Katsaus Kuopion kaupungin projektitoimintaan ja rahoitukseen vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus Kuopion kaupungin projektitoimintaan ja rahoitukseen vuosina 2007-2014"

Transkriptio

1 EU:N ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Katsaus Kuopion kaupungin projektitoimintaan ja rahoitukseen vuosina Syyskuu 2014

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO KUOPION KAUPUNGIN TOTEUTTAMAT ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN PROJEKTIT Käynnissä olevat projektit Päättyneet projektit KUOPION KAUPUNGIN RAHOITUS ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTEILLE Rahoituksen kohdentuminen toteuttajittain Rahoituksen kohdentuminen painopisteittäin Rahoituksen kohdentuminen rahastoittain KUOPION KAUPUNGIN OSARAHOITTAMIEN PROJEKTIEN TULOKSET Projekteihin osallistuneet henkilöt, yritykset ja muut organisaatiot Projekteissa syntyneet uudet työpaikat ja uudet yritykset sekä suoritetut tutkinnot Projektityöntekijät ja tehdyt henkilötyökuukaudet projekteissa LIITTEET LÄHTEET... 33

3 TIIVISTELMÄ EU-ohjelmakauden toteutus on loppusuoralla ja uusi, Kestävää kasvua ja työtä ohjelmakausi on käynnistynyt. Kuopion kaupungin osarahoittamia EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteja on käynnissä vielä 18 kappaletta ja viimeisten projektien toteutus kestää kevääseen 2015 saakka. EU-ohjelmakaudella Kuopion kaupungin osarahoitettavaksi on esitetty yhteensä 175 projektia, joista 165 on ollut EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja ja 10 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projektia. Kesäkuun 2014 loppuun mennessä Kuopion kaupunki on tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen yhteensä 90 projektille, joista EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja on 81 ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteja yhdeksän. Näihin projekteihin on tehty rahoituspäätöksiä yhteensä 12,871 milj. euron verran projektien kokonaisvolyymin ollessa 93,319 milj. euroa. Kuopion kaupungin myöntämästä rahoituksesta 75 prosenttia (9,618 milj. ) on kohdistunut olemassa olevien yritysten sekä uusien kasvualojen yritysten kehittämiseen, yritysten kansainvälisyyden edistämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Seuraavaksi eniten, 16 prosenttia (2,056 milj. ) Kuopion kaupungin rahoituksesta on käytetty uusien palvelujen kehittämiseen, kokeiluun ja käyttöönottoon. Osaamisen, t&k- ja innovaatiotoiminnan sekä oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämiseen on kaupungin rahoituksesta kohdentunut seitsemän prosenttia (0,857 milj. ). Kuopion kaupungin ajalla myöntämästä rahoituksesta, 12,871 milj. eurosta 86 prosenttia on kohdistunut EAKR:sta rahoitettaviin projekteihin, 11 prosenttia ESR:sta rahoitettaviin projekteihin ja loput kolme prosenttia EMR:sta rahoitettaviin projekteihin. Projektien loppuraporttien ja rakennerahastotietopalvelun toteumatietojen mukaan Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamat projektit ovat luoneet yhteensä 882 uutta työpaikkaa (tavoite 433) ja 845 uutta yritystä (tavoite 128). Kaupungin osarahoittamiin projekteihin on osallistunut yhteensä henkilöä (tavoite 6 464), yritystä (tavoite 2 409) ja 517 muuta organisaatiota (tavoite 360). Kuopion kaupungin osarahoittamista 90 projektista 47 projektilla on ollut projektityöntekijämääritelmän mukaisia projektityöntekijöitä. 1 Näihin projekteihin on työllistynyt suunnitelmien mukaan yhteensä 245 henkilöä 448,9 henkilötyövuodeksi. Kuopion kaupungin oma projektitoiminta on kuluvalla ohjelmakaudella jatkunut hieman edellistä ohjelmakautta vaimeampana, mikäli sitä tarkastellaan toteutettujen projektien lukumäärällä. Sen sijaan kuluvalla ohjelmakaudella projektien kokonaiskustannukset ja siten niiden keskimääräinen koko, kaupungin omarahoitusosuudet projekteissa ja projekteissa tehdyt keskimääräiset henkilötyövuodet ovat kasvaneet. Kuopion kaupunki on toiminut vastuutahona 21:ssä alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projektissa, joista tällä hetkellä käynnissä olevia projekteja on vielä seitsemän. Kaupungin toteuttamien projektien kokonaiskustannukset ovat hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaan yhteensä 26,655 milj. euroa. Kun projektien kokonaisrahoituksesta vähennetään pois kaupungin oma rahoitusosuus 9,583 milj. euroa, on kaupunki saanut ulkopuolista rahoitusta toteuttamiinsa projekteihinsa yhteensä noin 17,072 milj. euroa. Projektisuunnitelmien mukaan kaupungin toteuttamiin 21 projektiin on työllistynyt yhteensä 81 henkilöä yhteensä 143 henkilötyövuodeksi. 1 Kuopion osarahoittamista projekteista 18 projektia on ollut investointiprojekteja tai konsultti-/ostopalvelutyyppisiä selvityshankkeita, joissa ei ole ollut projektityöntekijöitä. Projekteista 24 on sellaisia, joista projektityöntekijöiden määrää ei ole saatu. 3

4 Taulukko 1. Kuopion kaupungin projektitoiminnan ja -rahoituksen vertailua EU:n alueellinen kilpailukykyja työllisyystavoitekaudella ja EU:n tavoite 1-ohjelmakaudella (tilanne ) RAHOITUS: Rahoitettavaksi esitettyjen projektien määrä, kpl Rahoitettavaksi esitettyjen projektien kokonaiskust., milj , ,56 Rahoitettujen projektien määrä, kpl Rahoitettujen projektien osuus rahoitettavaksi esitetyistä, % Rahoitettujen projektien kokonaiskustannukset, milj. Rahoitetun projektin keskimääräinen koko, milj. Kuopion kokonaisrahoitus projekteille, milj. **) Kuopion keskimääräinen rahoitus / projekti, milj. Kuopion keskimääräinen rahoitusprosentti projekteissa, % Rahoitusta saaneiden eri toimijoiden määrä, kpl Merkittävimmät rahoituksen saajat, milj. Kuopion rahoituksen kohdentuminen rahastoittain, % PROJEKTIEN TULOKSET: Projekteihin osallistuneet henkilöt, kpl Projekteihin osallistuneet yritykset, kpl Projekteihin osallistuneet muut organisaatiot, kpl Luodut uudet työpaikat, kpl Turvatut työpaikat, kpl Luodut uudet yritykset, kpl Turvatut yritykset, kpl Projektityöntekijät, htv ****) Projektityöntekijät, htv / projekti KUOPION OMA PROJEKTITOIMINTA: Kuopion hallinnoimien projektien määrä, kpl Kuopion hallinnoimien projektien kokonaiskust., milj. Kuopion oma rahoitus projekteissa, milj. Kuopion saama ulkopuolinen rahoitus, milj. Kuopion saama ulkopuolinen rahoitus/ projekti, milj. Kuopion keskimääräinen omarahoitusosuus projektissa, % Projektityöntekijät Kuopion tot. projekteissa, htv Projektityöntekijät Kuopion tot. projekteissa, htv /proj ,4 93,32 1,04 12,87 0,143 10,93 24 Kuopion kaup. 9,58 ISY 0,75 KIOY 0,36 Pursiseura 0,35 EAKR 86 ESR 11 EMR ,9 9, ,65 9,58 17,07 0,81 35, , *) 61,6 109,95 *) 0,68 12,63 *) 0,078 11,49 37 Kuopion kaup. 3,74 KuY 3,52 Savonia-amk 1,01 Sakky 1,00 EAKR 55 ESR 44 EMOTR ***) , ,51 3,74 18,81 0,72 16, ,81 *) summa ei sisällä kolmea T1-kauden projektia, joissa Kuopion rahoitus lainoitusta tai pääomankorotusta **) rahoituspäätösten mukainen summa ***) sisältää projekteihin osallistuneet yritykset ja muut organisaatiot ****) projektityöntekijöiden määrän ohjelmakaudella ilmoitti 47 projektia ja ohjelmakaudella yhteensä 151 projektia 4

5 1 JOHDANTO Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite on kattanut ohjelmakaudella kaikki Euroopan unionin alueet pois lukien lähestymistavoitteeseen kuuluvat alueet. Itä-Suomi on kuulunut alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen siirtymäkauden alueisiin eli ns. phasing-in -alueisiin. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen pyrkimyksenä on ollut Lissabonin strategian mukaisesti vahvistaa alueiden kilpailukykyä, vetovoimaa ja työllisyyttä ennakoimalla taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitetta on toteutettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmin. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman mukaan EAKR-rahoitus ohjelmakaudelle on noin 365,56 milj. Pohjois-Savon osuus tästä on väestöosuudella (36 %) arvioituna noin 132 milj. euroa. Ohjelma on sisältänyt myös kansallista julkista rahoitusta eli valtion ja kuntien rahoitusta saman verran eli noin 132 milj. euroa ja yksityistä rahoitusta noin 283 milj. euroa. Kuvassa 1 on esitetty EAKR-toimenpideohjelman rahoituskehys (EU + valtio) Pohjois-Savossa vuosina Osana hallitusohjelman menoleikkauksia valtion vastinrahoitusta leikattiin EAKR-ohjelman vuosien 2012 ja 2013 Pohjois-Savon rahoituskehyksistä yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Pohjois-Savossa EAKR-ohjelman tavoitteena on ollut yhteensä uuden työpaikan ja 731 uuden yrityksen aikaansaaminen. EAKR-toimenpideohjelman toteumatietojen ( ) mukaan Pohjois-Savossa ollaan selvästi jäljessä asetetuista tavoitetasoista. Uusia työpaikkoja on EAKR-ohjelmarahoituksen turvin syntynyt 2737 ja uusia yrityksiä 117. Kuva 1. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman kehys (EU+valtio) ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman kehys (EU+valtio) Pohjois-Savossa vuosina ESR toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosion ESR-rahoitus ohjelmakaudelle on ohjelma-asiakirjan mukaan lähes 180 milj. euroa. Tästä Pohjois-Savoon allokoituu väestöosuudella (36 %) arvioituna EU-rahoitusta noin 65 milj. euroa ja saman verran kansallista julkista (valtio + kunnat) vastinrahoitusta. Edellisellä sivulla, kuvassa 1. on esitetty ESR-toimenpideohjelman rahoituskehys 5

6 (EU+valtio) Pohjois-Savossa vuosina EAKR-ohjelman tavoin myös ESR-ohjelman edellyttämää valtion vastinrahoitusta leikattiin Pohjois-Savossa vuosina 2012 ja 2013 yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. ESR toimenpideohjelman osalta ohjelma-asiakirjassa ei Itä- Suomen suuralueosiolle ole esitetty määrällisiä tavoitteita. Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan mukaan koko Suomessa tavoitteena on ollut uuden työpaikan ja uuden yrityksen aikaan saaminen. Lisäksi henkilön on arvioitu osallistuvan ESR- toimenpiteisiin. Pohjois-Savossa rahoitetuissa ESR-hankkeissa on toteumatietojen ( ) mukaan syntynyt uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on ollut maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen ja kilpailukyvyn parantaminen, maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sekä ympäristön, maaseudun tilan ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Aiemmalla ohjelmakaudella ns. yhteisöaloitteena toteutettu LEADER toiminta on ollut osa maaseudun kehittämisohjelmaa. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman mukaan ohjelman toimintalinjan 1 kokonaisrahoitus (sis. julkisen ja yksityisen rahoituksen) vuosille on Pohjois-Savossa yhteensä 212,567 milj. euroa, toimintalinjan 2 eli ns. ympäristöohjelman julkinen rahoitus on 154,407 milj. euroa, toimintalinjan 3 kokonaisrahoitus (sis. julkisen ja yksityisen rahoituksen) on 63,105 milj. euroa ja toimintalinjan 4 eli Leader-toiminnan kokonaisrahoitus (sis. julkisen ja yksityisen rahoituksen) on 22,510 milj. euroa. 2 KUOPION KAUPUNGIN TOTEUTTAMAT ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN PROJEKTIT EU-ohjelmakaudella ohjelmakaudella kaupunki on ollut vastuutahona yhteensä 21 projektissa, joista käynnissä olevia projekteja on vielä seitsemän. Kaupungin toteuttamien projektien kokonaiskustannukset ovat hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaan yhteensä 26,65 milj. euroa. Kun projektien kokonaisrahoituksesta vähennetään pois kaupungin oma rahoitusosuus, yhteensä 9,58 milj. euroa, on kaupunki saanut ulkopuolista rahoitusta toteuttamiinsa projekteihinsa yhteensä reilut 17,07 milj. euroa. Taulukko 2. Kuopion kaupungin toteuttamien 21 projektin rahoituksen jakautuminen rahoittajittain hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaan. % EU ja valtio ,73 Kuopion kaupunki ,95 Muu julkinen ja yksityinen ,32 Yhteensä Kuopion kaupungin toteuttamista 21 projektista kahdeksan projektia on ollut investointiprojekteja tai konsultti-/ostopalvelutyyppisiä selvityshankkeita, joissa ei ole projektityömääritelmän mukaisia projektityöntekijöitä. Projektisuunnitelmien mukaan 13 projektiin, joissa on ollut projektityöntekijöitä, on työllistynyt yhteensä 81 henkilöä henkilötyökuukaudeksi eli 143 henkilötyövuodeksi. 6

7 2.1 Käynnissä olevat projektit Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma (EAKR, TL3) Projektissa laaditaan Puijon urheilulaakson alueelle yleissuunnitelma. Se myötä alueelle on mahdollista rakentaa eri käyttäjätarpeiden mukainen toiminnallinen kokonaisuus, vaiheistaa suunnittelualueen toteutushankkeet, saada arvio vaiheistetuista kokonaiskustannuksista ja saada kuvaus alueen toimintavastuista. Laadittava yleissuunnitelma toimii myöhemmin tehtävien päätösten sekä toteutukseen liittyvien suunnitelmien ja alueen toteutuksen pohjana. toteutusaika on Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (22,7 %). vastuutaho on hyvinvoinnin edistämisen palvelualue / omatoimisen hyvinvoinnin palvelut. Ohjaus- ja tukikeskus Rehti (ESR, TL 2) tavoitteena on käynnistää vuotiaille kuopiolaisille nuorille ja heidän läheisilleen sekä nuorten parissa toimiville tahoille tarkoitettu ohjaus- ja tukipiste Rehti, joka tarjoaa tukea ja ohjausta elämän eri osa-alueilta nouseviin kysymyksiin matalan kynnyksen palveluperiaatteella. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja helpottaa palveluihin ohjautumista. Toiminta keskittyy nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, ja sen kautta yksilöllisen palvelutarpeen hahmottamiseen sekä tarkoituksenmukaiseen jatko-ohjaukseen tuetusti saattamalla. Toiminnassa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön nuoren elämän erilaisissa nivelvaiheissa. Moniammatillisesti toimiva ohjaus- ja tukipiste tiivistää toimijoiden yhteistyötä, parantaa tiedon kulkua ja paikkaa palveluaukkoja. toteutusaika on Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (18,0 %). vastuutaho on kasvun ja oppimisen palvelualue / perusopetus ja nuorisopalvelut. Nilsiän Tahkon keskustan virkistys- ja lähiliikunta-alueen rakentaminen (EAKR, TL 3) tavoitteena on tukea Tahkon kehittymistä nykyistä ympärivuotisemmaksi matkailualueeksi toteuttamalle Tahkon keskusta-alueelle yleisiä, kaikkien käytössä olevia virkistys-, leikki-, puisto- ja oleskelualueita. Projektissa toteutetaan kenttäalueiden pohjien rakentaminen, huoltotieverkoston, reitistön ja polkujen rakentaminen alueelle, lammen ja ojien ruoppaus sekä hulevesiviemärin toteuttaminen. Nämä toimivat pohjana myöhemmin toteutettavien kenttäalueiden ja erilaisten aktiviteettien, kuten liukuratojen, kuntoilupaikkojen, frisbeegolfradan sekä alueen valaistuksen rakentamiselle. toteutusaika on ja hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 1,00 milj., josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on 0,50 milj. (50,0 %). vastuutaho on kaupunkiympäristön palvelualue. Matkakeskuksen alueen kehittäminen (EAKR, TL 3) Kuopion kaupungin yhdessä Kuopion Vesi liikelaitoksen ja Kuopion Energia liikelaitoksen kanssa toteuttaman projektin tavoitteena on parantaa toteutettavin investoinnein Matkakeskuksen toimintaympäristöä, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Projekti koostuu seuraavista osioista: alueen toteutussuunnittelu, liikennejärjestelyt, hulevesiputken siirto ja poisto, Puutarhakadun ja Maaherrankadun alkuosan saneeraaminen, alueen vesihuollon saneeraaminen, alueen energiahuoltotyöt, hulevesien käsittelyalueen rakentaminen, liikennealueen saneeraaminen ja 7

8 hulevesitulvien viivytysalueen rakentaminen. toteutusaika on hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (61,5 %). vastuutaho on kaupunkiympäristön palvelualue. Tehtävänä tulevaisuus - Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma (EAKR, TL 2) tavoitteena on luoda erilaistava brändistrategia, yhteiset työkalut ja kehittämisrakenne, joiden avulla parannetaan Kuopio-vetoisena Pohjois-Savon vetovoimaisuutta, kilpailukykyä ja tunnettuutta. Keskeisiä toimenpiteitä projektissa ovat mm. strategisten kohderyhmien tunnistaminen, markkinointiohjelman mallin laatiminen, yhteismarkkinoinnin perusteiden luominen ja yhteisten markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen. jälkeen Kuopion alueen markkinoinnilla on pysyvä kehittämisrakenne, joka jatkaa alueen toimijoiden yhteistyön ja myönteisen huomion ylläpitämistä jatkossa. toteutusaika on ja hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (4,8 %). vastuutaho on vetovoimaisuuden palvelualue / markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut. Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen (EAKR, TL3) tavoitteena on virallistaa ja rakentaa moottorikelkkailureittejä Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon alueille. Reittien virallistamisella vähennetään moottorikelkkailusta aiheutuvia haittoja, nostetaan reittien tasoa, helpotetaan moottorikelkkailun valvontaa, helpotetaan reittien ylläpitoa ja edistetään alueella toimivien, moottorikelkkailuun liittyvien yrityksien toimintaa. keskeisiä toimenpiteitä ovat alueen reitistötarpeen inventointi, reittien alustava linjaus, maanomistajien, käyttäjien ja muiden asianosaisten kuuleminen, reittisuunnitelmien laatiminen ja moottorikelkkareittien rakentaminen. Projekti jatkaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen aikaisemmin tekemää kelkkareittien suunnittelu- ja kehittämistyötä. toteutusaika on ja hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (7,1 %). vastuutaho on hyvinvoinnin edistämisen palvelualue / ulkoilu- ja virkistysyksikkö. Hyvinvointikioski (EAKR, TL 3) Kuopion kaupungin yhdessä Varkauden kaupungin, Ylä-Savon Sote Kuntayhtymän ja Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymän kanssa toteuttaman projektin tavoitteena on luoda kuntalaisille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia, maksuttomia ja ilman ajanvarausta toimivia matalankynnyksen palveluita ns. hyvinvointikioskien kautta. Lisäksi tavoitteena on mm. kehittää yhteistyö- ja kumppanuusmalleja alueella olevien alan toimijoiden kesken, edistää moniammatillista johtamista ja vahvistaa moniammatillisen henkilöstön osaamista tarvelähtöisesti. toimenpiteiden seurauksena mm. matalan kynnyksen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat, palvelujen painopistettä voidaan siirtää ennalta ehkäiseviin palveluihin ja kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen lisääntyvät. toteutusaika on Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (30,0 %). vastuutahona ovat perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet. 8

9 2.2 Päättyneet projektit Tapahtumien sponsoroinnin hyödyntämistyökalu (ESR, TL1) Projektissa sitoutettiin tapahtumat ja tapahtumatoimiala tiiviimmäksi osaksi Kuopion kaupungin markkinointityötä tavoitteena pyrkimys edetä toiminnassa strategiseen, vastikkeellisuuteen pohjautuvaan yhteistyöhön. Projektissa luotiin kriteeristö tapahtuma-avustusten päätöksentekoon markkinointiyhteistyön näkökulmasta sekä hyödyntämissuunnitelma, joka toimii strategisena työkaluna Kuopion kaupungin ja tapahtumien välisessä markkinointiyhteistyössä. Näillä pyritään aikaan saamaan innovatiivisempia, kestävämpiä ja rahoituspohjaltaan terveempiä tapahtumia sekä lisäämään tapahtumajärjestäjien välistä yhteistyötä. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (20,0 %). vastuutaho oli vetovoimaisuuden palvelualue / markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut. Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistyminen (ESR, TL4) Projektissa tehtiin selvitys Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja laadittiin sen pohjalta kansainvälistymissuunnitelma lukioiden käyttöön. Selvitys tehtiin Itä-Suomen lukioiden rehtoreille, opettajille ja opiskelijoille tehdyn sähköisen kyselyn sekä sitä täydentävien haastattelujen perusteella. Projektissa laaditun kansainvälistymissuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: 1) Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus, 2) Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus, 3) Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen, 4) Lukioiden ns. kotikansainvälistymistä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun ja 5) Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (15,1 %). vastuutaho oli kasvun ja oppimisen palvelualue / lukiopalvelut. Asumisen tuki työllistämisen edistäjänä - ATTE (ESR, TL 2) Kuopion kaupungin hallinnoimassa ja yhteistyössä Iisalmen, Leppävirran, Suonenjoen, Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan kuntien sosiaalityöntekijöiden ja kuntien kiinteistöyhtiöiden kanssa toteuttamassa projektissa asunnottomuutta ehkäistiin luomalla ja juurruttamalla sosiaalityöhön uusi toimintamalli, jolla voidaan paremmin vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen asumisen ongelmatilanteissa. Häätöjen ennaltaehkäisyyn pyrittiin sillä, että asumishäiriötapauksissa tai vuokrien rästiytyessä kiinteistöyhtiöt, joiden kanssa toimittiin yhteistyössä, lähettivät tiedon projektityöntekijöille, jotka välittömästi aloittivat tilanteen selvittämisen kotikäynnillä sosiaalityöntekijän kanssa. Myöhemmin asiakkaita ohjattiin erilaisiin hoito- ja aktivointitoimenpiteisiin. Asiakkaita projektissa oli yhteensä 418 henkilöä, joista 348 kuopiolaista. Asiakkaista 84 % pystyi säilyttämään asuntonsa, 12 % menetti asunnon ja lopuilla 4 %:lla asumistilanteen selvittely jäi projektin loppuessa kesken. Kuopion kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön häiriöhäädöt vähenivät vuoden häädöstä 22 häätöön vuonna toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (10,6 %). vastuutaho oli perusturvan palvelualue / aikuissosiaalityön palvelut. 9

10 OLE - Ole aktiivinen Läpi Elämän (ESR, TL 4) Projektissa etsittiin hyvinvointia lisääviä toimintamalleja hyödyntäen mm. WHO:n Healthy Cities verkostoa. Pilottien teemoina olivat kulttuuri ja liikunta sekä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Toimintamalleja pilotoitiin seitsemän kappaletta ja neljää näistä rahoitettiin projektin kautta. Pilotointien lisäksi projektin muita keskeisiä toimenpiteitä olivat paikallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä tiedon välittäminen hyvistä käytänteistä. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (12,5 %). vastuutaho oli konsernipalvelu / talous- ja strategiapalvelu. Savon nuorisotiedotus (ESR, TL 2) Kuopion kaupungin hallinnoimassa ja Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon kuntien kanssa yhteistyössä toteuttamassa projektissa luotiin Savon alueelle nuorisotiedotusverkosto, joka tarjoaa nuorille tasaarvoiset nuorten tieto-, neuvonta- ja kuulemispalvelut asuinpaikasta riippumatta. Virtuaalisen, netissä tapahtuvan tiedotuksen (Po1nt.fi), kuulemisen (Aloitekanava.fi) ja nettinuorisotalotoiminnan lisäksi projektissa kokeiltiin uudenlaista tiedotuksen mallia, jossa nuoria pyrittiin tavoittamaan kouluympäristön kautta ja näin tiivistämään nuorisotyön ja koulujen välistä yhteistyötä. Po1nt.fi nuorten portaalilla oli käyntejä keskimäärin noin /kk ja yksilöityjä kävijöitä noin /kk. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (4,3 %). vastuutaho oli kasvun ja oppimisen palvelualue / nuorisopalvelut. Vastaanottava Pohjois-Savo (ESR, TL2) Kuopion kaupungin hallinnoiman ja Varkauden ja Iisalmen kaupunkien sekä Siilinjärven kunnan yhteistyössä toteuttamassa projektissa kuntiin luotiin monikulttuurisen tieto- ja neuvontapalvelujen malli palvelemaan maahanmuuttajia, alueen yrittäjiä sekä viranomaisia ja tuotettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa konkreettiset käytännön toimenpidesuunnitelmat maahanmuuttajien vastaanottamisen, ohjauksen ja kotouttamisen kehittämiseksi. Lisäksi projektissa kehitettiin monikulttuurisen työn valmiuksia, työvälineitä, menetelmiä ja mittareita ja siten vahvistettiin kuntien valmiuksia palvella eri maista saapuvia asiakkaita yhdenvertaisesti. toimenpiteisiin osallistui 84 henkilöä (tavoite 95). toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (6,9 %). vastuutaho oli koulutuspalvelukeskus/ kansalaisopisto. VÄLKE - Kuopio seudun välityömarkkinoiden kehittämishanke (ESR, TL 2) VÄLKE-hanke koostui neljästä eri osaprojektista: 1) Välke-hallinto (Kuopion kaupunki), 2) Välkepalvelut (Tukeva-työvalmennussäätiö), 3) Välke-Sisä-Savo (Sisä-Savon seutuyhtymä) ja 4) Viissatanen (Kuopion kaupunki ja Kuopion TE-toimisto). Hankkeessa kehitettiin yksilöllisiä tarpeita ja ratkaisuja korostavien välityömarkkinapalveluiden tarjontaa ja sisältöjä; Sisä-Savossa asiakaspalveluprosessin toimintamalli, asiakaslähtöinen yksilövalmennusmalli ja Välke-palveluissa asiakaspalveluprosessin toimintamallin ja moniammatillisen palvelutarvearviointimallin tuotteistaminen, työttömien terveystarkastusprosessi ja ryhmävalmennusmalli. Lisäksi hankkeessa luotiin ja kehitettiin välityömarkkinatoimijoiden yhteistyö- ja kumppanuussuhteita sekä tehostettiin työvoiman liikkumista avoimien ja välityömarkkinoiden välillä työnantajayhteistyön avulla. toimenpiteisiin osallistui 10

11 yhteensä 786 henkilöä (tavoite 890), joista Kuopion seudulla Välke-palveluihin 436 henkilöä (tavoite 660 sis. Viissatasen ), Sisä-Savon seudulla 129 henkilöä (tavoite 230) ja Viissatanen osaprojektiin 221 henkilöä (tavoite 150). Välke-palveluihin osallistuneista henkilöistä avoimille työmarkkinoille sijoittui 13 %, palkkatukityöhön 13 %, koulutukseen 15 %, työnhakua jatkamaan 43 % ja muualle 10 %. Vastaavasti Sisä-Savon seudulla avoimille työmarkkinoille sijoittui 31 %, palkkatukityöhön 17 %, koulutukseen 13 %, työnhakua jatkamaan 33 % ja muualle 2 %. Ajalla toteutetussa Viissatanen projektissa seulottiin 1 138:sta vähintään 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saanutta henkilöstä 221 eteenpäin heille soveltuviin palveluihin. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (10,7 %). vastuutaho oli perusturvan palvelualue / aikuissosiaalityön palvelut (ajalla hallinto- ja kehittämiskeskus / talous- ja strategiapalvelu). SARKA - Luova Pohjois-Savo (ESR, TL 1) Projektissa saatiin aikaan maakunnallinen luovien alojen yhteistoimintaverkosto, jossa on jäseniä kunnista, ammatillisista taidelaitoksista, luovien alojen ammatinharjoittajista ja yrittäjistä. Projektissa toteutettiin luovien alojen yrityskartoitus, järjestettiin yrityssparrauksia ja paneeleita. Projektissa järjestettiin koulutuksia mm. taloudenhallinnasta, liiketoimintaosaamisesta, viestinnästä ja tuotteistamisesta. Lisäksi projektissa toteutettiin pilottiprojekteja, kuten Kukkura pohjoissavolaisen taiteen lähikauppa ja tyhy-pilotti. Projekti järjesti 52 koulutustilaisuutta, yhdeksän seminaaria, 36 keskusteluverstasta ja 30 muuta tapahtumaa. toimenpiteisiin osallistui yhteensä 341 henkilöä, 165 yritystä ja 117 muuta organisaatiota. Projekti sai aikaan kolme uutta yritystä ja yhden uuden työpaikan. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (9,6 %). vastuutaho oli kulttuuripalvelut. Varhainen mukaantulo (VAMU) ikäihmisen arjessa (EAKR, TL 3) päätavoitteena oli ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutumisen tukeminen poikkihallinnollisesti ja moniammatillisesti aiemmassa VAMU projektissa kehitetyn toimintamallin mukaisesti. Tavoitteena oli ohjata ikäihmisiä eri toimijoiden palvelujen pariin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin, että se mahdollistaisi ikäihmisten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. tuloksena asiakkaan terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä kuntoutumisen tukeminen sisältyy jokaisen työntekijän perustehtävään ja työyksiköissä yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin, sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstöstä koottiin geriatriaan ja gerontologiaan perehtyneitä asiantuntijoita tukemaan muutosta ja ennakoiva osaaminen on vahvistunut geriatrisessa ja gerontologisessa toiminnassa. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (30 %). vastuutahona on ollut perusturvan palvelualue / vanhus- ja vammaispalvelut. Palvelujen kehittäminen ja prosessijohtamisen käyttöönotto (ESR, TL3) keskeisimpänä tavoitteena oli kouluttaa projektiin osallistuvien kuntien virkamiesjohtoa prosessijohtamiseen ja sen eri osa-alueisiin. toisena tavoitteena oli tiedonvälittäminen yhteistyökunnille. järjestämiin 44 koulutuspäivään osallistui yhteensä 231 henkilöä, joista Kuopion kaupungilta 205, Karttulan kunnasta 7, Suonenjoen kaupungilta 13 ja Tuusniemen kunnasta 11

12 13. keskeisempänä tuloksena on osallistujien osaamisen kehittyminen prosessijohtamisessa. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (30 %). vastuutaho oli konsernipalvelu / talous- ja strategiapalvelu. Ylijäämämaiden ja aurauslumen hyötykäyttö- ja sijoittamisselvitys (EAKR, TL3) Projektissa selvitettiin, miten Kuopion keskeisellä kaupunkialueella syntyvät ylijäämämaat ja aurauslumet voidaan kustannustehokkaimmin ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen käsitellä ja sijoittaa. Projektilla haluttiin löytää uusia toimintatapoja ja lisätä toiminnan suunnitelmallisuutta siten, että voitaisiin muodostaa ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä toimintamalli. Selvitystyö laadittiin konsulttityönä. Selvitystyössä kartoitettiin maamassojen käsittelyn ja sijoittamisen nykytila, arvioitiin tulevien vuosien osalta massojen syntyä ja massatarpeita sekä linjattiin mahdollisia massojen hyötykäytön ja sijoittamisen kehittämistoimenpiteitä. Myös aurauslumen osalta tehtiin nykytilan kartoitus ja laadittiin suunnitelma perustelluimmasta sijoitusmallista tulevaisuutta ajatellen. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (30 %). vastuutaho oli tekninen virasto / kunnallistekninen osasto. Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen maa- ja vesirakennustyöt sekä kaukolämpö ja energiahuollon rakentaminen, 2. vaihe (EAKR, TL3) tavoitteena oli laajentaa Matkuksen ja Kylmämäen yritysalueita ja luoda edellytykset alueiden yhdistämiselle. Projektissa parannettiin alueen liikenneyhteyksiä sekä varmistettiin alueen energia- ja vesihuoltoa. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (40 %). vastuutaho oli tekninen virasto / kunnallistekninen osasto. Matkuksen eritasoliittymä (EAKR, TL 3) Projektissa rakennettiin Matkuksen eritasoliittymä (silta ja rampit ja ramppeja yhdistävä katuosuus- Matkuksentie, sekä ramppeihin liittyvät kadut Naulakatu ja Vasarakatu), jotka tulevat palvelemaan Kuopion tulevaa eteläistä elinkeinoaluetta ja alueelle myöhemmin mahdollisesti sijoittuvaa logistiikkakeskusta. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (69,5 %). vastuutaho oli tekninen virasto / kunnallistekninen osasto. SAGA SaaristoGalleria (EAKR, TL3) tavoitteena oli kaupunkiympäristön tason parantaminen taiteen avulla, organisaation osaamisen kehittäminen, taiteilijoiden työllisyyden parantaminen sekä asukkaiden osallistaminen oman asuinympäristönsä kehittämiseen. Projektissa tuotettiin Saaristokaupunkiin yhteensä viisi ympäristötaideteosta. Lisäksi projektin kautta kaupunkiorganisaatiolle ja taiteilijoille syntyi uusia toimintaverkostoja. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (45,0 %). vastuutaho oli tekninen virasto / asuntotoimi ja projektit. 12

13 3 KUOPION KAUPUNGIN RAHOITUS ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTEILLE Ajalla Kuopion kaupungin osarahoitettavaksi on esitetty yhteensä 165 EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projektia ja 10 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projektia, mukaan lukien kaupungin omat projektit. Kaupungille rahoitettaviksi esitettyjen 175 projektin arvioidut kokonaiskustannukset ovat alkuperäisten suunnitelmien mukaan yhteensä 166,388 milj. euroa. Kesäkuun 2014 loppuun mennessä kaupunki on tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen yhteensä 90 projektille, joista EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja on 81 ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavia projekteja on yhdeksän. Rahoitettujen projektien arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhteensä 93,319 milj. euroa. 3.1 Rahoituksen kohdentuminen toteuttajittain Kuopion kaupunki on tehnyt rahoituspäätöksiä EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteille ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteille yhteensä 12,871 milj. euron verran. Kuopion kaupunki on myöntänyt rahoitusta yhteensä 24:lle eri toimijalle. Yksittäisistä toimijoista rahoitusta on myönnetty eniten Kuopion kaupungille itselleen, jonka projekteista 21 on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Seuraavaksi suurimpia projektitoteuttajia ovat olleet Itä- Suomen yliopisto 19 projektillaan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 10 projektillaan. Euromääräisesti tarkasteltuna Kuopion kaupungin rahoitusta on käytetty eniten Kuopion kaupungin itsensä toteuttamiin projekteihin, yhteensä 9,582 milj. euroa. Alkuohjelmakauden aikana toteutetut Matkus-Kylmämäki yritysalueen investointiprojektit ja loppukauden aikana toteutettu Matkakeskuksen alueen kehittäminen -projekti ovat nostaneet Kuopion kaupungin itsensä suurimmaksi rahoituksen saajaksi. Itä-Suomen yliopiston toteuttamat projektit ovat saaneet Kuopion kuntarahoitusta seuraavaksi eniten, yhteensä 0,747 milj. euroa. Seuraavaksi merkittävimpiä kaupungin rahoituksen saajia ovat olleet Kuopio Innovation Oy, yhteensä 0,362 milj. euroa, Kuopion Pursiseura ry 0,354 milj. euroa, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, yhteensä 0,300 milj. euroa, Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry, yhteensä 0,242 milj. euroa, ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 0,215 milj. euroa. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto kaikista Kuopion kaupungin rahoitusta ajalla saaneista projektitoteuttajista. Taulukko 3. Kuopion kaupungin myöntämä rahoitus toteuttajittain ajalla Vastuutaho Projektien kokonaiskustannukset, Myönnetty Kuopion rahoitus, Projektien lukumäärä 13 Keskimääräinen Kuopion rahoitus, /projekti Kuopion kaupunki , , ,57 Itä-Suomen yliopisto , , ,31 Kuopio Innovation Oy* , , ,33 Kuopion Pursiseura ry , , ,00 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry , , ,00 Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry , , ,11 Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä , , ,38 Kuopion Matkailupalvelu Oy , , ,00 Savon koulutuskuntayhtymä , , ,00

14 Ylä-Savon Kehitys Oy , , ,73 Siilinjärven kunta , , ,00 Savon Yrittäjät ry , , ,76 Pohjois-Savon taidetoimikunta , , ,00 Pelastusopisto , , ,00 VTT , , ,00 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry , , ,00 ProAgria Pohjois-Savo ry , , ,58 Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus , , ,61 IS-Hankinta Oy , , ,00 Aluekehityssäätiö , , ,25 Sisä-Savon seutuyhtymä , , ,00 Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä , , ,00 MTK-Pohjois-Savo , , ,00 THL , , ,00 YHTEENSÄ , , ,95 *) Technopolis Ventures Kuopio Oy:n vuosina toteuttama ja Kuopio Innovation Oy:n toteutettavaksi vuoden 2010 alusta siirtynyt Enterprise Development Highway-projekti sisältyy Kuopio Innovation Oy:n summiin. Suurimpia yksittäisistä Kuopion osarahoittamista projekteista ovat projektien kokonaiskustannusten mukaan tarkasteltuina olleet Kuopion kaupungin toteuttama Matkakeskuksen alueen kehittäminen projekti (6,971 milj. ), Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toteuttama Leader kehittämisohjelma (6,916 milj. ), Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n Sisä-Savon alueella toteuttama vastaava Leader-kehittämisohjelma (4,410 milj. ), Ylä-Savon Kehitys Oy:n toteuttama Oppiva yritys (3,805 milj. ), Kuopion kaupungin toteuttama Matkuksen eritasoliittymä (2,916 milj. ), Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän toteuttama Pohjois-Savon teknologiateollisuuden tutkimusverkosto LeKa (2,598 milj. ) ja Itä-Suomen yliopiston toteuttama Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen (2,535 milj. ). Yksittäisistä projekteista eninten Kuopion kaupungin rahoitusta on myönnetty Kuopion kaupungin toteuttamille Matkakeskuksen alueen kehittäminen projektille (4,287 milj. ), Matkuksen eritasoliittymälle (2,026 milj. ), Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen maa- ja vesirakennustyöt sekä kaukolämpö ja energiahuollon rakentaminen projektille (0,831 milj. ), Nilsiän Tahkon keskustan alueen matkailuinfran kehittäminen projektille (0,500 milj. ), SAGA - Saaristogalleria projektille (0,490 milj. ) ja Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen projektille (0,463 milj. ). 3.2 Rahoituksen kohdentuminen painopisteittäin EU-ohjelmakauden alussa Kuopion kaupungin osarahoittamien EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projektien arviointiin määriteltiin kriteerit ja toimenpideohjelma, joiden tarkoituksena oli ohjata kaupungin rahoituksen kohdentumista. Toimenpideohjelmassa oli seuraavat kolme painopistettä: 14

15 1. Olemassa olevien yritysten sekä uusien kasvualojen yritysten kehittäminen, kansainvälistymisen edistäminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä yritysinvestointien hankkiminen alueelle. 2. Yritystoiminnan tarvitseman osaamisen, osaavan työvoiman, koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen, innovaatiotoiminnan sekä oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen. 3. Kuopion seudun vetovoimaisuudesta huolehtiminen painottaen elinvoimaista asuin- ja elinympäristöä, alueen saavutettavuuden ja infrastruktuurin kehittämistä sekä laadukkaita ja toimivia palveluja. Projektien luokittelu kuuluvaksi vain yhteen yllä olevista strategisista painopisteistä ei ole aina aivan yksiselitteistä. Samassa projektissa saattaa olla usein tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka tukevat projektin kuulumista esimerkiksi sekä painopisteeseen 1 että painopisteeseen 2. Tyypillisiä esimerkkejä tämän kaltaisista projekteista ovat useat Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja Savon koulutuskuntayhtymän toteuttamat projektit. Projektien tavoitteet ja toimenpiteet voivat sisältää paitsi organisaatioiden omaa koulutus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä niin lisäksi myös projekteissa mukana olevien yritysten kilpailukyvyn ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Projektien luokittelussa on tällaisissa kaksijakoisissa tilanteissa arvioitu sitä, mihinkä kolmesta painopisteestä pääosa projektien toimenpiteistä kohdentuu ja luokiteltu projektit sen mukaisesti. Kuopion kaupungin ajalla myöntämässä rahoituksessa painopiste on selvästi ollut painopisteen 1 mukaisessa toiminnassa. Kaupungin myöntämästä rahoituksesta 75 prosenttia on kohdentunut suoraan yritysten kehittämiseen. Painopisteeseen 2 eli osaamisen, t&k- ja innovaatiotoiminnan sekä oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämiseen on kohdentunut seitsemän prosenttia kaupungin myöntämästä rahoituksesta. Ohjelmakaudella EU-rahoitusta on voinut hakea myös palveluiden kehittämiseen. Kuopion kaupungin myöntämästä rahoituksesta 16 prosenttia on kohdentunut palvelujen kehittämiseen ja loput kolme prosenttia myönnetystä rahoituksesta on kohdentunut erilaisiin yhteisöllisiin kehittämisprojekteihin. Kuopion kaupungin rahoituksen kohdentuminen toimenpideohjelman mukaisiin painopisteisiin on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kuopion kaupungin EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteille myöntämän rahoituksen kohdentuminen painopisteittäin ajalla Projektien kokonaiskustannukset, Myönnetty Kuopion Keskimääräinen Projektien Kuopion rahoitus, Painopiste rahoitus, lukumäärä /projekti Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen , , ,77 Osaamisen, t&k- ja innovaatiotoiminnan kehit , , ,86 Palvelujen kehittäminen , , ,27 Muu , , ,50 YHTEENSÄ , , ,95 15

16 3.3 Rahoituksen kohdentuminen rahastoittain Kappalemääräisesti tarkasteltuna Kuopion osarahoittamista projekteista ESR-rahoitteisia projekteja on ollut 42, EAKR-rahoitteisia projekteja 39 ja EMR-rahoitteisia projekteja yhdeksän. Kuitenkin kaupungin myöntämästä rahoituksesta 86 prosenttia on kohdistunut EAKR:sta rahoitettaville projekteille, 11 prosenttia ESR:stä rahoitettaville projekteille ja loput kolme prosentia EMR:sta rahoitettaville projekteille. Taulukko 5. Kuopion kaupungin EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteille myöntämän rahoituksen kohdentuminen rahastoittain ajalla Rahasto Projektien kokonaiskustannukset, Myönnetty Kuopion rahoitus, Projektien lukumäärä Keskimääräinen Kuopion rahoitus, /projekti ESR , , ,10 EAKR , , ,92 EMR , , ,68 YHTEENSÄ , , ,95 4 KUOPION KAUPUNGIN OSARAHOITTAMIEN PROJEKTIEN TULOKSET Jäljempänä esitettävät projektien tulokset pohjautuvat Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamien projektien projektihakemuksissa ja/tai EURA 2007 järjestelmässä esittämiin tavoitteisiin sekä projektien loppuraporteissa ja/tai EURA 2007 järjestelmässä ilmoittamiin toteumatietoihin. Toteumatiedot on saatu yhteensä 79 projektilta. Näistä vielä käynnissä olevia projekteja on 18 kappaletta, joten näiden osalta toteumatiedot tulevat vielä muuttumaan projektien toteutuksen edetessä. 4.1 Projekteihin osallistuneet henkilöt, yritykset ja muut organisaatiot Projektit raportoivat osallistujamääriä niin henkilölukuina kuin yrityksien ja muiden organisaatioiden määrinä. Projekteille on varsin tyypillistä, että rahoittajille hakemusvaiheessa ilmoitettuja tavoitelukuja, tapauksesta riippuen alennetaan, tai joissakin tapauksissa nostetaan projektin toteutuksen edetessä. Kuopion kaupungin osarahoittamat projektit ovat ylittäneet asettamansa tavoitteet niin projekteihin osallistuneiden henkilöiden, yritysten kuin muiden organisaatioiden osalta. toimenpiteissä aloittaneiden henkilöiden osalta projektit yli kaksinkertaistivat tavoitteensa. Kuopion osarahoittamista projekteista 36 oli sellaisia, joissa on seurattu projektiin osallistuneiden henkilöiden lukumääriä. Näiden projektien toimenpiteisiin osallistui toteumatietojen mukaan yhteensä henkilöä, kun tavoitteena oli henkilön osallistuminen (Kuva 2). Projektiin osallistuneiden yritysten määrän osalta projektit ylittivät vain hienoisesti asettamansa tavoitteet. Toteumatietonsa ilmoittaneen 32 projektin toimenpiteisiin osallistui yhteensä yritystä, kun tavoitteena oli yrityksen 16

17 osallistuminen. 29 projektia ilmoitti toteumatiedot projektissa aloittaneiden muiden organisaatioiden, kuin yritysten osalta. Näihin projekteihin osallistui yhteensä 517 muuta organisaatiota kuin yritystä, kun projektien tavoitteena oli yhteensä 360 muun organisaation osallistuminen Projektien toteutuneet osallistujamäärät verrattuna tavoitteeseen Tavoite (N=19) Toteuma (N=36) henkilöt Tavoite (N=33) Toteuma (N=32) yritykset Tavoite (N=35) Toteuma (N=29) muut organisaatiot Kuva 2. Projektien toteutuneet osallistujamäärät verrattuna tavoitteeseen. 4.2 Projekteissa syntyneet uudet työpaikat ja uudet yritykset sekä suoritetut tutkinnot Toteumatietojen mukaan Kuopion kaupungin osarahoittamissa 18 projektissa on ajalla syntynyt yhteensä 433 uutta työpaikkaa, kun tavoitteena oli 882 uuden työpaikan aikaansaaminen (Kuva 3). Uusia työpaikkoja syntyi siten vain noin puolet projektien asettamasta tavoitetasosta. On kuitenkin huomattava, että yli puolet projekteista, jotka olivat asettaneet tavoitteekseen aikaan saada uusia työpaikkoja, eivät niitä kuitenkaan pystyneet luomaan. Toisaalta taas ne 18 projektia jotka saivat synnytettyä uusia työpaikkoja, saivat niitä aikaiseksi poikkeuksellisen paljon, keskimäärin noin 24 uutta työpaikkaa / projekti. Toteumatietojen mukaan 14 projektin toimenpiteiden seurauksena on uusia yrityksiä syntynyt yhteensä 845. Uusista yrityksistä 690 on syntynyt Kuopion seudun seudulliset yrityspalvelut projektissa. Kun ko. projekti ei ole ilmoittanut hakuvaiheessa uusien yritysten tavoitemäärää, saa se toteumatiedon näyttämään ylipositiiviselta. Kuopion kaupungin osarahoittamista projekteista viisi ilmoitti toteumatietoina projektin aikana suoritetun yhteensä 57 tutkintoa. 17

18 Kpl Projektien luomat uudet työpaikat, uudet yritykset ja suoritetut tutkinnot verrattuna tavoitteeseen Tavoite (N=44) 433 Toteuma (N=18) 128 Tavoite (N25) Toteuma (N=14) Tavoite (N=3) Toteuma (N=5) Uudet työpaikat Uudet yritykset Suoritetut tutkinnot Kuva 3. Projektien luomat uudet työpaikat, uudet yritykset ja suoritetut tutkinnot verrattuna tavoitteeseen. 4.3 Projektityöntekijät ja tehdyt henkilötyökuukaudet projekteissa Projektityöntekijöiden määrä ei ole varsinainen indikaattori, jolla ohjelmien toteutumista seurataan. Projektit ovat joutuneet kuitenkin arvioimaan projektihakemuksissa projektityöntekijöiden määrän sekä projektissa tehtävän työn määrän henkilötyökuukausina. Projektityöntekijöiden määrä ja henkilötyökuukaudet antavat kuvan projektitoiminnan välittömästä työllisyysvaikutuksesta. Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamista 90 projektista 19 projektia on investointiprojekteja tai konsultti-/ostopalvelutyyppisiä selvityshankkeita, joissa ei ole lainkaan projektityömääritelmän mukaisia projektityöntekijöitä. Osarahoitetuista projekteista 24 on sellaisia, joista projektityöntekijöiden määrää ei ole saatu tämän katsauksen kokoamisen aikana. Kaupungin osarahoittamista projekteista 47 on ilmoittanut projektihakemuksessaan projektityöntekijöiden ja henkilötyökuukausien määrät. Näihin projekteihin on työllistynyt suunnitelmien mukaan yhteensä 245 henkilöä 5 386,7 henkilötyökuukaudeksi eli 448,9 henkilötyövuodeksi. Yksi projekti, jossa on työllistänyt siten keskimäärin noin viisi henkilöä yhteensä noin 114,6 henkilötyökuukaudeksi eli 9,55 henkilötyövuodeksi. 18

19 Liite 1. Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamat EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen (EAKR, ESR) sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (EMR) projektit nimi Toteutusaika Toteutusvaihe Rahasto Vastuutaho kokonaiskustannukset Kuopion rahoitus Ympäristöinnovaatioiden kaupallistamiskiitotie (ENVI-RUNWAY) Eläinterveyden tekijät Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma Nilsiän Tahkon keskustan alueen matkailuinfran kehittäminen Matkakeskuksen alueen kehittäminen Tehtävänä tulevaisuus - Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma Ohjaus- ja tukikeskus Rehti Hyvinvointikioski Käynnissä ESR Kuopio Innovation Oy , ,00 Savoniaammattikorkeakoulun Käynnissä ESR kuntayhtymä , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä ESR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , ,00 Ylä-Savon eläinsairaala Käynnissä EAKR Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä , ,00 Lupaosaajaksi - lääkkeiden, diagnostiikan ja lääkinnällisten laitteiden lupa- ja valvonta-asiat haltuun Pohjois-Savon hankinta-asiamies Käynnissä ESR Itä-Suomen yliopisto , , Käynnissä ESR IS-Hankinta Oy , ,00 Aktiivinen SPV-tila - Maatilojen omistajavaihdosten edistäminen Pohjois-Savossa Käynnissä EMR MTK-Pohjois-Savo & Savonia-AMK , ,00 TYKKI - Tiedepuiston yrityskehityspalvelut kasvuhakuisille ja innovatiivisille liikeideoille Ikäinnovaatio hanke Games for Health Finland - Pelilliset menetelmät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena Luotsi Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän luominen Kuopioon Käynnissä EAKR Kuopio Innovation Oy , , Käynnissä EAKR Itä-Suomen yliopisto , , Käynnissä EAKR Kuopio Innovation Oy , , Käynnissä EAKR Kuopion Pursiseura ry , , Käynnissä EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 Leader -kehittämisohjelma Päättynyt EMR Kehittämisyhdistys Kalakukko ry , ,00 VÄLKE - Kuopio seudun välityömarkkinoiden kehittämishanke (sis. Viissatanen -hankkeen) SAGA - SaaristoGalleria HitSavonia II Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus (KANTIVA), laitehankinnat Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt EAKR Kuopion kaupunki , ,00 Savoniaammattikorkeakoulun Päättynyt EAKR kuntayhtymä , , Päättynyt EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 PROFIT - Promis -tutkimuskeskuksen infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittäminen Päättynyt EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 Vastaanottava Pohjois-Savo Siviilikriisinhallinnan asiantuntijuuden alueellinen kehittämishanke Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt ESR Pelastusopisto , ,00

20 nimi Toteutusaika Toteutusvaihe Rahasto Vastuutaho kokonaiskustannukset Kuopion rahoitus Intl Practicum - kansainvälinen työharjoittelu - yritysten kansainvälistymisen työkalu Teollisen pintakäsittelyn koulutustehdas Biokeskus Kuopion infrastruktuurin kehittäminen ENC-pinnoitushanke, investoinnit Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt ESR Savon koulutuskuntayhtymä , , Päättynyt EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 Savoniaammattikorkeakoulun Päättynyt EAKR kuntayhtymä , ,00 SEITTI Terveyttä edistävää liikuntaa Savo- Karjalaan - seutukunnallinen verkostohanke Päättynyt ESR Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus , ,61 SARKA -Luova Pohjois-Savo Savon nuorisotiedotus Innovation Magnet FinlandLakeland Online globaali e-kauppapaikkaja matkailumyynnin kehittämis- ja edistämishanke Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt EAKR Kuopio Innovation Oy , , Päättynyt EAKR Kuopion Matkailupalvelu Oy , ,00 Kuopion seudun seudulliset yrityspalvelut Kuopion seudullinen yrityspalvelupiste (palkkojen sivukulut) Päättynyt EAKR Päättynyt EAKR Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry , ,00 Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry , ,00 Omistajanvaihdosten tukeminen ja jatkajien hakeminen (OSUVA) Metallialan Innotehdas Metallialan oppimistehdas ja digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen maa- ja vesirakennustyöt sekä kaukolämpö ja energiahuollon rakentaminen, 2. vaihe Matkuksen eritasoliittymä Biokeskus Kuopion innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen kehittäminen Toimintaedellytysten luominen bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskukselle (KANTIVA) Euroiks - menestyvä maatilayritys Kuntosavotta Jatkuvuutta yli sukupolvien Ympäristöriskinarvioinnin koulutuksen huippuyksikön kehittäminen Itä-Suomeen (ERACedu) Enterprise Development Highway SapaLab - Sammutus- ja palontutkimuslaboratorio Rautainen Savo palvelut - Teknologiayritysten kenttätyö Päättynyt ESR Savon Yrittäjät ry , , Päättynyt EAKR Savon koulutuskuntayhtymä , , Päättynyt ESR Savon koulutuskuntayhtymä , , Päättynyt EAKR Kuopion kaupunki , , Päättynyt EAKR Kuopion kaupunki , , Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt EMR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt EMR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt ESR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt EMR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt ESR Kuopio Innovation Oy (aiemmin Technopolis Ventures Kuopio Oy) , , Päättynyt EAKR Pelastusopisto , , Päättynyt EAKR Ylä-Savon Kehitys Oy , ,00 20

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa

Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman. toteuttamiseen Pohjois-Savosa 20.9.2010 Maakunnan yhteistyöryhmän sihteerin katsaus Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESRtoimenpideohjelman toteuttamiseen Pohjois-Savosa 1 Yleistä EU:n ohjelmakautta 2007 2013 on toteutettu

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio

Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Koko kunta edistää terveyttä ja hyvinvointia - case Kuopio Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Kuopio Palvelualueuudistus Kunnan perustehtävä on asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen Terve Kuopio

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014

Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 - lopullinen rahoitusseuranta tukien kohdentumisesta (23.3.2015) Tässä yhteenvedossa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumista. Mittapuu on

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 LÄNSI-SUOMI RAKENNE ja TUKIALUERAJAT EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 Länsi-Suomi - WFA Seinäjoki Jyväskylä Pori Tampere TYÖLLISYYSTILANNE Maakunta Työvoiman Muutos 10-11 Työttömien Muutos 10-11 Työttömyysmäärä

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot