YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
|
|
- Leena Kaija Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 H Ä M E E N YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro Nro YSO/133/2006 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Artjärven kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kaakonsuon maankaatopaikan perustamista ja päätös ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesta Kaakonsuon vanhan kaatopaikan käytöstä poistamisesta Artjärven kunnassa. LUVAN HAKIJA Artjärven kunta PL ARTJÄRVI LAITOS JA SEN SIJAINTI Artjärven kaatopaikka Artjärven kunnan omistama kiinteistö RN:o Toimialatunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4, jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntäminen ja käsittely. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Kaatopaikka, ympäristönsuojeluasetus 6, 1 momentti kohta 12a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Yhdyskuntajätteen kaatopaikalla ei ole ollut ympäristölupaa. Vuoden 1993 jälkeen toimintaa on kuitenkin jatkettu maankaatopaikkana. Myöskään maankaatopaikalle ei ole haettu ympäristölupaa. Suoritemaksu euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, Hämeenlinna Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI Tavastehus, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PL 29, Lahti Puh Faksi kirjaamo.ham@ymparisto.fi Kauppakatu 11 C PB 29, FI Lahtis, Finland Tfn Fax kirjaamo.ham@ymparisto.fi
2 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2 Kaatopaikka-alue sijaitsee haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus Maaperä Artjärven kaatopaikka sijaitsee Kaakonsuon itälaidassa noin kolme kilometriä Artjärven taajaman eteläpuolella. Kaatopaikka on Porlammintien (1732) varressa kiinteistöllä 48:0. Kaatopaikka sijaitsee haja-asutusalueella, jolla harjoitetaan maa- ja metsätaloustoimintaa. Noin 100 metrin etäisyydellä pohjoissuuntaan on lähin asuinrakennus, joka toimii loma-asuntona. Kaatopaikka-alueen läheisyydessä on etelässä Kaakonkallio ja lännessä Leppäkorvenkallio, jotka rajaavat väliinsä noin 25 hehtaarin kokoisen Kaakonsuon alueen. Kaatopaikkaalueelta noin 700 metriä luoteeseen sijaitsee Pyhäjärvi-vesistö. Alue sijaitsee Taasianjoen vesistöalueella (15), Lappbäckenin valumaalueella (15.005). Lähin pohjavesialue (Koivulehto , I-luokka) on kaatopaikasta pohjoiseen noin 100 metrin päässä. Lusinkallion II-luokan pohjavesialue ( ) sijaitsee kaakossa noin 200 metrin etäisyydellä kaatopaikasta. Kaatopaikka on perustettu suoalueen laitaan ja mäen juureen Kaakonsuon painanteeseen. Alue rajoittuu itä- ja kaakkoispuolella olevaan moreeniharjanteeseen ja avokallioalueeseen. Alueen koko länsipuolta rajaa kaakonsuon suoalue. Pohjoispuolella on peltoalue. Alueelle tehtiin vuonna 2005 neljä kappaletta porakonekairauksia pohjavesiputkien asentamiseksi. Samalla saatiin tietoa alueen maaperästä. Tämän jälkeen tehtiin varsinainen maaperätutkimus, jossa tehtiin kolmeen pisteeseen painokairaus sekä näistä yhteen lisäksi siipikairaus. Kaatopaikan länsireunassa suon laidalla on turvetta noin 1,0 metrin syvyyteen asti. Turpeen alla on hienorakeista maa-ainesta noin 10 metrin paksuudelta. Tämän alla on hiekkaa/soraa. Pohjoisosassa pohjavesiputkien ja kairauspisteen alueella maaperä muodostuu 1 1,2 metrin turvekerroksesta. Turvekerroksen alla on 3,2 3,8 metrin paksuinen siltti- ja savikerros. Siltin ja saven alla on 0,8 1,2 metrin hiekka- ja sorakerros. Kallion pinta on noin 6 7 metrin syvyydessä. Itäosalle ei ole tehty tutkimuksia, mutta se on maan pinnanmuodostuksen perusteella päätellen moreenia/soraa ja osin kalliota.
3 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 3 Eteläosassa alueen maaperä on heti kaatopaikan laidan tuntumassa savea noin 6,5 metrin syvyyteen asti, jossa on kallion pinta. Pohjavesiputki PVP 1:n kohdalla etelämpänä maan pintakerros on turvetta 1,0 metrin syvyyteen asti. Tämän jälkeen on noin kolmen metrin siltti-/savikerros, jonka alapuolella on hiekkaa/soraa. Alueen maan pinta viettää idästä länteen korkeustasojen ollessa noin Kaatopaikka-alueen vakavuus Pohja- ja pintavedet Jätetäytön itälaita on kantavalla maaperällä. Arviolta noin puolet jätetäytöstä on tehty suon päälle (länsilaita). Jäte on painunut suon tason alapuolelle ja painanut siten suoturvetta kasaan. Samoin on tehnyt sen päälle ajettu täyttömaa. Vakavuudeltaan jätetäyttö ja alueen maaperä ovat heikkoja ja asettavat rajoituksia suunnittelulle ja alueen käytölle. Nykyistä jätepengertä ei voida juurikaan korottaa, ellei alueen ulkopuolelle tehdä vakavuutta parantavaa vastapengertä. Jo kaatopaikan pintarakenteiden aiheuttama lisäpaino vaatii vastapenkereiden tekemistä tai luiskat hyvin loiviksi. Tällöin tontin rajan läheisyys lännen suunnassa edellyttää jätteen siirtämistä. Myös maankaatopaikkatoiminnassa alueen eteläosassa on huomioitava pohjan heikko kantavuus. Täyttökerrokset on tehtävä suhteellisen ohuina ja loivilla luiskilla tai käyttämällä vastapenkereitä. Jätetäyttöalueen ympärille asennettiin kolme pohjavesiputkea sekä yksi vanhan lietealtaan kohdalle jätetäytön sisälle. Pohjaveden pinta vaihtelee välillä +53, ,92. Pohjaveden syvyys maanpinnantasosta vaihtelee välillä 0,11 1,53 metriä. Kaatopaikka-alueen pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen kohti suoaluetta ja peltoa. Kaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmän luokitellun pohjavesialueen laita sijaitsee noin 100 metriä kaatopaikalta pohjoiseen. Muodostumisalueelle on matkaa noin 200 metriä. Suoalueen hydraulinen yhteys on todennäköisesti mahdollista vain pohjavesialueen keskimmäiseen muodostumisalueeseen. Suoalueen ja pohjavesialueen välisessä pellossa saattaa olla vettä johtavia maakerroksia. Ko. pohjavesialueen vedenpinnan korkeus ei ole tiedossa, joten pohjaveden virtaussuuntaa ko. alueella ei pysty arvioimaan. Maaston muotojen perusteella sen voi olettaa olevan kuitenkin kaatopaikka-aluetta ylempänä. Kaatopaikka-alueella syntyvät ja alueen läpi virtaavat pinta- ja suotovedet imeytyvät suoraan Kaakonsuolle. Kaatopaikan ympärille kaivetut avo-ojat johtavat suolle. Länsipuolella suolla on lisäksi ojat noin metrin etäisyydellä kaatopaikkapenkasta.
4 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 4 Suolta johtaa oja kaatopaikan pohjoispuolitse kohti itää. Oja yhtyy noin kilometrin päässä Lingonviepä -nimiseen etelään päin laskevaan puroon, joka laskee Taasianjokeen. NYKYISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pintaveden tarkkailun tulokset ja johtopäätökset Artjärven kaatopaikan vesiä ja niiden aiheuttamaa kuormitusta on tutkittu kolme kertaa. Tutkimuksia ovat suorittaneet Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry ja Muuta tarkkailua ei kaatopaikalla ole suoritettu. Anjalankosken säähavaintoaseman seurannan perusteella ( ) keskimääräinen sadanta oli noin 630 mm eli kaatopaikan täyttöalueella noin 6 m 3 vuorokaudessa oletuksella, että haihdunta on noin 50 %. Lisäksi pintavesiä valui arviolta 2 m 3 vuorokaudessa viereisestä mäestä. Helsingin vesi- ja ympäristöpiirin tutkimuksessa vesinäyte otettiin kaatopaikan purkuojasta. Näytteestä tutkittiin kokonaistyppi ja fosforipitoisuus. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n vesinäytteet otettiin kahdesta pisteestä, kaatopaikan yläpuolisesta ojasta ja alapuolisesta ojasta. Näytteistä tutkittiin typpipitoisuudet ja orgaanisen aineen määrä. Artjärven kaatopaikan pintavesien kuormitukset ja kuormitusta vastaavat asukasvastineluvut, Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri : Kuormitus Asukasvastineluku Virtaama 1 l/s N (kok.) 2,4 kg/d 200 as. N (NH 3- ) P (kok.) 0,015 kg/d 8 as. COD Mn Kymijoen vesi ja ympäristö ry Yläpuolinen oja Alapuolinen oja Kuormitus Asukasvastineluku Kuormitus Asukasvastineluku Virtaama 6,3 l/s 4,7 l/s N (kok.) 1,1 kg/d 92 as. 0,9 kg/d 75 as. N (NH 3- ) 0,04 kg/d 0,07 kg/d P (kok.) COD Mn 30 kg/d 300 as. 20 kg/d 200 as.
5 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 5 Pohjavesi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Yläpuolinen oja Alapuolinen oja Kuormitus Asukasvastineluku Kuormitus Asukasvastineluku Virtaama 5,4 l/s 5,4 l/s N (kok.) 0,16 kg/d 13 as. 0,2 kg/d 17 as. N (NH 3- ) 0,03 kg/d 0,12 kg/d P (kok.) COD Mn 30 kg/d 300 as. 40 kg/d 400 as. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimuksessa kaatopaikan yläpuolisessa ojassa havaittiin lisäksi muutamia fekaalisia streptokokkeja. Kloridipitoisuus oli matala. Fekaaliset streptokokit ovat suolistoperäisiä bakteereja, jotka voivat olla peräisin kaatopaikalle viedystä lietteestä. Myös kloridit voivat olla peräisin kaatopaikan jätteestä. Kaatopaikan alapuolisessa ojassa ei kuitenkaan havaittu bakteerien tai kloridien pitoisuuden olevan yläpuolista suurempi. Johtopäätöksenä tutkimuksessa oli, ettei vesissä havaittu mitään kaatopaikan vaikutuksia (vuoden 2004 tutkimus). Vuonna 2005 tulokset olivat saman suuntaiset, kuitenkin typen määrä oli selvästi vähä i- sempi. Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan (Kaatopaikkojen lopettamisopas 2001) kaatopaikkavedet tulee käsitellä asukasvastineluvun perusteella asukasvastineluvuilla ei ole käsittelytarvetta asukasvastineella tarve vesien käsittelyyn on vain erityisen herkillä alueilla asukasvastineella vesien käsittelylle on tarve, ellei luotettavasti pystytä osoittamaan sitä tarpeettomaksi. Kaatopaikan ja sen ympäristön alueella muodostuvat pintavedet (alapuolinen oja) lähinnä laimentavat suon (yläpuolinen oja) vesien ravinne- ja orgaanisen aineksen (COD) pitoisuuksia. Kaatopaikan vaikutus pintavesiin on hyvin vähäinen ja näkyy lähinnä ammoniumtypen esiintymisenä. Pohjavesiputki PVP 1 sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan yläpuolella ns. taustapisteenä. Pohjavesiputket PVP 2 ja PVP 3 sijaitsevat pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan alapuolella. Tosin putki PVP 3 voi olla jo osittain vastavirtaan, koska siinä vedenpinnan taso on hiukan PVP 2:sta ylempänä. Jätetäyttöön asennettiin entisen lietealtaan kohdalle putki SV 1. Putkista ei ole otettu vesinäytteitä. Oletettavasti kaatopaikan pohjavesivaikutukset ovat vähäisiä, koska kaatopaikka on suon laidassa ja suotovedet johtuvat suolle, joka on tiiviin maakerroksen ympäröimä.
6 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 6 Kaatopaikkakaasut Kaatopaikalle sijoitettujen orgaanisten jätteiden hajotessa muodostuu kaatopaikkakaasuja. Biokemiallisissa prosesseissa hajoavan orgaanisen hiilen määrä kaatopaikalla on laskelmien mukaan tällä hetkellä noin 400 tonnia. Kaatopaikkakaasua muodostuu tästä määrästä yhteensä noin 120 tonnia. Hajoaminen on hidasta. Mikäli määrä jaetaan tasan 50 vuodelle, on vuosittainen määrä noin 2,5 tonnia. Tilavuudeksi muutettuna tämä vastaa noin m 3 metaania vuodessa. Tämän lisäksi muodostuu myös hiilidioksidia ja vähäisiä määriä muita kaasuja. Jätteen määrän vähäisyydestä ja jo tapahtuneesta hajoamisesta johtuen kaasun määrä on pieni eikä ole taloudellisesti hyödynnettävissä. Pintarakenne suunnitellaan siten, että olosuhteet jätteen hajoamiselle ja kaatopaikkakaasujen biologiselle hapettumiselle ovat otolliset. Kaasut käsitellään pintarakenteessa ns. biosuodattimella, jossa metaani ja haisevat rikkiyhdisteet hapetetaan biologisesti. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Artjärven kunta hakee ympäristölupaa Kaakonsuon yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemistoimenpiteisiin ja maankaatopaikan perustamiseen. Artjärven kunnan vanha kaatopaikka otettiin käyttöön vuonna Kaatopaikka on ollut Artjärven keskustaajaman noin 500 asukkaan käytössä. Kaatopaikalle on tuotu pääosin yhdyskuntajätettä sekä vähäisiä määriä teollisuus- ja rakennusjätettä. Lisäksi alueelle on tuotu jonkin verran lietettä. Jätteen määrä on vaihdellut vuosittain, esimerkiksi vuonna 1991 jätettä tuotiin arviolta m 3 ja vuonna 1993 noin m 3. Kaatopaikalla on myös poltettu öljyjätteitä. Kaatopaikan käyttö jatkui vuoteen 1993, jolloin se suljettiin. Tämän jälkeen kaatopaikka on toiminut maankaatopaikkana. Kaatopaikan pintaa on peitetty näillä ylijäämämailla. Alueen nykytila ja jätetäyttö Jätetäytön pinta-ala on noin m 3. Tilan kokonaispinta-ala on noin 4,6 hehtaaria. Jätetäyttö muodostuu yhdyskunta-, teollisuus- ja rakennusjätteestä sekä lietteestä. Massamäärälaskelman mukaan alueella on jätettä ja peittomaata yhteensä m 3 olettaen jätteen pohjan/alapuolisen maaperän rajapinnan olevan suoralinjainen luiskien alapäiden välillä. Todellisuudessa jäte on painunut suohon. Todellinen jätemäärä mukaan lukien peittomaa on arviolta noin m 3. Oheisessa taulukossa on arvioitu jätetäytön koostumus nykyisellään. Esimerkiksi lietteen tilavuus on murto-osa alkuperäisestä, koska se on kuivunut. Yhdyskuntajäte puolestaan painuu kasaan.
7 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 7 Arvio jätejakautumasta tilavuuden suhteen. Yhdyskuntajäte m 3 Puhdistamoliete m 3 Ylijäämämaa ja peittomaa m 3 Yhteensä m 3 Hajoavan orgaanisen aineksen määrä jätetäytössä on tällä hetkellä noin 600 tonnia. Lukuun on päädytty seuraavasti: Yhdyskuntajätettä on tuotu kaatopaikalle noin 300 tonnia vuosittain , josta biokemiallisissa prosesseissa hajoavan orgaanisen hiilen osuus on noin 20 %. Lietettä on tuotu kuiva-aineeksi laskettuna 100 tonnia vuosittain Yhdyskuntajätteen hajoavan orgaanisen aineksen määrä on ollut vuosittain noin 60 tonnia, josta 15 % nopeasti hajoavaa, 55 % keskinopeasti ja 30 % hitaasti hajoavaa ainesta. Lietteen kuiva-aineesta biokemiallisissa prosesseissa hajoavan orgaanisen hiilen osuus on noin 50 %, josta arviolta 70 % nopeasti ja 30 % keskinopeasti hajoavaa. Vastaavat puoliintumisajat jätetäytössä ovat 1,5 ja 3 vuotta. Käytännössä nopeasti hajonnut aines on jätetäytöstä jo hävinnyt. Keskinopeasti hajoavaa ainesta on jäljellä noin 70 tonnia ja hitaasti hajoavaa noin 340 tonnia. Vuonna 2020 vastaavat määrät olisivat noin 10 tonnia ja 260 tonnia pelkillä puoliintumisajoilla laskettuna. Soralla tehty kaatopaikan esipeitto on tiivistetty traktorikaivurilla. Soran päälle on ajettu savea ja muuta ylijäämämaata. Ylijäämämaata on arviolta noin yhden metrin paksuinen kerros. Kerrospaksuutta ei ole tutkittu. SULKEMISEN JA MAANKAATOPAIKAN TEKNINEN TOTEUTUS Tavoitteet Sulkemistoimenpiteiden tavoitteena on rajoittaa kaatopaikan ympäristövaikutuksia ja maisemoida jätetäyttö ympäristöön sopivaksi. Ojajärjestelyillä ja pinnan muotoilulla sekä pintarakenteilla vähennetään suotoveden mä ä- rää. Pintarakenteiden ja istutusten avulla tehostetaan pintavaluntaa, vähe n- netään tuuli- ja vesieroosion aiheuttamaa jätteiden ja ravinteiden leviämistä ympäristöön ja johdetaan kaatopaikkakaasut hallitusti ja mahdollisimman haitattomina pois jätetäytöstä. Alueen tulevaa käyttöä maankaatopaikkana voidaan käyttää hyväksi pintavesien ohjauksessa sekä kaatopaikan maisemoinnissa ja penkan muotoilussa. Lopputäyttö ja jätetäytön tasaus Kaatopaikka-aluetta on muotoiltava ennen pintarakenteen rakentamista pinnan kaltevuuksien sekä vakavuuden vuoksi. Muotoilussa ja tasauksessa
8 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 8 Pintarakenteet käytetään kaatopaikka-alueelle sijoitettuja soveltuvia jätteitä ja peittämiseen käytettyjä maa-aineksia. Tasauksen avulla jätetäytön pinta muotoillaan siten, että sadevedet valuvat jätetäyttöalueelta ympärysojiin. Samalla pintaa tiivistetään työkoneilla. Pinnan suositeltava kaltevuus on vähintään 5 %, eikä vettä kerääviä painanteita saa jäädä. Lakiosan suunniteltu kaltevuus on noin 1:10 eli laskua on yksi metri 10 metrin matkalla. Voimakkaalla kaltevuudella varmistetaan kallistusten säilyminen myös jätteen painuessa. Reunaluiskien kaltevuuden tulee olla noin 1:5 tai loivempi tai vaihtoehtoisesti vastapenk ereen yhteydessä noin 1:2 tai loivempi. Tilan raja on länsilaidalla lähimmillään jätetäytöstä noin kahden metrin päässä. Jätettä joudutaan siirtämään tältä alueelta. Jätepenkereen ulkopuolelle joudutaan vakavuuden vuoksi tekemään vastapenkere. Vastapenkere voidaan tehdä maankaatopaikalle tuotavista sekalaisista ylijäämämaista. Artjärven kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Alueelle on pääasiassa viety yhdyskuntajätettä. Lisäksi alueelle on viety rakennusjätettä, lietettä ja maata. Kaatopaikkavesien ympäristövaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Kaatopaikan aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi on tärkeää estää ympäristöstä tulevien vesien huuhteleva vaikutus jätteeseen ja toisaalta edistää orgaanisen aineksen tehokasta hajoamista. Kaatopaikkajätteen joukossa olevan lietteen hajoaminen on nopeaa. Koska kaatopaikalla muodostuvan kaasun määrä on vähäinen, ei kaasun hyödyntäminen ole kuitenkaan taloudellisesti järkevää. Kaasut voidaan tehdä ha i- tattomaksi johtamalla ne biologisesti aktiivisen kerroksen läpi. Kaasun käsittelyä voidaan tehostaa rakentamalla jätetäytön korkeimpaan kohtaan biosuodatin. Kaatopaikan sulkemistoimenpiteiksi ja pintarakenteeksi esitetään seuraavaa: Jätetäytön pinta muotoillaan esitetyn mukaisesti siten, että pinnalta kerättävät puhtaat sade- ja sulamisvedet johdetaan mahdollisimman tehokkaasti pintavaluntana pois alueelta. Kaatopaikan ympärille rakennetaan uudet ympärysojat estämään ympäristön puhtaiden vesien kulkeutumisen jätetäyttöön. Jätetäytön päälle ajetun maakerroksen paksuus tutkitaan tekemällä alueelle koekuoppia. Samalla täyttökerroksesta otetaan näytteitä. Näytteiden raekokojakauma tutkitaan. Mikäli materiaali on hienojakoista, jossa hienoaineksen (alle 0,074 mm) osuus on yli 50 % ja saviaineksen (alle 0,02 mm) yli 10 %, voidaan ko. alueen täyttökerrosmateriaali alustavasti hyväksyä tiivistyskerroksen materiaaliksi. Kerrospaksuuden tulee olla vähintään 0,50 metriä. Alustavasti hyväksytyn tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysarvo tutkitaan vielä kentällä tehtävillä vedenläpäisevyyskokeilla. Vedenläpäisevyys tulee olla k =1 x 10-8 m/s.
9 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 9 Mikäli materiaalin raekokovaatimus täyttyy, mutta vedenläpäisevyysarvo alittuu, kerrosta tiivistetään ja vedenläpäisevyyskoe uus i- taan. Vaatimusten alittuessa materiaalia lisätään tai vaihdetaan tarvittava määrä siten, että tiivistyskerrosta on vähintään 0,50 metriä, jonka vedenläpäisevyysarvo on k = 1 x 10-8 m/s. Tiivistyskerroksen päälle rakennetaan 0,3 metrin paksuinen kuivatuskerros, joka kuivattaa pintakerroksen suotovesiä sekä toimii samalla myös tiivistyskerroksen läpi purkautuneiden kaatopaikkakaasujen keräyskerroksena. Kerros liitetään kaatopaikan lakiosalle rakennettavan biosuodattimen kaasunkokoojaosaan. Jätetäytön paksuimpiin ja korkeimpiin kohtiin rakennetaan karkeasta materiaalista noin 2,0 metrin paksuiset ja alaltaan noin 3 x 10 metriä ja 3 x 15 metriä olevat biosuodattimet. Biosuodatin hapettaa kaatopaikkakaasua hiilidioksidiksi ja vedeksi. Biosuodattimia rakennetaan alueelle kaksi kappaletta. Pintakerros rakennetaan vähintään 1,0 metrin paksuiseksi. Noin 0,75 metrin paksuiseen pintakerroksen alaosaan käytetään maankaatopaikalle tulevia massoja sellaisenaan. Yläosaan sekoitetaan tarvittaessa humusaineksia. Pintakerroksen yläosaan rakennetaan noin 0,25 metrin paksuinen kasvukerros humuspitoisesta aineksesta. Kasvukerrokseen kylvetään nopeasti kasvavia kasvilajeja. Kasvukerros ja kasvipeite estävät eroosiota, vähentävät imeyntää ja sitovat ravinteita. Kylvettävä kasvillisuus on esimerkiksi apilanur mea, joka sisältää nopeasti kasvavia heiniä (lampaannata, punanata) sekä typpeä sitovaa apilaa. Suunniteltu kaatopaikan pintarakenne: Kerros Pintakerros (alaosa n. 0,75 m, yläosa n. 0,25 m) Kuivatus-/kaasunkeräyskerros Tiivistyskerros k = 1 x 10-8 m/s (hyödynnetään nykyinen peittomateriaali, mikäli soveltuu) Jätetäyttö Paksuus = 1,0 m = 0,3 m = 0,5 m Kaakonsuon kaatopaikka on kooltaan ja jätemäärältään pieni kaatopaikka, jonka ympäristövaikutukset ovat vähäisiä johtuen sekä sijainnista että itse jätetäytöstä ja sen sisältämistä jätteistä. Kaatopaikan aiheuttamat vesistöpäästöt ovat vähäiset. Kuivatuskerroksen kerrospaksuus pienennettiin 0,5 metristä 0,3 metriin teknisistä ja taloudellisista syistä johtuen. Vähäisemmän kerrospaksuuden arvioitiin riittävän. Kaakonsuon kaatopaikan pintakerroksen läpi lyhyen ajan sisällä suotautuva vesimäärä on vähäinen johtuen lakiosan 1:10 kaltevuudesta ja luiskien 1:5 kaltevuudesta. Lisäksi kaatopaikan huipulta on sen luiskan alareunaan enintään n. 30 metriä. Siten veden johtavuus ko. kerrospaksuudella on riittävä.
10 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 10 Käytettävät materiaalit Jos oletetaan 30 % sadannasta ( noin 700 mm/vuodessa ) imeytyvän pintakerroksen läpi kuivatuskerrokseen asti, imeytyvän vesikerroksen paksuus on vuodessa yhteensä noin 20 cm. Kuivatuskerroksen paksuuden ollessa 30 cm ja sen huokoisuuden ollessa noin 40 %, kuivatuskerrokseen mahtuu 12 cm vesipatjaa vastaava vesimäärä. Se vastaa siten noin ½ vuoden sademäärän aiheuttamaa vesimäärää kuivatuskerroksessa. Pintakerros pidättää vettä, kuivatuskerros johtaa vettä pois ja tiivistyskerroksen läpi imeytyy osa vedestä, joten kuivatuskerroksen täyttymistä ei tule tapahtumaan. Siten 0,3 metrin kuivatuskerroksen veden johtamis- tai varastoimiskapasiteetti ei tule loppumaan kesken. Suunnittelussa kerrospaksuudessa on tämän kokoisella kaatopaikalla vielä runsaasti varmuutta Kaatopaikan pintarakenteessa pyritään hyödyntämään jätejakeita ja ylijäämämaita. Lisäksi kaatopaikan tulevaa käyttöä maankaatopaikkana pyritään käyttämään hyväksi pintarakenteita tehtäessä. Biosuodattimen alapuolisessa kuivatus-/kaasunkeräysrakenteessa voidaan käyttää soveltuvia läpäiseviä ja karkeita maamassoja kuten soraa tai mursketta tai soveltuvia jätemateriaaleja, kuten tiili- tai betonimursketta. Tiivistyskerrokseen voidaan käyttää soveltuvia alhaisen vedenjohtokyvyn omaavia materiaaleja kuten silttiä, savea tai kuitusavea. Mahdollisesti voidaan käyttää myös hienojakoista silttimoreenia. Pintakerros rakennetaan puhtaista ylijäämämaista. Pintarakenteen alaosaan voidaan käyttää sekalaisia ylijäämämaita. Pintarakenteen yläosan muodostava kasvukerros eli humuspitoinen kerros rakennetaan esimerkiksi ylijäämämaista, joihin lisätään tarvittaessa humusta esim. humusmaista tai kompostoidusta lietteestä. Humuspitoisuuden tulee olla vähintään 20 tilavuus-%. Artjärven kunnasta syntyy materiaaleja, joita voidaan käyttää kaatopaikan sulkemisessa pintarakennemateriaaleina. Näitä ovat mm. rakentamisen ja maa-ainesten oton yhteydessä syntyvät ylijäämämaat ja karkea osuus sorasta sekä seulontajäännös, vanhojen rakennusten purkamisen yhteydessä syntyvä betoni- ja tiilimurske sekä jätevedenpuhdistamon kompostoidut lietteet. Materiaalia syntyy kaatopaikan sulkemiseen riittävästi noin viiden vuoden aikajänteellä. Ojitus ja vesien johtaminen Kaatopaikan ympärille kaivetaan uudet ympärysojat. Kaatopaikan pohjoispuolelle tehdään tasausallas, jonka kautta ympärysojien vedet johdetaan suolta virtaavaan ojaan.
11 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 11 Tasausallas tehdään syvyydeltään vaihtelevaksi, jolloin siihen muodostuu monipuolinen kasvillisuus ja sen vedenpuhdistuskyky muodostuu paremmaksi. Syvyyden tulee olla keskeltä allasta noin kaksi metriä. Laitaosille tehdään noin yhden metrin syvyisiä tasannealueita. Vesikasvuston annetaan muodostua luontaisesti. Tasausaltaan pinta-alan tulee olla noin m 2, jolloin alueelta tulevan kuivatusveden viipymä altaassa on noin yksi tunti. Tällöin suurin osa veden mukana kulkeutuvasta hienoaineksesta laskeutuu altaan pohjalle. Allasta joudutaan ajoittain ruoppaamaan. Altaan ja sen purkuojan väliin rakennetaan kolmiomittapato, josta voidaan mitata veden virtausnopeus. Rakentamisaikataulu ja massamäärät Pintarakenteen rakentaminen toteutetaan useampana vuotena resurssien ja materiaalien saatavuuden vuoksi. Kaatopaikan sulkemisella ei ole kiire vähäisten ympäristövaikutusten ja valmiina olevan peiton vuoksi. Sulkemistyö liittyy myös maankaatopaikan perustamiseen ja toimintaan. Tavoitteena on saada sulkemis- ja maisemointityöt valmiiksi noin viiden vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään jätekasan muotoilu, jonka avulla luiskat ja pinta muotoillaan suunnitelmien mukaiseen muotoon. Muotoilun jälkeen rakennetaan biosuodattimet karkeasta materiaalista. Muotoilu tehdään vuoden 2007 aikana. Lopun pintarakenteen rakentaminen voidaan tehdä niin, että kerrokset rakennetaan valmiiksi alue kerrallaan materiaalien saannista riippuen. Tämä työ toteutetaan useamman vuoden aikana. Taulukossa esitetään suljettavan alueen pinta-alan perusteella laskettu alustava arvio tarvittavista massamääristä. Tarkka materiaalimenekki voidaan määrittää vasta jätetäytön pinnan lopullisen muotoilun jälkeen. Kerrospaksuus, m Määrä, m 3 Biosuodatin 125 Tiivistyskerros (kokonaismäärä, josta 0, osa jo rakenteessa, vaatii laadunvarmistuksen) Kuivatuskerros 0, Pintakerros, alaosa 0, Pintakerros, humus 0, Yhteensä 1, Vastapenkereet tehdään alueelle tuotavista ylijäämämaista. Vastapenkereet tulee tehdä ennen kaatopaikan pinnalle tulevia peittokerroksia. Tällöin täyttöalue pysyy vakaana. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on suunnitelman mukaisen muotoilun ja tasauksen jälkeen noin 0,7 hehtaaria. Pintarakenne ulottuu jätetäytön ulkopuolelle.
12 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Laadunvalvonta Käytettävät työkoneet ovat normaalia maanrakennustoiminnassa käytettävää kalustoa. Kalusto uusiutuu jatkuvasti ja mm. sen energiatehokkuus paranee ja päästömäärät vähenevät. Kaatopaikkakaasun määrän ollessa vähäinen, paras taloudellisesti käyttökelpoinen tekniikka on luoda olosuhteet, jolla metaani voidaan hapettaa biologisten prosessien avulla ennen sen johtumista ilmakehään. Ylijäämämaa käytetään ensisijaisesti hyötykäyttöön rakennuskohteissa, joissa maan pinnan tasoa tulee nostaa eikä maalajille ja sen kantavuusominaisuuksille aseteta erityisiä vaatimuksia. Sijoittaminen maankaatopaikalle on vasta toissijaista. Laadunvalvonta- ja mittaussuunnitelma ( , työnro /2) on esitetty erillisenä suunnitelmana. Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. MAANKAATOPAIKKATOIMINTA Tavoitteet Toiminnan kuvaus Maankaatopaikan tarkoituksena on toimia Artjärven kunnan alueen ylijäämämaiden loppusijoituspaikkana. Tällä hetkellä kunnan alueella ei ole vastaavaa paikkaa, joten tarve on ilmeinen. Arvioiden mukaan kunnan alueella muodostuu maankaatopaikalle sijoitettavia ylijäämämaita noin m 3 vuosittain. Tämä on peräisin mm. rakennuspohjien kaivuista sekä ojien perkaamismassoista. Läjitettävät maat ovat pääasiassa hienorakenteisia siltti- ja savimaita. Maankaatopaikan täyttötilavuudeksi on suunniteltu m 3. Täyttö tehdään nykyisen kaatopaikan eteläpuolelle. Maankaatopaikalle on tarkoitus loppusijoittaa kunnan alueella syntyvä ylijäämämaa, jota ei voida hyödyntää muualla. Alueelle ei tuoda pilaantuneita maa-aineksia. Maankaatopaikalle aiotaan ajaa erilaista maa- ja kiviainesta sekä kantoja ja risuja arviolta m 3 vuodessa. Risuja yms. haravoimisjätettä on tarkoitus toimittaa niin pieniä määriä, ettei niiden haketusta kannata suorittaa. Nämä sijoitetaan maankaatopaikkapenkereen pinnalle, johon ne maatuvat ja muodostavat siten paikalle humusta.
13 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 13 Täyttösuunnitelma Jätemäärät jakautuvat arviolta seuraavasti: puhdas maa- ja kiviaines ( ) m 3 kannot ( ) 20 m 3 betoni- ja tiilijäte ( ), ( ) 100 m 3 risut ja haravoimisjäte ( ), ( ) 40 m 3 Kannot kerätään alueelle omalle osa-alueelleen. Kantojen annetaan kuivua ja puhdistua maa-aineksesta ulkona. Kun kerätty määrä kasvaa riittäväksi, kannot murskataan polttohakkeeksi ja hyödynnetään lämmön tuotannossa. Murskaus tapahtuu arviolta noin 5 vuoden välein. Tällöin käsiteltävä määrä ja siten myös enimmäisvarastointimäärä on noin 500 m 3 eli noin 500 tonnia. Alueelle on tarkoitus toimittaa vähäisiä määriä tiili- ja betonijätettä. Nämä hyödynnetään kaatopaikan tierakenteissa kantavana materiaalina. Yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemisvaihe: Maa-aines sijoitetaan aluksi vanhan kaatopaikan pintarakenteiksi siitä tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tämä vaihe kestää noin 5 vuotta. Maankaatopaikalle tuotavat massat lajitellaan maalajin mukaan eri kasoihin. Pintarakennekerrokset tehdään hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan näitä materiaaleja. Sulkemisvaiheen jälkeinen maankaatopaikkatoiminta: Kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua ylijäämämaa sijoitetaan vanhan jätetäyttöalueen etelä- ja itäpuolelle. Maan sijoittaminen nykyisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan päälle ei ole mahdollista alueen heikon vakavuuden vuoksi. Siten lakkautetun kaatopaikan päälle ei voida sijoittaa pintarakenteiden lisäksi enempää maata. Täytön teko aloitetaan aluksi noin 2 metriä korkeana vastapenkereenä suoalueen päälle. Tätä matalaa täytön osaa tulee aina ulottua vähintään 8 metriä korkeamman täyttöpenkereen ulkopuolelle. Sitten täyttö tapahtuu vaiheittain. Aluksi tehdään noin 2 metriä korkea täyttö. Tämän jälkeen täyttö voidaan nostaa likimain samaan tasoon vanhan jätealueen kanssa, tasolle +59. Ensimmäisen täyttökerroksen luiska tehdään 1:2 kaltevuuteen. Täyttöva i- heessa sitä ei tarvitse erikseen muotoilla. Toisen kerroksen luiska muotoillaan lopuksi kaltevuuteen 1:2 tai loivemmaksi. Vaihtoehtoisena täyttötapana ilman vastapengertä voidaan täyttö tehdä hyvin loivalla luiskalla. Tä l- löin kaltevuuden tulee olla 1:5 tai loivempi.
14 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 14 Ympäristövaikutukset Maisemointisuunnitelma Yhdyskuntajätteen kaatopaikan viereen suunnitellulla maankaatopaikalla ei arviolta ole suuria ympäristövaikutuksia. Maankaatopaikan käyttö alkuva i- heissa liittyy yhdyskuntajätteen kaatopaikan peittämiseen. Maankaatopaikka aiheuttaa vähäisessä määrin maa-aineksen pölyämistä. Pölyämistä rajoittaa kuitenkin läjitetyn maa-aineksen pintaan kehittyvä kasvillisuus sekä itse maa-aineksen laatu, joka pääosin on hienorakeista. Tällainen maa kuivuessaan lähinnä kovettuu pinnaltaan. Merkittävimpiä ympäristönäkökohtia ovat liikenne sekä pintavesien mukana kulkeutuva hienoaines. Liikenne alueelle tapahtuu kohtalaisesti liikennöidyn yleisen tien kautta, jonka kokonaisliikennemääriin läjitystoiminnalla ei ole juuri vaikutusta. Alueelle vuosittain sijoitettava noin m 3 maata painaa noin tonnia. Kuormakoolla 16 tonnia kuljetussuoritteita on vuodessa noin 200 kpl eli noin yksi kuorma arkipäivisin. Pintavesien mukanaan kuljettaman hienoaineksen määrä on vähäinen johtuen sekä vähäisistä maamääristä että alueelle muodostuvasta kasvillisuudesta. Pintavedet johdetaan kuitenkin tasausaltaan kautta ojiin. Altaassa veden virtaama hidastuu ja hienoaines laskeutuu altaan pohjalle. Siten maankaatopaikkatoiminta ei aiheuta sen alapuolella oleviin ojiin perkaamis-/huoltotarvetta. Itse altaasta voidaan ajoittain joutua poistamaan pohjalle kertyvää sedimenttiä. Tämä voidaan sijoittaa ylijäämämaiden joukossa maankaatopaikalle. Maankaatopaikka-alueen pintaa tasataan suunnitelman mukaiseen muotoon työn aikana ja alueen käyttöä lopetettaessa. Tasatun alueen päälle muodostuu luonnostaan alueella menestyvä kasvusto. Siten erillistä istutusta ei ole tarpeen tehdä. Ajoittain tapahtuva pinnan lopullinen muotoilu riittää kasvuston vaiheittaisen muodostumisen aikaansaamiseen. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Pintavesi Hakija on esittänyt ehdotuksen toiminnan tarkkailuohjelmaksi. Pintavesiä tarkkaillaan kolmesta pisteestä. Näytteet otetaan suolla sijaitsevasta taustapisteestä (P1-oja) ja kaatopaikan alapuolella olevasta ojasta (P2- oja). Lisäksi tasausaltaan purkuojasta otetaan näyte. Näytteet otetaan kerran vuodessa syysylivirtaaman aikana loka- marraskuussa. Veden virtaama arvioidaan tai mitataan. Näytteistä tutkitaan ph, sähkönjohtavuus, sameus, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kloridi ja fekaaliset streptokokit.
15 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 15 Pohjavesi Kaatopaikkakaasut Raportointi Alueella on kolme pohjavesiputkea kaatopaikan ympäristössä sekä yksi jätetäytössä. Pohjavesiputki PVP 1 sijaitsee pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan yläpuolella ns. taustapisteenä. Pohjavesiputket PVP2 ja PVP 3 sijaitsevat pohjaveden virtaussuuntaan nähden kaatopaikan alapuolella. Tosin putki PVP 3 voi olla jo osittain vastavirtaan, koska siinä vedenpinnan taso on hiukan PVP 2:sta ylempänä. Jätetäytössä on entisen lietealtaan kohdalla putki SV 1. Pohjavesiputkista PVP 1 PVP 3 ja putkesta SV 1 otetaan näytteet kerran vuodessa loka-marraskuussa. Näytteenoton yhteydessä mitataan vesipinta. PVP- näytteistä tutkitaan lämpötila, ph, sähkönjohtavuus, happi, sameus, COD Mn, kokonaistyppi, ammoniumtyppi ja fekaaliset streptokokit. SV 1- näytteestä tutkitaan lämpötila, ph ja sähkönjohtavuus. Jätteen määrän vähäisyydestä ja jo tapahtuneesta hajoamisesta johtuen kaasun määrä on pieni eikä ole taloudellisesti hyödynnettävissä. Pintarakenne tehdään siten, että olosuhteet jätteen hajoamiselle ja kaatopaikkakaasujen biologiselle hapettumiselle ovat otolliset. Kaasut käsitellään pintarakenteessa ns. biosuodattimella, jossa metaani ja haisevat rikkiyhdisteet hapetetaan biologisesti. Kaasun ainesosat voidaan mitata käytännössä vain putkesta SV 1. Kaasun koostumus mitataan kertaluonteisesti putkesta SV 1 ennen pintarakenteen tekemistä sekä kolme vuotta pintarakenteen valmistumisen jälkeen. Kaasusta mitataan metaanin, hiilidioksidin ja hapen suhteelliset osuudet. Tarkkailusta laaditaan vuosittain raportti, jossa esitetään tarkkailun suorittaminen ja tulokset sekä arvioidaan kaatopaikan aiheuttama ympäristön kuormitus. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi, toimet onnettomuuksien estämiseksi ja toimet häiriötilanteissa Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat mm. seuraavat: Työkoneen hydrauliikka- tai polttoainejärjestelmään tulee vuoto ja öljy pääsee maahan sekä ojien kautta ympäristöön. Tällä on suhteellisen vähäinen ja paikallinen merkitys. Leviäminen alueen ulkopuolelle vo i- daan tarvittaessa estää tukkimalla rakennetavan kolmiomittapadon purkukohta esim. levyllä. Tällöin öljy voidaan imeä altaan pinnalta.
16 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 16 Jätetäytön alla oleva pohjamaa ei kestä jätetäytön painoa ja tapahtuu liukupintamurtuma, jolloin myös vanha yhdyskuntajäte tulee näkyviin sekä tehdyt pintarakenteet hajoavat. Tämä pyritään estämään siirtämällä jätettä pois lähempänä suoja-aluetta olevalta osalta sekä tekemällä tilalle vastapenger maa-aineksesta. Tällöin jätepenkereen vakavuus paranee. Laskelmien mukaan tällä päästään vakavuudessa arvoon 1,0. Pohjamaan tiivistymisen jälkeen vakavuus paranee edelleen esitetystä arvosta. Kokonaisuutena alueen aiheuttamat riskit ovat vähäiset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella Artjärven tekninen lautakunta on pidetyssä kokouksessa päättänyt, että maankaatopaikan ympäristölupahakemuksesta poistetaan kohta, jossa esitetään maankaatopaikalle voitavan varastoida betoni- ja tiilijätettä. Maankaatopaikan tierakenteissa ei myöskään käytetä tiili- ja betonijätettä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Artjärven kunnantalon ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Orimattilan Sanomat - nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Artjärven kunnantalolla. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on neuvoteltu ja laitoksella on suoritettu tarkastus Tarkastus- ja neuvottelumuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Artjärven kunnanhallitukselta, Artjärven tekniseltä lautakunnalta ja Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymältä. Artjärven kunnanhallitus on päättänyt antaa lausuntonaan seuraavaa: Suunnitellun maankaatopaikan ja vanhan kaatopaikan alue sijaitsee hajaasutusalueella, jossa ei ole voimassa yleiskaavaa. Kaatopaikan yhteydessä sijaitsee yksi kunnan aluekeräyspiste. Lähistöllä Pyhäjärven tuntumassa sijaitsee lisäksi kunnan päävedenottamo. Kunnalla ei ole kuitenkaan muita maankäyttöpaineita alueella.
17 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 17 Maankaatopaikan saaminen Artjärven kunnan alueella on koko kunnan rakentamisen osalta ensiarvoisen tärkeää ja välttämätöntä. Paikalliselle yritystoiminnalle kohtuullisen lähellä sijaitseva kaatopaikka on erityisen tarpeellinen. Myös ylijäämämaiden loppusijoitus saadaan hallittua hyvin. Täten kunnanhallitus esittää kunnan kokonaisedun kannalta, että Hämeen ympäristökeskus myöntäisi kunnalle anotun ympäristöluvan. Artjärven tekninen lautakunta on pidetyssä kokouksessa esittänyt seuraavaa: Tekninen lautakunta päättää olla antamatta lausuntoa Kaakonsuon kaatopaikkaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta, koska tekninen lautakunta on itse ollut Artjärven kunnassa ympäristöluvan hakija. Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä on esittänyt päivätyssä lausunnossa seuraavaa: Ottaen huomioon suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen, vo i- daan yhdyskuntajätteen kaatopaikan sulkemistoimenpiteet suorittaa ja maankaatopaikka perustaa hakemuksen mukaisesti. Ramboll Finland Oy:n päivätyssä kaatopaikan sulkemissuunnitelmassa ja maankaatopaikan perustamissuunnitelmassa on terveydensuojelu riittävästi huomioitu. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Artjärven kunnanhallitus on pitämässään kokouksessa päättänyt esittää vastineena lausunnon, jonka mukaan kunta uudistaa aiemmin kunnanhallituksen kokouksessaan esittämät kannanotot ja esittää kunnan kokonaisedun kannalta, että Hämeen ympäristökeskus myöntää kunnalle anotun ympäristöluvan. Artjärven tekninen lautakunta on pitämässään kokouksessa päättänyt olla antamatta vastinetta asiassa. ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisen ympäristöluvan Artjärven kunnan kaatopaikan käytöstä poistamiselle ja ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikan perustamiselle sekä vesilain 10 luvun 6 :n mukaisen luvan alueelta muo-
18 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 18 dostuvien suoto- ja valumavesien johtamiselle kiinteistöltä pois johtavaan purkuojaan. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen, liitteenä olevan kaatopaikan sulkemissuunnitelman ja maankaatopaikan perustamissuunnitelman (Ramboll Finland Oy, , työnro ) mukaisesti ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Yleiset lupamääräykset Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. 1. Artjärven kunnan vanha kaatopaikka on kunnostettava siten, että pintarakenteen tiivistys-, kaasunkeräys- ja kuivatuskerros ovat valmiit vuoden 2010 loppuun mennessä. Kunnostustyötä koskevat yksityiskohtaiset rakennussuunnitelmat tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle. Merkittävät muutostarpeet suunnitelmissa on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen työn toteuttamista. Kaatopaikan kunnostus on saatettava loppuun mennessä. Viimeistelytöiden valmistuttua kaatopaikka on tarkistettava; tarkastusta on pyydettävä kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselta. (YSL 43, YSA 20, VNp 861/ ) 2. Kaatopaikalle on nimettävä asianmukaisen pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka vastuulla on mm. vanhan kaatopaikan kunnostus- ja sulkemistoimenpiteet ja jälkihoito sekä maankaatopaikkatoimintaan mm. liittyvät jätteiden vastaanotto, kaatopaikan varastoalueiden käyttö ja hoito, tarkkailu, sulkeminen ja jälkihoito. Hoitajan asiantuntemuksen ylläpidosta on vuosittain huolehdittava. Vastaavan hoitajan nimi- ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. (YSL 42, 43, JäteA 10, VNp 861/1997 liite 1) 3. Asiaton pääsy kaatopaikka-alueelle ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä. Kaatopaikan sisääntulotien varressa tulee olla opaste, jossa kerrotaan kaatopaikka-alueen sulkemisesta, maankaatopaikkatoiminnasta ja jätehuollon uusista järjestelyistä. (YSL 42, JäteA 9, VNp 861/1997 liite 1) 4. Ennen kunnostustöihin ryhtymistä kohdealueella mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnostusvaiheen aikana. Käsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että alue pysyy siistinä sulkemisen jälkeen. (YSL 43, 45, JäteL 6, JäteA 8, 9, VNp 861/1997 liite 1)
19 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Mikäli sulkemistöiden yhteydessä löytyy ongelma- tai niihin rinnastettavia jätteitä, on ne kerättävä talteen ja toimitettava alueella sijaitsevaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Kaikki erilliskerätty hyödyntämiskelpoinen materiaali on toimitettava hyötykäyttöön ennen käsittelyalueen sulkemista. (YSL 45, JäteL 4, 6 ) 6. Kaatopaikan pintarakenteessa tulee olla seuraavat rakennekerrokset ylhäältä alaspäin lueteltuna: pintakerros = 1m, kuivatus-/kaasunkeräyskerros = 0,3 m ja tiivistyskerros = 0,5 m. Tiivistysrakenteen vedenläpäisevyyden (K) on oltava =1x10-8 m/s. (YSA 20, JäteL 6, JäteA 8, 9, VNp 861/1997 liite 1) 7. Kaatopaikan pintarakenteessa voidaan hyödyntää jätemateriaaleja. Tiivistyskerroksen alapuolella käytettävien materiaalien tulee täyttää tavanoma i- sen jätteen kaatopaikan kelpoisuusvaatimukset ja tiivistyskerroksen yläpuolella pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerroksessa voidaan hyödyntää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit täyttäviä teollisuuden sivutuotteita, kuten kuitusavea ( ) ja kuivatuskerroksessa betonimurskaa ( ) ja tiilimurskaa ( ). Mikäli kaatopaikan pintakerroksissa halutaan hyödyntää muita kuin edellä mainittuja jätteitä, tulee niiden ympäristöominaisuuksista, rakennusteknisistä ominaisuuksista, soveltuvuudesta ko. rakennekerrokseen ja laadunvalvonnasta esittää suunnitelma vähintään kolme kuukautta ennen jätemateriaalin käyttöä rakenteessa. Ympäristökeskus arvioi selvityksen saatuaan, voidaanko jätettä käyttää kaatopaikan pintarakenteissa, ja onko lupapäätöstä tarpeen täsmentää tai täydentää. (YSL 45, JäteL 6, JäteA 8 ja VNp 681/1997) 8. Kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen soveltuvalla kaasunkeräysjärjestelmällä ja käsiteltävä se biologisesti. (YSL 43, 55, YSA 20, JäteA 8, 9, VNp 861/1997 liite 1) 9. Kaatopaikan kunnostustyölle on nimettävä ulkopuolinen riippumaton laadunvalvoja, joka valvoo rakennustyön suunnitellun laatutason noudattamista ja Hämeen ympäristökeskukselle toimitetun laadunvalvontasuunnitelman (Ramboll Finland Oy, , työnro /2) mukaista laadunvalvonnan toteuttamista. Riippumattoman laadunvalvojan tiedot on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Suoritetusta laadunvalvonnasta on laadittava raportti, joka on toimitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kaatopaikan pintarakenteen valmistuttua. (YSL 83, 108, YSA 20 )
20 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 20 Maankaatopaikkaa koskevat lupamääräykset 10. Artjärven kunnan puhtaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikka luokitellaan maankaatopaikaksi, jonne saa sijoittaa pysyvästi vain puhtaita maa- ja kiviaineksia ( ) vuosittain enintään m 3 ja yhteensä enintään m 3, jonka jälkeen alue on suljettava. Maankaatopaikalla voi erikseen varatuilla ja merkityillä paikoilla välivarastoida vuosittain kantoja 20 m 3 sekä risu- ja haravoimisjätettä 40 m 3. (YSL 7, 42, 43, 45, YSA 19, 20, JäteL 6, JäteA 8, Vnp 861/1997) 11. Kaatopaikan ylin korkeus saa olla pintarakenteet mukaan lukien enintään +59 m. (YSL 42, YSA 20, JäteA 8 ) 12. Kaatopaikan pitäjän on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään kaatopaikalle pysyvästi sijoitettavan maa- ja kiviainesjätteen määrää. Hyödynnettävissä olevat maa- ja kiviainekset on pidettävä erillään, käyttökelpoiset aineet on erotettava toisistaan ja lajiteltava sekä käytettävä uudelleen. (JäteL 4, 6 ) 13. Maankaatopaikan ja toiminnasta aiheutuvan liikenteen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Hämeen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (JäteL 6, JäteA 8, YSL 5, 42, 43, YSA 19, 20, NaapL 17, 18 ) 14. Maankaatopaikkaa saa käyttää arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo , edellyttäen silloinkin jätteen vastaanoton valvontaa. Asiaton pääsy kaatopaikalle ja jätteen luvaton sijoittaminen kaatopaikalle on estettävä. Kaatopaikan sisääntulotien puomi on pidettävä lukittuna muulloin kuin valvottuna käyttöaikana. Sisääntulotien varressa olevassa informaatiotaulussa on selkeästi oltava nähtävissä alueen käyttötarkoitus ja aukioloajat. (YSL 42, JäteA 8 ) 15. Maankaatopaikalle vastaanotetun maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikkakelpoisuus on erikseen selvitettävä ennen sen lopullista sijoittamista, mikäli sen puhtaudesta ei ole varmuutta. Kaatopaikalta on tätä varten erotettava, varustettava ja merkittävä alue, jossa kaatopaikkakelpoisuuden selvittämistä vaativat maa- ja kiviaineserät voidaan mahdollista ympäristöhaittaa aiheuttamatta lyhytaikaisesti välivarastoida selvityksen ajaksi. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan eikä välivarastoida yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, ongelmajätettä, pilaantunutta maata,
21 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 21 Melu ja pöly hiekanerotuskaivojen hiekkaa eikä rakennusten purkujätettä. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava yleiseen jätteiden käsittelypaikkaan tai paikkaan, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa tai sitä vastaavassa päätöksessä vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15, JäteA 3a, 8, YmpA 1129/2001) 16. Melutaso eniten melulle altistuvissa asumiseen käytettävissä kohteissa ulkona ei saa kaatopaikan toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Tavoitteellinen melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa virkistysalueilla ja loma-asutusalueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A- painotettua ekvivalenttitasoa 45 db päivällä (kello 7-22) eikä 40 db yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Murskauslaitteisto on sijoitettava siten, että ääni ei lähde lähimpien asuttujen talojen suuntaan. Kantojen murskaus tulee suorittaa maanantaista perjantaihin kello välisenä aikana siten, ettei toiminnasta aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa tai ympäristön roskaantumista. Viimeistään kaksi viikkoa ennen murskaustoiminnan aloittamista on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle sekä lähimmille naapureille. Murskaus toiminnan aiheuttama melutaso tulee selvittää tarvittaessa. Hämeen ympäristökeskus päättää selvityksen tarpeellisuudesta erikseen. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (NaapL 17, 18, YSL 5, 42, 43, YSA 19, JäteA 8, VNp 993/1992) 17. Kaatopaikka-alueelle johtava tie on tarvittaessa kasteltava tai muulla tavoin hoidettava pölyämisen vähentämiseksi. Pölyn ja maan leviäminen kaatopaikka-alueelta ajoneuvojen renkaiden mukana on estettävä. Mikäli pölyä tai maata kulkeutuu yleiselle tielle, kaatopaikan pitäjän on huolehdittava tien puhdistamisesta välittömästi. (YSL 43, YSA 20, JäteL 19, 20, JäteA 7, 8, NaapL 17, 18 ) Vesien hallinta ja käsittely 18. Kaatopaikan suotovedet ja maankaatopaikka-alueella muodostuvat valumavedet on kerättävä tasausaltaaseen. Viipymä tasausaltaassa tulee olla riittävä kiintoaineen laskeuttamiseksi. Allas on varustettava suljettavalla padolla. Ojat on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ulkopuolisten valumavesien virtaus kaatopaikka-alueelle on estettävä rakenteellisin keinoin. Jos osoittautuu tarpeelliseksi, on hakija velvollinen tekemään tarvittavat
22 HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 22 uoman suurentamis-, kunnostamis- ja kunnossapitotyöt kaatopaikan alapuolella, naapurin puolella, olevaan ojastoon, johon johdetaan kaatopaikalla muodostuneet valumavedet. Tarvittaessa on ryhdyttävä alueellisen ympäristökeskuksen edellyttämiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteisiin. Alueellinen ympäristökeskus päättää toimenpiteistä erikseen. (YSL 42, 43, 55 YSA 20, JäteA 8, Vesilaki 10 luku 6 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä toiminnassa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. (YSL 5, 42 ja 43, YSA 37, JäteL 51 ) Tarkkailu, valvonta ja kirjanpito 20. Vanhan kaatopaikan kunnostustyöstä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee selvitä työn vaiheet, aikataulu, tehdyt toimenpiteet, mahdolliset poikkeamat suunnitelmista, käytetyt menetelmät, massamäärät, mahdolliset poiskuljetetut massamäärät ja niiden laatu sekä työnaikaisen laadunvalvo n- nan tulokset. Maankaatopaikalle toimitetuista jätteistä ja maankaatopaikalta toimitetuista jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenee jätteiden määrä, laji, laatu, alk u- perä, kuljettaja, kuljetusajankohta ja käsittelytapa. Kaatopaikalta ja maankaatopaikalta pois toimitetuista jätteistä on kirjattava myös jätteiden tuleva sijoittamiskohde. Artjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on viipymättä ilmoitettava jätteestä, jota ei ole otettu kaatopaikalle vastaan. Kaatopaikka-, pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtava ympäristövaikutusten seuraamiseksi. Tarkkailussa tulee noudattaa hakemuksessa esitettyä ja tässä luvassa hyväksyttyä vesientarkkailusuunnitelmaa muutettuna siten, että näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Kuormitukset tulee ilmoittaa myös yksikössä kg/vrk. Kaatopaikalla on estettävä ja torjuttava suunnitelmallisesti sortumien ja penkereen puutteellisesta vakavuudesta johtuvat haitat ja vaarat sekä muut vaaratilanteet. Rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa, joka vaadittaessa on esitettävä valvontaviranomaisille. Tarkkailutulokset toimitetaan lyhyesti kommentoituina kunkin tarkkailukerran jälkeen Artjärven kunnan ympäristölautakunnalle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Tarvittaessa lupaviranomainen voi tarkistaa tarkkailuohjelmaa. (YSL 46, YSA 19, 20, JäteL 51, 52 )
Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015
Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian
Lisätiedot11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.
Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA
Lisätiedot21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää
Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517
LisätiedotYmpäristölupahakemus / Betonilaatta Oy
TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik
LisätiedotNro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan
LisätiedotItä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.
ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä
Lisätiedot1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA
1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain
LisätiedotKauko Nukari, Paasikankaantie 267, 31130 Koijärvi. Soran ottamistoiminnan jatkaminen kahdella vuodella.
FORSSAN KAUPUNKI PÄÄTÖS Ympäristölautakunta Maa-aineslupahakemus lupamääräysten PL 62 muuttamiseksi (maa-aineslaki 555/81) 30100 FORSSA Annettu julkipanon jälkeen puh. 03-41411 Antopäivä Kokouspäivä ja
LisätiedotKooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ
1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016
Lisätiedot57 14.08.2014. Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen
Oulunkaaren ympäristölautakunta 57 14.08.2014 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupungin Kollajan kylälle tilalle Hakuli, hakija Jukka Puurunen OULYMP 57 ASIA HAKIJA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten
LisätiedotHEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0
HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotYmpäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos
TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto
LisätiedotYmpäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b
1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,
LisätiedotMänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula
HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotSEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014
3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka
LisätiedotTEHDASKAATOPAIKAN JA TANKOKARIN TUHKA- ALTAAN VAKUUDEN ARVIOINTI
STORA ENSO OYJ TEHDASKAATOPAIKAN JA TANKOKARIN TUHKA- ALTAAN VAKUUDEN ARVIOINTI AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20937 i STORA ENSO OYJ TEHDASKAATOPAIKAN JA TANKOKARIN TUHKA-ALTAAN VAKUUDEN ARVIOINTI 18.8.2016
LisätiedotLausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08)
Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 13.02.2013 Lausunto / ympäristölupamääräysten muuttaminen / Storkohmon jätealue, Ab Ekorosk Oy / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (1092/60/380/08) RYL 25 Asiakirjat
Lisätiedot1/YMPLA 28.5.2014. Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO. Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä.
1/YMPLA 28.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta M2/2014 Ympla 28.5.2014 65 Loimijoentie 74 32440 ALASTARO HAKIJA: Maa- ja pohjarakennus Eino Pietilä 32610 Vampula OTTOALUE: MAANOMISTUS:
LisätiedotHaasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015
Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista
LisätiedotASIA. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Viestitie KAJAANI. PÄÄTÖS Nro 44/11/1 Dnro PSAVI/53/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.
1 PÄÄTÖS Nro 44/11/1 Dnro PSAVI/53/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2011 ASIA HAKIJA Majasaarenkankaan jätekeskuksen jätetäytön sulkemissuunnitelman muutos, Kajaani Kainuun jätehuollon kuntayhtymä
LisätiedotKUNINKAANTAMMEN SAKKA-ALTAAT ESITTELY 2.12.2015 KIMMO JÄRVINEN
KUNINKAANTAMMEN SAKKA-ALTAAT ESITTELY 2.12.2015 KIMMO JÄRVINEN Allas A Allas C Allas B Palettilampi ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Historia 2. Haasteet 3. Kunnostussuunnitelma A 1964 C A B 1976 C A B 1988 C A B
LisätiedotToiminnan sijainti Alavieskan kunnan Alavieskan kylä, määräala tilasta Takamehtä RN:o 37:5
Tekninen lautakunta 4 28.01.2015 Ympäristöluvan myöntäminen Maatalousyhtymä Myntille Teknltk 4 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maa-aineksen ottamista. Hakija
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 117/12/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2012
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 117/12/1 Dnro PSAVI/2/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2012 ASIA Kaatopaikkakaasun käsittelemistä koskevan ympäristölupamääräyksen muuttaminen Parkinmäen kaatopaikka-alueella,
LisätiedotAnnettu julkipanon jälkeen 17.12. 2004
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 17.12. 2004 Dnro KAI-2003-Y-172-121 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Kajaanin kaupungin teknisen
LisätiedotYmpäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan
LisätiedotTaulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta 2006-2011
PÄÄTÖS Nro 139/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/70/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.10.2012 ASIA HAKIJA Sammalniemen Leiri- ja kurssikeskuksen jätevesien käsittelyjärjestelmä ja jätevesien
Lisätiedotlausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotNro 67/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/407/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2011
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 67/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/407/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2011 ASIA Perhon keskustan kaatopaikan ympäristöluvan Dnro 0898Y0767-121/26.7.1999 lupamääräysten
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
LisätiedotVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne ja infrastruktuuri
Etelä-Suomi Päätös Nro 1/2011/4 Dnro ESAVI/494/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2011 ASIA HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 13.12.2006 antamassa päätöksessä nro 173/2006/3 rakentamistöiden
LisätiedotMaa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy
Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotPäätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011
Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.12.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotRakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 9 03.02.2015 RUDUS OY, POHJAVEDENPINNAN ALAPUOLELLE ULOTTUVAA MAA-AINEKSEN OTTAMISTA KOSKEVA HAKEMUS DNRO ESAVI/8241/2014, SONDBY, LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA
1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia
Liite 2 1 (6) LIITE 2 Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia Sisältö Hulevesien hallintarakenteet yleisillä alueilla... 2 Eroosion hallinta... 3 Hulevesien hallinta työmaa-alueilla...
LisätiedotNo YS 789. joka koskee kaatopaikan sulkemista. Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto PL 2214 00099 Helsingin kaupunki
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (27) Helsinki 15.7.2004 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0101Y0664-111 No YS 789 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee kaatopaikan
LisätiedotPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Vaalassa Liite 62,
1 VAALAN KUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Vaalassa 31.5.2017 Liite 62, 29.5.2017 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA, joka koskee Vaalan kunnan teknisen osaston
LisätiedotYmpäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp)
Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 11934-2012 (235) Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Tiivistelmä: - Ympkaalk 23 Ympäristönsuojelu 3.1.2013/
LisätiedotKiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila
Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014
PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMaankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat Saku Nurminen Ympäristötarkastaja
Maankaatopaikkojen valvonta ja ylijäämämaat 5.10.2017 Saku Nurminen Ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ympäristövalvonta Sopijakunnat: Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula
LisätiedotRiihikosken jätevedenpuhdistamo
PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON
LisätiedotVeden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen
Etelä-Suomi Päätös Nrot 66/2010/1 Dnro ESAVI/297/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Veden johtaminen merestä M-real Oyj:n kemihierretehtaalle, Kaskinen LUVAN HAKIJA M-real Oyj PL 20
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot13 20.03.2014. Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi
Oulunkaaren ympäristölautakunta 13 20.03.2014 Relletin yhteismetsän maa-ainesten ottoa koskeva päätös, Särkijärvi, Utajärvi OULYMP 13 ASIA Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Utajärven
LisätiedotPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.5.2002 Kokouspvm 16.5.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotFORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi
18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotTIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta
TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 127/10/1 Dnro PSAVI/211/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ilmoitus koelouhinnasta Ruonaojan avolouhoksessa, Kolari Nordkalk Oy Ab Skräbbölentie 18
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotPäätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki
Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan
LisätiedotM real Oyj Lielahden kemihierretehtaan kaatopaikka Kiinteistörekisteritunnus Lielahti
PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 8.12.2004 1900Y0212 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee M real Oyj Lielahden kemihierretehtaan
LisätiedotMAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO. Hakemus on saapunut lupaviranomaiselle
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 16 26.02.2014 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄYHTYMÄ KYLLÖNEN HANNU, JARI JA TIMO 218/8.86/2013 VALVJAOS 16 Ympäristönsuojelusihteeri 11.2.2014 ASIA Päätös maa-aineslain 4
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotTampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere
HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön
LisätiedotKaatopaikan sijainti on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin 4 kohta Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti
1(12) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 84 YLO LOS-2007-Y-957-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.9.2008 ASIA Päätös Liedon kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee
LisätiedotR1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET
R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,
LisätiedotPilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi
Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n
LisätiedotVestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi 312 000 euroa.
PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.8.2008 Dnro PPO 2005 Y 294 111 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kaatopaikkatoimintaa. Vestia Oy PL 66, 84101
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,
LisätiedotIkaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,
HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE
LisätiedotPietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014
Pietarsaaren kaatopaikan velvoitetarkkailuraportti vuosi 2014 Joni Virtanen Pietarsaari 2015 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 KAATOPAIKKA... 3 3 KAATOPAIKAN TARKKAILU... 4 3.1 Pohjaveden tarkkailu... 4 3.2 Pintavesien
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotKESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY E 732 SIILINJÄRVEN KUNTA KESKIMMÄISEN JÄLKIHOIDETUN KAATOPAIKAN OLUSUHTEIDEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU ESITYS UUDEKSI TARKKAILUSUUNNITELMAKSI KUOPIO 9.6.2010 TÄYDENNETTY
LisätiedotPäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen
Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/1 Dnro ESAVI/613/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan
LisätiedotKalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki
Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotMH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ
MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194
LisätiedotTOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakijan jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Kotkan kaupungin Heinsuolla tiloilla 285-19-3-1 ja 285-19-9908-19.
Etelä-Suomi Päätös Nro 33/2010/2 Dnro ESAVI/536/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Päätös valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista mukaisesta pyynnöstä, joka koskee pilaantuneen maan sijoittamista
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013
PÄÄTÖS Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2013 ASIA Boliden Kokkola Oy:n sinkkitehtaan ympäristöluvan (LSY-2003-Y-410) lupamääräyksen 33 mukaiselle
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotSEINÄJOEN KAUPUNKI ROVEKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 10.8.2010
3136 SEINÄJOEN KAUPUNKI POHJATUTKIMUSSEOSTUS 10.8.2010 SUUNNITTEUTOIMISTO 3136 AUETEKNIIKKA OY TUTKIMUSSEOSTUS JP 10.8.2010 SISÄYSUETTEO 1 TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET... 1 2 TUTKIMUSTUOKSET... 1
LisätiedotYmpäristölautakunta 210 11.12.2014. Maa-ainesten ottamislupa, Tom Lindström, Korppoo 1643/10.03.00.10/2014. Ympäristölautakunta 11.12.
Ympäristölautakunta 210 11.12.2014 Maa-ainesten ottamislupa, Tom Lindström, Korppoo 1643/10.03.00.10/2014 Ympäristölautakunta 11.12.2014 210 Valmistelija Vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull, puh.
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen
LisätiedotHEINOLAN KAUPUNKI PÄÄTÖS 111-2014-3
HEINOLAN KAUPUNKI PÄÄTÖS 111-2014-3 Ympäristö- ja rakennuslautakunta Ympäristönsuojelulain Rauhankatu 3 71 :n mukaisessa 18100 HEINOLA ympäristölupa-asiassa Päätös on annettu julkipanon jälkeen 27.5. 2015
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Toppilan sataman toiminnan lopettamista koskevan määräajan jatkaminen, Oulu Oulun kaupunki / Oulun
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotSastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA
HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012
1 PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.12.2012 ASIA HAKIJA Lassila & Tikanoja Oyj, jätteiden käsittelykeskuksen ympäristölupa, KHO:n palauttama asia, Haukipudas, Punaisenladonkangas
LisätiedotEtelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g)
Etelä-Suomi Päätös Nro 98/2011/1 Dnro ESAVI/693/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2011 ASIA Päätös Suomen Kivisora Oy:n muun muassa puhtaiden maamassojen, louheen, murskeen ja betonijätteen käsittelyä
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotHakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.
Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2011/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 ASIA Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö 103 402-45-1)
Lisätiedot37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE
Teknisen lautakunnan valvontajaosto 37 26.06.2013 MAA-AINESLUPAHAKEMUS METSÄHALLITUS, METSÄTALOUS, SAUNAJÄRVEN KALLIOALUE 54/8.86/2013 VALVJAOS 37 Ympäristönsuojelusihteeri 13.6.2013 ASIA Päätös maa-aineslain
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (5) Helsinki No YS Päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.
PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 5.11.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 204 115 No YS 1444 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.
LisätiedotPOHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA
POHJAVEDEN TARKKAILUSUUNNITELMA Soranotto ja murskaus RUOVESI; Mäkelän sora-alue 702-416-4-67 20.11.2018 Sisällys 1 Perustiedot... 2 2 Pohjaveden tarkkailusuunnitelma... 3 Pohjaveden korkeuden tarkkailu...
LisätiedotKanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero.
Etelä-Suomi Päätös Nro 95/2012/1 Dnro ESAVI/33/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 5.6.2012 ASIA Kanalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Somero.
LisätiedotPiuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 151/2013/1 Dnro LSSAVI/94/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2013 ASIA LUVAN HAKIJA Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella,
Lisätiedot