Vienninedistämisorganisaatioiden synerginen yhteistyö - Kehittämistyöpajat

Transkriptio

1 Vienninedistämisorganisaatioiden synerginen yhteistyö - Kehittämistyöpajat Team Finland Yksi strategia, yksi toimeenpano-ohjelma! SUSINNO OY 18. huhtikuuta 2012

2 Vienninedistämisorganisaatioiden synerginen yhteistyö - Kehittämistyöpajat Team Finland Yksi strategia, yksi toimeenpano-ohjelma! 1 Hankkeen kuvaus ja työpajan tavoite ESYLEP (Eteläsuomalaisen ympäristöliiketoiminnan edistäminen Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä) - hankkeessa tarjotaan eteläsuomalaisille ympäristö- ja cleantech-alan sekä kaupunkiympäristön, asumisen ja teollisuuden ekotehokkuuden pk-yrityksille tukea kansainvälistymiseen ja luodaan yritysten kansainvälistymistä edistävää eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on hanketoimijoiden ja heidän sidosryhmiensä, suomalaisten vienninedistämisorganisaatioiden yhteistyön kehittäminen. Tavoitteeseen pyritään muun muassa toimijoiden yhteisten työpajojen avulla. Pajojen tarkoitus on vahvistaa Helsinki-keskuksen ja sen strategisten suomalaisten kumppanien (Suomen pääkonsulaatti, Finpro, Finnode, SVKK, alueelliset kehittämisyhtiöt sekä yliopistot) yhteistoimintaa ja erityisesti synergioita sekä selkiyttää työnjakoa em. toimijoiden välillä eteläsuomalaisten ympäristöteknologia-alan yritysten kaupallisen toiminnan edistämiseksi. Pajojen tavoite on hahmottaa ja kehittää edelleen toimintakonseptia/mallia sekä muodostaa palvelu- ja yhteistyötarjoama, jonka avulla Luoteis-Venäjän markkinoille pyrkivät ympäristö- ja energiatehokkuuden aloilla toimivat eteläsuomalaiset pk-yritykset voisivat kustannustehokkaalla tavalla aloittaa ja laajentaa liiketoimintaansa kohdemarkkinoilla. Tiivistettynä tavoitteet ovat seuraavat: Tiivistää ympäristöliiketoiminnan edistäjien yhteistyöotetta yritysten palvelujen tuottamisessa Löytää yhteisiä uusia oivalluksia yrityspalvelujen asiakaslähtöiseen toteuttamiseen Luoda toimiva yhteistyömalli ja -tarjonta Tunnistaa ja poistaa tai vähentää yrityspalvelujen toimivuutta rajoittavia esteitä Tämä raportti on koottu Pietarissa toteutetusta työpajasta, jossa avattiin vienninedistäjien toimintaa ja palveluja, määritettiin ongelmakohtia sekä ideoitiin yritysten näkökulmasta palvelukokonaisuutta edistäviä uusia ratkaisumalleja. Seuraavassa keskeinen sisältö on avattu ennakkopohdintojen ja sitä seuraavan pajassa syntyneen aineiston kautta. 2 Ennakkotehtävä Ensimmäiseen työpajaan valmistauduttiin ennakkotehtävän avulla. Tilaisuuteen kutsutuilta toimijoilta pyydettiin ennakkotehtävän muodossa ajatuksia ja kokemuksia vienninedistämisen ongelmista, kehityskohteista sekä visioimaan tulevaisuutta. Ennakkotehtävässä ohjeistettiin toimijoita kuvaamaan: 1. Oman organisaation toiminnan esittely 2. Organisaation rooli ja erityisvahvuudet ympäristöalan pk-yritysten kansainvälistymisessä 1

3 3. Viennin edistämiseen ja eri toimijoiden yhteistyöhön liittyvät keskeisimmät haasteet ja ongelmakohdat 4. Viennin edistämiseen ja eri toimijoiden yhteistyöhön liittyvät mahdollisuudet ja kehitysehdotukset 5. Visio suomalaisten toimijoiden yhteistyöstä ympäristöalan pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisesta Venäjälle Seuraavaksi kuvatut ongelmat, kehityskohteet ja visiot ovat suoraan poimittu ennakkotehtävistä (2.1, 2.2 ja 2.3). 2.1 Vienninedistämisen ongelmia Ongelmina ja kehityskohteina esiin nousivat tiedonvälitys, tiedon jakaminen ja työnjako toimijoiden välillä sekä toimintojen synkronointi niin, että muodostuisi toiminta- ja tekijäketju/ketjuja. Palvelujen ja vienninedistämiseen liittyvien hankkeiden koettiin usein olevan päällekkäisiä. Liikaa päällekkäisyyksiä ja myös yrityksiä poistaa päällekkäisyyksiä (useita eri portaaleja, Alueiden Venäjä -verkosto, Helsinki-keskus, Suomi-talo, SVKK, Venäjän-kaupan killat, Finpro jne.) Päällekkäisyyksien poistamisessa oli myös nähty edistymistä. Pk-yritysten osallistuminen EU-projekteihin on ollut vähäistä eikä yritysten todellisia toiveita ja tarpeita kansainvälistämisen tukitoimissa tunneta tarpeeksi. Venäjälle laajenemista tukevat palvelut eivät nykyisellään riittävästi vastaa pk-yritysten tarpeisiin. Yritysten todelliset toiveet ja tarpeet kansainvälistämisen tukitoimissa ovat tuntemattomat. Vienninedistämisessä haasteena usein oikeiden yritysten löytäminen. Oikeiden tarpeiden huomioiminen, pääpainopiste energiatehokkuuteen. Tietoa ei ennakkopohdintojen mukaan jaeta toimijoiden kesken riittävän avoimesti. Yksi rakenteellinen ongelma: Ei ole tahoa joka olisi erikoistunut todelliseen yritysten Venäjän vientiliiketoiminnan kehittämiseen. On vain konsultteja, on kauppakamareita mutta todellista kädestä pitäen ohjattua toimintaa sekä ohjausta yrityksille siitä mitä kannattaa tehdä, kenen kanssa ja miten, niin tällaista todellista Honest Coaching ja Sparring kumppania ei tietääkseni ole. Tietoa ei jaeta avoimesti ja varsinkin ne kuuluisat epäonnistumiset olisivat kaikista parhaimpia oppeja joita voitaisiin jakaa muille mutta kukapa haluaa kertoa omista epäonnistumisistaan. Tieto ja taito on hajaantunut monille eri pelaajille ja jokainen haluaa vain taloudellisesti kasvattaa omaa kukkaroaan. Todellista luottovalmentajaa ja vilpitöntä kauppiasta ei ole. Valtiovalta rahoittaa monia eri hankkeita jotka eivät jaa tietoa keskenään. Tieto ja osaaminen hautautuu jonnekin eikä tieto kumuloidu eikä varastoidu mihinkään paikkaan. Tieto ja osaaminen häviää nopeasti varsinkin sen jälkeen kun hanke tai ohjelma/hanke on päättynyt. Puutteellinen tiedonvaihto ja yhteistoiminta sekä yritysten että niiden toiminnan edistäjien välillä -erilaisten rahoitusmekanismien asettamat rajoitukset (esim. alueellisuus) Vientiä tukevien rahoitusmekanismien puute (erit. esiselvitysten rahoitus) ja Suomen muihin maihin nähden liioiteltu EU- ja muiden säännösten noudattaminen (kilpailua vääristävä tuki, kehitysyhteistyö) 2

4 Liiketoiminnan edistäjien keskittyminen oman toiminnan ja rahoituksen turvaamiseen vs. sen ajattelu, mikä on sektorin kannalta paras vaihtoehto 2.2 Vienninedistämisen mahdollisuuksia Mahdollisuuksina ennakkotehtävässä nähtiin muun muassa entistä tehokkaampi verkostoituminen ja tiedonjako esimerkiksi yhteisessä Intrassa tai yhteisessä tietopankissa sovituista asioista, teemoista ja toiminnoista. Esimerkiksi yliopistot voisivat syöttää toimijoille tietoa alan tutkimuksista. Muina mahdollisuuksina listattiin: yhteinen toiminnan- ja hankkeiden suunnittelu, yhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen painopistealueet, mikä on kenenkin erityinen vahvuus ja/tai jaetaan mahdollisiin vahvuusalueisiin jaetaan töitä keskenämme/yhdessä tekeminen (jos rahoitus olisi olemassa/miten rahoitetaan) yhteiset palvelukokonaisuudet yhteiset säännölliset kokoukset 2-3 kertaa vuodessa jatkuva toiminnallinen rahoitus EAKR-rahoitusten tulisi olla kansallista yhteisen yhdistyksen perustaminen Päällekkäisyyksistä huolimatta nähtiin, että hankkeet myös tukevat toisiaan (alueelliset, ajankohdat, yksilöidympi teema, kohdemarkkina). Palvelun sisällön tuottaminen (tutkimus, koulutus, kontaktointi, järjestelyt, arviointi, seurantatutkimus). Tiedottaminen, tietoisuus, ennakointi, seuranta. Pietari ei ole koko Venäjä, mutta Suomi on rajallinen, tietyssä mielessä. Palvelut ovat muokkautuneet tai valittu markkinoiden ja kilpailun mukaisesti. Tärkeää olisi oppia tunnistamaan kullekin pk-yritykselle sopivat markkinat ja kumppanit. Tulisi myös löytää oikeanlainen rohkeus ja asenne. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tarvitaan toimijoiden välillä. Myös osaamisalueiden täsmentäminen koettiin tärkeäksi. Kartoittamalla kaikki toimijat, heidän intressinsä ja vahvuutensa sekä osaamisensa mahdollistetaan se, että toimijat voivat keskittyä tarjoamaan juuri omat vahvuutensa pk-yritysten käyttöön. Yrityksille tarjottavia palveluita ja niistä tiedottamista voitaisiin edelleen tehostaa. Pk-yritysten valmius ja rohkeus Venäjälle laajentumiseen vienninedistäjätoimijoiden mukaan vaikuttaa odotettua heikommalta. Tästä johtuen tarvittaisiin tarkempaa tietoa siitä, millaista tukea yritykset prosesseihin kaipaavat. Yhden luukun palvelu yrityksille olisi ihanteellista (esim. tietty organisaatio erikoistuisi vain tiettyyn cleantech-sektoriin). Yhteinen ohjelmointi olisi paikallaan kun samalla sektorilla toimii useita toimijoita. Yhteiset isommat ohjelmat, joihin eri vienninedistäjät voisivat osallistua ja joille saataisiin yhteistä (julkista) rahoitusta siten, että se kattaisi osan eri toimijoiden kuluista, edistäisivät yhteistyötä ja yhteistyöhön voidaan silloin myös enemmän panostaa. Energiatehokkuudessa nähtiin olevan paljon mahdollisuuksia. Ympäristöliiketoiminta pitäisi nähdä nykyistä enemmän sen (energiatehokkuuden) kautta. Yrityksiä tulisi auttaa paketoimaan yhdessä tarjoamansa suuremmaksi kokonaisuudeksi eli tulisi luoda kokonaisuuksia joita voidaan toimittaa yhtenä suurempana moduulina tai suurempina kokonaisuuksina projektitoimituksissa (vaatii liiketoiminnan kehittämisosaamista sekä kaikkien osapuolten hyväksynnän). 3

5 Yhtenä mahdollisuutena esitettiin, että luotaisiin nk. One Stop Shop jossa esitellään suomalaista osaamista venäläisille yrityksille yhden sateenvarjon alla. Tämä tarkoittaisi avointa yhteistyömallia yritysten kesken ja ratkaisuja miten malli rahoitetaan sekä kuka on keskuksen puolueeton päävetäjä. Vienninedistäjätoimijat voisivat perustaa nk. Match Making Center in paikaksi, jossa venäläiset yritykset etsivät ulkomaisia yrityksiä partnereiksi heidän kansainvälistymissuunnitelmiinsa ja samalla he voivat toimia ulkomaalaisten yritysten jakelukanavana Venäjälle. Match Making Center jakaa tietoa niistä yrityksistä, jotka haluavat kansainvälistyä kummallakin puolella (Venäjällä tai Suomessa) ja luo samalla puitteet WIN/WIN tilanteelle, jossa kummallakin osapuolella on tahtotila kansainvälistyä ja tehdä yhteistyötä mutta suunnat ovat käänteiset ja roolit erilaisia (=kumpikin osapuoli hyötyy eli 1+1=3). 2.3 Vienninedistämisen visiointia Ennakkoon eri toimijat visioivat vienninedistämisen tulevaisuutta ja yhteistyötä. Alla on poimintoja visioista. Team Finland, jolla yksi strategia ja yksi toimeenpano-ohjelma ja joka on jaettu alaohjelmiin. Jokainen organisaatio toteuttaisi ohjelmaa sovitulla tavalla ja sovitulla työpanoksella. Perustyölle ja - toiminnalle olisi pysyvä rahoitus. Verkosto, jossa kaikki tuntevat toistensa vahvuudet ja toiveet ja pystyvät näin tarjoamaan yrityksille aukottoman ketjun Venäjän liiketoimintojen käynnistämiseksi. Yhteistyön tuloksena Suomi on Venäjän suurin ja merkittävin ympäristöliiketoiminnan kauppakumppani vuonna Ympäristöliiketoiminnan vienti Venäjälle kasvaa siihen mennessä 200 %. Kansainvälistyminen on otettava yhä useimmin osaksi liiketoimintasuunnitelmaa jo aloittavissa yrityksissä. Tämä ei mitenkään karsi yrityksiä myöhemmässä vaiheessa arvioida mahdollisuuksiaan kansainvälisessä kaupassa. Yhteistyötä alan asiantuntijoiden kanssa -> markkinatieto, kansainvälistymisvalmiuksien kasvattaminen, konkreettiset toimenpiteet ja tuki markkinoille pääsemisessä ja palvelut markkinoilla toimiessa. Liiketoiminnan kasvua haetaan kansainvälisen kaupan avulla. Toimijoiden tehtävänä on avustaa, ohjata, parantaa ja lisätä yritysten valmiuksia ja tuote/palveluratkaisuja kv-markkinoille. Kansainvälistymisvalmennus ja palvelut on kohdennettava markkinoiden mukaisesti (Aasia, Venäjä, EU ). Ajankohtainen ja asiakaskohtaisesti hyödynnettävä markkinatieto on helposti saatavilla. Markkinoille tulon jälkeisen vaiheen tuki ja palvelut on huomioitava. Team Finland Venäjä toimii yhden luukun periaatteella. Team Finland Venäjällä on yhteinen työntekijä/työntekijöitä, joita kaikki tukiorganisaatiot voivat käyttää resursseina. Kukin tukiorganisaatio tuo yhteistyöhön omaa asiantuntemustaan ja tarvittaessa käytetään myös sektoriasiantuntijoita riittävän kohdennetun tuloksen saavuttamiseksi. Kun löytyy sopiva vientikohde, etsitään parhaat mahdolliset toteuttajat avoimesti. Team Finland Venäjän yhteystiedot ovat kaikkien oleellisten venäläisten tahojen tiedossa ja tieto kulkee molempiin suuntiin. Cleantech Finlandista tulee tehdä niin tunnettu brändi, että kun venäläinen kuulee sanan cleantech, ajattelee hän automaattisesti Suomea. Tehtävä yhteistarjouksia. Jokainen yritys, joka kansainvälistyy Venäjälle, toimisi koko Suomen myyntimiehenä. 4

6 3 Työpaja Pietarissa Työpajaan osallistuivat: Virpi Herranen, Finnode Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Virve Hokkanen, Culminatum Innovation Oy Ltd Kalle Kallionpää, Cursor Oy Pekka Komu, Lahden Alueen kehittämisyhtiö Oy Kimmo Koponen, Greater Helsinki Promotion Ltd Oy Mika Koskenvuori, Culminatum Innovation Oy Ltd Henri Malkki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Päivi Menard, Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy Laura Nurmi, Culminatum Innovation Oy Ltd Timo Pietiläinen, Finnvera Anna Saarela, Lahden Alueen kehittämisyhtiö Oy Anna Saarinen, Green Net Finland ry Juha Stenholm, Aalto-yliopisto, Pienyrityskeskus Tarmo Suomalainen, Suomalais-Venäläinen kauppakamari Merja Volkov, Helsinki-keskus Saija Vuola, Finnish Water Forum ry Alexey Zak, Finpro ry Merja Åberg, Suomen pääkonsulaatti, Pietari Työskentelyn aluksi avattiin prosessinomaisesti paikalla olevien toimijoiden vahvuuksia. Prosessin alkupääksi määriteltiin markkinoille pyrkivän, aloittavan yrityksen palvelut. Loppupäähän sijoitettiin jo markkinoilla toimivan vientiyrityksen palvelut. Toimijat sijoittivat janalle tärkeimmän vahvuutensa. Aloittava/markkinoille tähtäävä yritys Markkinoilla toimiva yritys Pk-yritysten ja muiden toimijoiden tuntemus Culminatum Pk-yritysten ja muiden toimijoiden tuntemus + toimialat ylittävien verkostojen luominen Cursor Vesialan toimijoiden yhteen tuominen ja uusien yhteishankkeiden tunnistus Finnish Water Forum Strategian kehittäminen Finpro Verkostot ja toimiston tukipalvelut Helsinki-keskus Konsortion kokoaminen, rahoitus projekteille Green Net Finland Markkinatutkimukset, partnerit, kontaktointi Suomalais-Venäläinen kauppakamari Kehittämisohjelmat Lakes Verkostot Green Net Finland Yritysten vientivalmiuksien kehittäminen ja avustaminen Venäjän markkinoille Aalto/Pienyrityskeskus Partnerien haku Finnpro Synergiset vientiyritysryhmät Vientiklusterit Lahden tiede- ja yrityspuisto KnowHow Huippututkimus Perinteet Kumppanit Lappeenrannan teknillinen yo Ennakointi/strategia Finnode Konsernin ohjaus, tuet, avustaminen yritysten etabloitumisessa, kansainvälistyminen UM+Pääkonsulaatti Partnerointi Greater Helsinki Business Promotion (FDI) Konkreettisten pk-yrityshankkeiden rahoitus Finnvera 5

7 Seuraavassa tehtävässä jokainen tarkasteli prosessia kriittisesti asettamalla prosessiin toimintakentässä yleensä pullonkauloiksi (värilliset laatikot) koettuja asioita. Ongelmakohdat ja puutteet on sijoitettu koskemaan prosessia yleensä, ei kohdistaen tiettyyn organisaatioon ja toimintaan. Ei tunneta markkinoita Kielitaito ja omaaloitteisuus puuttuu Vanhat tiedot Asenne Ennakkoluulo t Pelot Tiedonpuute Strateginen advisory puuttuu Väärät partnerit Keskinäinen työnjako Puutteellise t resurssit ja hlöstö Elinkeinoyhtiöiden kiinnostus loppuu Riittämätön, oikeaaikainen markkinatieto Päällekkäisyydet Ammattitaidott omia toimijoita liikaa Toiminnan tehottomuus Oma tontti tärkein Alueellisia toimijoita liikaa Epärealistiset odotukset Tukiverkostot puuttuu Liiketoimintarahoitus Toimialakohtaiset esimerkit puuttuvat Globaalit ongelmat Tuetut projektit eivät ole businesslähtöisiä Pitkäjänteisyyden puute Hankerahoitus ei jatkuvaa Tuki pk-yritykselle näyttäytyy sirpaleisena, ei riittävää toimialatuntemusta Yritykset/johto ei sitoudu Edellä tehtyjen harjoitusten perusteella valittiin aiheet työpajan ryhmätyöosioon. 3.1 Ryhmätyöt Osallistujat työskentelivät alun yhteisen osion jälkeen neljässä fokusryhmässä. Ryhmätöiden aiheiksi valikoituivat 1) toimijoidenvälinen työjako, 2) ympäristöteknologian arvoketjut, 3) vienninedistämisen punainen lanka yrityksille tarjottavissa palveluissa ja 4) toimijoiden Suomi-Venäjä-yhteistyö. 1

8 Seuraavassa on esitelty ryhmien töiden tulokset pajan pohjalta Toimijoiden välinen yhteistyö: Oskari -koordinaatio Toimijoiden välisen työnjaon selkiyttämisen edellytys on koordinoitu, selkeämpi ja parempi työnjako, jossa ei saa enää esiintyä toimijoiden keskinäistä kilpailua. Tavoitteena on luoda yhtenäinen Suomibrändi, joka sisältää mm. toimijoiden yhteisen toimintasuunnitelman, imagon, yhteisen palveluportaalin, tapahtumakalenterin, avoimemman tiedotuksen hankkeiden ja muiden vienninedistämistoimien tuloksista sekä sisältäisi kaikki Venäjä-operaatiot yhdessä kanavassa. Toimijat-platformia kehiteltiin GHP:n Kimmo Koposen ryhmässä. Platformin avulla pystytään välttämään mm. EU-hankkeiden päällekkäisyyksiä, voidaan käynnistää yhteisiä projekteja ja lisätä avoimuutta sekä läpinäkyvyyttä. Pietarissa sijaitsevalle Suomi-talolle toivottiin Suomeen vastaavaa Venäjä-taloa, jotta palvelu- ja tukiputki välillä Suomi-Venäjä-Suomi olisi toimiva. Oskari-portaalin koordinaatioista voisi huolehtia TEAM-Finland. Ketä siihen kuuluu, tulee vielä miettiä. Ryhmän ehdotuksia olivat mm. TEM, Finpro, Culminatum, jokin yksityinen toimija jne. Todettiin myös, että tällä konseptilla olisi vähemmän mutta isompia Suomi-toimijoita. SuomiTalo VenäjäTalo Oskari-portaali Ryhmän pääviesti oli se, että julkisella rahoituksella voidaan ja pitää ohjata vienninedistämistoimintaa niin että se on entistä koordinoidumpaa, tehokkaampaa ja pitkäjänteisempää. 2

9 3.1.2 Ympäristöteknologian arvoketjut Ryhmä pohti vienninedistäjien suomalais-venäläistä palvelutarjoamaa ympäristöteknologian arvoketjun näkökulmasta. Arvoketju on tietty teknologia ja palvelutarjoama. Tuotekehityskoalitiot ovat yksi arvoketjun alku. Kokenut asiantuntijatiimi luo arvoketjun ja etsii siihen yritykset. Suomalais-venäläisiä arvoketjuja voisi täydentää eurooppalaisella osaamisella, mikä lähtökohtaisesti antaisi paremmat mahdollisuudet luoda mittavampia hankkeita ja saada suurempia EU-rahoituksia. Arvoketjuja voisi luoda Venäjän markkinoille esimerkiksi energiatehokkaan rakentamisen, energiatehokkaan teollisuuden, sekä vesi- ja jätealan toimialoille. Koalitio tai konsortio saa helpommin EU-rahaa ja voi näin ollen investoida mittavammin kehitystyöhön. Suunnitteluprojekti voisi olla ryhmän mukaan suomalaisten johtamaa hyvässä yhteistyössä venäläisten kumppanien kanssa, jotka vastaavat toiminnan lokalisoinnista ja paikallisesta suunnittelusta Punainen lanka Ryhmä mietti toimenpide-ehdotuksia siitä, miten yritystä autetaan Venäjän markkinoilla yhden luukun periaatteella ja ns. kädestä pitäen sekä pitkäjänteisesti. Vientipolkuprosessi tulisi purkaa osiin, jotta olisi selkeämmin nähtävillä, millaisia palveluja tarvitaan ja mitä on jo tarjolla ja mitä palveluja puuttuu missäkin yrityksen vaiheessa. Yritysten tarpeita tulisi edelleen kartoittaa. Markkinat muuttuvat ja niin myös yritysten tarpeet. Jotta Venäjän markkina olisi yrityksille helpommin lähestyttävä, keskusteltiin mm. vientirengas-mallin uudelleen buustaamisesta. Lisäksi keskusteltiin FactFinding matkoista, markkinatutkimustiedon jakamisesta sekä siitä, mitkä ovat kasvualat Venäjällä. Taloushallinnon ja juridisen avun sekä tuoteidean testausavun helposta saatavuudesta vaihdettiin myös mielipiteitä. Ryhmän yksi ehdotus oli, että yrityksille tulisi olla käytettävissään Business Developer Russia - asiantuntija-apua. Nämä asiantuntijat olisivat erikoistuneet erityisesti cleantech-alaan. Tarinat onnistumisista ja epäonnistumisista Venäjän markkinoilla olisi tärkeä saada esiin ja muiden yritysten tueksi matkalla uudelle markkinalle. Mietittiin paikkoja ja foorumeita, joissa onnistumisia ja epäonnistumisia voitaisiin jakaa ja käsitellä. 3

10 3.1.4 Suomi-Venäjä toimijoiden välinen yhteistyö Ryhmä listasi Suomessa vienninedistämistyötä tekevien toiveita paikallisille, Pietarissa toimiville suomalaisille vienninedistäjille: systemaattinen, fokusoitu, pitkäjänteinen markkinaseuranta julkisten tendereiden / kilpailutusten seuranta, keskitetty seuranta suomalaisille yrityksille, josta rakentuu yksi yhteisen tietopankin osa miten Pietarissa toimivat suomalaiset vienninedistäjät voisivat auttaa luotettavien ja maksukykyisten venäläisten partnereiden löytämisessä partnerihaku on jatkuvaa ja tieto pidetään ajan tasalla kysynnän pohjalta syntyvät tarvittavat arvoketjut/partneruudet rekisteri hyvistä toimijoista/venäläisistä partnereista, jotka ovat menestyneet kilpailutuksissa hyvät virkamiessuhteet osana partneruutta Ryhmätöiden tulokset esiteltiin ja muut osallistujat saivat esittää tuotoksiin kommentteja, huomioita ja näkemyksiä. Tämän jälkeen ryhmätöiden tulokset käytiin vielä yhdessä läpi. Tässä keskustelussa nostettiin esille asioita, jotka nähtiin erityisen tärkeiksi viedä eteenpäin. 4

11 4 Yhteenveto 4.1 Keskeisimmät jatkokehityskohteet Yhteisesti kehittämiskohteiksi ja eteenpäin vietäviksi asioiksi valittiin: Suomen puolella toimivat vienninedistäjät ja palvelut kokoava Venäjä-talo Suomeen (vrt. Suomi-talo Pietarissa). Talo voi olla myös virtuaalinen => Oskari-portaali-konsepti Rahoitusohjaus Tulee viedä viestiä julkisille rahoittajille siitä, että rahoituksella pystytään tehokkaimmin ohjaamaan ja kehittämään vienninedistäjien synergistä yhteistyötä ja muodostamaan Team Finland. Yhteistyö ja yhteinen suunnittelu isoissa EU-hankkeissa Matching suomalaisille yrityksille etsitään venäläisiä liikekumppaneita: Finpro voisi toteuttaa (eri toimijat voisivat maksaa yhdessä palvelusta, josta kaikki hyötyvät) Kootaan pk-yritysten onnistumiset ja epäonnistumiset toimialakohtaiset tarinat 4.2 Työpajaan osallistuneiden henkilökohtaiset lupaukset Lopuksi jokainen osallistuja kirjoitti yhden lupauksen asiasta, jonka tekee yhteisen tavoitteen eli vienninedistäjätoimijoiden synergisen yhteistyön lisäämiseksi. Juha Tarjoaa koulutusta ympäristö- ja cleantech-alan yrityksille vientivalmiuksien ja venäläisen henkilöstön osaamisen kehittämiseksi Anna Ympäristömonitorointiin liittyvän arvoketjun kuvaaminen Pekka Keskustelen asiasta Jyrki Tervan (konsulaatti), GHP:n ja Jasmin Etelämäen kanssa -> sovimme jatkotoimenpiteistä, erityisesti InvestIn asioissa Henri Vien viestiä eteenpäin Kimmo GHP kokoaa kaikki paikalliset pelaajat saman pöydän ääreen Lauri Arvoketjut kuntoon, oma osuus EE + monitorointi Alexey Kun ideaa on kehitelty ja on yhteinen näkemys, voidaan esittää TEMille. Olen valmis jatkokäsittelemään Venäjä-Talon ja yhteisen infoportaalin/tietoputken ideaa relevanttien toimijoiden kanssa 5

12 Kalle Venäjä-talo Suomeen Päivi Vientiprojektien rahoitusselvitys Anna Ideoin enemmän Venäjätalon palveluita Merja Hyvät virkamiessuhteet ja verkostot Pietarissa ja tilanteiden seuranta Virve Esylep; ympäristöteknologian arvoketjut, Culminatum; viedään eteenpäin keskustelua koordinaatiosta ja päällekkäisyyksien välttämisestä Laura Vien eteenpäin keskustelua Venäjän aktiviteettien koordinoinnista, arvoketjujen avaaminen Mika Teollisuuden energiatehokkuus arvoketjun rakentaminen/mallintaminen Saija Venäjä-talo Suomeen kerään vesialan firmojen näkemystä, mitä siellä pitäisi olla Konsuli Merja Åberg/Työ- ja elinkeinoministeriön edustaja Suomen pääkonsulaatissa Pietarissa toivoi tilaisuuteen osallistuneilta viestejä ja toiveita siitä, mitä konsulaatilta ja ministeriöiltä erityisesti odotetaan, jotta he voivat kehittää palvelujaan tarvetta vastaavaksi. 4.3 Lopuksi Tilaisuus koettiin siihen osallistuneiden mielestä hyödylliseksi ja tarpeelliseksi päänavaukseksi vienninedistäjien synergisen yhteistyön lisäämiseksi. Työpajan tuloksena saatiin yhdessä nostettua esiin asioita, joissa on parannettavaa ja tehostamista sekä luotua visioita tulevaisuudesta. Osallistujajoukko oli yhteistyöhenkistä ja jakoi mielipiteen, että vain voimia yhdistämällä voidaan tarjota laadukkaampia ja yrityksille helpommin hyödynnettäviä palveluita. Tavoitteena on, että yhteistyön kehittämiskeskustelua jatketaan seuraavassa työpajassa, jonka sisällöstä päätetään viimeistään syksyllä