Ympäristölautakunta Dno 1115/ /2013 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Dno 1115/ /2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Röylän Kaivin Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta mullan valmistamiseksi hevosen kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista. Hakija Röylän Kaivin Oy Gobbackantie ESPOO Y-tunnus Toiminta ja sen sijainti Mullanvalmistusalue sijaitsee Perusmäessä kiinteistöllä osoitteessa Gobbackantie 16, Espoo. Multaa valmistetaan hevosen kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 13 f Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 31 2 mom. ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 mom. kohdan 13 c mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asian vireille tulo Ympäristölupahakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty , , ja Hakemuksen mukaan mullan valmistukseen käytetään kiinteistöllä olevan tallin lantalassa kompostoitunutta lantaa 210 m 3 (noin 84 t) vuodessa. Kompostoituun lantaan sekoitetaan hiekkaa 50 m 3 (100 t) ja multapohjaisia puhtaita maaaineksia noin 50 m 3 (100 t). Tarvittaessa lisätään kalkkia 100 kg/10 m 3 multaa. Multaa valmistetaan enintään 310 m 3 (340 t) vuodessa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Gobbacka Stall Ky (Y-tunnus ) toimii kiinteistöllä. Kiinteistön omistavat Veli Panttila ja Heleena Panttila. Tallin toiminnasta vastaa Arla Panttila. Tallissa on 17 hevospaikkaa ja 3 ponipaikkaa. Alueella ei ole asemakaavaa. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa 1, mukaan alueella on merkintä M eli maa- ja metsätalousvaltainen alue. Kiinteistön itäpuolella on hyväksytty asemakaava Kalliomäki

2 Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Mullanvalmistusalueen ympärillä on maa- ja metsätalousaluetta. Lähin asuinrakennus on noin 110 metrin päässä lännessä. Alueen ympäristöolosuhteet Maaperä Maaperäkartan mukaan alue on savea. Pohja- ja pintavesiolosuhteet Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin luokiteltu pohjavesialue on Kunnarla, joka sijaitsee noin 1,9 kilometrin päässä lännessä. Lähin kaivo on 60 metrin päässä lännessä. Kiinteistön länsireunalla kulkee oja, josta vedet johtuvat Marbäcken puroon ja edelleen Bodominjärveen. Bodominjärvi on 2,1 kilometrin päässä lounaassa. Melu Tieliikenne ei aiheuta melua. Kehä III on yli 2 kilometrin päässä etelässä ja Vihdintie yli 3 kilometrin päässä pojoisessa. Röylän Kaivin Oy:n vuonna 1994 valmistunut huolto- ja varastohalli on osoitteessa Gobbackantie 9. Maanrakennusyrityksen kiinteistöltä kuuluu ajoittain koneiden korjaus-, lastaus-, purku- ja siirtoääniä. Arvokkaat luontokohteet Kiinteistön itäpuolella olevan alueen asemakaavamerkintä on VL-1. Merkintä tarkoittaa lähivirkistysaluetta, jolla suoritettavien toimenpiteiden ja hoitotoimien tulee olla sellaisia, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilta latvusyhteydet ja/tai metsäkäytävät laajempiin viheralueisiin säilyvät. Vaikutusalueella ei ole Natura- eikä muita suojelualueita. Lähistöllä ei ole arvokkaita luontokohteita. Toiminnan kuvaus ja muutokset Mullan valmistukseen käytetään Gobbacka Stall Ky:n toiminnasta syntyvää hevosen kuivikelantaa. Kuivikkeena käytetään turvetta. Lanta varastoidaan lantalassa, jonka tilavuus on 210 m 3. Lantalan vieressä olevalla asfaltoidulla alueella lanta sekoitetaan puhtaisiin maaaineksiin ja seulotaan. Mullan valmistukseen käytettävä hiekka ostetaan tai saadaan Röylän Kaivin Oy:n työmailta. Multapohjaiset puhtaat maa-ainekset saadaan Röylän Kaivin Oy:n työmailta. Maa-aineksien mahdollinen välivarastointi on Röylän Kaivin Oy:n huolto- ja varastohallikiinteistöllä. Lantaa käsitellään ja multaa valmistetaan vain asfaltoidulla alueella. Valmis multa kuljetetaan pois tai varastoidaan väliaikaisessa aumassa enintään vuoden ajan tallialueen pohjoispäässä. Alueella ei varastoida polttoainetta. 2

3 Toiminta on kausiluontoista välillä huhtikuu - heinäkuu. Mullanseulontakonetta käytetään tällöin kerran viikossa noin kolme - neljä tuntia kerrallaan. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt veteen tai viemäriin Mullanvalmistusalue on asfaltoitu. Vedet johdetaan umpisäiliöön, jossa on täyttymisestä ilmoittava hälytin. Päästöt ilmaan Toiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä ilmaan. Mullan sekoittamisesta ja seulonnasta sekä kuorma-autoliikenteestä voi aiheutua kuivalla ja tuulisella säällä pölyä. Päästöt maaperään Mullanvalmistusalue on asfaltoitu. Lantaa käsitellään ainoastaan asfaltoidulla alueella. Melu ja tärinä Sekoituksesta ja seulonnasta aiheutuu tavanomaista työkoneiden melua. Lisäksi aiheutuu kuorma-autoliikenteen melua puhtaiden maa-ainesten sekä valmiin mullan kuljetuksista. Tärinää toiminnasta ei synny. Mullanvalmistusalueen eteläpuolella oleva tallirakennus ja maneesi estävät melun leviämistä. Liikenne Liikennettä aiheutuu kuivikkeena käytettävän turpeen ja puhtaiden maa-aineksien tuonnista kiinteistölle sekä mullan kuljetuksesta alueelta pois. Mullan valmistuksesta aiheutuu liikennettä noin 45 kuorma-autollista vuodessa. Liikenne ajoittuu huhtikuulta lokakuulle. Jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta ei synny jätettä, koska myös mullan seulonnasta ylijäävä karkeampi maa-aines käytetään maanrakennukseen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija ei ole esittänyt arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan tai ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamisesta. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja riskinarviointi Hakijan mukaan toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen, luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön. Toiminnalla ei ole vaikutusta vesistöön. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan. Toiminnan vaikutus maaperään on vähäinen. Toiminnalla ei ole vaikutusta pohjaveteen. Työkoneista aiheutuvalla melulla ja tärinällä ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta ympäristöön. Lupahakemuksen käsittely Hakemusta koskeva kuulutus oli nähtävillä Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä Hakemuksesta tiedotettiin kirjeellä naapurikiinteistöille (11 kpl). 3

4 Lausunnot pyydettiin Espoon kaupunkisuunnittelukeskukselta ja Espoon seudun ympäristöterveydeltä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin kaksi muistutusta. Ensimmäinen muistuttaja esittää lähettämässään muistutuksessa seuraavaa: Lupahakemuksessa mullanvalmistuksen määräksi on mainittu 200 m 3 /v. Käytettävän lannan määräksi 210 m 3 /v. Onko arvioitu määrä yhteensä 410 m 3? Mikä aika päivissä laskettuna à/8 h kyseisen määrän valmistuksessa käytetään? Tarkoittaako toiminnan kausiluonteisuus eri vuodenaikoja vai mitä? Valmistusalue mainitaan asfaltoiduksi. Mikä voimalähde ja polttoaine on toimintakaluston käytössä? Onko kyseisen alueen ulkopuolella tarkistettu valumavesien vaikutus pohjaveteen ja notkossa kulkevaan ojaan? Tuodaanko lantaa myös muulta kuin alueella olevan tallista / lantalasta? Jos maa-ainesta ja lantaa tuodaan muualta lisääkö se huomattavasti raskasta liikennettä Gobbackantiellä? Mistä mainittu puhdas maa-aines on peräisin ja mitä se on? Minkälainen ja missä tarkasti ottaen sijaitsee tilapäinen varastointipaikka? Multa-/lantaseoksen valmistus? Meluhaittaan on ehdottomasti kiinnitettävä huomio. Onko valmistusmenetelmä sama kuin mikä se on ollut aiemmin etäämmällä sijaitsevassa paikassa? Tähän saakka toiminnan melu on ollut elämää haittaava. Kivi- ja sepelimurskaamoissa on vastaavaa mutta ne onkin sijoitettu etäälle, kilometrien päähän asutuksesta. Nyt kuuluva pauke ja kolina on rinnastettavissa paukkeeseen kun kuutiometrin kiviä lyödään nosturilla metallipanssariin. Millä tavoin luvanhakija estää hakemuksessa mainitussa paikassa toiminnasta kuuluvan melun? Minkälaisia efektiivisiä meluesteitä on tarkoitus rakentaa? Arvio että äänet eivät kuulu rinnettä ylös, on virheellinen. Jopa lautojen käsittely ja vasarointi sekä ratsastustilaisuuksien kuulutukset kuuluvat. Viimeksi mainitut kuuluvat kuitenkin normaaliin toimintaan ja elämään niistä ei ole huomauttamista vaan olivat esimerkkejä äänten kuulumisesta. Lupaa käsitellessä lienee aihetta ennakoida myös Perusmäen asuntoalueen laajennus. Millä tavoin luvanhakija on varautunut toiminnasta nousevaan pölyyn ja muuhun ilman laatua heikentävien seikkojen poistoon? Onko käytettävä maa-aines niin puhdasta että mm. kaatopaikkojen liepeillä elävät rotat ja lokit eivät pesiydy alueelle. Ravinteikas lanta pelkästään lisännee pieneliöstöä alueella kuten lannassa kasvavat toukat hyönteiset mitä puolestaan ravintoketjussa seuraavat etsivät. Ensimmäinen muistuttaja toimitti lisäyksen muistutukseen: Lanta/puhdas maa-aines valmistuksen lupahakemuksessa ei mainita mitään kaivuu-alueilta maa-aineksien mukana tulevista kivistä ja niiden käsittelystä. Lupahakemukseen nojaten maa-aineksissa olevia kiviä tai muuten paikalle mahdollisti kuljetettuja kiviä ei lupahakemusalueella käsitellä muotoon hakkaamalla, murskaamalla, tekemällä sepeliä, kivituhkaa tai mitään muuta vastaavaa kivityötä. Viittaan edellisessä mielipiteessäni mainittuun häiritsevän kovaan meluhaittaan. Toiset muistuttajat esittävät lähettämässään muistutuksessa: Talomme sijaitsee korkealla mäen päällä suoraan hevostalleilta etelään. Puusto on hakattu muutama vuosi sitten aukeaksi ja minkäänlaista meluvallia tai estettä tonteille ei ole. Mullan seulontakone on voimakasääninen lisänä vielä kivien ja hiekan kolina, ja koneen ujellus. Olemme joutuneet vuosien ajan kuulemaan tätä ujellusta joka tapahtuu kesäaikaan iltaisin ja viikonloppuisin. Entä haju ja pölyhaitat, kun sitä lantakasaa ruvetaan pöyhimään? 4

5 Perusmäkeen on rakennettu kymmeniä uusia omakotitaloja jotka ovat kivenheiton päässä tallilta. Eivät varmasti hekään ilahdu alueen lisämetelistä. Perusmäen ja Gobbackan kaavoitus on vireillä ja lisärakentaminen on vilkasta. Emme todellakaan halua lisää meteliä jo nyt olleen lisäksi lähemmäksi asuintaloamme. Tällainen toiminta kuuluu teollisuusalueelle, ei omakotiasutuksen keskelle. Lausunnot Espoon kaupunkisuunnittelukeskus esittää lausuntonaan ( ): Hanke ei vaikeuta voimassa olevan yleiskaavan toteutumista eikä poikkea yleiskaavan maankäyttötavoitteista. Toiminta on kausiluontoista ja pienimuotoista. Kiinteistön maneesi sekä hevostalli on valmisteltu aikoinaan suunnittelutarveratkaisuna. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Hanke ei vaikeuta alueen tulevaa kaavoitusta. Espoon seudun ympäristöterveys toteaa lausuntonaan ( ): Lupapäätöstä valmisteltaessa tulee varmistaa, ettei mullanvalmistustoiminnasta aiheudu melu-, pöly- tai hajuhaittoja lähiasutukselle. Hakijan kuuleminen Muistutukset ja lausunnot lähetettiin hakijalle Hakija antoi vastineen : Mullan valmistus: Hevosten virtsa ja lanta imeytetään tallin karsinoissa turpeeseen ja lanta-turveseos kerätään määräysten mukaisesti rakennettuun lantalaan (tilavuus 210 m 3 ). Hevosten ulkolaitumilta ja ratsastuskentältä päivittäin kerätty heinänsekainen lanta sekoitetaan myös turpeeseen ja kuljetetaan lantalaan. Lantalan pohja on tiivistä asfalttia, jonka alla on vettä läpäisemätön alussorastus (paksuus 900 mm). Lantalassa lanta-turve-auman alla on ritiläkaivo, mistä on ylimenoputki umpikaivoon. Umpikaivo on varustettu täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä. Turve-lantaseosta syntyy noin 210 m 3 /vuosi. Turve-lantaseokseen sekoitetaan hiekkaa noin 50 m 3 /vuosi ja multapohjaista raakamaata 50 m 3 /vuosi. Talli tuottaa valmista multa-ainesta noin 310 m 3 /vuosi. Kiinteistölle ei tuoda muualta hevosten lantaa. Tarvittava hiekka ostetaan ja multapohjaista raakamaata saadaan lisäksi myös Röylän Kaivin Oy:n työmailta. Raakamaa-aineksen ja hiekan seassa ei ole murskattavia kiviä, eikä ratsastustallialueella ole kivimurskaamoa. Mullanseulontakone: Mullanseulontakoneella valmistetaan lanta-turveseoksesta, hiekasta ja multapohjaisesta raakamaa-aineksesta multaa. Koneen polttoaineena käytetään polttoöljyä. Koneen käyttö on kausiluontoista välillä huhtikuu - heinäkuu. Mullanseulontakone on tällöin päällä kerran viikossa noin kolme - neljä tuntia kerrallaan. Konetta ei voi käyttää sadepäivinä, eikä maaaineksen jäätyessä syksy-talvikautena. Mullanseulontakoneen ääni ei ole erityisen voimakas. Jätevedet: Aikaisemmin mainittuun hälytysjärjestelmällä varustettuun umpikaivoon johdetaan myös tallista hevosten pesuvedet sekä muut harmaat + mustat jätevedet. Ainoat vedet, jotka 5

6 johtuvat kiinteistön etelärajalla virtaavaan ojaan, ovat kolme saostuskaivon kautta johdetut rakennusten salaojitus- ja sadevesijärjestelmien vedet. Ratsastustallitoiminnan sekä lannankäsittelyn vaikutus alueen pohjaveteen, ojiin ja Bodomjärveen: Toiminnalla ja lannankäsittelyllä ei ole vaikutusta alueen pohjaveteen, ojiin eikä Bodomjärveen, koska jätevesiä ei pääse luontoon (lantala / hälytysjärjestelmä / umpikaivot). Ratsastustallitoiminnan sekä lannankäsittelyn vaikutus alueen jyrsijä-, pieneliöstö- ja lintukantaan: Toiminnalla ja lannankäsittelyllä ei ole vaikutusta alueen faunaan. Varastoitava ja käsiteltävä hevosenlanta on turpeella + heinällä laimennettua kuivaa, ei erityisen ravinteikasta ainesta, joka ei houkuttele lokkeja ym. Lintuja eikä jyrsijöitä, eikä muuta alueen pieneliöstöä saati ravintoketjun rakennetta. Lisäksi tallissa asuu leikattu, säännöllisesti rokotettu, madotettu ja punkkilääkitty kissa, joka huolehtii siitä, että kiinteistön (samalla myös naapuruston) jyrsijäkanta ei kasva normaalista poikkeavaksi. Meluhaitat: Ratsastustallitoiminta, lannankäsittely ja mullanseulonta ei aiheuta meluhaittoja. Ratsastustallin lähistöllä sijaitsee Röylän Kaivin Oy:n huolto- ja varastohalli, joka on rakennettu luvun alussa. Maanrakennusliike Röylän Kaivin Oy on perustettu v Maanrakennusyrityksen kiinteistöltä saattaa ajoittain kuulua maankaivuukoneiston korjaus-, lastaus-, purku- ja siirtoääniä. Raskas liikenne Gobbackantiellä: Ratsastustallitoiminta ei ole lisännyt raskasta liikennettä Gobbackantiellä. Hevostrailerien vetäminen on jonkin verran lisääntynyt, mutta hevostraileri ei rasita tiestoö enempää kuin henkilöautolla vedettävä peräkärry. Ratsastusmaneesin, hevostallin ja ratsastuskenttien sijainti: Hevostallille, ratsastusmaneesille, -kentälle ja ulkolaitumille haettiin suunnittelutarveratkaisua luvun alussa eri paikkaan kuin toteutunut rakennuspaikka. Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto ohjasi tuolloin rakentamisen nykyiselle tontille silmällä pitäen tulevaa kaavoitusta ja pientalorakentamista. Ratsastustallin toiminta-alue on siis kaavoituksesta vastaavien viranomaisten valitsema - ja tulevan rakentamispaineen (Perusmäen asemakaava sekä Gobbackan vireillä oleva kaavoitus) sekä hevostallitoiminnan suhteen huolellisesti harkittu. Ratsastustallitoiminta ei vaikeuta voimassa olevan yleiskaavan toteutumista eikä poikkea yleiskaavan maankäyttötavoitteista. Puusto / korkeuserot / melu- ja pölyesteet / Gobbackanrinne: Ratsastusmaneesin ja lähimmän asuinrakennuksen (Rek.nro ) välinen pienin etäisyys on kartalla noin 130 metriä ja korkeusero noin 15 metriä siten, että asuinrakennus on ylempänä. Huomattava korkeusero kasvattaa asuinrakennuksen ja ratsastustallin rakennusten todellista etäisyyttä. Pientalojen ja ratsastustallin välissä on yleiskaavan mukainen viheraluevyöhyke (leveys min. 50 metriä), jolla kasvaa tiivis käsittelemätön sekametsä. Sankan puuston käsittävä jyrkkä mäki asuinrakennusten ja ratsastustallin välissä toimii tehokkaan melu- ja pölyesteenä. Lisäksi lantala ja lantaturveseoksen käsittelypaikka sijaitsevat ratsastustallikiinteistön luoteisnurkassa hevostallin ja ratsastusmaneesin takan siten, että ko. rakennukset muodostavat toimivan ja tehokkaan näkö-, melu- ja pölyesteen. Tarkastukset 6

7 Hakemusta koskeva tarkastus on tehty Tarkastuksesta on tehty pöytäkirja. Ympäristölautakunnan ratkaisu Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisen hakemuksen. Lautakunta myöntää Röylän Kaivin Oy:lle ympäristöluvan valmistaa multaa hevosen kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista kiinteistöllä RN:o osoitteessa Gobbackantie 16, Espoo. Muistutuksien ja lausuntojen huomioonottaminen Muistutuksissa esitetyt asiat on huomioitu määräyksissä 1,3,4,6 ja 10. Espoon seudun ympäristöterveyden lausunto on huomioitu määräyksissä 4 ja 6. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Toiminta 1. Multaa saa valmistaa ainoastaan kiinteistöllä toimivan Gobbacka Stall Ky:n tallin hevosten kuivikelannasta. Multaa saa valmistaa vuosittain enintään 340 tonnia (noin 310 m 3 ). Mullan valmistukseen saa käyttää enintään 84 tonnia (210 m 3 ) hevosen kuivikelantaa ( ) ja enintään 200 tonnia (noin 100 m 3 ) puhtaita, kivettömiä maa-aineksia. (YSL 43, 45 ) 2. Mullanvalmistuksesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot ja niissä mahdollisesti tapahtuvat muutokset on ilmoitettava Espoon ympäristökeskukseen. (YSL 43 ) 3. Multaa saa valmistaa huhtikuun alusta syyskuun loppuun arkisin maanantaista perjantaihin klo (YSL 43 ) 4. Hevosen kuivikelannan ja maa-aineksien kuljetus, sekoitus, seulonta, varastointi ja kuormaus on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu haju- tai pölyhaittaa, roskaantumista eikä maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Kuljetuksissa käytettävien koneiden ja ajoneuvojen puhtaudesta on huolehdittava siten, että estetään epäpuhtauksien leviäminen mullanvalmistusalueen ja lantaloiden ulkopuolelle. (YSL 7, 8, 43, 45 JL ) 5. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista on ilmoitettava välittömästi Espoon ympäristökeskukseen. (YSL 5, 43 ) 6. Toiminnan ja siihen liittyvän liikenteen aiheuttama melu ei saa lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa 55 db. (YSL 43 ) 7. Umpisäilö voidaan tyhjentää pellolle sulan maan aikana. Levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Muuna aikana umpisäiliö on tyhjennettävä paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseistä jätettä. (Vnp 931/2000 5, 6, JA 121 ) 7

8 Tarkkailu 8. Mullanvalmistusalueen päällysteen, lantalan ja umpisäiliön kuntoa on tarkkailtava ja ne on tarvittaessa korjattava. (YSL 46, JL 120 ) 9. Umpisäiliön kansi on maalattava ympäröivästä asfaltista erottuvalla värillä. Umpisäiliön pinnanmittauksen ja hälytysjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava ja tarvittaessa testattava riittävän usein. Umpisäiliön tiiveys on tarkistettava viimeistään mennessä. YSL 46, JL 120 ) Kirjanpito ja raportointi 10. Mullanvalmistukseen käytettävistä aineksista, niiden alkuperästä, laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. (YSL 46, JL , JA 22 ) 11. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Espoon ympäristökeskukseen vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 46, JL , JA 22 ) Toiminnan muuttamiseen tai lopettamiseen liittyvät määräykset 12. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympäristökeskukseen, vaikka ne eivät edellyttäisikään ympäristöluvan muuttamista. (YSL 81, 83, YSA 30 ) 13. Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperäsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 46 ) Ratkaisun perustelut Lupaharkinnan ja lupamääräysten tarkistamisen perusteet Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta mullanvalmistus hevosen kuivikelannasta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa määrätyt vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan sijainti, toimintojen aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä ja jätteitä koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti tässä päätöksessä otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa 8

9 nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee lisäksi perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Alueella saa käsitellä vain hakemuksen mukaisia jätteitä. (Määräys 1) Viranomaisen tiedossa on oltava mullanvalmistuksesta vastaavat henkilöt. (Määräys 2) Toiminta on kausiluontoista. Sade ja pakkanen estävät mullanvalmistuksen. Multaa saa valmistaa arkipäivisin. Mullanvalmistuksen vuotuinen kokonaisaika on enintään 80 tuntia, joten toiminta ei aiheuta kohtuutonta haittaa lähimmälle häiriintyvälle kohteelle. (Määräykset 3 ja 6) Kuivikelannan ja maa-aineksien käsittelystä voi aiheuta haju- tai pölyhaittaa, roskaantumista ja maaperän tai vesien pilaantumista. Toiminta tulee järjestää siten, ettei mainittuja haittoja tai pilaantumista aiheudu. Ympäristön viihtyisyyden ja terveyden ylläpitämiseksi on estettävä epäpuhtauksien leviäminen ja mullanvalmistusalue on pidettävä kunnossa. (Määräykset 4, 8 ja 9) Poikkeuksellisista tilanteista ilmoittaminen on tarpeen mahdollisten ympäristö- ja terveysriskien arvioimiseksi sekä tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseksi. (Määräys 5) Umpisäiliön tyhjentämisestä ei saa aiheuta ympäristöhaittaa. (Määräys 7) Määräykset toiminnan kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu valvonnallisista syistä. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toiminnan ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa. Valvontaa varten tarvitaan tiedot toiminnassa tapahtuneista muutoksista. (Määräykset 10-12) Toiminnan päättyessä alue on siistittävä ja kunnostettava siten, että jätelain :n tarkoittamat roskaamista ja ympäristönsuojelulain 7 :n ja 75 :n tarkoittamat maaperän pilaamiskieltoa koskevat kunnostustoimenpiteet tulevat täytetyksi. (Määräys 13) Vakuus Toiminnalta ei vaadita jätelain mukaista vakuutta, koska mullan valmistus hevosen kuivikelannasta on pienimuotoista vakiintunutta toimintaa, jolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Toiminnassa ei myöskään käsitellä eikä siinä synny vaarallisia jätteitä, joiden toimittamisesta asianmukaiseen loppukäsittelyyn aiheutuisi kuluja. Ympäristönsuojelulain 43 a :n mukaan vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 89 :n mukaisesti lupaviranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianosaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän 9

10 taikka 186 :ssä tarkoitetun rekisteröidyn yhdistyksen tai säätiön hakemuksesta muutettava lupaa, jos 1) toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta; 2) toiminnasta aiheutuu tässä laissa kielletty seuraus; 3) parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan olennaisesti vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia; 4) lupamääräyksen perusteiden havaitaan olevan virheelliset eikä määräyksen muuttamisesta aiheudu tarvetta harkita uudelleen luvan myöntämisen edellytyksiä; 5) toiminnan ulkopuoliset olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet ja luvan muuttaminen on tämän vuoksi tarpeen; 6) luvan muuttaminen on tarpeen luvan myöntämisen jälkeen laissa, valtioneuvoston asetuksessa tai Euroopan unionin säädöksessä annetun sitovan ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevan yksilöidyn vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan harjoittajan on esitettävä toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen , ellei siihen haeta muutosta. Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy Espoon kaupunginhallituksen hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella. Kompostointilaitoksen tai muun jätteiden hyödyntämis- ja loppukäsittelylaitoksen ympäristöluvasta perittävä maksu on Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-5, 7-8, 28, 31, 35, 41-43, 43 a, 45, 46, 55-56, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 19, 19a, 30 ja 37 Jätelaki (646/2011) 12-13, 72-73, Jäteasetus (179/2012) 22, 121 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 sellaisena kun on laissa (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) 5, 6 Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Lupapäätöksestä tiedottaminen Tämän päätöksen julkipanopäivä on ja antopäivä Päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. 10

11 Muutoksenhaku Tähän päätökseen ja siitä perittävään maksuun haetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 190 :n mukaisesti muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. 11