YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen. Projektin loppuraportti. Projektikoodi: SO1859

Transkriptio

1 YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen Projektin loppuraportti Projektikoodi: SO1859

2 1 Yrityskohtaamo - tuettu tie yrittäjyyteen Projektikoodi: SO Sisältö: LOPPURAPORTTI 1. Taustatiedot 2 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista 2 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät 3 Lähtökohta Tavoitteet Kohderyhmät 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4 Projektin toteutus Arvot ja periaatteet Koulutusmalli Koulutuksen kehittäminen Valmentajavalmennus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yhteistyö ja työnjako eri tahojen kanssa 5. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin tulokset 11 Analyysi ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Yleisarviointi Projektin konkreettiset tulokset 7. Projektin rahoitus ja taloushallinto Ongelmat ja suositukset Toiminnan jatkuvuus 15

3 2 1. Taustatiedot Yrityskohtaamo-hanke oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti, jonka tarkoituksena oli luoda kohtaamispaikka yrityksestä luopuville ja potentiaalisille yrittäjäksi aikoville opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä työttömille. Projektin rahoituspäätöksen mukainen toteuttamisaika oli Käytännössä projekti pääsi alkamaan ja syyskuussa 2007 haetun jatkoajan mukaisesti päättyi Projektin arvioidut kokonaiskustannukset olivat euroa. Tästä summasta katettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kautta euroa, josta työhallinnon kautta tullutta rahoitusta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin oli euroa. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun omarahoitusosuus oli euroa. Projektin vastuuhenkilönä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toimi kehittämisjohtaja Lasse Neuvonen, projektipäällikkönä lehtori Eeva Karttunen, koulutussuunnittelijoina Maria Kauppila- Mäkelä ( ) sekä Minna Nirkko ( ). 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Yrityskohtaamossa luotiin monialainen, 26 opintopisteen laajuinen, yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi ammattikorkeakoulun opetustarjontaa. Hankkeessa tarjottiin yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja joustava oppimisympäristö uuden tai jatkettavan yritystoiminnan kehittämiseksi. Opinnot on toteutettu monimuoto-opintoina, jonka oppimisprosessia ohjataan Alluoppimisympäristön kautta. Opinnot koostuvat sekä lähiopetuksesta että etäopiskelujaksoista. Tärkeä osa koulutuksessa on työelämän ja yritystoiminnan liittäminen kiinteästi prosessiin erilaisten oppimistehtävien kautta sekä kutsumalla elinkeinoelämän edustajia vieraileviksi asiantuntijoiksi. Tavoitteena oli myös tarjota jo ammattikorkeakoulusta valmistuneille, opiskeleville sekä työttömille ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä sitä kautta myös mahdollisesti tukea luopuvaa yrittäjää omistajanvaihdosprosessissa. Yrittäjyyden kynnyksen madaltamisessa onnistuttiin ottamalla kaikissa opintojen sisällöissä huomioon pk-yrittäjän arkipäivän näkökulma. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa jäi vielä paljon kehitettävää. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille ne ongelmat, jotka tekevät omistajanvaihdosprosessista vaativan. Pilottikurssille, joka oli 46 op:n laajuinen, osallistui lukuvuonna kolme amk:n tutkintoopiskelijaa, kymmenen työnhakijaa ja kaksi työssä olevaa yrittäjäksi aikovaa henkilöä. Sen tarkoituksena oli myös toimia kohtaamispaikkana edellä mainituille ryhmille ja jo toimiville yrittäjille. Yrittäjyyskurssille osallistuneet ja yrittäjänä toimivat tapasivat useissa Yrityskohtaamon järjestämissä tilaisuuksissa sekä erillisillä yrityskäynneillä. Lisäksi projektin aikana toimintaan tulivat mukaan Josek Oy:n yrityskummit, joiden kanssa osa yrittäjiksi aikovista solmi yhteistyösopimuksen.

4 3 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Lähtökohta Projektin lähtökohtana oli tieto siitä, että lähivuosina noin yritystä etsii jatkajaa yrittäjän siirtyessä eläkkeelle. Sen hetkisten arvioiden mukaan vain %:lle omistajanvaihdosta odottavista yrityksistä löytyisi jatkaja oman perheen tai suvun piiristä. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajanvaihdokset toteutuisivat entistä useammin yrityskauppoina vapailla markkinoilla, eivätkä perinteisinä sukupolvenvaihdoksina. Toisena lähtökohtana oli julkiseen keskusteluun voimakkaasti noussut yrittäjyyskasvatus-teema. Yleisesti tunnustetaan, että aktiivinen kansalaiskasvatus ja hyvä ammattikasvatus, jota meillä on harjoitettu läpi koko kouluhistorian, ei pysty tuottamaan haluttua tulosta yrittäjyyden suhteen. Suurimpana yrittämisen uhkana nähdään nuorten passiivinen suhtautuminen yrittämiseen. Nuorten yrittäjyyshalukkuuteen halutaan kiinnittää koulutuksessa entistä enemmän huomiota. Siksi yrittäjyyskoulutus nostettiin keskeiseksi kehittämisen kohteeksi Yrityskohtaamo-projektissa. Nähtiin, että yrittäjyyskoulutuksella vaikutetaan parhaiten yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin syntymiseen. Lisäksi ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja -asetus (352/2003) edellyttävät, että ammattikorkeakoulut antavat opiskelijoille myös yrittäjävalmiuksia. Tämä projekti vastasi haasteeseen Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun osalta koko organisaation tasolla. Tavoitteet Projektihakemuksen mukaan tavoitteena oli luoda malli yritystoiminnasta luopuvien ja potentiaalisten jatkajien kohtaamotoiminnalle. Tavoitteet täsmennettiin seuraavasti: 1. luodaan monialainen yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetustarjontaa sekä liitetään työelämä ja yritystoiminta kiinteäksi osaksi koulutusprosessia, 2. tarjotaan yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja monialainen oppimisympäristö, 3. hyödynnetään olemassa olevia koulutus- ja valmennusohjelmia sekä muita hyviä toimintamalleja, 4. tarjotaan ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä tuetaan yrittäjää yrittäjäpolvenvaihdosprosessissa, 5. tuetaan aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumista, sekä 6. yhdistetään eri organisaatioiden osaamista ja neuvontapalveluja. Projektin tuloksena odotettiin syntyvän monialainen yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehto Pohjois- Karjalan ammattikorkeakouluun sekä malli yritystoiminnasta luopuvien ja potentiaalisten jatkajien kohtaamotoiminnasta. Projektin tarkoituksena oli yhdistää eri toimijoiden osaamista ja palveluja sekä tuottaa uusia yhteistyömalleja ja työkaluja yrittäjyyden edistämiseen. Kohderyhmät Projektin kohderyhminä olivat yrittäjiksi aikovat ja yrittäjäpolvenvaihdosta suunnittelevat, vasta valmistuneet, aikuisopiskelijat ja työttömät, opetushenkilökunta ja yritysvalmentajat.

5 4 4. Projektin toteutus ja yhteistyö Projektin toteutus Projektin suunnittelun aloitti syyskuussa 2005 projektipäällikkö lehtorin viranhoidon ohessa. Tavanomaisten projektin aloittamistoimenpiteiden ohella tärkeimmäksi toimenpiteeksi alkuvaiheessa nousi koulutusmallin suunnittelu. Projektipäällikkö oli tutustunut laajasti jo ennen projektin alkamista yrittäjyyskasvatuksen teoriaan ja käytäntöihin, muun muassa suorittamalla tiimimestaritutkinnon Jyväskylän Tiimiakatemiassa, osallistumalla Valmentajamyrsky-tapahtumiin sekä tekemällä tutkimuksen Yrittäjyyskasvatuksen käyttöteoria. Lisäksi projektin aikana benchmarkattiin esim. Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämö-hanketta. Arvot ja periaatteet Koulutusmallin suunnittelun pohjana toimivat valitut arvot ja pedagogiset periaatteet. Tärkeimmiksi koulutuksessa vaalittaviksi arvoiksi nousivat yrittäjähenkisyys, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Arvopohjan perustana oli humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihminen on ainutkertainen, arvokas yksilö, joka on vapaa, luova, vuorovaikutukseen pyrkivä ja jolla on oma tahto, kyky kehittyä sekä tehdä valintoja, joista hän ottaa täyden vastuun. Kehittyvä tiedonkäsitys näkee oppijan kykeneväksi itse etsimään, käsittelemään, ymmärtämään, muokkaamaan ja arvioimaan kriittisesti tietoa. Näin tiedot ja taidot voivat integroitua laajoiksi asiakokonaisuuksiksi ja ammatilliseksi osaamiseksi. Tätä tukee konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan tieto ei ole sellaisenaan siirrettävissä olevaa heijastumaa maailmasta, vaan se on aina yksilön tai yhteisön ja ympäristön vuorovaikutteisesti rakentamaa. Edellä mainitut arvot ja periaatteet ovat linjassa muun muassa Alan Gibbin tutkiman yrittäjämäisen oppimisen kanssa. Koulutusmalli Opintokokonaisuuden sisällöt koottiin koulutuksen pilotointivaiheessa neljän eri teeman alle, jotka olivat yksilö & yrittäjä, asiakas, yritys ja yritysympäristö. Teemoilla haettiin sitä, että toisiaan tukevat opintojaksot muodostavat kokonaisuuksia, joihin sisältyviä opintoja voidaan toteuttaa rinnakkain. Teema-ajattelun taustalla on yrittäjäksi kasvaminen ja liiketoiminnan perusprosessit sekä se, että työelämän ongelmat eivät noudata oppiaineiden jakoa. Yksilö & yrittäjä -teemassa keskityttiin oppijan yrittäjyysvalmiuksien ja vahvuuksien kartoittamiseen ja kehittämiseen. Asiakas -teemaan koottiin asiakkuuksien hallintaan ja kehittämiseen liittyviä aihealueita. Yritys -teeman alla kehitettiin omaa liiketoimintasuunnitelmaa ja käsiteltiin yritystoiminnan sisältökysymyksiä pk-yrityksen näkökulmasta ja tarpeista lähtien. Yritysympäristö - teemaan koottiin sidosryhmätietoutta, paneuduttiin yrityksen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin sekä pohdittiin liiketoiminnan eettisiä ulottuvuuksia, kansainvälisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Teemojen läpi kulkevana ja niitä yhdistävänä tekijänä olivat vahvasti pk-yrityksen näkökulma, yhteisöllinen oppiminen ja dialogisuus sekä ryhmän jäsenten yksilöllisen taustan kunnioittaminen ja hyödyntäminen.

6 5 yksilö & yrittäjä 10op asiakas 10 op yritys 14 op yritysympäristö 11 op ryhmätapaamiset, henkilökohtainen valmennus, sidosryhmäyhteistyö, yrittäjyyteen kasvaminen syksy 2006 talvi kevät 2007 Kuvio 1. Koulutuksen teemat pilottivaiheessa. Yrityskohtaamon pilottikoulutus alkoi ja päättyi Koulutuskokonaisuus oli laajuudeltaan 46 opintopistettä, mikä vastaa yhden lukuvuoden kokopäiväopiskelua. Tähän päädyttiin, koska valtaosalle osallistuneista opiskelu oli sosiaalisin etuuksin tuettua työvoimapoliittista koulutusta. Kuva 1. Pilottikoulutuksen valmistujaispäivään osallistuneita opiskelijoita Tavoitteena oli saada mukaan koulutukseen kaksi 20 henkilön ryhmää, joista toinen valittiin ensisijaisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneista työvoimatoimiston asiakkaista. Toiseen ryhmään haettiin opintojensa loppuvaiheessa olevia amk-opiskelijoita ja muita yrittäjyyskoulutuksesta kiinnostuneita. Työvoimapoliittisen ryhmän hakuprosessi tapahtui Joensuun seudun työvoimatoimiston kautta ja toiseen ryhmään kuuluvat saattoivat hakeutua koulutukseen projektin omalla hakulomakkeella sähköisesti tai postitse. Lopullisen pilottikoulutusryhmän aloitti yksitoista (11) työvoimapoliittista koulutettavaa ja viisi (5) amk-opiskelijaa tai työsuhteessa avoimilla työmarkkinoilla olevaa. Yksi henkilö keskeytti koulutuksen kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Osallistujien hakuprosessin haasteeksi osoittautui koulutuksen markkinoinnin ja varsinaisen aloittamisen ajoitus. Markkinointitoimet ja koulutukseen hakeminen tapahtuivat keväällä 2006 ja koulu-

7 6 tus alkoi vasta syksyllä Ajanjakso oli niin pitkä, että monen hakijan elämäntilanne ennätti muuttua siinä määrin, että he joutuivat perumaan osallistumisensa koulutukseen. Ryhmien pienuuden takia päädyttiin pilottivaiheessa järjestämään vain yksi yhteinen koulutus, joka oli työvoimapoliittiselle ryhmälle kokonaisuudessaan pakollinen ja toisen ryhmän jäsenet saivat valita vapaasti tarvitsemansa osiot opetustarjonnasta. Tämä ratkaisu osoittautui jo heti alussa onnistuneeksi päätökseksi, koska toteutuneen yrittäjyyskoulutuksen vahvuudeksi osoittautui koulutettavien taustojen ja koulutusalojen monipuolisuus ja erilaisuus. Opinnot toteutettiin monimuoto-opintoina, jotka joustavuutensa ja opiskelun itsenäisyyden perusteella sopivat hyvin aiemmin esitettyihin näkemyksiin yrittäjämäisestä oppimisesta. Lähiopinnoissa ohjaajat ja oppijat kohtasivat keskimäärin 2-3 päivänä viikossa. Lähiopintojen keskeisenä tavoitteena oli välittömän ja luontevan vuorovaikutuksen syntyminen oppijoiden, ohjaajien ja muiden sidosryhmien välille. Itsenäisen työskentelyn jaksoilla oppijat opiskelivat ohjeistettujen monimuotoisten tehtävien avulla. Monimuoto-opintojen tukena käytettiin Allu-verkko-oppimisympäristöä, joka pohjautuu R5-generation ohjelmaan. Yrittäjyyskoulutuksen opintomuodoissa haluttiin kunnioittaa koulutettavien työ-, koulutus- ja elämänkokemusta, mikä on aidon yhteisöllisen oppimisen perusta. Koulutuksessa korostettiin yhteistoiminnallisuutta ja sosiaalisuutta. Osana ryhmän yhteishengen luomista oli opiskelijoiden tietoinen ryhmäyttäminen heti opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi lähiopintojen oppimisympäristöjen valinnalla haluttiin tukea yhteisöllisyyttä ja dialogia. Syksyllä 2006 jouduttiin käyttämään laajasti Joensuun seudun kokous- ja koulutustilatarjontaa. Keväällä 2007 opetus tapahtui pääosin ns. kotipesässä Joensuun tiedepuistossa. Kotipesän sisustus suunniteltiin tavallisesta luokkahuoneesta poikkeavaksi hakien turvallista kodikkuutta ja rentoa valppautta - molemmat ryhmäytymistä edistäviä seikkoja. Tilassa oli mm. muunneltavat työpöytäryhmät, oleskelunurkkaus, kahvinkeittomahdollisuus ja pienimuotoinen ammattikirjojen kokoelma. Yrittäjyyskoulutuksen toteuttamisessa tärkeä elementti ovat olleet kouluttajat ja ohjaajat sekä heidän asenteensa että voimavaransa. Kouluttajien valinnassa keskeisinä kriteereinä ovat olleet asiantuntijuuden lisäksi pedagoginen koulutus tai kokemus sekä kyky ottaa huomioon pk-yrittäjän arkipäivän toiminnan tarpeet. Kouluttajina toimivat sekä ammattikorkeakoulun omat opettajat sekä ulkopuoliset asiantuntijat ja vierailevat luennoitsijat. Näiden ryhmien rinnalla opiskelijoiden kannalta tärkeiksi kontakteiksi nousivat yrittäjät ja yrityskummit, joita tavattiin sekä omissa tapahtumissa että yritysvierailuilla. Valtaosa ulkopuolisista asiantuntijoista oli myös itse yrittäjiä. Opintojen arviointi oli laadullinen ja kolmiportainen. Se koostui itsearvioinnista, vertaisarvioinnista ja ohjaajien antamasta arvioinnista. Arvioinnit tapahtuivat lukukauden lopuksi arviointipäivinä (2-3 pvää), jolloin oppija esitteli valitsemansa osiot ja sovitut kokonaisuudet paikalla oleville ohjaajille ja vertaisoppijoille. Kaikista opintojaksoista ja kursseista annettiin hyväksytty / hylätty -arvostelu. Koulutuksen kehittäminen Yrittäjyyskoulutuksen kehittämisen haasteeksi nousi se, että jatkossa koulutusta tarjottaisiin eri koulutusohjelmien tutkinto-opiskelijoille ja muille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on 21 koulutusohjelmaa ja niissä vielä omat suuntautumisvaihtoehtonsa. Lukujärjestysten integroiminen yrittäjyyskoulutuksen mahdollistamiseksi oli käytännössä pois suljettu vaihtoehto. Niinpä malliksi valittiin monimuoto-oppiminen, jossa vuorottelevat iltaisin tapahtuva kontaktiopetus ja verkko-oppimisympäristöä hyödyntävä itsenäisen opiskelun jakso.

8 7 Muita kehittämisessä ratkaistavia haasteita olivat ensimmäisen kierroksen aikana koulutuksen vahvuuksiksi nousseiden tekijöiden säilyttäminen itseopiskeluun painottuvassa mallissa. Haasteisiin haettiin ratkaisua mm. oppimistehtävien erilaisilla järjestelyillä ja sosiaalisen median hyödyntämisellä. Jatkotarjontaan yrittäjyyskoulutuksen kokonaisuutta tiivistettiin ja sen laajuus on 26 opintopistettä. Opintoteemoja on hiukan muutettu. Teemoina ovat nyt: Yksilö & yrittäjä, Asiakas ja Yritys. Aiemmin mukana olleen Yritysympäristö-teeman alla opetetut sisällöt integroitiin kolmeen muuhun teemaan. Tutkinto-opiskelijoille koulutusta tarjotaan vapaasti valittavina kursseina ja muille kiinnostuneille ne ovat tarjolla avoimen amk:n kautta. Toisella hakukierroksella yrittäjyyskursseille ilmoittautui 55 henkilöä, joista kolme avoimen amk:n kautta. Tutkinto-opiskelijoita toisella koulutuskierroksella on mukana lähes kaikista koulutusohjelmista. Toinen koulutuskierros aloitettiin syksyllä 2007 ja tarjonta jatkuu keväällä Suunnitelmissa on myös yrittäjyyskoulutuksen kurssien tarjoaminen kesälukukauden opintoina. yksilö & yrittäjä 6 op asiakas 8 op yritys 12 op ryhmätapaamiset, henkilökohtainen valmennus, sidosryhmäyhteistyö, yrittäjyyteen kasvaminen syksy talvi kevät & kesä Kuvio 2. Koulutuksen teemat vakiinnutettavassa mallissa. Valmentajavalmennus Yrittäjyyskoulutuksen onnistumisen kannalta on oleellista, että koko oppilaitosorganisaatio on hengeltään yrittäjämäinen. Keskeisessä asemassa ovat opettajat ja heidän asenteensa sekä voimavaransa. Yrityskohtaamo-projektissa opettajille järjestettiin oma koulutusjaksonsa, jonka tarkoituksena oli valmentaa heitä tukemaan yritystoimintaa suunnittelevaa opiskelijaa. Yhteistyön varmistamiseksi oppilaitoksen ja yritysneuvontaa järjestävien organisaatioiden kanssa valmennusohjelmaan pyydettiin mukaan myös yritysneuvojia Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksesta, Josek Oy:stä, Keti Oy:stä ja Aventur Partners Oy:stä. Koulutuksen aloitti 21 henkilöä ja sen suoritti loppuun 14 henkilöä. Valmentajavalmennuksen toimittajaksi valittiin CI CityImage Oy ja vastaavana kouluttajana toimi valtiotieteiden tohtori Simo Saurio. Ohjelma koostui kolmesta kokonaisuudesta, jotka jakautuivat vielä pienempiin jaksoihin. Pääkokonaisuudet olivat: 1) potentiaalisen yrittäjän tunnistaminen ja testaus, 2) aloittavan yrittäjän yrittäjäosaamisen ja -kokemuksen tunnistaminen ja kehittäminen, 3) jatkajayrittäjyys ja jatkettavan yrityksen kehittäminen sekä omistajan vaihdoksen toteuttaminen.

9 8 Ryhmä teki koulutuksen aikana ja siihen liittyen seitsemälle myynnissä olevalle yritykselle yritysanalyysin ja toimenpide-ehdotuksen yrityksen kehittämiseksi. Tämä tehtävä antoi arvokasta työelämätietoutta ammattikorkeakoulussa toimiville opettajille. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yrityskohtaamo-hankkeen aikana toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston yhteistyönä yrittäjyyskasvatukseen keskittyneen artikkelikokoelman kirjoittaminen, toimittaminen ja julkaisu. Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen näkökulmia taloudellisen yrittäjyyden edistämiseen - artikkeliteos julkaistiin syyskuussa 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa A (tutkimuksia). Teos käsittelee yritteliäisyyden ja yrittävän elämänasenteen kehittämistä ja on osa korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja pyrkii osaltaan vastaamaan valtakunnallisissa strategiapapereissa nimettyihin pk-yritystoiminnan haasteisiin. Sen artikkeleissa yhdeksän yrittäjyyskasvatuksen parissa toimivaa asiantuntijaa ja tutkijaa avaa uusia näkökulmia yrittäjyyskasvatukseen, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Artikkelikokoelman painopiste asettuu yrittäjyyskasvatuksen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen reunaehtojen tarkasteluun. Yhteistyö ja työnjako eri tahojen kanssa Yrityskohtaamo-projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman koulutusohjelmajohtaja Pekka Sivonen ja varapuheenjohtajana johtaja Pekka Nuutinen Josek Oy:stä. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Kirsti Paajanen Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta, Olli Saikkonen Muuraja Ky:stä, Olli Hatakka Mainostoimisto Grafex Oy:stä, Harri Turunen Henkilöstövalmennus Harri Turunen Oy:stä, Kari Pulkkinen Aventur Partners Oy:stä, Ulla Kuronen Joensuun seudun työvoimatoimistosta, Raimo Moilanen, Kari Mönkkönen ja Lasse Neuvonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Pilottikoulutuksen yrittäjyyskursseja toteutettiin sekä ammattikorkeakoulun opettajien toimesta että ostopalveluina yrityksiltä. Yrityksiä valittaessa tärkeimmiksi valintakriteereiksi nostettiin koulutuksen sisältöehdotuksen sopivuus yrittäjyyskoulutukseen, asiasisällön soveltuvuus pk-yrittäjyyttä suunnittelevalle sekä koulutuksen vetäjän pedagoginen koulutus ja/tai kokemus. Valmentajavalmennuksessa luotiin yhteistyöpohjaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja yritysneuvontaa järjestävien organisaatioiden kanssa. Tätä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Yrittäjyyskoulutukseen liittyi useita hankkeen toimesta järjestettyjä tapahtumia, joiden aikana yrittäjyyskurssilaiset tapasivat yrittäjiä sekä Pohjois-Karjalasta että maakunnan ulkopuolelta. Yhdeksi merkittäväksi sidosryhmäksi nousivat hankkeen aikana Josek Oy:n yrityskummit, joiden kanssa osa yrittäjyyskurssilaisista solmi kummisopimuksen. Yhteistyötapahtumia olivat mm. Kohtaamotalkoot lokakuussa 2006, Kohtaamoleiri marraskuussa 2006 sekä Aivomyrsky ja Valmentajamyrsky Jyväskylässä maaliskuussa Helmikuussa 2007 järjestettiin omistajanvaihdosprosessin kehittämispäivä. Tapahtumassa etsittiin innovoiden uusia mahdollisuuksia saattaa yhteen yritystoiminnasta luopuvia yrittäjiä ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevia henkilöitä. Innosession fasilitaattorina toimi Innotiimi Oy.

10 9 Kuvat 2 ja 3. OPV-prosessin kehittämispäivän ideointia. Hankkeen loppuseminaari oli elokuussa 2007 otsikolla Yrittäjyyspedagogiikan päivä - eväitä yrittäjyyskouluttajille. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda esille yrittäjyyspedagogisia ratkaisuja korkea-asteen yrittäjyyskoulutukseen ja vahvistaa yrittäjyysmyönteistä asennetta yrittäjyyskoulutuksen parissa toimivissa. Kuva 3. Yrittäjyyspedagogiikkapäivän toinen pääpuhuja ja osallistujia. Yrittäjyyskoulutuksen pilottikurssilaiset ja kurssin ohjaajat tapasivat alumnitapaamisessa syyskuussa Vapaaohjelmaisen illan jälkitunnelmaksi jäi, että kaikki kurssilaiset olivat edistyneet omassa työllistymisessään tai yrittäjyyshankkeiden eteenpäin viemisessä. Entisistä kurssilaisista vain yksi oli tuossa vaiheessa työttömänä, mutta hänkin kartoittaa edelleen yritystoiminnan aloittamisen mahdollisuutta.

11 10 5. Julkisuus ja tiedottaminen Yrityskohtaamolle luotiin opinnäytetyönä graafinen ilme syksyllä Grafiikalla ja väreillä haluttiin korostaa yrittäjyyden houkuttavuutta sekä opiskelun sosiaalisuutta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Graafista ilmettä ja valittua logoa on käytetty järjestelmällisesti kaikessa markkinointi-, tiedotusmateriaalissa. Nimen, logon ja tunnuslauseen muodostamalle kokonaisuudelle on haettu oikeutta rekisteröityyn tavaramerkkiin. Kuvio 3. Yrityskohtaamon logo ja tunnuslause. Projektin tiedotus- ja viestintäkanavaksi tehtiin Internet-sivut vuoden 2006 alussa. Lisäksi projektitoiminnan eri vaiheista on tiedotettu ja mainostettu sanomalehti-ilmoituksin, -tiedottein, radiomainoskampanjalla ja sähköpostilla. Hanketta on esitelty myös muutamissa lehtijutuissa. Eri kohderyhmille on järjestetty useita ajankohtaisia lyhytkestoisia tiedotustilaisuuksia ja -seminaareja. Hankkeesta ja sen koulutustarjonnasta painatettiin flyereitä, mainoksia, postereita ja tiedotuslehtisiä. Yrityskohtaamo oli myös esillä Oppia ja työtä -messuilla tammikuussa 2007, Bisnestori-messuilla huhtikuussa 2007 sekä Joensuun yliopiston järjestämässä Yrittäjyyskasvatuksen maakunnalliset kehittämispäivät tapahtumassa syyskuussa. Lisäksi hankkeen vetäjät oli kutsuttu yliopiston tapahtuman asiantuntijoiksi. Loppuraporttia laajemmin yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta on käsitelty kirjallisesti hankkeen tuottamassa Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen -artikkeliteoksessa. Myös hankkeen loppuseminaari käsitteli yrittäjyyskoulusta ja yrittäjyysmyönteistä asennetta.

12 11 6. Projektin tulokset Analyysi ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Hankkeen tavoitteet saavutettiin seuraavasti: Tavoite 1. Luodaan monialainen yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetustarjontaa sekä liitetään työelämä ja yritystoiminta kiinteäksi osaksi koulutusprosessia. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin yrittäjyyskoulutus, joka oli pilottivaiheessa 46 opintopisteen laajuinen kokopäiväinen monimuotokoulutus. Pilottivaiheen kokemusten perusteella kehitettiin vakiinnutettava, 26 opintopisteen laajuinen koulutuskokonaisuus. Koulutus on osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman tarjoamia vapaasti valittavia kursseja. Kurssit ovat tarjolla myös avoimen amk:n kautta. Yrityskohtaamon pilottiryhmässä olleilta henkilöiltä saatiin keväällä 2007 loistava palaute yrittäjyysopintojen laadusta ja toteutuksesta. Palautetta pyydettiin sekä numerollisesti että vapaalla sanallisella palautteella. Kurssilaisten antamien arvosanojen keskiarvo asteikolla 1 5: Opetusteema: Yksilö & yrittäjä Asiakas Yritys Yritysympäristö Yleisarvosana 4 3,9 4,4 3,9 Hyödyllisyys 4 3,8 4,6 4,1 Laaja kokonaisuus yrittämisessä tarvittavia asioita. Loppuun asti laadukasta sisältöä. Ammattitaitoista suunnittelua. Yrityskohtaamo-projektin aikana koulutettiin myös opettajia ja yritysneuvojia yrittäjyysvalmentajiksi. Ajatus siitä, että yrittäjyysvalmentajista tulisi yrittäjäksi aikoville vierellä kulkijoita, ei saadun palautteen mukaan onnistunut. Yrittäjyysvalmentajat jäivät kurssilaisille etäisiksi ja heidän sitoutumistaan aiottuun tehtävään moitittiin. Sitoutumisen heikkous johtunee projektitoiminnan ja koulutusohjelmien perustyön tehtävien suunnittelun erilaisesta aikajänteestä. Onnistuakseen tämä toiminta vaatii pidemmän ajan suunnittelua ja resursoimista opettajien vuosittaisiin työaikasuunnitelmiin. Valkut jäivät etäisiksi. Tavoite 2. Tarjotaan yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja monialainen oppimisympäristö. Yrittäjyyskurssit toteutetaan myös jatkossa monimuoto-opiskeluna, jossa vuorottelevat lähiopetusillat ja itsenäisen työskentelyn jaksot. Oppimisprosessia ohjataan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Allu-virtuaalioppimisympäristössä. Koulutuksessa on otettu huomioon erilaiset oppijat ja siinä käytetään vaihtelevia pedagogisia ratkaisuja. Projektin tuottamassa koulutuksessa noudatettiin etukäteen laadittua opintosuunnitelmaa, jonka perustana oli humanistinen ihmiskäsitys, kehittyvä tiedonkäsitys ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Lisäksi kaikessa toiminnassa vaalittiin yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja pk-yrityksen näkökulmaa. Saadun palautteen mukaan koulutuksen arvot onnistuttiin tuomaan esille koulutuksessa sekä

13 12 niistä pystyttiin tekemään osa projektin jokapäiväistä toimintaa. Edellä mainittujen perusasioiden siirtäminen, vaaliminen ja säilyttäminen myös vakiinnutettavassa mallissa on haaste. Erityisesti olen pitänyt siitä, että luentojen näkökulma on ollut käytännönläheinen. Erilaisuudelle annettiin tilaa. Kaikki samanarvoisia. Tavoite 3. Hyödynnetään olemassa olevia koulutus- ja valmennusohjelmia sekä muita hyviä toimintamalleja. Yrittäjyyskoulutuksen suunnittelun taustalla olivat lukuisat yrittäjyyskasvatuksen tutkimukset sekä projektipäällikön omat yrittäjyyden tutkimukset ja työkokemus. Näitä yhdistämällä syntyi innovatiivinen pohjoiskarjalainen yrittäjyyskoulutuksen malli. Valmennuksen suunnitteluun oli käytetty aikaa, se näkyi tuloksissa, hienoja luentoja, asiantuntijavierailuja, jne. Ohjelma oli tosi monipuolinen. Tavoite 4. Tarjotaan ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä tuetaan yrittäjää yrittäjäpolvenvaihdosprosessissa. Yrittäjyyden kynnyksen madaltamisessa onnistuttiin ottamalla kaikissa opintojen sisällöissä huomioon pk-yrittäjän arkipäivän näkökulma. Opetuksessa käytettiin tietoisesti esimerkkeinä pieniä yrityksiä ja muistutettiin yrittämisen muotojen moninaisuudesta. Näin annettiin oikeutus myös pienelle yritystoiminnalle. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa jäi vielä paljon kehitettävää. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille ne ongelmat, jotka tekevät omistajanvaihdosprosessista vaativan. Tavoite 5. Tuetaan aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumista. Aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumisen tukemiseksi on toimintamallia vielä kehitettävä. Koulutuksessa pidettiin esillä mahdollisuutta lähteä liiketoimintaan mukaan myös toimivan yrityksen ostamisen kautta. Toukokuussa 2007 kurssilaisista kaksi henkilöä ilmoitti aloittavansa neuvottelut toimivan yrityksen ostamisesta, mutta molempien kohdalta asia oli vielä kesken syyskuussa Kurssin päättyessä kurssilaisilla oli 11 toteuttamiskelpoista liiketoimintasuunnitelmaa ja kolme perustettua yritystä. Opettajille ja yritysneuvojille suunnattuun koulutukseen sisältyi seitsemän myytävänä olevan yrityksen analysointi ja toimenpide-ehdotusten tekeminen yritystoiminnan kehittämiseksi tai omistajanvaihdoksen vauhdittamiseksi. Mukana olleet yritykset hyötyivät ehdotuksista ja edistyivät omassa prosessissaan. Tavoite 6. Yhdistetään eri organisaatioiden osaamista ja neuvontapalveluja. Yrityskohtaamo hankkeessa tehtiin yhteistyötä useiden sekä pohjoiskarjalaisten että muualta tulleiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Jo pelkästään kouluttajina toimi lukuvuoden aikana 28 eri asiantuntijaa, joista seitsemän oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opettajia ja 21 ammattikorkeakoulun ulkopuolelta.

14 13 Kokonaisuutena erittäin onnistunut koulutus tähän saakka. Olette valinneet hyvät ulkopuoliset kouluttajat. Lisäksi kaikki käytännön järjestelyt ovat toimineet hyvin. Olen oppinut paljon itsestäni ja muiden ryhmäläisten sekä kouluttajien ideoista. Yleisarviointi Projektin tavoitteista parhaiten onnistuttiin koulutuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Yrityskohtaamon yrittäjyyskoulutuksen vahvuuksiksi nousivat koulutussisältöjen muokkaamiseksi valittu pk-yrityksen näkökulma, vahva pedagoginen painotus ja valinnat sekä yhteisöllisyys. Pk-yrityksen näkökulman korostaminen teki koulutuksesta käytännönläheistä ja se miellyttää yrittäjyyttä vakavasti uravaihtoehdoksi suunnittelevia henkilöitä. Tämä näkökulma erottaa yrittäjyyskoulutuksen ja liiketalouden koulutusohjelman tutkintoon johtavan koulutuksen toisistaan ja se myös täydentää liiketalouden yleistä opetusta. Yrittäjämäistä otetta koulutuksessa haluttiin vahvistaa valitsemalla aktivoivia oppimisen tapoja ja vaihtelemalla pedagogisia ratkaisuja. Sekä teoriaopetuksessa että oppimistehtävissä kannustettiin yhteisölliseen oppimiseen ja kokemusten sekä oppimistulosten jakamiseen. Saaduissa palautteissa kiitettiin ryhmän yhteishenkeä ja ryhmän monimuotoisuutta. Yhteisöllisyyden kehittymisen varmistamiseksi tehtiin tietoisesti töitä jo heti kurssin ensimmäisinä päivinä syyskuussa Kaikki vahvuuksiksi nousseet tekijät olivat jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa painopisteiksi valittuja asioita, mutta ilahduttavaa on, että niiden esille tuomisessa myös onnistuttiin. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa ei vielä Yrityskohtaamon ensimmäisen vaiheen aikana saatu merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille niitä ongelmia, jotka tekevät kyseisestä prosessista vaativan: - Yksi maakunta / alue on liian pieni jatkajien ja luopujien kohtaamiseen. Rajatulla alueella toimialojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat heikosti. Tästä on vahvaa kokemusta mm. Etelä-Suomesta. - Yrittäjyysopiskelijoilta saadun palautteen mukaan yleiset myyntirekisterit / kauppapaikat vastaavat heikosti yritysostoa suunnittelevien tarpeisiin. Potentiaaliset ostajat kokevat, että heiltä vaaditaan liian suurta sitoutumista jo siinä vaiheessa, kun he vasta tiedustelevat mahdollisia kaupan kohteita. Jo perustietojen saannin vaikeus johtaa siihen, että yritystoimintaa uravaihtoehtona suunnitteleva henkilö päätyy mieluummin start up -yritykseen. - Yrityksestä luopuminen on paitsi luopumisprosessi, niin myös oppimisprosessi. Luopumisessa tarvitaan sellaista tietoja ja osaamista, joka ei tule tutuksi päivittäisessä liiketoiminnassa. - Usein luopumispäätöksen tehnyt yrittäjä lopettaa yrityksensä kehittämisen. Kuitenkin omistajanvaihdokseen liittyvään suunnitteluun kuuluu olennaisena osana yritystoiminnan pitäminen myyntikunnossa. Vaikka kehitettävää jäi, niin projektin tavoitteiden toteutumiseen kokonaisuutena on syytä olla tyytyväisiä. Projektin konkreettiset tulokset Yrityskohtaamon konkreettisena tuloksena tuotteistettiin pohjoiskarjalainen yrittäjyyskoulutuksen malli ja kokonaisuus, joka sijoittuu teoreettisesti esihautomotoiminnan kenttään. Projektin aikana

15 14 kehitettiin myös flash-tekniikalla toteutettu yrittäjyystesti ja oman osaamisen tuotteistamisen harjoitus. Muusta koulutustarjonnasta on nostettava esille vielä monipuolinen ja kattava pk-yrityksen viestinnän verkkoaineisto. Hankkeen aikana aloitettiin myös yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa sekä yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksessa, asiantuntijuuden vaihdossa että koulutustarjonnassa. Yrityskohtaamon tuottamia ja tarjoamia yrittäjyysopintoja tullaan käyttämään myös Joensuun yliopiston opetustarjonnassa syksystä 2008 alkaen. 7. Projektin rahoitus ja taloushallinto Projektin rahoitus suunnitelman mukaan Projektin tähän mennessä (31.8.) toteutunut rahoitus ilman opintososiaalisia etuuksia ESR- ja valtion rahoitus euroa ,10 euroa Muu julkinen rahoitus 0 euroa 0 euroa Kuntien rahoitus euroa ,48 euroa Yksityinen rahoitus 0 euroa 0 euroa Tulot 0 euroa 0 euroa Rahoitus yhteensä euroa ,58 euroa 8. Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa ja kehittämissuositukset Opiskelijoiden haku- ja valintaprosessi pilottikoulutukseen oli liian pitkä. Tämänkaltaisessa koulutuksessa kurssille hakemisen / ilmoittautumisen ja kurssin alkamisen välillä ei saa olla liian pitkä aika. Pilottikoulutukseen haettiin sekä työvoimatoimiston kautta että suoraan hankkeen kautta jo keväällä 2006 ja koulutus alkoi syyskuussa Kesän aikana monen koulutukseen hakeneen elämäntilanne ennätti muuttua monista eri syistä niin paljon, että he joutuivat lopulta perumaan osallistumisensa. Lisäksi työvoimatoimiston kautta tulleilta kurssilaisilta saatiin palautetta, että työvoimaneuvojille annetusta informaatiosta huolimatta, he eivät neuvoneet eivätkä edes tuntuneet tietävän koulutuksen olemassa olosta. Yrittäjyyskurssin toiselle kierrokselle opiskelijat pääsivät ilmoittautumaan vasta elo - syyskuun aikana ja koulutus alkoi lokakuussa. Alkaville kursseille ilmoittautui 55 henkilöä ja henkilömäärän elämisestä huolimatta lopulliseksi lukumääräksi on vakiintumassa 50 kurssilaista. Toisella kierroksella koulutus alkoi riittävän nopeasti kurssille ilmoittautumisen jälkeen. Koulutuksen toteuttamisessa hankaluuksia tuotti sopivien koulutustilojen löytäminen. Erilaiset pedagogiset menetelmät tarvitsevat myös erilaisia muunneltavia fyysisiä puitteita. Kaikki tarjolla olevat luokka- ja kokoustilaratkaisut kiinteine kalustusratkaisuineen ovat tarkoitetut perinteisille oppimisen ja opettamisen menetelmille. Tilaongelma helpottui hiukan, kun tammikuussa 2007 projekti sai käyttönsä Joensuun tiedepuistolta vuokratun pysyvän tilan loppuajaksi. Tila ei kuitenkaan mahdollistanut täysin halutunlaisen kalustuksen hankkimista koulutuksen tarpeisiin. Pysyvämpi opiskelupaikka, jota voi sisustaa. Alussa sitä ei ollut, nyt lopussa oli. Pitäkää se ja luovan oppimisen tyyli luokassa.

16 15 Yrittäjyysvalmentajiksi halunneiden opettajien sitoutumista aiottuun tehtävään moitittiin ja he jäivät kurssilaisille etäisiksi. Sitoutumisen heikkous johtuu projektitoiminnan ja koulutusohjelmien perustehtävien suunnittelun erilaisesta aikajänteestä. Onnistuakseen opettajien sitouttaminen projektitoimijoiksi vaatii pitkän ajan suunnittelua ja tehtävien resursoimista vuosittaisiin työaikasuunnitelmiin. Havainnot ja kokemukset kurssilaisten keskuudessa sekä heiltä saadut palautteet vahvistavat käsitystä, että yrittäjyyskoulutus parantaa yleisiä työelämävalmiuksia ja sellaisena yrittäjyyskoulutusta voi suositella yleiseksi kansalaistaidoksi tai työllistymistä edistäväksi koulutukseksi. Kurssilaisista neljä työllistyi pysyvästi jo kurssin aikana. Ainakin kaksi heistä kiitti kurssin antamien tietojen ja taitojen edistäneen merkittävästi työllistymistään. Lisäksi eräs kurssilaisista oli koulutuksen alussa sitä mieltä, että hänen aiempi tutkintonsa antoi liian kapea-alaisen osaamisen työllistymistä varten. Koulutuksen lopussa hän kuitenkin kertoi, että edellisen tutkinnon yhdistämisellä nyt saatuun yrittäjyystietouteen löytyi uusi työpaikka. Elinkeinoelämässä syntyy koko ajan uusia toimenkuvia, joissa yrittäjyystiedoista ja - taidoista on suurta hyötyä. Pilottiryhmän jäsenet olivat taustakoulutukseltaan, iältään, työelämäkokemukseltaan ja elämän tilanteiltaan hyvin erilaisia. Ryhmä oli aidosti monialainen ja heterogeeninen. Tämä koettiin poikkeuksetta ryhmän vahvuudeksi. Yhteisöllinen oppiminen oli aitoa: kokemuksia vaihdettiin avoimesti ja oppimiskokemuksia jaettiin mielellään. Ryhmätapaamiset ja yleensäkin ryhmässä tekeminen ja toisilta oppiminen (ryhmän jäsenten vinkit) haaveet ryhmässä oppimisesta toteutuvat. Aikaisemmissa koulutuksissa ryhmässä oppiminen on jäänyt puolitiehen. Monialaisessa ryhmässä jokainen jäsen edusti oman alansa asiantuntemusta ja sillä oli havaintojen mukaan itsetuntoa nostava vaikutus. Lisäksi keskusteluissa tuli ilmi, että toisen alaa tuntemattomien ryhmän jäsenten kysymykset auttoivat näkemään myös oman alan asioita ja perusteita uudesta näkökulmasta. Saadut kokemukset ja tehdyt havainnot antavat uskalluksen suositella, että koulutukset (esim. työllisyyskoulutuksiin) pitäisikin järjestää niin, että niihin osallistuisi erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Näin keskustelut ja yhteiset mielenkiinnon aiheet monipuolistuvat ja rikastuvat, eikä ryhmässä jäädä liiaksi kiinni yhteisten ongelmien esim. työttömyyden pohtimiseen. 9. Toiminnan jatkuvuus Yrityskohtaamon tarjoama koulutus tullaan vakiinnuttamaan pysyväksi osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman opetustarjontaa. Sen sijoittuminen liiketalouden koulutusohjelmaan antaa myös luonnollisen mahdollisuuden pitää yllä ja kehittää koulutusta myös jatkossa. Toiselle koulutuskierrokselle mukaan tulleiden henkilöiden lukumäärä antaa vahvistuksen sille, että yrittäjyyskoulutusta on kaivattu ja kaikille koulutusohjelmille yhteisesti tarjottaville yrittäjyyskursseille on kysyntää tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Myös Joensuun yliopiston osoittama kiinnostus Yrityskohtaamon tarjoamaa koulutusta kohtaan takaa omalta osaltaan toiminnan jatkuvuutta. Useista eri koulutusohjelmista ja organisaation ulkopuolelta tulevien henkilöiden kokoaminen yhteen ja yhteydenpito heidän kanssaan ja välillä vaatii henkilön, jolle on järjestetty riittävästi resurs-

17 16 seja tähän työhön. Olisi toivottavaa, että tämä seikka otettaisiin huomioon toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavana seikkana. Yrityskohtaamon aikana esiin nousseiden omistajanvaihdosprosessin tukemisen ongelmien ratkaisemiseksi ja opv-prosessin tukemisen mallin kehittämiseksi suunnitellaan uutta hanketta: Yrityskohtaamo II-vaihetta. Suunnittelua tehdään yhdessä Josek Oy:n ja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n kanssa. Rahoituksen saaminen suunnitteilla olevalle hankkeelle vahvistaisi toiminnan jatkumista ja sen edelleen kehittämistä. Uskomattoman hienoa työtä Yrityskohtaamon organisoijilta. Kiitos siitä kaikesta, mitä sain tältä ajalta. Kokemuksellinen vuosi takana, avoin tulevaisuus edessä.