Pienet tuotemuutokset testataan 3 kg:n näytteillä. Jos lannoitelajikkeeseen tehdään suurempi muutos tai markkinoille tuodaan kokonaan uusi lannoite, tarvitaan jopa kg:n erä testiohjelman läpiviemiseksi. KOLMIOSAINEN TESTI Testi alkaa lannoitteen teknisen laadun määrityksellä. Siihen kuuluu painon, rakeisuuden sekä liukuvuuden määritys. Rakeista mitataan myös ominaiskosteus. Rakeen lujuudesta tehdään D50-testi, joka paljastaa, miten hyvin rae kestää levityslautasen siipien iskun. Testin seuraavissa vaiheissa siirrytään lähelle käytännön levitystilannetta. Lannoitetta ajetaan lautassimulaattorissa, joka on kehitetty laboratorio-olosuhteisiin. Tässä vaiheessa selvitetään, miten rakeen muoto, pyöreys/kulmikkuus, vaikuttaa levitettävyyteen. Jos lannoiterakeen muodossa on poikkeamaa tavoitellusta pyöreydestä, sen liikkeellelähtö levityssuuntaan hidastuu. Amazonella lannoitetesteistä vastaava Friedhelm Ballman on tyytyväinen Yaran lannoitteiden levitystuloksiin. Hän kuitenkin korostaa käyttäjien omaa roolia oikeiden asetusten käytössä ja kehottaa tarkistamaan oikeat lautasasetukset Amazonen verkkopalvelusta. Tasalaatuinen ja pyöreä rae, jossa kaikki ravinteet ovat yhdessä rakeessa, on levityksen kannalta ehdottomasti paras, Ballman toteaa. Amazone testaa lannoitteiden levitystasaisuutta ja antaa ohjeet lannoitteenlevittimien säädöille. Usein lannoite viedään läpi myös kolmannesta testivaiheesta, jossa tehdään käytännön levityskoe. Koe tehdään oikealla levittimellä, joka on asennettu testiradalle halliin. Siellä alusta liikuttaa levitintä traktorin liikeratoja muistuttavalla tavalla. Levitystulos mitataan keräyslaatikoista. Levitystasaisuuden mittarina on paitsi lannoitemäärä, myös lannoitteen kemiallinen koostumus. Yaran YaraMila NPKS- lannoitteet ja YaraBela-typpilannoitteet on suunniteltu vastaamaan uusimpien levitysteknologioiden vaatimuksia sekä pintalevittimissä että kylvölannoittimissa. Linkit kaikkien valmistajien levitysohjeisiin ja asetuksiin löytyvät -sivuilta. Amazonen palvelu osoitteessa: Kirjoittajat: Jari Pentinmäki ja Marko Toimela, Yara Suomi Oy Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/

14 kysymystä 3Yara Suomen Palvelulinja vastaa kasvinravitsemusta koskeviin kysymyksiin Kysy lannoitteista Kuvaaja: Janne Viinanen KYSYMYS 1: Miten kasvukausi meni Pohjanmaalla? VASTAUS: Kesään on oltu täälläpäin tyytyväisiä, jopa ennätys- satoja on saatu. Mikä parasta, korjuuolosuhteet olivat kuivat, ja sekä vilja- että perunasadot saatiin nostettua hyvälaatuisena. Hyviä kokemuksia saatiin YaraVita- Stefan Dahlvik toimii asiakkuuspäällikkönä Pohjanmaalla. lehtilannoitteista, esimerkiksi mangaanin puutokset voidaan hoitaa tehokkaasti YaraVita Mantrac Pro -lehtilannoituksella. Runsaasti kalkituilla mailla mangaaninpuutokset ovat yleisiä etenkin kaurapelloilla. Perunanviljelijät kertoivat kokemuksistaan YaraVita Solatrelistä: lehtilannoitus kasvatti mukulakokoa. Myös nurmenviljelijät ovat olleet positiivisesti yllättyneitä YaraVita Thiotracin tehoon. KYSYMYS 2: Mitä uutta viljanviljelyyn? VASTAUS: Typen jakaminen on lisännyt kiinnostusta viljanviljelyssä. Typen käyttöä voi silloin säätää kesän mukaan jos kasvu on hyvää, lisälannoitus tuo tulosta jos taas sato-odotukset ovat vaatimattomat, säästetään lannoituskustannuksissa. Yara N-Sensoreita on hankittu yksi Etelä-Pohjanmaalle ja toinen Pohjanmaalle. Viljelijät tekivät lisätyppi levityksiä sensorin avulla viime kesänä oman tilan lisäksi noin kymmenelle tilalle. KYSYMYS 3: Mitä uutta karjatiloille? VASTAUS: Odotettu uutuus karjatiloille Pohjanmaalla on YaraBela Seleenisalpietari. Siinä on muita lannoitteita enemmän seleeniä. Kun nurmi- tai viljapeltojen lannoitukseen käytetään karjanlannan lisäksi YaraBela Seleenisalpietaria, saadaan rehuun tarpeeksi seleeniä. Se on tärkeää karjan terveydelle. Lannoiteuutuuksista puhutaan ensi vuoden puolella Pohjanmaalla viljelijätilaisuuksissa, joita järjestetään yhdessä maatalouskauppojen kanssa. 14 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

15 Perttu Virkajärvi ja Annu Palmio tekevät yhteistyötä, jotta karjan ruokinnalliset tarpeet ohjaavat nurmituotannon tutkimusta. KIRJOITTAJA: J SEIJA LUOMANPERÄ KUVAAJA: TIMO HARTIKAINEN NURMI SUOMEN TÄRKEIN VILJELYKASVI Säilörehua tuotetaan vuosittain noin kahdeksan miljardia kiloa. Jokainen suomalainen syö joka päivä noin 4,7 kiloa säilörehua maito- ja lihatuotteina, laskee Perttu Virkajärvi. V irkajärvi toimii nurmituotannon professorina MTT:ssä Pohjois-Savossa Maaningalla. Hän tutkimusryhmänsä kanssa vastaa suomalaisesta nurmitutkimuksesta: nurmikasvien sadonmuodostukseen vaikuttavien asioiden ja tuotannon ympäristövaikutusten selvittämisestä. Nurmen vaikutus kotimaiseen elintarviketeollisuuteen on iso: noin puolet maatalouden tuloista tulee maidosta ja naudanlihasta ja perustuvat siten nurmeen. Nurmitilat myös työllistävät esimerkiksi rehujen, koneiden ja laitteiden toimittajia. Tyypillisen lypsykarjatilan työllistävä vaikutus on kolme kertaa suurempi kuin keskimääräisen viljatilan, pohtii Virkajärvi. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/

16 NURMISATO MITTARIKSI Karjatilan kehittämisessä huomioidaan usein vain karjan keskituotos, mutta nurmitutkijoiden mukaan nurmen satotaso on tilan talouden kannalta yhtä tärkeä mittari. Ikävä kyllä, se on työläs määrittää. Usein karjatiloilla nurmen satotasoon kiinnitetään kaikkein vähiten huomiota. Kuitenkin riittävä nurmirehun tuotanto on keskeinen karjan hyvinvoinnille ja tuotokselle ja siten koko tilalle. Nurmi on ennen kaikkea energiarehu, jonka heikko laatu vaikuttaa suoraan tuotokseen. Lyhyestä kasvukaudesta huolimatta nurmi kasvaa Suomessa hyvin ja siitä voidaan saada korkealaatuinen sato, toteaa Virkajärvi. Perttu Virkajärvi esittelee hänen ja tutkija Kirsi Järvenrannan kehittämää Simu-pintavaluntasimulaattoria. Nurmen merkityksestä huolimatta nurmitutkimus on viime vuosiin saakka ollut Suomessa suhteellisen vähäistä. Virkajärven kuusihenkinen tutkimusryhmä perustettiin vuonna Nykyisin Pohjois-Savon tutkimusasemalla tehdään nurmi tutkimusta noin 50 kenttäkokeen vuosivauhdilla. Tutkimustuloksia tarvitaan viljelijöiden ja neuvonnan käyttöön, mutta myös maataloushallinto tarvitsee tietoa esimerkiksi tukipäätösten perusteeksi. Perttu Virkajärvi on ollut mukana uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelussa. Tutkimuksen vaikuttavuus on nurmitutkijoilla keskeinen tavoite. Virkajärvi nostaa nurmentuotannon malliksi Irlannin, jossa nurmirehun hyödyntämisessä ollaan Suomea edellä. NAUTA ON ASIAKAS MTT:n Maaningan tutkimusyksikkö on tunnettu navetastaan, jossa on tehty karjatutkimusta 1930-luvulta. Pari vuotta sitten uudistetussa navetassa on 100 lypsävää, nuorkarjan kasvatus on ulkoistettu. Siellä tutkitaan ruokintaa, rehun hyväksikäyttöä ja maidontuotantoa, tavoitteena parantaa panos-tuotossuhdetta ja kehittää kestävää karjataloutta. Rehun kivennäiskoostumuksella on merkitystä sekä ummessaoloai- kana että maitotuotoksen käynnistyttyä. Esimerkiksi rehun kationi anioni -tasa paino on tärkeä, jotta lehmät eivät sairastu poikimahalvaukseen. Rehuissa anionien, etenkin rikin ja kloorin, pitoisuus suhteessa kationeihin on usein alhainen, kertoo tutkija Annu Palmio. Yhteistyö karja- ja kasviosaajien kanssa on tärkeää, jotta osataan etsiä uusia ratkaisuja karjan kestävyyden parantamiseksi. Lypsykarjojen keskituotokset ovat kasvaneet, samalla kuitenkin lehmien koko on kasvanut ja tuotosikä laskenut, mikä nostaa karjan uudistuskustannuksia. Nautakarja on meille asiakas. Nurmea viljellään vain karjan rehuksi: sen täytyy olla maittavaa, jotta syönti on riittävää, ja kasvu ja tuotokset sen mukaisia. Karjatilallisen kannalta tärkeää on myös se, että rehua syntyy pelloilla riittävästi. Se vaikuttaa merkittäväsi tilan talouteen, muistuttaa Virkajärvi. Kaliumlannoituksen korjaamisen arvo on jopa 50 miljoonaa euroa. LISÄÄ KALIUMIA Nurmi on hyvä ravinteiden käyttäjä. Se tarvitsee niin typpeä, fosforia, ka liumia, rikkiä kuin hivenravinteitakin tuottaakseen sekä määrällisesti että laadullisesti kunnollisia satoja. Suurin puute nurmen ravinnehuollossa on liian vähäinen kaliumlannoitus. Heikon kaliumtilan mailla kaliumlannoituksella voitaisiin satotasoja nostaa selvästi. Kaliumia pitäisi antaa nurmelle paljon nykyisiä suosituksia enemmän, esimerkiksi toisen ja kolmannen vuoden nurmelle jopa kiloa hehtaaria kohti, kun nykyiset suositukset ovat hieman yli puolet siitä, sanoo Virkajärvi. Toisaalta hyvän kaliumtilan mailla lannoitusta on vara vähentää. Lannoitteiden ja karjanlannan lisäksi nurmet ottavat kaliumia maasta. Jotta viljelijät voisivat suunnitella riittävän hyvin nurmen kaliumlannoituksen maaperän kaliumvarojen mukaan Virkajärvi suosittelee maan reservi kaliumin määritystä perinteisen viljavuustutkimuksessa otetun helppoliukoisen kaliumin lisäksi, koska se kertoo paremmin maan kaliumtilasta nurmen kaliuminoton kannalta. Kaliumlannoituksen korjaamisen arvo on jopa 50 miljoonaa euroa vuosittain. Nyt suuri osa pelloista lannoitetaan väärin: joko liikaa tai liian vähän, arvioi nurmiprofessori. TYPPILANNOITUSTA VARA LISÄTÄ Lannoituskokeiden mukaan nurmisadot kasvavat myös nykyisiä suosituksia suuremmilla typpilannoitusmää- 16 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

17 rillä. Kokeissa sadot kasvavat aina typpikiloon asti, mutta nitraattiasetuksen mukaan suurin sallittu käyttömäärä on 250 kiloa hehtaarille. Käytännön viljelyssä nurmen typpilannoitus on usein selvästi alle nykyisten suositusten. Nurmisatoja voidaan lisätä, kun typpilannoitus tehdään nykyisten ympäristöehtojen antamissa rajoissa, ja nurmet niitetään mahdollisuuksien mukaan kolme kertaa kesän aikana. NURMI MAINETTAAN PAREMPI Karjatilat ovat keskeisessä asemassa, kun puhutaan maatalouden ympäristövaikutuksista: ilmaston lämpenemisestä ja vesistöjen rehevöitymisestä. Näin siksi, että koska karjanlanta jakaantuu Suomessa epätasaisesti, ravinteet kertyvät karja-alueelle. Yleensä karjanlannassa on liikaa fosforia suhteessa typpeen, ja pelloille kertyy fosforia. Ohranviljelyssä ravinnetaseet ovatkin karjatiloilla usein positiiviset, eli sekä typpeä että fosforia jää maahan enemmän kuin sieltä otetaan satojen mukana. Nurmea viljelevät nautakarjatilat ovat kuitenkin mainettaan parempia ympäristövaikutusten osalta. Maitotiloja ei pitäisikään rinnastaa sikatiloihin. Virkajärvi laskee, että lypsylehmä tarvitsee säilörehun viljelyalaa noin 0,6 ha/lehmä ja tuottaa lantaa 20 tn/v. Laskennallinen lannan levitysmäärä on 33 tn/ha/v säilörehulle, jossa on fosforia 16 kg/ha, mikä vastaa nurmen lannoitussuositusta tyydyttävässä fosforin viljavuusluokassa. Naudalla lannan ravinnesuhteet vastaavat siten kutakuinkin nurmen ravinnetarpeita: fosforia tulee tarpeeksi, typpeä tarvitaan lisää. Tasaisen levitystasaisuuden takaamiseksi lantaa ei pitäisi kuitenkaan levittää kovin suuria määriä hehtaaria kohti, vaan jättää tilaa myös lannoitteiden levitykselle, joilla voidaan varmistaa ravinteiden tasainen levitys nurmialalle. Monilla nurmitiloilla ravinnetaseet ovat nykyisin negatiivisia eli sato vie maasta enemmän ravinteita kuin lannassa tai lannoitteissa annetaan. Vaikka säilörehunurmilla fosforitase on tyypillisesti negatiivinen, laitumilla tilanne tietenkin on toinen: lanta ja virtsa nostavat taseen ylijäämäiseksi. Yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa MTT Maaninka on perustanut Iisalmen ja Lapinlahden rajalle yli kolmen neliökilometrin suuruisen vesistökuormituksen seuranta-alueen. HUUHTOUTUMAT PIENEMMIKSI Keskeisellä karjatalousalueella sisävesistöjen valuma-alueella ravinteista suurin merkitys on fosforilla, ei niinkään typellä. Fosforin huuhtoutumisessa tärkeä merkitys on pintavalunnalla, joka nurmilta tapahtuu suurelta osin, jopa 90 %, kasvukauden ulkopuolella alkukevään aikana. Pintavalunnassa vesistöön menee vesiliukoista fosforia, joka lisää levien kasvua ja rehevöittää siten vesistöä. Koska nurmet lannoitetaan perustamisvuoden jälkeen pintaan, fosforia saattaa kerääntyä maan pintakerroksiin, missä se on altis huuhtoutumiselle. Nykyisillä lannoitusrajoituksilla kertyminen on kuitenkin huomattavasti vähäisempää kuin aiemmin, sanoo Virkajärvi. Toinen mahdollinen huuhtouman aiheuttaja on eroosio eli maa-aineksen joutuminen veteen. Silloin maahiukkasiin sitoutunut fosfori joutuu myös vesistöön. Koska nurmi on monivuotinen kasvi, se peittää maan pinnan sateisena syys- ja talviaikana, eikä eroosiota pääse syntymään yhtä paljon kuin paljaalta maalta. Virkajärvi on kehittänyt uuden tutkimusmenetelmän yhdessä tutkija Kirsi Järvenrannan kanssa. Simu- pintavaluntasimulaattorilla luodaan kevätvalunnan kaltaiset olosuhteet, joissa selvitetään fosforin huuhtoutumaa. Luonnossa kevät on vain kerran vuodessa, ja luotettavien tulosten saaminen kestää monta vuotta. Simu-laitteella tutkimusta voidaan merkittävästi vauhdittaa, iloitsee Virkajärvi. Käytännön peltomittakaavan tutkimusta varten Pohjois-Savon tutkimusasema on perustanut Iisalmen seudulle isolle, kolmen neliökilometrin suuruiselle valuma-alueelle tutkimuksen, jossa selvitetaään vesistökuormituksen pienentämistä esimerkiksi kosteikkojen avulla. Tärkeä asia huuhtoutuman pienentämiseksi on lietteen sijoitus. Maassa luonnollisesti olevat rauta-ja alumiiniyhdisteet pidättävät liukoisen fosforin liukenemattomaan muotoon, kunhan se saadaan pintakerroksen alle. Koska sisävesien kuormituksesta usein merkittävä osa on sisäistä kuormitusta, nopeaa vesien tilan paranemista ei voida saavuttaa jo rehevöityneissä vesistöissä. Nurmi vaikuttaa ihmisten elämään yllättävän monella tavalla ympäristöön, maisemaan ravintoon ja talouteen. Siksi ei ole ollenkaan merkityksetöntä, miten nurmea tuotetaan, toteaa nurmiprofessori Virkajärvi. Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/

18 Asiantuntijana: Seija Luomanperä Kirjoittaja toimii viestintäpäällikkönä Yara Suomi Oy:ssä YaraVita kasvava tuoteryhmä YaraVita-lehtilannoitteita valmistetaan entistä suurempia määriä Yaran Pocklingtonin tehtailla Englannissa. Syy suosioon on helppokäyttöisyys: lehtilannoitteilla voi täydentää lannoitusta kasvukauden aikana. Y aravita-lehtilannoitteet ovat Yaran nopeimmin kasvava tuoteryhmä, kertoo Business Development Manager Mike Beesley. Tuotannon ennakoidaan kasvavan viime vuodesta jopa 40 prosenttia. Suomessa YaraVita-lehtilannoitteet ovat olleet markkinoilla kolme vuotta. Myös täällä entistä useampi viljelijä on alkanut käyttää lehtilannoitteita YaraVita-tuotteiden käyttö onkin vuodessa kaksinkertaistunut, kertoo avainasiakaspäällikkö Raija Roos. JAUHEISTA SUSPENSIOIHIN Pocklingtonin tehdas työllistää henkeä. Tuotanto on 22 miljoonaa litraa, mikä vastaa jopa 20 miljoonan hehtaarin käsittelyä. Eurooppa ja Amerikka ovat päämarkkinoita. Vientiä on runsaasti, yhteensä 62 maahan. Vientiin menee 85 % tuotannosta. Tuotteista lähes puolet on liuoksia, kolmannes suspensioita, loput jauheita tai rakeita. Yli puolet tuotteista on hivenravinnelannoitteita, muut sisältävät sivu- ja pääravinteita. Pocklingtonin tehtailla on valmistettu lehtilannoitteita yli neljänkymmenen vuoden ajan, tuotanto aloitettiin Phosyn- nimisen yrityksen toimesta v Yara osti liiketoiminnan vuonna Ensimmäiset tuotteet olivat mangaania sisältäviä lehtilannoitteita. Paikallisissa kalkkipitoisissa peltomaissa on luonnostaan korkea ph, minkä vuoksi mangaani on maassa niukkaliukoisessa muodossa. Lehtilannoitus lehdille varmistaa mangaanin saannin tällaisilla mailla tehokkaasti. Lehtilannoitteet ovat kehittyneet merkittävästi vuosikymmenten aikana. Aluksi tuotteet olivat veteen liukenevia jauheita ja epäorgaanisia suoloja. Jauheista siirryttiin nestemäisiin tuotteisiin 1980-luvulle mentäessä. Ne olivat jauheisiin verrattuna huomattavasti helppokäyttöisempiä. Seuraava kehitysaskel olivat kelaatit, jotka sopivat sekä lehdille että maan kautta käytettäväksi. Kelaatit ovat jäämässä valikoimasta pois uutuustuotteiden tultua markkinoille. Uusimmat YaraVita-tuotteet ovat suspensioita, joissa yhdistyvät hyvällä tavalla jauheiden, liuosten ja kelaattien Kasvikohtaiset ravinneseokset varmistavat tärkeiden ravinteiden saatavuutta. ominaisuudet. Suspensioiden ravinnepitoisuus on korkea, ne ovat nestemäisinä helppokäyttöisiä, ja ne voidaan sekoittaa kasvinsuojeluaineiden kanssa. YaraVita-lannoitteiden tuotekehityksestä vastaava kemisti Stuart Ward kertoo haasteen olevan lehtilannoitteiden yhteensopivuus kasvinsuojeluaineiden kanssa. Hiukkaskoon täytyy olla tarpeeksi pieni, jotta tuotetta voidaan levittää kasvinsuojeluruiskulla. Tuotteen formuloinnissa toinen tärkeä ominaisuus on nesteen pintajännitteen vähentäminen. Sitä varten tuotteisiin lisätään kostutusainetta ja kiinnitettä, jotta ravinteiden imeytyminen lehdille paranee. Sakeutusaineella estetään puolestaan suspensioiden asettuminen eli eri jakeiden muodostuminen varastoinnin aikana. Ennen markkinoilletuontia uudet tuotteet testataan kasvihuoneissa, jotta niiden teho voidaan taata. Laboratoriossa testataan YaraVita-lehtilannoitteiden fysikaalinen sekoitettavuus yleisesti käytettyjen kasvinsuojeluaineiden kanssa. Testitulokset löytyvät netistä, osoitteesta tankmix.com. RAVINTEET MAASTA VAI LEHDILTÄ? Kasvit tarvitsevat suuria määriä pääravinteita: typpeä, fosforia, kaliumia ja rikkiä. Pääravinteet on lähtökohtaises- 18 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

19 ti parasta antaa maan kautta, mutta lehtien kautta niitä voidaan antaa tarvittaessa kasvukauden aikana lisää. Hivenravinteiden kuten boorin, mangaanin, sinkin, kuparin ja molybdeenin tarve on sen sijaan pienempi. Niitä voidaan antaa riittäviä määriä turvallisesti lehtien kautta. Lehtilannoituksessa ravinteet imeytyvät lehtien läpi kasviin. Lehtilannoitteiden ph on yli 7, mutta kasvien lehtien ph on puolestaan alle 7. Kasvien orgaaniset hapot pitävät ph-luvun happamana, minkä ansiosta ravinteet liukenevat ja imeytyvät lehtien läpi kasvisolukkoon, toteaa Stuart Ward. Suspensiomuotoiset lehtilannoitteet ovat turvallisia. Ravinteet imeytyvät niistä vähitellen, ja esimerkiksi polttovioitukset voidaan välttää. YKSI- VAI MONIRAVINTEISTA? YaraVita-lehtilannoitteissa on sekä yksiravinteisia että moniravinteisia seoksia. Yksiravinteisia lehtilannoitteita kuten YaraVita Mantrac Prota käytetään silloin, kun on tiedossa tietyn ravinteen puute, esimerkiksi mangaanin puute kalkkipitoisilla mailla. Puutteen voi todeta viljavuustutkimuksella, YaraMegalab-kasvianalyysillä tai tunnistamalla puutosoireet kasvustossa, tosin puutetta esiintyy jo ennen oireiden ilmestymistä. Kasvukauden poikkeukselliset sääolot voivat saada aikaan ravinteiden puutosta, esimerkiksi sateet tai toisaalta kuivuus. Myös hyvissä kasvuoloissa saattaa esiintyä puutoksia silloin, kun kasvusto ei saat kaikkia tarvitsemiaan ravinteita riittävän nopeasti. Kasvikohtaiset ravinneseokset on kehitetty täydentämään ja varmistamaan tärkeiden ravinteiden saatavuutta juuri tietylle kasville. Esimerkiksi YaraVita Solatrelissä on perunalle tärkeitä ravinteita. Näiden kasvikohtaisten YaraVita-lannoitteiden käyttö on lisääntynyt. Jokaisen uuden YaraVita-lehtilannoitteen teho tutkitaan kasvihuoneessa, kertoo Business Development Manager Mike Beesley. Saksassa viljelijät käyttävät yleisesti kasvikohtaisesti räätälöityjä YaraVitalehtilannoitteita varmistamaan sadon laatua ja määrää ilman erikseen todennettua puutosta. Viljanviljelijät käyttävät YaraVita Gramitreliä ja öljykasvien viljelijät YaraVita Brassitreliä, kertoo Mike Beesley. VARASTOINTI LÄMPIMÄSSÄ Varastointi asteessa säilyttää YaraVita-tuotteiden laadun parhaiten. Tuotteita ei saa päästää jäätymään, ja toisaalta erityisen lämpimät olosuhteetkaan eivät ole hyväksi varsinkaan suspensioille, siksi esimerkiksi pannuhuone ei ole oikea paikka. Ennen käyttöä YaraVita-lehtilannoitekannut tulee ravistaa kunnolla, jotta kannuun ei jää ravinteita ja tuote on tasalaatuista. Etenkin suspensiomuotoisilla lehtilannoitteilla kunnon ravistelu on tärkeää. Varastoinnin aikana suspensiossa raskaat ravinteita sisältävät hiukkaset laskeutuvat kannun pohjalle. YaraVita Brassitrel Pro, Yara- Vita Gramitrel, YaraVita Mantrac Pro, YaraVita Caltrac 560 ja uusi YaraVita Zintrac ovat suspensioita. Liuokset pysyvät muuttumattomina kannuissaan varastoinnin ajan, mutta ravistelu varmistaa kannujen tyhjentymisen. YaraVita Thiotrac 300, YaraVita Solatrel ja YaraVita Bortrac 150 ovat liuoksia. Lue lisää: Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/

20 yara.fi uudistuu Uusilla sivuilla lannoitustieto on helposti saatavilla tietokoneen, älypuhelimen tai tabletin välityksellä. Verkkopalvelu skaalaa sivut kuhunkin laitteeseen sopiviksi. V erkkopalvelun uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Yara Kasvinravitsemuksen palvelut tuodaan yhä helpommin saataville sekä verkon että erilaisten sovellusten välityksellä. Palveluiden taustalla toimivat järjestelmät huolehtivat siitä, että eri kanavista tuleva tieto on ajantasaista ja käyttöliittymästä huolimatta samansisältöistä. Uudet yara.fi-sivut ovat käytettävissä vuoden loppuun mennessä. YTIMESSÄ KASVIKOHTAINEN TIETO Sivustolle on koottu tietoa tärkeimpien viljelykasvien lannoituksesta. Alkuvaiheessa mukana ovat vehnä, kaura, ohra, nurmi ja peruna. Lisää kasveja tulee sivuille koko ajan, ensi vuoden aikana kaikkien tärkeimpien Suomessa viljeltävien kasvien lannoitusohjeet ovat luettavissa sivuilla. Kasviravinnetieto on jaoteltu neljään eri kokonaisuuteen: sato, laatu, terveys ja ympäristö. Lue miten voit vaikuttaa... Osa-alueet sisältävät runsaasti faktatietoa siitä, mihin asioihin lannoituksella voidaan vaikuttaa ja toisaalta siitä, mitä ongelmia ravinteiden puutokset aiheuttavat. Jokaiselle kasville on lannoitusohjelma, jonka perusteella viljelijät voivat suunnitella oman tilansa lannoitusratkaisut. Ravinnepuutokset kuvataan kasvilajeittain. Oman kasvuston puutoksia voi tunnistaa hyödyntämällä sekä verkkopalvelua että CheckIT-älypuhelinsovellusta, jossa tiedot kulkevat kätevästi mukana. Kasviravinteiden merkityksestä on kerrottu kattavasti kuvien avulla molemmissa palveluissa. NOPEA VASTAUS JA JAKAMINEN Suuri osa tiedosta on koottu helposti luettavien graafien muotoon, mikä nopeuttaa tiedon omaksumista. Käyttäjän ei tarvitse klikkailla sivun eri osioita pitkään löytääkseen oikean tiedon. Tiedonhaussa kätevä toiminto on sivun oikeassa ylälaidassa oleva hakukenttä, johon voit kirjoittaa haluamasi kysymyksen. Kun kirjoitat esimerkiksi peruna ja fosfori, saat listana perunan fosforilannoitukseen sopivat tuotteet, perunanlannoituksesta julkaistut jutut ja kysymyksessä auttavat palvelut. Jokaisen sivun ylälaidassa olevalla toiminnolla voit jakaa mielenkiintoisen artikkelin missä tahansa sosiaalisen median kanavassa. Voit myös kätevästi lähettää ystävällesi sisällön linkkinä sähköpostilla. 20 Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/2013

21 TUTUSTU KOETULOKSIIN Yaran laajoihin koetoimintatuloksiin pääset kiinni yara. fi -palvelun kasvilajikohtaisissa osioissa. Kaikki Yara Kotkaniemen kokeiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehtyjen kokeiden uusimmat tulokset viedään verkkoon. Yara Suomen johtava agronomi Raimo Kauppila kertoo, että sivuille on koottu kotimaisten koetulosten lisäksi paljon tuloksia ulkomailta. Näin saadaan ravinteiden ja kasvien vuorovaikutuksesta sekä syy-seuraussuhteista hyvää tietoa, jotka pätevät eri alueilla ja kasvupaikoilla. TUOTETIETOA JA KÄSITTELYOHJEITA Verkkopalvelussa pääset helposti valitsemaan viljelyysi sopivat tuote- ja palveluratkaisut. Tuotevalikoimaa voit selata hakutoiminnolla itse määrittämilläsi hakusanoilla. Suomessa tarjolla olevat palvelut löydät päävalikon kautta. Rekisteröitymällä MyYara-osioon pääset käsiksi kasvavaan valikoimaan rekisteröityneiden käyttäjien palveluja. Yaran verkkopalveluun on koottu uudistetut ja kattavat ohjeet lannoitteiden turvalliseen käsittelyyn, kuljetukseen ja varastointiin. Lannoitteiden käyttötur- yara.fi-sivuilla on tietoa kasviravinteiden vaikutuksesta eri kasvien satoon, laatuun, terveyteen ja ympäristöön. vallisuustiedotteet löydät helposti sivuston oikeassa ylälaidassa olevasta linkistä. TAVATAAN SOSIAALISESSA MEDIASSA Yara Suomen löydät myös Twitteristä ja Facebookista. Niiden kautta saat nopeasti tietoa siitä, mitä yrityksessämme tapahtuu, uusista tuotteista ja koetuloksista. Voit myös verkostoitua suoraan asiantuntijoidemme kanssa, sillä monella yaralaisella on LinkedIn-profiili. Verkkopalvelussa julkaistavat uutiset linkittyvät sosiaaliseen mediaan, missä asioista voidaan käydä vilkastakin keskustelua, kertoo Yara Suomen sähköistä palveluista vastaava Tuulikki Suihkonen. Kirjoittaja: Jari Pentinmäki, johtaja, markkinointi ja liiketoiminnan kehitys, Yara Suomi Oy Lisätietoa: Tavoita meidät sosiaalisesta Yara Suomi Yara Suomi Leipä leveämmäksi 4/

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

ILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, 4.10.2011. Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja Tulokehitys karannut maatiloilta 1400 1200 Maataloustulo (Milj. ) Tulo/tila ( /vuosi) Yleinen ansiotaso ( /vuosi) 40 000 35 000

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8 1/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi YaraVita-lehtilannoituksesta hyvät tulokset rapsilla Sivu 10 Ravinnetaseet viime kasvukaudella Sivu 22 Kasvinsuojelu IPM:n mukaiseksi Sivu

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Kipsi vähentää peltomaan

Kipsi vähentää peltomaan Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference

Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta

leveämmäksi 3/15 Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Viljan vienti vetää Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta Viljan vienti vetää Sivu 9 Torju rikat ne vievät ravinteita viljoilta Sivu 8 3/15 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi Superfoodia tuottamassa Tuomas Kekki Sivut 15 17 Maito 2020 -seminaarit

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Jalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

leveämmäksi Suuri tietopaketti fosforin merkityksestä 1/2016 18 Perunalle 26 30 Viljoille ja nurmille 32 Peltojen viljavuudelle

leveämmäksi Suuri tietopaketti fosforin merkityksestä 1/2016 18 Perunalle 26 30 Viljoille ja nurmille 32 Peltojen viljavuudelle 1/2016 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi 8 10 11 22 23 Juuret kasvuun Uudet rehuohralajikkeet satoisia ProAgrian Lohkotietopankin tuloksia Suuri tietopaketti fosforin merkityksestä

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari

Kasvinviljelyseminaari Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä

Lisätiedot

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016

18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 6 Martti Vuorinen Rehuviljan ja perunan lannoituskokeiden tuloksia turvemaalta VAALA 1982 ISSN 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu REHUVILJOJEN LANNOITUSTARVE

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Löytyykö salaojistasi nitraattia?

Löytyykö salaojistasi nitraattia? Löytyykö salaojistasi nitraattia? Pelloille pääosa lannoitetypestä annetaan keväällä kylvön yhteydessä. Joskus helppoliukoista typpeä annetaan vielä kesäkuussa, kun kasvien kasvu on käynnistynyt. Typpeä

Lisätiedot

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot