MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2015

Transkriptio

1 MYNÄMÄEN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2015 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto xx

2

3 SISÄLLYS 1 2 TOIMINTAKERTOMUS Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Vuoden 2015 toiminnan arviointi Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Keskushallinto Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen tuloarvioiden

4 toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Eriytettyjen yksiköiden tilinpäätöslaskelmat TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITESARJOISTA. 95 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 96

5 Toimintakertomus 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Edellisen vuoden aikana valmistellut mittavat kuntajakoselvitykset eivät johtaneet kuntaliitoksiin. Hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamisesta julkaistiin vasta loppuvuodesta ja epävarmuus vaikeutti edelleen monella tavalla kuntien välistä ja kunnan sisäistä kehittämistyötä. Tätä sitten kun -aikaa on eletty jo monta vuotta, joten olisi toivottavaa, että pian syntyisi yhteisymmärrys suurista linjoista valtakunnan tasolla ja kunnat voisivat keskittyä valmistelemaan tulevien vuosien palvelurakennettaan. Pitkään jatkuneen taloudellisen epävarmuuden lisäksi Euroopan turvallisuustilanne muuttui lukuisten terrori-iskujen ja nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän seurauksena. Myös Suomessa turvapaikanhakijat ja heille järjestettävät hätämajoitus- ja vastaanottokeskukset herättivät tunteita ja keskustelua. Tämä uusi ilmiö tulee näkymään tulevien vuosien palveluja suunniteltaessa ja aiheuttaa haasteita sekä lisäkustannuksia kunnille kotouttamisvaiheessa. Erikoissairaanhoidon käyttö kasvoi edelleen ja kunnan maksuosuus oli 13,4 % alkuperäistä talousarviota korkeampi. Myös perusturvakuntayhtymä Akselin maksuosuus ylittyi alkuperäisestä talousarviosta lähinnä vanhustenhuollon kasvaneiden kustannusten vuoksi. Talouden tasapainottaminen on hyvin vaikeaa, kun suurimpiin menoeriin on lähes mahdotonta vaikuttaa kunnan omilla päätöksillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat 57 % kunnan käyttötaloudesta. Verotulojen kasvu oli hyvin vähäinen, vain 0,5 % ( ). Kunnan tuloveron tuotto väheni. Yhteisöveron tuotto kasvoi 20,5 % ja kiinteistöveron 2,6 %. Valtionosuudet vähenivät valtionosuusuudistuksen seurauksena euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Talousarvion tasapainottamistoimenpiteitä on selvitetty s. 13. Omassa toiminnassa näkyy selvästi, että koko organisaatiossa on sisäistetty talouden realiteetit ja talouskuri on pitänyt. Käyttötalouden kestävä sopeuttaminen edellyttää kuitenkin ennen pitkää rakenteellisia muutoksia ja toimipaikkojen vähentämistä. Koska kunnanvaltuusto linjasi, että nykyiseen kouluverkkoon ei tehdä muutoksia kolmeen vuoteen, vähentää se mahdollisuuksia myös ruokapalveluiden ja kiinteistöjen ylläpitopalvelujen uudelleenorganisointiin. Alijäämäinen tilinpäätös edellyttää konkreettisia toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Vaikka asukasmäärä väheni, kunta luovutti 6 omakotitonttia, yhden rivitalotontin vammaisten asumisyksikköä varten ja 3 teollisuustonttia. Uusille asuintaloille myönnettiin 9 rakennuslupaa ja teollisuuden uudisrakennuksille ja laajennuksiin yhteensä 10 rakennuslupaa. Yritysten laajennushankkeet tuovat mahdollisesti myös uusia työpaikkoja kuntaan. Vt 8:n muutostöiden valmistuttua ajallinen välimatka kaupunkiin lyhenee ja sujuvat liikenneyhteydet omat omiaan lisäämään maaseutuasumisen houkuttelevuutta. Vapaita tontteja ja asuntoja kunnan alueella on hyvin tarjolla. Yhteiskunnassa meneillään olevat suuret uudistukset edellyttävät ketteryyttä myös kunnallisessa päätöksenteossa. Toimintojen sopeuttamisesta on tullut osa tavanomaista kehittämistyötä. Kiitos päättäjille ja henkilökunnalle kuluneesta vuodesta avoimin mielin eteenpäin! Seija Österberg, kunnanjohtaja 5

6 Toimintakertomus 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuuston jäsenet toimikaudella ovat seuraavat: Pj Alatalo Juuso, SDP I vpj Setälä Marko, KOK II vpj Myllymäki Pekka, KESK III vpj Karkoinen Kimmo, PS Puheenjohtajiston toimikausi on kaksi vuotta eli vuodet Jäsenet Aalto Jari, VAS, SIT Hannula Juhani, PS Huiskala Marjaana, KESK Huuskonen Petteri, KESK Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa, KESK Iltanen Marko, KESK Immonen Mikko, VAS Jaakkola Marianne, KOK Jaakola Timo, KESK Järvi Kirsi, KESK ( alkaen) Kaasinen Sakari, KOK Kantonen Jorma, PS Kitola Arja, KOK Kylänpää Miia, VIHR Laine Tapani, KESK Laitinen Taina, SDP Lassila Hanne, KESK Lehto Ari-Pekka, KESK ( asti) Lehtonen Aarne, KESK Lehtonen Esko, KOK Maisila Päivi, KESK Rautiola Leena, VAS Rippstein Katja, SDP Saastamoinen Merja, SDP Sainio Hannu, PS Strand Eeva, SDP Tamminen Ari, VAS Valtanen Suvi, KESK Vanhanen Juha, KOK Varjonen Petri, SDP Vänni Hanna, KOK Yrjälä Kari-Matti, KESK Kunnanhallituksen jäsenet toimikaudella ovat: Pj I vpj II vpj III vpj Jäsenet Maisila Päivi Vanhanen Juha Rippstein Katja Tamminen Ari Hyrsky-Heikkilä Anna-Liisa Jaakola Timo Kantonen Jorma Lassila Hanne Lehtonen Aarne Varjonen Petri Vänni Hanna 6

7 Toimintakertomus Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä kunnanjohtaja hallintojohtaja Kunnan organisaatio koostuu kunnanvaltuustosta, kunnanhallituksesta ja neljästä lautakunnasta. KUNNANVALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus Kasvatus- ja sivistyslautakunta Tekninen lautakunta yleishallinto - taloushallintoyksikkö Perusturvakuntayhtymä Akseli erikoissairaanhoito ja ympäristöterveydenhuolto hallinto opetustoimi varhaiskasvatus kulttuuri- ja vapaaaikatoimi tilalaitos kunnallistekniikka - vesihuoltolaitos rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Tilivelvollisia ovat toimielinten (pl. valtuusto) jäsenet, toimielinten esittelijät sekä tulosalueiden ja tulosyksiköiden päälliköt. Osastot ja osastopäälliköt Toimiala Osasto Osastopäällikkö Keskushallinto Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto-osasto Sivistysosasto Tekninen osasto Hallintojohtaja Marja Kärkkäinen Kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämies Tekninen johtaja Timo Oja 7

8 Toimintakertomus 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen julkinen talous on vajonnut pitkäkestoisesti alijäämäiseksi vaisun talouskasvun, ikääntymisestä aiheutuvan menopaineen sekä talouden rakennemuutoksen vuoksi. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä ennustejaksolla, vaikka välittömät menoleikkaukset hidastavat menokasvua ja pienentävät alijäämää. Julkisyhteisöjen menojen kasvu kohdistuu erityisesti kuntatalouteen. Talouskasvu jatkuu hitaana myös lähitulevaisuudessa niin, että kasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti 3 prosentin viitearvon viime vuonna. Nykynäkymin alijäämä painuu kuitenkin jonkin verran alle viitearvon ennustejaksolla. Julkisen talouden sektoreista valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot lievästi alijäämäisiä. Julkisen talouden velka suhteessa kokonaistuotantoon jatkaa kasvuaan ja kohoaa nykyhistorian ennätyslukemiin. Menoastetta eli menojen suhdetta kokonaistuotantoon nostavat ikäsidonnaisten menojen lisäksi työttömyydestä aiheutuvat menot. Toisaalta sopeutustoimet alentavat menoastetta ensi vuodesta alkaen. Veroaste eli verojen suhde kokonaistuotantoon pysyy ennallaan ennustejaksolla. Heikosta talouskehityksestä huolimatta valtiotalouden tila on kohenemassa vuonna 2015, mikä johtuu erityisesti edellisen hallituksen päättämistä sopeutustoimista. Pitkittyvän matalasuhdanteen vuoksi valtiontalous pysyy kuitenkin edelleen syvästi alijäämäisenä myös lähivuosina, vaikka nykyisen hallituksen päättämät sopeutustoimet pienentävätkin alijäämää. Valtion tulojen arvioidaan lisääntyvän vuonna ,0 % ja menojen 0,5 %. Maahanmuuton ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu lisää osaltaan valtion menoja vuonna 2015 ja vuonna Valtionvelka on ylittämässä 100 mrd. euroa rajan eikä velan taso ole taittumassa ennustejaksolla. Alhaisen korkotason vuoksi valtionvelan korkomenot ovat kuitenkin toistaiseksi varsin maltilliset. Velan lisäksi valtion takauskanta kasvaa nopeasti ja on jo yli 40 mrd. euroa. Korkomenoihin ja takauskantaan liittyy suuria riskejä. Paikallishallinnon rahoitusasema on lähes prosentin alijäämäinen suhteessa BKT:hen ennustejaksolla. Kunnat jatkavat taloutensa sopeuttamista pyrkien hidastamaan erityisesti ikääntymisestä aiheutuvaa menojen kasvua. Myös hallitusohjelmaan sisältyvät kuntiin kohdistuvat suorat sopeutustoimet sekä maltillinen kustannuskehitys hillitsevät menojen kasvua. Kuntien verotuloja supistaa määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen v Lisäksi keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee vuonna 2016 selvästi aiempia vuosia vähemmän. Kuntatalous pysyy sopeutustoimista huolimatta kireänä ennustejaksolla, sillä väestön ikärakenteen muutos lisää voimakkaasti palvelutuotannon menoja. Työeläkelaitosten ylijäämä suhteessa BKT:hen pienenee vuoden ,7 prosentista hieman yli prosenttiin vuosina Työeläkemenojen kasvu jatkuu nopeana eläkeläisten määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketason noustessa. Edellisen hallituksen päätös rajoittaa eläkeindeksien korotus 0,4 prosenttiin hillitsee eläkemenojen kasvua vuonna Samaan aikaan valtion eläkerahastosta valtiolle suoritettava ylimääräinen 500 milj. euron tuloutus kuitenkin lisää rahaston menoja kertaluonteisesti. Yksityisen sektorin työeläkemaksun korotus pitää yllä maksutulojen kasvua kuluvana vuonna, vaikka palkkasumma kasvaakin hitaasti. Seuraavan kerran yksityisen sektorin työeläkemaksua korotetaan v Vaikka eläkevarojen arvo on noussut voimakkaasti viime aikoina, työeläkelaitosten omaisuustulot pysyvät ennallaan kuluvana vuonna, sillä rahoitusmarkkinakorot ovat edelleen laskeneet. Korkotuottojen odotetaan kuitenkin kääntyvän maltilliseen kasvuun vuodesta 2016 alkaen. Muiden sosiaaliturvarahastojen alijäämä kasvaa vuonna 2015 työttömyysmenojen kasvun seurauksena. Alijäämä alkaa pienentyä vuonna 2016, kun työnantajilta ja palkansaajilta perittävää työttömyysvakuutusmaksua korotetaan yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä. Vuonna 2017 muut sosiaaliturvarahastot pysyvät vielä alijäämäisinä, mutta pääsevät lähelle tasapainoa, kun työttömyysmenot kääntyvät laskuun. Edellisen hallituksen päättämät sekä nykyisen hallituksen linjaamat säästöpäätökset hillitsevät muiden sosiaaliturvarahastojen menojen kasvua ennustejaksolla. Lähde: VM:n Taloudellinen katsaus Talvi

9 Toimintakertomus Kuntatalous Kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisvuodesta 1,1 miljardia euroa eli 4,0 prosenttia erityisesti toimintatuottojen vähenemisen vuoksi. Kuntien verorahoitus eli valtionosuudet ja verotulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 614 miljoonaa euroa eli 2,1 prosenttia. Verorahoituksen kasvusta 591 miljoonaa euroa aiheutui verotuloista ja 22 miljoonaa euroa valtionosuuksista. Kuntien vuosikate heikkeni 426 miljoonaa euroa eli 19,4 prosenttia viime vuodesta. Yhteensä 11 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi, kun edellisvuoden tilinpäätöstietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 10 kunnalla. Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 1,8 miljardia euroa vuonna Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2015 lopussa 15,2 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 566 miljoonaa euroa eli 3,9 prosenttia. Lainakannan kasvu hidastui viime vuodesta, jolloin kasvua oli 890 miljoonaa euroa eli 6,5 prosenttia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Kuntien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,8 prosenttia. Kasvu kiihtyi jonkin verran edellisvuodesta, jolloin kasvua oli 1,2 prosenttia. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 2,8 prosenttia ja henkilöstökulut 0,6 prosenttia edellisvuoden tasosta. Kuntien toimintatuotot ilman liikelaitoksia puolestaan vähenivät 0,2 prosenttia edellisvuodesta. Kuntayhtymien toimintakulut ilman liikelaitoksia kasvoivat 0,1 prosenttia edellisen vuoden tasosta. Toimintakuluista palvelujen ostot kasvoivat 0,2 prosenttia, mutta toisaalta henkilöstökulut pienenivät 0,9 prosenttia. Kuntayhtymien toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 1,0 prosenttia. Vuoden 2015 tilinpäätösarvioista laskettujen vuosimuutosten vertailukelpoisuuteen vaikuttavat vuonna 2014 toteutetut markkinoilla toimivien liikelaitosten ja muiden yksiköiden yhtiöittämiset. Esimerkiksi kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei enää sisällä yhtiöitettyjen yksikköjen ylijäämiä, mikä selittää osaltaan vuosikatteen negatiivista muutosta. Myös kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli vuonna 2015 huomattavasti heikompi kuin edellisvuonna. Tämä on seurausta siitä, että vuonna 2014 yhtiöittämisistä saatuja kirjanpidollisia voittoja ei ollut enää vuonna Lisäksi kuntien bruttomääräiset investointimenot ja -tulot olivat huomattavan suuret vuonna 2014 yhtiöittämisiin liittyvien kirjausten vuoksi. Lähde: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 2015, Tilastokeskus 9

10 Toimintakertomus 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuosina 2014 ja 2015 kunnan organisaatiossa ei tapahtunut muutoksia, joten vuodet ovat vertailukelpoisia keskenään. Toimintatuotot yhteensä kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna euroa (4,5 %). Myyntitulot vähenivät euroa (4,7 %). Sivistystoimen kohdalla vertailuun vaikuttaa vuonna 2014 useammalta aikaisemmalta vuodelta laskutettu puretun kansalaisopiston eläkemaksut osakaskunnilta. Maksutuotoissa päivähoitomaksut ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vesi- ja jätevesimaksujen maksutuotot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Rakennusvalvonnan maksutuotot kasvoivat euroa (25,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui rakennusvalvonnan taksojen korotuksesta ja teollisuusrakennusten määrän lisääntymisestä. Myös maa-aineslupatulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. Vuokratuotot vähenivät yhteensä eurolla (1,9 %). Häävuoren vanhustentalon ns. B-talo luovutettiin Mynämäen Vanhustentaloyhdistys ry:lle peruskorjaushanketta varten ja vuokratuotot kunnalle jäi pois. Muut toimintatuotot kasvoivat euroa (146,7 %). Kasvu johtuu käyttöomaisuuden myyntivoitoista, jotka kasvoivat eurolla (166,7 %) ja puunmyyntitulojen kasvusta eurosta euroon (311,2 %). Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti vuonna 2015 myytiin Finda Oyj:n osakkeet ja Leppäkarin rantasauna. Toimintakulut kasvoivat yhteensä euroa (0,8 %). Henkilöstökulut vähenivät euroa (1,5 %). Palkat ja palkkiot vähenivät euroa (1,4 %) ja henkilöstösivukulut (1,7 %). Palvelujen ostot kasvoivat euroa (2,7 %). Ptky Akselin maksuosuus laski euroa (0,82 %). Maksuosuus Ptky Akselille oli 16,3 milj. euroa (16,4 milj. euroa). Erikoissairaanhoidon kustannukset lisääntyivät euroa (8,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kustannukset olivat 10,7 milj. euroa (9,9 milj. euroa). Aineet, tarvikkeet ja tavarahankinnat vähenivät euroa (3,3 %). Sähkömenot kasvoivat euroa (2,2 %). Lämmityskulut vähenivät euroa (-12,6 %). Elintarvikemenot vähenivät euroa (6,2 %). Avustukset yhteensä kasvoivat euroa (8,2 %). Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvoi euroa (96,8 %). Lasten kotihoidontuki väheni euroa (6,3 %). Verotulot yhteensä kasvoivat euroa (0,5 %). Kunnan tuloveron tuotto väheni euroa (0,20 %). Vähennys johtui asukasluvun laskusta ja työttömyyden lisääntymisestä. Kiinteistöveron tuotto kasvoi euroa (2,6 %). Kasvu johtuu yleisen kiinteistöveroprosentin korottamisesta lainmuutoksen edellyttämälle uudelle alarajalle. Yhteisöveron tuotto oli euroa (20,5 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtionosuudet vähenivät euroa (3,5 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuoden 2015 alusta ja sen seurauksena kunnan valtionosuus väheni. Rahoitustuottojen ja kulujen nettomuutos oli euroa (16,5 %). Muutos johtuu pääasiassa kuntayhtymien peruspääoman koron laskusta yleisen korkotason alenemisen takia. Osinkotuotot vähenivät Finda Oyj:n osakkeiden myynnin takia. Vuoden 2015 vuosikate euroa ja oli euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa. Tilikauden tulos on -2,2 milj. euroa ja tilikauden alijäämä -2,1 milj. euroa. Vuoden 2015 alijäämä kirjauksen jälkeen taseessa on ylijäämää enää ,39 euroa. Investoinnit olivat yhteensä euroa (brutto). Nettoinvestoinnit olivat euroa. Suurimpia investointeja olivat uuden päiväkodin laajennus ( euroa) ja Huolin kevyenliikenteenväylä ( euroa). 10

11 Toimintakertomus Vuonna 2015 ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa. Matalan korkotason takia kunta käyttää maksuvalmiuden turvaamiseksi lyhytaikaista luottoa kuntatodistusohjelmalla. Limiitti on tällä hetkellä 10,0 milj. euroa. Lyhytaikaista luottoa on ollut koko vuoden ajan ja vuoden vaiheessa luottoa oli käytössä 7,8 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin ,40 euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli euroa eli euroa/asukas (vuonna euroa/as.). Kuntatodistusohjelman luotto huomioiden lainamäärä oli euroa eli euroa/asukas. Koko maassa lainamäärä oli euroa/asukas (2.694 euroa/as). Vuoden 2015 aikana kunnanvaltuusto hyväksyi yhteensä euroa käyttötalouden lisämäärärahoja. Kunnan verotuloarvioita vähennettiin vuoden aikana eurolla. Kunnanvaltuusto hyväksyi tilinpäätöksen valmistavan toimenpiteenä eräiden tulosalueiden määrärahojen ylityksiä ja alituksia (ei käsitellä lisämäärärahoina). Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi 0 % Toimintamenot tulosalueittain 2015 (yht. 51,5 M ) Kunnallistekniikka 2 % Kulttuuri- ja vapaa-aika 3 % Opetustoimi 17 % Tilalaitos 10 % Yleishallinto 5 % Ptky Akseli 33 % Yleishallinto Ptky Akseli Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aika Varhaiskasvatus 8 % Erikoissairaanhoito 22 % Tilalaitos Kunnallistekniikka Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Toimintamenot tulosalueittain kaavio sisältää sekä sisäiset että ulkoiset kulut, jotta kunnan omien toimintayksiköiden maksamat tilavuokrat ja ruokapalvelumaksut näkyvät kuluina. 11

12 Toimintakertomus Ulkoiset toimintatuotot 2015 (yht. 6,0 M ) Vuokratuotot 22 % Muut toimintatuotot 14 % Tuet ja avustukset 5 % Maksutuotot 13 % Myyntituotot 46 % Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Ulkoisia myyntituottoja ovat mm. vesi- ja jätevesimaksut, ruokapalveluiden myynti Mynämäessä sijaitseville Perusturvakuntayhtymä Akselin toimipaikoille ja taloushallintoyksikön palveluiden myynti Ptky Akselille ja Nousiaisten kunnalle. Maksutuottoja ovat mm. päivähoitomaksut, aamu- ja iltapäivähoidon asiakasmaksut sekä liikuntatoimen asiakasmaksut. Vuokratuottoja ovat mm. Mynämäessä sijaitsevista Perusturvakuntayhtymä Akselin toimipaikoista perittävät vuokrat. Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi 0 % Toimintamenot tulosalueittain 2015 (yht. 51,5 M ) Kunnallistekniikka 2 % Kulttuuri- ja vapaa-aika 3 % Opetustoimi 17 % Tilalaitos 10 % Yleishallinto 5 % Ptky Akseli 33 % Yleishallinto Ptky Akseli Erikoissairaanhoito Varhaiskasvatus Opetustoimi Kulttuuri- ja vapaa-aika Varhaiskasvatus 8 % Erikoissairaanhoito 22 % Tilalaitos Kunnallistekniikka Rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Ulkoisissa toimintamenoissa suurimmat palvelujen ostot ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen osto Akselilta ja erikoissairaanhoidon palvelujen ostot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä. Henkilöstökulut ovat kunnan henkilökunnan palkat sivukuluineen sekä luottamushenkilöiden palkkiot. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sisältävät mm. elintarvikkeet sekä kunnan kiinteistöjen lämmitys- ja sähkökulut. Kunnan metsät Kunnan metsäpinta-ala on 782 ha, josta kangasmaastoa on 657 ha ja suota 130 ha. Tilojen lukumäärä on 12

13 Toimintakertomus 56 kpl. Metsäsuunnitelma on tehty vuosille Suunnitelma päivittyy vuosittain toteutuneiden töiden mukaisesti. Puut myydään metsäsuunnitelman mukaan pystymyyntinä kilpailutuksen perusteella. Vuoden 2015 hakkuumäärä oli 4.026,87 m³ (939,13 m³ vuonna 2014). Myrskypuita korjattiin 180 m³ (519,5 m³). Vakuutusyhtiöltä saatiin korvauksena myrskyvahingoista euroa. Myrskytuhoja oli 635 m³. Taimikon hoitoa tehtiin 11,4 ha alueella ja laikutusta 12,3 ha alueella. Puunmyyntitulot olivat yhteensä euroa ( euroa). Taimikonhoito, laikutus sekä hakkuu- ja kuljetuskustannukset olivat yhteensä euroa ( euroa). Talousarviossa puunmyyntituloiksi arvioitiin Talouden tasapainottamiseen liittyvien toimenpiteiden toteutuminen Talousarvion yhteydessä hyväksyttiin seuraavat vuosina toteutettavat talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet. Toteutuminen on selostettu kunkin toimenpiteen alla kursiivilla. 1. Vuonna 2015 asetetaan myytäväksi Finda Oyj:n osakkeet ja Leppäkarin rantasauna. Metsämaan myynti tarkastellaan syksyllä Peltomaata voidaan voimassaolevien maanvuokrasopimusten vuoksi myydä aikaisintaan vuonna Finda Oyj:n osakkeet on myyty kunnanhallituksen päätöksellä Leppäkarin rantasauna on myyty kunnanvaltuuston päätöksellä Metsämaata ei ole myyty vuonna Metsämaan myynti on kirjattu myös vuoden 2016 talousarvioon. 2. Pyritään löytämään entisen kunnantalon tontille toimija, joka toteuttaa kaavan mukaisen edustavan asuin- ja liikerakennuksen. Tiedot kiinteistöstä löytyvät kunnan kotisivuilta ja Turun seudun tontti- ja toimitilarekisteristä. Vuoden aikana on käyty neuvottelu yhden kiinteistöstä kiinnostuneen toimijan kanssa sekä hankittu kahden kiinteistönvälittäjän arviot mahdollista tarjousta ja markkinointia varten. 3. Nykyinen sopimus Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä irtisanotaan ja vuoden 2015 aikana selvitetään elinkeinoyhteistyön ja yritysneuvonnan tulevaisuuden toimintamallit. Kunnanvaltuusto hyväksyi uuden elinkeinosopimuksen sekä siihen liittyvän palvelusopimuksen ehdollisesti siten, että sopimukset tulevat Mynämäen kuntaa sitoviksi sillä edellytyksellä, että kunnanvaltuusto hyväksyy myöhemmin perustettavan elinkeinopalveluja tarjoavan yhtiön osakassopimuksen ja muut perustamisasiakirjat. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti, että toimintaa jatketaan vanhalla elinkeinosopimuksella enintään vuoden 2016 loppuun. 4. Selvitetään vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen (oma yhtiö) vuoden 2015 aikana. Kunnanvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että vesihuoltolaitos yhtiöitetään kunnan omaksi yhtiöksi vuoden 2017 alusta. Järjestelystä saatava kertaluonteinen kirjanpidollinen myyntivoitto tasapainottaa taloutta vuonna Selvitetään kiinnostus jätevesiosuuskuntien perustamiseen sekä liittymismaksukäytäntö vuoden 2015 aikana. Tekninen osasto tilasi yleissuunnitelman Tarvaisten alueen viemäröinnistä. Viemäröintialueen asukkaille lähetettiin kirje (150 kpl) halukkuudesta liittyä vesiosuuskuntaan. Laurin koululla pidettiin infotilaisuus vesiosuuskunnan perustamisesta. Potentiaalisen vesiosuuskunta-alueen asukkaille pidettiin vielä erillinen tilaisuus, jossa täytettiin mm. avustushakemus ELYlle. Vesiosuuskuntaa ei perustettu v Ns. luvattomien rakennusten selvitystyötä tehostetaan normaalin rakennusvalvontatyön ja katselmusten yhteydessä käytettävissä olevin resurssein. Kunnanvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvioon määrärahan lisäresurssin palkkaamiseen luvattomien rakennusten selvitystyötä varten. 13

14 Toimintakertomus 7. Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopiston 2. kerroksen tilojen tuleva optimaalinen käyttö selvitetään erikseen. Peruskorjaukseen ei ole määrärahaa tässä talousarviossa ja tarvittava lisämääräraha käsitellään erikseen. Nykyisen kunnanviraston vuokrasopimus irtisanotaan syksyllä 2015 siten, että vuokrasopimus päättyy Kunnanvaltuusto päätyi talousseminaareissa ja talousarviokäsittelyssä siihen, että opiston tiloja vuokrataan toistaiseksi yrityskäyttöön. Tiedot vuokrattavista tiloista löytyvät kunnan internetsivuilta. Kunnanviraston vuokratiloista on neuvoteltu uusi vuokrasopimus, joka hyväksyttiin hallituksessa Selvitetään pedagogisesti ja taloudellisesti kestävä kouluverkon kokonaisuudistus vuoden 2015 alkupuolella niin, että tarvittavia päätöksiä voidaan tehdä ennen seuraavan vuoden talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelua. Kasvatus- ja sivistyslautakunta on tehnyt lukuisia selvityksiä ja vertailulaskelmia eri vaihtoehdoista ja omassa talousarvioehdotuksessa esitti ensimmäisenä toimenpiteenä yhden opettajan vähentämistä kahdessa koulussa syksystä Kunnanvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että kouluverkkoon ei tehdä muutoksia vuosina Myöskään esitettyä kahden opettajan vähentämistä ei hyväksytty. 9. Selvitetään valmistuskeittiöiden määrä ottaen huomioon sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutospaineet sekä keittiötilojen saneeraustarpeet, jotta voidaan välttyä turhilta investoinneilta tulevina vuosina. Vuonna 2015 tehtiin ruokapalveluiden työmäärämitoitus. Kunnanvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä, että vuoden 2016 aikana selvitetään optimaalinen keittiöverkko. Valmistuskeittiöiden määrää pyritään vähentämään, mutta nykyinen kouluverkko ja keittiöiden fyysiset puitteet rajoittavat jonkin verran tehostamistoimenpiteiden toteuttamista. 10. Selvitetään kunnan henkilöstörakenne ja sen kehittämismahdollisuudet mm. hyödyntäen tulevien vuosien eläkepoistumia. Kunnanhallitus on käsitellyt johtoryhmän valmisteleman kunnan henkilöstörakenteen Kunnan omaa markkinointia tehostetaan edelleen sekä aktivoidaan kyläyhdistyksiä ja muita järjestöjä myös omalla toiminnallaan tuomaan esille kunnan mahdollisuuksia ja edesauttamaan koko kunnan ja sen eri alueiden kehittymistä. Kiinnitetään markkinoinnissa erityistä huomiota Saariston rengastien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on saada matkailijoita, uusia asukkaita ja yrityksiä kuntaan. Helmikuun rakennusmessuilla Mynämäen kyläyhdistykset olivat mukana ja omalta osaltaan markkinoivat kyliä ja niiden asumis- ja harrastusmahdollisuuksia. Kunnan monipuolisia liikuntamahdollisuuksia tuotiin esille mm. SBS Wirmon pelaajien esittäytymisellä messuosastolla. Kesällä kunnassa järjestettiin useita suuria tapahtumia ja kuntaa tuotiin esille mm. kunnan tervehdyksissä eri tapahtumien yhteydessä. Tontti-ilmoituksia oli yhteensä 35. Lisäksi kunta mainosti tontti- ja palvelutarjontaa Facebook-kampanjalla; mm. esittelyvideo laadittiin FB-jakeluun. 12. Kunta eroaa Turun Kauppakamarin jäsenyydestä vuodesta 2015 alkaen. Kunta on eronnut Turun Kauppakamarin jäsenyydestä kunnanhallituksen päätöksellä Kunta ei tilaa Kuntalehteä eikä Kunnalliskalenteria luottamushenkilöille vuodesta 2015 alkaen. Kuntalehteä ja Kunnalliskalenteria ei ole tilattu luottamushenkilöille vuodesta 2015 alkaen. 14

15 Toimintakertomus 1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Mynämäen taloudellinen tilanne on viime vuosina kääntynyt heikompaan suuntaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen voimakas kasvu on vienyt ja tulee viemään voimavaroja kunnan muusta toiminnasta. Näiden menojen ennakoitavuus ja kunnan mahdollisuudet vaikuttaa kehitykseen ovat rajalliset. Kunnan väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee, mikä näkyy selkeästi myös talouden kehityksessä. Kunnan tuloveroprosentti on ollut 20,50 % vuodesta 2013 alkaen. Vuodelle 2016 veroprosentti nostettiin 21,50 %:iin. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,83 %. Vuosikate ei ole riittänyt kattamaan poistoja ja tilinpäätös on ollut alijäämäinen nyt viitenä vuotena peräkkäin. Taseessa on vuoden 2015 alijäämäkirjauksen jälkeen ylijäämää edellisiltä vuosilta enää 0,9 M. Vuoden 2016 talousarviossa on kirjattu talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joista yksi on vesihuoltolaitoksen yhtiöittäminen kunnan omaksi osakeyhtiöksi vuoden 2017 alusta. Tällä menettelyllä saadaan kirjanpidollista myyntivoittoa ja edelleen ylijäämää taseeseen. Omarahoitus ei ole riittänyt kattamaan investointeja ja ne joudutaan rahoittamaan lainalla. Kunnan investointitaso on ollut omarahoitukseen nähden liian korkea ja sitä tulee edelleen tarkastella kriittisesti tulevina vuosina. Uusi päiväkoti ja mm. kevytväylähankkeet ovat merkittäviä investointeja ja kasvattavat myös suunnitelmapoistojen määrää. Lisäksi olemassa oleva kiinteistökanta ja kunnallistekniikka vaativat jatkuvasti korjausinvestointeja. Rahoituslaskelmassa on Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku, jolla seurataan tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden investointien omarahoituksen toteutumista. Tunnusluku on ollut vuoden 2013 alkaen useita miljoonia negatiivinen. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Vuonna 2015 kunnan Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä tunnusluku on euroa (edellisenä vuonna euroa). Vuosien taloussuunnitelmassa investointitaso on hiukan alhaisempi kuin aiempina vuosina. Kunnan lainamäärä on vielä alle valtakunnan keskiarvon. Omavaraisuusaste on heikentynyt ja tilinpäätöksessä 2015 se on 49,4 %. Omavaraisuusaste on kriisikuntaraja-arvolla (50 %). Kunnanvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa hyväksyessään, että kouluverkon rakenteeseen ei tehdä muutoksia kolmeen vuoteen. Uusi opetussuunnitelma tuo opetustoimeen lisävelvoitteita ja oppilasmäärän väheneminen jatkuu. Tämä tarkoittaa sitä, että opetustoimen resurssit pysyvät niukkoina. Tällä hetkellä ei kouluissa ole tiedossa erityisiä investointitarpeita, mutta ikääntyvien tilojen ylläpito vaatii jatkuvasti resursseja. Keittiöverkkoa erityisesti valmistuskeittiöiden lukumäärän osalta tulee tarkastella kriittisesti, koska keittiöiden saneerausinvestoinnit ovat kalliita. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevien hallituksen linjausten mukaan, palvelujen järjestämisvastuu tullaan siirtämään vuoden 2019 alusta perustettaville itsehallintoalueille ja nykyiset yhteistoimintaalueet puretaan. Itsehallintoalueiden vastuulle tullaan mahdollisesti siirtämään myös muita kuntien, maakuntien ja ELY-keskusten tehtäviä. Tehtävien rahoitusmallista ei vielä ole tietoa. Uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kunnan toimintaan, erityisesti tukipalveluihin ja kiinteistöihin. Muutokset vaikuttavat myös henkilöstöön, sillä nykyisin perusturvakuntayhtymä Akseli ostaa kunnalta talous- ja palkkahallinnon, puhtaanapidon, ateriapalvelut sekä kiinteistönhoidon. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämiseen ja rahoitukseen suunnitellut muutokset tulevat vaikuttamaan Rasekoon ja mahdollisesti myös Mynämäen toimipisteen toimintaan ja tilojen käyttöön. Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saavien määrän ennustetaan kasvavan Suomessa ja tämä tulee näkymään kunnissa ja osaltaan vaikuttaa palvelujen järjestämiseen ja tarjontaan 1.6 Kunnan henkilöstö Kunnan vakituisen henkilöstön määrä oli 248. Vastaavaan aikaan edellisenä vuonna vakituisten määrä oli 253. Vakituisen henkilöstön määrän väheneminen 5 henkilöllä johtuu siitä, että avoimeksi tulleita virkoja ja toimia on täytetty määräaikaisesti varautuen mahdolliseen palvelurakenteen muutokseen. 15

16 Toimintakertomus Koko henkilöstön määrä oli 311. Edellisenä vuonna koko henkilöstön määrä oli 328. Lukujen vertailuun vaikuttaa myös se, että kyseessä on yhden päivän poikkileikkaustilanne. Palkkoja ja palkkioita maksettiin euroa. Nousua edelliseen vuoteen oli euroa (0,18 %). Virka- ja työehtosopimusten mukainen yleiskorotus 0,4 % maksettiin alkaen. Henkilöstökulut yhteensä olivat euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen oli euroa (-0,61 %). Vähennys johtuu eläkemenoperusteisen maksun ja valtion eläkejärjestelmän (VaEL) maksun pienenemisestä. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan maksussa olevista ennen vuotta 2005 karttuneista eläkkeistä. VaEL:n piiriin kuuluvat peruskoulujen ja lukioiden rehtorit ja opettajat, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1970 sekä opettajat, jotka ovat aloittaneet palveluksensa ennen ja sama virka- ja työsuhde jatkuu edelleen. Molemmat maksut vähenevät luonnollisen poistuman kautta. VaEL maksuun vaikuttaa myös maksuprosentin aleneminen lähemmäs KuEL:n maksuprosenttia. Henkilöstöä koskevat tarkemmat tiedot ja tunnusluvut esitetään erikseen käsiteltävässä henkilöstötilinpäätöksessä. 1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Julkisen talouden tila ja tarvittavat sopeuttamistoimet vaikuttavat kunnan toimintaan ja talouteen tulevinakin vuosina. Valmistelussa on merkittäviä kuntia koskevia suuria uudistuksia. Sosiaali- ja terveystoimen uudistus ja aluehallintouudistus tulevat voimaan vuoden 2019 alusta. Uudistukset vaikuttavat kunnan tehtäviin ja palvelujen rahoitukseen huomattavasti. Tässä vaiheessa uudistusten kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida, mutta joka tapauksessa ne tulevat vaikuttamaan kunnan toimintaan merkittävästi. Sivistystoimen puolella uusi opetussuunnitelma (2016 -) tuovat uusia velvoitteita ja lisää kustannuksia perusopetuksen puolelle. Lisäksi vähenevä perusopetuksen oppilasmäärä vähentää valtionosuuksia. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä on lisääntymässä, mikä aiheuttaa lisää kustannuksia. Kunnan väestön ikärakenteen muutos; kouluikäisten lasten ja nuorten vähentyminen ja iäkkäämpien ikäryhmien suureneminen tuo tullessaan tarpeen kehittää palvelurakennetta uudella tavalla. Työikäisten määrän väheneminen näkyy verotuloissa ja Varsinais-Suomen heikentynyt työllisyystilanne vaikuttaa kunnan taloustilanteeseen, vaikka työllistämisen tukitoimiin onkin luotu uusia toimintamalleja yhteistyössä naapurikuntien ja Perusturvakuntayhtymä Akselin kanssa. Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu on uusi ilmiö Suomessa. Oleskeluluvan saavien kuntiin sijoittuminen ja kotouttaminen tulee näkymään myös Varsinais-Suomen kunnissa. Maahanmuuton kasvu heijastuu selvästi asumisen, varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, toimeentulon menoihin ja kunnan hallinnollisiin tehtäviin. Kuntien tulee laatia kotouttamisohjelma ja huolehtia siitä, että kunnan järjestämät peruspalvelut vastaavat kunnassa asuvan väestön tarpeita. Ikääntyvien kiinteistöjen ylläpito vaatii resursseja, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa erityisiä investointitarpeita. Erilaisia sisäilma- ja/tai kosteusongelmia ilmenee joka vuosi. Kiinteistöjen käyttöasteeseen tulee kiinnittää jatkuvasti huomiota. Kunnan talouden heikkeneminen on merkittävä riski, ellei korjaavia toimenpiteitä saada eteenpäin. Taseen ylijäämä on käytetty suunnitelmakauden loppuun mennessä ilman tasapainottamistoimenpiteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset nousevat kuntayhtymien uudistustoimenpiteistä huolimatta ja vievät yhä suuremman osan kunnan käytettävissä olevista varoista. 1.8 Ympäristötekijät Mynämäen kunta osallistui edelleen Valonian toimintaan eri projektien kautta. Vuonna 2015 osallistuttiin Valonian jätevesineuvonta + koulutuspalveluun sekä Valonian ohjelmakauden suunnittelutyö- 16

17 Toimintakertomus hön. Tavoitteena on toteuttaa kuntarajat ylittävää yhteistyötä sekä vahvistaa Varsinais-Suomen edelläkävijyyttä kestävän kehityksen toteutumisessa. Teemakokonaisuuksista on siirrytty painopistealueisiin. Ne sisältävät erilaisia toimintaympäristöjä, kuten kuntaorganisaatiot, pk-yritykset, erilaiset asuinalueet, työpaikat, lounasruokalat, koulut ja päiväkodit. Laurin yläkoulun katolle katolle hankittiin 20 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Hankinta toteutettiin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) järjestämällä leasing-hankintamenetelmällä. Aurinkopaneelit tuottavat sähköä koulun käyttöön; ainoastaan heinäkuun ajan saattaa muodostua ns. ylituotantoa. Katuvalaistuksen uusimista jatkettiin keskustan alueella, jossa vanhat elohopealamput korvattiin LEDkatuvaloilla (mm. Virastotie, Länsikatu, Haleojantie). Karjalan ja Laajoen kyliin asennettiin uusia katuvaloja. Mynämäen kunta on ostanut ympäristönsuojelupalvelut Raision kaupungilta vuoden 2009 alusta alkaen. Ympäristönsuojeluviranomaisena toimii aikaisempien vuosien tapaan tekninen lautakunta. Ympäristölupapäätöksiä tehtiin vuoden 2015 aikana neljä. Päätökset koskivat olemassa olevan eläinsuojan ympäristölupamääräysten tarkistusta, olemassa olevan eläinsuojan luvitusta, betonijätteen hyötykäyttöä ja louhinta- ja murskausluvan muutosta. Meluilmoituksia käsiteltiin kuusi. Lautakunta teki kaksi päätöstä jätevesien käsittelyä koskevasta ympäristönsuojelumääräyksistä poikkeamisesta. Erilaisia lausuntoja valmisteltiin lautakunnan päätettäväksi 6 kpl ja viranhaltijalausuntoja annettiin 6 kpl. Tarkastuksia tehtiin 44 kpl. Tarkastuksia tehtiin osana ympäristölupien käsittelyä, jätevesiasioissa, erilaisten valitusten takia ja roskaantumisasioissa. Keväällä 2015 toteutettiin teknisen lautakunnan ympäristökatselmus, jossa kiinnitettiin huomiota pihojen siisteyteen, rakennusten kuntoon ja yleisten alueiden siisteyteen. 1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Kunnanhallitus hyväksyi laskutus- ja perintäohjeen ja uuden sisäisen valvonnan ohjeen Työsuojelun toimintaohje hyväksyttiin ja kartoitus vaara- ja uhkatilanteiden hallinnasta kunnan eri toimipisteissä tehtiin keväällä Henkilökunnan perehdyttämisohjeet päivitettiin syksyllä Työterveyshuollon kanssa valmistelu Varhaisen tuen -malli hyväksyttiin Tietojärjestelmien käyttösäännöt uusittiin ja uusitut ohjeet tulivat voimaan Hallintosääntö päivitettiin Kunnan omaisuus ja toiminta on vakuutettu. Vakuutusturva kilpailutettiin vuoden 2012 aikana. Kunnan vakuutukset ovat If Vahinkovakuutusyhtiössä. Vakuutukset ovat ajantasaiset ja kattavat. Vakuutusturva käydään kunnan ja vakuutusyhtiön kanssa vuosittain läpi ja tehdään tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset on tehty kunnan ja vakuutusyhtiön välisessä neuvottelussa. Poissaolojen ilmoituskäytäntö ja palkattomien virkavapauksien/työlomien myöntämisessä noudatettavat periaatteet on päivitetty/kh Johtoryhmä on keskustellut säännöllisin väliajoin työterveyshuollon edustajien kanssa sairauspoissaoloista ja varhaisesta puuttumisesta. Poissaolojen kehittymistä ja syitä seurataan ja ongelmiin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunnan varautumista häiriötilanteisiin pidetään yllä tarkistamalla valmissuunnitelmia ja osallistumalla harjoitus- ja koulutustilaisuuksiin. Lokakuussa oli alueellinen VASU15-valmiusharjoitus ja siihen liittyviä koulutuksia kevään aikana. Henkilöstövaraukset on päivitetty. Varautumisasioita valmistellaan tiiviissä yhteistyössä Perusturvakuntayhtymä Akselin ja sen jäsenkuntien kanssa. 17

18 Toimintakertomus Kunta on mukana Turun seudun hankintarenkaassa. Hankintarenkaan kilpailuttamana hankitaan mm. elintarvikkeet, kirjastoaineisto ja oppikirjat. Kunta on mukana myös valtakunnallisessa KL Kuntahankinnat Oy:ssä. Tällä hetkellä Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamana hankitaan atk-laitteita, av-välineitä sekä Microsoftin lisenssejä ja puhelinoperaattoripalvelut. Hankintavaltuudet on määritelty kunnanhallituksen ja lautakuntien delegointipäätöksillä. Henkilökunnan hankintaosaamista on kehitetty koulutuksiin osallistumalla. Osastopäälliköt ovat toimittaneet kunnanjohtajalle sisäisen valvonnan ohjeen mukaisen kirjallisen raportin toimialueensa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vuodelta Raportit sisältävät selvitykset viranhaltijapäätöksistä ja niiden täytäntöönpanosta, varastojen ja käteiskassojen tarkastamisesta, liukuvan työajan seurannasta, kehityskeskusteluista, hankintojen suorittamisesta, saatavien perinnästä, sopimusten seurannasta sekä tilastoinnin seurannasta ym. Hallintojohtaja on sisäisen valvonnan ohjeen 5.3. kohdan mukaisesti tarkastanut palkanmaksun oikeellisuuden, raportti tarkastushavainnoista on toimitettu kunnanjohtajalle ja asiasta on keskusteltu kunnanviraston johtoryhmässä. On todettu, että sijaisten työsopimuksissa on ollut puutteita ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kunnanviraston johtoryhmässä on säännöllisesti käyty lävitse ajankohtaisia ongelmatilanteita ja niiden johdosta on tarvittaessa tarkistettu ohjeistusta. Talouden seuranta Kunnanhallitus ja lautakunnat seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain talousarvion toteutumisraporttien avulla. Kaksi kertaa vuodessa, huhtikuun ja elokuun toteuman perusteella, kootaan kattavampi raportti talouden ja toiminnan toteutumisesta. Viranhaltijat seuraavat talouden kehittymistä Tanejärjestelmän välityksellä. Kunnanhallituksen otto-oikeus Kunnanhallitus seuraa lautakuntien työskentelyä esityslistojen ja pöytäkirjojen välityksellä. Lisäksi kunnanhallitus on nimennyt edustajan ja varaedustajan lautakuntien kokouksiin. Kunnanjohtaja/kunnanhallitus käytti kerran kuntalain (365/1995) 51 :n mukaista otto-oikeutta teknisen lautakunnan päätökseen , joka koski maantien 1930 (Asemantie) kevytväylän riskianalyysiä. (KH ) Viranhaltijapäätökset: Vuoden aikana viranhaltijapäätöksiä Dynasty-asianhallintajärjestelmässä tehtiin yhteensä 264, joista kunnanjohtajan päätöksiä oli 10 ja osastopäällikköjen päätöksiä: hallintojohtaja kasvatus- ja sivistysjohtaja tekninen johtaja 44 kpl 54 kpl 32 kpl Vuosilomia, sairauslomia ym. koskevat KVTES:n mukaiset henkilöstöpäätökset tehdään WebTallennusohjelmassa. Kunnanjohtaja seuraa päätöksentekoa (Dynasty) otosluonteisesti. Osastopäälliköt informoivat kunnanjohtajaa etukäteen tärkeimmistä ottokelpoisista päätöksistään sähköpostilla. Osastopäälliköt seuraavat omien alaistensa viranhaltijapäätöksiä. Osastopäälliköiden toimittamissa raporteissa ei ole huomautettavaa päätöksistä eikä niiden toimeenpanosta. Otto-oikeutta viranhaltijoiden päätöksiin ei vuoden aikana ole käytetty. Varaston ja käteiskassojen tarkastukset: Kunnanhallitus vahvisti käteiskassojen enimmäismäärät. Hallintojohtaja päätti käteiskassojen pohjakassojen määrät. Kunnanhallitus nimesi kaksi luottamushenkilöä sisäisen valvonnan ohjeen tarkoittamiksi 18

19 Toimintakertomus tarkastajiksi. He ovat jättäneet käteiskassojen tarkastusraportin Raportin mukaan joissakin käteiskassoissa oli 1-2 euron virheitä. Käteiskassat ja varastot on tarkastettu asianmukaisesti, eikä tarkastuksissa ole todettu epäselvyyksiä. Liukuvan työajan seuranta: Työajan seuranta siirtyi vuoden 2011 alusta uudelle laitteelle ja työajan seurantaa ja liukuvaa työaikaa koskeva ohje uudistettiin (KH ). Vuoden 2011 alussa siirryttiin koko Akselin alueella yhteiseen kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmään. Työaika on pystytty tasaamaan liukuman puitteissa muutamia esimiesasemassa olevia sekä taloushallintoyksikön työntekijöitä lukuun ottamatta. Taloushallintoyksikössä työ on ajoittain kausiluonteista (esim. tilinpäätös), jolloin ylitöitä kertyy. Kehityskeskustelut: Kehityskeskustelut on pääsääntöisesti käyty määräaikaan eli kuluvan alkuvuoden aikana. Muuta huomioitavaa: Sisäistä tiedottamista ja tiedonkulkua tehostetaan jatkuvasti. Mm. intra-sivusto uusittiin Vuoden 2015 toiminnan arviointi Kuntastrategia on vuoden 2015 aikana toteutunut seuraavasti. Väliotsikot ovat kuntastrategiassa kirjattuja painopistealueita ja niihin liittyviä strategisia pitkän aikavälin tavoitteita: YHDYSKUNTARAKENNE Kunnan kehitystä edistävä yhdyskuntarakenne Elinvoimainen kuntakeskus ja kyläkeskukset Asukasluvun kasvu Maapoliittinen ohjelma päivitettiin ja se hyväksyttiin valtuustossa Keskusta-Asemanseutu osayleiskaavan tarkistus hyväksyttiin valtuustossa Katteluksen asuinalueen 2. osan asemakaava laitettiin vireille ja ehdotus oli nähtävillä loppuvuonna. Kaavassa on uusia metsäisiä omakotitontteja, jotka monipuolistavat nykyistä tonttitarjontaa. Roukkulin teollisuusalueella käynnistettiin loppuvuodesta pieni asemakaavamuutos, joka mahdollistaa yrityksen toimitilojen laajentamisen. Vuoden aikana rakennettiin uutta vesihuoltoverkostoa 0,1 km ja saneerattiin vesi- ja viemäriverkostoa 1,3 km. Uusia liittyjiä oli 22. Huoli Pyhe kevytväylän rakentaminen valmistui syksyllä. Kunnan tonttivaranto on hyvä ja asemakaavoitettuja tontteja löytyy eri puolilta kuntaa: asuintontteja 150 kpl (AO) + 6 kpl (AR), liikerakentamisen tontteja 4 kpl (AL/KL) ja teollisuustontteja 7 kpl (T/TY). Kaavoittamattomilla alueilla kunnalla on muutamia erillisiä rakennuspaikkoja (mm. Munnuisissa 2 kpl ja Laajoella 5 kpl). Kunta luovutti yhteensä 6 omakotitonttia (1 vuokraus ja 5 kauppaa) ja yhdestä tontista oli vuodenvaihteessa varaus. Yksityiset maanomistajat myivät useita rakennuspaikkoja haja-asutusalueelta. Vammaisten asuntoyksikölle vuorattiin 1 rivitalotontti. Uusille asuinrakennuksille myönnettiin 9 rakennuslupaa. Yritykselle myytiin 3 teollisuustonttia Roukkulin teollisuusalueelta tuotantolaitoksen rakentamista varten. Kylien neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää kylätoimintaa ja koordinoida kyläyhdistysten yhteistoimintaa. Järjestöstrategiaa valmisteltiin Varsinais-Suomen Kylät Ry:n johdolla. Strategian toivotaan jäntevöittävän yhdistystoimintaa sekä selkiyttävän kunnan ja yhteisöjen yhteistyötä ja eri toimijoiden rooleja. 19

20 Toimintakertomus Kunnan tontti- ja imago-markkinointia kehitetään jatkuvasti. Lehdissä julkaistiin 35 tontti-ilmoitusta ja tonttitiedot löytyvät internetistä kunnan kotisivuilta ja Facebookista. Uusi esittelyvideo kunnasta valmistui maaliskuussa. Kunta osallistui helmikuussa Rakentaminen ja Sisustaminen messuille yhdessä kyläyhdistysten kanssa. Paikalla oli myös SBS Wirmon pelaajia esittelemässä salibandytoimintaa. Erityisesti painotettiin maaseutuasumista ja monipuolista liikunta- ja harrastustoimintaa. Kunnan opastaulu vt 8:n levähdyspaikalla uusittiin loppuvuodesta. Mynämäen lukion menestyminen lukiovertailussa samoin kuin mynämäkeläisten urheiluseurojen ja järjestöjen aktiivinen toiminta toivat kuntaa positiivisesti esille tiedotusvälineissä läpi vuoden. Kesällä kunnan alueella järjestettiin useita suuria urheilutapahtumia sekä palokuntanuorten leiri. Tällaisten tapahtumien välityksellä myös kunta ja sen palvelut tulevat tutuiksi vierailijoille. Kunnan asukasmäärä väheni ja vuoden lopussa asukkaita oli Vuoden aikana kunnassa syntyi 70 ja kuoli 87 asukasta; kuolleisuus ylitti oman syntyvyyden 17 hengellä. Muuttoliike molempiin suuntiin oli edelleen suurinta Turun, Raision, Maskun ja Mynämäen välillä. Turkuun muuttoa selittää osaltaan opiskelijoiden kotikunnan muutokset. Yli 75-vuotiaiden osuus asukkaista on n. 10,5 % ( ). ELINKEINOPOLITIIKKA Kunnan elinvoimaisuutta tukeva elinkeinopolitiikka Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Kunnanvaltuusto hyväksyi päivitetyn elinkeino-ohjelman vuosille Toimintaa seuraa kunnanhallituksen asettama elinkeinopoliittinen työryhmä, jossa on mukana myös elinkeinoelämän edustajia. Elinkeinotyöryhmä kokoontui 2 kertaa ja keskusteli mm elinkeinotoimintaan liittyneistä valtuustoaloitteista sekä valmisteilla olevasta elinkeinoyhteistyösopimuksesta. Kunta järjesti yhteistyössä Osuuspankin kanssa perinteisen yritysillan ja vuoden aikana huomioitiin 22 eri yritystä/ yrittäjää merkkipäivien ja/tai toimitilajärjestelyjen johdosta. Työryhmä laatii vuosittain kunnanhallitukselle erillisen raportin elinkeinotoiminnan keskeisimmistä tunnusluvuista. Vuosittaista seurantaa haittaa tilastoinnin hitaus, koska yrityksiä ja työpaikkoja koskevat tilastot saadaan vasta parin vuoden viiveellä. Keskusta Asemanseudun osayleiskaavassa on tehty aluevarauksia elinkeinotoiminnan tarpeita huomioon ottaen vuosikymmeniksi eteenpäin. Vt 8:n itäpuoliset alueet voidaan ottaa käyttöön vasta sen jälkeen, kun valtatien risteysjärjestelyt ovat parantuneet Roukkulissa ja Yläneentien risteyksessä. Asemakaavoitusta tonttitarjonnan varmistamiseksi on tarkoitus käynnistää Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä valmisteltiin uusi sopimus, jonka Mynämäen kunnanvaltuusto hyväksyi sillä varauksella, että valtuusto myöhemmin hyväksyy sopimukseen sisältyvän elinkeinoyhtiön perustamiseen liittyvät asiakirjat. Uudistettavan toimintamallin avulla toivotaan lisää panostusta kuntakohtaiseen elinkeinotyöhön. Elinkeinorahaston kuntakohtainen osuus mahdollistaa kuntien hankeyhteistyön aikaisempaa joustavammin. Yrittäjät ovat käyttäneet Yrityskeskus Potkurin palveluja (12 asiakaskäyntiä sekä s-posti ja puhelinneuvonta) ja neuvonnan kautta kuntaan perustettiin 7 uutta yritystä. Roukkulin teollisuusalueelle on rakenteilla uusi rehutehdas ja moni yritys laajentaa toimitilojaan ja toimintaansa. HINKU-hanke on edelleen tuonut kuntaa esille tiedotusvälineissä ja aktivoinut kuntalaisia ja yrityksiä käyttämään ympäristöystävällistä tekniikkaa. Kiinteistöjen öljylämmityksen muuttaminen uusiutuvaan energiamuotoon tehtiin seuraavissa kohteissa: - Laurin koulun katolle asennettiin 20 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä. Mynämäen Seudun Pienkiinteistöyhdistys järjesti keväällä Energiakävely-tapahtuman, jossa tutustuttiin yksityisten toteuttamiin energiaratkaisuihin. Syksyllä järjestettiin Energia-ilta, jossa esiteltiin kiinteistön uusia energiaratkaisuja. 20