TEK-paneelin 1/2011 tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEK-paneelin 1/2011 tulokset"

Transkriptio

1 TEK-paneelin 1/2011 tulokset KAIKKI VASTAAJAT Tunnetko TEKin tavoitteet liittyen seuraavaan hallitusohjelmaan (Viisaat valinnat)? Mikä on mielestäsi sopiva vanhuuseläkkeen alaikäraja? Minkä ikäisenä aiot siirtyä eläkkeelle?... 3 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 63-VUOTIAANA TAI AIEMMIN Kuinka paljon parannukset seuraavissa tekijöissä lisäisivät kiinnostustasi jatkaa työuraasi 63 ikävuoden jälkeen?... 4 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 64-VUOTIAANA TAI MYÖHEMMIN Mitkä syyt vaikuttavat siihen, että jatkat työuraasi 63 ikävuoden jälkeen?... 6 KAIKKI VASTAAJAT Avoin kysymys: Mitä pitäisi muuttaa, jotta Suomeen syntyisi nykyistä enemmän uusia korkean osaamisen työpaikkoja?... 8 Vastaus sisältää sanan vero... 8 Vastaus sisältää sanan yrittä Vastaus sisältää sanan koulutu Vastaus sisältää sanan tutkimu Vastaus sisältää sanan teknologi Vastaus sisältää sanan yliopisto Vastaus sisältää sanan osinko- tai osingo Vastaus sisältää sanan maahanm Vastaus ei sisällä mitään em. sanoista Avoin kysymys: Vapaat kommentit TAUSTATIEDOT, KAIKKI VASTAAJAT Mikä on sukupuolesi? Mikä on syntymävuotesi? Mikä on/mitkä ovat tutkintosi? Mikä on toimiasemasi? Mikä on työnantajasi toimiala/sektori? Mikä on työssäkäyntialueesi?

2 KAIKKI VASTAAJAT 1. Tunnetko TEKin tavoitteet liittyen seuraavaan hallitusohjelmaan (Viisaat valinnat)? Vastaajien määrä: 385 Työurien pidentäminen ja eläkejärjestelmän kehittäminen ovat käsillä olevia haasteita. Nykyjärjestelmässä vanhuuseläkkeelle voi jäädä oman valinnan mukaan joustavasti vuotiaana. 2. Mikä on mielestäsi sopiva vanhuuseläkkeen alaikäraja? Vastaajien määrä: 386 2

3 3. Minkä ikäisenä aiot siirtyä eläkkeelle? Vastaajien määrä: 380 3

4 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 63- VUOTIAANA TAI AIEMMIN 4. Kuinka paljon parannukset seuraavissa tekijöissä lisäisivät kiinnostustasi jatkaa työuraasi 63 ikävuoden jälkeen? Vastaajien määrä: 195 lisäisi kiinnostusta huomattavasti lisäisi kiinnostusta jonkin verran ei vaikuta lainkaan nykyistä (4,5 %/vuosi) korkeampi eläkekarttuma ikävälillä ,98% 47,96% 28,06% mielenkiintoiset työtehtävät 65,31% 31,12% 3,57% hyvä terveys ja työkyky 63,27% 27,04% 9,69% hyvä johtaminen ja esimiestyö 48,98% 41,84% 9,18% työpaikan hyvä työilmapiiri 61,54% 33,85% 4,62% kohtuullinen työtahti ja -kuormitus 51,28% 40% 8,72% työpaikan terveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista edistävät käytännöt 36,73% 52,55% 10,71% osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 20,1% 52,58% 27,32% mahdollisuudet uran uudelleensuuntaamiseen 19,47% 44,21% 36,32% mahdollisuus osa-aikatyöhön tai muihin työaikajoustoihin 68,37% 23,47% 8,16% etätyömahdollisuudet 47,69% 38,97% 13,33% puolison jatkaminen työelämässä 31,09% 45,08% 23,83% pitkän työuran tuoman osaamisen arvostuksen lisääntyminen työelämässä 22,34% 43,62% 34,04% muu(t) syy(t), mi(t)kä? 53,33% 10% 36,67% muu(t) syy(t), mi(t)kä? 40% 0% 60% Avoimet vastaukset: lisäisi kiinnostusta huomattavasti - Työsuhde-edut työputken mukaan - tuloverohelpotukset viimeisinä työvuosina - Pidemmät lomat - Iso palkka - pitkä loma oikeus esim 60 pv /v yli 60-v - vapaus järjestää itse työajat ja tehtävät - työt Suomessa - Jos työnantaja ei niin kovasti toivoisi yli 60 vuotiatten lähtöä - työn ja vapaajan yhteensovittamismahdollisuudet - työn ja vapaajan yhteensovittamismahdollisuudet - työaika joustot yleensä - jatkuvan talouden kehityksen seuraaminen - perhe- ja elämäntilanne - usean erilaisen työnkuvan/-antajan yhdistelmä 4

5 - itsenäisyys - Pitkä viimeinen työsuhde - Pieni operatiivinen vastuu - Mahdollisuus itse räätälöidä työnkuva - vähäisempi vastuu - uuden teknikan seuraaminen - täysin flex työaika/panostus Avoimet vastaukset: lisäisi kiinnostusta jonkin verran - Palkkaus - Muuten riittämätön vanhuuseläke - työn riittävyys eli et vie työtä joltain nuorelta, joka jää työttömäksi Avoimet vastaukset: ei vaikuta lainkaan - Mahdollisten lastenlasten tarve isovanhemman apuun vähentäisi intoa jatkaa työelämässä ainakin kokoaikaisena 5

6 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 64- VUOTIAANA TAI MYÖHEMMIN 4. Mitkä syyt vaikuttavat siihen, että jatkat työuraasi 63 ikävuoden jälkeen? Vastaajien määrä: 192 vaikuttaa huomattavasti vaikuttaa jonkin verran ei vaikuta lainkaan Yhteensä korkeampi eläkekarttuma (4,5 %/vuosi) ikävälillä ,73% 56,77% 12,5% 192 mielenkiintoiset työtehtävät 81,68% 17,28% 1,05% 191 hyvä terveys ja työkyky 89,53% 8,9% 1,57% 191 hyvä johtaminen ja esimiestyö 58,85% 34,38% 6,77% 192 työpaikan hyvä työilmapiiri 70,53% 27,89% 1,58% 190 kohtuullinen työtahti ja -kuormitus 57,37% 40% 2,63% 190 työpaikan terveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista edistävät käytännöt 38,42% 48,95% 12,63% 190 osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 37,5% 47,92% 14,58% 192 mahdollisuudet uran uudelleensuuntaamiseen 22,51% 34,03% 43,46% 191 mahdollisuus osa-aikatyöhön tai muihin työaikajoustoihin 43,92% 42,86% 13,23% 189 etätyömahdollisuudet 37,23% 44,15% 18,62% 188 puolison jatkaminen työelämässä 29,1% 43,92% 26,98% 189 pitkän työuran tuoman osaamisen arvostus työelämässä 26,46% 35,45% 38,1% 189 muu(t) syy(t), mi(t)kä? 65,52% 20,69% 13,79% 29 muu(t) syy(t), mi(t)kä? 45,45% 9,09% 45,45% 11 Avoimet vastaukset: vaikuttaa huomattavasti - taloudelliset syyt - Talla hetkella olen ulkomaisessa elakejarjestelmassa. - Tuntee itsensä tarpeelliseksi - En usko suomalaiseen eläkejärjestelmään enkä sen kykyyn maksaa - yhteiskunnallinen vastuu - yrittäjyyttä ei ole syytä lopettaa koskaan, koska voi täysin määrätä työmääränsä ja -tahtinsa - haluaako työnantaja pitää vanhentuvia työntekijöitä palveluksessaan - Työtehtävissä voidaan huomioida ikä - Oman projektin kesto (loppuu, kun täytän 65), sitoutuminen - eläikää on nostettava ja koen työuran pidentämisen velvollisuudekseni - Mahdollisuus jatkaa työssä (miksi työuran pitäisi lahtökohtaisesti päättyä johonkin ikään?) - Tavoitteeni on saada sellaine työ, että myöhempikin eläkkeelle jäänti on ok. - Kunkin hetken elämän kokonaistilanne. Vuosia etukäteen on mahdotonta sanoa, milloin todellisuudessa jää eläkkeelle. Arvostukset ja elämäntilanne saattavat yllättäen muuttua. Oma terveydentila voi muuttua, puolison terveydentila voi muuttua, jolloin joko haluaa jäädä hoitamaan häntä tai haluaa ehdottomasti jatkaa töissä päästäkseen eroon hoitovelvoitteesta. Lapset saattavat tarvita apua lastenlasten hoidossa jne. - Haluan olla mukana "talkoissa" - kantaa vastuuta omalta osaltani 6

7 - Mahdollisuus toimia asiantuntijatehtävissä ja jakaa osaamista nuoremmille. - Tosiasioiden tunnustaminen eli pidemmät työurat ovat välttämättömät - Jos yritykseni osaa hyödyntää ns. hiljaistatietoa, niin siihen aina valmis. - halu tehdä työtä - Olen tällä hetkellä työttömänä (jo 2 v), joten eläkekertymää on saatava lisää - Palkka on parempi kuin eläke - tarve olla hyödyllinen - työmarkkinatilanne - Haluan jatkaa työssä pysyäkseni paremmassa kunnossa - Työilmaariin liittyvät vastaukset on siis yleisiä tässä taulukossa Avoimet vastaukset: vaikuttaa jonkin verran - Hyväkuntoisten ei pitäisi jäädä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle, mikäli on töitä eikä ole tulppa työelämässä - Eläkeläisen mahdolliset huonot elämäntavat - työpaikan sijainti - toiveena elää vanhaksi - Aika tulee pitkäksi kotona - Vanhempien työntekijöiden arvostaminen - Henkinen vireys on ehkä parempi, jos töissä saa uusia tehtäviä \'vanhanakin\' 7

8 KAIKKI VASTAAJAT 5. Avoin kysymys: Mitä pitäisi muuttaa, jotta Suomeen syntyisi nykyistä enemmän uusia korkean osaamisen työpaikkoja? Vastaajien määrä: 257 Vastaus sisältää sanan vero v Helpottaa yritysten käyntiinlähtöä esim. vero- ja sivukulujen halpotuksilla v verotusta v Helpottaa ulkomaalaisten korkeasti koulutettujen osaajien siirtymistä Suomeen (esim verotus). v alempi tulovero v Verotusta tasoittaa. v Yrittäjyyttä tuettava paremmin ja kynnys ryhtyä yrittäjäksi pienemmäksi. Yrittäjän elämä on nykyisin byrokratiaviidakossa taistelemista. Esimerksi pienten kansainvälistymistä haluavien yritysten siirtohinnoittelu on epäselvä, verottajan näkemys vaihtelee ja osaaminen puuttuu. Lisäksi Suomessa on iso poliittinen riski ryhtyä yrittäjäksi, kun veromalleja laitetaan usein uusiksi. Hyvin palkattua työntekoa tulisi myös kannustaa löysäämällä marginaaliverotusta. Tulisi luoda myös kannustavampia rakenteita taata hyvin koulutettujen jatkokouluttautumismahdollisuuksia kesken työuran. v Mitä tarkoitetaan korkealla osaamisella? Suomen ongelma on liian korkea verotus. Ihmiset lähtevät muualle töihin ja työpaikat perässä. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Koulutusta pitäisi uudistaa siten, että korkeakoulut olisivat nimensä mukaisesti korkean osaamisen koulutuskeskuksia. Näihin pääseminen edellyttäisi nykyistä korkeampaa osaamistasoa sekä ennen kaikkea motivaatiota. Uusia osaamisalueita tulisi tukea ennakkoluulottomasti myös taloudellisesti. Toisaalta rahoitusta pitäisi karsia alueilta, joilla ei 10 vuoden kuluessakaan ole tapahtunut mitään merkittävää edistystä. Näin ei päästettäisi ketään liikaa junnaamaan kannattamattomalla alueella. Verotus yms. ovat toki tärkeitä tekijöitä, mutta korkeaa osaamista ei kyllä pystytä luomaan pelkillä verotuksellisilla keinoin, jos ideointikyky puuttuu. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Kaiken kokoisten yritysten, erityisesti kasvavien yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Kaikki keinot lisätä riskipääomaa alkaville ja kasvaville yrityksille pitää käyttää, mukaanlukien veroedut, yms v Uusia innovatiivisia teollisuus- ja palvelualojen alkavia yrityksiä pitää tukea poliittisilla päätöksillä, verotus jne v yritysverotusta madaltaa ja tukea innovaatioiden kehittämistä kasvuyritystoimintaan v Veroaste pitäisi olla matalampi v Verotus v Julkisen sektorin mammuttitaudin alasajo ja säästyvien varojen suuntaaminen aloittavien oikean lisäarvon tuottamiseen pyrkivien yritysten tk-tukeen ja alkuvaiheen verohelpotuksiin. - Eri tasojen ja alojen koulutuksen aloituspaikkojen suhteuttaminen todelliseen tulevaan tarpeeseen ja korkea-asteen koulutuksen laatutason varmistaminen v Palkkaverotuksen progressio pienemmäksi. v Työpaikkojen tukeminen tai verotuksen vähentäminen rajoittaisi virtaa halpamaihin. v Verotusta yrittäjyyttä ja omistamista kannustavaksi. v Suomen yhteisöverotus sekä tuloverotusta tulisi alentaa huomattavsti, niin että Suomesta tulisi kiinostava paikka yrityksien olla. Suomi on maatieteellisesti ja kultturellisesti epä-houkutteleva 8

9 vaihtoehto. Tästä syystä verotus tulee olla houkuttelevampi suomessa kuin ulkomailla. v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää v Yrittäminen saatava kannattavaksi ja siihen pitäisi kannustaa. Suomen ilmapiiristä saatava yrittäjämyönteinen. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotettava ja kannustettava, ainakaan yhteisöveroa ei saa kiristää. v Enemmän yrittäjähenkisyyttä, yrittämistä, sitä tukevaa kulttuuria ja lainsäädäntö ja verotus tukisivat sitä. v keventää verotusta ja tukea yrittäjyyttä v Verotus pitäisi muuttaa firmoille joustavammaksi. Nykyisellään 'aivovuoto' kasvaa. v verotusta, lapsivähennykset takaisin, perheille paljon verohelpotuksia!!! v yhtiöverotusta keventää v Yhteiskunnan tuen (Tekes, Sitra, Finpro, verotuet) suuntaaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Ei ainakaan verotus vaikka niin on väitetty.kyse on sellaisten työpaikkojen luomisesta, mihin ulkomaisia työntekijöitä halutaan. Yhteiskuntamme tarjoamien korkeatasoisten palveluden (jatko-opiskelu, terveydenhuolto,kansalaistenkielitaito ym.ym.) korostaminen huokuttimina. v Yhteiskunnan pitaa tukea ja tehostaa toimintaa, jossa tarvitaan korkeata osaamista ja houkutella ko. alojen yrityksia Suomeen. Korkeata osaamista pitaa kohdella suopealla verotuksella - korkean osaamisen keskittamisesta Suomeen pitaa palkita. v Verotus vähemmän progressiviseksi v Palkkausmalli ja verotus -- nyt liian harvalla on oikeaa insentiiviä olla oikeasti paras maailmassa, hyvää piiritasoa on kyllä paljon. Hyvän piiritason ja parhaan ero on siinä, että pistää itsensä kokonaan peliin ja täkäläinen palkkamalli (kaikille "kivaa", korotukset luusereille) ja verotus ("teet jotain -> se on valtion") ei kannusta tekemään kaikkeaan vaan pikemminkin vähän yrittelemään jolloin yrityksillä ei ole mitään tarvetta / halua tuoda parhaita työpaikkoja maahan, jossa on vain melkein hyviä työntekijöitä. v työn verotusta pitäisi alentaa v Julkisen sektorin palkkatasoa pitää alentaa, ja muutenkin julkishallinnon kustannustasoa leikata. Se keventää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sekä yksityisen sektorin henkilöstön verorasitusta. v Valtion pitäisi olla haluttavampi rahoitus kumppani yritystä perustettaessa. Rahoitus pitäisi saada hyvin nopeasti ja valtion pitäisi muutenkin toimia rahoittajana joustavasti ja pitkänäköisesti. Ongelma ei ole korkean osaamisen työpaikat vaan juurikin perinteisen teollisuuden nopeahko pako suomesta ja sitä mahdotonta yrittää paikata "palvelualan yrityksillä". Porkkanoilla ei pidetä perinteisiä yrityksiä Suomessa (hetkellinen helpotus ei poista ongelmia) vaan aidoilla helpotuksilla, kuten tieverkoston kehittämisellä, energian hinnalla (myös polttoaineiden hinnat), pyrogratian nopeuttamisella ja helpottamisella. Nykyisen vero- ja oikeusjärjestelmät mukavana pelotteena tuleville yrittäjille (lähinnä resurssi pulan aiheuttaman hitauden takia). v tasavero v Verotus pitää saada järkeväksi, yritysverotus sitä on mutta henkilöverotus on aivan liian korkea jotta maahan saataisiin houkuteltua myös ulkomaalaisia. v Helpotukset tuotekehitysfunktioille. Verohelpotukset? v verotusta v Luoda edellytyksiä yrittäjyydelle, esim veromalleilla. v Ehkä sivutulojen verotusta. v Yritysverotusta olisi alennettava. Edullinen energian hinta ja teollisuuden energiantarve taattava so. ydinenergiaa rakennettava lisää. v Verotus, yrittäjäilmapiiri 9

10 v Yrityksen verotuksen keventäminen. Pienempi työtulon verotuksen progressio. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v hyvä koulutus, yritysverotus v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Palkkaverotuksen progression lieventäminen v Nettomaksajien verotus on aika kova Suomessa. v Verotuksen progressiota tulee saada purettua lisää Vastaus sisältää sanan yrittä- v yrittäjyyttä suosiva ilmapiiri, parannetut rahoitusmahdollisuudet yrityksen perustamiseen v Tasokas koulutus sisältäen yrittäjyyskoulutuksen. Yrittämisen riskit nykyisin suuret verrattuna palkkatyöhön. Amk-tason koulutus nykyisin valitettavan alamaissa. v yrittäjille ja heidän perheilleen mahdollisuus työttömyysturvaan. - TEKES-rahoituksen seuranta mieluummin auditoinniksi kuin raportoinniksi - lapsiperheille enemmän tukea, ei monikaan jaksa yhtäaikaa yrittää ja kasvattaa lapsia. v Yrittäjyyttä tuettava paremmin ja kynnys ryhtyä yrittäjäksi pienemmäksi. Yrittäjän elämä on nykyisin byrokratiaviidakossa taistelemista. Esimerksi pienten kansainvälistymistä haluavien yritysten siirtohinnoittelu on epäselvä, verottajan näkemys vaihtelee ja osaaminen puuttuu. Lisäksi Suomessa on iso poliittinen riski ryhtyä yrittäjäksi, kun veromalleja laitetaan usein uusiksi. Hyvin palkattua työntekoa tulisi myös kannustaa löysäämällä marginaaliverotusta. Tulisi luoda myös kannustavampia rakenteita taata hyvin koulutettujen jatkokouluttautumismahdollisuuksia kesken työuran. v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. v Houkutella ulkomaisia yrityksiä Suomeen ja kannustaa yrittäjyyttä. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Kehittää johtamista ja sallia työpaikoilla vapaammin innovointia. Myös kannustaminen yrittäjyyteen korkeastikoulutettujen osalta jo opinnoissa voisi edistää korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä Suomeen. v Suomessa pitäisi kehittää yrittäjyyden kulttuuria ja innovaatioiden suojauksen prosessia pitäisi merkittävästi helpottaa. (Ei kuitenkaan jenkkien USPTO vitsiksi saakka). Omistavetoiset pienet innovaatioyhtiöt kykenevät pitämään huippuasiantuntijat maassa motivoivan työn ja kannustavan työympäristön avulla. v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Liiketaloudellisen osaamisen kasvattamiseen tähtäävien (jatko)koulutusmuotojen lisääminen sisältäen yrittäjyyskasvatusta v Yrittäjyyskoulutuksen lisääminen v Lisättävä alemman asteen toimihenkilökoulutusta sekä panostettava työntekijäkoulutukseen. 10

11 On harhakuva, että suomi voisi olla vain vaativamman suunnittelun ja kehityksen tekijä. Sopivasssa suhteessa innovatiivista korkean osaamisen työkehitystä, mitä tulee lisää parantamalla aloittavan yrityksen rahoitusta ja tukea. On väärä tavoite TEK:ltä yrittää lisätä vain korkean koulutuksen työtä suomessa. Fakta on, että keksiverto kiinalainen tai intialainen tekniikan alan opiskelija on paljon perehtyneempi matamatiikkaan tai fysiikkaan sekä fanaattisempi opiskelemaan sekä muuttamaan työn perässä. Kehittynyt valtio tarkoittaa osaltaan sitä, ettei tarvitse lähteä töihin mihin vain vuosikausiksi. Suomi pärjää kaikessa vertailussa organisaation tehokkuudessa, kun käsitellään työntekijöitä ja työnjohtajia. v Yrittäjyyden tukeminen valtion taholta v Verotusta yrittäjyyttä ja omistamista kannustavaksi. v Yrittäjyyskoulutusta opiskelijoille ja jo koululaisille. Teknisen etumatkan kurominen umpeen pahimpiin kilpailijoihin nähden. Tunnustuksen hakeminen muillekin kuin Nokialle korkean tason työpaikkana. v Yrittäjäminen tutummaksi opiskelijoille ja työntekijöille. Positiiviset jutut yrittämisestä. v Yrittäjyysopetus yliopistoissa ja tasaisempi vauvaiän kustannusten jakaminen mies- ja naisvaltaisten alojen välillä v Yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava kannustamaan yrittämistä korkean osaamisen aloilla. Työpaikoille enempi työajan osalta joustoa myös tukemaan osa-aika yritysten syntymistä ja tuomaan työpaikkoja. Opintojen sisältöä täsmennettävä, kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää v Yrittäminen saatava kannattavaksi ja siihen pitäisi kannustaa. Suomen ilmapiiristä saatava yrittäjämyönteinen. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotettava ja kannustettava, ainakaan yhteisöveroa ei saa kiristää. v Enemmän yrittäjähenkisyyttä, yrittämistä, sitä tukevaa kulttuuria ja lainsäädäntö ja verotus tukisivat sitä. v keventää verotusta ja tukea yrittäjyyttä v Tukea ja kannustaa yrittäjyyteen sekä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. v Yrittäjyyttä rohkaistava / tuettava. v Pienyrittäjyyden, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Ei kovin konkreettista, mutta akateemisen yrittämisen kannustaminen ja kynnyksen alentaminen v Yrittäminen tehtäisiin oikeasti kannattavaksi palkkatyöhön verrattuna, eikä järjestelmää muutettaisi heti takaisin epäedulliseksi tai "neutraaliksi" muutaman yksittäistapauksen takia, vaikka ne ovatkin poliittisesti herkullisia. Nyt minunkin pitäisi hankkia noin euroa (sis.alv) tuloa yritykselle pystyäkseni maksamaan itselleni samaa palkkaa ja eläkekertymää kuin saan nyt. Kyllä se on liikaa, vaikka en ihan kuulukaan vasemmistoliiton pienituloisten määritelmään. v koulutuksen pitää tarjota haasteit kaiken tasoisille oppilaille. Kaikille tulee tarjota myös käden taitoja ym. Pehmeämpiä oppiaineita, ei vain lukuaineita. Yrittäjyyteen tylee tukea selkeämmin erilaisille rahallisilla ja tiedollisilla kannustimilla. v Yrittäjäilmapiiriä pitää saada paremmaksi. Nykyään kaikki iloitsee toisten epäonnistumisista, mutta eivät suvaitse onnistumisia. Kuitenkin se on PK-yritykset jotka tämän maan nostavat jos joku ylipäätään nostaa. v Asenneilmasto yrittämistä kohtaan ja yrittäjien henkilökohtaisen riskin pienentäminen. v Korkeimman osaamisen työpaikkojen syntyä pitää edistää yrittäjyyden, ei palkkatyökarjana olemisen, kautta. Vaatii perusasenteen muuttumista tekniikan akateemisten koulutuksessa. v Kannustetaan yliopistoissa yrittäjyyteen v Työelämää pitäisi muuttaa joustavammaksi, jotta luovalle ideoimiselle jäisi enemmän tilaa. Samanaikainen yrittäjyys ja toisen palkollisena oleminen pitäisi olla helpommin yhdistettävissä. Uusien ideoiden tuottaminen pitäisi tehdä "ideoitsijalle" kannattavammaksi turvaamalla asianmukaisesti siihen liittyvät tekijänoikeudet. v koulutuksessa fokus yrittäjyyteen, t&k rahoihin selkeä fokus valituille osaamisaloille 11

12 v Halukkuutta yrittäjyyteen pitäisi saada nostettua - suurimpana puutteena on halu ottaa vastuuta omasta ja toisten elinkeinosta v Valtion pitäisi olla haluttavampi rahoitus kumppani yritystä perustettaessa. Rahoitus pitäisi saada hyvin nopeasti ja valtion pitäisi muutenkin toimia rahoittajana joustavasti ja pitkänäköisesti. Ongelma ei ole korkean osaamisen työpaikat vaan juurikin perinteisen teollisuuden nopeahko pako suomesta ja sitä mahdotonta yrittää paikata "palvelualan yrityksillä". Porkkanoilla ei pidetä perinteisiä yrityksiä Suomessa (hetkellinen helpotus ei poista ongelmia) vaan aidoilla helpotuksilla, kuten tieverkoston kehittämisellä, energian hinnalla (myös polttoaineiden hinnat), pyrogratian nopeuttamisella ja helpottamisella. Nykyisen vero- ja oikeusjärjestelmät mukavana pelotteena tuleville yrittäjille (lähinnä resurssi pulan aiheuttaman hitauden takia). v Yhteiskunnan yleisilmapiiri yrittäjyyttä suosivammaksi. Myös konkurssien ja epäonnistumisten hyväksyminen. v Yrittäjyyteen tulisi kannustaa. Ei enemmän vaan paremmin. Erityisesti alkuvaiheessa, kun yritys ei vielä elätä yrittäjää. v Pitemmällä jänteellä pitäisi miettiä vastaako nykyinen koulutusjärjestelmä peruskoulusta alkaen tulevaisuuden tarpeita osaamisen, yrittämiseen ja innovaatioiden suhteen. 2) Nopeammin tuloksia voisi saada auttamalla yrittämään rohkeammin, toisaalta ei nykyinenkään järjestelmä ihan huono ole. v Huolehtimalla siitä, ettei tutkimus- ja kehitystoiminta lakkaa kasvamasta Nokian myötä; kannustamalla yrittäjyyteen v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v Yrittäjyyttä/innovaatioiden tukemista lisää. v Suomi eip ärjää tuotannolla, vaan suunnitelulla ja korkekataosiella tutkimuksella. Panostus T&K-toimintaan tärkeää. Yrittäjyyden tukeminen mysö täårkeää. v Yrittäjyyteen pitäisi satsata, koulutusta, turvaa yrittäjälle esim. eläkeasioihin ja työttömyyden varalta v korkeasti koulutettujen ja opiskelijoiden kannustusta/kannusteita yrittäjyyteen pitää lisätä, opetussuunnitelmiin pitää lisätä yrittäjäkoulutusta, yrittäjäkummit ja mentorit vahvemmin mukaan v Kaikki odottavat että syntyisi uusia Nokioita. Mielestäni vähempikin riittäisi. Voisi syntyä suuri määrä pienehkojä korkean osaamisen työpaikkoja. Suhtautumista yrittäjyyteen tulisi muuttaa alkaen opiskeluajoista. On turvallista olla (jos on?) ison yrityksen palveluksessa - tämä on mielestäni asenne. v Helpottaa yrittämistä, yrityksen perustamista ja työvoiman palkkaamista. v Yrittämisen ja aloittavan yritystoiminan tukeminen. v Luoda edellytyksiä yrittäjyydelle, esim veromalleilla. v Riskirahoitus aloittaville yrittäjille paremmaksi. Työttömille esim ainakin 3 vuoden mahdollisuus yrittää ja takuu siitä, että voi palata työntekijästatuksella ansiosidonnaiseen turvaan tarvittaessa.(yritystä ei polkasta yhdessä yössä). Mikäli ao yrityksen perustaminen epäonnistuisikin, niin ao henkilö olisi huomattavasti kypsempi ja kokeneempi myös työntekijänä jatkossa. v Verotus, yrittäjäilmapiiri v Kannustaa yrittäjyyteen. Panostaa keksintöjen/tuotekehityksen hyödyntämiseen tarjoamalla rahallista tukea patentointiin ja tuotannon käynnistämiseen. Luoda tuettuja ulkoistusmahdollisuuksia byrokratian hoitamiseen, jotta keskittyminen omaan osaamiseen olisi mahdollisimman tehokasta. 12

13 v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuuksiin liittyvää lainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa, jotta yrittäjyys ja sivutoiminen yrittäjyys kasvattaisivat suosiotaan. v Poistaa lannistimia eli työnteon negatiivisiavaikutuksia tukijärjestelmiin. Yhtenä esimerkkinä työttömyyskassan jäsenyyden rajoitus yrittäjiltä jotka tekevät osa-aikaista yrittäjyyttä palkkatyön ohella. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Yrittäjyyden helpotukset Vastaus sisältää sanan koulutu- v Nopeampi reagointi työelämän tarpeisiin. Koulutus tehokkaammaksi. v Tasokas koulutus sisältäen yrittäjyyskoulutuksen. Yrittämisen riskit nykyisin suuret verrattuna palkkatyöhön. Amk-tason koulutus nykyisin valitettavan alamaissa. v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. v Koulutus kaksi- tai kolmeosaiseksi: 1. perusharjoittelu - peruskoulutus 2. syventävä harjoittelu - syventävät opinnot 3. työelämään - erikoistuminen Ennen kaikkea työharjoittelua enemmän tukemaan opintoja - ja päinvastoin. v Mielestäni korkean osaamisen työpaikkoja on riittävästi, mikäli korkeakoulutusta vaativien paikkojen määrä suhteutetaan väkilukuun. Tärkeämpää olisi keskittää voimat siten, että Suomessa oltaisiin maailman huippuja parilla kolmella osa-alueella. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Koulutusta pitäisi uudistaa siten, että korkeakoulut olisivat nimensä mukaisesti korkean osaamisen koulutuskeskuksia. Näihin pääseminen edellyttäisi nykyistä korkeampaa osaamistasoa sekä ennen kaikkea motivaatiota. Uusia osaamisalueita tulisi tukea ennakkoluulottomasti myös taloudellisesti. Toisaalta rahoitusta pitäisi karsia alueilta, joilla ei 10 vuoden kuluessakaan ole tapahtunut mitään merkittävää edistystä. Näin ei päästettäisi ketään liikaa junnaamaan kannattamattomalla alueella. Verotus yms. ovat toki tärkeitä tekijöitä, mutta korkeaa osaamista ei kyllä pystytä luomaan pelkillä verotuksellisilla keinoin, jos ideointikyky puuttuu. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Työpaikoilla pitäisi arvostaa koulutusta enemmän. v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Liiketaloudellisen osaamisen kasvattamiseen tähtäävien (jatko)koulutusmuotojen lisääminen sisältäen yrittäjyyskasvatusta v Yrittäjyyskoulutuksen lisääminen v Koulutuspaikkojen vähentämisen mahdollistama vaativa ja innovaatio-/ongelma-perustainen koulutus ja aloittavien yritysten tukipalvelut tms. suoran rahallisen tuen sijaan. v Lisättävä alemman asteen toimihenkilökoulutusta sekä panostettava työntekijäkoulutukseen. 13

14 On harhakuva, että suomi voisi olla vain vaativamman suunnittelun ja kehityksen tekijä. Sopivasssa suhteessa innovatiivista korkean osaamisen työkehitystä, mitä tulee lisää parantamalla aloittavan yrityksen rahoitusta ja tukea. On väärä tavoite TEK:ltä yrittää lisätä vain korkean koulutuksen työtä suomessa. Fakta on, että keksiverto kiinalainen tai intialainen tekniikan alan opiskelija on paljon perehtyneempi matamatiikkaan tai fysiikkaan sekä fanaattisempi opiskelemaan sekä muuttamaan työn perässä. Kehittynyt valtio tarkoittaa osaltaan sitä, ettei tarvitse lähteä töihin mihin vain vuosikausiksi. Suomi pärjää kaikessa vertailussa organisaation tehokkuudessa, kun käsitellään työntekijöitä ja työnjohtajia. v Julkisen sektorin mammuttitaudin alasajo ja säästyvien varojen suuntaaminen aloittavien oikean lisäarvon tuottamiseen pyrkivien yritysten tk-tukeen ja alkuvaiheen verohelpotuksiin. - Eri tasojen ja alojen koulutuksen aloituspaikkojen suhteuttaminen todelliseen tulevaan tarpeeseen ja korkea-asteen koulutuksen laatutason varmistaminen v Tärkeää olisi panostaa koulutuksen laatuun, aloituspaikkoja ei saa olla liikaa koska se johtaa pitkässä juoksussa osaamisen tason heikkenemiseen. v Valtio paremmin tukemaan innovaatioita, nykyistä parempi koulutussuunnittelu,... v Yrittäjyyskoulutusta opiskelijoille ja jo koululaisille. Teknisen etumatkan kurominen umpeen pahimpiin kilpailijoihin nähden. Tunnustuksen hakeminen muillekin kuin Nokialle korkean tason työpaikkana. v Koulutukseen panostaminen, myös jatkuva jatkokoulutus v Johtaminen kuntoon Jo koulutusvaiheessa opetuksen parantaminen ja ennen kaikkea tavoitteellisuuden lisääminen. Karrikoiden sanottuna nykyään opiskellaan tutkintoa varten ja tehdään työtä palkkaa varten. Sen sijaan jo opiskeluvaiheessa jokainen kurssi tulisi käydä sillä ajatuksella, että tämä tehdään jotain yksilöityä kohdetta (esim. oman osaamisen konkreettista kehittämistä tietyssä asiassa) varten. Siis tavoitteellisuutta! v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Tekniikan alan koulutuksen laadun parantamiseen tulisi kiinnittää lisää huomiota. v Koulutus ala- ja yläasteella. v koulutuksen pitää tarjota haasteit kaiken tasoisille oppilaille. Kaikille tulee tarjota myös käden taitoja ym. Pehmeämpiä oppiaineita, ei vain lukuaineita. Yrittäjyyteen tylee tukea selkeämmin erilaisille rahallisilla ja tiedollisilla kannustimilla. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Asenne työhön ja koulutukseen on vääristynyt. Tähän pitäisi saada ryhtiliike. Työ arvostus pitäisi nostaa paremmaksi. Suomalaisten yleinen asenne on muuttunut negatiiviseksi ja itsekkääksi. Suomessa ei vielä ole siirrytty teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Muutokset eivät ole helppoja. Johtaminen pitää saada kannustavammaksi. Yleisesti aloitekykyä ja luottamusta sekä riskinottoa. Nyt on meillään Nokiakrapula mutta sen jälkeen löytyy uusia avauksia. Suomessa on kuitenkin paljon erittäin brillianttia osaamista. v Korkeimman osaamisen työpaikkojen syntyä pitää edistää yrittäjyyden, ei palkkatyökarjana olemisen, kautta. Vaatii perusasenteen muuttumista tekniikan akateemisten koulutuksessa. v koulutuksessa fokus yrittäjyyteen, t&k rahoihin selkeä fokus valituille osaamisaloille v Investoida vielä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen eri tasoilla ja alueilla. v koulutusjärjestelmän kehittäminen vaativammaksi ja korkean osaamisen arvostuksen lisääminen. Surkeisiin esimiestaihoihin saatava perusteellinen kohennus. v Rohkeampaa aitojen innovaatioiden taloudellista tukemista. Korkean osaamisen inflaatio kuriin, eli vähemmän korkeakoulutuksen dilutaatiota joka maakuntaan. v Pitemmällä jänteellä pitäisi miettiä vastaako nykyinen koulutusjärjestelmä peruskoulusta alkaen tulevaisuuden tarpeita osaamisen, yrittämiseen ja innovaatioiden suhteen. 2) Nopeammin tuloksia voisi saada auttamalla yrittämään rohkeammin, toisaalta ei nykyinenkään järjestelmä ihan huono ole. 14

15 v Pieniä uusia riskiyrityksiä pitäisi tukea ja hyväksytä fakta, että vain muutaman niiden siivet kantavat pidemmälle. Vanhat ovat liian suuria ja kankeita ryhtyäkseen aidosti uuteen. Uusi osaaminen syntyy "pienissä pajoissa" ja kun niiden toiminta osoittautuu kiinnostavaksi isot tulevat tukemaan toimintaa / ostavat osaamisen itselleen. 2) Tarvitaan myös asennemuutosta (hidasta) suomalaiseen tekemiseen. Uuden tekemisessä täytyy hyväksyä epäonnistuminen ts. virhearvio. Jos liki 100% uusista projekteista johtaa tulokseen, onko silloin tehty oikeasti jotian uutta?? 3) Koulutusjärjestelmän pitäisi tukea oikeasti lahjakkaitten ihmisten koulutusta. Koulutuspaikkojen määrää voisi karsia rajusti: laatua ylenpalttisen määrän sijaan. v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v monipuolinen koulutus, mahdollisuus uudelleenkoulutulseen myös työuran aikana. v Yrittäjyyteen pitäisi satsata, koulutusta, turvaa yrittäjälle esim. eläkeasioihin ja työttömyyden varalta v korkeasti koulutettujen ja opiskelijoiden kannustusta/kannusteita yrittäjyyteen pitää lisätä, opetussuunnitelmiin pitää lisätä yrittäjäkoulutusta, yrittäjäkummit ja mentorit vahvemmin mukaan v koulutuksen ja työelämän tiiviimpää yhteistyötä v Osaamista ja koulutuksesta tulisi huomioida nykyistä paremmin esim. palkkauksessa v peruskoulutuksen tasapäistäminen vie mahdollisuuden kehittyä todelliseksi osaajaksi teoreettisilta taidoiltaan ja siten osaltaan estää uusien korkean osaamisen työpaikkojenkin syntymisen eli tasokurssit takaisin! v Työpaikkakulttuuria pitäisi muuttaa siten, että jo uran alkuvaiheessa olevilla olisi mahdollisuus osallistua eri projekteissa avoimeen keskusteluun. Tehtävät saattavat kohdistua nykyään liikaa samoille henkilöille, jolloin osaaminen jää varsin kapealle sektorille eikä toimintatapoja kyseenalaisteta tarpeeksi. Vanhempien asiantuntijoiden pitäisi myös osata siirtyä syrjään ja ottaa nuorempien koulutus ja tietämyksen lisääminen asiakseen. v hyvä koulutus, yritysverotus v Mielestäni Suomessa on ja syntyy hyvästi korkean osaamisen työpaikkoja. Koulutuksen puolesta Suomalaiset ovat nykyisellään monissa tapauksissa jopa ylikoulutettuja hakeutuessaan työtehtäviin esimerkiksi muihin Euroopan maihin. v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy ainoastaan osaamiseen panostamalla yritysten sisällä ja koulutuksessa. Sen suurin uhka on jo pitkään vallalla olllut toimintatapa uudistaa osaamista YT & uusrekrytointikierrolla samalla vähentäen kohdennettuja henkilöstökoulutuksia. Toinen tukijalka on luonnollisesti korkeakoulutuksen laatutaso, johon pitäisi alkaa sijoittamaan pelkän yksikkökoon ja sitä kautta tulevien säästöjen sijaan. Menestyvissä oppilaitoksissa on ihan erilainen luennnoitsija/opiskelijasuhde kuin suomalaisissa yliopistoissa. Vastaus sisältää sanan tutkimu- v Palkkaus laahaa useilla aloilla (erityisesti Tutkimus ja kehitys) jäljessä. Keskijohdon, erityisesti nuorten alkupalkat ovat järkyttävän alhaiset. Näitä korkeammiksi. v Kehittää tutkimustoimintaa v tutkimusrahoituksen kehittäminen yksityisprojekteihin, yrityksen perustamisen tukeminen ja helpompi toiminnan aloitus v Pitäisi panostaa enemmän korkalaatuiseen tutkimukseen. v Ikääntyvien arvostusta pitäis saada ylös. Nyt 50 kymppistä aletaan pitää työuran lakipisteen ylittäneenä. Paremmalla arvostuksella he pystyisivät antamaan voimakkaan panostuksen 15

16 yrityksille jotka pyrkivät luomaan korkean osaamisen työpaikkoja. Suurimalla osasta aloja se korkea osaaminen ei synny koulunpenkillä. Tarvitaan yhdistelmä tuoretta tietoa koulunpenkiltä ja vankaa kokemusta. 2. Korkeakouluopetuksen ja tutkimustoiminnan on edelleen kansainvälistyttävä. Kehitystä tässä suhteessa on viiem vuosikymmeninä ollut, mutta tie on vasta alussa. v Tutkimukseen pitää panostaa samoin kuin markkinointiin jotta ideat osataan myydä. Markkinoinnissa on vielä paljon parannettavaa. v Keskittää tutkimusta v Pienyrittäjyyden, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen v Panostaa tutkimukseen ja ja kehittämiseen. v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Enemmän resursseja yliopistojen perustutkimukseen ja soveltava tutkimus yritysten vastuulle. v Yritykset tulisi sitouttaa tuottamaan vastiketta saamastaan koulutetusta työvoimasta esim. suurempien tutkimuspanosten muodossa. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Tukea ja keskittyä osaamiseen ja tutkimustoimintaan. Muuttaa yritysten tähtäin pitkäjänteisemmäksi; irti kvartaaliajattelusta v Tekes rahoittamaan perustutkimusta ja kasvavia yrityksiaä. Isoilel yrityksille pelkkä tutkimusrahoitusta. Yliopistoille määräaikaisia tutkimushankkeita, ja mahdollisuus/pakko lopettaa siihen + yritystuki alkuun. Josutava siirtyminen tutkimusmaailman ja yritysmaailman välillä. v Investoida vielä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen eri tasoilla ja alueilla. v Huolehtimalla siitä, ettei tutkimus- ja kehitystoiminta lakkaa kasvamasta Nokian myötä; kannustamalla yrittäjyyteen v Tehdä Suomesta investoinneille kiinnostava kohdemaa. Se onkin sitten vaikeampi homma se. En tiedä siihen ratkaisua. Ehken olisi mainostettava suomalaisten Insinöörien keskipalkkaa, kun tuntuu, että suomalainen insinöörityö alkaa olla pian LCC-tasolla. Yliopistojen ja teollosiuuden välistä yhteistyötä lisättävä ja rahoitusta innovatiiviseen tutkimukseen lisättävä. Rohkeutta oltava enemmän panostaa "älyttömiltä" tuntuviin kehityskohteisiin. Röyhkeyttä lisää viedä kotimaisia ja Suomeen työpaikkoja synnyttäviä hankkeita eteenpäin globaalissa kilpailussa. Olemme liian nöyriästeleviä ja ennenkaikkea sinisilmäisiä, meitä huijataan helposti. v Enemmän uutta korkean teknnologian tutkimusta ja tuetekehitystä. Lisää panostuksia PKsektoriin. v Suomi eip ärjää tuotannolla, vaan suunnitelulla ja korkekataosiella tutkimuksella. Panostus T&K-toimintaan tärkeää. Yrittäjyyden tukeminen mysö täårkeää. v Tutkimustiedon ja innovaatioiden siirtyminen korkeakoukluista yrityspuolelle pitää saada toimimaan. Samoin korkeakouluista syntyviä spinnoff yritysten liiketoiminta mahdollisuukisa tulee kehittää. v Yliopistotutkijoiden laiterahoitusta pitaisi lisata huomattavasti. Jos tehdaan tutkimusta puutteellisilla laitteilla, ei tietenkaan synny nykyaikaisia kaupallistamiskelpoisia tuloksiakaan. v Valtion T&K tuki tutkimuslaitoksille ja yrityksille täytyisi tarkistaa ja parantaa. Tällä tuettaisiin yritysten tutkimuksen ja kehityksen pysymistä Suomessa. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. 16

17 Vastaus sisältää sanan teknologi- v satsata enemmän tuote- ja teknologian kehittämiseen v teknologiaclusterit (saman alan uhteenliittymät) kehittämiseen v Panostusta innovointiin ja korkean teknologian raaka-aineriippumattomiin tuotteisiin. v myynti-ja markkinointiosaamista lisää, myös pieniin teknologiafirmoihin. Hyväkään tuote ei myy itseään v Pienentää korkeakoulujen sisäänottomääriä, jotta opetus olisi laadukkaampaa ja henkilökohtaisempaa - Yritysten pitäisi lopettaa tiedon ja taidon siirtäminen ulkomaille. - Lisätä panostuksia jo tunnettuihin korkean teknologian aloihin, joilla voi olla mahdollisuuksia tulevaisuudessa (esim. nanotekniikka). - Valtion pitäsi olla ainakin alussa mukana kaivosteollisuuden suurissa hankkeissa. Pitäisi pyrkiä siihen, että Suomeen syntyisi ns. kaivosklusteri (kaivokset, kone- ja laitevalmistajat, kemian tuotteet kaivosteollisuudelle, jatkojalostajat jne.) Kaivosalakin on mielestäni korkean osaamisen ala. v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Nuoret tulee saada kiinnostuneiksi loma-aikoina työkentelyyn het 15 vuotiaina ja työnatajat täytyy tavalla tai toisella saada tarjoamaan töitä kaikille kaikkina loma-akoina. J a tietenkin opiskelun edistyessä harjoittelutyötä. Kokeilemalla jo hyvinkin nuorena esim. liukuhihnatyötä, kohtuullisen raskasta työtä, inhottavan ympäristön työtä saa ( ainakin pitäisi saada) kimmokkeen opiskelemalla pääsemään valkokaulustyöhön. Tietenkin sitä mukaa kuin kykyjä löytyy. Kun henkilö monena vuonnn tekee vaikka lyhyitäkin työjaksoja oppii hän ammattitaitoja ja vain ammittitaitoisen henkilöstön varaan voi rakentaa menestyviä korkean (tai parhaassa tapauksessa uuden ) teknologian työpaikkoja. v Vaikea sanoa mista rahoitusta loytyy ja mika kannattaa taloudellisesti. Korkean osaamisen tuotteet ovat yleensa kansainvalisille markkinoille, koska kotimaan markkinat ovat melko pienet. Tyopaikkoja voi syntya, mutta syntyyko voittoa ei ole aivan selva asia. Kehityskustannukset saattavat olla masentavan korkeita. Korkein teknologian teollisuuden kustannukset ovat melko korkeita ja riski suuri. Harvalla on varaa saada mitaan edes alulle. Korkea teknologian tyopaikait saattavat pysya valtion tyopaikkoina muutamaa suur-yritysta lukuunottamatta (Nokia). v Teknologian kehittämiseen ja tuotekehitysvaroihin pitäisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän. Mitään suurta ja mullistavaa innovaatiota harvoin tapahtuu, jos tuotekehitysvarat yrityksillä ovat niin pienet, että hyvä kun saadaan edes perushomma tehtyä. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Korkean teknologian yritysten perustamista tulisi helpottaa kannustavilla rahoitusmalleilla. Vastaus sisältää sanan yliopisto- v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. 17

18 v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Yliopistojen tutkinnon uudistaminen. Esim. TKK järjestelmän uusiminen ei vaikuttanut kurssien sisältöön mitenkään. Useat kurssit ovat aikaansa pahasti jäljessä. Avain on yhteistyö yritysten kanssa. Esim. kauppakorkeassa pakotetaan oppilaat tietyillä kursseilla ottamaan yhteyttä yrityksiin ja tekemään harjoitustöitä ja haastatteluita.kursseille harjoitustöitä yrityksiltä ei kymmenen vuotta vanhoilta kalvoilta. v Yrittäjyysopetus yliopistoissa ja tasaisempi vauvaiän kustannusten jakaminen mies- ja naisvaltaisten alojen välillä v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Enemmän resursseja yliopistojen perustutkimukseen ja soveltava tutkimus yritysten vastuulle. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Tekes rahoittamaan perustutkimusta ja kasvavia yrityksiaä. Isoilel yrityksille pelkkä tutkimusrahoitusta. Yliopistoille määräaikaisia tutkimushankkeita, ja mahdollisuus/pakko lopettaa siihen + yritystuki alkuun. Josutava siirtyminen tutkimusmaailman ja yritysmaailman välillä. v Kannustetaan yliopistoissa yrittäjyyteen v Tehdä Suomesta investoinneille kiinnostava kohdemaa. Se onkin sitten vaikeampi homma se. En tiedä siihen ratkaisua. Ehken olisi mainostettava suomalaisten Insinöörien keskipalkkaa, kun tuntuu, että suomalainen insinöörityö alkaa olla pian LCC-tasolla. Yliopistojen ja teollosiuuden välistä yhteistyötä lisättävä ja rahoitusta innovatiiviseen tutkimukseen lisättävä. Rohkeutta oltava enemmän panostaa "älyttömiltä" tuntuviin kehityskohteisiin. Röyhkeyttä lisää viedä kotimaisia ja Suomeen työpaikkoja synnyttäviä hankkeita eteenpäin globaalissa kilpailussa. Olemme liian nöyriästeleviä ja ennenkaikkea sinisilmäisiä, meitä huijataan helposti. v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v Korkean osaamisen työpaikat vaativat korkeaa osaamista. Se ei kuitenkaan synny pelkästään yliopistouudistuksen kautta. Korkeaan osaamiseen kouluttaminen tulee aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Aalto-yliopistosta hyötyvät opiskelijat eivät ehkä ole vielä edes syntyneet! Esimerkki 1: Kielipoliittinen pelleily pitää lopettaa heti ja keskittyä olennaiseen eli varmistaa jokaiselle suomalaiselle lapselle sujuva englannin kielen ja vähintään yhden toisen yleisen eurooppalaisen kielen taito. Yleisiä kieliä on opetettava lapsille jo esikoulussa ja ekaluokalta alkaen. Esimerkki 2: Pienten lasten opettaminen kotitehtävien ja kotien usein vaillinaisen osaamien/jaksamisen kautta on lähes heitteillejättöä. Kotitehtävien sijaan tarvitaan opettajien valvomaa laadukasta tehtävien tekoa. Koulupäivät voisivat aivan hyvin olla kolmannelta luokalta alkaen kuusituntisia. Alaluokkien opettajien opetusvelvollisuudet voidaan ihan hyvin muuttaa normaalien työssäkäyntituntien mukaisiksi eli 8+ tuntia työpäivää kohti kuten muillakin palkansaajilla. Tämä tukisi hienosti myös vanhempien osallistumista työelämään ja sitä kautta pidempiä työuria. v Yliopistotutkijoiden laiterahoitusta pitaisi lisata huomattavasti. Jos tehdaan tutkimusta 18

19 puutteellisilla laitteilla, ei tietenkaan synny nykyaikaisia kaupallistamiskelpoisia tuloksiakaan. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy itsestään, jos on riittävä tarjonta riittävän hyviä osaajia. Tätä tarjontaa uhkaa tällä hetkellä yliopistotason opetuksen rappeutuminen. Jostakin syystä tuntuu, että sekä opettajilta - ja tämän seurauksena opiskelijoiden - motivaatiotaso on heikkenemässä uhkaavasti. Syynä lienee viime vuosikymmenien opintouudistukset, joiden "mittaristot" ohjaavat pikemminkin byrokratiaan kuin korkeatasoiseen opetukseen. Eli yliopistot uusiksi uudella tavalla. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy ainoastaan osaamiseen panostamalla yritysten sisällä ja koulutuksessa. Sen suurin uhka on jo pitkään vallalla olllut toimintatapa uudistaa osaamista YT & uusrekrytointikierrolla samalla vähentäen kohdennettuja henkilöstökoulutuksia. Toinen tukijalka on luonnollisesti korkeakoulutuksen laatutaso, johon pitäisi alkaa sijoittamaan pelkän yksikkökoon ja sitä kautta tulevien säästöjen sijaan. Menestyvissä oppilaitoksissa on ihan erilainen luennnoitsija/opiskelijasuhde kuin suomalaisissa yliopistoissa. Vastaus sisältää sanan osinko- tai osingo- v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää Vastaus sisältää sanan maahanm- - Vastaus ei sisällä mitään em. sanoista v Suomi on liian kallis maa keskituloiselle. Täälä tukehtuu kaikki hyvät ideat. v Lyhyen työuran perusteella, ammattitaitoa esimiestyössä pitäisi parantaa ja kehittää sekä organisaation kehittäminen, johtaminen ja innostaminen pitäisi olla näkyvämpää. Korkean osaamisen työpaikka edellyttää myös sitä, että organisaation resurssit ovat kohdallaan. Täytyy olla sopivassa suhteessa rutiini- ja kehittämistöitä, jotta kehittymistä voi syntyä. En pidä siitä, että kehittäminen on ulkolähtöistä, pakollista ja että sitä tehdään normityön lisäksi ylitöinä tai valtavan paineen alla. v mahdollisuus pyörittää omia kokeilevia yrityksiä päätyön ohella, "spin-off" tukeminen v Sensijaan että siirtyy eläkkeelle kokonaan niin voisi toimia konsulltitehtävissä 60 vuoden iän jälkeen niin että yritys ei maksaisi kun elakkeen ja normaalin palkan välisen eron. Työntekijä motivoituu kun saa olla työelämässä ja työnantaja motivoituu kun saa "halvalla" osaavan asiantuntijan. v Julkisen toiminnan hallinnon keveneminen voisi auttaa. Nyt uudet ajatukset ja ideat kuihtuvat monesti jo alkuvaiheeseen. v Osaamisen arvostusta. Insinööri olisi taas jotakin ;) v Siirtyminen pitkäjänteisempään ja vastuullisempaan johtamiskulttuuriin. v työkulttuuria tekemisestä enemmän tietämiseksi v Yrittajyytta pitaisi kannustaa nykyista huomattavasti enemman, v Kysyntä, jos tarvettta olisi harkitsisisn 19

20 v Työtapoja, v Energian hinta alas, kuka kylmään ja kaukaiseen maahan muuten investoi. Kehityksen voima on kasvukeskuksissa, se pitää myöntää ja niiden kasvamista pitää edistää. v Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea enemmän v en osaa sanoa. v Joustavammat työmarkkinat, helpoittaa työvoiman vaihtuvuutta --> pelikenttä toimivammaksi v rekrytoinnin taloushelpotukset yrityksille, työsuhteiden joustavuus (yritysten helpompi rekrytoida/irtisanoa), sosiaalietuuksien ja työttömyysetuuksien karsiminen / mitoittaminen niin, että työnteko on aina kannattavaa v Tukea ulkomaalaisten työllistymistä Suomessa v Sen kun tietäisi v Tukea uusille yrityksille, sitä kautta saada ne kasvamaan ja luomaan työpaikkoja v kokeineiden osaamisen arvostaminen, mutta myös työkaluja ja koulusta tuon osaamisen siirtämiseksi ja hyödyntämiseski tavrvitaan organisaatioihin. v Poistaa Nokian kaltaiset kytkökset valtiontalouden ja yksityisyritysten kesken - jokaiselle yritykselle yhtäläiset edellytykset eikä isojen ehdolla menemistä. v Työtä pitäisi arvostaa enemmän ja siitä pitäisi myös palkita sen mukaisesti. Työmäärät kasvavat eikä näitä puitteita korjata. Aina kun joku jää pois vastaavasti tilalle ei oteta välttämättä uutta --> Siirretään tehtävät toisille muiden töiden jatkoksi. v Tarvetta työn tasapuoliselle alueelliselle jakautumiselle (osaaminen, resurssit) v Työtä pitäisi jakaa järkevämmin, ts. niin, että työ jaettaisiin useammalle tekijälle. Tässä voisi auttaa palkkakaton luominen, jolloin säästyneet rahat voisi käyttää uusien työntekijöiden palkkaamiseen. v Johtamisen pitäisi perustua paljon enemmän motivaatioon. Tekniikan opintojen laadun korottaminem. Opiskelupaikkojen vähentäminen tarvetta vastaavaksi. v Hyviä asiantuntijoita löytyy, mutta ei luovaa hulluutta ja uskallusta uusiin yrityksiin. Myynti- ja markkionointiosaamista parannettava v Poistaa tulo / tukiloukut. - Muokata asenneilmastoa niin, että jos tekee töitä, on ok menestyä. - Muuttaa opintotukea niin, että ahkeruudesta ei rangaista. v Yhteiskunnan rakennetta, jotta se tukisi näitä mahdollisuuksia paremmin. v Pärjääminen kilpailussa jo sinänsä edellyttää innovaatioita, joilla on laajat markkinat, ei pelkästään kotimaa. v Panostusta uusien high-tech-yritysten syntymiseen rahoituksellisesti. T & K- toimintaan jatkuvaa panostamista. v Uusi kulttuuri isommista asiantuntijayrityksistä. v Kilpailukyky pitää olla huippuluokkaa ja yrityksille turvallinen paikka pitkällä tähtäimellä. v Luoda positiivinen ilmapiiri tekemällä rikastuneille, vähentää negatiivistä latausta konkurssin kokeneilta. v? v laatia eläkkeellesiirtymiskannustusjärjestelmä vuotiaille ja vapauttaa työpaikkoja hiukan nuoremmille. v Valtiovallan tulee tukea vientiteollisuutta enemmän ja pyrkiä suosimaan yritysten kilpailukykyä v Nuoria uransa alussa olevia tulisi kannustaa ja rohkaista enemmän sekä yritteliäänä että ideoinnin/kehittämisen puolella. v työnantajien asenne pitäisi muuttua ihmistä arvostavammaksi täälä Suomessa v Suomen kilpailukyvyn tulee olla hyvä Suomesta tulee löytyä osaajia v yritysten tulisi entisestään kansainvälistyä v Yrityksen perustamisen kynnystä mataloitettava sekä ylläpitämisen byokratiaa samoin. Lisäksi 'hautomoja' jotka tukevat em asioissa. Miten em kehitystyön hedelmät saadaan tuottamaan Suomessa? Ettei varsinainen hyödyntäminen karkaa 'halpamaihin'? Jos tuotteiden valmistus karkaa, kohta menee perässä muukin osaaminen! Enemmän Suomi-itsekkyyttä peliin? v riskirahoitus uusille spin-off firmoille Onko meillä osaajia näihin uusiin työpaikkoihin? Suoraa koulupenkiltä ei tule asiantuntijoita ja osaajia. Isoille firmoille malttia kasvattaa/kouluttaa omat osaajansa ja asiantuntijansa. 20

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Yrittäjyysbarometri mittaa yrittäjyyden ilmapiiriä Suomessa Kohderyhminä olivat tällä kertaa uusyrittäjät (1600 alle 5 vuotta yrittäjänä toiminutta vastaajaa) ja suuri yleisö

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen

Saimaan ammattikorkeakoulu Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Saimaan ammattikorkeakoulu 10.5.2016 Tutkimuspäällikkö Henri Karppinen Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta - Julkisen tutkimuksen Tekes-hankkeet - Tutkimuksesta uutta tietoa ja liiketoimintaa (Tekes)

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus

Aalto University Magazine joulukuu Yrittäjä saa olla monessa mukana. Teksti: Antti J. Lagus Aalto University Magazine joulukuu 2015 Yrittäjä saa olla monessa mukana Teksti: Antti J. Lagus Täysi-ikäinen työelämässä: Tiina Zilliacus summaa 18 vuoden työkokemuksensa niin, että pienyrittäjän työnteko

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES

PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES PIELISEN KARJALAN KEHITTÄMISKESKUS OY PIKES Mestari Kisälli -malli Marina Steffansson Marjo Pulliainen Sosiaali- ja terveystalouden tutkimus- ja kehittämiskeskus/ Diak MESTARI-KISÄLLI MALLI 11.6.2013 MESTARI-KISÄLLI

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen

Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen Ammatillinen koulutus ja työpaikoilla oppiminen EK-Foorumi, Vaasa 13.9.2016 Johtaja Riikka Heikinheimo Työelämän uudistuminen haastaa myös ammatillisen koulutuksen uudistumaan 2 6.9.2016 Esimerkkejä digimurroksesta

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot