KIVESJÄRVEN KYLÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVESJÄRVEN KYLÄSUUNNITELMA 2002-2004"

Transkriptio

1 KIVESJÄRVEN KYLÄSUUNNITELMA Tausta Kivesjärven kylä on aktiivinen, omaehtoisen toimintansa perusteella saanut julkistakin tunnustusta. Vuonna 1991 Kivesjärvi voitti Paltamon kunnan alueellaan järjestämän kaksivuotisen kylien kehittämiskilpailun Paltamon Yrittäjät ry myönsi kylätoimikunnalle "Paltamon Markka" -tunnustuspalkinnon elinkeinoelämän hyväksi tehdystä työstä. Samana vuonna Kivesjärvi valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi kylä tuli toiseksi Oulun tiepiirin järjestämässä tiemaiseman parantamiskilpailussa toteutettiin Kivesjärvi -projekti, jonka tuloksena syntyi muutamia työpaikkoja sekä useita "alahankkeita" erityisesti yhteistyössä Kainuun ympäristökeskuksen kanssa. Nämä hankkeet paransivat kylämaisemaa, loivat edellytyksiä matkailun kehittämiselle sekä tarjosivat työllistämistuella väliaikaisia työpaikkoja. Suurimpia näistä hankkeista olivat Kongasjoen rakentaminen virkistyskalastuskäyttöön sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennusympäristöksi luokitellun Kivesjärven asema-alueen kunnostus kylätoimikunta rekisteröityi Kivesjärven kehittämisyhdistys ry:ksi ja osti Paltamon kunnalta entisen Kongasjoen koulun kylätaloksi. Yksi kylätalon kolmesta asunnosta ei ollut asuinkäyttöön sopivassa kunnossa. Jäsenten talkootyön ja materiaalilahjoitusten avulla se remontoitiin. Kaikki asunnot on vuokrattu, lisäksi on vuokrattu liiketilaa leipomo-kahvila-pitopalveluyritykselle. Kylätalossa on myös kokoontumis- ja harrastustiloja sekä maaliskuussa 2002 avattava Osku -tietokonekioski Kivesjärven ja Hakasuon kylät toteuttivat yhteisen Kiveksen rosvot -projektin Oulujärvi Leader ry:n rahoituksen avulla. Tuloksena saatiin Hakasuon myllyn alueelle mm. Tervansoutu -reliefi, perinteinen rautahytti, vanhojen maatalouskoneiden näyttely, myllypirtissä toimiva kesäkahvila. Rautaa, tervaa & rosvoja -kesätapahtuma. Myllyalueesta kehittyi hankkeen myötä varsin suosittu kesäaikainen käyntikohde. Silloin ennen -hankkeessa tallennettiin kylän lähihistoriaa vanhojen valokuvien avulla sekä koottiin kylän yhteinen kuva-arkisto Leader -rahoituksen turvin. Kuvien pohjalta on jo toteutettu kaksi valokuvanäyttelyä; Koskilta kiskoille kertoi uittoperinteestä ja rautatien rakentamisajoista ja Aapiskukko ja karttakeppi kyläkoulun historian vanhojen luokkakuvien muodossa. Vuodesta 1992 lähtien kylätoimikunta / kyläyhdistys on joka syksy huolehtinut Paltamon moottorikerhon järjestämien KivesMutkat mäkiajokilpailujen tienvarsimyynnistä. 2. TILANNE HELMIKUUSSA 2002 Kylän asukasluku on pudonnut kymmenessä vuodessa 160:sta noin 130:een. Palvelut ovat vähentyneet minimiin ja niiden mukana kylältä on hävinnyt myös joitakin työpaikkoja. Toisaalta kylän palvelut ovat kevään 2002 aikana paranemassa kylätalossa aloittavan yrityksen myötä. Kotieläintaloutta harjoittavia maatiloja on jäljellä enää kaksi. Kylä on työikäisten osalta muuttunut lähinnä kylän ulkopuolella ansiotyössä käyvien asuinpaikaksi. Tosin työttömyys on ongelma myös Kivesjärvellä kuten muuallakin Kainuussa. Kylällä on muutama omistajansa työllistävä yritys: kalankasvatusta, mökkimajoitusta ja koneurakointia, kotipalveluja, vakuutusasiamiestoimintaa sekä

2 aloittava kahvila. Lisäksi kylällä on yksi koneurakointia harjoittava yritys, jolla on sekä palkattuja työntekijöitä että aliurakoitsijoita. Negatiivisesta väestömäärän kehityksestä huolimatta kyläläisten ikärakenne on suhteellisen hyvä. Elävänä säilymisen mahdollisuuksia kylälle antaa myös sen sijainti hyvien tieyhteyksien varrella kohtuullisen matkan päässä kahdesta kuntakeskuksesta ja Kajaanista. Kylästä voidaan kehittää luonnosta ja siihen pohjautuvista harrastuksista nauttivien ihmisten asuinyhteisö, josta käydään työssä sen ulkopuolella. SWOT analyysi Vahvuudet + järvi, joet, vaara, luonto ja maisemat + sijainti kahden kuntakeskuksen välissä + yhteiseen kehittämistyöhön tottuneet ihmiset + tahto löytää keinoja kylän säilyttämiseksi + kyläyhdistyksellä runsaasti kannatusjäseniä + kyläläisissä useiden alojen ammattilaisia Mahdollisuudet! kohtuullinen etäisyys Kajaaniin (ja Ouluun)! vapaa-ajan asukkaiden kontaktit ja halu osallistua kylän kehittämiseen! Kylätalon sijainti valtatien varrella; tilojen ja tontin hyödyntäminen! Kivesvaaran herääminen eloon jossain muodossa! Yhteistyöverkostojen muodostaminen Heikkoudet - palvelujen puute - kylän pienuus ja hajanaisuus - työttömyys - kyläläisten alhainen koulutustaso - vähäinen yrittäjyys - kehittämisresurssien vähäisyys Uhkat? väki ikääntyy ja vähenee? loputkin työpaikat menetetään? uusia asukkaita ei tule? aktiivit väsyvät 3. KYLÄSUUNNITELMAN SYNTYPROSESSI Lokakuussa 2000 toteutettiin kehittämistarpeita ja -ideoita kartoittava jäsenkysely, jonka pohjalta laadittiin kyläsuunnitelma vuosille Kyseisen suunnitelman tärkeimmäksi tavoitteeksi johtokunta nosti jäsenten toivoman kesäkahvilan saamisen. Tavoite toteutui kesällä Mm. siitä johtuen ovat kehittämisen lähtökohdat sen verran muuttuneet, että suunnitelman päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Johtokunta keskusteli tammikuussa 2002 uuteen suunnitelmaan mukaan otettavista kehittämiskohteista. Keskustelun perusteella laaditun luonnoksen käyvät läpi johtokunnan lisäksi kaksi kyläkummia. Hyväksytty luonnos lähetetään jäsenten kommentoitavaksi maaliskuussa. Suunnitelmaa aikataulutetaan, hankkeistetaan ja toteutetaan tarpeen ja resurssien mukaan. Suunnitelma myös elää, uusiin esille tuleviin mahdollisuuksiin tartutaan nopeasti..

3 Kyläsuunnitelman ulkopuolelle jää paljon ns. perinteistä kylätoimintaa. Tällaisia ovat esimerkiksi virkistykseen ja omatoimiseen varainhankintaan liittyvät toiminnot, joista huolehditaan vuosittain vaikkei niitä erikseen mainitakaan. Ne sisältyvät kullekin vuodelle laadittavaan yhdistyksen toimintasuunnitelmaan. 4. YLEISTAVOITE Yleistavoitteena on, että Kivesjärvi säilyy elävänä kylänä. Laaja-alaisen ja pitkäjänteisen kehittämistyön ansiosta kylälle muuttaa uusia asukkaita, joista pääosa käy ansiotyössä kylän ulkopuolella. Myös kylälle syntyy uusia työpaikkoja. Kyläläiset muodostavat ympäristöstään ja toisistaan välittävän yhteisön, jonka keskipisteenä on hyväkuntoinen, monipuolisia toimintoja sisällään pitävä kylätalo. 5. KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kylätasolla tapahtuva tuloksellinen kehittäminen on mahdollista, mutta ei helppoa. Tuloksia ja tehokkuutta arvioitaessa on muistettava, että jokainen tässä kehittämistyössä mukana oleva tekee sitä vapaaehtoisesti, omalla ajallaan. Pitkäjänteinen työ tuo kyllä tuloksia, mutta ei välttämättä kovin nopeasti. Erilaiset hankerahoitukset antavat lisää mahdollisuuksia suunnitelmien toteuttamiseksi, mutta vaativat aina myös omarahoitusosuutta, joka sekin hankitaan talkootyöllä. Resurssit on aina huomioitava, mutta silti voidaan ja kannattaa asettaa isojakin tavoitteita kunhan muistetaan mennä niitä kohti pienin askelin ja riittävän hitaasti, ettei vauhti tapa kesken matkan. 5.1 Yleiset kehittämisedellytykset Kivesjärven kylätalo Kylätoiminnan keskuspaikkana on kylätalo, jonka lämmitys- ja muista ylläpitotehtävistä huolehtivat 4 huoneen ja keittiön huoneistossa talonmiehentöitä vastaan asuvat vuokralaiset. Edellisessä kyläsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi lämminvesivaraajan ja lämmönsäästäjän hankkiminen puukeskuslämmityksen tehostamiseksi sekä kellarikerroksen pintaremontti. Varaajaa ja säätäjää ei ole hankittu, koska ulkopuolista rahoitusta ei ollut mahdollista saada. Kellarikerroksen pintaremontti on tehty, samoin monta muuta korjaus- ja kunnostustoimenpidettä yhdistelmätuella vuodeksi palkatun ammattitaitoisen kirvesmiehen toimesta. Suurin ongelma tällä hetkellä on keväisin kellarikerrokseen tuleva vesi. Kellarikerroksen vesiongelma ratkaistaan alkukesällä 2002 vetämällä kylätalon taakse salaojaputkitus. Lämminvesivaraaja ja lämmönsäästäjä hankitaan, mikäli tarvittavat varat saadaan järjestymään. Alkuvuodesta 2001 Kehy remontoi entisen kaupan tilat kesäkahvilatoimintaa varten ja hankki sinne kahvilan tarvitsemat koneet ja laitteet. Tämän mahdollisti Kiehimän Melalahden yhteisalueen myöntämä avustus. Lisäksi tarvittiin yhdistyksen omaa rahoitusta. Käytännön työn toteutti yhdistelmätuella palkattu kirvesmies. Kesän ja syksyn aikana tehtiin pintaremontti myös käytävään ja toiseen luokkahuoneeseen Kehyn, tulevan yrittäjän, kirvesmiehen ja sähkömiestalkoolaisen yhteistyönä.

4 Pitkäaikainen tavoite tilojen vuokraamisesta yritystoimintaa varten toteutui; viisivuotinen vuokrasopimus leipomo-kahvilayrittäjien kanssa astui voimaan Yhdistyksen käyttöön jätettiin kerho-, kokoontumis- ja toimistotilaa. Vapaita tiloja vuokrattaviksi ei tällä hetkellä ole. Kylätalon pihapiirissä on suhteellisen hyväkuntoinen ulkorakennus, jossa on myös vanha sauna. Tutkitaan mahdollisuudet kunnostaa ja rakentaa ulkorakennukseen esim. sauna ja takkatupa vuokrauskäyttöön. Ennen toteutusta seurataan muutama vuosi yritystoiminnan vakiintumista ja tilaussaunan mahdollista tarvetta. Kylätalon ja samalla koko kylän imagoa parannetaan hankkimalla tai tekemällä tienvarteen kyltti "kylätalo". Kyltissä voitaisiin soveltaa yrityskylien yhteydessä käytettävää mallia, jossa luetellaan talon toiminnot. Myös valtatielle päin olevaan päätyseinään hankitaan kylätalo -nimikilpi Järven kunnostaminen Yksi kylän vahvuuksista ja ehdottomasti tärkein viihtyvyys- ja vetovoimatekijä on Kivesjärvi. Järvellä on myös laajempaa maisemallista arvoa. Monet kyläläiset ja vapaaajan asukkaat ovat esittäneet huolestumisensa järven tilasta: kalanpyydykset limoittuvat nopeasti, Pieni-Petäjälahti ja Pitkänpohjanlahti ovat kasvamassa umpeen, särkikalojen ja norssien määrä on lisääntynyt. Järven kunnostamisesta on esitetty toivomuksia käydyn puhelinkeskustelun mukaan Kainuun ympäristökeskus oli suunnittelemassa laajempaa useita kuntia koskevaa, monivuotista vesistöjen kunnostushanketta. Koska Kehyn omat taloudelliset resurssit ovat vähäiset, yhdistys jätti ympäristökeskukselle kirjallisen hakemuksen Kivesjärven valitsemiseksi yhdeksi kunnostushankkeen kohteeksi. Kainuun ympäristökeskus ei saanut rahoitusta hankkeelleen käytiin asiasta uusi puhelinkeskustelu Kehyn puheenjohtajan ja yli-insinööri Pertti Härkösen välillä. Todettiin, että Kehyn jättämä hakemus on edelleen aiheellinen ja voimassa. Sovittiin, että Härkönen antaa vesistöjen kunnostamisesta huolehtivan Kari Pehkosen tehtäväksi selvittää, mitkä mahdollisuudet ympäristökeskuksella on suorittaa parannustoimenpiteitä Kivesjärvessä ja millaisia toimenpiteitä Kehy voisi tehdä, mikäli ympäristökeskus ei voi osallistua kunnostamiseen. Kevään 2002 aikana Kehy järjestää asiasta ja toimenpidemahdollisuuksista tilaisuuden, jossa järven kunnosta kiinnostuneet pääsevät keskustelemaan ympäristökeskuksen edustajan kanssa Uusien asukkaiden hankkiminen Kivesjärvi ei sijaintinsa puolesta ole varsinainen syrjäkylä, kaksi kuntakeskusta ja Kajaani ovat kohtuullisen matkan päässä. Kylällä voi asua ja käydä kylän ulkopuolella ansiotyössä. Koska kylällä ei ainakaan aiempina vuosina ole juurikaan ollut halukkuutta myydä tontteja ulkopuolisille, todennäköisimpiä kylälle muuttajia ovat täältä kotoisin olevat tai muuten tänne siteitä omaavat, jotka (tai joiden sukulaiset) jo omistavat kylältä maata.

5 Mahdollisia muuttajia voivat olla myös nykyiset vapaa-ajan asukkaat eläkkeelle jäädessään. Edellä mainittujen keskuudessa olisikin pyrittävä luomaan kylästä ja täällä asumisesta positiivinen mielikuva kohderyhmä huomioiden. Lähetetään maanomistajille kirje, jossa perustellaan uusien kyläläisten tarvetta ja tiedustellaan tonttien myyntihalukkuutta. Mikäli myytäviä tontteja löytyy, perustetaan tonttipörssi ja markkinoidaan tontteja esim. lehti-ilmoittelulla ja järjestämällä esittelytapahtuma. Kylältä muuttaneille nuorille lähetetään kirje: täälläkin voi elää, tehdä työtä ja yrittää. Vanhemmille henkilöille lähetetään kirje, jossa painotetaan kohtuullisia työmatkoja ja yhdessä paikassa asumisen edullisuutta sekä markkinoidaan kylää myös eläkepäivien asuinpaikkana. Jäsentiedotteisiin tai vastaaviin liitetään jo muuttaneiden haastatteluja heidän kokemuksistaan -> kannustava esimerkki. Tutkitaan noin 10 vuotta sitten laaditun rakennuskaavan ja kylätalon noin neljän hehtaarin tontin suomat mahdollisuudet pysyvien asuntojen rakentamiseen Yhteishengen parantaminen Yhteishenki ja yhteenkuuluvaisuuden tunne lisäävät viihtyvyyttä ja parantavat mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia kehittämishankkeita. Kehyn keskittyessä kylätalon ylläpitoon ja kehittämishankkeiden toteuttamiseen, on virkistystoiminta jäänyt jossain määrin taka-alalle, vaikka joitakin yhteisiä tilaisuuksia onkin pyritty järjestämään vuosittain. Perustetaan virkistysjaosto, johon etsitään yhteisten tapahtumien ja muun vapaaajan toiminnan järjestämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Kylän nuoret ovat jaoston erityiskohteena. Tiedottaminen on tärkeä osa yhteishengen luomista. Pyritään tekemään jäsentiedotteita nykyistä useammin. Kylälehden tekemiseen ei riitä resursseja, mutta harkitaan tiedotteiden kehittämistä sisältämään varsinaisten tiedotusluonteisten asioiden lisäksi myös kevyempää, kylän tapahtumiin ja "uutisiin" liittyvää aineistoa Yhteistyö muiden tahojen kanssa Pienen kylän resurssit toteuttaa hankkeita pelkästään omin voimin ovat vähäiset. Kylä on jo aiemmin tehnyt yhteistyötä useiden tahojen kanssa ympäristö- ja kehittämishankkeiden toteuttamisessa. Yhteistyötä tehdään jatkossakin mahdollisimman laajasti tarkoituksenmukaisuus ja kulloisenkin hankkeen tarpeet huomioon ottaen. Näin varmistetaan hankkeiden riittävä volyymi ja vaikuttavuus sekä tavoitteiden toteutuminen. 5.2 Elinkeinotoiminnan edellytysten kehittäminen / palveluiden parantaminen Kummitoiminta, "priimusmoottorit" Kylän vapaa-ajan asukkaissa on useita pitkälle koulutettuja, monipuolista kokemusta omaavia henkilöitä. Heillä on taitoa viedä asioita määrätietoisesti eteenpäin, runsaasti työelämässä hankittuja kontakteja sekä kyky katsoa kyläämme ja sen mahdollisuuksia myös ulkopäin vaikka ovatkin sen elämässä sisällä.

6 Edellisessä kyläsuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi koota kylän tulevaisuudesta ja kehittämisestä kiinnostuneita vapaa-ajan asukkaista "priimusmoottoriryhmä". Alkuvaiheessa mukaan lähti kaksi henkilöä. He ovat mm. osallistuneet Kivesvaaraa koskevan keskustelutilaisuuden järjestelyihin, antaneet ideoita ja kommentoineet suunnitelmia. Ryhmää vahvistetaan muutamilla uusilla jäsenillä. He pitävät yhteyttä johtokuntaan ja toisiinsa mm. sähköpostin välityksellä. Priimusmoottorit valitsevat 1-2 itseään kiinnostavaa kehittämistavoitetta, joiden toetutumista he toiminnallaan edistävät. Ryhmän ja yhdistyksen johtokunnan välillä on tiivis luottamus- ja vuorovaikutussuhde, päämäärät on yhteisesti sovittu samoin kuin työnjako päällekkäisyyksien välttämiseksi Osku -kioski Oppivat seutukunnat -hanke on tietoyhteiskunnan perustaitojen levittämiseen tähtäävä projekti. Paltamon kunta hallinnoi hanketta, jossa ovat mukana myös Suomussalmi, Kuhmo, Hyrynsalmi ja Ristijärvi. Hankkeen rakentamaan kansalaisverkkoon voivat liittyä kaikki alueen asukkaat, yhdistykset ja yritykset. Käyttäjäksi hyväksytään myös kesäasukkaita ja muualla opiskelevia, jotka haluavat pysyä ajan tasalla alueen tapahtumista. Avataan kylätalolla Osku -tietokonekioski tietoverkkoyhteyksineen maaliskuun 2002 aikana kyläläisten ja vapaa-ajan asukkaiden käyttöön. Koneen käyttö on maksutonta ja mahdollista kahvilan aukioloaikoina. Kehy on ostanut omilla varoillaan uuden tietokoneen Osku -kioskia varten helmikuun lopussa Tietokonekioskin avauduttua järjestetään käyttökoulutusta tarpeen mukaan yhteistyössä Osku -hankkeen kouluttajien kanssa Matkailu Kivesvaara Kivesvaaralla on entisen laskettelukeskuksen jäljiltä olemassa ravintolarakennus ja asuntovaunualue huoltorakennuksineen. Vaaralle menevän tien varrella on kaavoitettu loma-asuntoalue, johon on rakennettu muutama mökki. Kainuun Sähkö Oyj:n Kivesvaaran laelle suunnittelemat tuulivoimalat eivät toteutuneet valtion avustusprosenttienlaskettua huomattavasti. Kivesvaaran kehittäminen sisältyy Paltamon kunnan elinkeinostrategiaan Kehy järjesti Kivesvaaraa koskevan keskustelutilaisuuden, joka sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä. Keskustelutilaisuuden, samoin kuin sen järjestämisestä seuranneiden yhteydenottojen henki oli erittäin positiivinen ja kehittämismyönteinen. Kivesvaaran jo olemassa olevien rakenteiden saaminen joko matkailu- tai muuhun yrityskäyttöön antaisi kylän elävänä säilymiselle uusia mahdollisuuksia ja olisi positiivinen asia koko kunnan kehityksen kannalta. Näistä syistä Kehy jatkaa keskustelutilaisuudella aloitettua työtä Kivesvaaran hyödyntämiseksi. Työ voi olla esimerkiksi aloitteiden tekoa tai osallistumista asiaa edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimenpiteet tarkentuvat ja konkretisoituvat vuoden 2002 aikana.

7 Muu matkailu Matkailuun liittyviä olemassa olevia resursseja ja mahdollisuuksia Leino-Loman majoituspalvelut ja savusauna Kongasjoen virkistyskalastusalue Uimaranta ja veneiden vesillelaskuluiska VT22:n liikenne, ohikulkijat Runsas mökkiasutus Kylätalo, ulkorakennus ja urheilukenttä Historia ja tarinat; Kiveksen ruukki, rosvot jne. / yhteistyö Hakasuon kanssa Valmiit matkamuistoideat: kivespussi(?), ruukin raha, tarinoihin perustuva satukirja Metsästysmatkailumahdollisuudet Edellisen kyläsuunnitelman tavoitteisiin kuului kesäkahvila - kioskin saaminen kylätalolle yllä mainittujen resurssien hyödyntämiseksi ja kyläläisten, mökkiläisten, ohikulkijoiden ja kalastajien palveluiden parantamiseksi. Tavoite toteutui kesällä 2001 ja samalla löytyivät yrittäjät, jotka aloittavat ympärivuotisen leipomo - kahvila -toiminnan keväällä Kehy tukee uutta yritystä mm. ideoimalla yhdessä yrittäjien kanssa uusia palvelumuotoja sekä tiedotustoiminnalla. Markkinoimalla Kongasjokea perhokalastajille uutena mielenkiintoisena kohteena lisätään kalastusmatkailijoiden määrää alueella. Ympäristökeskukselle tehdään esitys kahden ensimmäisen taukopaikan muuttamiseksi pyörätuolilla liikkuville sopiviksi Hoivapalvelut On oletettavaa, että lähivuosina kuntien tarjoamien hoivapalveluiden määrä laskee samalla kun näiden palvelujen kysyntä kasvaa eliniän pidentyessä, suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää sekä ihmisten käyttäessä entistä enemmän rahaa omaan hyvinvointiinsa. Erilaiset hoivapalvelut on toimiala, jolla on mahdollista lisätä työpaikkoja väestötappioalueillakin. Pieni väestöpohja ei kuitenkaan juurikaan tarjoa mahdollisuuksia vielä maksullisia palveluja asiakkaiden koteihin liiketaloudellisesti kannattavalla tavalla. Erilaiset hoitokodit sen sijaan ovat yleensä kannattavaa liiketoimintaa pienilläkin paikkakunnilla ja myös haja-asutusalueilla sijaitessaan. Visiona voisi olla hoitokodin rakentaminen Kivesjärvelle joko Kehyn tai sitä varten perustettavan yhdistyksen toimesta ja valmiitten puitteiden vuokraaminen alan yrittäjille tai yrityksen perustaminen kyläläisten voimin. Yritykseen syntyisi ehkä noin viisi hoitoalan työpaikkaa. Tutkitaan ne vaatimukset ja edellytykset, mitä hoitokodin rakentamiseksi tarvitaan sekä selvitetään rahoitusmahdollisuudet ja muut resurssit Muut Yhdistyksen toiminnassa syntyy toisinaan ideoita, jotka koskevat kylää laajempaa aluetta ja joiden toteuttamiseen yksittäisen kyläyhdistyksen resurssit eivät riitä. Tällaiset ideat ovat tähän asti jääneet yleensä hyödyntämättä joitakin poikkeuksia (esim. CaRing -terveyspalveluauto) lukuun ottamatta.

8 Jatkossa Kehy pyrkii ulottamaan kehittämisvaikutustaan oman kylänsä ulkopuolellekin mm. tuomalla esille kehittämisideoita ja tarjoamalla niitä muillekin toteuttajille. Omalta osaltaan Kivesjärvi haluaa olla mukana kehittämässä koko kuntaa ymmärtäen sen, että tulevaisuutta on yritettävä luoda itse, valmista ei kannata jäädä odottamaan. Alla pari syntynyttä kehittämisajatusta: Lisätään naisten metsätalouteen liittyvää osaamista koko kunnan alueella järjestämällä naismetsänomistajille suunnattua metsänhoitokoulutusta. Asiaa viritellään yhteistyössä Kainuun Metsäkeskuksen kanssa. Mm. KivesMutkat -mäkiajokilpailujen tienvarsimyyntiä järjestettäessä on kehitelty ideaa elementeistä koottavista, pienpuusta tehdyistä myyntikojuista. Suomessa järjestetään erityisesti kesäaikaan runsaasti erilaisia kesätapahtumia ja siistit, helposti pystytettävät ja hyvännäköiset, "myyvät" kojut näyttävät olevan vähissä. Kohderyhmiä voisivat olla kunnat, kaupungit, järjestöt ja pienyritykset. Tuoteidea on esitetty kunnan elinkeinotoimelle ja siitä on keskusteltu myös Artenomitoimisto Puun Syyn Tero Koskisen kanssa, joka oli kiinnostunut asiasta. 6. TOTEUTUMISEN SEURANTA Johtokunta vastaa suunnitelmien toteuttamisesta ja seuraa työn tuloksia kokouksissaan. Kyläläiset ja muut Kehyn jäsenet saavat tietoa osallistumalla itse toimenpiteisiin sekä jäsen- ja kylätiedotteiden kautta. Myös tiedotusvälineitä hyödynnetään. Tarvittaessa järjestetään kyläkokouksia. Väli- ja loppuraportit laaditaan niistä hankkeista, joihin on haettu kylän ulkopuolista rahoitusta esim. Tavoite 1- tai Leader+ -ohjelmien kautta.

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012

Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Voimistuvat kylät seminaari Rantasalmella 30.-31.3.2012 Kyllä kylä kuuluu, kun Miten välitetään kylän tahto päättäjille /perjantain lörning kafeen tulokset: TEEMA NÄKYVYYS : Alueen tapahtumat oltava mukana

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8

KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA. Päivitetty 2014 1/8 KAJAANIN KAUPUNGIN JORMUAN KYLÄN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Päivitetty 2014 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Suunnitelman tarve... 3 1.2. Kylän sijainti... 3 2. Kyläsuunnitelman seuranta ja päivitys...

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen)

HURJAT IDEAT Ihan hurjat ideat: 1. Ekologisen kehityksen keskus (energia a ja luontoa säästäen) Seuraavat asiat on nostettu tärkeimmiksi asioiksi Vehkapuron koululla 9.12.2010. Lähivuosina tulemme ponnistelemaan yhdessä Joensuun kaupungin kanssa näiden asioiden edistämiseksi. HURJAT IDEAT Ihan hurjat

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TIETOA, TAITOA, OPPIA

TIETOA, TAITOA, OPPIA MUTKATON MEININKI 1. Kevyen liikenteen väylä ja katuvalaistus (Kolin kylältä lomakolille ja kylältä valtatielle päin) vastuu tiehallinto ja kunta 2. Vanhusten kauppapalvelut (kotiinkuljetus, yms.) vastuu

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4

MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMARYHMÄ 2 1(6) MAASEUDUN PERUSRAKENNE ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ LIITE 4 TEEMA-ALUE Teema-alue käsittää maankäytön suunnittelun, vesi- ja jätehuollon, energian, loma- ja vakinaisen asumisen sekä liikenteen

Lisätiedot

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies

Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto. Hannele Hynninen elinkeinoasiamies Pursialan ekoteollisuuspuisto ja Mikkelipuisto Hannele Hynninen elinkeinoasiamies Mikkelin sijainti MIKKELIPUISTO www.mikkelipuisto.fi Mikkelipuisto Sijaitsee Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä.

Lisätiedot

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN

PIENET INVESTOINNIT JA VÄHÄN ISOMMATKIN Venepaikat Leirikeskuksen saunan rakennus Tonttipörssin luominen Oksasilppuri joka kylälle Uimahalli Juukaan Skeittirampit kylille (kunta) Katuvalot Vihtasuon risteys-koulu, Kannas PIENET INVESTOINNIT

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 MAASEUTU Suomalaisten suhtautuminen maaseutuun myönteinen Huomattavasti useampi haluaisi asua maaseudulla

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Elokuussa 2008 käynnistyneen projektin tavoitteena on kehittää ja kunnostaa meijerialue ja siellä tyhjänä olevat rakennukset uuteen käyttöön.

Elokuussa 2008 käynnistyneen projektin tavoitteena on kehittää ja kunnostaa meijerialue ja siellä tyhjänä olevat rakennukset uuteen käyttöön. Tyrnävän meijerialueen kunnostus- ja kehittämishanke Elokuussa 2008 käynnistyneen projektin tavoitteena on kehittää ja kunnostaa meijerialue ja siellä tyhjänä olevat rakennukset uuteen käyttöön. Tarkoituksena

Lisätiedot

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala

Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala - millainen on hyvä kyläsuunnitelma? - onko tarpeen määritellä hyvän suunnittelun laatukriteereitä? - mitkä ovat keskeiset elementit kyläsuunnittelusta? Tuomo Eronen, kyläasiamies Pohjois-Karjala Millainen

Lisätiedot

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli

Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Sotiemme veteraanien/leskien palveluseteli Kajaani 26.11.2013 22.11.13 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Reijo Inget Kainuun rintamalisän saajat 2007-2013 2500 2000 1500 1000 500 2007

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali]

KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI. [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] KYLÄPALVELUT.FI WEB-PORTAALI [Aidosti Kainuulainen Web-portaali] TAUSTA Kainuu harvaanasuttuna maakuntana on suurten haasteiden edessä: palvelujen järjestämisessä yritysten toimintaedellytysten parantamisessa

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot