Katsaus Kuopion kaupungin projektitoimintaan ja rahoitukseen vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Katsaus Kuopion kaupungin projektitoimintaan ja rahoitukseen vuosina 2007-2014"

Transkriptio

1 EU:N ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Katsaus Kuopion kaupungin projektitoimintaan ja rahoitukseen vuosina Syyskuu 2014

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JOHDANTO KUOPION KAUPUNGIN TOTEUTTAMAT ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN PROJEKTIT Käynnissä olevat projektit Päättyneet projektit KUOPION KAUPUNGIN RAHOITUS ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTEILLE Rahoituksen kohdentuminen toteuttajittain Rahoituksen kohdentuminen painopisteittäin Rahoituksen kohdentuminen rahastoittain KUOPION KAUPUNGIN OSARAHOITTAMIEN PROJEKTIEN TULOKSET Projekteihin osallistuneet henkilöt, yritykset ja muut organisaatiot Projekteissa syntyneet uudet työpaikat ja uudet yritykset sekä suoritetut tutkinnot Projektityöntekijät ja tehdyt henkilötyökuukaudet projekteissa LIITTEET LÄHTEET... 33

3 TIIVISTELMÄ EU-ohjelmakauden toteutus on loppusuoralla ja uusi, Kestävää kasvua ja työtä ohjelmakausi on käynnistynyt. Kuopion kaupungin osarahoittamia EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteja on käynnissä vielä 18 kappaletta ja viimeisten projektien toteutus kestää kevääseen 2015 saakka. EU-ohjelmakaudella Kuopion kaupungin osarahoitettavaksi on esitetty yhteensä 175 projektia, joista 165 on ollut EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja ja 10 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projektia. Kesäkuun 2014 loppuun mennessä Kuopion kaupunki on tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen yhteensä 90 projektille, joista EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja on 81 ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteja yhdeksän. Näihin projekteihin on tehty rahoituspäätöksiä yhteensä 12,871 milj. euron verran projektien kokonaisvolyymin ollessa 93,319 milj. euroa. Kuopion kaupungin myöntämästä rahoituksesta 75 prosenttia (9,618 milj. ) on kohdistunut olemassa olevien yritysten sekä uusien kasvualojen yritysten kehittämiseen, yritysten kansainvälisyyden edistämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Seuraavaksi eniten, 16 prosenttia (2,056 milj. ) Kuopion kaupungin rahoituksesta on käytetty uusien palvelujen kehittämiseen, kokeiluun ja käyttöönottoon. Osaamisen, t&k- ja innovaatiotoiminnan sekä oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämiseen on kaupungin rahoituksesta kohdentunut seitsemän prosenttia (0,857 milj. ). Kuopion kaupungin ajalla myöntämästä rahoituksesta, 12,871 milj. eurosta 86 prosenttia on kohdistunut EAKR:sta rahoitettaviin projekteihin, 11 prosenttia ESR:sta rahoitettaviin projekteihin ja loput kolme prosenttia EMR:sta rahoitettaviin projekteihin. Projektien loppuraporttien ja rakennerahastotietopalvelun toteumatietojen mukaan Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamat projektit ovat luoneet yhteensä 882 uutta työpaikkaa (tavoite 433) ja 845 uutta yritystä (tavoite 128). Kaupungin osarahoittamiin projekteihin on osallistunut yhteensä henkilöä (tavoite 6 464), yritystä (tavoite 2 409) ja 517 muuta organisaatiota (tavoite 360). Kuopion kaupungin osarahoittamista 90 projektista 47 projektilla on ollut projektityöntekijämääritelmän mukaisia projektityöntekijöitä. 1 Näihin projekteihin on työllistynyt suunnitelmien mukaan yhteensä 245 henkilöä 448,9 henkilötyövuodeksi. Kuopion kaupungin oma projektitoiminta on kuluvalla ohjelmakaudella jatkunut hieman edellistä ohjelmakautta vaimeampana, mikäli sitä tarkastellaan toteutettujen projektien lukumäärällä. Sen sijaan kuluvalla ohjelmakaudella projektien kokonaiskustannukset ja siten niiden keskimääräinen koko, kaupungin omarahoitusosuudet projekteissa ja projekteissa tehdyt keskimääräiset henkilötyövuodet ovat kasvaneet. Kuopion kaupunki on toiminut vastuutahona 21:ssä alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projektissa, joista tällä hetkellä käynnissä olevia projekteja on vielä seitsemän. Kaupungin toteuttamien projektien kokonaiskustannukset ovat hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaan yhteensä 26,655 milj. euroa. Kun projektien kokonaisrahoituksesta vähennetään pois kaupungin oma rahoitusosuus 9,583 milj. euroa, on kaupunki saanut ulkopuolista rahoitusta toteuttamiinsa projekteihinsa yhteensä noin 17,072 milj. euroa. Projektisuunnitelmien mukaan kaupungin toteuttamiin 21 projektiin on työllistynyt yhteensä 81 henkilöä yhteensä 143 henkilötyövuodeksi. 1 Kuopion osarahoittamista projekteista 18 projektia on ollut investointiprojekteja tai konsultti-/ostopalvelutyyppisiä selvityshankkeita, joissa ei ole ollut projektityöntekijöitä. Projekteista 24 on sellaisia, joista projektityöntekijöiden määrää ei ole saatu. 3

4 Taulukko 1. Kuopion kaupungin projektitoiminnan ja -rahoituksen vertailua EU:n alueellinen kilpailukykyja työllisyystavoitekaudella ja EU:n tavoite 1-ohjelmakaudella (tilanne ) RAHOITUS: Rahoitettavaksi esitettyjen projektien määrä, kpl Rahoitettavaksi esitettyjen projektien kokonaiskust., milj , ,56 Rahoitettujen projektien määrä, kpl Rahoitettujen projektien osuus rahoitettavaksi esitetyistä, % Rahoitettujen projektien kokonaiskustannukset, milj. Rahoitetun projektin keskimääräinen koko, milj. Kuopion kokonaisrahoitus projekteille, milj. **) Kuopion keskimääräinen rahoitus / projekti, milj. Kuopion keskimääräinen rahoitusprosentti projekteissa, % Rahoitusta saaneiden eri toimijoiden määrä, kpl Merkittävimmät rahoituksen saajat, milj. Kuopion rahoituksen kohdentuminen rahastoittain, % PROJEKTIEN TULOKSET: Projekteihin osallistuneet henkilöt, kpl Projekteihin osallistuneet yritykset, kpl Projekteihin osallistuneet muut organisaatiot, kpl Luodut uudet työpaikat, kpl Turvatut työpaikat, kpl Luodut uudet yritykset, kpl Turvatut yritykset, kpl Projektityöntekijät, htv ****) Projektityöntekijät, htv / projekti KUOPION OMA PROJEKTITOIMINTA: Kuopion hallinnoimien projektien määrä, kpl Kuopion hallinnoimien projektien kokonaiskust., milj. Kuopion oma rahoitus projekteissa, milj. Kuopion saama ulkopuolinen rahoitus, milj. Kuopion saama ulkopuolinen rahoitus/ projekti, milj. Kuopion keskimääräinen omarahoitusosuus projektissa, % Projektityöntekijät Kuopion tot. projekteissa, htv Projektityöntekijät Kuopion tot. projekteissa, htv /proj ,4 93,32 1,04 12,87 0,143 10,93 24 Kuopion kaup. 9,58 ISY 0,75 KIOY 0,36 Pursiseura 0,35 EAKR 86 ESR 11 EMR ,9 9, ,65 9,58 17,07 0,81 35, , *) 61,6 109,95 *) 0,68 12,63 *) 0,078 11,49 37 Kuopion kaup. 3,74 KuY 3,52 Savonia-amk 1,01 Sakky 1,00 EAKR 55 ESR 44 EMOTR ***) , ,51 3,74 18,81 0,72 16, ,81 *) summa ei sisällä kolmea T1-kauden projektia, joissa Kuopion rahoitus lainoitusta tai pääomankorotusta **) rahoituspäätösten mukainen summa ***) sisältää projekteihin osallistuneet yritykset ja muut organisaatiot ****) projektityöntekijöiden määrän ohjelmakaudella ilmoitti 47 projektia ja ohjelmakaudella yhteensä 151 projektia 4

5 1 JOHDANTO Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite on kattanut ohjelmakaudella kaikki Euroopan unionin alueet pois lukien lähestymistavoitteeseen kuuluvat alueet. Itä-Suomi on kuulunut alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen siirtymäkauden alueisiin eli ns. phasing-in -alueisiin. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen pyrkimyksenä on ollut Lissabonin strategian mukaisesti vahvistaa alueiden kilpailukykyä, vetovoimaa ja työllisyyttä ennakoimalla taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia. Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitetta on toteutettu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmin. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman mukaan EAKR-rahoitus ohjelmakaudelle on noin 365,56 milj. Pohjois-Savon osuus tästä on väestöosuudella (36 %) arvioituna noin 132 milj. euroa. Ohjelma on sisältänyt myös kansallista julkista rahoitusta eli valtion ja kuntien rahoitusta saman verran eli noin 132 milj. euroa ja yksityistä rahoitusta noin 283 milj. euroa. Kuvassa 1 on esitetty EAKR-toimenpideohjelman rahoituskehys (EU + valtio) Pohjois-Savossa vuosina Osana hallitusohjelman menoleikkauksia valtion vastinrahoitusta leikattiin EAKR-ohjelman vuosien 2012 ja 2013 Pohjois-Savon rahoituskehyksistä yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. Pohjois-Savossa EAKR-ohjelman tavoitteena on ollut yhteensä uuden työpaikan ja 731 uuden yrityksen aikaansaaminen. EAKR-toimenpideohjelman toteumatietojen ( ) mukaan Pohjois-Savossa ollaan selvästi jäljessä asetetuista tavoitetasoista. Uusia työpaikkoja on EAKR-ohjelmarahoituksen turvin syntynyt 2737 ja uusia yrityksiä 117. Kuva 1. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman kehys (EU+valtio) ja Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman kehys (EU+valtio) Pohjois-Savossa vuosina ESR toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosion ESR-rahoitus ohjelmakaudelle on ohjelma-asiakirjan mukaan lähes 180 milj. euroa. Tästä Pohjois-Savoon allokoituu väestöosuudella (36 %) arvioituna EU-rahoitusta noin 65 milj. euroa ja saman verran kansallista julkista (valtio + kunnat) vastinrahoitusta. Edellisellä sivulla, kuvassa 1. on esitetty ESR-toimenpideohjelman rahoituskehys 5

6 (EU+valtio) Pohjois-Savossa vuosina EAKR-ohjelman tavoin myös ESR-ohjelman edellyttämää valtion vastinrahoitusta leikattiin Pohjois-Savossa vuosina 2012 ja 2013 yhteensä noin neljä miljoonaa euroa. ESR toimenpideohjelman osalta ohjelma-asiakirjassa ei Itä- Suomen suuralueosiolle ole esitetty määrällisiä tavoitteita. Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjan mukaan koko Suomessa tavoitteena on ollut uuden työpaikan ja uuden yrityksen aikaan saaminen. Lisäksi henkilön on arvioitu osallistuvan ESR- toimenpiteisiin. Pohjois-Savossa rahoitetuissa ESR-hankkeissa on toteumatietojen ( ) mukaan syntynyt uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on ollut maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten turvaaminen ja kilpailukyvyn parantaminen, maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sekä ympäristön, maaseudun tilan ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Aiemmalla ohjelmakaudella ns. yhteisöaloitteena toteutettu LEADER toiminta on ollut osa maaseudun kehittämisohjelmaa. Pohjois-Savon alueellisen maaseutusuunnitelman mukaan ohjelman toimintalinjan 1 kokonaisrahoitus (sis. julkisen ja yksityisen rahoituksen) vuosille on Pohjois-Savossa yhteensä 212,567 milj. euroa, toimintalinjan 2 eli ns. ympäristöohjelman julkinen rahoitus on 154,407 milj. euroa, toimintalinjan 3 kokonaisrahoitus (sis. julkisen ja yksityisen rahoituksen) on 63,105 milj. euroa ja toimintalinjan 4 eli Leader-toiminnan kokonaisrahoitus (sis. julkisen ja yksityisen rahoituksen) on 22,510 milj. euroa. 2 KUOPION KAUPUNGIN TOTEUTTAMAT ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN PROJEKTIT EU-ohjelmakaudella ohjelmakaudella kaupunki on ollut vastuutahona yhteensä 21 projektissa, joista käynnissä olevia projekteja on vielä seitsemän. Kaupungin toteuttamien projektien kokonaiskustannukset ovat hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaan yhteensä 26,65 milj. euroa. Kun projektien kokonaisrahoituksesta vähennetään pois kaupungin oma rahoitusosuus, yhteensä 9,58 milj. euroa, on kaupunki saanut ulkopuolista rahoitusta toteuttamiinsa projekteihinsa yhteensä reilut 17,07 milj. euroa. Taulukko 2. Kuopion kaupungin toteuttamien 21 projektin rahoituksen jakautuminen rahoittajittain hyväksyttyjen projektisuunnitelmien mukaan. % EU ja valtio ,73 Kuopion kaupunki ,95 Muu julkinen ja yksityinen ,32 Yhteensä Kuopion kaupungin toteuttamista 21 projektista kahdeksan projektia on ollut investointiprojekteja tai konsultti-/ostopalvelutyyppisiä selvityshankkeita, joissa ei ole projektityömääritelmän mukaisia projektityöntekijöitä. Projektisuunnitelmien mukaan 13 projektiin, joissa on ollut projektityöntekijöitä, on työllistynyt yhteensä 81 henkilöä henkilötyökuukaudeksi eli 143 henkilötyövuodeksi. 6

7 2.1 Käynnissä olevat projektit Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma (EAKR, TL3) Projektissa laaditaan Puijon urheilulaakson alueelle yleissuunnitelma. Se myötä alueelle on mahdollista rakentaa eri käyttäjätarpeiden mukainen toiminnallinen kokonaisuus, vaiheistaa suunnittelualueen toteutushankkeet, saada arvio vaiheistetuista kokonaiskustannuksista ja saada kuvaus alueen toimintavastuista. Laadittava yleissuunnitelma toimii myöhemmin tehtävien päätösten sekä toteutukseen liittyvien suunnitelmien ja alueen toteutuksen pohjana. toteutusaika on Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (22,7 %). vastuutaho on hyvinvoinnin edistämisen palvelualue / omatoimisen hyvinvoinnin palvelut. Ohjaus- ja tukikeskus Rehti (ESR, TL 2) tavoitteena on käynnistää vuotiaille kuopiolaisille nuorille ja heidän läheisilleen sekä nuorten parissa toimiville tahoille tarkoitettu ohjaus- ja tukipiste Rehti, joka tarjoaa tukea ja ohjausta elämän eri osa-alueilta nouseviin kysymyksiin matalan kynnyksen palveluperiaatteella. Toiminnan tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja helpottaa palveluihin ohjautumista. Toiminta keskittyy nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen, ja sen kautta yksilöllisen palvelutarpeen hahmottamiseen sekä tarkoituksenmukaiseen jatko-ohjaukseen tuetusti saattamalla. Toiminnassa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön nuoren elämän erilaisissa nivelvaiheissa. Moniammatillisesti toimiva ohjaus- ja tukipiste tiivistää toimijoiden yhteistyötä, parantaa tiedon kulkua ja paikkaa palveluaukkoja. toteutusaika on Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (18,0 %). vastuutaho on kasvun ja oppimisen palvelualue / perusopetus ja nuorisopalvelut. Nilsiän Tahkon keskustan virkistys- ja lähiliikunta-alueen rakentaminen (EAKR, TL 3) tavoitteena on tukea Tahkon kehittymistä nykyistä ympärivuotisemmaksi matkailualueeksi toteuttamalle Tahkon keskusta-alueelle yleisiä, kaikkien käytössä olevia virkistys-, leikki-, puisto- ja oleskelualueita. Projektissa toteutetaan kenttäalueiden pohjien rakentaminen, huoltotieverkoston, reitistön ja polkujen rakentaminen alueelle, lammen ja ojien ruoppaus sekä hulevesiviemärin toteuttaminen. Nämä toimivat pohjana myöhemmin toteutettavien kenttäalueiden ja erilaisten aktiviteettien, kuten liukuratojen, kuntoilupaikkojen, frisbeegolfradan sekä alueen valaistuksen rakentamiselle. toteutusaika on ja hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat 1,00 milj., josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on 0,50 milj. (50,0 %). vastuutaho on kaupunkiympäristön palvelualue. Matkakeskuksen alueen kehittäminen (EAKR, TL 3) Kuopion kaupungin yhdessä Kuopion Vesi liikelaitoksen ja Kuopion Energia liikelaitoksen kanssa toteuttaman projektin tavoitteena on parantaa toteutettavin investoinnein Matkakeskuksen toimintaympäristöä, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Projekti koostuu seuraavista osioista: alueen toteutussuunnittelu, liikennejärjestelyt, hulevesiputken siirto ja poisto, Puutarhakadun ja Maaherrankadun alkuosan saneeraaminen, alueen vesihuollon saneeraaminen, alueen energiahuoltotyöt, hulevesien käsittelyalueen rakentaminen, liikennealueen saneeraaminen ja 7

8 hulevesitulvien viivytysalueen rakentaminen. toteutusaika on hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (61,5 %). vastuutaho on kaupunkiympäristön palvelualue. Tehtävänä tulevaisuus - Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma (EAKR, TL 2) tavoitteena on luoda erilaistava brändistrategia, yhteiset työkalut ja kehittämisrakenne, joiden avulla parannetaan Kuopio-vetoisena Pohjois-Savon vetovoimaisuutta, kilpailukykyä ja tunnettuutta. Keskeisiä toimenpiteitä projektissa ovat mm. strategisten kohderyhmien tunnistaminen, markkinointiohjelman mallin laatiminen, yhteismarkkinoinnin perusteiden luominen ja yhteisten markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen. jälkeen Kuopion alueen markkinoinnilla on pysyvä kehittämisrakenne, joka jatkaa alueen toimijoiden yhteistyön ja myönteisen huomion ylläpitämistä jatkossa. toteutusaika on ja hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (4,8 %). vastuutaho on vetovoimaisuuden palvelualue / markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut. Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen (EAKR, TL3) tavoitteena on virallistaa ja rakentaa moottorikelkkailureittejä Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon alueille. Reittien virallistamisella vähennetään moottorikelkkailusta aiheutuvia haittoja, nostetaan reittien tasoa, helpotetaan moottorikelkkailun valvontaa, helpotetaan reittien ylläpitoa ja edistetään alueella toimivien, moottorikelkkailuun liittyvien yrityksien toimintaa. keskeisiä toimenpiteitä ovat alueen reitistötarpeen inventointi, reittien alustava linjaus, maanomistajien, käyttäjien ja muiden asianosaisten kuuleminen, reittisuunnitelmien laatiminen ja moottorikelkkareittien rakentaminen. Projekti jatkaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen aikaisemmin tekemää kelkkareittien suunnittelu- ja kehittämistyötä. toteutusaika on ja hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (7,1 %). vastuutaho on hyvinvoinnin edistämisen palvelualue / ulkoilu- ja virkistysyksikkö. Hyvinvointikioski (EAKR, TL 3) Kuopion kaupungin yhdessä Varkauden kaupungin, Ylä-Savon Sote Kuntayhtymän ja Savoniaammattikorkeakoulun kuntayhtymän kanssa toteuttaman projektin tavoitteena on luoda kuntalaisille hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä julkisia, maksuttomia ja ilman ajanvarausta toimivia matalankynnyksen palveluita ns. hyvinvointikioskien kautta. Lisäksi tavoitteena on mm. kehittää yhteistyö- ja kumppanuusmalleja alueella olevien alan toimijoiden kesken, edistää moniammatillista johtamista ja vahvistaa moniammatillisen henkilöstön osaamista tarvelähtöisesti. toimenpiteiden seurauksena mm. matalan kynnyksen palvelujen saatavuus ja saavutettavuus paranevat, palvelujen painopistettä voidaan siirtää ennalta ehkäiseviin palveluihin ja kuntalaisten omaehtoinen hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen lisääntyvät. toteutusaika on Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (30,0 %). vastuutahona ovat perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet. 8

9 2.2 Päättyneet projektit Tapahtumien sponsoroinnin hyödyntämistyökalu (ESR, TL1) Projektissa sitoutettiin tapahtumat ja tapahtumatoimiala tiiviimmäksi osaksi Kuopion kaupungin markkinointityötä tavoitteena pyrkimys edetä toiminnassa strategiseen, vastikkeellisuuteen pohjautuvaan yhteistyöhön. Projektissa luotiin kriteeristö tapahtuma-avustusten päätöksentekoon markkinointiyhteistyön näkökulmasta sekä hyödyntämissuunnitelma, joka toimii strategisena työkaluna Kuopion kaupungin ja tapahtumien välisessä markkinointiyhteistyössä. Näillä pyritään aikaan saamaan innovatiivisempia, kestävämpiä ja rahoituspohjaltaan terveempiä tapahtumia sekä lisäämään tapahtumajärjestäjien välistä yhteistyötä. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (20,0 %). vastuutaho oli vetovoimaisuuden palvelualue / markkinointi, viestintä ja asiakaspalvelut. Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistyminen (ESR, TL4) Projektissa tehtiin selvitys Itä-Suomen lukiokoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja laadittiin sen pohjalta kansainvälistymissuunnitelma lukioiden käyttöön. Selvitys tehtiin Itä-Suomen lukioiden rehtoreille, opettajille ja opiskelijoille tehdyn sähköisen kyselyn sekä sitä täydentävien haastattelujen perusteella. Projektissa laaditun kansainvälistymissuunnitelman keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: 1) Varmistetaan Itä-Suomen lukioiden kielitarjonnan monipuolisuus, 2) Itä-Suomeen syntyy oppilaitosten Venäjä-osaamisen keskus, 3) Itä-Suomen lukioiden kansainvälinen hanketoiminta keskitetään ja yhdistetään yhteiseen hankekeskukseen, 4) Lukioiden ns. kotikansainvälistymistä lisätään ja monikulttuurisuutta edistetään. Lukio-opiskelijat otetaan mukaan suunnitteluun ja 5) Lukioiden kansainvälistymisen lähtökohtana on opettajien kansainvälistyminen. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (15,1 %). vastuutaho oli kasvun ja oppimisen palvelualue / lukiopalvelut. Asumisen tuki työllistämisen edistäjänä - ATTE (ESR, TL 2) Kuopion kaupungin hallinnoimassa ja yhteistyössä Iisalmen, Leppävirran, Suonenjoen, Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan kuntien sosiaalityöntekijöiden ja kuntien kiinteistöyhtiöiden kanssa toteuttamassa projektissa asunnottomuutta ehkäistiin luomalla ja juurruttamalla sosiaalityöhön uusi toimintamalli, jolla voidaan paremmin vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen asumisen ongelmatilanteissa. Häätöjen ennaltaehkäisyyn pyrittiin sillä, että asumishäiriötapauksissa tai vuokrien rästiytyessä kiinteistöyhtiöt, joiden kanssa toimittiin yhteistyössä, lähettivät tiedon projektityöntekijöille, jotka välittömästi aloittivat tilanteen selvittämisen kotikäynnillä sosiaalityöntekijän kanssa. Myöhemmin asiakkaita ohjattiin erilaisiin hoito- ja aktivointitoimenpiteisiin. Asiakkaita projektissa oli yhteensä 418 henkilöä, joista 348 kuopiolaista. Asiakkaista 84 % pystyi säilyttämään asuntonsa, 12 % menetti asunnon ja lopuilla 4 %:lla asumistilanteen selvittely jäi projektin loppuessa kesken. Kuopion kaupungin omistaman kiinteistöyhtiön häiriöhäädöt vähenivät vuoden häädöstä 22 häätöön vuonna toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (10,6 %). vastuutaho oli perusturvan palvelualue / aikuissosiaalityön palvelut. 9

10 OLE - Ole aktiivinen Läpi Elämän (ESR, TL 4) Projektissa etsittiin hyvinvointia lisääviä toimintamalleja hyödyntäen mm. WHO:n Healthy Cities verkostoa. Pilottien teemoina olivat kulttuuri ja liikunta sekä julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kumppanuudet. Toimintamalleja pilotoitiin seitsemän kappaletta ja neljää näistä rahoitettiin projektin kautta. Pilotointien lisäksi projektin muita keskeisiä toimenpiteitä olivat paikallinen ja kansainvälinen verkostoituminen sekä tiedon välittäminen hyvistä käytänteistä. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (12,5 %). vastuutaho oli konsernipalvelu / talous- ja strategiapalvelu. Savon nuorisotiedotus (ESR, TL 2) Kuopion kaupungin hallinnoimassa ja Pohjois-Savon sekä Etelä-Savon kuntien kanssa yhteistyössä toteuttamassa projektissa luotiin Savon alueelle nuorisotiedotusverkosto, joka tarjoaa nuorille tasaarvoiset nuorten tieto-, neuvonta- ja kuulemispalvelut asuinpaikasta riippumatta. Virtuaalisen, netissä tapahtuvan tiedotuksen (Po1nt.fi), kuulemisen (Aloitekanava.fi) ja nettinuorisotalotoiminnan lisäksi projektissa kokeiltiin uudenlaista tiedotuksen mallia, jossa nuoria pyrittiin tavoittamaan kouluympäristön kautta ja näin tiivistämään nuorisotyön ja koulujen välistä yhteistyötä. Po1nt.fi nuorten portaalilla oli käyntejä keskimäärin noin /kk ja yksilöityjä kävijöitä noin /kk. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset ovat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (4,3 %). vastuutaho oli kasvun ja oppimisen palvelualue / nuorisopalvelut. Vastaanottava Pohjois-Savo (ESR, TL2) Kuopion kaupungin hallinnoiman ja Varkauden ja Iisalmen kaupunkien sekä Siilinjärven kunnan yhteistyössä toteuttamassa projektissa kuntiin luotiin monikulttuurisen tieto- ja neuvontapalvelujen malli palvelemaan maahanmuuttajia, alueen yrittäjiä sekä viranomaisia ja tuotettiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa konkreettiset käytännön toimenpidesuunnitelmat maahanmuuttajien vastaanottamisen, ohjauksen ja kotouttamisen kehittämiseksi. Lisäksi projektissa kehitettiin monikulttuurisen työn valmiuksia, työvälineitä, menetelmiä ja mittareita ja siten vahvistettiin kuntien valmiuksia palvella eri maista saapuvia asiakkaita yhdenvertaisesti. toimenpiteisiin osallistui 84 henkilöä (tavoite 95). toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (6,9 %). vastuutaho oli koulutuspalvelukeskus/ kansalaisopisto. VÄLKE - Kuopio seudun välityömarkkinoiden kehittämishanke (ESR, TL 2) VÄLKE-hanke koostui neljästä eri osaprojektista: 1) Välke-hallinto (Kuopion kaupunki), 2) Välkepalvelut (Tukeva-työvalmennussäätiö), 3) Välke-Sisä-Savo (Sisä-Savon seutuyhtymä) ja 4) Viissatanen (Kuopion kaupunki ja Kuopion TE-toimisto). Hankkeessa kehitettiin yksilöllisiä tarpeita ja ratkaisuja korostavien välityömarkkinapalveluiden tarjontaa ja sisältöjä; Sisä-Savossa asiakaspalveluprosessin toimintamalli, asiakaslähtöinen yksilövalmennusmalli ja Välke-palveluissa asiakaspalveluprosessin toimintamallin ja moniammatillisen palvelutarvearviointimallin tuotteistaminen, työttömien terveystarkastusprosessi ja ryhmävalmennusmalli. Lisäksi hankkeessa luotiin ja kehitettiin välityömarkkinatoimijoiden yhteistyö- ja kumppanuussuhteita sekä tehostettiin työvoiman liikkumista avoimien ja välityömarkkinoiden välillä työnantajayhteistyön avulla. toimenpiteisiin osallistui 10

11 yhteensä 786 henkilöä (tavoite 890), joista Kuopion seudulla Välke-palveluihin 436 henkilöä (tavoite 660 sis. Viissatasen ), Sisä-Savon seudulla 129 henkilöä (tavoite 230) ja Viissatanen osaprojektiin 221 henkilöä (tavoite 150). Välke-palveluihin osallistuneista henkilöistä avoimille työmarkkinoille sijoittui 13 %, palkkatukityöhön 13 %, koulutukseen 15 %, työnhakua jatkamaan 43 % ja muualle 10 %. Vastaavasti Sisä-Savon seudulla avoimille työmarkkinoille sijoittui 31 %, palkkatukityöhön 17 %, koulutukseen 13 %, työnhakua jatkamaan 33 % ja muualle 2 %. Ajalla toteutetussa Viissatanen projektissa seulottiin 1 138:sta vähintään 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saanutta henkilöstä 221 eteenpäin heille soveltuviin palveluihin. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (10,7 %). vastuutaho oli perusturvan palvelualue / aikuissosiaalityön palvelut (ajalla hallinto- ja kehittämiskeskus / talous- ja strategiapalvelu). SARKA - Luova Pohjois-Savo (ESR, TL 1) Projektissa saatiin aikaan maakunnallinen luovien alojen yhteistoimintaverkosto, jossa on jäseniä kunnista, ammatillisista taidelaitoksista, luovien alojen ammatinharjoittajista ja yrittäjistä. Projektissa toteutettiin luovien alojen yrityskartoitus, järjestettiin yrityssparrauksia ja paneeleita. Projektissa järjestettiin koulutuksia mm. taloudenhallinnasta, liiketoimintaosaamisesta, viestinnästä ja tuotteistamisesta. Lisäksi projektissa toteutettiin pilottiprojekteja, kuten Kukkura pohjoissavolaisen taiteen lähikauppa ja tyhy-pilotti. Projekti järjesti 52 koulutustilaisuutta, yhdeksän seminaaria, 36 keskusteluverstasta ja 30 muuta tapahtumaa. toimenpiteisiin osallistui yhteensä 341 henkilöä, 165 yritystä ja 117 muuta organisaatiota. Projekti sai aikaan kolme uutta yritystä ja yhden uuden työpaikan. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (9,6 %). vastuutaho oli kulttuuripalvelut. Varhainen mukaantulo (VAMU) ikäihmisen arjessa (EAKR, TL 3) päätavoitteena oli ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutumisen tukeminen poikkihallinnollisesti ja moniammatillisesti aiemmassa VAMU projektissa kehitetyn toimintamallin mukaisesti. Tavoitteena oli ohjata ikäihmisiä eri toimijoiden palvelujen pariin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin, että se mahdollistaisi ikäihmisten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. tuloksena asiakkaan terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä kuntoutumisen tukeminen sisältyy jokaisen työntekijän perustehtävään ja työyksiköissä yhdessä sovittuihin tavoitteisiin ja käytäntöihin, sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstöstä koottiin geriatriaan ja gerontologiaan perehtyneitä asiantuntijoita tukemaan muutosta ja ennakoiva osaaminen on vahvistunut geriatrisessa ja gerontologisessa toiminnassa. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (30 %). vastuutahona on ollut perusturvan palvelualue / vanhus- ja vammaispalvelut. Palvelujen kehittäminen ja prosessijohtamisen käyttöönotto (ESR, TL3) keskeisimpänä tavoitteena oli kouluttaa projektiin osallistuvien kuntien virkamiesjohtoa prosessijohtamiseen ja sen eri osa-alueisiin. toisena tavoitteena oli tiedonvälittäminen yhteistyökunnille. järjestämiin 44 koulutuspäivään osallistui yhteensä 231 henkilöä, joista Kuopion kaupungilta 205, Karttulan kunnasta 7, Suonenjoen kaupungilta 13 ja Tuusniemen kunnasta 11

12 13. keskeisempänä tuloksena on osallistujien osaamisen kehittyminen prosessijohtamisessa. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus on (30 %). vastuutaho oli konsernipalvelu / talous- ja strategiapalvelu. Ylijäämämaiden ja aurauslumen hyötykäyttö- ja sijoittamisselvitys (EAKR, TL3) Projektissa selvitettiin, miten Kuopion keskeisellä kaupunkialueella syntyvät ylijäämämaat ja aurauslumet voidaan kustannustehokkaimmin ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen käsitellä ja sijoittaa. Projektilla haluttiin löytää uusia toimintatapoja ja lisätä toiminnan suunnitelmallisuutta siten, että voitaisiin muodostaa ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä toimintamalli. Selvitystyö laadittiin konsulttityönä. Selvitystyössä kartoitettiin maamassojen käsittelyn ja sijoittamisen nykytila, arvioitiin tulevien vuosien osalta massojen syntyä ja massatarpeita sekä linjattiin mahdollisia massojen hyötykäytön ja sijoittamisen kehittämistoimenpiteitä. Myös aurauslumen osalta tehtiin nykytilan kartoitus ja laadittiin suunnitelma perustelluimmasta sijoitusmallista tulevaisuutta ajatellen. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (30 %). vastuutaho oli tekninen virasto / kunnallistekninen osasto. Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen maa- ja vesirakennustyöt sekä kaukolämpö ja energiahuollon rakentaminen, 2. vaihe (EAKR, TL3) tavoitteena oli laajentaa Matkuksen ja Kylmämäen yritysalueita ja luoda edellytykset alueiden yhdistämiselle. Projektissa parannettiin alueen liikenneyhteyksiä sekä varmistettiin alueen energia- ja vesihuoltoa. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (40 %). vastuutaho oli tekninen virasto / kunnallistekninen osasto. Matkuksen eritasoliittymä (EAKR, TL 3) Projektissa rakennettiin Matkuksen eritasoliittymä (silta ja rampit ja ramppeja yhdistävä katuosuus- Matkuksentie, sekä ramppeihin liittyvät kadut Naulakatu ja Vasarakatu), jotka tulevat palvelemaan Kuopion tulevaa eteläistä elinkeinoaluetta ja alueelle myöhemmin mahdollisesti sijoittuvaa logistiikkakeskusta. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (69,5 %). vastuutaho oli tekninen virasto / kunnallistekninen osasto. SAGA SaaristoGalleria (EAKR, TL3) tavoitteena oli kaupunkiympäristön tason parantaminen taiteen avulla, organisaation osaamisen kehittäminen, taiteilijoiden työllisyyden parantaminen sekä asukkaiden osallistaminen oman asuinympäristönsä kehittämiseen. Projektissa tuotettiin Saaristokaupunkiin yhteensä viisi ympäristötaideteosta. Lisäksi projektin kautta kaupunkiorganisaatiolle ja taiteilijoille syntyi uusia toimintaverkostoja. toteutusaika oli Hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat yhteensä , josta Kuopion kaupungin rahoitusosuus oli (45,0 %). vastuutaho oli tekninen virasto / asuntotoimi ja projektit. 12

13 3 KUOPION KAUPUNGIN RAHOITUS ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITTEEN JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTEILLE Ajalla Kuopion kaupungin osarahoitettavaksi on esitetty yhteensä 165 EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projektia ja 10 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projektia, mukaan lukien kaupungin omat projektit. Kaupungille rahoitettaviksi esitettyjen 175 projektin arvioidut kokonaiskustannukset ovat alkuperäisten suunnitelmien mukaan yhteensä 166,388 milj. euroa. Kesäkuun 2014 loppuun mennessä kaupunki on tehnyt myönteisen rahoituspäätöksen yhteensä 90 projektille, joista EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteja on 81 ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta rahoitettavia projekteja on yhdeksän. Rahoitettujen projektien arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhteensä 93,319 milj. euroa. 3.1 Rahoituksen kohdentuminen toteuttajittain Kuopion kaupunki on tehnyt rahoituspäätöksiä EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projekteille ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteille yhteensä 12,871 milj. euron verran. Kuopion kaupunki on myöntänyt rahoitusta yhteensä 24:lle eri toimijalle. Yksittäisistä toimijoista rahoitusta on myönnetty eniten Kuopion kaupungille itselleen, jonka projekteista 21 on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Seuraavaksi suurimpia projektitoteuttajia ovat olleet Itä- Suomen yliopisto 19 projektillaan ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 10 projektillaan. Euromääräisesti tarkasteltuna Kuopion kaupungin rahoitusta on käytetty eniten Kuopion kaupungin itsensä toteuttamiin projekteihin, yhteensä 9,582 milj. euroa. Alkuohjelmakauden aikana toteutetut Matkus-Kylmämäki yritysalueen investointiprojektit ja loppukauden aikana toteutettu Matkakeskuksen alueen kehittäminen -projekti ovat nostaneet Kuopion kaupungin itsensä suurimmaksi rahoituksen saajaksi. Itä-Suomen yliopiston toteuttamat projektit ovat saaneet Kuopion kuntarahoitusta seuraavaksi eniten, yhteensä 0,747 milj. euroa. Seuraavaksi merkittävimpiä kaupungin rahoituksen saajia ovat olleet Kuopio Innovation Oy, yhteensä 0,362 milj. euroa, Kuopion Pursiseura ry 0,354 milj. euroa, Kehittämisyhdistys Kalakukko ry, yhteensä 0,300 milj. euroa, Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry, yhteensä 0,242 milj. euroa, ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä 0,215 milj. euroa. Taulukossa 3 on esitetty yhteenveto kaikista Kuopion kaupungin rahoitusta ajalla saaneista projektitoteuttajista. Taulukko 3. Kuopion kaupungin myöntämä rahoitus toteuttajittain ajalla Vastuutaho Projektien kokonaiskustannukset, Myönnetty Kuopion rahoitus, Projektien lukumäärä 13 Keskimääräinen Kuopion rahoitus, /projekti Kuopion kaupunki , , ,57 Itä-Suomen yliopisto , , ,31 Kuopio Innovation Oy* , , ,33 Kuopion Pursiseura ry , , ,00 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry , , ,00 Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry , , ,11 Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä , , ,38 Kuopion Matkailupalvelu Oy , , ,00 Savon koulutuskuntayhtymä , , ,00

14 Ylä-Savon Kehitys Oy , , ,73 Siilinjärven kunta , , ,00 Savon Yrittäjät ry , , ,76 Pohjois-Savon taidetoimikunta , , ,00 Pelastusopisto , , ,00 VTT , , ,00 Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry , , ,00 ProAgria Pohjois-Savo ry , , ,58 Pohjois-Karjalan kansanterveydenkeskus , , ,61 IS-Hankinta Oy , , ,00 Aluekehityssäätiö , , ,25 Sisä-Savon seutuyhtymä , , ,00 Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä , , ,00 MTK-Pohjois-Savo , , ,00 THL , , ,00 YHTEENSÄ , , ,95 *) Technopolis Ventures Kuopio Oy:n vuosina toteuttama ja Kuopio Innovation Oy:n toteutettavaksi vuoden 2010 alusta siirtynyt Enterprise Development Highway-projekti sisältyy Kuopio Innovation Oy:n summiin. Suurimpia yksittäisistä Kuopion osarahoittamista projekteista ovat projektien kokonaiskustannusten mukaan tarkasteltuina olleet Kuopion kaupungin toteuttama Matkakeskuksen alueen kehittäminen projekti (6,971 milj. ), Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n toteuttama Leader kehittämisohjelma (6,916 milj. ), Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n Sisä-Savon alueella toteuttama vastaava Leader-kehittämisohjelma (4,410 milj. ), Ylä-Savon Kehitys Oy:n toteuttama Oppiva yritys (3,805 milj. ), Kuopion kaupungin toteuttama Matkuksen eritasoliittymä (2,916 milj. ), Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän toteuttama Pohjois-Savon teknologiateollisuuden tutkimusverkosto LeKa (2,598 milj. ) ja Itä-Suomen yliopiston toteuttama Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen (2,535 milj. ). Yksittäisistä projekteista eninten Kuopion kaupungin rahoitusta on myönnetty Kuopion kaupungin toteuttamille Matkakeskuksen alueen kehittäminen projektille (4,287 milj. ), Matkuksen eritasoliittymälle (2,026 milj. ), Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen maa- ja vesirakennustyöt sekä kaukolämpö ja energiahuollon rakentaminen projektille (0,831 milj. ), Nilsiän Tahkon keskustan alueen matkailuinfran kehittäminen projektille (0,500 milj. ), SAGA - Saaristogalleria projektille (0,490 milj. ) ja Hammaslääketieteen tutkimus- ja oppimisympäristön varustaminen projektille (0,463 milj. ). 3.2 Rahoituksen kohdentuminen painopisteittäin EU-ohjelmakauden alussa Kuopion kaupungin osarahoittamien EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen projektien arviointiin määriteltiin kriteerit ja toimenpideohjelma, joiden tarkoituksena oli ohjata kaupungin rahoituksen kohdentumista. Toimenpideohjelmassa oli seuraavat kolme painopistettä: 14

15 1. Olemassa olevien yritysten sekä uusien kasvualojen yritysten kehittäminen, kansainvälistymisen edistäminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen sekä yritysinvestointien hankkiminen alueelle. 2. Yritystoiminnan tarvitseman osaamisen, osaavan työvoiman, koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen, innovaatiotoiminnan sekä oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisääminen. 3. Kuopion seudun vetovoimaisuudesta huolehtiminen painottaen elinvoimaista asuin- ja elinympäristöä, alueen saavutettavuuden ja infrastruktuurin kehittämistä sekä laadukkaita ja toimivia palveluja. Projektien luokittelu kuuluvaksi vain yhteen yllä olevista strategisista painopisteistä ei ole aina aivan yksiselitteistä. Samassa projektissa saattaa olla usein tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka tukevat projektin kuulumista esimerkiksi sekä painopisteeseen 1 että painopisteeseen 2. Tyypillisiä esimerkkejä tämän kaltaisista projekteista ovat useat Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymän ja Savon koulutuskuntayhtymän toteuttamat projektit. Projektien tavoitteet ja toimenpiteet voivat sisältää paitsi organisaatioiden omaa koulutus- ja innovaatioympäristöjen kehittämistä niin lisäksi myös projekteissa mukana olevien yritysten kilpailukyvyn ja liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Projektien luokittelussa on tällaisissa kaksijakoisissa tilanteissa arvioitu sitä, mihinkä kolmesta painopisteestä pääosa projektien toimenpiteistä kohdentuu ja luokiteltu projektit sen mukaisesti. Kuopion kaupungin ajalla myöntämässä rahoituksessa painopiste on selvästi ollut painopisteen 1 mukaisessa toiminnassa. Kaupungin myöntämästä rahoituksesta 75 prosenttia on kohdentunut suoraan yritysten kehittämiseen. Painopisteeseen 2 eli osaamisen, t&k- ja innovaatiotoiminnan sekä oppi- ja tutkimuslaitosten ja yritysten välisen verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämiseen on kohdentunut seitsemän prosenttia kaupungin myöntämästä rahoituksesta. Ohjelmakaudella EU-rahoitusta on voinut hakea myös palveluiden kehittämiseen. Kuopion kaupungin myöntämästä rahoituksesta 16 prosenttia on kohdentunut palvelujen kehittämiseen ja loput kolme prosenttia myönnetystä rahoituksesta on kohdentunut erilaisiin yhteisöllisiin kehittämisprojekteihin. Kuopion kaupungin rahoituksen kohdentuminen toimenpideohjelman mukaisiin painopisteisiin on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Kuopion kaupungin EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteille myöntämän rahoituksen kohdentuminen painopisteittäin ajalla Projektien kokonaiskustannukset, Myönnetty Kuopion Keskimääräinen Projektien Kuopion rahoitus, Painopiste rahoitus, lukumäärä /projekti Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen , , ,77 Osaamisen, t&k- ja innovaatiotoiminnan kehit , , ,86 Palvelujen kehittäminen , , ,27 Muu , , ,50 YHTEENSÄ , , ,95 15

16 3.3 Rahoituksen kohdentuminen rahastoittain Kappalemääräisesti tarkasteltuna Kuopion osarahoittamista projekteista ESR-rahoitteisia projekteja on ollut 42, EAKR-rahoitteisia projekteja 39 ja EMR-rahoitteisia projekteja yhdeksän. Kuitenkin kaupungin myöntämästä rahoituksesta 86 prosenttia on kohdistunut EAKR:sta rahoitettaville projekteille, 11 prosenttia ESR:stä rahoitettaville projekteille ja loput kolme prosentia EMR:sta rahoitettaville projekteille. Taulukko 5. Kuopion kaupungin EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman projekteille myöntämän rahoituksen kohdentuminen rahastoittain ajalla Rahasto Projektien kokonaiskustannukset, Myönnetty Kuopion rahoitus, Projektien lukumäärä Keskimääräinen Kuopion rahoitus, /projekti ESR , , ,10 EAKR , , ,92 EMR , , ,68 YHTEENSÄ , , ,95 4 KUOPION KAUPUNGIN OSARAHOITTAMIEN PROJEKTIEN TULOKSET Jäljempänä esitettävät projektien tulokset pohjautuvat Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamien projektien projektihakemuksissa ja/tai EURA 2007 järjestelmässä esittämiin tavoitteisiin sekä projektien loppuraporteissa ja/tai EURA 2007 järjestelmässä ilmoittamiin toteumatietoihin. Toteumatiedot on saatu yhteensä 79 projektilta. Näistä vielä käynnissä olevia projekteja on 18 kappaletta, joten näiden osalta toteumatiedot tulevat vielä muuttumaan projektien toteutuksen edetessä. 4.1 Projekteihin osallistuneet henkilöt, yritykset ja muut organisaatiot Projektit raportoivat osallistujamääriä niin henkilölukuina kuin yrityksien ja muiden organisaatioiden määrinä. Projekteille on varsin tyypillistä, että rahoittajille hakemusvaiheessa ilmoitettuja tavoitelukuja, tapauksesta riippuen alennetaan, tai joissakin tapauksissa nostetaan projektin toteutuksen edetessä. Kuopion kaupungin osarahoittamat projektit ovat ylittäneet asettamansa tavoitteet niin projekteihin osallistuneiden henkilöiden, yritysten kuin muiden organisaatioiden osalta. toimenpiteissä aloittaneiden henkilöiden osalta projektit yli kaksinkertaistivat tavoitteensa. Kuopion osarahoittamista projekteista 36 oli sellaisia, joissa on seurattu projektiin osallistuneiden henkilöiden lukumääriä. Näiden projektien toimenpiteisiin osallistui toteumatietojen mukaan yhteensä henkilöä, kun tavoitteena oli henkilön osallistuminen (Kuva 2). Projektiin osallistuneiden yritysten määrän osalta projektit ylittivät vain hienoisesti asettamansa tavoitteet. Toteumatietonsa ilmoittaneen 32 projektin toimenpiteisiin osallistui yhteensä yritystä, kun tavoitteena oli yrityksen 16

17 osallistuminen. 29 projektia ilmoitti toteumatiedot projektissa aloittaneiden muiden organisaatioiden, kuin yritysten osalta. Näihin projekteihin osallistui yhteensä 517 muuta organisaatiota kuin yritystä, kun projektien tavoitteena oli yhteensä 360 muun organisaation osallistuminen Projektien toteutuneet osallistujamäärät verrattuna tavoitteeseen Tavoite (N=19) Toteuma (N=36) henkilöt Tavoite (N=33) Toteuma (N=32) yritykset Tavoite (N=35) Toteuma (N=29) muut organisaatiot Kuva 2. Projektien toteutuneet osallistujamäärät verrattuna tavoitteeseen. 4.2 Projekteissa syntyneet uudet työpaikat ja uudet yritykset sekä suoritetut tutkinnot Toteumatietojen mukaan Kuopion kaupungin osarahoittamissa 18 projektissa on ajalla syntynyt yhteensä 433 uutta työpaikkaa, kun tavoitteena oli 882 uuden työpaikan aikaansaaminen (Kuva 3). Uusia työpaikkoja syntyi siten vain noin puolet projektien asettamasta tavoitetasosta. On kuitenkin huomattava, että yli puolet projekteista, jotka olivat asettaneet tavoitteekseen aikaan saada uusia työpaikkoja, eivät niitä kuitenkaan pystyneet luomaan. Toisaalta taas ne 18 projektia jotka saivat synnytettyä uusia työpaikkoja, saivat niitä aikaiseksi poikkeuksellisen paljon, keskimäärin noin 24 uutta työpaikkaa / projekti. Toteumatietojen mukaan 14 projektin toimenpiteiden seurauksena on uusia yrityksiä syntynyt yhteensä 845. Uusista yrityksistä 690 on syntynyt Kuopion seudun seudulliset yrityspalvelut projektissa. Kun ko. projekti ei ole ilmoittanut hakuvaiheessa uusien yritysten tavoitemäärää, saa se toteumatiedon näyttämään ylipositiiviselta. Kuopion kaupungin osarahoittamista projekteista viisi ilmoitti toteumatietoina projektin aikana suoritetun yhteensä 57 tutkintoa. 17

18 Kpl Projektien luomat uudet työpaikat, uudet yritykset ja suoritetut tutkinnot verrattuna tavoitteeseen Tavoite (N=44) 433 Toteuma (N=18) 128 Tavoite (N25) Toteuma (N=14) Tavoite (N=3) Toteuma (N=5) Uudet työpaikat Uudet yritykset Suoritetut tutkinnot Kuva 3. Projektien luomat uudet työpaikat, uudet yritykset ja suoritetut tutkinnot verrattuna tavoitteeseen. 4.3 Projektityöntekijät ja tehdyt henkilötyökuukaudet projekteissa Projektityöntekijöiden määrä ei ole varsinainen indikaattori, jolla ohjelmien toteutumista seurataan. Projektit ovat joutuneet kuitenkin arvioimaan projektihakemuksissa projektityöntekijöiden määrän sekä projektissa tehtävän työn määrän henkilötyökuukausina. Projektityöntekijöiden määrä ja henkilötyökuukaudet antavat kuvan projektitoiminnan välittömästä työllisyysvaikutuksesta. Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamista 90 projektista 19 projektia on investointiprojekteja tai konsultti-/ostopalvelutyyppisiä selvityshankkeita, joissa ei ole lainkaan projektityömääritelmän mukaisia projektityöntekijöitä. Osarahoitetuista projekteista 24 on sellaisia, joista projektityöntekijöiden määrää ei ole saatu tämän katsauksen kokoamisen aikana. Kaupungin osarahoittamista projekteista 47 on ilmoittanut projektihakemuksessaan projektityöntekijöiden ja henkilötyökuukausien määrät. Näihin projekteihin on työllistynyt suunnitelmien mukaan yhteensä 245 henkilöä 5 386,7 henkilötyökuukaudeksi eli 448,9 henkilötyövuodeksi. Yksi projekti, jossa on työllistänyt siten keskimäärin noin viisi henkilöä yhteensä noin 114,6 henkilötyökuukaudeksi eli 9,55 henkilötyövuodeksi. 18

19 Liite 1. Kuopion kaupungin ajalla osarahoittamat EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen (EAKR, ESR) sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (EMR) projektit nimi Toteutusaika Toteutusvaihe Rahasto Vastuutaho kokonaiskustannukset Kuopion rahoitus Ympäristöinnovaatioiden kaupallistamiskiitotie (ENVI-RUNWAY) Eläinterveyden tekijät Kuopion, Siilinjärven ja Koillis-Savon moottorikelkkareittien virallistaminen ja rakentaminen Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma Nilsiän Tahkon keskustan alueen matkailuinfran kehittäminen Matkakeskuksen alueen kehittäminen Tehtävänä tulevaisuus - Pohjois-Savon maakunnallinen markkinointiohjelma Ohjaus- ja tukikeskus Rehti Hyvinvointikioski Käynnissä ESR Kuopio Innovation Oy , ,00 Savoniaammattikorkeakoulun Käynnissä ESR kuntayhtymä , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , , Käynnissä ESR Kuopion kaupunki , , Käynnissä EAKR Kuopion kaupunki , ,00 Ylä-Savon eläinsairaala Käynnissä EAKR Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä , ,00 Lupaosaajaksi - lääkkeiden, diagnostiikan ja lääkinnällisten laitteiden lupa- ja valvonta-asiat haltuun Pohjois-Savon hankinta-asiamies Käynnissä ESR Itä-Suomen yliopisto , , Käynnissä ESR IS-Hankinta Oy , ,00 Aktiivinen SPV-tila - Maatilojen omistajavaihdosten edistäminen Pohjois-Savossa Käynnissä EMR MTK-Pohjois-Savo & Savonia-AMK , ,00 TYKKI - Tiedepuiston yrityskehityspalvelut kasvuhakuisille ja innovatiivisille liikeideoille Ikäinnovaatio hanke Games for Health Finland - Pelilliset menetelmät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukena Luotsi Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymän luominen Kuopioon Käynnissä EAKR Kuopio Innovation Oy , , Käynnissä EAKR Itä-Suomen yliopisto , , Käynnissä EAKR Kuopio Innovation Oy , , Käynnissä EAKR Kuopion Pursiseura ry , , Käynnissä EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 Leader -kehittämisohjelma Päättynyt EMR Kehittämisyhdistys Kalakukko ry , ,00 VÄLKE - Kuopio seudun välityömarkkinoiden kehittämishanke (sis. Viissatanen -hankkeen) SAGA - SaaristoGalleria HitSavonia II Bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskus (KANTIVA), laitehankinnat Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt EAKR Kuopion kaupunki , ,00 Savoniaammattikorkeakoulun Päättynyt EAKR kuntayhtymä , , Päättynyt EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 PROFIT - Promis -tutkimuskeskuksen infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittäminen Päättynyt EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 Vastaanottava Pohjois-Savo Siviilikriisinhallinnan asiantuntijuuden alueellinen kehittämishanke Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt ESR Pelastusopisto , ,00

20 nimi Toteutusaika Toteutusvaihe Rahasto Vastuutaho kokonaiskustannukset Kuopion rahoitus Intl Practicum - kansainvälinen työharjoittelu - yritysten kansainvälistymisen työkalu Teollisen pintakäsittelyn koulutustehdas Biokeskus Kuopion infrastruktuurin kehittäminen ENC-pinnoitushanke, investoinnit Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt ESR Savon koulutuskuntayhtymä , , Päättynyt EAKR Itä-Suomen yliopisto , ,00 Savoniaammattikorkeakoulun Päättynyt EAKR kuntayhtymä , ,00 SEITTI Terveyttä edistävää liikuntaa Savo- Karjalaan - seutukunnallinen verkostohanke Päättynyt ESR Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus , ,61 SARKA -Luova Pohjois-Savo Savon nuorisotiedotus Innovation Magnet FinlandLakeland Online globaali e-kauppapaikkaja matkailumyynnin kehittämis- ja edistämishanke Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt ESR Kuopion kaupunki , , Päättynyt EAKR Kuopio Innovation Oy , , Päättynyt EAKR Kuopion Matkailupalvelu Oy , ,00 Kuopion seudun seudulliset yrityspalvelut Kuopion seudullinen yrityspalvelupiste (palkkojen sivukulut) Päättynyt EAKR Päättynyt EAKR Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry , ,00 Kuopion seudun Uusyrityskeskus ry , ,00 Omistajanvaihdosten tukeminen ja jatkajien hakeminen (OSUVA) Metallialan Innotehdas Metallialan oppimistehdas ja digitaalisen tuotannon tutkimusyksikkö Matkuksen-Kylmämäen yritysalueen maa- ja vesirakennustyöt sekä kaukolämpö ja energiahuollon rakentaminen, 2. vaihe Matkuksen eritasoliittymä Biokeskus Kuopion innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen kehittäminen Toimintaedellytysten luominen bioenergian tuotannon ja käytön vaikutusten tutkimuskeskukselle (KANTIVA) Euroiks - menestyvä maatilayritys Kuntosavotta Jatkuvuutta yli sukupolvien Ympäristöriskinarvioinnin koulutuksen huippuyksikön kehittäminen Itä-Suomeen (ERACedu) Enterprise Development Highway SapaLab - Sammutus- ja palontutkimuslaboratorio Rautainen Savo palvelut - Teknologiayritysten kenttätyö Päättynyt ESR Savon Yrittäjät ry , , Päättynyt EAKR Savon koulutuskuntayhtymä , , Päättynyt ESR Savon koulutuskuntayhtymä , , Päättynyt EAKR Kuopion kaupunki , , Päättynyt EAKR Kuopion kaupunki , , Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt EMR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt EMR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt ESR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt EMR Aluekehityssäätiö , , Päättynyt ESR Itä-Suomen yliopisto , , Päättynyt ESR Kuopio Innovation Oy (aiemmin Technopolis Ventures Kuopio Oy) , , Päättynyt EAKR Pelastusopisto , , Päättynyt EAKR Ylä-Savon Kehitys Oy , ,00 20

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ohjelman tilannekatsaus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman seurantakomitean kokous Turku, 23.5.2016 Ylitarkastaja Hanna-Mari Kuhmonen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Rahoitus- ja indikaattoritaulukot Muistion liite Alueosasto 1 KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMAN MUUTOSESITYS (taulukot) Rahoitustaulukoissa on

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot