1. KATSAUS. Johdon katsaus toimintaan
|
|
- Teuvo Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 1. KATSAUS Johdon katsaus toimintaan Vuoden 2006 kohokohta ministeriölle ja ministerille oli EU-puheenjohtajuus. Oulun epävirallinen maatalousneuvosto toimi lähtölaukauksena unionin tuleville maatalouspolitiikan kehittämislinjauksille. Tavoitteena on maataloudenkilpailukyvyn säilyttäminen. Suomi toi esille epäsuotuisten alueiden ongelmat. Suomi sai EU:n maatalousneuvoston puheenjohtajana hyväksytetyksi asetukset energiakasveista ja banaanisektorin uudistamisesta. Yhteisymmärrys syntyi vodkan määrittelystä ja merkinnöistä. Kalastusasioissa päätökset jokavuotisista kiintiöistä jaettiin kolmeen peräkkäiseen neuvostoon, ja sopu syntyi myös Välimeren kalastussäännöistä. Neuvosto hyväksyi päätelmät elintautistrategiasta ja sopi riidan lihan viennistä Venäjän kanssa. Metsäasioissa hyväksyttiin EU:n toimintaohjelma ja YK:n metsäfoorumin yhteiset tavoitteet. Maataloudessa merkittävin päätös oli maaseudun kehittämisohjelma vuosille Ohjelma luo perustan luonnonhaittakorvaukselle, ympäristötuelle, maaseudun yritystuille ja hankerahoitukselle seitsemäksi vuodeksi. Ohjelma ylläpitää maaseudun kehittämisresurssit vähintään entisellään EU:n rahoituksen vähenemisestä huolimatta. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa sokeriuudistusta koskevan rakennetuen. Tavoitteena on yhden tehtaan säilyttäminen Suomessa ja sokerituotannon edellytysten turvaaminen. Maataloustukien julkisuus puhututti loppuvuodesta. Hallitus sitoutui uudistamaan rekisterilain niin, että tukieurot tulevat julkisiksi ja tiedot ovat nykyistä helpommin saatavissa. Ministeriö korosti, että eurojen ohella on tarkasteltava myös maatalouden kannattavuutta. Tuet on tarkoitettu tuottamisen tukemiseen. Bioenergia oli vuoden toinen suuri teema. Ministeri asetti työryhmän luomaan perusteet maaseutuohjelman tukiavustuksille. Toisaalta ministeriön toinen työryhmä arvioi lähitulevaisuuden bioenergian tuotantopotentiaalia. Tulevaisuuden näkymä on hyvä ja kehittyvä. Metsätaloudessa kansallisen metsäohjelman valmistelu jatkui tulevaisuuskatsauksen julkistamisella.metsäneuvosto tavoittelee kotimaisen puun toimituksia lisää10 miljoonaa kuutiota. Tämä edellyttää lisäpanostuksia metsänhoitoon. METSO-ohjelman arvioinnissa todettiin uusien luonnonsuojelukeinojen mahdollisuudet hyviksi. Ohjelma on osoittautunut menestykseksi. Hallitus esitti eduskunnalle uuden metsätalouden rahoituslain, joka tulee voimaan vuoden 2008 alusta entistä tehokkaampana ja kohdennettuna taimikkovaiheen toimiin. Niin ikään metsäkeskusten viranomaistoiminnan uudistamisesta annettiin lakiesitys. Huolenaiheena keskusteluun nousi Venäjän aikomus nostaa tuontipuun tulleja. Uusi elintarvikelaki tuli voimaan maaliskuun alussa. Laki tehostaa valvontaa ja yhdenmukaistaa vaatimuksia. Hallitus antoi eduskunnalle selonteon elintarviketurvallisuudesta, joka sai erinomaisen vastaanoton. Suomi välttyi lintuinfluenssalta mutta oli myös hyvin varautunut torjuntatoimiin. Eläinten kuljetuslaki uudistettiin ja eläinkokeiden uusi lupajärjestelmä tuli käyttöön. Susi oli vuoden kolmas suuri puheenaihe Hoitosuunnitelma linjasi toimintaa, mutta komissio ei vetänyt kannetta pois, vaikka näin odotettiin tapahtuvan. Suomi saavutti hoitosuunnitelman mukaisen kestävän kannan tason. Vuotta leimasi kesän kuivuus. Mutta ministeriössä valmistauduttiin tuleviin 141-neuvotteluihin ja maaseutuviraston perustamiseen. Ministeriön henkilöstö ahkeroi mitä erilaisimpien vaikeiden asioiden kanssa. Kiitos kuluneesta vuodesta kuuluu henkilökunnalle!
3 Maa ja metsätalous ministeriö VUOSIKERTOMUS 2006 Etusivu Johdon katsaus toimintaan 1 Maaseudun kehittäminen 3 Maatalous 4 Maatalouden kannattavuus heikkeni hieman 4 Tilatuki hidasti tilamäärän alenemista 5 Kotieläintilojen koko kasvanut selvästi EU-jäsenyysaikana 6 Maatalouteen on investoitu paljon EU-jäsenyysaikana 7 Maataloustulo on viime vuosina laskenut voimakkaasti 8 Rakennekehityksessä pitäisi pysyä kilpailijamaiden vauhdissa Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu 10 Elintarvikkeiden turvallisuus säilyi hyvänä 10 Lintuinfluenssan monin tavoin 11 Uudistuksia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Kasvinterveystilanne hyvä 11 Täydentävien ehtojen valvonta käynnistyi 11 Kala-, riista- ja porotalous 12 Pohjanlahdella ennätyksellinen silakkasaalis 12 Uudistuksia kalatalouden edistämisvarojen haussa jaossa ja valvonnassa Suurpetokannat kasvoivat 14 Porotalouden tuottahinnat paranivat 14 Vesitalous 15 Tulvariskien hallintaa ja vesihuoltoa kehitettiin 15 Metsät 16 Hakkuumäärät säilyivät entisellä tasolla 16 Kansallisen metsäohjelman tarkistus työn alla 17 Neuvontaa monimuotoisuudesta ja metsäenergiasta 18 Metsänhoitoyhdistyksiltä apua puukauppaan 19 Metsänhoidon tilaan panostettava jatkossa 20 Maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö 21 Kiinteistörekisteri ajan tasalla, tietovarantojen käyttö tehostui Geodeettinen laitoksen tutkimuksen painopisteet 21 Hallinnon kehitys 22 Liiketoiminta ja talousarvion ulkopuoliset rahastot
4 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Maaseudun yritysrakenne monipuolistui ja yritysten määrä kasvoi Vaikuttavuustavoitteet: maaseudun elinvoima säilyy kestävällä tavalla maaseutualueiden kehitys on tasapainoinen suhteessa koko maan kehitykseen Vuoden 2006 lopussa maaseudulla asui noin 2,2 miljoonaa asukasta eli 41 prosenttia suomalaisista. Väestön väheneminen maaseudulla on tasaantunut, mutta väestörakenne on vinoutunut. Harvaan asutun maaseudun väkiluku väheni edellisvuodesta noin 1,27 prosenttia ja ydinmaaseudun noin 0,16 prosenttia. Maaseudun elinkeinorakenne on monipuolistunut ja mikro- ja pienyritysten määrä on kasvanut erityisesti kaupunkien läheisellä maaseudulla. Muu yritystoiminta maatiloilla on lisääntynyt. Kaupunkien läheisen maaseudun kehitysero suhteessa harvaan asuttuun ja ydinmaaseutuun on kuitenkin edelleen hieman kasvanut. Alueellisten maaseudun kehittämisohjelmien (ALMA, ELMA, tavoite 1-ohjelmat, Leader+ ja Pomo+) avulla maaseudun elinvoimaisuuden heikentymistä on pystytty hidastamaan. Ohjelmien avulla oli kesäkuun 2006 loppuun mennessä vaikutettu lähes uuden yrityksen perustamiseen, yli työpaikan luomiseen sekä yli koulutetun osaamisen lisääntymiseen. Uusien yritysten perustamisessa ja osaamisen lisäämisessä tavoitteet ylitettiin. Uusien työpaikkojen luominen oli tavoitteen mukaista. Vahvimmin myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet maatalouden lisäksi puuenergia-, matkailu- ja elintarvikealaan sekä palveluihin liittyvät hankkeet. Hankkeilla on merkittävästi tuettu harvaan asutun ja ydinmaaseudun kehittämistä, kun yli 60 prosenttia uusista yrityksistä ja yli 65 prosenttia uusista työpaikoista arvioidaan sijaitsevan näillä alueilla. Lisäksi koko maassa on laadittu kyläsuunnitelmaa, mikä ylitti tavoitteen. Tutkimuksen painopisteitä; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitos 1. Maaseutupolitiikan suhde maatalous- ja aluepolitiikkaan 2. Kansallista maaseutupolitiikkaa tukeva tutkimus 3
5 3. MAASEUTU Maatalouden kannattavuus heikkeni hieman Vaikuttavuustavoitteet: maatalouden toimintaedellytykset turvataan kuluttajille turvataan laadukkaat elintarvikkeet maataloustuotannon ravinnekuormitus vähenee peltoala säilyy viljelykuntoisena ja energiantuotantoon käytetyn pellon osuus kasvaa. Maatalouden kannattavuus heikkeni vuonna 2006 ennakkotietojen mukaan hieman edellisvuodesta. Noin 8 prosentilla tiloista päästiin tavoiteltuun kannattavuuteen eli maatalouteen sijoitetulle pääomalle saatiin vähintään 5 prosentin tuotto ja omalle työlle maataloustyöntekijöiden keskipalkka. Tilakohtaiset kannattavuuserot voivat kuitenkin olla suuria. Kannattavuuden heikentyminen johtui muun muassa energian hinnannoususta. Tuottajahinnat eivät ole nousseet kustannusnousua vastaavasti. Monissa tuotteissa hintataso on EU:n keskitasoa heikompi. Maa- ja puutarhatalouden viljelijätukia maksettiin yhteensä noin 1 950,3 miljoonaa euroa eli noin 8,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaistukisumman lisääntymiseen on pääosin syynä, että vuonna 2006 maksettiin sekä vuosien 2005 että 2006 EU-tulotukea. Tukien osuus maatalouden kokonaistuotosta kasvoi 47 prosenttiin. Maataloustulo aleni 893 miljoonaan euroon. Nimellinen maataloustulo on vuosina vaihdellut miljoonan euron välillä. Myös kirjanpitotilojen tietojen perusteella laskettu maataloustulo on laskenut hieman ja oli euroa/tila. Maataloustulo on alentunut noin 30 prosenttia vuodesta Samana ajanjaksona näiden tilojen keskimääräinen tilakoko on kasvanut noin seitsemällä hehtaarilla. Tutkimuksen painopisteitä; Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman laadintaa tukeva tutkimus, esim. ympäristötukeen liittyvä tutkimus. Maa- ja elintarviketalouden vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot, Itämeren tila ja tulevaisuus. Ilmastomuutokseen sopeutuminen sekä monimuotoisuuden ylläpitäminen maaseutuympäristössä. Bioetanolin ja biodieselin tuotannon energiataseet. Kansallisten kasvi- ja eläingeenivarojen koordinointi. Maatalouden tulevaisuuden näkymät, huoltovarmuus. 4
6 Tilatuki hidasti tilamäärän alenemista Vuonna 2006 tukea sai noin tilaa. Tilamäärä supistui edellisestä vuodesta noin 0,4 prosenttia. Tilamäärä on normaalisti supistunut viime vuosina noin 3 prosentin vuosivauhdilla, mikä on ollut hieman nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin. Tilamäärän supistumista hidasti se, että käyttöön otettiin tilatuki ja tiloille vahvistettiin tukioikeudet vuoden 2006 viljelyalan perusteella. Sian- ja siipikarjanlihan tuotanto kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Maidon, sianlihan, siipikarjanlihan ja kananmunien kotimainen tuotanto riitti kattamaan kotimaisen kulutuksen. Kokonaispeltoalasta oli 11 prosenttia (noin hehtaaria) kesannoituna tai sitä hoidettiin viljelemättömänä peltona. Energiatuotantoon käytetty peltoala oli hehtaaria, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 73 prosenttia. Osuus oli 0,8 prosenttia viljelyksessä olevasta peltoalasta. Vuoden 2006 viljasato tyydyttää kotimaisen tarpeen ruista lukuun ottamatta. Tuotanto on keskittynyt edullisimmille alueille. Luonnonmukaisesti viljelty peltoala vuonna 2005 oli 6,7 prosenttia koko peltoalasta ja kotieläintilojen määrä 3,18 prosenttia kaikista tiloista. Elintarviketalouden laatustrategian toimenpiteillä vahvistettiin elintarvikeketjun kilpailukykyä ja yhteiskuntavastuuta sekä kuluttajien, etenkin lasten ja nuorten tietämystä terveellisistä ruokavalinnoista. Vaikka maataloudesta vesiin aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus on edelleen merkittävä, maatalouden ympäristötukijärjestelmän vaikutukset näkyvät ravinteiden käyttömäärien vähenemisenä ja peltomaassa ravinnepitoisuuksien kasvun taittumisena. Peltojen valumavesiin liuenneen fosforin kuormitusriskin kasvu näyttää olevan taittumassa. Typpitase on selvästi alentunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuormituksen muutokset ovat kuitenkin hitaita. Maatalouden kasvihuonepäästöjä on vähennetty edelleen. 5
7 Kotieläintilojen koko kasvanut selvästi EU-jäsenyysaikana Vuosina maatilojen määrä on vähentynyt 28 prosenttia eli 3,2 prosenttia vuodessa. Maataloustuotteiden tuotanto ja viljelyssä oleva peltoala ovat säilyneet lähes ennallaan. Peltoala on runsaat 2,2 miljoonaa hehtaaria. Yli 50 hehtaarin tilojen lukumäärä on tasaisesti kasvanut. Kotieläintilojen määrä on vähentynyt jyrkemmin kuin kasvinviljelytilojen, eli noin prosenttiin vuoden 1995 määrästä. Tukea saaneiden kotieläintilojen määrä oli vuonna 2005 kaikkiaan Munivia kanoja pitävien tilojen määrä oli vuonna 2006 vain viidennes vuoden 1995 määrästä. Kotieläintilojen koko on kasvanut Suomen EU-jäsenyysaikana huomattavasti; yhä suurempi osa kotieläintuotannosta tulee suurilta tiloilta. Lehmistä 12 prosenttia on vähintään 50 lehmän karjoissa. Lihasikoja tiloilla oli keskimäärin 193. Yli lihasian yksiköitä oli vuonna 2005 jo 2,3 prosenttia. Emakkoja tiloilla oli keskimäärin 86. Vuonna 2006 kanatilojen keskikoko oli kanaa. Kanatilojen keskikoon kasvuvauhti Suomessa on ollut poikkeuksellisen nopeaa EU-maihin verrattuna ja keskikoko on EU:n kärkeä. Kovasta kasvuvauhdista huolimatta Suomen tilakoko on pienempi kuin EU:n suurissa tuottajamaissa. Tilakoon kasvu EU-maissa EU-maiden tiedot vuodelta 2003 ja Suomen tiedot vuodelta 2005, suluissa kasvuprosentti vuodesta Keskipeltoala, ha Keskilehmäluku, kpl EU-15 20,5 (+17%) EU (+48%) Ruotsi 47 (+34%) Ruotsi 41 (+52%) Tanska 55 (+38%) Tanska 75 (+70%) Suomi 32 (+43%) Suomi 19 (+58%) 6
8 Maatalouteen on investoitu paljon EU-jäsenyysaikana Maatalouteen investoidaan suhteellisen paljon, noin 900 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnit vastaavat suurin piirtein korvausinvestointitarvetta koko maatalouden tasolla. Vuosina kokonaisinvestoinnit olivat useimpina vuosina selvästi korkeammalla tasolla. Tilojen määrän supistuessa jatkavien tilojen on pitänyt investoida voimakkaasti, jotta maatalouden tuotantokapasiteetti on pysynyt ennallaan. Maatalouden rakennetuet suuntautuvat investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen. Investointitukea myönnetään erityisesti maatalouden tuotantorakennusten rakentamiseen. Rakennetuet on rahoitettu osittain valtion budjetista (korkotukilainat) ja osittain maatilatalouden kehittämisrahastosta Makerasta (avustukset ja valtionlainat). Vuonna 2004 rakennetukien tasot nostettiin kotieläintaloudessa ja kasvihuoneviljelyssä EU:n säännösten sallimiin enimmäismääriin komission kanssa tehdyn 141- ratkaisun mukaisesti. Näillä aloilla investointituki on 50/60 prosenttia hyväksytyistä enimmäiskustannuksista. Nuoret viljelijät saavat tuen korotettuna. Lypsykarja-, lihakarja-, lammas- ja vuohialoilla tuen osuus on 65/70 prosenttia. Hankekohtaisesti tukea myönnetään enintään euron kustannuksiin, mutta kolmen yrittäjän yhteishankkeissa mainittu tuen määräävä kustannus voidaan kertoa kahdella. Vuosittain myönnetyn rakennetuen määrä on vaihdellut Suomen EU-jäsenyyden aikana. Eniten tukea on myönnetty vuosina Vuonna 2005 rakennetukea myönnettiin yhteensä 504 miljoonaa euroa (avustuksia 159 ja korkotukilainoja 345 miljoonaa euroa). Vuonna 2006 tuen määrä oli 461 miljoonaa euroa (142 ja 319 miljoonaa euroa). Tukien osuutta maatalouden inves- tointikustannuksista on vaikea arvioida, koska tuettuja investointeja voi toteuttaa usean vuoden aikana. Vuonna 2005 maatalouden rakennuksiin investoitiin yhteensä 460 miljoonaa euroa, avustusta niihin myönnettiin 101 miljoonaa euroa, korkotukilainoja noin 139 miljoonaa euroa ja valtionlainoja noin 4,7 miljoonaa euroa. Tilastollisista puutteista johtuen ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka suureen osaan rakentamishankkeita liittyy julkista rahoitusta. 7
9 Maataloustulo on viime vuosina laskenut voimakkaasti MTT Taloustutkimus laskee kirjanpitotilojen tuloksista painottamalla taloudelliset keskimääräiset tunnusluvut noin suurimmalle maatilalle, jotka tuottavat runsaat 90 prosenttia Suomen maataloustuotannosta. Keskimääräinen maataloustulo kannattavuuskirjanpitotiloilla eli korvaus omalle työlle ja pääomalle oli korkeimmillaan vuosina , jolloin se kohosi euroon tilaa kohti. Sen jälkeen maataloustulo on erityisesti kustannusten nousun vuoksi laskenut voimakkaasti. Maataloustulon kehitys voi erityisesti viljatiloilla kertoa myös lisääntyvästä töiden ulkoistamisesta. Myös kotieläintiloilla keskimääräinen maataloustulo on viime vuosina laskenut. Vuonna 2005 sikatilojen keskimääräinen maataloustulo kohosi poikkeuksellisen korkeaksi eli euroon, kun se muilla kotieläintiloilla vaihteli vajaasta eurosta vajaaseen euroa. Vuonna 2006 maataloustulon ennakoidaan laskevan selvästi myös kotieläintaloudessa, sillä kustannukset kohosivat myyntituottoja ja tukia nopeammin. Keskimääräinen kannattavuuskerroin on alentunut viime vuosina. Vuonna 2000 kerroin oli 0,67, vuonna 2005 se laski 0,44:ään ja vuonna 2006 sen ennakoidaan alentuvan 0,36:een. Parhaalla 11 prosentilla yrityksistä kannattavuuskerroin oli suurempi kuin 1,0, toisaalta noin 18 prosentilla tiloista kannattavuuskerroin jäi negatiiviseksi eli omalle työlle ja pääomalle ei saatu lainkaan korvausta. Osin viljanviljelyn heikon kannattavuuden vuoksi kannattavuus jäi Etelä-Suomessa heikommaksi kuin Keski- ja Pohjois-Suomessa. Useimmissa tuotantosuunnissa kannattavuus oli selvästi parempi siirryttäessä pienimmistä tilakokoluokista suurempiin. Heikosta kannattavuuskehityksestä huolimatta yritysten omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta säilyi edelleen keskimäärin korkeana, 73 prosentissa. Velkaantumista on vältetty sijoittamalla maatalouteen oman pääoman ehtoista rahoitusta (metsätulot, palkkatulot, investointiavustukset jne.). Suomen maatalouden tuottavuus nousi tarkasteluajankohtana keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa, mikä on hieman alempi kuin Euroopassa vuosina toteutunut tuottavuuden vuotuinen kasvu. Tuottavuuskehitys on ollut voimakkainta kotieläintiloilla, mutta erityisesti viljatiloilla se on jäänyt varsin vaatimattomaksi. 8
10 Rakennekehityksessä pitäisi pysyä kilpailijamaiden vauhdissa Rakennekehityksestä huolimatta maatalouden kannattavuuskehitys ei ole viime vuosina ollut tyydyttävä. Maatalouden yrityskokoa pitää pyrkiä edelleen nostamaan kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Lisäksi maatalouden tulotukeen kohdistuu WTO-paineita ja 141 artiklan mukaisen tuen jatko on epävarma. Mittakaavaetuja voidaan saavuttaa myös lisäämällä yhteistyötä ja toteuttamalla tilojen yhteisyrityksiä. Rakennekehityksessä olisi päästävä tärkeimpien kilpailijamaidemme vauhtiin ja pyrittävä jopa saavuttamaan niiden etumatkaa. Nopean rakennekehityksen seurauksena runsaasti käyttökelpoisia investointeja jää ennen aikojaan pois käytöstä, mikä aiheuttaa yksityis- ja kansantaloudellisia menetyksiä. Jos kokonaistuotanto voi nopean rakennekehityksen vallitessa kasvaa, se vähentää vanhojen investointien syrjäytymistä. Kokonaistuotannon kasvattaminen on muun muassa tulotukivaltuuksien rajallisuuden kannalta ongelmallista. Tasaveroisen rakennekehityksen turvaamiseksi maatalouden rakennetuen suuruus on vuodesta 2000 saakka ollut sama koko maassa. Näin rakennetuki on yritysten sijoittumisen kannalta neutraali. Kaudella Suomi on 141-sopimuksen mukaan myöntänyt kotieläin- ja kasvihuonesektoreille EYsäädösten enimmäismäärän mukaista ja osin sen ylittävääkin poikkeuksellista rakennetukea. Tuen hakumäärän ja käytettävissä olevien varojen epäsuhde on nopeasti kärjistynyt. Määrärahavajaus vastasi vuoden 2007 alussa noin 1,5 vuoden normaalia tuen myöntömäärää ja vajauksen ennustetaan edelleen kasvavan vuoden loppua kohden. Nykyisellä rahastokaudella maatalouden rakennetta uudistetaan etupainoisesti eli tukihaku todennäköisesti hiljenee vuosikymmenen loppuvuosina. Kilpailuedellytysten turvaamiseksi korkeaa rakennetukea joudutaan kohdistamaan pysyvästi monille maatalouden tuotannonaloille. Rakennetukeen tarvittaneen myös tulevina vuosina merkittävä määrä varoja. Rahoitusjärjestelmää arvioidaan vuoden 2007 aikana maatalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Tällöin pyritään kehittämään menettelyt, joilla rahoitustarve ja käytettävissä olevat varat voidaan nykyistä paremmin sovittaa yhteen. Rahoitusjärjestelmän kehittämiseen vaikuttaa myös menossa oleva liittymissopimuksen artiklan 141 mukaisen tuen valmistelu. Siinä yhteydessä kiinnitetään huomiota myös investointitukien ja tulotukien yhteensovittamiseen. 9
11 4. ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUS JA LAATU Elintarvikkeiden turvallisuus säilyi hyvänä Vaikuttavuustavoitteet: eläinten ja kasvien terveys sekä maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyy edelleen hyvänä eläinten hyvinvointi paranee elintarvike- välitteiset ja eläimistä ihmisiin leviävät tautitapaukset vähenevät ja vieraiden aineiden esiintyminen elintarvikkeissa pysyy nykyisellä tasolla alkuperä- tuotantotapamerkinnät ovat luotettavia muuntogeenisten tuotteiden käyttöönotto on hallittua. Elintarviketurvallisuusriskit säilyivät vähäisinä eikä elintarviketuotantoketjussa esiintynyt erityisiä markkinahäiriöitä. Ihmisten elintarvikevälitteisten tautitapausten määrä pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Yleisimmät tartunnanaiheuttajat aiheuttivat tautitapausta ja vakavimmat tartunnanaiheuttajat 60 tautitapausta. Tuotantoeläinten, elintarvikkeiden ja rehujen salmonellatilanne Suomessa säilyi edelleen hyvänä. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja rehujen jäämävalvontaohjelma osoitti, että eläinlääkkeitä käytetään hallitusti ja että ympäristön saasteiden määrä suomalaisessa ruuassa on alhainen. Sallitun pitoisuuden ylittäviä jäämiä löytyi eläimistä saatavista elintarvikkeista 0,33 prosentista tutkituista näytteestä. 10
12 Lintuinfluenssan tuloon valmistauduttiin monin tavoin Eläintautitilanne säilyi hyvänä. Lintuinfluenssan tuloon valmistauduttiin lisäämällä taudin torjuntavalmiutta ja erityisesti luonnonvaraisten lintujen seurantaa. Ministeriö antoi määräyksen pitää siipikarja sisällä lintujen kevätmuuton aikana. Yleiset määräykset siipikarjatilojen tautisuojauksesta jäivät voimaan kevätmuuton jälkeenkin. Lintuinfluenssatapauksilta vältyttiin Suomessa. Scrapie-tapauksia todettiin kaksi. Kalojen VHS-taudin osalta tilanne pysyi ennallaan. VHS-tartunta todettiin 10 laitoksella Ahvenanmaan maakunnassa. Täydentävien ehtojen valvonta käynnistyi Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanoon liittyvien täydentävien ehtojen valvonta käynnistyi kasvinsuojeluaineiden, rehujen, elintarviketurvallisuuden ja eläintaudeista ilmoittamisen osalta helmikuussa Tuotantopanosten laadun varmistamiseksi uudistettiin lannoitevalmisteita, kasvinsuojeluaineita ja rehuja koskevia lakeja. Uudistuksia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Ministeriö käynnisti jalostussikojen terveysvalvonnan sekä vesiviljelyeläinten terveyteen liittyvän lainsäädännön uudistuksen yhdessä elinkeinon kanssa. Eläinten tunnistamisjärjestelmiä koskeva lainsäädäntöhanke käynnistettiin. Eläinsuojeluviranomaiset tarkastivat eläinten hyvinvointia koskevien säädösten noudattamista aiempien vuosien tapaan. Lainsäädäntöä noudatettiin eläinten pidossa, käsittelyssä ja kuljetuksissa kohtalaisen hyvin. Eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi säädettiin laki koeeläintoiminnasta ja laki eläinten kuljetuksesta. Kasvinterveystilanne hyvä Kasvinterveystilanne ja maatalouden tuotantopanosten turvallisuus ja laatu säilyivät hyvänä. Vain perunan virustautitilanne heikkeni. Tuotantopanoksiin luetaan muun muassa rehut, lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet. Uusia vaarallisia kasvintuhoojia ei päässyt pysyvästi maahamme. 11
13 5. KALA-, RIISTA- JA POROTALOUS Pohjanlahdella ennätyksellinen silakkasaalis Vaikuttavuustavoitteet: kala- ja riistakantoa hyödynnetään kestävästi ja monipuolisesti elinkeinokalatalouden kannattavuutta pyritään parantamaan vapaa-ajan kalastusta pyritään edistämään kestävän käytön sallimissa rajoissa kalavesiä hoidetaan tehokkaasti, tarpeeseen perustuen ja suunnitelmallisesti vahinkoja aiheuttavien riistakantojen kasvua säädellään ottaen huomioon sekä kansalliset tavoitteet että kansainväliset velvoitteet porotaloudessa pyritään porolaidunten kestävän käytön mukaan mitoitettuun kannattavaan porotalouteen. Euroopan unionin neuvosto asetti Itämeren tärkeimmille kalakannoille saaliskiintiöt vuodelle Suomen kiintiöt olivat määrältään riittävät. Pohjanlahdella kalastettiin noin tonnia silakkaa. Se on kyseisellä alueella suurin EU:n jäsenyyden aikana saatu saalis. Pohjanlahden ja pääaltaan lohikiintiön hyödyntämisaste laski 35 prosenttiin. Suomenlahden lohikiintiön hyödyntämisaste sen sijaan nousi 67 prosenttiin. Elinkeinokalatalousalan yritystoiminnan kannattavuudessa ei tapahtunut vuonna 2006 merkittäviä muutoksia. Kannattavuutta pyrittiin parantamaan myöntämällä rakenneohjelmien avulla tukia erityisesti investointihankkeisiin. Hankkeilla monipuolistettiin ja tehostettiin tuotantoa, nostettiin tuotteiden jalostusastetta, kehitettiin infrastruktuuria ja parannettiin hygieniaa. 12
14 Uudistuksia kalatalouden edistämisvarojen haussa, jaossa ja valvonnassa Ministeriö toteutti vuonna 2006 kalastusalan neuvontajärjestöjen neuvontatyön arvioinnin. Arvioinnin jälkeen käynnistettiin kehitystyö arviointitulosten toimeenpanemiseksi. Lisäksi käynnistettiin kalatalouden edistämisvarojen haku-, jako- ja valvontamenettelyn uusiminen. Istutuksia tarvitaan yhä, mutta niiden suunnitelmallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kalaistukkaiden laadun parantamista on viime vuosina käsitelty useissa työryhmissä. Asiasta on tehty tutkimuksia ja kalojen viljely-, kuljetus- ja istutustoimintaa on ohjeistettu. Suomen kalavesissä on tällä hetkellä runsaasti kalaa. Osaksi tästä syystä kalakantojen hoitoa on arvioitu uudelleen. Viime aikoina kalavesien hoidossa on korostettu kalastuksen järjestelyä ja kalojen luontaisen lisääntymisen mahdollisimman tehokasta hyväksikäyttöä 13
15 Porotalouden tuottajahinnat paranivat Porotaloudessa jatkui suotuisa tuotta jahinnan kehitys. Eloporomäärät ovat pysyneet koko poronhoitoalueella alle suurimman sallitun tason. Jäkäliköiden pysyminen vähintäänkin kohtalaisessa kunnossa on perusedellytys luonnonlaitumiin perustuvan poronhoidon jatkuvuudelle ja kannattavuudelle. Eteläisellä poronhoitoalueella, erityisesti Kainuussa, suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat huomattavasti lisääntyneet. Tällä alueella lisättiin suurpetojen metsästystä. Suurpetokannat kasvoivat Hirvikannan kokoa on pystytty laskemaan viimeisten vuosien aikana. Tämä näkyi vuonna 2006 myös ilmoitettujen vahinkojen määrän vähenemisenä. Hirvivahinkoja korvattiin 3,9 miljoonaa euroa. Suurpetokannat ovat kasvaneet edelleen varsin voimakkaasti. Komission valvontamenettely on kaventanut ministeriön toimintamahdollisuuksia. Vuoden 2005 lopussa valmistuneen Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaisesti vahinkojen ennaltaehkäisyyn osoitettiin aikaisempaa enemmän varoja. Vahinkojen ennaltaehkäisyyn on panostettava, sillä luontodirektiivin tiukka sääntely vaikeuttaa suurpetojen metsästystä. Tämä on johtanut korvattavien vahinkojen kasvuun. 14
16 6. VESITALOUS Tulvariskien hallintaa ja vesihuoltoa kehitettiin Vaikuttavuustavoitteet: Vesitalous on taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja erityistilanteiden hallinta on varmistettu Kevään ja alkutalven tulvien aiheuttamat vahingot ja haitat jäivät melko suotuisien sääolosuhteiden sekä onnistuneiden vesistöennusteiden ja tulvantorjuntatoimenpiteiden ansiosta vähäisiksi. Vuoden 2005 poikkeuksellisten tulvien johdosta nopeutettuja tulvariskien hallinnan toimenpiteitä toteutettiin tehokkaasti. Kesän kuivuus nosti esiin puutteita vesihuollon toimintavarmuudessa. Nämä puutteet näkyvät lähivuosina lisääntyvänä rahoitustarpeena. Vesihuollon alueellista yhteistyötä, erityistilanteisiin varautumista sekä maaseudun vesihuoltoa parannettiin tukemalla uusien vesilähteiden käyttöönottoa sekä yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeiden rahoitusta. Vesihuollon tukitoimenpiteiden avulla lähes taloutta maaseudulla ja haja-asutusalueilla saatettiin hyvälaatuisen ja riittävän vedensaannin piiriin. Samalla huolehdittiin jätevesien asianmukaisesta käsittelystä. Suomen vesihuoltolaitosten varmuusluokitus päivitettiin uuden valtakunnallisen ohjeen mukaisesti. Poikkeuksellisista tulvista aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta annettujen säädösten uudistamista valmistellaan. Tavoitteena on vakuutuspohjainen korvausjärjestelmä, jonka etuna olisi korvauskäsittelyn nopeuden lisäksi menettelyn yksinkertaisuus ja selkeys. Myös patoturvallisuuslainsäädännön uudistamista on valmisteltu. Varautumista pato-onnettomuuksiin kehitettiin syyskuussa Rovaniemellä järjestetyssä valtakunnallisessa suuronnettomuusharjoituksessa. 15
17 7. METSÄT Hakkuumäärät säilyivät entisellä tasolla Vaikuttavuustavoitteet: metsien puuntuotannollinen tila on hyvä metsät ovat monimuotoisia metsienpuuntuotannollinen käyttöaste on korkea metsätalous on kannattavaa Metsien kasvu mahdollistaisi viime vuosien tasoa huomattavasti suuremman puunkäytön. Puun hintojen vahvistumisesta huolimatta kotimaisen puun hakkuumäärät eivät kasvaneet vuonna 2006, sillä metsäteollisuus purki ennätyssuuria varastojaan. Hakkuiden määrä oli 59,0 milj. m3, josta markkinahakkuut teollisuuden käyttöön olivat 52,9 milj. m3. Energiapuun käyttö oli noin 6 milj. m3. Hakkuumääriä laskivat myös sateiden ja leudon syksyn aiheuttamat puun korjuu- ja kuljetusvaikeudet. Puun tuonti ulkomailta oli 20,7 milj. m3 eli hieman vähemmän kuin ennätysvuonna Metsäsektorin työllisyys säilyi edelleen vakaana pääasiasiassa metsänhoitotöiden, puun energiakäytön ja puutuoteteollisuuden myönteisen kehityksen ansiosta. Metsätalouden suoraan työllistämä määrä oli noin henkilöä. Puutuoteteollisuuden viennin arvo nousi 11 prosenttia 2,7 miljardin euron tasolle. Yksityismetsätalouden reaalinen kannattavuus (nettotulos) ei kasvanut edellisvuosien tasosta. Metsänhoito- ja metsänparannustöiden toteuttamiseen yksityismetsissä käytettiin valtion rahoitusta yhteensä 61,2 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksella toteutettuen metsänparannustöiden määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin. Metsänhoitotöissä on kuitenkin edelleen huomattavia lisäämistarpeita. 16
18 Kansallisen metsäohjelman tarkistus työn alla Metsäneuvosto hyväksyi syyskuussa 2006 Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen hallitusohjelman ja Kansallisen metsäohjelma 2015:n pohjaesitykseksi. Tarkoituksena on, että valtioneuvosto voisi vuoden 2007 lopulla hyväksyä tarkistetun metsäohjelman ja siihen kiinteästi liittyvän Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) jatkon vuoden 2007 jälkeen. Tarkistettavan, vuoteen 2015 ulottuvan kansallisen metsäohjelman on tarkoitus korvata nyt voimassa oleva Kansallinen metsäohjelma METSOn seuranta- ja arviointiraportin mukaan ohjelmaa on toteutettu valtioneuvoston päätöksen mukaisesti ja on löydetty uusia, kustannustehokkaita ja toimivia keinoja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsäntutkimuslaitoksen painopisteinä pidettiin metsiin perustuvaa yritys- ja elinkeinotoimintaa sekä metsien yhteiskunnallista merkitystä tukevaa tutkimusta. Tutkimusosaaminen kytkettiin aikaisempaa kiinteämmin palvelemaan toimialan kehitystoimintaa. Yhteiskunnan muutokset lisäävät neuvonnan tarvetta Kansallinen metsäohjelma 2010:ssä (KMO) metsänomistajien neuvonta ja koulutus nostettiin merkittävään rooliin korostamalla niitä metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten toiminnassa. Koulutus ja neuvonta ovat avainasemassa metsien hoidon, ekologisen kestävyyden ja puumarkkinoiden toiminnan kannalta. Neuvonnan ja koulutuksen avulla metsänomistajat voivat perustaa metsiä koskevat päätöksensä korkeatasoiseen tietoon ja osaamiseen. Metsänomistajien neuvonnan ja koulutuksen tarve on seurausta maamme metsänomistusrakenteesta. Yksityishenkilöt omistavat metsämaan alasta 60 %, yksityisiä metsätiloja on noin ja yksityisten metsälöiden keskikoko on noin 24 hehtaaria. Suomessa on lähes miljoona metsänomistajaa, kun mukaan lasketaan myös yhteisomistustilojen osakkaat. Metsänomistajia on siis lähes viidesosa kansasta. Suomalaiset metsätilat ovat tyypillisesti pieniä tilalla metsämaan pinta-ala on korkeintaan viisi hehtaaria ja yli viiden metsämaahehtaarin tiloja on noin kappaletta. Yhteiskunnan muutokset - kaupungistuminen, elintason nousu, ruumiillisen työn väheneminen, väestön ikääntyminen - aiheuttavat muutoksia myös metsänomistajakuntaan. Metsänomistajat ikääntyvät, eläkeläisja kaupunkilaismetsänomistajien määrä lisääntyy ja maanviljelijöiden määrä vähentyy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Metsänomistuksen tavoitteet monipuolistuvat ja metsien merkitys tulonlähteenä vähenee. Lisäksi sukupolvenvaihdoksia usein seuraava tilojen jakaminen pienentää edelleen tilakokoa ja vaikeuttaa taloudellisesti kannattavan metsätalouden harjoittamista. Neuvonnan tarvetta korostaa myös puuntuotantoinvestointien erittäin pitkä aikajänne, jolloin ilman julkisen vallan väliintuloa yksityismetsänomistajien investoinnit jäisivät vähäisemmiksi kuin yhteiskunnan näkökulmasta on toivottavaa. 17
19 Neuvontaa monimuotoisuudesta ja metsäenergiasta 1990-luvulla alettiin kiinnittää laajemmin huomiota talousmetsien monimuotoisuuden turvaamiseen ja lisäämiseen. Metsäpolitiikan yleistavoitteeksi on asetettu, että talousmetsiä hoidetaan ja käytetään siten, että metsät säilyvät elinvoimaisina ja monimuotoisina sekä turvaavat kestävästi puuntuotannon ohella myös muut metsien tarjoamat hyödyt. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin julkishyödyke, jonka tuottaja ei saa korvausta käyttäjältä. Tämä on synnyttänyt tarpeen metsänomistajien ja metsäammattilaisten monimuotoisuusneuvonnalle. Se täydentää säädöksissä esitettyjä velvoitteita ja maanomistajille on mahdollista maksaa korvauksia metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa tukevan uusiutuvien luonnonvarojen käytön edistäminen on viime vuosina aiheuttanut uusia tarpeita myös metsäneuvonnalle. Metsäenergian käyttöä pyritään lisäämään parantamalla metsänomistajien, lämpöyrittäjien ja muiden toimijoiden tietämystä metsäenergiasta. Neuvonta ja palvelujen tarjoaminen metsänomistajille on asetettu lakisääteiseksi tehtäväksi metsäkeskuksille ja metsänhoitoyhdistyksille. Neuvonnan toteuttamiseksi metsäkeskuksille osoitetaan valtion talousarviossa vuosittain määräraha. Metsänhoitoyhdistyksille ei ole osoitettu metsäneuvontaan määrärahaa valtion talous arviosta, mutta niillä on lakiin perustuva oikeus kerätä metsänomistajilta veroluonteista metsänhoitomaksua. Metsäkeskukset ovat käyttäneet viime vuosina valtionapua metsäneuvontaan 6 7 milj. euroa. Se on ollut noin 15 % metsäkeskuksille maksetun valtionavun määrästä. Metsäkeskukset sopivat maa- ja metsätalousministeriön kanssa vuosittain tulossopimuksessa valtion-avulla tuotettavan metsäneuvonnan sisällöstä ja suoritteista. Metsänhoitoyhdistykset tuottavat metsäneuvontaa metsänhoitomaksuvaroilla sekä metsänomistajilta perittävillä toimitusmaksuilla. Metsänhoitoyhdistykset keräämien metsänhoitomaksujen määrä on viime vuosina ollut noin 28 milj. euroa. Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset tekevät metsäneuvontaa myös EU-hankkeiden kautta. Metsäkeskukset ovat käyttäneet näihin hankkeisiin julkista rahoitusta vuosittain noin 1,5 milj. euroa, josta suuri osa on EU-rahoitusta. Metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten lisäksi metsänomistajaneuvontaa tarjoavat metsäteollisuusyritykset, metsäpalveluyritykset, metsätilanomistajien yhdistykset, 4H-yhdistykset sekä metsäoppilaitokset. 18
20 Metsänhoitoyhdistyksiltä apua puukauppaan Metsäkeskusten tuottama metsäneuvonta painottuu luento- ja koulutustilaisuuksiin, kursseihin ja tiedotteisiin. Metsänhoitoyhdistyksillä keskeisin neuvonnan muoto on metsänomistajien henkilökohtainen neuvonta. Myös neuvonnan sisällössä ja kohderyhmässä on eroja. Metsänhoitoyhdistysten neuvonta on yleisimmin yhdistysten jäsenille, eli yksityismetsänomistajille, annettavaa käytännön neuvontaa ja ammattiapua liittyen esimerkiksi puukauppaan, metsänhoitoon tai metsäverotukseen. Metsäkeskusten neuvonta on usein yleisemmällä tasolla. Metsäkeskukset vastaavat uusien lainsäädännöllisten velvoitteiden ja muiden suositusten toimeenpanosta neuvomalla ja kouluttamalla metsänomistajien lisäksi myös metsäammattilaisia, eli esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten ja puuhankintaorganisaatioiden toimihenkilöitä. Metsäkeskuksilla merkittävä henkilökohtaisen neuvonnan muoto on metsäsuunnitelmien laatiminen ja niiden luovutus asiakkaalle. Neuvonta tavoittaa neljä viidestä metsänomistajasta Esimerkiksi 1990-luvun lopussa viiden vuoden tarkastelujaksolla neljä viidestä metsänomistajasta oli saanut vähintään kerran henkilökohtaista neuvontaa. Määrä vastaa lähes 90 % metsäalasta. Neuvonta liittyi pääasiassa puukauppaan, taimikonhoitoon ja metsänuudistamiseen. Ryhmäneuvontaan osallistuminen on harvinaisempaa. Keskeinen metsäneuvonnalle asetettu tavoite on puuntuotantoinvestointien edistäminen. Tutkimustulosten perusteella metsänomistajan osallistuminen sekä henkilökohtaiseen että joukkoneuvontaan lisää merkittävästi metsänhoidon investointeja. Edelleen tutkimustulokset osoittavat, että toimivin keino taimikonhoidon ja nuoren metsän hoitotöiden lisäämiseen on neuvonnan ja suoran julkisen tuen, eli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisen tuen yhdistelmä. Neuvontaan osallistuminen lisää selvästi todennäköisyyttä, että metsänomistaja ryhtyy hoitotöihin, sillä neuvonta lisää tietoa hoitotarpeesta ja suoran julkisen tuen saatavuudesta. Suora julkinen tuki puolestaan lisää tehokkaasti hoitotöiden määrää. EU-neuvontahankkeet onnistuneet hyvin EU-neuvontahankkeet onnistuneet hyvineu-ohjelmien kautta rahoitetut erilaiset neuvontahankkeet ovat onnistuneet hyvin. Henkilökohtaisten tilakäyntien lisäksi metsänomistajille on tarjottu erilaisia kursseja, koulutusta ja retkeilyjä. Esimerkiksi Pirkanmaan metsäkeskuksen keväällä 2004 käynnistyneessä Huomisen metsät hoitoon ja hallintaan -hankkeessa järjestettiin aloitusvuonna 14 metsänhoito/raivaussahakurssia ja raivaussahan ajokortin suoritti 318 metsänomistajaa. Tilakäyntejä tehtiin 42 kpl, joista työtilauksia kertyi 569 hehtaarin alalle. Vuonna 2005 järjestettiin 80 koulutustilaisuutta, joihin osallistui metsänomistajaa. Maksuttomia tilakäyntejä tehtiin samana vuonna 100 kpl, joiden tuloksena metsänomistajat sitoutuivat teettämään tai tekemään itse hakkuu- ja hoitotöitä n hehtaarille. Hankkeen päättyessä keväällä 2006 hankkeen on katsottu lisänneen merkittävästi metsänhoitotöiden määrää sekä kehittäneen Pirkanmaan metsänomistajarakennetta. Myös monimuotoisuusneuvonnan vaikuttavuudesta on hyviä tuloksia. Neuvonta on parantanut metsänomistajien tiedon tasoa ja asenteita monimuotoisuuden edistämistä kohtaan. Neuvonta ei ole kuitenkaan merkittävästi lisännyt monimuotoisuuden kannalta tärkeiden säästöpuiden jättämistä metsän uudistusalalle. 19
21 Metsänhoidon tilaan panostettava jatkossa Neuvonnalla on saavutettu hyviä tuloksia: metsävarat ovat kasvaneet ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta on tullut keskeinen osa metsätaloutta. Valtakunnan metsien inventoinnin tulokset kertovat kuitenkin metsiemme metsänhoidollisen tilan heikentyneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heikkeneminen johtuu kasvavista metsänhoitorästeistä, sillä taimikon hoidossa, ensiharvennuksessa ja kunnostusojituksessa on jääty huomattavasti jälkeen vuosittaisista työtavoitteista. Metsien metsänhoidollisen tilan parantaminen ja puuntuotannon lisääminen tai edes säilyttäminen nykytasolla edellyttää metsänhoitotöiden tuntuvaa lisäämistä. Tämä otetaan huomioon myös uudessa kansallisessa metsäohjelmassa (KMO 2015). 20
22 8. MAANMITTAUS JA PAIKKATIETOJEN YHTEISKÄYTTÖ Kiinteistörekisteri ajan tasalla, tietovarantojen käyttö tehostui Vaikuttavuustavoitteet: kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaavat yksityisen maanomistuksen pysyvyyden ja maastotiedon oikeellisuuden kiinteistöjä ja maastoa koskevat tiedot ovat valtakunnallisesti kattavia, ajantasaisia ja niitä hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa (tietovarojen hyödyntämisessä hakukertojen kasvu vähintään 3 % edellisvuodesta) toimialan tietovarantojen monipuolinen käyttö helpottaa kansalaisen arkea, tehostaa hallintoa ja edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kiinteistörekisteri ja kiinteistörekisterikartta olivat jatkuvasti ajan tasalla. Kiinteistörekisterin käynnissä olevalla perusparantamisella luodaan edellytykset kiinteistörekisterin tehokkaalle pitämiselle sekä siitä tuotettavalle sähköiselle tietopalvelulle. Kiinteistöjärjestelmää pidettiin yllä loppuunsaattamalla lähes maanmittaus-toimitusta. Maastotiedot kattoivat A-tasoisesti koko valtakunnasta 94 % ja maastotiedon laatutavoite toteutui ulkopuolisen tekemän laatutestauksen mukaan. Tieto- varantojen käyttökertojen määrä kasvoi 2,3 % vuodesta Geodeettinen laitoksen tutkimuksen painopisteet Geodettisen laitoksen painopisteinä vuonna 2006 olivat valtakunnallisen koordinaattijärjestelmän EUREF-FINin ja valtakunnallisen korkeusjärjestelmän valmistelu. Nämä järjestelmät mahdollistavat sen, että Suomessa on tarkat ja ajantasaiset valtakunnalliset koordinaattijärjestelmät kartoituksen, paikkatietojen käytön sekä navigoinnin tarpeisiin. Tämä luo perustan tietoyhteiskunnan toiminnalle ja sen palvelujen kehittämiselle Suomessa sekä mahdollistaa monipuolisen yhteistyön muiden maiden kanssa. 21
kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo ja kannattavuus)
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maatalousneuvos Esa Hiiva Valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston asiantuntijakuuleminen 2.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 talousarvioksi (teemana maataloustulo
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotSuomen maatalouden muutos EU-aikana
Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-
LisätiedotUudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015
Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2018 MMM/Ohjaus- ja talousyksikkö 25.9.2017 1 MMM:n hallinnonalan määrärahat ja tulot 2018 Määrärahat yht. 2 594 milj. (2 545 M / 2017) Tulot yht. 853 milj.
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa
LisätiedotMissä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Tausta Esiteltävät tulokset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotVaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta
Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotMaatalouden investointien rooli maaseudulla
Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,
LisätiedotKatsaus siipikarjatuotannon talouteen
Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1
LisätiedotKestävän metsätalouden rahoituslain uudistus
Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 16.4.2014 1 Uudistuksen taustaa Metsätalouden tukien uudelleenarviointi KMO 2015, Metsätalous ja energia-työryhmän
LisätiedotKainuun metsäohjelma
Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä
LisätiedotNurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi
Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen
LisätiedotPohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020
Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotCAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta
CAP-uudistuksen vaikutusten arviointia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden kannalta Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Esityksen sisältö CAP-uudistus ja Suomen maatalous
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
Lisätiedot/06/2006
20.12.2006 5238/06/2006 Jakelun mukaan Viite Valtion talousarvio 2007 ja asetus valtion talousarviosta, 11 Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TOIMIALAN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET SEKÄ HALLINNONALAN
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotKeski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta
Keski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta Rakennetukien kesäpäivät 04.-06.06.2019 ELY-KESKUS JA TE- TOIMISTO KAUPPAKESKUS SEPÄSSÄ 24.05.2019 SEPPÄ 240519 NÄKYVYYS JA YHTENÄISYYS NÄKYVYYS, YHTENÄISYYS KASVOT
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuudesta
Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne
LisätiedotLainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät
Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotNURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi
NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2001 N:o 794 798 SISÄLLYS N:o Sivu 794 Valtioneuvoston asetus maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston
Lisätiedot02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta. Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä euroa.
02. Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot EU.dta Momentille arvioidaan kertyvän lisäystä 65 000 000 euroa. Selvitysosa: Lisäys johtuu ohjelmakauden 2014 2020 maatalouden ympäristökorvausten, luonnonmukaisen
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotTilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain 17 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maaseutuelinkeinojen rahoituslakia siten,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
Lisätiedot30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 549 288 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotViljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä
Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio
LisätiedotSuomen elintarviketoimiala 2014
Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2
LisätiedotSiipikarjatilojen kannattavuus
Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-
Lisätiedotohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1
Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
Lisätiedot30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 01. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot Momentille arvioidaan kertyvän 535 888 000 euroa. Tulojen kohdentamisperusteena ovat EU:n toimielimen varainhoitovuonna
LisätiedotEKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus
EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot
LisätiedotPohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela
Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotMaidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen
Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotLAUSUNTO. Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Eki Karlsson
kirjaamo@mmm.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: MMM004:00/2014 Hallituksen esitys Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi Suomen Latu on tutustunut
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotEU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013
MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotRuokamenot kuluttajan arjessa
Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut
LisätiedotCAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014
CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty
LisätiedotMetsänomistusrakenteen muutos
Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotKeski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi
Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi Maaseudun kehittäminen, maa- ja elintarviketalous Tampere 26.1.2018 Osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa-
LisätiedotRauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
LisätiedotHankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro
Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen
LisätiedotMetsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.
Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008
1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotPohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat
Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne
LisätiedotMaatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020
Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana
LisätiedotVuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n
Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotMaataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen
LisätiedotMaatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010
Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen
LisätiedotPääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Maaseudun kehittäminen 61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 7 000 000 euroa. S e
LisätiedotMetsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta. Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden kannattavuus valtion näkökulmasta Tatu Torniainen projektipäällikkö, MMT maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Kannattavuuden käsite kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa
Lisätiedot