YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen. Projektin loppuraportti. Projektikoodi: SO1859

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen. Projektin loppuraportti. Projektikoodi: SO1859"

Transkriptio

1 YRITYSKOHTAAMO - tuettu tie yrittäjyyteen Projektin loppuraportti Projektikoodi: SO1859

2 1 Yrityskohtaamo - tuettu tie yrittäjyyteen Projektikoodi: SO1859 Sisältö: LOPPURAPORTTI 1. Taustatiedot 2 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista 2 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät 3 Lähtökohta Tavoitteet Kohderyhmät 4. Projektin toteutus ja yhteistyö 4 Projektin toteutus Arvot ja periaatteet Koulutusmalli Koulutuksen kehittäminen Valmentajavalmennus Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yhteistyö ja työnjako eri tahojen kanssa 5. Julkisuus ja tiedottaminen Projektin tulokset 11 Analyysi ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Yleisarviointi Projektin konkreettiset tulokset 7. Projektin rahoitus ja taloushallinto Ongelmat ja suositukset Toiminnan jatkuvuus 15

3 2 1. Taustatiedot Yrityskohtaamo-hanke oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima projekti, jonka tarkoituksena oli luoda kohtaamispaikka yrityksestä luopuville ja potentiaalisille yrittäjäksi aikoville opiskelijoille, vastavalmistuneille sekä työttömille. Projektin rahoituspäätöksen mukainen toteuttamisaika oli Käytännössä projekti pääsi alkamaan ja syyskuussa 2007 haetun jatkoajan mukaisesti päättyi Projektin arvioidut kokonaiskustannukset olivat euroa. Tästä summasta katettiin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kautta euroa, josta työhallinnon kautta tullutta rahoitusta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin oli euroa. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun omarahoitusosuus oli euroa. Projektin vastuuhenkilönä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa toimi kehittämisjohtaja Lasse Neuvonen, projektipäällikkönä lehtori Eeva Karttunen, koulutussuunnittelijoina Maria Kauppila- Mäkelä ( ) sekä Minna Nirkko ( ). 2. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista Yrityskohtaamossa luotiin monialainen, 26 opintopisteen laajuinen, yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi ammattikorkeakoulun opetustarjontaa. Hankkeessa tarjottiin yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja joustava oppimisympäristö uuden tai jatkettavan yritystoiminnan kehittämiseksi. Opinnot on toteutettu monimuoto-opintoina, jonka oppimisprosessia ohjataan Alluoppimisympäristön kautta. Opinnot koostuvat sekä lähiopetuksesta että etäopiskelujaksoista. Tärkeä osa koulutuksessa on työelämän ja yritystoiminnan liittäminen kiinteästi prosessiin erilaisten oppimistehtävien kautta sekä kutsumalla elinkeinoelämän edustajia vieraileviksi asiantuntijoiksi. Tavoitteena oli myös tarjota jo ammattikorkeakoulusta valmistuneille, opiskeleville sekä työttömille ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä sitä kautta myös mahdollisesti tukea luopuvaa yrittäjää omistajanvaihdosprosessissa. Yrittäjyyden kynnyksen madaltamisessa onnistuttiin ottamalla kaikissa opintojen sisällöissä huomioon pk-yrittäjän arkipäivän näkökulma. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa jäi vielä paljon kehitettävää. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille ne ongelmat, jotka tekevät omistajanvaihdosprosessista vaativan. Pilottikurssille, joka oli 46 op:n laajuinen, osallistui lukuvuonna kolme amk:n tutkintoopiskelijaa, kymmenen työnhakijaa ja kaksi työssä olevaa yrittäjäksi aikovaa henkilöä. Sen tarkoituksena oli myös toimia kohtaamispaikkana edellä mainituille ryhmille ja jo toimiville yrittäjille. Yrittäjyyskurssille osallistuneet ja yrittäjänä toimivat tapasivat useissa Yrityskohtaamon järjestämissä tilaisuuksissa sekä erillisillä yrityskäynneillä. Lisäksi projektin aikana toimintaan tulivat mukaan Josek Oy:n yrityskummit, joiden kanssa osa yrittäjiksi aikovista solmi yhteistyösopimuksen.

4 3 3. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmät Lähtökohta Projektin lähtökohtana oli tieto siitä, että lähivuosina noin yritystä etsii jatkajaa yrittäjän siirtyessä eläkkeelle. Sen hetkisten arvioiden mukaan vain %:lle omistajanvaihdosta odottavista yrityksistä löytyisi jatkaja oman perheen tai suvun piiristä. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajanvaihdokset toteutuisivat entistä useammin yrityskauppoina vapailla markkinoilla, eivätkä perinteisinä sukupolvenvaihdoksina. Toisena lähtökohtana oli julkiseen keskusteluun voimakkaasti noussut yrittäjyyskasvatus-teema. Yleisesti tunnustetaan, että aktiivinen kansalaiskasvatus ja hyvä ammattikasvatus, jota meillä on harjoitettu läpi koko kouluhistorian, ei pysty tuottamaan haluttua tulosta yrittäjyyden suhteen. Suurimpana yrittämisen uhkana nähdään nuorten passiivinen suhtautuminen yrittämiseen. Nuorten yrittäjyyshalukkuuteen halutaan kiinnittää koulutuksessa entistä enemmän huomiota. Siksi yrittäjyyskoulutus nostettiin keskeiseksi kehittämisen kohteeksi Yrityskohtaamo-projektissa. Nähtiin, että yrittäjyyskoulutuksella vaikutetaan parhaiten yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin syntymiseen. Lisäksi ammattikorkeakoululaki (351/2003) ja -asetus (352/2003) edellyttävät, että ammattikorkeakoulut antavat opiskelijoille myös yrittäjävalmiuksia. Tämä projekti vastasi haasteeseen Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun osalta koko organisaation tasolla. Tavoitteet Projektihakemuksen mukaan tavoitteena oli luoda malli yritystoiminnasta luopuvien ja potentiaalisten jatkajien kohtaamotoiminnalle. Tavoitteet täsmennettiin seuraavasti: 1. luodaan monialainen yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetustarjontaa sekä liitetään työelämä ja yritystoiminta kiinteäksi osaksi koulutusprosessia, 2. tarjotaan yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja monialainen oppimisympäristö, 3. hyödynnetään olemassa olevia koulutus- ja valmennusohjelmia sekä muita hyviä toimintamalleja, 4. tarjotaan ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä tuetaan yrittäjää yrittäjäpolvenvaihdosprosessissa, 5. tuetaan aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumista, sekä 6. yhdistetään eri organisaatioiden osaamista ja neuvontapalveluja. Projektin tuloksena odotettiin syntyvän monialainen yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehto Pohjois- Karjalan ammattikorkeakouluun sekä malli yritystoiminnasta luopuvien ja potentiaalisten jatkajien kohtaamotoiminnasta. Projektin tarkoituksena oli yhdistää eri toimijoiden osaamista ja palveluja sekä tuottaa uusia yhteistyömalleja ja työkaluja yrittäjyyden edistämiseen. Kohderyhmät Projektin kohderyhminä olivat yrittäjiksi aikovat ja yrittäjäpolvenvaihdosta suunnittelevat, vasta valmistuneet, aikuisopiskelijat ja työttömät, opetushenkilökunta ja yritysvalmentajat.

5 4 4. Projektin toteutus ja yhteistyö Projektin toteutus Projektin suunnittelun aloitti syyskuussa 2005 projektipäällikkö lehtorin viranhoidon ohessa. Tavanomaisten projektin aloittamistoimenpiteiden ohella tärkeimmäksi toimenpiteeksi alkuvaiheessa nousi koulutusmallin suunnittelu. Projektipäällikkö oli tutustunut laajasti jo ennen projektin alkamista yrittäjyyskasvatuksen teoriaan ja käytäntöihin, muun muassa suorittamalla tiimimestaritutkinnon Jyväskylän Tiimiakatemiassa, osallistumalla Valmentajamyrsky-tapahtumiin sekä tekemällä tutkimuksen Yrittäjyyskasvatuksen käyttöteoria. Lisäksi projektin aikana benchmarkattiin esim. Satakunnan ammattikorkeakoulun Yrityskiihdyttämö-hanketta. Arvot ja periaatteet Koulutusmallin suunnittelun pohjana toimivat valitut arvot ja pedagogiset periaatteet. Tärkeimmiksi koulutuksessa vaalittaviksi arvoiksi nousivat yrittäjähenkisyys, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys. Arvopohjan perustana oli humanistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan ihminen on ainutkertainen, arvokas yksilö, joka on vapaa, luova, vuorovaikutukseen pyrkivä ja jolla on oma tahto, kyky kehittyä sekä tehdä valintoja, joista hän ottaa täyden vastuun. Kehittyvä tiedonkäsitys näkee oppijan kykeneväksi itse etsimään, käsittelemään, ymmärtämään, muokkaamaan ja arvioimaan kriittisesti tietoa. Näin tiedot ja taidot voivat integroitua laajoiksi asiakokonaisuuksiksi ja ammatilliseksi osaamiseksi. Tätä tukee konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan tieto ei ole sellaisenaan siirrettävissä olevaa heijastumaa maailmasta, vaan se on aina yksilön tai yhteisön ja ympäristön vuorovaikutteisesti rakentamaa. Edellä mainitut arvot ja periaatteet ovat linjassa muun muassa Alan Gibbin tutkiman yrittäjämäisen oppimisen kanssa. Koulutusmalli Opintokokonaisuuden sisällöt koottiin koulutuksen pilotointivaiheessa neljän eri teeman alle, jotka olivat yksilö & yrittäjä, asiakas, yritys ja yritysympäristö. Teemoilla haettiin sitä, että toisiaan tukevat opintojaksot muodostavat kokonaisuuksia, joihin sisältyviä opintoja voidaan toteuttaa rinnakkain. Teema-ajattelun taustalla on yrittäjäksi kasvaminen ja liiketoiminnan perusprosessit sekä se, että työelämän ongelmat eivät noudata oppiaineiden jakoa. Yksilö & yrittäjä -teemassa keskityttiin oppijan yrittäjyysvalmiuksien ja vahvuuksien kartoittamiseen ja kehittämiseen. Asiakas -teemaan koottiin asiakkuuksien hallintaan ja kehittämiseen liittyviä aihealueita. Yritys -teeman alla kehitettiin omaa liiketoimintasuunnitelmaa ja käsiteltiin yritystoiminnan sisältökysymyksiä pk-yrityksen näkökulmasta ja tarpeista lähtien. Yritysympäristö - teemaan koottiin sidosryhmätietoutta, paneuduttiin yrityksen ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin sekä pohdittiin liiketoiminnan eettisiä ulottuvuuksia, kansainvälisyyttä ja tulevaisuussuuntautuneisuutta. Teemojen läpi kulkevana ja niitä yhdistävänä tekijänä olivat vahvasti pk-yrityksen näkökulma, yhteisöllinen oppiminen ja dialogisuus sekä ryhmän jäsenten yksilöllisen taustan kunnioittaminen ja hyödyntäminen.

6 5 yksilö & yrittäjä 10op asiakas 10 op yritys 14 op yritysympäristö 11 op ryhmätapaamiset, henkilökohtainen valmennus, sidosryhmäyhteistyö, yrittäjyyteen kasvaminen syksy 2006 talvi kevät 2007 Kuvio 1. Koulutuksen teemat pilottivaiheessa. Yrityskohtaamon pilottikoulutus alkoi ja päättyi Koulutuskokonaisuus oli laajuudeltaan 46 opintopistettä, mikä vastaa yhden lukuvuoden kokopäiväopiskelua. Tähän päädyttiin, koska valtaosalle osallistuneista opiskelu oli sosiaalisin etuuksin tuettua työvoimapoliittista koulutusta. Kuva 1. Pilottikoulutuksen valmistujaispäivään osallistuneita opiskelijoita Tavoitteena oli saada mukaan koulutukseen kaksi 20 henkilön ryhmää, joista toinen valittiin ensisijaisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneista työvoimatoimiston asiakkaista. Toiseen ryhmään haettiin opintojensa loppuvaiheessa olevia amk-opiskelijoita ja muita yrittäjyyskoulutuksesta kiinnostuneita. Työvoimapoliittisen ryhmän hakuprosessi tapahtui Joensuun seudun työvoimatoimiston kautta ja toiseen ryhmään kuuluvat saattoivat hakeutua koulutukseen projektin omalla hakulomakkeella sähköisesti tai postitse. Lopullisen pilottikoulutusryhmän aloitti yksitoista (11) työvoimapoliittista koulutettavaa ja viisi (5) amk-opiskelijaa tai työsuhteessa avoimilla työmarkkinoilla olevaa. Yksi henkilö keskeytti koulutuksen kuukauden harkinta-ajan jälkeen. Osallistujien hakuprosessin haasteeksi osoittautui koulutuksen markkinoinnin ja varsinaisen aloittamisen ajoitus. Markkinointitoimet ja koulutukseen hakeminen tapahtuivat keväällä 2006 ja koulu-

7 6 tus alkoi vasta syksyllä Ajanjakso oli niin pitkä, että monen hakijan elämäntilanne ennätti muuttua siinä määrin, että he joutuivat perumaan osallistumisensa koulutukseen. Ryhmien pienuuden takia päädyttiin pilottivaiheessa järjestämään vain yksi yhteinen koulutus, joka oli työvoimapoliittiselle ryhmälle kokonaisuudessaan pakollinen ja toisen ryhmän jäsenet saivat valita vapaasti tarvitsemansa osiot opetustarjonnasta. Tämä ratkaisu osoittautui jo heti alussa onnistuneeksi päätökseksi, koska toteutuneen yrittäjyyskoulutuksen vahvuudeksi osoittautui koulutettavien taustojen ja koulutusalojen monipuolisuus ja erilaisuus. Opinnot toteutettiin monimuoto-opintoina, jotka joustavuutensa ja opiskelun itsenäisyyden perusteella sopivat hyvin aiemmin esitettyihin näkemyksiin yrittäjämäisestä oppimisesta. Lähiopinnoissa ohjaajat ja oppijat kohtasivat keskimäärin 2-3 päivänä viikossa. Lähiopintojen keskeisenä tavoitteena oli välittömän ja luontevan vuorovaikutuksen syntyminen oppijoiden, ohjaajien ja muiden sidosryhmien välille. Itsenäisen työskentelyn jaksoilla oppijat opiskelivat ohjeistettujen monimuotoisten tehtävien avulla. Monimuoto-opintojen tukena käytettiin Allu-verkko-oppimisympäristöä, joka pohjautuu R5-generation ohjelmaan. Yrittäjyyskoulutuksen opintomuodoissa haluttiin kunnioittaa koulutettavien työ-, koulutus- ja elämänkokemusta, mikä on aidon yhteisöllisen oppimisen perusta. Koulutuksessa korostettiin yhteistoiminnallisuutta ja sosiaalisuutta. Osana ryhmän yhteishengen luomista oli opiskelijoiden tietoinen ryhmäyttäminen heti opintojen alkuvaiheessa. Lisäksi lähiopintojen oppimisympäristöjen valinnalla haluttiin tukea yhteisöllisyyttä ja dialogia. Syksyllä 2006 jouduttiin käyttämään laajasti Joensuun seudun kokous- ja koulutustilatarjontaa. Keväällä 2007 opetus tapahtui pääosin ns. kotipesässä Joensuun tiedepuistossa. Kotipesän sisustus suunniteltiin tavallisesta luokkahuoneesta poikkeavaksi hakien turvallista kodikkuutta ja rentoa valppautta - molemmat ryhmäytymistä edistäviä seikkoja. Tilassa oli mm. muunneltavat työpöytäryhmät, oleskelunurkkaus, kahvinkeittomahdollisuus ja pienimuotoinen ammattikirjojen kokoelma. Yrittäjyyskoulutuksen toteuttamisessa tärkeä elementti ovat olleet kouluttajat ja ohjaajat sekä heidän asenteensa että voimavaransa. Kouluttajien valinnassa keskeisinä kriteereinä ovat olleet asiantuntijuuden lisäksi pedagoginen koulutus tai kokemus sekä kyky ottaa huomioon pk-yrittäjän arkipäivän toiminnan tarpeet. Kouluttajina toimivat sekä ammattikorkeakoulun omat opettajat sekä ulkopuoliset asiantuntijat ja vierailevat luennoitsijat. Näiden ryhmien rinnalla opiskelijoiden kannalta tärkeiksi kontakteiksi nousivat yrittäjät ja yrityskummit, joita tavattiin sekä omissa tapahtumissa että yritysvierailuilla. Valtaosa ulkopuolisista asiantuntijoista oli myös itse yrittäjiä. Opintojen arviointi oli laadullinen ja kolmiportainen. Se koostui itsearvioinnista, vertaisarvioinnista ja ohjaajien antamasta arvioinnista. Arvioinnit tapahtuivat lukukauden lopuksi arviointipäivinä (2-3 pvää), jolloin oppija esitteli valitsemansa osiot ja sovitut kokonaisuudet paikalla oleville ohjaajille ja vertaisoppijoille. Kaikista opintojaksoista ja kursseista annettiin hyväksytty / hylätty -arvostelu. Koulutuksen kehittäminen Yrittäjyyskoulutuksen kehittämisen haasteeksi nousi se, että jatkossa koulutusta tarjottaisiin eri koulutusohjelmien tutkinto-opiskelijoille ja muille yrittäjyydestä kiinnostuneille. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa on 21 koulutusohjelmaa ja niissä vielä omat suuntautumisvaihtoehtonsa. Lukujärjestysten integroiminen yrittäjyyskoulutuksen mahdollistamiseksi oli käytännössä pois suljettu vaihtoehto. Niinpä malliksi valittiin monimuoto-oppiminen, jossa vuorottelevat iltaisin tapahtuva kontaktiopetus ja verkko-oppimisympäristöä hyödyntävä itsenäisen opiskelun jakso.

8 7 Muita kehittämisessä ratkaistavia haasteita olivat ensimmäisen kierroksen aikana koulutuksen vahvuuksiksi nousseiden tekijöiden säilyttäminen itseopiskeluun painottuvassa mallissa. Haasteisiin haettiin ratkaisua mm. oppimistehtävien erilaisilla järjestelyillä ja sosiaalisen median hyödyntämisellä. Jatkotarjontaan yrittäjyyskoulutuksen kokonaisuutta tiivistettiin ja sen laajuus on 26 opintopistettä. Opintoteemoja on hiukan muutettu. Teemoina ovat nyt: Yksilö & yrittäjä, Asiakas ja Yritys. Aiemmin mukana olleen Yritysympäristö-teeman alla opetetut sisällöt integroitiin kolmeen muuhun teemaan. Tutkinto-opiskelijoille koulutusta tarjotaan vapaasti valittavina kursseina ja muille kiinnostuneille ne ovat tarjolla avoimen amk:n kautta. Toisella hakukierroksella yrittäjyyskursseille ilmoittautui 55 henkilöä, joista kolme avoimen amk:n kautta. Tutkinto-opiskelijoita toisella koulutuskierroksella on mukana lähes kaikista koulutusohjelmista. Toinen koulutuskierros aloitettiin syksyllä 2007 ja tarjonta jatkuu keväällä Suunnitelmissa on myös yrittäjyyskoulutuksen kurssien tarjoaminen kesälukukauden opintoina. yksilö & yrittäjä 6 op asiakas 8 op yritys 12 op ryhmätapaamiset, henkilökohtainen valmennus, sidosryhmäyhteistyö, yrittäjyyteen kasvaminen syksy talvi kevät & kesä Kuvio 2. Koulutuksen teemat vakiinnutettavassa mallissa. Valmentajavalmennus Yrittäjyyskoulutuksen onnistumisen kannalta on oleellista, että koko oppilaitosorganisaatio on hengeltään yrittäjämäinen. Keskeisessä asemassa ovat opettajat ja heidän asenteensa sekä voimavaransa. Yrityskohtaamo-projektissa opettajille järjestettiin oma koulutusjaksonsa, jonka tarkoituksena oli valmentaa heitä tukemaan yritystoimintaa suunnittelevaa opiskelijaa. Yhteistyön varmistamiseksi oppilaitoksen ja yritysneuvontaa järjestävien organisaatioiden kanssa valmennusohjelmaan pyydettiin mukaan myös yritysneuvojia Pohjois-Karjalan Uusyrityskeskuksesta, Josek Oy:stä, Keti Oy:stä ja Aventur Partners Oy:stä. Koulutuksen aloitti 21 henkilöä ja sen suoritti loppuun 14 henkilöä. Valmentajavalmennuksen toimittajaksi valittiin CI CityImage Oy ja vastaavana kouluttajana toimi valtiotieteiden tohtori Simo Saurio. Ohjelma koostui kolmesta kokonaisuudesta, jotka jakautuivat vielä pienempiin jaksoihin. Pääkokonaisuudet olivat: 1) potentiaalisen yrittäjän tunnistaminen ja testaus, 2) aloittavan yrittäjän yrittäjäosaamisen ja -kokemuksen tunnistaminen ja kehittäminen, 3) jatkajayrittäjyys ja jatkettavan yrityksen kehittäminen sekä omistajan vaihdoksen toteuttaminen.

9 8 Ryhmä teki koulutuksen aikana ja siihen liittyen seitsemälle myynnissä olevalle yritykselle yritysanalyysin ja toimenpide-ehdotuksen yrityksen kehittämiseksi. Tämä tehtävä antoi arvokasta työelämätietoutta ammattikorkeakoulussa toimiville opettajille. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Yrityskohtaamo-hankkeen aikana toteutettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Joensuun yliopiston yhteistyönä yrittäjyyskasvatukseen keskittyneen artikkelikokoelman kirjoittaminen, toimittaminen ja julkaisu. Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen näkökulmia taloudellisen yrittäjyyden edistämiseen - artikkeliteos julkaistiin syyskuussa 2007 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa A (tutkimuksia). Teos käsittelee yritteliäisyyden ja yrittävän elämänasenteen kehittämistä ja on osa korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja pyrkii osaltaan vastaamaan valtakunnallisissa strategiapapereissa nimettyihin pk-yritystoiminnan haasteisiin. Sen artikkeleissa yhdeksän yrittäjyyskasvatuksen parissa toimivaa asiantuntijaa ja tutkijaa avaa uusia näkökulmia yrittäjyyskasvatukseen, sen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuteen. Artikkelikokoelman painopiste asettuu yrittäjyyskasvatuksen yhteiskunnallisten ja kulttuuristen reunaehtojen tarkasteluun. Yhteistyö ja työnjako eri tahojen kanssa Yrityskohtaamo-projektin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman koulutusohjelmajohtaja Pekka Sivonen ja varapuheenjohtajana johtaja Pekka Nuutinen Josek Oy:stä. Ohjausryhmän jäseninä toimivat Kirsti Paajanen Pohjois-Karjalan TE-keskuksesta, Olli Saikkonen Muuraja Ky:stä, Olli Hatakka Mainostoimisto Grafex Oy:stä, Harri Turunen Henkilöstövalmennus Harri Turunen Oy:stä, Kari Pulkkinen Aventur Partners Oy:stä, Ulla Kuronen Joensuun seudun työvoimatoimistosta, Raimo Moilanen, Kari Mönkkönen ja Lasse Neuvonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta. Pilottikoulutuksen yrittäjyyskursseja toteutettiin sekä ammattikorkeakoulun opettajien toimesta että ostopalveluina yrityksiltä. Yrityksiä valittaessa tärkeimmiksi valintakriteereiksi nostettiin koulutuksen sisältöehdotuksen sopivuus yrittäjyyskoulutukseen, asiasisällön soveltuvuus pk-yrittäjyyttä suunnittelevalle sekä koulutuksen vetäjän pedagoginen koulutus ja/tai kokemus. Valmentajavalmennuksessa luotiin yhteistyöpohjaa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja yritysneuvontaa järjestävien organisaatioiden kanssa. Tätä yhteistyötä on tarkoitus jatkaa ja kehittää edelleen. Yrittäjyyskoulutukseen liittyi useita hankkeen toimesta järjestettyjä tapahtumia, joiden aikana yrittäjyyskurssilaiset tapasivat yrittäjiä sekä Pohjois-Karjalasta että maakunnan ulkopuolelta. Yhdeksi merkittäväksi sidosryhmäksi nousivat hankkeen aikana Josek Oy:n yrityskummit, joiden kanssa osa yrittäjyyskurssilaisista solmi kummisopimuksen. Yhteistyötapahtumia olivat mm. Kohtaamotalkoot lokakuussa 2006, Kohtaamoleiri marraskuussa 2006 sekä Aivomyrsky ja Valmentajamyrsky Jyväskylässä maaliskuussa Helmikuussa 2007 järjestettiin omistajanvaihdosprosessin kehittämispäivä. Tapahtumassa etsittiin innovoiden uusia mahdollisuuksia saattaa yhteen yritystoiminnasta luopuvia yrittäjiä ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevia henkilöitä. Innosession fasilitaattorina toimi Innotiimi Oy.

10 9 Kuvat 2 ja 3. OPV-prosessin kehittämispäivän ideointia. Hankkeen loppuseminaari oli elokuussa 2007 otsikolla Yrittäjyyspedagogiikan päivä - eväitä yrittäjyyskouluttajille. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda esille yrittäjyyspedagogisia ratkaisuja korkea-asteen yrittäjyyskoulutukseen ja vahvistaa yrittäjyysmyönteistä asennetta yrittäjyyskoulutuksen parissa toimivissa. Kuva 3. Yrittäjyyspedagogiikkapäivän toinen pääpuhuja ja osallistujia. Yrittäjyyskoulutuksen pilottikurssilaiset ja kurssin ohjaajat tapasivat alumnitapaamisessa syyskuussa Vapaaohjelmaisen illan jälkitunnelmaksi jäi, että kaikki kurssilaiset olivat edistyneet omassa työllistymisessään tai yrittäjyyshankkeiden eteenpäin viemisessä. Entisistä kurssilaisista vain yksi oli tuossa vaiheessa työttömänä, mutta hänkin kartoittaa edelleen yritystoiminnan aloittamisen mahdollisuutta.

11 10 5. Julkisuus ja tiedottaminen Yrityskohtaamolle luotiin opinnäytetyönä graafinen ilme syksyllä Grafiikalla ja väreillä haluttiin korostaa yrittäjyyden houkuttavuutta sekä opiskelun sosiaalisuutta ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Graafista ilmettä ja valittua logoa on käytetty järjestelmällisesti kaikessa markkinointi-, tiedotusmateriaalissa. Nimen, logon ja tunnuslauseen muodostamalle kokonaisuudelle on haettu oikeutta rekisteröityyn tavaramerkkiin. Kuvio 3. Yrityskohtaamon logo ja tunnuslause. Projektin tiedotus- ja viestintäkanavaksi tehtiin Internet-sivut vuoden 2006 alussa. Lisäksi projektitoiminnan eri vaiheista on tiedotettu ja mainostettu sanomalehti-ilmoituksin, -tiedottein, radiomainoskampanjalla ja sähköpostilla. Hanketta on esitelty myös muutamissa lehtijutuissa. Eri kohderyhmille on järjestetty useita ajankohtaisia lyhytkestoisia tiedotustilaisuuksia ja -seminaareja. Hankkeesta ja sen koulutustarjonnasta painatettiin flyereitä, mainoksia, postereita ja tiedotuslehtisiä. Yrityskohtaamo oli myös esillä Oppia ja työtä -messuilla tammikuussa 2007, Bisnestori-messuilla huhtikuussa 2007 sekä Joensuun yliopiston järjestämässä Yrittäjyyskasvatuksen maakunnalliset kehittämispäivät tapahtumassa syyskuussa. Lisäksi hankkeen vetäjät oli kutsuttu yliopiston tapahtuman asiantuntijoiksi. Loppuraporttia laajemmin yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta on käsitelty kirjallisesti hankkeen tuottamassa Kytkentöjä yrittäjyyskasvatukseen -artikkeliteoksessa. Myös hankkeen loppuseminaari käsitteli yrittäjyyskoulusta ja yrittäjyysmyönteistä asennetta.

12 11 6. Projektin tulokset Analyysi ja arvio tavoitteiden toteutumisesta Hankkeen tavoitteet saavutettiin seuraavasti: Tavoite 1. Luodaan monialainen yrittäjyyden opintokokonaisuus osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opetustarjontaa sekä liitetään työelämä ja yritystoiminta kiinteäksi osaksi koulutusprosessia. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin yrittäjyyskoulutus, joka oli pilottivaiheessa 46 opintopisteen laajuinen kokopäiväinen monimuotokoulutus. Pilottivaiheen kokemusten perusteella kehitettiin vakiinnutettava, 26 opintopisteen laajuinen koulutuskokonaisuus. Koulutus on osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman tarjoamia vapaasti valittavia kursseja. Kurssit ovat tarjolla myös avoimen amk:n kautta. Yrityskohtaamon pilottiryhmässä olleilta henkilöiltä saatiin keväällä 2007 loistava palaute yrittäjyysopintojen laadusta ja toteutuksesta. Palautetta pyydettiin sekä numerollisesti että vapaalla sanallisella palautteella. Kurssilaisten antamien arvosanojen keskiarvo asteikolla 1 5: Opetusteema: Yksilö & yrittäjä Asiakas Yritys Yritysympäristö Yleisarvosana 4 3,9 4,4 3,9 Hyödyllisyys 4 3,8 4,6 4,1 Laaja kokonaisuus yrittämisessä tarvittavia asioita. Loppuun asti laadukasta sisältöä. Ammattitaitoista suunnittelua. Yrityskohtaamo-projektin aikana koulutettiin myös opettajia ja yritysneuvojia yrittäjyysvalmentajiksi. Ajatus siitä, että yrittäjyysvalmentajista tulisi yrittäjäksi aikoville vierellä kulkijoita, ei saadun palautteen mukaan onnistunut. Yrittäjyysvalmentajat jäivät kurssilaisille etäisiksi ja heidän sitoutumistaan aiottuun tehtävään moitittiin. Sitoutumisen heikkous johtunee projektitoiminnan ja koulutusohjelmien perustyön tehtävien suunnittelun erilaisesta aikajänteestä. Onnistuakseen tämä toiminta vaatii pidemmän ajan suunnittelua ja resursoimista opettajien vuosittaisiin työaikasuunnitelmiin. Valkut jäivät etäisiksi. Tavoite 2. Tarjotaan yrittäjien ja potentiaalisten yrittäjien käyttöön innovatiivinen ja monialainen oppimisympäristö. Yrittäjyyskurssit toteutetaan myös jatkossa monimuoto-opiskeluna, jossa vuorottelevat lähiopetusillat ja itsenäisen työskentelyn jaksot. Oppimisprosessia ohjataan Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Allu-virtuaalioppimisympäristössä. Koulutuksessa on otettu huomioon erilaiset oppijat ja siinä käytetään vaihtelevia pedagogisia ratkaisuja. Projektin tuottamassa koulutuksessa noudatettiin etukäteen laadittua opintosuunnitelmaa, jonka perustana oli humanistinen ihmiskäsitys, kehittyvä tiedonkäsitys ja konstruktivistinen oppimiskäsitys. Lisäksi kaikessa toiminnassa vaalittiin yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja pk-yrityksen näkökulmaa. Saadun palautteen mukaan koulutuksen arvot onnistuttiin tuomaan esille koulutuksessa sekä

13 12 niistä pystyttiin tekemään osa projektin jokapäiväistä toimintaa. Edellä mainittujen perusasioiden siirtäminen, vaaliminen ja säilyttäminen myös vakiinnutettavassa mallissa on haaste. Erityisesti olen pitänyt siitä, että luentojen näkökulma on ollut käytännönläheinen. Erilaisuudelle annettiin tilaa. Kaikki samanarvoisia. Tavoite 3. Hyödynnetään olemassa olevia koulutus- ja valmennusohjelmia sekä muita hyviä toimintamalleja. Yrittäjyyskoulutuksen suunnittelun taustalla olivat lukuisat yrittäjyyskasvatuksen tutkimukset sekä projektipäällikön omat yrittäjyyden tutkimukset ja työkokemus. Näitä yhdistämällä syntyi innovatiivinen pohjoiskarjalainen yrittäjyyskoulutuksen malli. Valmennuksen suunnitteluun oli käytetty aikaa, se näkyi tuloksissa, hienoja luentoja, asiantuntijavierailuja, jne. Ohjelma oli tosi monipuolinen. Tavoite 4. Tarjotaan ohjattu ja tuettu reitti yrittäjyyteen sekä tuetaan yrittäjää yrittäjäpolvenvaihdosprosessissa. Yrittäjyyden kynnyksen madaltamisessa onnistuttiin ottamalla kaikissa opintojen sisällöissä huomioon pk-yrittäjän arkipäivän näkökulma. Opetuksessa käytettiin tietoisesti esimerkkeinä pieniä yrityksiä ja muistutettiin yrittämisen muotojen moninaisuudesta. Näin annettiin oikeutus myös pienelle yritystoiminnalle. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa jäi vielä paljon kehitettävää. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille ne ongelmat, jotka tekevät omistajanvaihdosprosessista vaativan. Tavoite 5. Tuetaan aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumista. Aluetaloudellisesti merkittävän yritystoiminnan jatkumisen tukemiseksi on toimintamallia vielä kehitettävä. Koulutuksessa pidettiin esillä mahdollisuutta lähteä liiketoimintaan mukaan myös toimivan yrityksen ostamisen kautta. Toukokuussa 2007 kurssilaisista kaksi henkilöä ilmoitti aloittavansa neuvottelut toimivan yrityksen ostamisesta, mutta molempien kohdalta asia oli vielä kesken syyskuussa Kurssin päättyessä kurssilaisilla oli 11 toteuttamiskelpoista liiketoimintasuunnitelmaa ja kolme perustettua yritystä. Opettajille ja yritysneuvojille suunnattuun koulutukseen sisältyi seitsemän myytävänä olevan yrityksen analysointi ja toimenpide-ehdotusten tekeminen yritystoiminnan kehittämiseksi tai omistajanvaihdoksen vauhdittamiseksi. Mukana olleet yritykset hyötyivät ehdotuksista ja edistyivät omassa prosessissaan. Tavoite 6. Yhdistetään eri organisaatioiden osaamista ja neuvontapalveluja. Yrityskohtaamo hankkeessa tehtiin yhteistyötä useiden sekä pohjoiskarjalaisten että muualta tulleiden elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Jo pelkästään kouluttajina toimi lukuvuoden aikana 28 eri asiantuntijaa, joista seitsemän oli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opettajia ja 21 ammattikorkeakoulun ulkopuolelta.

14 13 Kokonaisuutena erittäin onnistunut koulutus tähän saakka. Olette valinneet hyvät ulkopuoliset kouluttajat. Lisäksi kaikki käytännön järjestelyt ovat toimineet hyvin. Olen oppinut paljon itsestäni ja muiden ryhmäläisten sekä kouluttajien ideoista. Yleisarviointi Projektin tavoitteista parhaiten onnistuttiin koulutuskokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa. Yrityskohtaamon yrittäjyyskoulutuksen vahvuuksiksi nousivat koulutussisältöjen muokkaamiseksi valittu pk-yrityksen näkökulma, vahva pedagoginen painotus ja valinnat sekä yhteisöllisyys. Pk-yrityksen näkökulman korostaminen teki koulutuksesta käytännönläheistä ja se miellyttää yrittäjyyttä vakavasti uravaihtoehdoksi suunnittelevia henkilöitä. Tämä näkökulma erottaa yrittäjyyskoulutuksen ja liiketalouden koulutusohjelman tutkintoon johtavan koulutuksen toisistaan ja se myös täydentää liiketalouden yleistä opetusta. Yrittäjämäistä otetta koulutuksessa haluttiin vahvistaa valitsemalla aktivoivia oppimisen tapoja ja vaihtelemalla pedagogisia ratkaisuja. Sekä teoriaopetuksessa että oppimistehtävissä kannustettiin yhteisölliseen oppimiseen ja kokemusten sekä oppimistulosten jakamiseen. Saaduissa palautteissa kiitettiin ryhmän yhteishenkeä ja ryhmän monimuotoisuutta. Yhteisöllisyyden kehittymisen varmistamiseksi tehtiin tietoisesti töitä jo heti kurssin ensimmäisinä päivinä syyskuussa Kaikki vahvuuksiksi nousseet tekijät olivat jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa painopisteiksi valittuja asioita, mutta ilahduttavaa on, että niiden esille tuomisessa myös onnistuttiin. Omistajanvaihdosprosessien tukemisessa ei vielä Yrityskohtaamon ensimmäisen vaiheen aikana saatu merkittäviä tuloksia aikaiseksi. Projektin aikana saatiin kuitenkin esille niitä ongelmia, jotka tekevät kyseisestä prosessista vaativan: - Yksi maakunta / alue on liian pieni jatkajien ja luopujien kohtaamiseen. Rajatulla alueella toimialojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat heikosti. Tästä on vahvaa kokemusta mm. Etelä-Suomesta. - Yrittäjyysopiskelijoilta saadun palautteen mukaan yleiset myyntirekisterit / kauppapaikat vastaavat heikosti yritysostoa suunnittelevien tarpeisiin. Potentiaaliset ostajat kokevat, että heiltä vaaditaan liian suurta sitoutumista jo siinä vaiheessa, kun he vasta tiedustelevat mahdollisia kaupan kohteita. Jo perustietojen saannin vaikeus johtaa siihen, että yritystoimintaa uravaihtoehtona suunnitteleva henkilö päätyy mieluummin start up -yritykseen. - Yrityksestä luopuminen on paitsi luopumisprosessi, niin myös oppimisprosessi. Luopumisessa tarvitaan sellaista tietoja ja osaamista, joka ei tule tutuksi päivittäisessä liiketoiminnassa. - Usein luopumispäätöksen tehnyt yrittäjä lopettaa yrityksensä kehittämisen. Kuitenkin omistajanvaihdokseen liittyvään suunnitteluun kuuluu olennaisena osana yritystoiminnan pitäminen myyntikunnossa. Vaikka kehitettävää jäi, niin projektin tavoitteiden toteutumiseen kokonaisuutena on syytä olla tyytyväisiä. Projektin konkreettiset tulokset Yrityskohtaamon konkreettisena tuloksena tuotteistettiin pohjoiskarjalainen yrittäjyyskoulutuksen malli ja kokonaisuus, joka sijoittuu teoreettisesti esihautomotoiminnan kenttään. Projektin aikana

15 14 kehitettiin myös flash-tekniikalla toteutettu yrittäjyystesti ja oman osaamisen tuotteistamisen harjoitus. Muusta koulutustarjonnasta on nostettava esille vielä monipuolinen ja kattava pk-yrityksen viestinnän verkkoaineisto. Hankkeen aikana aloitettiin myös yhteistyö Joensuun yliopiston kanssa sekä yrittäjyyskasvatuksen tutkimuksessa, asiantuntijuuden vaihdossa että koulutustarjonnassa. Yrityskohtaamon tuottamia ja tarjoamia yrittäjyysopintoja tullaan käyttämään myös Joensuun yliopiston opetustarjonnassa syksystä 2008 alkaen. 7. Projektin rahoitus ja taloushallinto Projektin rahoitus suunnitelman mukaan Projektin tähän mennessä (31.8.) toteutunut rahoitus ilman opintososiaalisia etuuksia ESR- ja valtion rahoitus euroa ,10 euroa Muu julkinen rahoitus 0 euroa 0 euroa Kuntien rahoitus euroa ,48 euroa Yksityinen rahoitus 0 euroa 0 euroa Tulot 0 euroa 0 euroa Rahoitus yhteensä euroa ,58 euroa 8. Ongelmat ja suositukset Ongelmat projektin toteutuksessa ja kehittämissuositukset Opiskelijoiden haku- ja valintaprosessi pilottikoulutukseen oli liian pitkä. Tämänkaltaisessa koulutuksessa kurssille hakemisen / ilmoittautumisen ja kurssin alkamisen välillä ei saa olla liian pitkä aika. Pilottikoulutukseen haettiin sekä työvoimatoimiston kautta että suoraan hankkeen kautta jo keväällä 2006 ja koulutus alkoi syyskuussa Kesän aikana monen koulutukseen hakeneen elämäntilanne ennätti muuttua monista eri syistä niin paljon, että he joutuivat lopulta perumaan osallistumisensa. Lisäksi työvoimatoimiston kautta tulleilta kurssilaisilta saatiin palautetta, että työvoimaneuvojille annetusta informaatiosta huolimatta, he eivät neuvoneet eivätkä edes tuntuneet tietävän koulutuksen olemassa olosta. Yrittäjyyskurssin toiselle kierrokselle opiskelijat pääsivät ilmoittautumaan vasta elo - syyskuun aikana ja koulutus alkoi lokakuussa. Alkaville kursseille ilmoittautui 55 henkilöä ja henkilömäärän elämisestä huolimatta lopulliseksi lukumääräksi on vakiintumassa 50 kurssilaista. Toisella kierroksella koulutus alkoi riittävän nopeasti kurssille ilmoittautumisen jälkeen. Koulutuksen toteuttamisessa hankaluuksia tuotti sopivien koulutustilojen löytäminen. Erilaiset pedagogiset menetelmät tarvitsevat myös erilaisia muunneltavia fyysisiä puitteita. Kaikki tarjolla olevat luokka- ja kokoustilaratkaisut kiinteine kalustusratkaisuineen ovat tarkoitetut perinteisille oppimisen ja opettamisen menetelmille. Tilaongelma helpottui hiukan, kun tammikuussa 2007 projekti sai käyttönsä Joensuun tiedepuistolta vuokratun pysyvän tilan loppuajaksi. Tila ei kuitenkaan mahdollistanut täysin halutunlaisen kalustuksen hankkimista koulutuksen tarpeisiin. Pysyvämpi opiskelupaikka, jota voi sisustaa. Alussa sitä ei ollut, nyt lopussa oli. Pitäkää se ja luovan oppimisen tyyli luokassa.

16 15 Yrittäjyysvalmentajiksi halunneiden opettajien sitoutumista aiottuun tehtävään moitittiin ja he jäivät kurssilaisille etäisiksi. Sitoutumisen heikkous johtuu projektitoiminnan ja koulutusohjelmien perustehtävien suunnittelun erilaisesta aikajänteestä. Onnistuakseen opettajien sitouttaminen projektitoimijoiksi vaatii pitkän ajan suunnittelua ja tehtävien resursoimista vuosittaisiin työaikasuunnitelmiin. Havainnot ja kokemukset kurssilaisten keskuudessa sekä heiltä saadut palautteet vahvistavat käsitystä, että yrittäjyyskoulutus parantaa yleisiä työelämävalmiuksia ja sellaisena yrittäjyyskoulutusta voi suositella yleiseksi kansalaistaidoksi tai työllistymistä edistäväksi koulutukseksi. Kurssilaisista neljä työllistyi pysyvästi jo kurssin aikana. Ainakin kaksi heistä kiitti kurssin antamien tietojen ja taitojen edistäneen merkittävästi työllistymistään. Lisäksi eräs kurssilaisista oli koulutuksen alussa sitä mieltä, että hänen aiempi tutkintonsa antoi liian kapea-alaisen osaamisen työllistymistä varten. Koulutuksen lopussa hän kuitenkin kertoi, että edellisen tutkinnon yhdistämisellä nyt saatuun yrittäjyystietouteen löytyi uusi työpaikka. Elinkeinoelämässä syntyy koko ajan uusia toimenkuvia, joissa yrittäjyystiedoista ja - taidoista on suurta hyötyä. Pilottiryhmän jäsenet olivat taustakoulutukseltaan, iältään, työelämäkokemukseltaan ja elämän tilanteiltaan hyvin erilaisia. Ryhmä oli aidosti monialainen ja heterogeeninen. Tämä koettiin poikkeuksetta ryhmän vahvuudeksi. Yhteisöllinen oppiminen oli aitoa: kokemuksia vaihdettiin avoimesti ja oppimiskokemuksia jaettiin mielellään. Ryhmätapaamiset ja yleensäkin ryhmässä tekeminen ja toisilta oppiminen (ryhmän jäsenten vinkit) haaveet ryhmässä oppimisesta toteutuvat. Aikaisemmissa koulutuksissa ryhmässä oppiminen on jäänyt puolitiehen. Monialaisessa ryhmässä jokainen jäsen edusti oman alansa asiantuntemusta ja sillä oli havaintojen mukaan itsetuntoa nostava vaikutus. Lisäksi keskusteluissa tuli ilmi, että toisen alaa tuntemattomien ryhmän jäsenten kysymykset auttoivat näkemään myös oman alan asioita ja perusteita uudesta näkökulmasta. Saadut kokemukset ja tehdyt havainnot antavat uskalluksen suositella, että koulutukset (esim. työllisyyskoulutuksiin) pitäisikin järjestää niin, että niihin osallistuisi erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Näin keskustelut ja yhteiset mielenkiinnon aiheet monipuolistuvat ja rikastuvat, eikä ryhmässä jäädä liiaksi kiinni yhteisten ongelmien esim. työttömyyden pohtimiseen. 9. Toiminnan jatkuvuus Yrityskohtaamon tarjoama koulutus tullaan vakiinnuttamaan pysyväksi osaksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman opetustarjontaa. Sen sijoittuminen liiketalouden koulutusohjelmaan antaa myös luonnollisen mahdollisuuden pitää yllä ja kehittää koulutusta myös jatkossa. Toiselle koulutuskierrokselle mukaan tulleiden henkilöiden lukumäärä antaa vahvistuksen sille, että yrittäjyyskoulutusta on kaivattu ja kaikille koulutusohjelmille yhteisesti tarjottaville yrittäjyyskursseille on kysyntää tutkinto-opiskelijoiden keskuudessa. Myös Joensuun yliopiston osoittama kiinnostus Yrityskohtaamon tarjoamaa koulutusta kohtaan takaa omalta osaltaan toiminnan jatkuvuutta. Useista eri koulutusohjelmista ja organisaation ulkopuolelta tulevien henkilöiden kokoaminen yhteen ja yhteydenpito heidän kanssaan ja välillä vaatii henkilön, jolle on järjestetty riittävästi resurs-

17 16 seja tähän työhön. Olisi toivottavaa, että tämä seikka otettaisiin huomioon toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavana seikkana. Yrityskohtaamon aikana esiin nousseiden omistajanvaihdosprosessin tukemisen ongelmien ratkaisemiseksi ja opv-prosessin tukemisen mallin kehittämiseksi suunnitellaan uutta hanketta: Yrityskohtaamo II-vaihetta. Suunnittelua tehdään yhdessä Josek Oy:n ja Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n kanssa. Rahoituksen saaminen suunnitteilla olevalle hankkeelle vahvistaisi toiminnan jatkumista ja sen edelleen kehittämistä. Uskomattoman hienoa työtä Yrityskohtaamon organisoijilta. Kiitos siitä kaikesta, mitä sain tältä ajalta. Kokemuksellinen vuosi takana, avoin tulevaisuus edessä.

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet

Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos. Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet Itsearvioinnin satoa, YFI-laitos Koulutuksen itsearvioinneissa esiin nousseet hyvät käytänteet 1 20.5.2013 Sosiaalityön päättöseminaari STOS730 (2 op) Esittelijänä yliopistonlehtori Tuija Kotiranta prof.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2016 Vastausprosentti: 74,8 % Oppilaitos ja opiskelijahuolto Sivu 1 / 8 Oppilaitos ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013

Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013 Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013 Mikä on FramiPro? SeAMKin moniammatillinen, työelämälähtöinen, projektioppimiseen perustuva yhteinen oppimisympäristö eri alojen opiskelijoille

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa

Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemiaopinnot osana korkeakoulujen yhteistä opintotarjontaa Urheiluakatemia- ja oppilaitospäivät 11.5.2016 / Kuopio Anu Korhonen, Joensuun Urheiluakatemia Tuija Pasanen, Itä-Suomen yliopisto Mistä

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa

Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa 2 3 Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi http://www.yes-keskus.fi/wpcontent/uploads/2012/09/cursor_yritt_kasv_web_0312.pdf 4 Visio

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille

TITANIC TEMPPU, vaan ei karille TITANIC TEMPPU, vaan ei karille Mikko Mäkelä Tuomo Rintamäki 17/10/10 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Metropolia- ammattikorkeakoulusta Suomen suurin ammattikorkeakoulu, joka aloitti

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies

S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies S-Päällikkö - Tulevaisuuden esimies 1 Valmennusohjelman tavoitteet 2 Tavoitteena on muodostaa syvällinen tuntemus S-Päällikkövalmennettavan päätoimialasta vahvasti käytäntöön nojaavan työkierron kautta.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS.

MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä NAPS. Yrittäjyysvalmiuksien kehittymisen edistäminen tekniikan yliopistokoulutuksessa Yhteenveto Marko Oksasen diplomityöstä sekä kampuskiertueesta 2013-2014 Pirre Hyötynen, Tekniikan

Lisätiedot

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Innovaatioassistentti - korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Joensuu, 2.12.2010 Kirsi Mononen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat.

HOPS-työkalun lisäksi SoleOPSiin on kytketty vuotuisia kehityskeskusteluja varten kyselypohjat. SoleHops:n ohjeita opiskelijalle Miten muokkaan omaa HOPS:ani? 1 Yleistä 1.8.2014 ja sen jälkeen opintonsa aloittaneet opiskelijat suunnittelevat opiskelunsa SoleOPSissa olevan HOPS-työkalun avulla. Opiskelijan

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Case: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK

Case: Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK O S A A M I S P E R U S T E I S U U S J A A S I A K A S L Ä H T Ö I S Y Y S - Y K S I L Ö L L I S E T O P I N T O P O L U T J A E R I L A I S I L L E A S I A K K A I L L E T U O T E T TAVAT PA LV E L U

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA

ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA ARKI SUJUVAKSI -TOIMINTA Päivi Känsälä, koordinaattori Valtakunnalliset työpajapäivät Lappeenranta 27.4.2016 Jäsenet 46 600 Yhdistykset 1 151 Toimintaryhmät 68 Marttapiirit 15 Marttaliitto Paikallinen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT

OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT OPETUSSUUNNITELMA VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Palvelualan apulaisrehtorin hyväksymä 28.4.2015, 8. Näyttötoimikunta hyväksynyt 17.3.2015, 3. OPETUSSUUNNITELMA 1 (20) Sisällys VAPAASTI VALITTAVAT

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot