TEK-paneelin 1/2011 tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEK-paneelin 1/2011 tulokset"

Transkriptio

1 TEK-paneelin 1/2011 tulokset KAIKKI VASTAAJAT Tunnetko TEKin tavoitteet liittyen seuraavaan hallitusohjelmaan (Viisaat valinnat)? Mikä on mielestäsi sopiva vanhuuseläkkeen alaikäraja? Minkä ikäisenä aiot siirtyä eläkkeelle?... 3 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 63-VUOTIAANA TAI AIEMMIN Kuinka paljon parannukset seuraavissa tekijöissä lisäisivät kiinnostustasi jatkaa työuraasi 63 ikävuoden jälkeen?... 4 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 64-VUOTIAANA TAI MYÖHEMMIN Mitkä syyt vaikuttavat siihen, että jatkat työuraasi 63 ikävuoden jälkeen?... 6 KAIKKI VASTAAJAT Avoin kysymys: Mitä pitäisi muuttaa, jotta Suomeen syntyisi nykyistä enemmän uusia korkean osaamisen työpaikkoja?... 8 Vastaus sisältää sanan vero... 8 Vastaus sisältää sanan yrittä Vastaus sisältää sanan koulutu Vastaus sisältää sanan tutkimu Vastaus sisältää sanan teknologi Vastaus sisältää sanan yliopisto Vastaus sisältää sanan osinko- tai osingo Vastaus sisältää sanan maahanm Vastaus ei sisällä mitään em. sanoista Avoin kysymys: Vapaat kommentit TAUSTATIEDOT, KAIKKI VASTAAJAT Mikä on sukupuolesi? Mikä on syntymävuotesi? Mikä on/mitkä ovat tutkintosi? Mikä on toimiasemasi? Mikä on työnantajasi toimiala/sektori? Mikä on työssäkäyntialueesi?

2 KAIKKI VASTAAJAT 1. Tunnetko TEKin tavoitteet liittyen seuraavaan hallitusohjelmaan (Viisaat valinnat)? Vastaajien määrä: 385 Työurien pidentäminen ja eläkejärjestelmän kehittäminen ovat käsillä olevia haasteita. Nykyjärjestelmässä vanhuuseläkkeelle voi jäädä oman valinnan mukaan joustavasti vuotiaana. 2. Mikä on mielestäsi sopiva vanhuuseläkkeen alaikäraja? Vastaajien määrä: 386 2

3 3. Minkä ikäisenä aiot siirtyä eläkkeelle? Vastaajien määrä: 380 3

4 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 63- VUOTIAANA TAI AIEMMIN 4. Kuinka paljon parannukset seuraavissa tekijöissä lisäisivät kiinnostustasi jatkaa työuraasi 63 ikävuoden jälkeen? Vastaajien määrä: 195 lisäisi kiinnostusta huomattavasti lisäisi kiinnostusta jonkin verran ei vaikuta lainkaan nykyistä (4,5 %/vuosi) korkeampi eläkekarttuma ikävälillä ,98% 47,96% 28,06% mielenkiintoiset työtehtävät 65,31% 31,12% 3,57% hyvä terveys ja työkyky 63,27% 27,04% 9,69% hyvä johtaminen ja esimiestyö 48,98% 41,84% 9,18% työpaikan hyvä työilmapiiri 61,54% 33,85% 4,62% kohtuullinen työtahti ja -kuormitus 51,28% 40% 8,72% työpaikan terveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista edistävät käytännöt 36,73% 52,55% 10,71% osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 20,1% 52,58% 27,32% mahdollisuudet uran uudelleensuuntaamiseen 19,47% 44,21% 36,32% mahdollisuus osa-aikatyöhön tai muihin työaikajoustoihin 68,37% 23,47% 8,16% etätyömahdollisuudet 47,69% 38,97% 13,33% puolison jatkaminen työelämässä 31,09% 45,08% 23,83% pitkän työuran tuoman osaamisen arvostuksen lisääntyminen työelämässä 22,34% 43,62% 34,04% muu(t) syy(t), mi(t)kä? 53,33% 10% 36,67% muu(t) syy(t), mi(t)kä? 40% 0% 60% Avoimet vastaukset: lisäisi kiinnostusta huomattavasti - Työsuhde-edut työputken mukaan - tuloverohelpotukset viimeisinä työvuosina - Pidemmät lomat - Iso palkka - pitkä loma oikeus esim 60 pv /v yli 60-v - vapaus järjestää itse työajat ja tehtävät - työt Suomessa - Jos työnantaja ei niin kovasti toivoisi yli 60 vuotiatten lähtöä - työn ja vapaajan yhteensovittamismahdollisuudet - työn ja vapaajan yhteensovittamismahdollisuudet - työaika joustot yleensä - jatkuvan talouden kehityksen seuraaminen - perhe- ja elämäntilanne - usean erilaisen työnkuvan/-antajan yhdistelmä 4

5 - itsenäisyys - Pitkä viimeinen työsuhde - Pieni operatiivinen vastuu - Mahdollisuus itse räätälöidä työnkuva - vähäisempi vastuu - uuden teknikan seuraaminen - täysin flex työaika/panostus Avoimet vastaukset: lisäisi kiinnostusta jonkin verran - Palkkaus - Muuten riittämätön vanhuuseläke - työn riittävyys eli et vie työtä joltain nuorelta, joka jää työttömäksi Avoimet vastaukset: ei vaikuta lainkaan - Mahdollisten lastenlasten tarve isovanhemman apuun vähentäisi intoa jatkaa työelämässä ainakin kokoaikaisena 5

6 VASTAAJAT, JOTKA AIKOVAT SIIRTYÄ ELÄKKEELLE 64- VUOTIAANA TAI MYÖHEMMIN 4. Mitkä syyt vaikuttavat siihen, että jatkat työuraasi 63 ikävuoden jälkeen? Vastaajien määrä: 192 vaikuttaa huomattavasti vaikuttaa jonkin verran ei vaikuta lainkaan Yhteensä korkeampi eläkekarttuma (4,5 %/vuosi) ikävälillä ,73% 56,77% 12,5% 192 mielenkiintoiset työtehtävät 81,68% 17,28% 1,05% 191 hyvä terveys ja työkyky 89,53% 8,9% 1,57% 191 hyvä johtaminen ja esimiestyö 58,85% 34,38% 6,77% 192 työpaikan hyvä työilmapiiri 70,53% 27,89% 1,58% 190 kohtuullinen työtahti ja -kuormitus 57,37% 40% 2,63% 190 työpaikan terveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista edistävät käytännöt 38,42% 48,95% 12,63% 190 osaamisen kehittämisen mahdollisuudet 37,5% 47,92% 14,58% 192 mahdollisuudet uran uudelleensuuntaamiseen 22,51% 34,03% 43,46% 191 mahdollisuus osa-aikatyöhön tai muihin työaikajoustoihin 43,92% 42,86% 13,23% 189 etätyömahdollisuudet 37,23% 44,15% 18,62% 188 puolison jatkaminen työelämässä 29,1% 43,92% 26,98% 189 pitkän työuran tuoman osaamisen arvostus työelämässä 26,46% 35,45% 38,1% 189 muu(t) syy(t), mi(t)kä? 65,52% 20,69% 13,79% 29 muu(t) syy(t), mi(t)kä? 45,45% 9,09% 45,45% 11 Avoimet vastaukset: vaikuttaa huomattavasti - taloudelliset syyt - Talla hetkella olen ulkomaisessa elakejarjestelmassa. - Tuntee itsensä tarpeelliseksi - En usko suomalaiseen eläkejärjestelmään enkä sen kykyyn maksaa - yhteiskunnallinen vastuu - yrittäjyyttä ei ole syytä lopettaa koskaan, koska voi täysin määrätä työmääränsä ja -tahtinsa - haluaako työnantaja pitää vanhentuvia työntekijöitä palveluksessaan - Työtehtävissä voidaan huomioida ikä - Oman projektin kesto (loppuu, kun täytän 65), sitoutuminen - eläikää on nostettava ja koen työuran pidentämisen velvollisuudekseni - Mahdollisuus jatkaa työssä (miksi työuran pitäisi lahtökohtaisesti päättyä johonkin ikään?) - Tavoitteeni on saada sellaine työ, että myöhempikin eläkkeelle jäänti on ok. - Kunkin hetken elämän kokonaistilanne. Vuosia etukäteen on mahdotonta sanoa, milloin todellisuudessa jää eläkkeelle. Arvostukset ja elämäntilanne saattavat yllättäen muuttua. Oma terveydentila voi muuttua, puolison terveydentila voi muuttua, jolloin joko haluaa jäädä hoitamaan häntä tai haluaa ehdottomasti jatkaa töissä päästäkseen eroon hoitovelvoitteesta. Lapset saattavat tarvita apua lastenlasten hoidossa jne. - Haluan olla mukana "talkoissa" - kantaa vastuuta omalta osaltani 6

7 - Mahdollisuus toimia asiantuntijatehtävissä ja jakaa osaamista nuoremmille. - Tosiasioiden tunnustaminen eli pidemmät työurat ovat välttämättömät - Jos yritykseni osaa hyödyntää ns. hiljaistatietoa, niin siihen aina valmis. - halu tehdä työtä - Olen tällä hetkellä työttömänä (jo 2 v), joten eläkekertymää on saatava lisää - Palkka on parempi kuin eläke - tarve olla hyödyllinen - työmarkkinatilanne - Haluan jatkaa työssä pysyäkseni paremmassa kunnossa - Työilmaariin liittyvät vastaukset on siis yleisiä tässä taulukossa Avoimet vastaukset: vaikuttaa jonkin verran - Hyväkuntoisten ei pitäisi jäädä mahdollisimman aikaisin eläkkeelle, mikäli on töitä eikä ole tulppa työelämässä - Eläkeläisen mahdolliset huonot elämäntavat - työpaikan sijainti - toiveena elää vanhaksi - Aika tulee pitkäksi kotona - Vanhempien työntekijöiden arvostaminen - Henkinen vireys on ehkä parempi, jos töissä saa uusia tehtäviä \'vanhanakin\' 7

8 KAIKKI VASTAAJAT 5. Avoin kysymys: Mitä pitäisi muuttaa, jotta Suomeen syntyisi nykyistä enemmän uusia korkean osaamisen työpaikkoja? Vastaajien määrä: 257 Vastaus sisältää sanan vero v Helpottaa yritysten käyntiinlähtöä esim. vero- ja sivukulujen halpotuksilla v verotusta v Helpottaa ulkomaalaisten korkeasti koulutettujen osaajien siirtymistä Suomeen (esim verotus). v alempi tulovero v Verotusta tasoittaa. v Yrittäjyyttä tuettava paremmin ja kynnys ryhtyä yrittäjäksi pienemmäksi. Yrittäjän elämä on nykyisin byrokratiaviidakossa taistelemista. Esimerksi pienten kansainvälistymistä haluavien yritysten siirtohinnoittelu on epäselvä, verottajan näkemys vaihtelee ja osaaminen puuttuu. Lisäksi Suomessa on iso poliittinen riski ryhtyä yrittäjäksi, kun veromalleja laitetaan usein uusiksi. Hyvin palkattua työntekoa tulisi myös kannustaa löysäämällä marginaaliverotusta. Tulisi luoda myös kannustavampia rakenteita taata hyvin koulutettujen jatkokouluttautumismahdollisuuksia kesken työuran. v Mitä tarkoitetaan korkealla osaamisella? Suomen ongelma on liian korkea verotus. Ihmiset lähtevät muualle töihin ja työpaikat perässä. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Koulutusta pitäisi uudistaa siten, että korkeakoulut olisivat nimensä mukaisesti korkean osaamisen koulutuskeskuksia. Näihin pääseminen edellyttäisi nykyistä korkeampaa osaamistasoa sekä ennen kaikkea motivaatiota. Uusia osaamisalueita tulisi tukea ennakkoluulottomasti myös taloudellisesti. Toisaalta rahoitusta pitäisi karsia alueilta, joilla ei 10 vuoden kuluessakaan ole tapahtunut mitään merkittävää edistystä. Näin ei päästettäisi ketään liikaa junnaamaan kannattamattomalla alueella. Verotus yms. ovat toki tärkeitä tekijöitä, mutta korkeaa osaamista ei kyllä pystytä luomaan pelkillä verotuksellisilla keinoin, jos ideointikyky puuttuu. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Kaiken kokoisten yritysten, erityisesti kasvavien yritysten toimintaedellytyksiä pitää parantaa. Kaikki keinot lisätä riskipääomaa alkaville ja kasvaville yrityksille pitää käyttää, mukaanlukien veroedut, yms v Uusia innovatiivisia teollisuus- ja palvelualojen alkavia yrityksiä pitää tukea poliittisilla päätöksillä, verotus jne v yritysverotusta madaltaa ja tukea innovaatioiden kehittämistä kasvuyritystoimintaan v Veroaste pitäisi olla matalampi v Verotus v Julkisen sektorin mammuttitaudin alasajo ja säästyvien varojen suuntaaminen aloittavien oikean lisäarvon tuottamiseen pyrkivien yritysten tk-tukeen ja alkuvaiheen verohelpotuksiin. - Eri tasojen ja alojen koulutuksen aloituspaikkojen suhteuttaminen todelliseen tulevaan tarpeeseen ja korkea-asteen koulutuksen laatutason varmistaminen v Palkkaverotuksen progressio pienemmäksi. v Työpaikkojen tukeminen tai verotuksen vähentäminen rajoittaisi virtaa halpamaihin. v Verotusta yrittäjyyttä ja omistamista kannustavaksi. v Suomen yhteisöverotus sekä tuloverotusta tulisi alentaa huomattavsti, niin että Suomesta tulisi kiinostava paikka yrityksien olla. Suomi on maatieteellisesti ja kultturellisesti epä-houkutteleva 8

9 vaihtoehto. Tästä syystä verotus tulee olla houkuttelevampi suomessa kuin ulkomailla. v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää v Yrittäminen saatava kannattavaksi ja siihen pitäisi kannustaa. Suomen ilmapiiristä saatava yrittäjämyönteinen. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotettava ja kannustettava, ainakaan yhteisöveroa ei saa kiristää. v Enemmän yrittäjähenkisyyttä, yrittämistä, sitä tukevaa kulttuuria ja lainsäädäntö ja verotus tukisivat sitä. v keventää verotusta ja tukea yrittäjyyttä v Verotus pitäisi muuttaa firmoille joustavammaksi. Nykyisellään 'aivovuoto' kasvaa. v verotusta, lapsivähennykset takaisin, perheille paljon verohelpotuksia!!! v yhtiöverotusta keventää v Yhteiskunnan tuen (Tekes, Sitra, Finpro, verotuet) suuntaaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Ei ainakaan verotus vaikka niin on väitetty.kyse on sellaisten työpaikkojen luomisesta, mihin ulkomaisia työntekijöitä halutaan. Yhteiskuntamme tarjoamien korkeatasoisten palveluden (jatko-opiskelu, terveydenhuolto,kansalaistenkielitaito ym.ym.) korostaminen huokuttimina. v Yhteiskunnan pitaa tukea ja tehostaa toimintaa, jossa tarvitaan korkeata osaamista ja houkutella ko. alojen yrityksia Suomeen. Korkeata osaamista pitaa kohdella suopealla verotuksella - korkean osaamisen keskittamisesta Suomeen pitaa palkita. v Verotus vähemmän progressiviseksi v Palkkausmalli ja verotus -- nyt liian harvalla on oikeaa insentiiviä olla oikeasti paras maailmassa, hyvää piiritasoa on kyllä paljon. Hyvän piiritason ja parhaan ero on siinä, että pistää itsensä kokonaan peliin ja täkäläinen palkkamalli (kaikille "kivaa", korotukset luusereille) ja verotus ("teet jotain -> se on valtion") ei kannusta tekemään kaikkeaan vaan pikemminkin vähän yrittelemään jolloin yrityksillä ei ole mitään tarvetta / halua tuoda parhaita työpaikkoja maahan, jossa on vain melkein hyviä työntekijöitä. v työn verotusta pitäisi alentaa v Julkisen sektorin palkkatasoa pitää alentaa, ja muutenkin julkishallinnon kustannustasoa leikata. Se keventää teollisuuden ja muun elinkeinoelämän sekä yksityisen sektorin henkilöstön verorasitusta. v Valtion pitäisi olla haluttavampi rahoitus kumppani yritystä perustettaessa. Rahoitus pitäisi saada hyvin nopeasti ja valtion pitäisi muutenkin toimia rahoittajana joustavasti ja pitkänäköisesti. Ongelma ei ole korkean osaamisen työpaikat vaan juurikin perinteisen teollisuuden nopeahko pako suomesta ja sitä mahdotonta yrittää paikata "palvelualan yrityksillä". Porkkanoilla ei pidetä perinteisiä yrityksiä Suomessa (hetkellinen helpotus ei poista ongelmia) vaan aidoilla helpotuksilla, kuten tieverkoston kehittämisellä, energian hinnalla (myös polttoaineiden hinnat), pyrogratian nopeuttamisella ja helpottamisella. Nykyisen vero- ja oikeusjärjestelmät mukavana pelotteena tuleville yrittäjille (lähinnä resurssi pulan aiheuttaman hitauden takia). v tasavero v Verotus pitää saada järkeväksi, yritysverotus sitä on mutta henkilöverotus on aivan liian korkea jotta maahan saataisiin houkuteltua myös ulkomaalaisia. v Helpotukset tuotekehitysfunktioille. Verohelpotukset? v verotusta v Luoda edellytyksiä yrittäjyydelle, esim veromalleilla. v Ehkä sivutulojen verotusta. v Yritysverotusta olisi alennettava. Edullinen energian hinta ja teollisuuden energiantarve taattava so. ydinenergiaa rakennettava lisää. v Verotus, yrittäjäilmapiiri 9

10 v Yrityksen verotuksen keventäminen. Pienempi työtulon verotuksen progressio. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v hyvä koulutus, yritysverotus v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Palkkaverotuksen progression lieventäminen v Nettomaksajien verotus on aika kova Suomessa. v Verotuksen progressiota tulee saada purettua lisää Vastaus sisältää sanan yrittä- v yrittäjyyttä suosiva ilmapiiri, parannetut rahoitusmahdollisuudet yrityksen perustamiseen v Tasokas koulutus sisältäen yrittäjyyskoulutuksen. Yrittämisen riskit nykyisin suuret verrattuna palkkatyöhön. Amk-tason koulutus nykyisin valitettavan alamaissa. v yrittäjille ja heidän perheilleen mahdollisuus työttömyysturvaan. - TEKES-rahoituksen seuranta mieluummin auditoinniksi kuin raportoinniksi - lapsiperheille enemmän tukea, ei monikaan jaksa yhtäaikaa yrittää ja kasvattaa lapsia. v Yrittäjyyttä tuettava paremmin ja kynnys ryhtyä yrittäjäksi pienemmäksi. Yrittäjän elämä on nykyisin byrokratiaviidakossa taistelemista. Esimerksi pienten kansainvälistymistä haluavien yritysten siirtohinnoittelu on epäselvä, verottajan näkemys vaihtelee ja osaaminen puuttuu. Lisäksi Suomessa on iso poliittinen riski ryhtyä yrittäjäksi, kun veromalleja laitetaan usein uusiksi. Hyvin palkattua työntekoa tulisi myös kannustaa löysäämällä marginaaliverotusta. Tulisi luoda myös kannustavampia rakenteita taata hyvin koulutettujen jatkokouluttautumismahdollisuuksia kesken työuran. v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. v Houkutella ulkomaisia yrityksiä Suomeen ja kannustaa yrittäjyyttä. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Kehittää johtamista ja sallia työpaikoilla vapaammin innovointia. Myös kannustaminen yrittäjyyteen korkeastikoulutettujen osalta jo opinnoissa voisi edistää korkean osaamisen työpaikkojen syntymistä Suomeen. v Suomessa pitäisi kehittää yrittäjyyden kulttuuria ja innovaatioiden suojauksen prosessia pitäisi merkittävästi helpottaa. (Ei kuitenkaan jenkkien USPTO vitsiksi saakka). Omistavetoiset pienet innovaatioyhtiöt kykenevät pitämään huippuasiantuntijat maassa motivoivan työn ja kannustavan työympäristön avulla. v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Liiketaloudellisen osaamisen kasvattamiseen tähtäävien (jatko)koulutusmuotojen lisääminen sisältäen yrittäjyyskasvatusta v Yrittäjyyskoulutuksen lisääminen v Lisättävä alemman asteen toimihenkilökoulutusta sekä panostettava työntekijäkoulutukseen. 10

11 On harhakuva, että suomi voisi olla vain vaativamman suunnittelun ja kehityksen tekijä. Sopivasssa suhteessa innovatiivista korkean osaamisen työkehitystä, mitä tulee lisää parantamalla aloittavan yrityksen rahoitusta ja tukea. On väärä tavoite TEK:ltä yrittää lisätä vain korkean koulutuksen työtä suomessa. Fakta on, että keksiverto kiinalainen tai intialainen tekniikan alan opiskelija on paljon perehtyneempi matamatiikkaan tai fysiikkaan sekä fanaattisempi opiskelemaan sekä muuttamaan työn perässä. Kehittynyt valtio tarkoittaa osaltaan sitä, ettei tarvitse lähteä töihin mihin vain vuosikausiksi. Suomi pärjää kaikessa vertailussa organisaation tehokkuudessa, kun käsitellään työntekijöitä ja työnjohtajia. v Yrittäjyyden tukeminen valtion taholta v Verotusta yrittäjyyttä ja omistamista kannustavaksi. v Yrittäjyyskoulutusta opiskelijoille ja jo koululaisille. Teknisen etumatkan kurominen umpeen pahimpiin kilpailijoihin nähden. Tunnustuksen hakeminen muillekin kuin Nokialle korkean tason työpaikkana. v Yrittäjäminen tutummaksi opiskelijoille ja työntekijöille. Positiiviset jutut yrittämisestä. v Yrittäjyysopetus yliopistoissa ja tasaisempi vauvaiän kustannusten jakaminen mies- ja naisvaltaisten alojen välillä v Yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava kannustamaan yrittämistä korkean osaamisen aloilla. Työpaikoille enempi työajan osalta joustoa myös tukemaan osa-aika yritysten syntymistä ja tuomaan työpaikkoja. Opintojen sisältöä täsmennettävä, kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää v Yrittäminen saatava kannattavaksi ja siihen pitäisi kannustaa. Suomen ilmapiiristä saatava yrittäjämyönteinen. Ulkomaisten yritysten tuloa Suomeen helpotettava ja kannustettava, ainakaan yhteisöveroa ei saa kiristää. v Enemmän yrittäjähenkisyyttä, yrittämistä, sitä tukevaa kulttuuria ja lainsäädäntö ja verotus tukisivat sitä. v keventää verotusta ja tukea yrittäjyyttä v Tukea ja kannustaa yrittäjyyteen sekä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. v Yrittäjyyttä rohkaistava / tuettava. v Pienyrittäjyyden, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Ei kovin konkreettista, mutta akateemisen yrittämisen kannustaminen ja kynnyksen alentaminen v Yrittäminen tehtäisiin oikeasti kannattavaksi palkkatyöhön verrattuna, eikä järjestelmää muutettaisi heti takaisin epäedulliseksi tai "neutraaliksi" muutaman yksittäistapauksen takia, vaikka ne ovatkin poliittisesti herkullisia. Nyt minunkin pitäisi hankkia noin euroa (sis.alv) tuloa yritykselle pystyäkseni maksamaan itselleni samaa palkkaa ja eläkekertymää kuin saan nyt. Kyllä se on liikaa, vaikka en ihan kuulukaan vasemmistoliiton pienituloisten määritelmään. v koulutuksen pitää tarjota haasteit kaiken tasoisille oppilaille. Kaikille tulee tarjota myös käden taitoja ym. Pehmeämpiä oppiaineita, ei vain lukuaineita. Yrittäjyyteen tylee tukea selkeämmin erilaisille rahallisilla ja tiedollisilla kannustimilla. v Yrittäjäilmapiiriä pitää saada paremmaksi. Nykyään kaikki iloitsee toisten epäonnistumisista, mutta eivät suvaitse onnistumisia. Kuitenkin se on PK-yritykset jotka tämän maan nostavat jos joku ylipäätään nostaa. v Asenneilmasto yrittämistä kohtaan ja yrittäjien henkilökohtaisen riskin pienentäminen. v Korkeimman osaamisen työpaikkojen syntyä pitää edistää yrittäjyyden, ei palkkatyökarjana olemisen, kautta. Vaatii perusasenteen muuttumista tekniikan akateemisten koulutuksessa. v Kannustetaan yliopistoissa yrittäjyyteen v Työelämää pitäisi muuttaa joustavammaksi, jotta luovalle ideoimiselle jäisi enemmän tilaa. Samanaikainen yrittäjyys ja toisen palkollisena oleminen pitäisi olla helpommin yhdistettävissä. Uusien ideoiden tuottaminen pitäisi tehdä "ideoitsijalle" kannattavammaksi turvaamalla asianmukaisesti siihen liittyvät tekijänoikeudet. v koulutuksessa fokus yrittäjyyteen, t&k rahoihin selkeä fokus valituille osaamisaloille 11

12 v Halukkuutta yrittäjyyteen pitäisi saada nostettua - suurimpana puutteena on halu ottaa vastuuta omasta ja toisten elinkeinosta v Valtion pitäisi olla haluttavampi rahoitus kumppani yritystä perustettaessa. Rahoitus pitäisi saada hyvin nopeasti ja valtion pitäisi muutenkin toimia rahoittajana joustavasti ja pitkänäköisesti. Ongelma ei ole korkean osaamisen työpaikat vaan juurikin perinteisen teollisuuden nopeahko pako suomesta ja sitä mahdotonta yrittää paikata "palvelualan yrityksillä". Porkkanoilla ei pidetä perinteisiä yrityksiä Suomessa (hetkellinen helpotus ei poista ongelmia) vaan aidoilla helpotuksilla, kuten tieverkoston kehittämisellä, energian hinnalla (myös polttoaineiden hinnat), pyrogratian nopeuttamisella ja helpottamisella. Nykyisen vero- ja oikeusjärjestelmät mukavana pelotteena tuleville yrittäjille (lähinnä resurssi pulan aiheuttaman hitauden takia). v Yhteiskunnan yleisilmapiiri yrittäjyyttä suosivammaksi. Myös konkurssien ja epäonnistumisten hyväksyminen. v Yrittäjyyteen tulisi kannustaa. Ei enemmän vaan paremmin. Erityisesti alkuvaiheessa, kun yritys ei vielä elätä yrittäjää. v Pitemmällä jänteellä pitäisi miettiä vastaako nykyinen koulutusjärjestelmä peruskoulusta alkaen tulevaisuuden tarpeita osaamisen, yrittämiseen ja innovaatioiden suhteen. 2) Nopeammin tuloksia voisi saada auttamalla yrittämään rohkeammin, toisaalta ei nykyinenkään järjestelmä ihan huono ole. v Huolehtimalla siitä, ettei tutkimus- ja kehitystoiminta lakkaa kasvamasta Nokian myötä; kannustamalla yrittäjyyteen v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v Yrittäjyyttä/innovaatioiden tukemista lisää. v Suomi eip ärjää tuotannolla, vaan suunnitelulla ja korkekataosiella tutkimuksella. Panostus T&K-toimintaan tärkeää. Yrittäjyyden tukeminen mysö täårkeää. v Yrittäjyyteen pitäisi satsata, koulutusta, turvaa yrittäjälle esim. eläkeasioihin ja työttömyyden varalta v korkeasti koulutettujen ja opiskelijoiden kannustusta/kannusteita yrittäjyyteen pitää lisätä, opetussuunnitelmiin pitää lisätä yrittäjäkoulutusta, yrittäjäkummit ja mentorit vahvemmin mukaan v Kaikki odottavat että syntyisi uusia Nokioita. Mielestäni vähempikin riittäisi. Voisi syntyä suuri määrä pienehkojä korkean osaamisen työpaikkoja. Suhtautumista yrittäjyyteen tulisi muuttaa alkaen opiskeluajoista. On turvallista olla (jos on?) ison yrityksen palveluksessa - tämä on mielestäni asenne. v Helpottaa yrittämistä, yrityksen perustamista ja työvoiman palkkaamista. v Yrittämisen ja aloittavan yritystoiminan tukeminen. v Luoda edellytyksiä yrittäjyydelle, esim veromalleilla. v Riskirahoitus aloittaville yrittäjille paremmaksi. Työttömille esim ainakin 3 vuoden mahdollisuus yrittää ja takuu siitä, että voi palata työntekijästatuksella ansiosidonnaiseen turvaan tarvittaessa.(yritystä ei polkasta yhdessä yössä). Mikäli ao yrityksen perustaminen epäonnistuisikin, niin ao henkilö olisi huomattavasti kypsempi ja kokeneempi myös työntekijänä jatkossa. v Verotus, yrittäjäilmapiiri v Kannustaa yrittäjyyteen. Panostaa keksintöjen/tuotekehityksen hyödyntämiseen tarjoamalla rahallista tukea patentointiin ja tuotannon käynnistämiseen. Luoda tuettuja ulkoistusmahdollisuuksia byrokratian hoitamiseen, jotta keskittyminen omaan osaamiseen olisi mahdollisimman tehokasta. 12

13 v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Sosiaaliturvaan ja erilaisiin etuuksiin liittyvää lainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa, jotta yrittäjyys ja sivutoiminen yrittäjyys kasvattaisivat suosiotaan. v Poistaa lannistimia eli työnteon negatiivisiavaikutuksia tukijärjestelmiin. Yhtenä esimerkkinä työttömyyskassan jäsenyyden rajoitus yrittäjiltä jotka tekevät osa-aikaista yrittäjyyttä palkkatyön ohella. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Yrittäjyyden helpotukset Vastaus sisältää sanan koulutu- v Nopeampi reagointi työelämän tarpeisiin. Koulutus tehokkaammaksi. v Tasokas koulutus sisältäen yrittäjyyskoulutuksen. Yrittämisen riskit nykyisin suuret verrattuna palkkatyöhön. Amk-tason koulutus nykyisin valitettavan alamaissa. v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. v Koulutus kaksi- tai kolmeosaiseksi: 1. perusharjoittelu - peruskoulutus 2. syventävä harjoittelu - syventävät opinnot 3. työelämään - erikoistuminen Ennen kaikkea työharjoittelua enemmän tukemaan opintoja - ja päinvastoin. v Mielestäni korkean osaamisen työpaikkoja on riittävästi, mikäli korkeakoulutusta vaativien paikkojen määrä suhteutetaan väkilukuun. Tärkeämpää olisi keskittää voimat siten, että Suomessa oltaisiin maailman huippuja parilla kolmella osa-alueella. v Riskirahoitus kuntoon, yrittäjäkoulutus pakolliseksi, byrokratian karsiminen esim. verotuksessa. v Koulutusta pitäisi uudistaa siten, että korkeakoulut olisivat nimensä mukaisesti korkean osaamisen koulutuskeskuksia. Näihin pääseminen edellyttäisi nykyistä korkeampaa osaamistasoa sekä ennen kaikkea motivaatiota. Uusia osaamisalueita tulisi tukea ennakkoluulottomasti myös taloudellisesti. Toisaalta rahoitusta pitäisi karsia alueilta, joilla ei 10 vuoden kuluessakaan ole tapahtunut mitään merkittävää edistystä. Näin ei päästettäisi ketään liikaa junnaamaan kannattamattomalla alueella. Verotus yms. ovat toki tärkeitä tekijöitä, mutta korkeaa osaamista ei kyllä pystytä luomaan pelkillä verotuksellisilla keinoin, jos ideointikyky puuttuu. v Yrittäjyyden tukeminen ja mukaanottaminen koulutukseen pakolliseksi aiheeksi. 2. Suomen tekeminen houkuttelevaksi myös ulkomaisille yrityksille. 3. Vero/Tullivapaiden ym vyöhykkeiden perustaminen aluetuen muotona. Esim komponenttien/raaka-aineiden tullit maksuun vasta valmiiden tuotteiden myötä. v Työpaikoilla pitäisi arvostaa koulutusta enemmän. v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Liiketaloudellisen osaamisen kasvattamiseen tähtäävien (jatko)koulutusmuotojen lisääminen sisältäen yrittäjyyskasvatusta v Yrittäjyyskoulutuksen lisääminen v Koulutuspaikkojen vähentämisen mahdollistama vaativa ja innovaatio-/ongelma-perustainen koulutus ja aloittavien yritysten tukipalvelut tms. suoran rahallisen tuen sijaan. v Lisättävä alemman asteen toimihenkilökoulutusta sekä panostettava työntekijäkoulutukseen. 13

14 On harhakuva, että suomi voisi olla vain vaativamman suunnittelun ja kehityksen tekijä. Sopivasssa suhteessa innovatiivista korkean osaamisen työkehitystä, mitä tulee lisää parantamalla aloittavan yrityksen rahoitusta ja tukea. On väärä tavoite TEK:ltä yrittää lisätä vain korkean koulutuksen työtä suomessa. Fakta on, että keksiverto kiinalainen tai intialainen tekniikan alan opiskelija on paljon perehtyneempi matamatiikkaan tai fysiikkaan sekä fanaattisempi opiskelemaan sekä muuttamaan työn perässä. Kehittynyt valtio tarkoittaa osaltaan sitä, ettei tarvitse lähteä töihin mihin vain vuosikausiksi. Suomi pärjää kaikessa vertailussa organisaation tehokkuudessa, kun käsitellään työntekijöitä ja työnjohtajia. v Julkisen sektorin mammuttitaudin alasajo ja säästyvien varojen suuntaaminen aloittavien oikean lisäarvon tuottamiseen pyrkivien yritysten tk-tukeen ja alkuvaiheen verohelpotuksiin. - Eri tasojen ja alojen koulutuksen aloituspaikkojen suhteuttaminen todelliseen tulevaan tarpeeseen ja korkea-asteen koulutuksen laatutason varmistaminen v Tärkeää olisi panostaa koulutuksen laatuun, aloituspaikkoja ei saa olla liikaa koska se johtaa pitkässä juoksussa osaamisen tason heikkenemiseen. v Valtio paremmin tukemaan innovaatioita, nykyistä parempi koulutussuunnittelu,... v Yrittäjyyskoulutusta opiskelijoille ja jo koululaisille. Teknisen etumatkan kurominen umpeen pahimpiin kilpailijoihin nähden. Tunnustuksen hakeminen muillekin kuin Nokialle korkean tason työpaikkana. v Koulutukseen panostaminen, myös jatkuva jatkokoulutus v Johtaminen kuntoon Jo koulutusvaiheessa opetuksen parantaminen ja ennen kaikkea tavoitteellisuuden lisääminen. Karrikoiden sanottuna nykyään opiskellaan tutkintoa varten ja tehdään työtä palkkaa varten. Sen sijaan jo opiskeluvaiheessa jokainen kurssi tulisi käydä sillä ajatuksella, että tämä tehdään jotain yksilöityä kohdetta (esim. oman osaamisen konkreettista kehittämistä tietyssä asiassa) varten. Siis tavoitteellisuutta! v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Tekniikan alan koulutuksen laadun parantamiseen tulisi kiinnittää lisää huomiota. v Koulutus ala- ja yläasteella. v koulutuksen pitää tarjota haasteit kaiken tasoisille oppilaille. Kaikille tulee tarjota myös käden taitoja ym. Pehmeämpiä oppiaineita, ei vain lukuaineita. Yrittäjyyteen tylee tukea selkeämmin erilaisille rahallisilla ja tiedollisilla kannustimilla. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Asenne työhön ja koulutukseen on vääristynyt. Tähän pitäisi saada ryhtiliike. Työ arvostus pitäisi nostaa paremmaksi. Suomalaisten yleinen asenne on muuttunut negatiiviseksi ja itsekkääksi. Suomessa ei vielä ole siirrytty teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Muutokset eivät ole helppoja. Johtaminen pitää saada kannustavammaksi. Yleisesti aloitekykyä ja luottamusta sekä riskinottoa. Nyt on meillään Nokiakrapula mutta sen jälkeen löytyy uusia avauksia. Suomessa on kuitenkin paljon erittäin brillianttia osaamista. v Korkeimman osaamisen työpaikkojen syntyä pitää edistää yrittäjyyden, ei palkkatyökarjana olemisen, kautta. Vaatii perusasenteen muuttumista tekniikan akateemisten koulutuksessa. v koulutuksessa fokus yrittäjyyteen, t&k rahoihin selkeä fokus valituille osaamisaloille v Investoida vielä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen eri tasoilla ja alueilla. v koulutusjärjestelmän kehittäminen vaativammaksi ja korkean osaamisen arvostuksen lisääminen. Surkeisiin esimiestaihoihin saatava perusteellinen kohennus. v Rohkeampaa aitojen innovaatioiden taloudellista tukemista. Korkean osaamisen inflaatio kuriin, eli vähemmän korkeakoulutuksen dilutaatiota joka maakuntaan. v Pitemmällä jänteellä pitäisi miettiä vastaako nykyinen koulutusjärjestelmä peruskoulusta alkaen tulevaisuuden tarpeita osaamisen, yrittämiseen ja innovaatioiden suhteen. 2) Nopeammin tuloksia voisi saada auttamalla yrittämään rohkeammin, toisaalta ei nykyinenkään järjestelmä ihan huono ole. 14

15 v Pieniä uusia riskiyrityksiä pitäisi tukea ja hyväksytä fakta, että vain muutaman niiden siivet kantavat pidemmälle. Vanhat ovat liian suuria ja kankeita ryhtyäkseen aidosti uuteen. Uusi osaaminen syntyy "pienissä pajoissa" ja kun niiden toiminta osoittautuu kiinnostavaksi isot tulevat tukemaan toimintaa / ostavat osaamisen itselleen. 2) Tarvitaan myös asennemuutosta (hidasta) suomalaiseen tekemiseen. Uuden tekemisessä täytyy hyväksyä epäonnistuminen ts. virhearvio. Jos liki 100% uusista projekteista johtaa tulokseen, onko silloin tehty oikeasti jotian uutta?? 3) Koulutusjärjestelmän pitäisi tukea oikeasti lahjakkaitten ihmisten koulutusta. Koulutuspaikkojen määrää voisi karsia rajusti: laatua ylenpalttisen määrän sijaan. v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v monipuolinen koulutus, mahdollisuus uudelleenkoulutulseen myös työuran aikana. v Yrittäjyyteen pitäisi satsata, koulutusta, turvaa yrittäjälle esim. eläkeasioihin ja työttömyyden varalta v korkeasti koulutettujen ja opiskelijoiden kannustusta/kannusteita yrittäjyyteen pitää lisätä, opetussuunnitelmiin pitää lisätä yrittäjäkoulutusta, yrittäjäkummit ja mentorit vahvemmin mukaan v koulutuksen ja työelämän tiiviimpää yhteistyötä v Osaamista ja koulutuksesta tulisi huomioida nykyistä paremmin esim. palkkauksessa v peruskoulutuksen tasapäistäminen vie mahdollisuuden kehittyä todelliseksi osaajaksi teoreettisilta taidoiltaan ja siten osaltaan estää uusien korkean osaamisen työpaikkojenkin syntymisen eli tasokurssit takaisin! v Työpaikkakulttuuria pitäisi muuttaa siten, että jo uran alkuvaiheessa olevilla olisi mahdollisuus osallistua eri projekteissa avoimeen keskusteluun. Tehtävät saattavat kohdistua nykyään liikaa samoille henkilöille, jolloin osaaminen jää varsin kapealle sektorille eikä toimintatapoja kyseenalaisteta tarpeeksi. Vanhempien asiantuntijoiden pitäisi myös osata siirtyä syrjään ja ottaa nuorempien koulutus ja tietämyksen lisääminen asiakseen. v hyvä koulutus, yritysverotus v Mielestäni Suomessa on ja syntyy hyvästi korkean osaamisen työpaikkoja. Koulutuksen puolesta Suomalaiset ovat nykyisellään monissa tapauksissa jopa ylikoulutettuja hakeutuessaan työtehtäviin esimerkiksi muihin Euroopan maihin. v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy ainoastaan osaamiseen panostamalla yritysten sisällä ja koulutuksessa. Sen suurin uhka on jo pitkään vallalla olllut toimintatapa uudistaa osaamista YT & uusrekrytointikierrolla samalla vähentäen kohdennettuja henkilöstökoulutuksia. Toinen tukijalka on luonnollisesti korkeakoulutuksen laatutaso, johon pitäisi alkaa sijoittamaan pelkän yksikkökoon ja sitä kautta tulevien säästöjen sijaan. Menestyvissä oppilaitoksissa on ihan erilainen luennnoitsija/opiskelijasuhde kuin suomalaisissa yliopistoissa. Vastaus sisältää sanan tutkimu- v Palkkaus laahaa useilla aloilla (erityisesti Tutkimus ja kehitys) jäljessä. Keskijohdon, erityisesti nuorten alkupalkat ovat järkyttävän alhaiset. Näitä korkeammiksi. v Kehittää tutkimustoimintaa v tutkimusrahoituksen kehittäminen yksityisprojekteihin, yrityksen perustamisen tukeminen ja helpompi toiminnan aloitus v Pitäisi panostaa enemmän korkalaatuiseen tutkimukseen. v Ikääntyvien arvostusta pitäis saada ylös. Nyt 50 kymppistä aletaan pitää työuran lakipisteen ylittäneenä. Paremmalla arvostuksella he pystyisivät antamaan voimakkaan panostuksen 15

16 yrityksille jotka pyrkivät luomaan korkean osaamisen työpaikkoja. Suurimalla osasta aloja se korkea osaaminen ei synny koulunpenkillä. Tarvitaan yhdistelmä tuoretta tietoa koulunpenkiltä ja vankaa kokemusta. 2. Korkeakouluopetuksen ja tutkimustoiminnan on edelleen kansainvälistyttävä. Kehitystä tässä suhteessa on viiem vuosikymmeninä ollut, mutta tie on vasta alussa. v Tutkimukseen pitää panostaa samoin kuin markkinointiin jotta ideat osataan myydä. Markkinoinnissa on vielä paljon parannettavaa. v Keskittää tutkimusta v Pienyrittäjyyden, tutkimuksen ja kehitystyön tukeminen v Panostaa tutkimukseen ja ja kehittämiseen. v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Enemmän resursseja yliopistojen perustutkimukseen ja soveltava tutkimus yritysten vastuulle. v Yritykset tulisi sitouttaa tuottamaan vastiketta saamastaan koulutetusta työvoimasta esim. suurempien tutkimuspanosten muodossa. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Tukea ja keskittyä osaamiseen ja tutkimustoimintaan. Muuttaa yritysten tähtäin pitkäjänteisemmäksi; irti kvartaaliajattelusta v Tekes rahoittamaan perustutkimusta ja kasvavia yrityksiaä. Isoilel yrityksille pelkkä tutkimusrahoitusta. Yliopistoille määräaikaisia tutkimushankkeita, ja mahdollisuus/pakko lopettaa siihen + yritystuki alkuun. Josutava siirtyminen tutkimusmaailman ja yritysmaailman välillä. v Investoida vielä enemmän koulutukseen ja tutkimukseen eri tasoilla ja alueilla. v Huolehtimalla siitä, ettei tutkimus- ja kehitystoiminta lakkaa kasvamasta Nokian myötä; kannustamalla yrittäjyyteen v Tehdä Suomesta investoinneille kiinnostava kohdemaa. Se onkin sitten vaikeampi homma se. En tiedä siihen ratkaisua. Ehken olisi mainostettava suomalaisten Insinöörien keskipalkkaa, kun tuntuu, että suomalainen insinöörityö alkaa olla pian LCC-tasolla. Yliopistojen ja teollosiuuden välistä yhteistyötä lisättävä ja rahoitusta innovatiiviseen tutkimukseen lisättävä. Rohkeutta oltava enemmän panostaa "älyttömiltä" tuntuviin kehityskohteisiin. Röyhkeyttä lisää viedä kotimaisia ja Suomeen työpaikkoja synnyttäviä hankkeita eteenpäin globaalissa kilpailussa. Olemme liian nöyriästeleviä ja ennenkaikkea sinisilmäisiä, meitä huijataan helposti. v Enemmän uutta korkean teknnologian tutkimusta ja tuetekehitystä. Lisää panostuksia PKsektoriin. v Suomi eip ärjää tuotannolla, vaan suunnitelulla ja korkekataosiella tutkimuksella. Panostus T&K-toimintaan tärkeää. Yrittäjyyden tukeminen mysö täårkeää. v Tutkimustiedon ja innovaatioiden siirtyminen korkeakoukluista yrityspuolelle pitää saada toimimaan. Samoin korkeakouluista syntyviä spinnoff yritysten liiketoiminta mahdollisuukisa tulee kehittää. v Yliopistotutkijoiden laiterahoitusta pitaisi lisata huomattavasti. Jos tehdaan tutkimusta puutteellisilla laitteilla, ei tietenkaan synny nykyaikaisia kaupallistamiskelpoisia tuloksiakaan. v Valtion T&K tuki tutkimuslaitoksille ja yrityksille täytyisi tarkistaa ja parantaa. Tällä tuettaisiin yritysten tutkimuksen ja kehityksen pysymistä Suomessa. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. 16

17 Vastaus sisältää sanan teknologi- v satsata enemmän tuote- ja teknologian kehittämiseen v teknologiaclusterit (saman alan uhteenliittymät) kehittämiseen v Panostusta innovointiin ja korkean teknologian raaka-aineriippumattomiin tuotteisiin. v myynti-ja markkinointiosaamista lisää, myös pieniin teknologiafirmoihin. Hyväkään tuote ei myy itseään v Pienentää korkeakoulujen sisäänottomääriä, jotta opetus olisi laadukkaampaa ja henkilökohtaisempaa - Yritysten pitäisi lopettaa tiedon ja taidon siirtäminen ulkomaille. - Lisätä panostuksia jo tunnettuihin korkean teknologian aloihin, joilla voi olla mahdollisuuksia tulevaisuudessa (esim. nanotekniikka). - Valtion pitäsi olla ainakin alussa mukana kaivosteollisuuden suurissa hankkeissa. Pitäisi pyrkiä siihen, että Suomeen syntyisi ns. kaivosklusteri (kaivokset, kone- ja laitevalmistajat, kemian tuotteet kaivosteollisuudelle, jatkojalostajat jne.) Kaivosalakin on mielestäni korkean osaamisen ala. v Valtion tukia (mm. TEKES) pitäisi suunnata entistä paremmin. Jonkin verran tuetaan nollatutkimuksia. Verohelpotukset korkean teknologian kasvuyrityksille määräajaksi. Tarvii kyllä tiukat ehdot myötämiseen, ettei tulisi väärinkäytöksiä tai vääristynyttä kilpailua. Ennen kaikkea helpotetaan työllistämistä myöntämällä helpotusta palkan sivukulujen maksamiseen, kunnes kriittinen koko ja kannattavuus saavutettu. v Nuoret tulee saada kiinnostuneiksi loma-aikoina työkentelyyn het 15 vuotiaina ja työnatajat täytyy tavalla tai toisella saada tarjoamaan töitä kaikille kaikkina loma-akoina. J a tietenkin opiskelun edistyessä harjoittelutyötä. Kokeilemalla jo hyvinkin nuorena esim. liukuhihnatyötä, kohtuullisen raskasta työtä, inhottavan ympäristön työtä saa ( ainakin pitäisi saada) kimmokkeen opiskelemalla pääsemään valkokaulustyöhön. Tietenkin sitä mukaa kuin kykyjä löytyy. Kun henkilö monena vuonnn tekee vaikka lyhyitäkin työjaksoja oppii hän ammattitaitoja ja vain ammittitaitoisen henkilöstön varaan voi rakentaa menestyviä korkean (tai parhaassa tapauksessa uuden ) teknologian työpaikkoja. v Vaikea sanoa mista rahoitusta loytyy ja mika kannattaa taloudellisesti. Korkean osaamisen tuotteet ovat yleensa kansainvalisille markkinoille, koska kotimaan markkinat ovat melko pienet. Tyopaikkoja voi syntya, mutta syntyyko voittoa ei ole aivan selva asia. Kehityskustannukset saattavat olla masentavan korkeita. Korkein teknologian teollisuuden kustannukset ovat melko korkeita ja riski suuri. Harvalla on varaa saada mitaan edes alulle. Korkea teknologian tyopaikait saattavat pysya valtion tyopaikkoina muutamaa suur-yritysta lukuunottamatta (Nokia). v Teknologian kehittämiseen ja tuotekehitysvaroihin pitäisi satsata huomattavasti nykyistä enemmän. Mitään suurta ja mullistavaa innovaatiota harvoin tapahtuu, jos tuotekehitysvarat yrityksillä ovat niin pienet, että hyvä kun saadaan edes perushomma tehtyä. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Korkean teknologian yritysten perustamista tulisi helpottaa kannustavilla rahoitusmalleilla. Vastaus sisältää sanan yliopisto- v Yliopisto- ja opistokoulutuspaikat tulisi keskittää isoihin huippuyksiköihin. Yrittäjäksi ryhtymistä tulisi aktiivisemmin tukea. 17

18 v Korkeatasoisesta koulutuksesta tulee pitää huolta. Koulutuksen tulisi myös antaa kunnollisia eväitä työelämään ja tukea sekä kannustaa yrittäjyyteen. Aloituspaikkoja ei saisi olla liikaa. AMK ja yliopisto-opetuksen liiallinen lähentyminen hämärtää eroavaisuuksia. Teknikko-tasoista koulutusta ja osaajiakin tarvittaisiin. Suomen tulisi olla houkutteleva paikka yrityksille ja osaajille. v Yliopistojen tutkinnon uudistaminen. Esim. TKK järjestelmän uusiminen ei vaikuttanut kurssien sisältöön mitenkään. Useat kurssit ovat aikaansa pahasti jäljessä. Avain on yhteistyö yritysten kanssa. Esim. kauppakorkeassa pakotetaan oppilaat tietyillä kursseilla ottamaan yhteyttä yrityksiin ja tekemään harjoitustöitä ja haastatteluita.kursseille harjoitustöitä yrityksiltä ei kymmenen vuotta vanhoilta kalvoilta. v Yrittäjyysopetus yliopistoissa ja tasaisempi vauvaiän kustannusten jakaminen mies- ja naisvaltaisten alojen välillä v Panostaa yliopistokoulutukseen ja houkutella ulkomaalaisia huippuosaajia yliopistoihin. Tukea pieniä yksityisyrittäjiä alkuun, sillä näistä voi kasvaa huippuyrityksiä tulevaisuudessa. v Enemmän resursseja yliopistojen perustutkimukseen ja soveltava tutkimus yritysten vastuulle. v Pitkän uran tehneiden osaamisen parempi hyödyntäminen mm. mentoroinnin avulla. Entistä tiivimpi ja yrityslähtöisempi yhteistyö yritysmaailman ja yliopisto- ym. tutkimuksen välillä. Yrityksen perustamiseen tähtääviin koulutusohjelmiin panostaminen sekä jonkilaisen yrityskurssin sisällyttäminen opinto-ohjelmiin. Käytännön taitojen lisääminen koulutukseen esim. laboratoriotyökursseja ja käytännön harjoitteluja lisäämällä. v Tekes rahoittamaan perustutkimusta ja kasvavia yrityksiaä. Isoilel yrityksille pelkkä tutkimusrahoitusta. Yliopistoille määräaikaisia tutkimushankkeita, ja mahdollisuus/pakko lopettaa siihen + yritystuki alkuun. Josutava siirtyminen tutkimusmaailman ja yritysmaailman välillä. v Kannustetaan yliopistoissa yrittäjyyteen v Tehdä Suomesta investoinneille kiinnostava kohdemaa. Se onkin sitten vaikeampi homma se. En tiedä siihen ratkaisua. Ehken olisi mainostettava suomalaisten Insinöörien keskipalkkaa, kun tuntuu, että suomalainen insinöörityö alkaa olla pian LCC-tasolla. Yliopistojen ja teollosiuuden välistä yhteistyötä lisättävä ja rahoitusta innovatiiviseen tutkimukseen lisättävä. Rohkeutta oltava enemmän panostaa "älyttömiltä" tuntuviin kehityskohteisiin. Röyhkeyttä lisää viedä kotimaisia ja Suomeen työpaikkoja synnyttäviä hankkeita eteenpäin globaalissa kilpailussa. Olemme liian nöyriästeleviä ja ennenkaikkea sinisilmäisiä, meitä huijataan helposti. v Koulutus: Yliopistot ja korkeakoulut remonttiin: - Nyt ollaan kaukana maailman huipuista. - Opetus ei ole hyvälaatuista - Ala ei kiinnosta tarpeeksi kun arvostus ei ole kunnossa Koulutusta myös jo työelämässä oleville - uuden oppiminen ei saa loppua Yrittäjyys kunniaan: - valmiuksia jo koulutuksen kautta Perusteollisuuden tarpeista huolehdittava energia, infra etc. Tukea alkaville yrityksille esim. yrityspuistoissa, jotta syntyy klustereita, joissa samaa alaa liippaavat yritykset kohtaavat. Yrityksillä on parhaat edellytykset toimia kapeilla sektoreilla, missä asiantuntemusta ei ole helppo kopioida. Suomi ei ole massatuotannon maa, mutta ketteränä hyvä toimija niche markkinoilla. v Korkean osaamisen työpaikat vaativat korkeaa osaamista. Se ei kuitenkaan synny pelkästään yliopistouudistuksen kautta. Korkeaan osaamiseen kouluttaminen tulee aloittaa jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Aalto-yliopistosta hyötyvät opiskelijat eivät ehkä ole vielä edes syntyneet! Esimerkki 1: Kielipoliittinen pelleily pitää lopettaa heti ja keskittyä olennaiseen eli varmistaa jokaiselle suomalaiselle lapselle sujuva englannin kielen ja vähintään yhden toisen yleisen eurooppalaisen kielen taito. Yleisiä kieliä on opetettava lapsille jo esikoulussa ja ekaluokalta alkaen. Esimerkki 2: Pienten lasten opettaminen kotitehtävien ja kotien usein vaillinaisen osaamien/jaksamisen kautta on lähes heitteillejättöä. Kotitehtävien sijaan tarvitaan opettajien valvomaa laadukasta tehtävien tekoa. Koulupäivät voisivat aivan hyvin olla kolmannelta luokalta alkaen kuusituntisia. Alaluokkien opettajien opetusvelvollisuudet voidaan ihan hyvin muuttaa normaalien työssäkäyntituntien mukaisiksi eli 8+ tuntia työpäivää kohti kuten muillakin palkansaajilla. Tämä tukisi hienosti myös vanhempien osallistumista työelämään ja sitä kautta pidempiä työuria. v Yliopistotutkijoiden laiterahoitusta pitaisi lisata huomattavasti. Jos tehdaan tutkimusta 18

19 puutteellisilla laitteilla, ei tietenkaan synny nykyaikaisia kaupallistamiskelpoisia tuloksiakaan. v tukea uusien korkean teknologian yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä (t&k-tuet, yrittäjyystuet, business-enkelit jne) - houkutella ulkomaisia korkean teknologian yrityksiä suomeen (verotus, työvoima, infra...) - tehdä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy itsestään, jos on riittävä tarjonta riittävän hyviä osaajia. Tätä tarjontaa uhkaa tällä hetkellä yliopistotason opetuksen rappeutuminen. Jostakin syystä tuntuu, että sekä opettajilta - ja tämän seurauksena opiskelijoiden - motivaatiotaso on heikkenemässä uhkaavasti. Syynä lienee viime vuosikymmenien opintouudistukset, joiden "mittaristot" ohjaavat pikemminkin byrokratiaan kuin korkeatasoiseen opetukseen. Eli yliopistot uusiksi uudella tavalla. v Yhteiskunnan ilmapiirin ja verotuksen pitäisi muuttua enemmän yrittäjyyttä tukevaksi. Innovatiivisille pienyrityksille pitäisi löytyä enemmän rahoitusta. Yliopistojen tutkimusrahoituksessa pitäisi painottaa enemmän pitkäntähtäimen perustutkimusta, jonka tulosten varaan voidaan rakentaa uutta tulevaisuuden teknologiaa. v Korkean osaamisen työpaikkoja syntyy ainoastaan osaamiseen panostamalla yritysten sisällä ja koulutuksessa. Sen suurin uhka on jo pitkään vallalla olllut toimintatapa uudistaa osaamista YT & uusrekrytointikierrolla samalla vähentäen kohdennettuja henkilöstökoulutuksia. Toinen tukijalka on luonnollisesti korkeakoulutuksen laatutaso, johon pitäisi alkaa sijoittamaan pelkän yksikkökoon ja sitä kautta tulevien säästöjen sijaan. Menestyvissä oppilaitoksissa on ihan erilainen luennnoitsija/opiskelijasuhde kuin suomalaisissa yliopistoissa. Vastaus sisältää sanan osinko- tai osingo- v ainakin yrittäjien mahdollisuus nostaa osinkoja verovapaasti pitää säilyttää Vastaus sisältää sanan maahanm- - Vastaus ei sisällä mitään em. sanoista v Suomi on liian kallis maa keskituloiselle. Täälä tukehtuu kaikki hyvät ideat. v Lyhyen työuran perusteella, ammattitaitoa esimiestyössä pitäisi parantaa ja kehittää sekä organisaation kehittäminen, johtaminen ja innostaminen pitäisi olla näkyvämpää. Korkean osaamisen työpaikka edellyttää myös sitä, että organisaation resurssit ovat kohdallaan. Täytyy olla sopivassa suhteessa rutiini- ja kehittämistöitä, jotta kehittymistä voi syntyä. En pidä siitä, että kehittäminen on ulkolähtöistä, pakollista ja että sitä tehdään normityön lisäksi ylitöinä tai valtavan paineen alla. v mahdollisuus pyörittää omia kokeilevia yrityksiä päätyön ohella, "spin-off" tukeminen v Sensijaan että siirtyy eläkkeelle kokonaan niin voisi toimia konsulltitehtävissä 60 vuoden iän jälkeen niin että yritys ei maksaisi kun elakkeen ja normaalin palkan välisen eron. Työntekijä motivoituu kun saa olla työelämässä ja työnantaja motivoituu kun saa "halvalla" osaavan asiantuntijan. v Julkisen toiminnan hallinnon keveneminen voisi auttaa. Nyt uudet ajatukset ja ideat kuihtuvat monesti jo alkuvaiheeseen. v Osaamisen arvostusta. Insinööri olisi taas jotakin ;) v Siirtyminen pitkäjänteisempään ja vastuullisempaan johtamiskulttuuriin. v työkulttuuria tekemisestä enemmän tietämiseksi v Yrittajyytta pitaisi kannustaa nykyista huomattavasti enemman, v Kysyntä, jos tarvettta olisi harkitsisisn 19

20 v Työtapoja, v Energian hinta alas, kuka kylmään ja kaukaiseen maahan muuten investoi. Kehityksen voima on kasvukeskuksissa, se pitää myöntää ja niiden kasvamista pitää edistää. v Pieniä ja keskisuuria yrityksiä pitää tukea enemmän v en osaa sanoa. v Joustavammat työmarkkinat, helpoittaa työvoiman vaihtuvuutta --> pelikenttä toimivammaksi v rekrytoinnin taloushelpotukset yrityksille, työsuhteiden joustavuus (yritysten helpompi rekrytoida/irtisanoa), sosiaalietuuksien ja työttömyysetuuksien karsiminen / mitoittaminen niin, että työnteko on aina kannattavaa v Tukea ulkomaalaisten työllistymistä Suomessa v Sen kun tietäisi v Tukea uusille yrityksille, sitä kautta saada ne kasvamaan ja luomaan työpaikkoja v kokeineiden osaamisen arvostaminen, mutta myös työkaluja ja koulusta tuon osaamisen siirtämiseksi ja hyödyntämiseski tavrvitaan organisaatioihin. v Poistaa Nokian kaltaiset kytkökset valtiontalouden ja yksityisyritysten kesken - jokaiselle yritykselle yhtäläiset edellytykset eikä isojen ehdolla menemistä. v Työtä pitäisi arvostaa enemmän ja siitä pitäisi myös palkita sen mukaisesti. Työmäärät kasvavat eikä näitä puitteita korjata. Aina kun joku jää pois vastaavasti tilalle ei oteta välttämättä uutta --> Siirretään tehtävät toisille muiden töiden jatkoksi. v Tarvetta työn tasapuoliselle alueelliselle jakautumiselle (osaaminen, resurssit) v Työtä pitäisi jakaa järkevämmin, ts. niin, että työ jaettaisiin useammalle tekijälle. Tässä voisi auttaa palkkakaton luominen, jolloin säästyneet rahat voisi käyttää uusien työntekijöiden palkkaamiseen. v Johtamisen pitäisi perustua paljon enemmän motivaatioon. Tekniikan opintojen laadun korottaminem. Opiskelupaikkojen vähentäminen tarvetta vastaavaksi. v Hyviä asiantuntijoita löytyy, mutta ei luovaa hulluutta ja uskallusta uusiin yrityksiin. Myynti- ja markkionointiosaamista parannettava v Poistaa tulo / tukiloukut. - Muokata asenneilmastoa niin, että jos tekee töitä, on ok menestyä. - Muuttaa opintotukea niin, että ahkeruudesta ei rangaista. v Yhteiskunnan rakennetta, jotta se tukisi näitä mahdollisuuksia paremmin. v Pärjääminen kilpailussa jo sinänsä edellyttää innovaatioita, joilla on laajat markkinat, ei pelkästään kotimaa. v Panostusta uusien high-tech-yritysten syntymiseen rahoituksellisesti. T & K- toimintaan jatkuvaa panostamista. v Uusi kulttuuri isommista asiantuntijayrityksistä. v Kilpailukyky pitää olla huippuluokkaa ja yrityksille turvallinen paikka pitkällä tähtäimellä. v Luoda positiivinen ilmapiiri tekemällä rikastuneille, vähentää negatiivistä latausta konkurssin kokeneilta. v? v laatia eläkkeellesiirtymiskannustusjärjestelmä vuotiaille ja vapauttaa työpaikkoja hiukan nuoremmille. v Valtiovallan tulee tukea vientiteollisuutta enemmän ja pyrkiä suosimaan yritysten kilpailukykyä v Nuoria uransa alussa olevia tulisi kannustaa ja rohkaista enemmän sekä yritteliäänä että ideoinnin/kehittämisen puolella. v työnantajien asenne pitäisi muuttua ihmistä arvostavammaksi täälä Suomessa v Suomen kilpailukyvyn tulee olla hyvä Suomesta tulee löytyä osaajia v yritysten tulisi entisestään kansainvälistyä v Yrityksen perustamisen kynnystä mataloitettava sekä ylläpitämisen byokratiaa samoin. Lisäksi 'hautomoja' jotka tukevat em asioissa. Miten em kehitystyön hedelmät saadaan tuottamaan Suomessa? Ettei varsinainen hyödyntäminen karkaa 'halpamaihin'? Jos tuotteiden valmistus karkaa, kohta menee perässä muukin osaaminen! Enemmän Suomi-itsekkyyttä peliin? v riskirahoitus uusille spin-off firmoille Onko meillä osaajia näihin uusiin työpaikkoihin? Suoraa koulupenkiltä ei tule asiantuntijoita ja osaajia. Isoille firmoille malttia kasvattaa/kouluttaa omat osaajansa ja asiantuntijansa. 20

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin

Lisätiedot

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen?

Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Työelämä muuttuu - onko Suomi valmis siihen? Timo Lindholm Sitra 11.9.2015 1 Työelämän ja markkinoiden muutoksia ICT:n laajeneva hyödyntäminen ja osin tehtävätasolle ulottuva kansainvälinen kilpailu hävittävät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä?

Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Akateeminen sivutoimiyrittäjyys Alussa, lopussa, välissä? Anmari Viljamaa & Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulu 23.10.2014 Sisältö Tausta Sivutoimiyrittäjyys alussa ja lopussa välissä Johtopäätöksiä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OSAAMISEN TULEVAISUUS

OSAAMISEN TULEVAISUUS OSAAMISEN TULEVAISUUS SKOL konsulttipäivä 10.4.2017 Markku Moilanen, SKOL ry hallituksen puheenjohtaja, Ramboll Finland Oy hallituksen puheenjohtaja 1 OSAAMINEN VANHENEE, ELLEI SITÄ UUDISTETA JATKUVASTI

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta

Rohkeasti uuteen ammattiin. Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Rohkeasti uuteen ammattiin Emeritus läänin sisvistystoimentarkastaja Tapio Toivonen EK-elinkeinopäivä 18.5.2006 Lappeenranta Miten toimittava, jotta rohkeus kasvaisi? 1. Tunnustettava aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017

NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 NUORET OSAAJAT TYÖELÄMÄSSÄ 2017 GRADUATES AT WORK Millaisia ajatuksia ja odotuksia nuorilla osaajilla on työelämästä? Nuoret Osaajat työelämässä -tutkimus on Studentworkin vuosittain toteuttama selvitys

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja DM 450969 01-2017 Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2017 Antti Salminen, Asiantuntija 30.3.2017 DM 450969 04-2014 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo

KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo KMO t&k-työryhmän biotaloustyöpaja 26.11.2012, Säätytalo World café pöytä 1: Miten suomalaisten osaamista pitää parantaa, jotta vihreä talous voi toteutua? Ehdotettavat toimenpiteet: Perustetaan biotalousohjelmien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010

Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Suomen Yrittäjyysbarometri 2010 Yrittäjyysbarometri mittaa yrittäjyyden ilmapiiriä Suomessa Kohderyhminä olivat tällä kertaa uusyrittäjät (1600 alle 5 vuotta yrittäjänä toiminutta vastaajaa) ja suuri yleisö

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot