YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen. Projektin loppuraportti. Projektikoodi: SO1859

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen. Projektin loppuraportti. Projektikoodi: SO1859"

Transkriptio

1 YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen Projektin loppuraportti Projektikoodi: SO1859

2 1 Yrityskohtaamo - tuettu tie yrittäjyyteen Projektikoodi: SO1859 Sisältö: LOPPURAPORTTI 1. Taustatiedot 2 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista 2 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät 3 Lähtökohta Tavoitteet Kohderyhmät 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4 Projektin toteutus Arvot ja periaatteet Koulutusmalli Koulutuksen kehittäminen Valmentajavalmennus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yhteistyö ja työnjako eri tahojen kanssa 5. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin tulokset 11 Analyysi ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Yleisarviointi Projektin konkreettiset tulokset 7. Projektin rahoitus ja taloushallinto Ongelmat ja suositukset Toiminnan jatkuvuus 15

3 2 1. Taustatiedot Yrityskohtaamo-hanke oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti, jonka tarkoituksena oli luoda kohtaamispaikka yrityksestä luopuville ja potentiaalisille yrittäjäksi aikoville opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä työttömille. Projektin rahoituspäätöksen mukainen toteuttamisaika oli Käytännössä projekti pääsi alkamaan ja syyskuussa 2007 haetun jatkoajan mukaisesti päättyi Projektin arvioidut kokonaiskustannukset olivat euroa. Tästä summasta katettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kautta euroa, josta työhallinnon kautta tullutta rahoitusta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin oli euroa. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun omarahoitusosuus oli euroa. Projektin vastuuhenkilönä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toimi kehittämisjohtaja Lasse Neuvonen, projektipäällikkönä lehtori Eeva Karttunen, koulutussuunnittelijoina Maria Kauppila- Mäkelä ( ) sekä Minna Nirkko ( ). 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Yrityskohtaamossa luotiin monialainen, 26 opintopisteen laajuinen, yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi ammattikorkeakoulun opetustarjontaa. Hankkeessa tarjottiin yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja joustava oppimisympäristö uuden tai jatkettavan yritystoiminnan kehittämiseksi. Opinnot on toteutettu monimuoto-opintoina, jonka oppimisprosessia ohjataan Alluoppimisympäristön kautta. Opinnot koostuvat sekä lähiopetuksesta että etäopiskelujaksoista. Tärkeä osa koulutuksessa on työelämän ja yritystoiminnan liittäminen kiinteästi prosessiin erilaisten oppimistehtävien kautta sekä kutsumalla elinkeinoelämän edustajia vieraileviksi asiantuntijoiksi. Tavoitteena oli myös tarjota jo ammattikorkeakoulusta valmistuneille, opiskeleville sekä työttömille ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä sitä kautta myös mahdollisesti tukea luopuvaa yrittäjää omistajanvaihdosprosessissa. Yrittäjyyden kynnyksen madaltamisessa onnistuttiin ottamalla kaikissa opintojen sisällöissä huomioon pk-yrittäjän arkipäivän näkökulma. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa jäi vielä paljon kehitettävää. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille ne ongelmat, jotka tekevät omistajanvaihdosprosessista vaativan. Pilottikurssille, joka oli 46 op:n laajuinen, osallistui lukuvuonna kolme amk:n tutkintoopiskelijaa, kymmenen työnhakijaa ja kaksi työssä olevaa yrittäjäksi aikovaa henkilöä. Sen tarkoituksena oli myös toimia kohtaamispaikkana edellä mainituille ryhmille ja jo toimiville yrittäjille. Yrittäjyyskurssille osallistuneet ja yrittäjänä toimivat tapasivat useissa Yrityskohtaamon järjestämissä tilaisuuksissa sekä erillisillä yrityskäynneillä. Lisäksi projektin aikana toimintaan tulivat mukaan Josek Oy:n yrityskummit, joiden kanssa osa yrittäjiksi aikovista solmi yhteistyösopimuksen.

4 3 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Lähtökohta Projektin lähtökohtana oli tieto siitä, että lähivuosina noin yritystä etsii jatkajaa yrittäjän siirtyessä eläkkeelle. Sen hetkisten arvioiden mukaan vain %:lle omistajanvaihdosta odottavista yrityksistä löytyisi jatkaja oman perheen tai suvun piiristä. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajanvaihdokset toteutuisivat entistä useammin yrityskauppoina vapailla markkinoilla, eivätkä perinteisinä sukupolvenvaihdoksina. Toisena lähtökohtana oli julkiseen keskusteluun voimakkaasti noussut yrittäjyyskasvatus-teema. Yleisesti tunnustetaan, että aktiivinen kansalaiskasvatus ja hyvä ammattikasvatus, jota meillä on harjoitettu läpi koko kouluhistorian, ei pysty tuottamaan haluttua tulosta yrittäjyyden suhteen. Suurimpana yrittämisen uhkana nähdään nuorten passiivinen suhtautuminen yrittämiseen. Nuorten yrittäjyyshalukkuuteen halutaan kiinnittää koulutuksessa entistä enemmän huomiota. Siksi yrittäjyyskoulutus nostettiin keskeiseksi kehittämisen kohteeksi Yrityskohtaamo-projektissa. Nähtiin, että yrittäjyyskoulutuksella vaikutetaan parhaiten yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin syntymiseen. Lisäksi ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja -asetus (352/2003) edellyttävät, että ammattikorkeakoulut antavat opiskelijoille myös yrittäjävalmiuksia. Tämä projekti vastasi haasteeseen Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun osalta koko organisaation tasolla. Tavoitteet Projektihakemuksen mukaan tavoitteena oli luoda malli yritystoiminnasta luopuvien ja potentiaalisten jatkajien kohtaamotoiminnalle. Tavoitteet täsmennettiin seuraavasti: 1. luodaan monialainen yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetustarjontaa sekä liitetään työelämä ja yritystoiminta kiinteäksi osaksi koulutusprosessia, 2. tarjotaan yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja monialainen oppimisympäristö, 3. hyödynnetään olemassa olevia koulutus- ja valmennusohjelmia sekä muita hyviä toimintamalleja, 4. tarjotaan ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä tuetaan yrittäjää yrittäjäpolvenvaihdosprosessissa, 5. tuetaan aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumista, sekä 6. yhdistetään eri organisaatioiden osaamista ja neuvontapalveluja. Projektin tuloksena odotettiin syntyvän monialainen yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehto Pohjois- Karjalan ammattikorkeakouluun sekä malli yritystoiminnasta luopuvien ja potentiaalisten jatkajien kohtaamotoiminnasta. Projektin tarkoituksena oli yhdistää eri toimijoiden osaamista ja palveluja sekä tuottaa uusia yhteistyömalleja ja työkaluja yrittäjyyden edistämiseen. Kohderyhmät Projektin kohderyhminä olivat yrittäjiksi aikovat ja yrittäjäpolvenvaihdosta suunnittelevat, vasta valmistuneet, aikuisopiskelijat ja työttömät, opetushenkilökunta ja yritysvalmentajat.

5 4 4. Projektin toteutus ja yhteistyö Projektin toteutus Projektin suunnittelun aloitti syyskuussa 2005 projektipäällikkö lehtorin viranhoidon ohessa. Tavanomaisten projektin aloittamistoimenpiteiden ohella tärkeimmäksi toimenpiteeksi alkuvaiheessa nousi koulutusmallin suunnittelu. Projektipäällikkö oli tutustunut laajasti jo ennen projektin alkamista yrittäjyyskasvatuksen teoriaan ja käytäntöihin, muun muassa suorittamalla tiimimestaritutkinnon Jyväskylän Tiimiakatemiassa, osallistumalla Valmentajamyrsky-tapahtumiin sekä tekemällä tutkimuksen Yrittäjyyskasvatuksen käyttöteoria. Lisäksi projektin aikana benchmarkattiin esim. Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämö-hanketta. Arvot ja periaatteet Koulutusmallin suunnittelun pohjana toimivat valitut arvot ja pedagogiset periaatteet. Tärkeimmiksi koulutuksessa vaalittaviksi arvoiksi nousivat yrittäjähenkisyys, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Arvopohjan perustana oli humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihminen on ainutkertainen, arvokas yksilö, joka on vapaa, luova, vuorovaikutukseen pyrkivä ja jolla on oma tahto, kyky kehittyä sekä tehdä valintoja, joista hän ottaa täyden vastuun. Kehittyvä tiedonkäsitys näkee oppijan kykeneväksi itse etsimään, käsittelemään, ymmärtämään, muokkaamaan ja arvioimaan kriittisesti tietoa. Näin tiedot ja taidot voivat integroitua laajoiksi asiakokonaisuuksiksi ja ammatilliseksi osaamiseksi. Tätä tukee konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan tieto ei ole sellaisenaan siirrettävissä olevaa heijastumaa maailmasta, vaan se on aina yksilön tai yhteisön ja ympäristön vuorovaikutteisesti rakentamaa. Edellä mainitut arvot ja periaatteet ovat linjassa muun muassa Alan Gibbin tutkiman yrittäjämäisen oppimisen kanssa. Koulutusmalli Opintokokonaisuuden sisällöt koottiin koulutuksen pilotointivaiheessa neljän eri teeman alle, jotka olivat yksilö & yrittäjä, asiakas, yritys ja yritysympäristö. Teemoilla haettiin sitä, että toisiaan tukevat opintojaksot muodostavat kokonaisuuksia, joihin sisältyviä opintoja voidaan toteuttaa rinnakkain. Teema-ajattelun taustalla on yrittäjäksi kasvaminen ja liiketoiminnan perusprosessit sekä se, että työelämän ongelmat eivät noudata oppiaineiden jakoa. Yksilö & yrittäjä -teemassa keskityttiin oppijan yrittäjyysvalmiuksien ja vahvuuksien kartoittamiseen ja kehittämiseen. Asiakas -teemaan koottiin asiakkuuksien hallintaan ja kehittämiseen liittyviä aihealueita. Yritys -teeman alla kehitettiin omaa liiketoimintasuunnitelmaa ja käsiteltiin yritystoiminnan sisältökysymyksiä pk-yrityksen näkökulmasta ja tarpeista lähtien. Yritysympäristö - teemaan koottiin sidosryhmätietoutta, paneuduttiin yrityksen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin sekä pohdittiin liiketoiminnan eettisiä ulottuvuuksia, kansainvälisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Teemojen läpi kulkevana ja niitä yhdistävänä tekijänä olivat vahvasti pk-yrityksen näkökulma, yhteisöllinen oppiminen ja dialogisuus sekä ryhmän jäsenten yksilöllisen taustan kunnioittaminen ja hyödyntäminen.

6 5 yksilö & yrittäjä 10op asiakas 10 op yritys 14 op yritysympäristö 11 op ryhmätapaamiset, henkilökohtainen valmennus, sidosryhmäyhteistyö, yrittäjyyteen kasvaminen syksy 2006 talvi kevät 2007 Kuvio 1. Koulutuksen teemat pilottivaiheessa. Yrityskohtaamon pilottikoulutus alkoi ja päättyi Koulutuskokonaisuus oli laajuudeltaan 46 opintopistettä, mikä vastaa yhden lukuvuoden kokopäiväopiskelua. Tähän päädyttiin, koska valtaosalle osallistuneista opiskelu oli sosiaalisin etuuksin tuettua työvoimapoliittista koulutusta. Kuva 1. Pilottikoulutuksen valmistujaispäivään osallistuneita opiskelijoita Tavoitteena oli saada mukaan koulutukseen kaksi 20 henkilön ryhmää, joista toinen valittiin ensisijaisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneista työvoimatoimiston asiakkaista. Toiseen ryhmään haettiin opintojensa loppuvaiheessa olevia amk-opiskelijoita ja muita yrittäjyyskoulutuksesta kiinnostuneita. Työvoimapoliittisen ryhmän hakuprosessi tapahtui Joensuun seudun työvoimatoimiston kautta ja toiseen ryhmään kuuluvat saattoivat hakeutua koulutukseen projektin omalla hakulomakkeella sähköisesti tai postitse. Lopullisen pilottikoulutusryhmän aloitti yksitoista (11) työvoimapoliittista koulutettavaa ja viisi (5) amk-opiskelijaa tai työsuhteessa avoimilla työmarkkinoilla olevaa. Yksi henkilö keskeytti koulutuksen kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Osallistujien hakuprosessin haasteeksi osoittautui koulutuksen markkinoinnin ja varsinaisen aloittamisen ajoitus. Markkinointitoimet ja koulutukseen hakeminen tapahtuivat keväällä 2006 ja koulu-

7 6 tus alkoi vasta syksyllä Ajanjakso oli niin pitkä, että monen hakijan elämäntilanne ennätti muuttua siinä määrin, että he joutuivat perumaan osallistumisensa koulutukseen. Ryhmien pienuuden takia päädyttiin pilottivaiheessa järjestämään vain yksi yhteinen koulutus, joka oli työvoimapoliittiselle ryhmälle kokonaisuudessaan pakollinen ja toisen ryhmän jäsenet saivat valita vapaasti tarvitsemansa osiot opetustarjonnasta. Tämä ratkaisu osoittautui jo heti alussa onnistuneeksi päätökseksi, koska toteutuneen yrittäjyyskoulutuksen vahvuudeksi osoittautui koulutettavien taustojen ja koulutusalojen monipuolisuus ja erilaisuus. Opinnot toteutettiin monimuoto-opintoina, jotka joustavuutensa ja opiskelun itsenäisyyden perusteella sopivat hyvin aiemmin esitettyihin näkemyksiin yrittäjämäisestä oppimisesta. Lähiopinnoissa ohjaajat ja oppijat kohtasivat keskimäärin 2-3 päivänä viikossa. Lähiopintojen keskeisenä tavoitteena oli välittömän ja luontevan vuorovaikutuksen syntyminen oppijoiden, ohjaajien ja muiden sidosryhmien välille. Itsenäisen työskentelyn jaksoilla oppijat opiskelivat ohjeistettujen monimuotoisten tehtävien avulla. Monimuoto-opintojen tukena käytettiin Allu-verkko-oppimisympäristöä, joka pohjautuu R5-generation ohjelmaan. Yrittäjyyskoulutuksen opintomuodoissa haluttiin kunnioittaa koulutettavien työ-, koulutus- ja elämänkokemusta, mikä on aidon yhteisöllisen oppimisen perusta. Koulutuksessa korostettiin yhteistoiminnallisuutta ja sosiaalisuutta. Osana ryhmän yhteishengen luomista oli opiskelijoiden tietoinen ryhmäyttäminen heti opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi lähiopintojen oppimisympäristöjen valinnalla haluttiin tukea yhteisöllisyyttä ja dialogia. Syksyllä 2006 jouduttiin käyttämään laajasti Joensuun seudun kokous- ja koulutustilatarjontaa. Keväällä 2007 opetus tapahtui pääosin ns. kotipesässä Joensuun tiedepuistossa. Kotipesän sisustus suunniteltiin tavallisesta luokkahuoneesta poikkeavaksi hakien turvallista kodikkuutta ja rentoa valppautta - molemmat ryhmäytymistä edistäviä seikkoja. Tilassa oli mm. muunneltavat työpöytäryhmät, oleskelunurkkaus, kahvinkeittomahdollisuus ja pienimuotoinen ammattikirjojen kokoelma. Yrittäjyyskoulutuksen toteuttamisessa tärkeä elementti ovat olleet kouluttajat ja ohjaajat sekä heidän asenteensa että voimavaransa. Kouluttajien valinnassa keskeisinä kriteereinä ovat olleet asiantuntijuuden lisäksi pedagoginen koulutus tai kokemus sekä kyky ottaa huomioon pk-yrittäjän arkipäivän toiminnan tarpeet. Kouluttajina toimivat sekä ammattikorkeakoulun omat opettajat sekä ulkopuoliset asiantuntijat ja vierailevat luennoitsijat. Näiden ryhmien rinnalla opiskelijoiden kannalta tärkeiksi kontakteiksi nousivat yrittäjät ja yrityskummit, joita tavattiin sekä omissa tapahtumissa että yritysvierailuilla. Valtaosa ulkopuolisista asiantuntijoista oli myös itse yrittäjiä. Opintojen arviointi oli laadullinen ja kolmiportainen. Se koostui itsearvioinnista, vertaisarvioinnista ja ohjaajien antamasta arvioinnista. Arvioinnit tapahtuivat lukukauden lopuksi arviointipäivinä (2-3 pvää), jolloin oppija esitteli valitsemansa osiot ja sovitut kokonaisuudet paikalla oleville ohjaajille ja vertaisoppijoille. Kaikista opintojaksoista ja kursseista annettiin hyväksytty / hylätty -arvostelu. Koulutuksen kehittäminen Yrittäjyyskoulutuksen kehittämisen haasteeksi nousi se, että jatkossa koulutusta tarjottaisiin eri koulutusohjelmien tutkinto-opiskelijoille ja muille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on 21 koulutusohjelmaa ja niissä vielä omat suuntautumisvaihtoehtonsa. Lukujärjestysten integroiminen yrittäjyyskoulutuksen mahdollistamiseksi oli käytännössä pois suljettu vaihtoehto. Niinpä malliksi valittiin monimuoto-oppiminen, jossa vuorottelevat iltaisin tapahtuva kontaktiopetus ja verkko-oppimisympäristöä hyödyntävä itsenäisen opiskelun jakso.

8 7 Muita kehittämisessä ratkaistavia haasteita olivat ensimmäisen kierroksen aikana koulutuksen vahvuuksiksi nousseiden tekijöiden säilyttäminen itseopiskeluun painottuvassa mallissa. Haasteisiin haettiin ratkaisua mm. oppimistehtävien erilaisilla järjestelyillä ja sosiaalisen median hyödyntämisellä. Jatkotarjontaan yrittäjyyskoulutuksen kokonaisuutta tiivistettiin ja sen laajuus on 26 opintopistettä. Opintoteemoja on hiukan muutettu. Teemoina ovat nyt: Yksilö & yrittäjä, Asiakas ja Yritys. Aiemmin mukana olleen Yritysympäristö-teeman alla opetetut sisällöt integroitiin kolmeen muuhun teemaan. Tutkinto-opiskelijoille koulutusta tarjotaan vapaasti valittavina kursseina ja muille kiinnostuneille ne ovat tarjolla avoimen amk:n kautta. Toisella hakukierroksella yrittäjyyskursseille ilmoittautui 55 henkilöä, joista kolme avoimen amk:n kautta. Tutkinto-opiskelijoita toisella koulutuskierroksella on mukana lähes kaikista koulutusohjelmista. Toinen koulutuskierros aloitettiin syksyllä 2007 ja tarjonta jatkuu keväällä Suunnitelmissa on myös yrittäjyyskoulutuksen kurssien tarjoaminen kesälukukauden opintoina. yksilö & yrittäjä 6 op asiakas 8 op yritys 12 op ryhmätapaamiset, henkilökohtainen valmennus, sidosryhmäyhteistyö, yrittäjyyteen kasvaminen syksy talvi kevät & kesä Kuvio 2. Koulutuksen teemat vakiinnutettavassa mallissa. Valmentajavalmennus Yrittäjyyskoulutuksen onnistumisen kannalta on oleellista, että koko oppilaitosorganisaatio on hengeltään yrittäjämäinen. Keskeisessä asemassa ovat opettajat ja heidän asenteensa sekä voimavaransa. Yrityskohtaamo-projektissa opettajille järjestettiin oma koulutusjaksonsa, jonka tarkoituksena oli valmentaa heitä tukemaan yritystoimintaa suunnittelevaa opiskelijaa. Yhteistyön varmistamiseksi oppilaitoksen ja yritysneuvontaa järjestävien organisaatioiden kanssa valmennusohjelmaan pyydettiin mukaan myös yritysneuvojia Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksesta, Josek Oy:stä, Keti Oy:stä ja Aventur Partners Oy:stä. Koulutuksen aloitti 21 henkilöä ja sen suoritti loppuun 14 henkilöä. Valmentajavalmennuksen toimittajaksi valittiin CI CityImage Oy ja vastaavana kouluttajana toimi valtiotieteiden tohtori Simo Saurio. Ohjelma koostui kolmesta kokonaisuudesta, jotka jakautuivat vielä pienempiin jaksoihin. Pääkokonaisuudet olivat: 1) potentiaalisen yrittäjän tunnistaminen ja testaus, 2) aloittavan yrittäjän yrittäjäosaamisen ja -kokemuksen tunnistaminen ja kehittäminen, 3) jatkajayrittäjyys ja jatkettavan yrityksen kehittäminen sekä omistajan vaihdoksen toteuttaminen.

9 8 Ryhmä teki koulutuksen aikana ja siihen liittyen seitsemälle myynnissä olevalle yritykselle yritysanalyysin ja toimenpide-ehdotuksen yrityksen kehittämiseksi. Tämä tehtävä antoi arvokasta työelämätietoutta ammattikorkeakoulussa toimiville opettajille. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yrityskohtaamo-hankkeen aikana toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston yhteistyönä yrittäjyyskasvatukseen keskittyneen artikkelikokoelman kirjoittaminen, toimittaminen ja julkaisu. Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen näkökulmia taloudellisen yrittäjyyden edistämiseen - artikkeliteos julkaistiin syyskuussa 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa A (tutkimuksia). Teos käsittelee yritteliäisyyden ja yrittävän elämänasenteen kehittämistä ja on osa korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja pyrkii osaltaan vastaamaan valtakunnallisissa strategiapapereissa nimettyihin pk-yritystoiminnan haasteisiin. Sen artikkeleissa yhdeksän yrittäjyyskasvatuksen parissa toimivaa asiantuntijaa ja tutkijaa avaa uusia näkökulmia yrittäjyyskasvatukseen, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Artikkelikokoelman painopiste asettuu yrittäjyyskasvatuksen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen reunaehtojen tarkasteluun. Yhteistyö ja työnjako eri tahojen kanssa Yrityskohtaamo-projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman koulutusohjelmajohtaja Pekka Sivonen ja varapuheenjohtajana johtaja Pekka Nuutinen Josek Oy:stä. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Kirsti Paajanen Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta, Olli Saikkonen Muuraja Ky:stä, Olli Hatakka Mainostoimisto Grafex Oy:stä, Harri Turunen Henkilöstövalmennus Harri Turunen Oy:stä, Kari Pulkkinen Aventur Partners Oy:stä, Ulla Kuronen Joensuun seudun työvoimatoimistosta, Raimo Moilanen, Kari Mönkkönen ja Lasse Neuvonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Pilottikoulutuksen yrittäjyyskursseja toteutettiin sekä ammattikorkeakoulun opettajien toimesta että ostopalveluina yrityksiltä. Yrityksiä valittaessa tärkeimmiksi valintakriteereiksi nostettiin koulutuksen sisältöehdotuksen sopivuus yrittäjyyskoulutukseen, asiasisällön soveltuvuus pk-yrittäjyyttä suunnittelevalle sekä koulutuksen vetäjän pedagoginen koulutus ja/tai kokemus. Valmentajavalmennuksessa luotiin yhteistyöpohjaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja yritysneuvontaa järjestävien organisaatioiden kanssa. Tätä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Yrittäjyyskoulutukseen liittyi useita hankkeen toimesta järjestettyjä tapahtumia, joiden aikana yrittäjyyskurssilaiset tapasivat yrittäjiä sekä Pohjois-Karjalasta että maakunnan ulkopuolelta. Yhdeksi merkittäväksi sidosryhmäksi nousivat hankkeen aikana Josek Oy:n yrityskummit, joiden kanssa osa yrittäjyyskurssilaisista solmi kummisopimuksen. Yhteistyötapahtumia olivat mm. Kohtaamotalkoot lokakuussa 2006, Kohtaamoleiri marraskuussa 2006 sekä Aivomyrsky ja Valmentajamyrsky Jyväskylässä maaliskuussa Helmikuussa 2007 järjestettiin omistajanvaihdosprosessin kehittämispäivä. Tapahtumassa etsittiin innovoiden uusia mahdollisuuksia saattaa yhteen yritystoiminnasta luopuvia yrittäjiä ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevia henkilöitä. Innosession fasilitaattorina toimi Innotiimi Oy.

10 9 Kuvat 2 ja 3. OPV-prosessin kehittämispäivän ideointia. Hankkeen loppuseminaari oli elokuussa 2007 otsikolla Yrittäjyyspedagogiikan päivä - eväitä yrittäjyyskouluttajille. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda esille yrittäjyyspedagogisia ratkaisuja korkea-asteen yrittäjyyskoulutukseen ja vahvistaa yrittäjyysmyönteistä asennetta yrittäjyyskoulutuksen parissa toimivissa. Kuva 3. Yrittäjyyspedagogiikkapäivän toinen pääpuhuja ja osallistujia. Yrittäjyyskoulutuksen pilottikurssilaiset ja kurssin ohjaajat tapasivat alumnitapaamisessa syyskuussa Vapaaohjelmaisen illan jälkitunnelmaksi jäi, että kaikki kurssilaiset olivat edistyneet omassa työllistymisessään tai yrittäjyyshankkeiden eteenpäin viemisessä. Entisistä kurssilaisista vain yksi oli tuossa vaiheessa työttömänä, mutta hänkin kartoittaa edelleen yritystoiminnan aloittamisen mahdollisuutta.

11 10 5. Julkisuus ja tiedottaminen Yrityskohtaamolle luotiin opinnäytetyönä graafinen ilme syksyllä Grafiikalla ja väreillä haluttiin korostaa yrittäjyyden houkuttavuutta sekä opiskelun sosiaalisuutta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Graafista ilmettä ja valittua logoa on käytetty järjestelmällisesti kaikessa markkinointi-, tiedotusmateriaalissa. Nimen, logon ja tunnuslauseen muodostamalle kokonaisuudelle on haettu oikeutta rekisteröityyn tavaramerkkiin. Kuvio 3. Yrityskohtaamon logo ja tunnuslause. Projektin tiedotus- ja viestintäkanavaksi tehtiin Internet-sivut vuoden 2006 alussa. Lisäksi projektitoiminnan eri vaiheista on tiedotettu ja mainostettu sanomalehti-ilmoituksin, -tiedottein, radiomainoskampanjalla ja sähköpostilla. Hanketta on esitelty myös muutamissa lehtijutuissa. Eri kohderyhmille on järjestetty useita ajankohtaisia lyhytkestoisia tiedotustilaisuuksia ja -seminaareja. Hankkeesta ja sen koulutustarjonnasta painatettiin flyereitä, mainoksia, postereita ja tiedotuslehtisiä. Yrityskohtaamo oli myös esillä Oppia ja työtä -messuilla tammikuussa 2007, Bisnestori-messuilla huhtikuussa 2007 sekä Joensuun yliopiston järjestämässä Yrittäjyyskasvatuksen maakunnalliset kehittämispäivät tapahtumassa syyskuussa. Lisäksi hankkeen vetäjät oli kutsuttu yliopiston tapahtuman asiantuntijoiksi. Loppuraporttia laajemmin yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta on käsitelty kirjallisesti hankkeen tuottamassa Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen -artikkeliteoksessa. Myös hankkeen loppuseminaari käsitteli yrittäjyyskoulusta ja yrittäjyysmyönteistä asennetta.

12 11 6. Projektin tulokset Analyysi ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Hankkeen tavoitteet saavutettiin seuraavasti: Tavoite 1. Luodaan monialainen yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetustarjontaa sekä liitetään työelämä ja yritystoiminta kiinteäksi osaksi koulutusprosessia. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin yrittäjyyskoulutus, joka oli pilottivaiheessa 46 opintopisteen laajuinen kokopäiväinen monimuotokoulutus. Pilottivaiheen kokemusten perusteella kehitettiin vakiinnutettava, 26 opintopisteen laajuinen koulutuskokonaisuus. Koulutus on osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman tarjoamia vapaasti valittavia kursseja. Kurssit ovat tarjolla myös avoimen amk:n kautta. Yrityskohtaamon pilottiryhmässä olleilta henkilöiltä saatiin keväällä 2007 loistava palaute yrittäjyysopintojen laadusta ja toteutuksesta. Palautetta pyydettiin sekä numerollisesti että vapaalla sanallisella palautteella. Kurssilaisten antamien arvosanojen keskiarvo asteikolla 1 5: Opetusteema: Yksilö & yrittäjä Asiakas Yritys Yritysympäristö Yleisarvosana 4 3,9 4,4 3,9 Hyödyllisyys 4 3,8 4,6 4,1 Laaja kokonaisuus yrittämisessä tarvittavia asioita. Loppuun asti laadukasta sisältöä. Ammattitaitoista suunnittelua. Yrityskohtaamo-projektin aikana koulutettiin myös opettajia ja yritysneuvojia yrittäjyysvalmentajiksi. Ajatus siitä, että yrittäjyysvalmentajista tulisi yrittäjäksi aikoville vierellä kulkijoita, ei saadun palautteen mukaan onnistunut. Yrittäjyysvalmentajat jäivät kurssilaisille etäisiksi ja heidän sitoutumistaan aiottuun tehtävään moitittiin. Sitoutumisen heikkous johtunee projektitoiminnan ja koulutusohjelmien perustyön tehtävien suunnittelun erilaisesta aikajänteestä. Onnistuakseen tämä toiminta vaatii pidemmän ajan suunnittelua ja resursoimista opettajien vuosittaisiin työaikasuunnitelmiin. Valkut jäivät etäisiksi. Tavoite 2. Tarjotaan yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja monialainen oppimisympäristö. Yrittäjyyskurssit toteutetaan myös jatkossa monimuoto-opiskeluna, jossa vuorottelevat lähiopetusillat ja itsenäisen työskentelyn jaksot. Oppimisprosessia ohjataan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Allu-virtuaalioppimisympäristössä. Koulutuksessa on otettu huomioon erilaiset oppijat ja siinä käytetään vaihtelevia pedagogisia ratkaisuja. Projektin tuottamassa koulutuksessa noudatettiin etukäteen laadittua opintosuunnitelmaa, jonka perustana oli humanistinen ihmiskäsitys, kehittyvä tiedonkäsitys ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Lisäksi kaikessa toiminnassa vaalittiin yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja pk-yrityksen näkökulmaa. Saadun palautteen mukaan koulutuksen arvot onnistuttiin tuomaan esille koulutuksessa sekä

13 12 niistä pystyttiin tekemään osa projektin jokapäiväistä toimintaa. Edellä mainittujen perusasioiden siirtäminen, vaaliminen ja säilyttäminen myös vakiinnutettavassa mallissa on haaste. Erityisesti olen pitänyt siitä, että luentojen näkökulma on ollut käytännönläheinen. Erilaisuudelle annettiin tilaa. Kaikki samanarvoisia. Tavoite 3. Hyödynnetään olemassa olevia koulutus- ja valmennusohjelmia sekä muita hyviä toimintamalleja. Yrittäjyyskoulutuksen suunnittelun taustalla olivat lukuisat yrittäjyyskasvatuksen tutkimukset sekä projektipäällikön omat yrittäjyyden tutkimukset ja työkokemus. Näitä yhdistämällä syntyi innovatiivinen pohjoiskarjalainen yrittäjyyskoulutuksen malli. Valmennuksen suunnitteluun oli käytetty aikaa, se näkyi tuloksissa, hienoja luentoja, asiantuntijavierailuja, jne. Ohjelma oli tosi monipuolinen. Tavoite 4. Tarjotaan ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä tuetaan yrittäjää yrittäjäpolvenvaihdosprosessissa. Yrittäjyyden kynnyksen madaltamisessa onnistuttiin ottamalla kaikissa opintojen sisällöissä huomioon pk-yrittäjän arkipäivän näkökulma. Opetuksessa käytettiin tietoisesti esimerkkeinä pieniä yrityksiä ja muistutettiin yrittämisen muotojen moninaisuudesta. Näin annettiin oikeutus myös pienelle yritystoiminnalle. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa jäi vielä paljon kehitettävää. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille ne ongelmat, jotka tekevät omistajanvaihdosprosessista vaativan. Tavoite 5. Tuetaan aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumista. Aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumisen tukemiseksi on toimintamallia vielä kehitettävä. Koulutuksessa pidettiin esillä mahdollisuutta lähteä liiketoimintaan mukaan myös toimivan yrityksen ostamisen kautta. Toukokuussa 2007 kurssilaisista kaksi henkilöä ilmoitti aloittavansa neuvottelut toimivan yrityksen ostamisesta, mutta molempien kohdalta asia oli vielä kesken syyskuussa Kurssin päättyessä kurssilaisilla oli 11 toteuttamiskelpoista liiketoimintasuunnitelmaa ja kolme perustettua yritystä. Opettajille ja yritysneuvojille suunnattuun koulutukseen sisältyi seitsemän myytävänä olevan yrityksen analysointi ja toimenpide-ehdotusten tekeminen yritystoiminnan kehittämiseksi tai omistajanvaihdoksen vauhdittamiseksi. Mukana olleet yritykset hyötyivät ehdotuksista ja edistyivät omassa prosessissaan. Tavoite 6. Yhdistetään eri organisaatioiden osaamista ja neuvontapalveluja. Yrityskohtaamo hankkeessa tehtiin yhteistyötä useiden sekä pohjoiskarjalaisten että muualta tulleiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Jo pelkästään kouluttajina toimi lukuvuoden aikana 28 eri asiantuntijaa, joista seitsemän oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opettajia ja 21 ammattikorkeakoulun ulkopuolelta.

14 13 Kokonaisuutena erittäin onnistunut koulutus tähän saakka. Olette valinneet hyvät ulkopuoliset kouluttajat. Lisäksi kaikki käytännön järjestelyt ovat toimineet hyvin. Olen oppinut paljon itsestäni ja muiden ryhmäläisten sekä kouluttajien ideoista. Yleisarviointi Projektin tavoitteista parhaiten onnistuttiin koulutuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Yrityskohtaamon yrittäjyyskoulutuksen vahvuuksiksi nousivat koulutussisältöjen muokkaamiseksi valittu pk-yrityksen näkökulma, vahva pedagoginen painotus ja valinnat sekä yhteisöllisyys. Pk-yrityksen näkökulman korostaminen teki koulutuksesta käytännönläheistä ja se miellyttää yrittäjyyttä vakavasti uravaihtoehdoksi suunnittelevia henkilöitä. Tämä näkökulma erottaa yrittäjyyskoulutuksen ja liiketalouden koulutusohjelman tutkintoon johtavan koulutuksen toisistaan ja se myös täydentää liiketalouden yleistä opetusta. Yrittäjämäistä otetta koulutuksessa haluttiin vahvistaa valitsemalla aktivoivia oppimisen tapoja ja vaihtelemalla pedagogisia ratkaisuja. Sekä teoriaopetuksessa että oppimistehtävissä kannustettiin yhteisölliseen oppimiseen ja kokemusten sekä oppimistulosten jakamiseen. Saaduissa palautteissa kiitettiin ryhmän yhteishenkeä ja ryhmän monimuotoisuutta. Yhteisöllisyyden kehittymisen varmistamiseksi tehtiin tietoisesti töitä jo heti kurssin ensimmäisinä päivinä syyskuussa Kaikki vahvuuksiksi nousseet tekijät olivat jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa painopisteiksi valittuja asioita, mutta ilahduttavaa on, että niiden esille tuomisessa myös onnistuttiin. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa ei vielä Yrityskohtaamon ensimmäisen vaiheen aikana saatu merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille niitä ongelmia, jotka tekevät kyseisestä prosessista vaativan: - Yksi maakunta / alue on liian pieni jatkajien ja luopujien kohtaamiseen. Rajatulla alueella toimialojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat heikosti. Tästä on vahvaa kokemusta mm. Etelä-Suomesta. - Yrittäjyysopiskelijoilta saadun palautteen mukaan yleiset myyntirekisterit / kauppapaikat vastaavat heikosti yritysostoa suunnittelevien tarpeisiin. Potentiaaliset ostajat kokevat, että heiltä vaaditaan liian suurta sitoutumista jo siinä vaiheessa, kun he vasta tiedustelevat mahdollisia kaupan kohteita. Jo perustietojen saannin vaikeus johtaa siihen, että yritystoimintaa uravaihtoehtona suunnitteleva henkilö päätyy mieluummin start up -yritykseen. - Yrityksestä luopuminen on paitsi luopumisprosessi, niin myös oppimisprosessi. Luopumisessa tarvitaan sellaista tietoja ja osaamista, joka ei tule tutuksi päivittäisessä liiketoiminnassa. - Usein luopumispäätöksen tehnyt yrittäjä lopettaa yrityksensä kehittämisen. Kuitenkin omistajanvaihdokseen liittyvään suunnitteluun kuuluu olennaisena osana yritystoiminnan pitäminen myyntikunnossa. Vaikka kehitettävää jäi, niin projektin tavoitteiden toteutumiseen kokonaisuutena on syytä olla tyytyväisiä. Projektin konkreettiset tulokset Yrityskohtaamon konkreettisena tuloksena tuotteistettiin pohjoiskarjalainen yrittäjyyskoulutuksen malli ja kokonaisuus, joka sijoittuu teoreettisesti esihautomotoiminnan kenttään. Projektin aikana

15 14 kehitettiin myös flash-tekniikalla toteutettu yrittäjyystesti ja oman osaamisen tuotteistamisen harjoitus. Muusta koulutustarjonnasta on nostettava esille vielä monipuolinen ja kattava pk-yrityksen viestinnän verkkoaineisto. Hankkeen aikana aloitettiin myös yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa sekä yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksessa, asiantuntijuuden vaihdossa että koulutustarjonnassa. Yrityskohtaamon tuottamia ja tarjoamia yrittäjyysopintoja tullaan käyttämään myös Joensuun yliopiston opetustarjonnassa syksystä 2008 alkaen. 7. Projektin rahoitus ja taloushallinto Projektin rahoitus suunnitelman mukaan Projektin tähän mennessä (31.8.) toteutunut rahoitus ilman opintososiaalisia etuuksia ESR- ja valtion rahoitus euroa ,10 euroa Muu julkinen rahoitus 0 euroa 0 euroa Kuntien rahoitus euroa ,48 euroa Yksityinen rahoitus 0 euroa 0 euroa Tulot 0 euroa 0 euroa Rahoitus yhteensä euroa ,58 euroa 8. Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa ja kehittämissuositukset Opiskelijoiden haku- ja valintaprosessi pilottikoulutukseen oli liian pitkä. Tämänkaltaisessa koulutuksessa kurssille hakemisen / ilmoittautumisen ja kurssin alkamisen välillä ei saa olla liian pitkä aika. Pilottikoulutukseen haettiin sekä työvoimatoimiston kautta että suoraan hankkeen kautta jo keväällä 2006 ja koulutus alkoi syyskuussa Kesän aikana monen koulutukseen hakeneen elämäntilanne ennätti muuttua monista eri syistä niin paljon, että he joutuivat lopulta perumaan osallistumisensa. Lisäksi työvoimatoimiston kautta tulleilta kurssilaisilta saatiin palautetta, että työvoimaneuvojille annetusta informaatiosta huolimatta, he eivät neuvoneet eivätkä edes tuntuneet tietävän koulutuksen olemassa olosta. Yrittäjyyskurssin toiselle kierrokselle opiskelijat pääsivät ilmoittautumaan vasta elo - syyskuun aikana ja koulutus alkoi lokakuussa. Alkaville kursseille ilmoittautui 55 henkilöä ja henkilömäärän elämisestä huolimatta lopulliseksi lukumääräksi on vakiintumassa 50 kurssilaista. Toisella kierroksella koulutus alkoi riittävän nopeasti kurssille ilmoittautumisen jälkeen. Koulutuksen toteuttamisessa hankaluuksia tuotti sopivien koulutustilojen löytäminen. Erilaiset pedagogiset menetelmät tarvitsevat myös erilaisia muunneltavia fyysisiä puitteita. Kaikki tarjolla olevat luokka- ja kokoustilaratkaisut kiinteine kalustusratkaisuineen ovat tarkoitetut perinteisille oppimisen ja opettamisen menetelmille. Tilaongelma helpottui hiukan, kun tammikuussa 2007 projekti sai käyttönsä Joensuun tiedepuistolta vuokratun pysyvän tilan loppuajaksi. Tila ei kuitenkaan mahdollistanut täysin halutunlaisen kalustuksen hankkimista koulutuksen tarpeisiin. Pysyvämpi opiskelupaikka, jota voi sisustaa. Alussa sitä ei ollut, nyt lopussa oli. Pitäkää se ja luovan oppimisen tyyli luokassa.

16 15 Yrittäjyysvalmentajiksi halunneiden opettajien sitoutumista aiottuun tehtävään moitittiin ja he jäivät kurssilaisille etäisiksi. Sitoutumisen heikkous johtuu projektitoiminnan ja koulutusohjelmien perustehtävien suunnittelun erilaisesta aikajänteestä. Onnistuakseen opettajien sitouttaminen projektitoimijoiksi vaatii pitkän ajan suunnittelua ja tehtävien resursoimista vuosittaisiin työaikasuunnitelmiin. Havainnot ja kokemukset kurssilaisten keskuudessa sekä heiltä saadut palautteet vahvistavat käsitystä, että yrittäjyyskoulutus parantaa yleisiä työelämävalmiuksia ja sellaisena yrittäjyyskoulutusta voi suositella yleiseksi kansalaistaidoksi tai työllistymistä edistäväksi koulutukseksi. Kurssilaisista neljä työllistyi pysyvästi jo kurssin aikana. Ainakin kaksi heistä kiitti kurssin antamien tietojen ja taitojen edistäneen merkittävästi työllistymistään. Lisäksi eräs kurssilaisista oli koulutuksen alussa sitä mieltä, että hänen aiempi tutkintonsa antoi liian kapea-alaisen osaamisen työllistymistä varten. Koulutuksen lopussa hän kuitenkin kertoi, että edellisen tutkinnon yhdistämisellä nyt saatuun yrittäjyystietouteen löytyi uusi työpaikka. Elinkeinoelämässä syntyy koko ajan uusia toimenkuvia, joissa yrittäjyystiedoista ja - taidoista on suurta hyötyä. Pilottiryhmän jäsenet olivat taustakoulutukseltaan, iältään, työelämäkokemukseltaan ja elämän tilanteiltaan hyvin erilaisia. Ryhmä oli aidosti monialainen ja heterogeeninen. Tämä koettiin poikkeuksetta ryhmän vahvuudeksi. Yhteisöllinen oppiminen oli aitoa: kokemuksia vaihdettiin avoimesti ja oppimiskokemuksia jaettiin mielellään. Ryhmätapaamiset ja yleensäkin ryhmässä tekeminen ja toisilta oppiminen (ryhmän jäsenten vinkit) haaveet ryhmässä oppimisesta toteutuvat. Aikaisemmissa koulutuksissa ryhmässä oppiminen on jäänyt puolitiehen. Monialaisessa ryhmässä jokainen jäsen edusti oman alansa asiantuntemusta ja sillä oli havaintojen mukaan itsetuntoa nostava vaikutus. Lisäksi keskusteluissa tuli ilmi, että toisen alaa tuntemattomien ryhmän jäsenten kysymykset auttoivat näkemään myös oman alan asioita ja perusteita uudesta näkökulmasta. Saadut kokemukset ja tehdyt havainnot antavat uskalluksen suositella, että koulutukset (esim. työllisyyskoulutuksiin) pitäisikin järjestää niin, että niihin osallistuisi erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Näin keskustelut ja yhteiset mielenkiinnon aiheet monipuolistuvat ja rikastuvat, eikä ryhmässä jäädä liiaksi kiinni yhteisten ongelmien esim. työttömyyden pohtimiseen. 9. Toiminnan jatkuvuus Yrityskohtaamon tarjoama koulutus tullaan vakiinnuttamaan pysyväksi osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman opetustarjontaa. Sen sijoittuminen liiketalouden koulutusohjelmaan antaa myös luonnollisen mahdollisuuden pitää yllä ja kehittää koulutusta myös jatkossa. Toiselle koulutuskierrokselle mukaan tulleiden henkilöiden lukumäärä antaa vahvistuksen sille, että yrittäjyyskoulutusta on kaivattu ja kaikille koulutusohjelmille yhteisesti tarjottaville yrittäjyyskursseille on kysyntää tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Myös Joensuun yliopiston osoittama kiinnostus Yrityskohtaamon tarjoamaa koulutusta kohtaan takaa omalta osaltaan toiminnan jatkuvuutta. Useista eri koulutusohjelmista ja organisaation ulkopuolelta tulevien henkilöiden kokoaminen yhteen ja yhteydenpito heidän kanssaan ja välillä vaatii henkilön, jolle on järjestetty riittävästi resurs-

17 16 seja tähän työhön. Olisi toivottavaa, että tämä seikka otettaisiin huomioon toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavana seikkana. Yrityskohtaamon aikana esiin nousseiden omistajanvaihdosprosessin tukemisen ongelmien ratkaisemiseksi ja opv-prosessin tukemisen mallin kehittämiseksi suunnitellaan uutta hanketta: Yrityskohtaamo II-vaihetta. Suunnittelua tehdään yhdessä Josek Oy:n ja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n kanssa. Rahoituksen saaminen suunnitteilla olevalle hankkeelle vahvistaisi toiminnan jatkumista ja sen edelleen kehittämistä. Uskomattoman hienoa työtä Yrityskohtaamon organisoijilta. Kiitos siitä kaikesta, mitä sain tältä ajalta. Kokemuksellinen vuosi takana, avoin tulevaisuus edessä.

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY

Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa. kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksien edistäminen Etelä-Karjalassa Päivi Ovaska Projektipäällikkö Saimaan ammattiopisto Sampo Antti Oravuo Yritysasiantuntija Imatran seudun kehitysyhtiö KEHY Yrittäjyysvalmiuksen edistämistä

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR

Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta ESR Kaakkois-Suomen ELO-seminaari 26.3.2015 Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on rakentaa Saimaan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli Jatkoväylä-seminaari Haaga-Helia 9.5.2017 Kaisa Tsupari Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli 1 HYRIA KOULUTUS 9.5.2017 Liiketalouden pt/ nuoret Mahdollisuus suorittaa tutkinnonosa (15 osp)

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta

YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta YRITTÄJÄKSI -- tukea ja koulutusta alkuvaiheeseen TE-toimistosta Starttirahalla edistetään yrittäjyyttä ja työllistymistä Se turvaa yrittäjän toimentulon sinä aikana kun yritystoimintaa käynnistetään ja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys

Omaehtoinen yrittäjyys. Sisäinen yrittäjyys. Ulkoinen yrittäjyys 1(9) YRITTÄJYYSKASVATUKSEN VIRIKEMATERIAALI Virikemateriaali antaa sinulle mahdollisuuden pohtia yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia lähijaksoilla, oppimispiireissä ja oppimistehtävissä. 1. YRITTÄJYYDEN

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE 11.01.2010 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry NUORTEN TUKI HANKE Taustaa 1. Nuoret työttömät, maaliskuu 2009 Koko P-K kesäk.09 yht.

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Hankkeen viestintäsuunnitelma Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Markkinointi-instituutti Pirjo Hallipelto pirjo.hallipelto@markinst.fi p. 040 7321 784 Faunatar Johanna Valo Liiketalouden perustutkinto,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Yrittäjyyspolun yhteistyömalli

Yrittäjyyspolun yhteistyömalli Yrittäjyyden edistäminen Kainuussa Yrittäjyyspolun yhteistyömalli Kajaanin ammattikorkeakoulu & Esihautomo Intotalo Päivi Malinen Kajaanin ammattikorkeakoulu paivi.malinen@kajak.fi 044 7101 612 Päivi Partanen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op)

Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Osaaminen lentoon. Asiantuntijasta pedagogiksi - Valmennusohjelma (20 op) Lähtökohtana on asiakas- ja ihmislähtöinen prosessi, jossa matkaan lähdetään luovan osaamisen tunnistamisesta ja ohjaamisesta kannustavalla,

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta", 300350 rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta, 300350 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 181 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta", 300350 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 181 Hankkeen julkinen nimi Yrittäjäksi

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Tuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille.

Tuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille. Tuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille. rekrytapahtumat välittäjäpalvelut Work Smart uraohjausmalli Tarve - Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot