ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12241 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Juuret vapauteen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2 : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Keravan vankila Projektin vastuuhenkilön nimi Timo Koivuniemi Sähköpostiosoite timo.koivuniemi@om.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Heidi Kajander Sähköpostiosoite heidi.kajander@om.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Keravan vankilassa on tehty aina erilaista työ- ja kuntoutustoimintaa vankien kanssa vankilan luontoympäristöä hyödyntäen. Viime vuosina tutkimusnäyttö luontoympäristön myönteisistä vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin on lisääntynyt. Luontoympäristön on muun muassa todettu lievittävän stressiä ja vähentävän aggressiivista käyttäytymistä. Green care -toiminta-ajatuksessa vankilan luontoympäristöä, puutarhaa, lampolaa ja vankilan maaseutumaista toimintaympäristöä hyödynnetään osana vankilan toimintoja ja vankien kuntouttamista. Taustalla ovat kokemukset, joissa luontoelämyksillä, eläimillä, puutarhalla, metsänhoidolla sekä maanviljelyllä on osoitettu olevan kuntoutumista edistäviä vaikutuksia rikostaustaisen ja päihdeongelmaisen ihmisten elämänhallinnassa. Projektin avulla oli tarkoitus syventää vankilan henkilökunnan osaamista ja yhteistä ymmärrystä vankien kuntoutuksesta ja vapauteen valmentamisesta, yhteensovittaen vankilan fyysisen luontoympäristön ja sen tarjoamat mahdollisuudet vankien kuntoutus- ja työtoimintaan. Lyhyesti muotoiltuna projektin tavoitteet olivat seuraavat: EURA JÄRJESTELMÄ 1/20

2 a) Projektikumppanit kehittävät Green Care -ajattelun ympärille rakentuvan kokonaisvaltaisen kuntoutuspolun vankilasta vapauteen. b) Keravan vankilassa rakennetaan vankeusaikaan sijoittuva kuntoutusmalli, jonka ydin on luonnossa, puutarhassa, eläinten parissa ja maatilatyössä toimiminen. c) Yhteistyössä Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa kehitetään vapautumista tukeva palveluohjausmalli, joka ulottuu muurin kummallekin puolen. d) Yhteistyö- ja sidosryhmille tarjotaan Green Care -ajattelun koulutusta ja tiedotusta. e) Uuden kuntoutusmallin tulokset todennetaan selvitysten avulla yhteistyössä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. f) Hankkeessa rakennettu kuntoutusmalli kirjataan käsikirjaksi. Projektin tuloksena oli tarkoitus syntyä kuntoutusmalli, jonka ydin on luontoon liittyvässä vankien työ-, kuntoutus- ja koulutustoiminnassa. Kuntoutusmallin toimintojen avulla oli tarkoitus pyrkiä lisäämään toimintaan osallistuvien vankien henkistä- ja fyysistä hyvinvointia ja kehittämään elämänhallintataitoja vankeusaikana. Vapautumisen jälkeen palveluohjaustyöskentelyn avulla oli tarkoitus jatkaa tätä vankilassa alkanutta, muutokseen johtavaa polkua. Projektin kohderyhmä oli ensisijaisesti Keravan vankilan vangit. Toinen keskeinen kohderyhmä oli Keravan vankilan henkilökunta sekä yhteistyötahot, joiden avulla mallia käytännössä todennetaan ja toteutetaan. Projekti toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen, Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Projektin rahoitus tuli Euroopan Sosiaalirahastolta. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Green care -kuntoutusmallia lähdettiin projektin aikana kehittämään luontoon liittyviä toimintoja suunnittelemalla ja pilotoimalla. Erilaisten toimintokokeilujen tarkoituksena oli löytää Keravan vankilan arkeen sopivimmat green care -toiminnot, joilla olisi mahdollisuus jatkua myös hankkeen päättymisen jälkeen. Vankilalla käynnistettiin kaikkinensa kuusitoista eri toimintoa, jotka koostuivat laatikkoviljelystä (x 3), kasvimaaviljelystää (x 5), kesäkana -toiminnasta (x 1), viidestä erilaisesta luontoon liittyvästä ryhmätoiminnasta (Lähde-ryhmä, Ajatusten Voimaa-, ja Uusia Versoja- ryhmät, Virta-hanke sekä Luonnollisesti Päihteettä -ryhmä) sekä valmentavasta- ja ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille tarjottiin green care -koulutusta yhteensä 11 päivää. Projektin toimintoihin on osallistunut yhteensä 218 henkilöä, joista vankeja oli 133. Ikäryhmittäin vankeja oli eniten vuotiaissa (82 vankia), vuotiaissa (25 vankia), vuotiaissa (17 vankia) ja yli 55- vuotiaita oli 9 vankia. Koulutustausta vangeilla oli seuraavanlainen: peruskoulu (75 vankia), ammattikoulu tai lukio (44 vankia), opistotaso (10 vankia) ja korkeakoulun suorittaneita oli neljä vankia. Maahanmuuttajia tai ulkomaalaisia vankeja oli yhteensä 13, vähemmistöihin kuuluvia vankeja yhteensä 19. Hankkeen toiminnoissa keskeytyksiä tuli 25 vangin kohdalla, joissa vuotiaissa oli eniten keskeytyksiä (17 vankia). Kaikista keskeyttäneistä yhteensä peruskoulun suorittaneita oli 15 vankia, ammattikoulun tai EURA JÄRJESTELMÄ 2/20

3 lukiom suorittaneita oli 7 vankia ja opistotason koulutuksella oli 3 vankia. Ainoastaan yksi maahanmuuttajatai ulkomaalaistaustainen vanki keskeytti projektin toiminnan, vähemmistöihin kuuluvia keskeyttäneitä oli yhteensä neljä vankia. Jotta kuntoutusmalli muodostuisi kokonaisvaltaiseksi, vankilasta siviiliin ulottuvaksi toimintakokomaisuudeksi, yhteistyökumppanuuksia lähdettiin hakemaan aktiivisesti hankkeen alkumetreiltä asti. Kaikkiaan yhteistyötapaamisia on pidetty yhteensä noin viidenkymmenen vankilan ulkopuolisen tahon kanssa, joista vakiintuneiksi yhteistyökumppaneiksi muodostui kaksi oppilaitosta (Keudan aikuisopisto ja Validia ammattioppilaitos) ja kolmannen sektorin toimijoista Helsingin ja Vantaan A-kilta sekä Vertaistuki Redis (Krits). Edellämainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi projektin aikana on tehty säännöllistä yhteistyötä siviiliin siirtyneiden palveluohjattavien kotikuntien toimijoiden kanssa (mm. A-klinikat ja sosiaalitoimi). Yhteistyö eri kuntatoimijoiden kanssa on ollut lähinnä yksittäiseen henkilöön sitoutunutta, laajemman polutusyhteistyön sijaan. Syynä tähän on ollut vankien vapautuminen ympäri etelä-suomea, jolloin yhden kuntatoimijan kanssa ei ole päässyt syntymään yhteistyötä yksittäisiä asiakkuuksia enempää. Kokonaisvaltainen kuntoutusmalli rakentui hankkeen aikana erilaisten viljely-, ryhmä-, koulutus-, ja eläintoimintojen kokonaisuudeksi. Erilaisten toimintojen tarkoituksena oli mahdollistaa vangin osallistuminen eri toimintoihin oman kuntonsa ja kiinnostuksensa mukaan. Projektin käynnistämät ja vankilan alueella toteuttamat viljely- ja eläintoiminnat (yhteensä 9 eri toimintakokeilua) toteutettiin pitkälti vankilan sisäisesti. Ensimmäisenä toimintakesänä (2013) projektin ja vankilan puutarhan henkikökunta olivat vastuulliset toimijat toimintojen käynnistämisessä ja toteutuksessa. Toisena toimintavuonna (2014) pyritiin siihen että vankilan henkilökunta ottaisi vetovastuun viljely- ja eläintoiminnoissa. Tässä onnistuttiin osittain. Avovankilaosaston kesäkana -hanke toteutui vankilan henkilökunnan aktiivisen osallistumisen johdosta varsin ripeästi, eikä projektin henkilökunnan läsnäoloa ole kyseisessä toiminnassa liiemmin tarvittu. Avovankilaosastolla tapahtuneet viljelytoiminnot eivät ole edellyttäneet päivätasolla vankilan henkilökunnan läsnäoloa, sillä vangit ovat hoitaneet toiminnan itsenäisesti. Toiminnan uudelleen käynnistäminen jäänee kuitenkin puutarhan työntekijöiden vastuulle, sillä avovankilaosaston henkilökunta ei ole ollut toimintojen käynnistämisessä mukana. Suljetun osaston laatikkoviljelyissä pohjoisella selliosastolla projektin henkilökuntaa on tarvittu toimintojen toteutukseen aktiivisemmin, vankilan henkilökunnan osallistumsen ollessa vaihtelevaa. Vankilan keittiöllä sijaitsevat viljelylaatikot sen sijaan toimivat itsenäisesti vankilan henkilökunnan toimesta, projekti lähinnä tarjosi tuen toiminnan käynnistämisessä ja ylläpidossa. Pohjoisen selliosaston viljelylaatikkotoimintaan yhdistettiin ruokakurssi, joka ensimmäisenä kesänä toteutettiin projektin henkilökunnan toimesta, toisena kesänä Uudenmaan Marttojen Arki Haltuun -kurssin avulla. Yhteistyön jatkuvuus Uudenmaan Marttojen Arki Haltuun -kurssin merkeissä riippuu vankilan henkilökunnan aktiivisuudesta asian suhteen sekä Marttojen rahoituksesta vuodelle Projektin kehittämässä, avovankilaosastolla toimivassa Lähde-ryhmässä green care näkyy ryhmärungossa, jossa luonto on läsnä sekä metaforana keskusteluissa että käytännön retkitoiminnassa. Syksystä 2013 retkitoimintaa on kehitetty yhteistyössä Helsingin A-killan kanssa. Vertaistuki Redis ja Vantaan A-kilta EURA JÄRJESTELMÄ 3/20

4 liittyi yhteistyöhön mukaan keväällä Yhteistyön painopiste on ollut hyvinvointia tukevassa luontoretkeilyssä, jota on toteutettu pääasiassa vankilan rajojen ulkopuolella. Yhteistyön myötä vangeilla on ollut mahdollisuus tutustua jo vankeusaikana päihteetöntä ja rikoksetonta elämäntapaa vapaudessa tukevien organisaatioiden henkilökuntaan, asiakkaisiin ja toimintoihin. Lähde-ryhmä on osaltaan toiminut siltauksen tekijänä vankilasta vapauteen, joka oli yksi hankkeen tavoitteista. Kriminaalihuollon tukisäätiön (KRITS) kanssa yhteistyötä on tehty koko projektin ajan palveluohjauksen, projektin arvioinnin ja Vertaistuki Rediksen kanssa tapahtuvan yhteistyön merkeissä. Edellämainittujen lisäksi Juuret Vapauteen -projektin projektipäällikkö on ollut vakituinen jäsen KRITS:in Saattaen Vapauteen -hankkeen ohjausryhmässä sekä Oppimisvalmennusverkostossa (OVA). Saattaen Vapauteen -projektissa luodaan tehostetun tuen muotoja ja sisältöä mm. valvottuun koevapauteen ja valvontarangaistukseen sijoitettaville rikosseuraamusasiakkaille. OVA- verkoston toiminnan tavoitteena on kehittää viranomais-, oppilaitos- ja järjestötyön yhteistyömuotoja sekä rakentaa koulutus- ja kuntoutuspolkuja etenkin rikosseuraamuksen päättymisen jälkeiseen nivelvaiheeseen. Juuret Vapauteen -projektille tärkeintä antia OVA-verkoston ja Saattaen Vapauteen -projektin yhteistyöstä on ollut tiedon- ja kokemusten vaihto molempiin kokoonpanoihin osallistuvien tahojen kanssa. Yhteistyö Kritsin asumispalveluyksikön kanssa on jäänyt sen sijaan vähäiseksi, sillä vain yksi projektin vanki on vapautunut soluasuntoihin. Syynä vähäiselle asutusmäärälle on ollut pääsääntöisesti vapautuvien vankien kotikunta, sillä hankkeesta on vapautunut useita vankeja Helsinki-Espoo-Vantaa alueen ulkopuolelle. Osa pääkaupunkiseudulla asuvista vangeista on puolestaan vapautunut takaisin vanhaan asuntoon. Jo mainittujen vakituisten yhteistyökumppaneiden lisäksi projektin aikana yhteistyötä on tehty yksittäisten toimijoiden kanssa liittyen projektin ryhmätoimintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Rikosseuraamuslaitoksen jo olemassaolevan yhteistyökumppanin, Metsähallituksen työnjohtajien kanssa on rakennettu yhteistyötä green care -virkistystoiminnan muodossa, jossa kohderyhmänä ovat olleet sekä vangit että vankilan henkilökunta. Yhteistyön tavoitteena on ollut sekä green care -ajattelun vakiinnuttaminen osaksi henkilökunnan ajattelutapaa omakohtaisten, luonnosta syntyvien positiivisten kokemusten kautta sekä green care -toiminnan integrointi osaksi kuntouttavampaa vankityötoimintaa. Työnjohtajat ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa ryhmä- ja virkistystoimintaa Nuuksion ja Sipoonkorven kansallispuistoissa vangeille (3 kertaa) ja henkilökunnalle (2 kertaa). Yhteistyön jatkuvuus on erittäin todennäköistä yhteistyöstä syntyneiden positiivisten kokemusten myötä. Green care -ajattelu näkyy työnjohtajien käytännön vankityön toteutuksessa, jossa päivätasolla työtoiminnassa on huomioitu muun muassa luontokasvatuksen elementit. Kuntoutusmallissa tavoitteena olleen polutuksen kannalta uudet yhteistyösuhteet kahden oppilaitoksen kanssa on muodostunut merkittäväksi tekijäksi vankien siltaukselle siviiliin. Uusien yhteistyökumppanuuksien lisäksi vankilan alueella on jo entuudestaan toiminut Keskuspuiston ammattiopisto tarjoten vangeille ammatillista koulutusta ja nivelvaiheen tukea siirryttäessä vankilasta siviiliin. Myös uudet yhteistyökumppanit, Validian ammattioppilaitos ja Keudan aikuistopisto, ovat vakiintunut projektin aikana vankilan alueelle. Validia ammattiopisto käynnisti tammikuussa 2014 ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta (AVA-koulutus), jota toteutetaan neljänä päivänä viikossa EURA JÄRJESTELMÄ 4/20

5 vankilan kurssikeskuksella. Keudan aikuistopisto tarjoaa vankilan alueella ammatillisiin tutkintoihin tähtäävää koulutusta, joista ensimmäinen 11- hengen ryhmä käynnisti opinnot syksyllä 2013, toinen 12- hengen ryhmä aloitti opinnot syksyllä Yhteistyö kaikkien oppilaitosten kanssa on mahdollistanut sen, että vangit voivat hakeutua omien kykyjensä mukaan joko valmentavaan tai ammatilliseen tutkintoon tähtävään koulutukseen vankeusaikana ja jatkaa opiskelua kyseissä oppilaitoksessa myös vapautumisen jälkeen. Vankilan henkilökunta on osallistunut koulutusyhteistyöhön aktiivisesti, mahdollistaen omalla työpanoksellaan muun muassa opinnollistamisen ja osatutkintojen suorittamisen vankilan työpisteillä. Hankkeen aikana, hankkeen toiminnoissa mukana olleista vangeista, neljä on vankeustuomion jälkeen jatkanut opiskeluja jossain edellämainitussa oppilaitoksissa. Kahdella opinnot jatkuvat edelleen. Vaikka opiskelutoiminta vakiintui vankilan alueelle yli odotusten, työllistymisnäkökulmasta katsottuna hankkeen polutussuunnitelma ei kuitenkaan toteutunut toivotunlaisesti. Syynä työllistymispolun keskeneräisyydelle oli projektin toimintojen käynnistäminen vankilan alueella, joka vei täysin projektin henkilökunnan panoksen koko hankkeen ajan. Näin ollen työllistävien yritysten etsiminen ja yhteistyön rakentaminen työllistymisen näkökulmasta jäi muutamiin tehtyihin yhteydenottoihin. Yhden vapautuneen vangin työkokeilun merkeissä tehtiin yhteistyötä Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen kanssa. Yhteistyö sujui hyvin, joskin työkokeilu päättyi muutaman päivän jälkeen asiakkaan puolelta. Vankien poluttamisen kannalta palveluohjaustyöskentely koettiin tärkeäksi. Palveluohjaustyöskentelyyn siviilissä osallistui 25 projektin aikana vapautunutta vankia. Myös vankilan sisäisen palveluohjauksen tarve oli suuri, josta kertoo palveluohjaajan työmäärä vankilan sisällä. Palveluohjaustyöskentelyssä syntynyt kokemus vahvistaa näkemystä siitä, että jokainen vapautuva vanki ehdottomasti hyötyisi vapautuessaan saamastaan tuesta. Palveluohjaus on yksi merkittävä keino uusintarikollisuuden vähentämisessä silloin, kun siihen on yhdistetty jo vankeusaikana alkanut riittävä kuntoutus ja vielä siviilissä jatkuva päihdehoito. Kaikkein tärkein tekijä vapautuvalle vangille on kuitenkin oman asunnon saaminen, joko tuetusti asumisyksiköstä tai itsenäisesti omalla vuokrasopimuksella. Palveluohjauksesta on laadittu erillinen raportti, joka on lähetetty ELY-keskukseen erillisenä liitetiedostona. Green care -toiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi Keravan vankilan toimintaa, henkilökunnalle ja sidosryhmille tarjottiin hankkeen aikana yhteensä 11 päivää green care -koulutusta. Koulutuksiin osallistui kaikkiaan 85 henkilöä, joista Keravan vankilan henkilökuntaa oli 12 henkilöä (/ 115) ja Kriminaalihuollon tukisäätiön henkilökunnasta kolme henkilöä (/ 37). Koulutukseen osallistui projektiorganisaatioiden henkilökunnan lisäksi 70 henkilöä projektin yhteistyökumppaneiden organisaatioista, oppilaitoksista ja toisista Suomen vankiloista (mm. Naarajärven vankila, Helsingin vankila, Vantaan vankila, Pelson vankila, Satakunnan vankila, Vaasan vankila ja Oulun vankila). Koulutuksen sisältöä ja rakennetta kehitettiin hankkeen aikana kerättyjen palautteiden perusteella tiiviimmäksi kahden päivän koulutuspaketiksi alkuperäisen kuuden päivän sijaan. Koulutuksen tiivistämisen johdosta osallistuminen toisista Suomen vankiloista vilkastui selkeästi. Oman vankilan henkilökunnan osallistumisaktiivisuuteen koulutuspäivien sisällön kehitys ei tuottanut toivottua muutosta. Kaikista koulutuspäivistä kerättiin kirjalliset palautteet jotka olivat kiitettäviä. Kevään 2014 teoriapäivien keskiarvo oli 3,52 / 4 (asteikolla 1 = tyytymätön, 4 = tyytyväinen). Näin ollen voisi päätellä koulutuksen sisällön olleen tarkoituksenmukainen ja tyydyttäneen sen EURA JÄRJESTELMÄ 5/20

6 tarpeen, mitä koulutukseen ilmoittautuneet koulutuksesta haki. Vankilan työnjohtajille tarjottiin syksyllä 2013 opinnollistamiseen liittyvää koulutusta Tekemällä Oppii - projektin toimesta. Koulutukseen osallistui kahdeksan työnjohtajaa. Keudan aikuisopisto puolestaan tarjosi oppilaitosyhteistön käynnistyttyä Työpaikkaohjaaja -koulutusta vankien opinnollistamiseen osallistuville henkilökunnan jäsenille. Koulutukseen osallistui 15 vankilan työtoiminnassa mukana olevaa vankilan työntekijää. Projektin tavoitteena olleen käsikirjan laadinta toteutettiin syksyllä Projektitiimi valmisti Green care - oppaan projektin syntyneiden kokemuksien ja tutkimustuloksien perusteella. Opasta on jaettu kaikille asiasta kiinnostuneille ja sen löytää myös internetistä sähköisenä versiona. Oppaan tarkoitus on tuoda näkyväksi projektin positiiviset kokemukset green care -toiminnoista osana kuntouttavaa vankeinhoitoa ja toimia myös käytännön apuvälineenä oman green care -toiminnan järjestämisessä. Opasta painatettiin 200 kpl. Oppaan taittajana ja graafikkona toimi Vinjetti KY. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektin viestintäsuunnitelma laadittiin Kritsin tiedottaja Lotta Lehmusvaaran tuella. Projektin alkulanseeraus tapahtui levittämällä tiedotetta sähköpostin välityksellä koko rikosseuraamuslaitoksen organisaatiolle sekä projektin ohjausryhmän jäsenille. Tiedotetta laitettiin myös eteenpäin kaikille niille tahoille, joiden kanssa oltiin jo ehditty pitämään yhteistyöpalavereita kevään aikana. Projektista on tehty artikkeleita ja haastatteluita Bassoradion Vankiradio ohjelmaan ( ) Keski- Uusimaa -lehteen ( ), Helsingin Sanomiin ( ), Studio 55 -internethaastattelun ( ), Keski-Uusimaa -lehteen ( ), Helsingin Uutiset -lehteen ( ) Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehteen (1/2014), Radio Ylen ajankohtaisohjelmaan ( ), videojulkaisu freelancer-toimittaja Susanna Särkän toimesta ( ) sekä Keski-Uusimaa -lehteen ( ). Näiden lisäksi Portti Vapauteen -internetsivustolla on useaan otteeseen julkaistu kirjoitelmia projektin toiminnoista ja kuulumisista vuosien välisenä aikana. Projektin esitteet valmistuivat kesäkuussa Projektin logosta ja esitteiden graafisesta suunnittelusta vastasi Vinjetti KY. Esitteitä on jaettu kaikissa tilaisuuksissa, missä projektin henkilöstö on ollut mukana. Projektista on tehty yhteensä kuusi uutiskirjettä, kahdesti jokaisen lukukauden aikana. Uutiskirjeet on levitetty isolla jaolla kaikille projektin yhteistyökumppaneille, Rikosseuraamuslaitokselle ja projektin ohjausryhmän jäsenille. Uutiskirje on myös laitettu projektin omille facebook- ja internetsivuille kaikille luettavaksi. Projektin viestinnässä on aktiivisesti hyödynnetty Rikosseuraamuslaitoksen sisäistä internetsivustoa sekä virastosähköpostia. Vankeja on tiedotettu paperisilla tiedotteilla, keskusradiokuulutuksin, henkilökohtaisella tiedonannolla sekä projektin aikana käynnistetyssä Hellun Cafessa, joka on suljetun osaston vangeille suunnattu matalankynnyksen taide- ja tiedotuskahvila. Projektista on infottu aiemmin mainittujen yhteistyö- ja verkostopalavereiden lisäksi muun muassa: - Keravan vankilan kevätmyyjäiset 2013 ja 2014, projektilla oli oma ständi. EURA JÄRJESTELMÄ 6/20

7 - Kulosaaren ylä-asteen 9lk:n ympäristöpsykologian vapaavalinnaiskurssin opiskelijat - RISE:n kulttuuripäivien työryhmä - Kansallinen vankityöseminaari - Helsingin Kaupungin Asumisen tuen johtava sosiaalityöntekijä - Helen Kidson (Englannista Keravan vankilaan tutustumaan saapunut vankila-virkailija) - Opettajien keskusliiton erityispedagogiikan opiskelijat 3hlö, kävivät tutustumiskäynnillä Keravan vankilaan erilaisena oppimisympäristönä - Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveysmessut - Laurea Ammattikorkeakoulun 1. vuoden sosionomi- ja rikosseuraamusalan sosionomi -opiskelijat. - Laurea ammattikorkeakoulun Toivoa on seminaari - Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveystoimen päihdekuntoutusyksikön henkilökunta - Satakunnan nuorisopsykiatrian poliklinikan henkilökunta - Vantaan vankilan henkilökunta - Stop Huumeille RY, Pasilan toimintakeskus - Suutarinkoti, Lilinkotisäätiö - Laurea Ammattikorkeakoulun Aistien Hanke -projektityöryhmä - Helsingin Kaupungin kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Henri Pyykkö - Vankien Omaiset -perheleirille osallistujat - Green care -yrittäjä Kati Liikonen ja opiskelija Pauliina Mielonen - Valtakunnan syyttäjä Matti Nissinen ja valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto - Pohjoismaisten vankilaopetuspäivien work-shop osallistujat (yht. 18 hlö), Kööpenhamina - Lahden seudun seurakuntien henkilökunta - Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä Virallisten infotilaisuuksien- ja seminaarien lisäksi projektista on kerrottu kahvipöytäkeskustelusisa kaikissa niissä tilaisuuksissa, missä projektin henkilökunta on hankkeen aikana ollut läsnä. Projektin loppuseminaari pidettiin Järvenpää-Talossa, jonne saapui paikalle 60 henkilöä. Loppuseminaarista tehtiin Rikosseuraamuslaitoksen viestintäpääällikön toimesta artikkeli Rikosseuraamuslaitoksen sisäiselle intra-sivustolle sekä Portti Vapauteen -sivustolle Kriminaalihuollon tukisäätiön työntekijän toimesta. Hankkeen viimeinen uutiskirje lähetettiin Tiedotussuunnitelman toteutumista arvioitiin projektin ohjausryhmässä, jossa todettiin tiedotuksen olleen tarkoituksenmukaista ja viestintäsuunnitelmaa tukevaa. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite EURA JÄRJESTELMÄ 7/20

8 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Projektin aikana projektin henkilökunta on toistuvasti kohdannut kysymyksiä green care -toimintojen kannattavuudesta, joka päätelmämme mukaan johtuu osittain tiedon puutteesta, johon green care - koulutuksella pyrimme vaikuttamaan. Valitettavasti koulutus ei kuitenkaan vetänyt vankilan henkilökuntaa odotetulla tavalla. Koulutuksesta kieltäytymiselle esitettiin syitä mm. työkiireisiin vedoten. Oletettavaa myös on, ettei koulutuksen teema itsessään kirvoittanut henkilökuntaa osallistumaan. Tulevaisuudessa koulutuksia suunniteltaessa toteutusta voisi lähteä rakentamaan, teemasta toki riippuen, toiminnallisuudesta käsin. Projekti järjesti syksyllä 2014 henkilökunnalle suunnatun, toiminnallisen green care -tapahtumapäivän, joka kirvoitti 31 henkilökunnan jäsentä osallistumaan. Päivästä kerätyn palautteen keskiarvo oli 3,8 / 4. Toiminnallisen sisällön lisäksi osallistumisvelvoite myös saattaisi osaltaan tulevaisuudessa lisätä koulutukseen osallistuvien määrää. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei pakote yleensä tee asiasta ihmisille mieluisaa, vaikka tiedon lisääntymisen kautta pystytäänkin usein vaikuttamaan passiivisuuteen sitä vähentävästi. Koulutuksen pituuteen on myös syytä kiinnittää huomiota, sillä ensimmäinen kuuden päivän green care -koulutus oli selkeästi liian pitkä vaikka se hajautuikin useammalle kuukaudelle. Green care -ajattelun vakiinnuttamiseksi vankilan henkilökunnan osallisuutta projektin green care - toimintojen suunnitteluun tuettiin erilaisia työryhmäkokoonpanoja kasaamalla. Niiden käynnistyminen tai olemassaolo jäi yleensä kuitenkin muutamaan kertaan osallistumisprosentin pienuuden vuoksi. Henkilökunnan passiivisuutta pyrittiin projektin aikana ratkaisemaan talon sisäisillä tiedotustilaisuuksilla, julkisilla sähköpostitiedotteilla ja henkilökohtaisilla keskusteluilla. Henkilökunnan motivointiin tuleekin jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomioita. Projektin alkaessa voisi esimerkiksi järjestää henkilökunnalle projetkin aiheeseen/ teemaan liittyvän tapahtumapäivän, jonka myötä suhtautuminen ja osallistuminen uuden hankkeen toimintojen suunnitteluun ja toteutukseen voisi olla aktiivisempaa. Juuret Vapauteen -projektin kohtaamassa henkilökunnan aktivoimishaasteessa tulee kuitenkin huomioida projektin ulkopuoliset vaikuttimet, kuten Rikosseuraamuslaitoksen kovat säästöpaineet. Tämä eittämättä luo synkkää tunnelmaa vankilan henkilökuntaan, jolloin välttämättä voimavaroja ei riitä perehtyä uusiin asioihin. Tämä on hankkeen aikana usein kuulunut kommentteina "miksi tehdä jotain uutta, kun kohta on kuitenkin lappu luukulla". Green care -toimintojen sujuvuuden turvaamiseksi hanke olisi voinut hyötyä esimerkiksi omasta rikosseuraamusesimiehestä, Hämeenlinnan vankilan ja Vikto ry:n yhteisen toiminnan tapaan. Yhden keskitetyn esimiehen kanssa työskentely olisi helpottanut tiedon kulkua, lupa-asioiden järjestelyjä ja vankien siirtymisiä toiminnoista toiseen. Paikoitellen projektin aikana kului kohtuuttomasti aikaa eri työntekijöiden tavoittamiseen ja tarvittavien lupien järjestelemiseen. Keskitetyn rikosseuraamusesimiestyöskentelyn lisäksi uusien toimintojen vakiinnuttamiseksi tulisi tehdä selkeät toiminta-ohjeet siitä, mitkä toiminnot ovat osa vankilan päivittäistä toimintaa. Näin tehden kaikkien vuorossa olevien työntekijöiden tulisi osallistua hankkeen aikaisten toimintojen järjestämiseen ja ylläpitämiseen, eikä ne jäisi yksittäisten aktiivisten työntekijöiden vastuulle. Virkoihin liittyvien toimenkuvien laajentaminen edesauttaisi myös työtehtävien integrointia osaksi kaikkien yhteistä tehtävää, eli kuntouttavampaan vankeinhoitoon pyrkimistä, turvallisuutta unohtamatta. EURA JÄRJESTELMÄ 8/20

9 Vankien poluttaminen vankilasta vapauteen todettiin paikoitellen haastavaksi projektin aikana. Projektin henkilökunnan työmäärän lisäksi polutuksessa koettiin haasteena muun muassa ulkopuolisten viranomaisten tekemät turvallisuusselvitykset, jotka olivat monen projektissa olevan vangin lupaavan opintonpolun pysähdyttäjänä. Näissä tapauksissa vankeusaikana ei pystytty käynnistämään vangin kiinnostuksen mukaista opiskelu- tai työllistymiseen tähtäävää työskentelyä, vaan se pääsi alkamaan vasta vankilasta vapautumisen jälkeen, jolloin kiinnittyminen vankilan ulkopuolisiin toimintoihin (mm. koulutus) oli selkeästi vaikeampaa. Tiivis yhteistyö eri viranomaisten välillä on tässä erittäin ratkaisevaa, jottei lähdetä rakentamaan sellaista polkua, jonka toteutumista turvallisuusselvitykset eivät kertakaikkisesti mahdollista. Hanketyöntekijöiden täysi työllistyminen vankilan alueella ei myöskään mahdollistanut työllistymisverkoston rakentamista siinä määrin, kuin hankesuunnitelmassa oli alunperin tarkoitettu. Vankien syvä päihderiippuvuus todettiin myös yhdeksi onnistuneen poluttamisen haasteeksi. Päihderiippuvuudet tuottavat haasteita jo vankeusaikana toimintojen keskeytyksen, päihteidenkäytön ja rikollisentoiminnan jatkumisen vuoksi. Mitä syvempi päihderiippuvuus ja pidempi rikostausta ihmisellä on, sitä enemmän hän tarvitsee kuntouttavaa työskentelyä. Siviiliin siirryttäessä päihdeongelma näyttäytyy henkilön palatessa nopeasti takaisin vanhaan toimintakulttuuriin, tuetusta siirtymisestä huolimatta. Jatkoa ajatellen green care -ajattelua ja -toimintaa voisi hyödyntää entistä enemmän osana vankiloiden päihde- ja muita kuntoutusohjelmia, jolloin green caren hyvinvointivaikutukset ja hyviksi todetut kuntoutusohjelmien hyödyt yhdistyisivät. Vankilassa tapahtuvan tehokkaan kuntoutuksen lisäksi myös katkeamaton päihdehoito vankilasta vapauteen olisi tärkeää vankien kuntoutumismahdollisuuksien kannalta. 8. PROJEKTIN TULOKSET Projektissa arviointia käytettiin projektin toimintojen kehittämiseen sekä niiden vaikuttavuuden arvioimiseen. Lisäksi arvioinnin kautta pyrittiin kehittämään vankilaympäristöön soveltuvia green care - toimintojen arviointimenetelmiä. Arviointimateriaalia kerättiin toimintoihin osallistuneiden vankien alku- ja loppukartoituksilla, mielialan itsearvioinneilla ennen ja jälkeen toiminnan, ryhmätoiminnan arvioinneilla, vangeille sekä henkilökunnalle tehdyillä kyselytutkimuksilla, haastatteluilla ja havainnoinnilla. Lisäksi kerättiin projektin toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden arvioita projektin onnistumisesta. Projektiin osallistuneiden vankien vankitietokantatietojen tietoja ei käytetty projektin vaikuttavuuden arvioinnissa niiden tulkinnanvaraisuuden vuoksi. Arviointeihin osallistuminen oli vapaaehtoista mutta useimmat vangeista olivat halukkaita olemaan siinä mukana. ARVIO PROJEKTIN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA Projektin toimintoihin osallistuneen henkilökunnan arvioita projektista ja sen onnistumisesta suhteessa tavoitteisiin kerättiin haastatteluilla sekä kyselyn avulla. Projektin yksittäiset toiminnot arvioitiin pääsääntöisesti onnistuneiksi mutta selkeää kokonaisuutta niistä ei muodostunut. Projektissa aloitettiin useita uusia green care -toimintoja vankilan alueella kuten palsta- ja laatikkoviljely ja kanalatoiminta mitkä osoittautuivat käytännössä toimiviksi ja vaikuttaviksi ja niissä voitiin EURA JÄRJESTELMÄ 9/20

10 käyttää jo olemassa olevia resursseja. Kulttuuritoiminnoissa (ympäristötaideprojekti ja kirjallisuusterapia) luotiin uusia tapoja sisällyttää lähiympäristöä osaksi toimintaa. Koulutusyhteistyötä aloitettiin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa ja valmentavassa koulutuksessa luontoympäristöä integroitiin opetukseen. Ryhmätoiminnoissa tehtiin uudenlaista yhteistyötä verkostoitumalla vankilan ulkopuolisten järjestötoimijoiden kanssa. Vankilan ulkopuolelle suuntautuva toiminta, erityisesti omaisten osallistaminen toimintaan, tuki normaaliutta ja vähensi vankeuden aiheuttamaa stigmaa. Se, että toimintoja oli sisällöltään ja kestoltaan useita erilaisia eikä niitä koordinoitu suhteessa toisiinsa, hajotti jonkin verran kokonaisnäkemystä projektin sisällöstä suhteessa sen tavoitteisiin. Projekti tuotti kuitenkin arvokasta tietoa siitä miten eri tavoin paikalliset olosuhteet huomioiden voidaan ympäristön luontoa integroida vankilan toimintaan. Projektissa kehitettiin ennakkoluulottomasti kokeilemalla uusia toimintamuotoja, joita toiminnan kuluessa muokattiin paremmiksi palautteen perusteella. Toiminnoissa vallitsi hyvä ilmapiiri ja myös vetäjät saivat elämäneväitä osallistujilta ja oppivat uutta itsestään ja ympäristöstään. Työskentely innostuneiden vankien kanssa tuotti onnistumisen kokemuksia myös vetäjille. Se, että samat vangit osallistuivat useisiin eri toimintoihin, kasautti vaikutuksia. Osallistujat eri toimintoihin valikoitiin tietyin perustein mikä saattoi sulkea pois henkilöitä, joille toiminta olisi ollut tarpeellista. Toimintojen juurruttamisessa vankilan arkeen sen sijaan olisi voitu onnistua paremmin. Vankilan vakituinen henkilökunta ei aina innostunut lähtemään mukaan toimintoihin eikä pitänyt niitä tarpeellisina. Uusien toimintatapojen saaminen osaksi päivärutiinia olisi vaatinut toisaalta henkilökunnan parempaa kuulemista ja toisaalta vankilan toimintatapojen tarkastelua ja sopeuttamista uudenlaisiin työtapoihin vankien kanssa. Projektin lyhyen keston vuoksi kummatkin edellä mainitut seikat jäivät liian vähälle huomiolle. Avovankilan kanalatoiminta ja keittiön viljelylaatikot olivat hyvä esimerkki siitä kuinka toiminta onnistui ja juurtui hyvin kun henkilökunta oli alusta lähtien mukana ideoimassa toimintaa. Jotta uusia toimintatapoja pystytään juurruttamaan onnistuneesti, tulee toiminnalla olla organisaatiossa yleinen hyväksyntä. Projektin aikana organisaatiolla ei ollut yhtenäistä linjaa siitä miten projektin toimintoihin suhtaudutaan ja miten ne tulisi toteuttaa mikä näkyi siinä, ettei koko henkilöstö ollut aina sitoutunut toiminnan onnistumineen. Vangeilta esim. kasvien kasvatus ja eläinten hoito edellyttävät pitkäjänteistä sitoutumista ja vastuunkantoa minkä vuoksi toimintoja käytetään kuntouttavassa työssä. Mikäli henkilökunta toiminnallaan tekee sitoutumisen vaikeaksi ja vangit ovat epävarmoja siitä pääsevätkö he tekemään hoitotoimet ajallaan, kuntouttavaa vaikutusta ei synny. Ongelmia aiheutti mm. se että vartijoita ei riittänyt valvomaan suljetun vankilan kasvatuslaatikoiden hoitohetkiä ja alue, jolla avovankilan viljelypalstat sijaitsivat, oli käyttökiellossa kesällä. Projektin järjestämään koulutukseen osallistui vain vähän henkilökuntaa Keravan vankilasta mikä todennäköisesti heijasti sitä, että luonnon merkitystä osana kuntoutusprosessia ei koettu tärkeäksi. Ne henkilöt, jotka osallistuivat koulutukseen pääsääntöisesti jo tiesivät etukäteen luonnon hyvinvointivaikutuksista ja käyttivät luontoa työssään entuudestaan. Tällä hetkellä Keravan vankilassa green care -toiminta ja luonnon sisällyttäminen erilaisiin toimintamuotoihin on vielä asiasta innostuneiden henkilöiden varassa. Vaikka projektin aikana on tullut ilmi erilaisia asenteita kuntouttavaa toimintaa ja sen oikeutusta kohtaan, projekti on onnistunut tekemään henkilökunnalle näkyväksi ympäristön vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja legitimoinut luonnon EURA JÄRJESTELMÄ 10/20

11 integrointia työhön. Vankilan ulkopuolisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tehty yhteistyö ryhmätoiminnoissa onnistui projektin aikana hyvin. Toiminnan kautta vangeille tuli tutuksi erilaiset toimintamuodot, joihin heidän on mahdollista osallistua vapautumisen jälkeen. Käytännössä vapautuneiden vankien ei kuitenkaan ole havaittu osallistuvan yhteistyökumppaneiden toimintaan. Erityisesti vankilasta siviiliin johtavan palveluohjausmallin luomiseen projektin kesto oli liian lyhyt. Palveluohjaukseen osallistuikin lähinnä vankeja projektin ulkopuolelta. Koulutuksen osalta projektissa onnistuttiin luomaan polkumalli suljetusta vankilasta avovankilan kautta siviiliin, niin ettei polku katkennut missään vaiheessa. Sen sijaan yhteistyön kehittäminen työantajiin työharjoittelupaikkojen luomiseksi jäi projektissa taka-alalle. Projektin tiedotuksen vankilan ulkopuolelle koettiin onnistuneen mutta vankilan sisällä tieto toiminnoista ja niiden edellyttämistä toimenpiteistä ei aina tavoittanut asianosaisia henkilöitä yrityksistä huolimatta halutulla tavalla. Projektin järjestämään green care -koulutukseen osallistui projektin toteuttamisorganisaatioiden lisäksi yhteistyökumppaneiden henkilöstöä sekä muiden vankiloiden henkilökuntaa. Ensimmäisenä projektivuotena koulutus kesti kuusi päivää mikä osoittautui liian pitkäksi ajaksi irrottautua muista töistä. Koulutusta kehitettiin jälkimmäisenä vuonna saadun palautteen perusteella lyhentämällä koulutusaikaa kahteen päivään ja suuntaamalla sisältöä käytännönläheisemmäksi, jolloin muiden vankiloiden henkilökunnalla oli parempi mahdollisuus osallistua siihen. Alkuperäisenä tavoitteena oli, että koulutukseen osallistuvat kehittäisivät koulutuksen aikana omaa työtänsä tavoitteellisemmaksi ja luontolähtöisemmäksi ja raportoisivat työnsä muille esimerkiksi mutta tässä onnistuttiin vain osittain koska osallistujat eivät motivoituneet tehtävään. Projektin vaikuttavuudesta vankilassa tapahtuneiden toimintojen osalta on saatu runsaasti uutta tietoa millä on myös laajempaa merkittävyyttä. Siitä miten projektin toiminnot vaikuttavat vapautumisen jälkeen, ei saatu tietoa aineiston puuttumisen vuoksi. PROJEKTIN VAIKUTUKSET VANKEIHIN Projektin toimintoihin liittyneisiin arviointeihin osallistui 30 vankia vuonna 2013 ja 48 vankia vuonna Arviointimateriaalia kerättiin alku- ja loppukartoitusten, toimintojen alussa ja lopussa tehtyjen mielialan itsearviointien, ryhmätoimintojen arviointien, havainnoinnin sekä haastattelujen avulla. Lisäksi tehtiin lomakekysely kaikille Keravan vankilan vangeille, jotta saataisiin vertailutietoja myös sellaisista vangeista, jotka eivät olleet osallistuneet luontoon liittyviin toimintoihin. Kyselyyn vastasi 115 vankia, joista 40 oli avovankilasta ja 75 suljetusta vankilasta. Konkreettinen tekeminen oli projektiin osallistuneista vangeista mieluista: 94 % vastaajista ilmoitti pitävänsä toimintaan liittyvästä tekemisestä. Toiminnot synnyttivät innostuneisuutta (83 %) ja iloa (85 %) lähes kaikissa osallistujissa. Niillä oli myös rentouttava (75 %) ja rauhoittava (73 %) vaikutus vankeihin. EURA JÄRJESTELMÄ 11/20

12 Onnistumisen kokemuksia toimintoihin liitti 73 % ja itseänsä sai toteuttaa 60 % osallistujista. Vankilassa olo ei ollut ajatuksissa 79 %:lla osallistujista ja huolensa pystyi unohtamaan 63 %:a. Keskittymiskyvyn koettiin parantuvan (71 %) ja ajatusten selkiytyvän (60 %). Elämäänsä ajatteli 79 % ja suunnitelmia teki 63 % osallistujista toimintojen aikana. Tulevaisuus vaikutti valoisalta 63 %:n mielestä ja paikka jäi mieleen niin, että 69 % osallistujista ilmoitti muistavansa paikan tulevaisuudessa. Toiminnot vaikuttivat myönteisesti myös vuorovaikutustaitoihin ja lisäsivät myönteisten kohtaamisten tilaisuuksia. Vastaajista melkein kaikki (92 %) ilmoittivat tulevansa toimeen toisten kanssa ja itsensä pystyi hillitsemään 75 %. Vain 10 %:n mielestä toiset tuntuivat ärsyttäviltä. Toimintoihin liittyvistä keskusteluista piti 73 % osallistujista ja muille asioitaan kertoi 71 %. Kannustavaa palautetta toisilta vangeilta sai 67 % ja henkilökunnalta 77 % osallistujista. Väkivaltarikoksista tuomitut pitivät tekemisestä vähemmän kuin muista rikoksista tuomitut. Samoin he, joilla ei ollut päihdeongelmaa, pitivät enemmän tekemisestä kuin he, joilla se oli. Impulsiiviseksi itsensä arvioineet vangit pystyivät paremmin unohtamaan huolensa eivätkä ajatelleet vankilassa oloa niin paljon kuin ei-impulsiiviset. He olivat myös iloisempia, tunsivat onnistuvansa ja heidän tulevaisuutensa tuntui valoisammalta verrattuna ei-impulsiivisiin vankeihin. He myös ajattelivat toimintojen yhteydessä useammin elämäänsä ja saivat enemmän kannustavaa palautetta toisilta vangeilta. Jos toimintaa oli harvemmin kuin kerran viikossa, siitä sai onnistumisen kokemuksia vähemmän kuin jos toimintaa oli useammin. Toiset tuntuivat ärsyttävämmiltä, jos toimintaa oli harvemmin kuin kerran viikossa tai neljä kertaa viikossa tai useammin. Vähiten toiset ärsyttivät, jos toimintaa oli 2-3 kertaa viikossa. Toimintakerran kesto ei vaikuttanut koettuihin vaikutuksiin. Iän kasvaessa toimintojen tuomat rauhoittumisen tunteet lisääntyivät mutta omaa elämää ajateltiin ja omista asioista kerrottiin toisille vähemmän. Tulevaisuuden kokeminen valoisana väheni myös iän myötä. Toimintoryhmien välistä vertailu hankaloittaa se, että samat henkilöt osallistuivat useisiin eri toimintoihin. Lisäksi koulutuksessa oli vain 7 arviointiin osallistunutta vankia ja heidän osaltaan arviointiin vähemmän muuttujia kuin muihin toimintoihin osallistuneilta. Green care -toiminnot (kasvien kasvatus ja eläinten hoito) tuottivat elpymisen ja onnistumisen tunteita osallistujille enemmän kuin ryhmätoiminnot tai koulutus. Green care -toiminnot koettiin etenkin keskittymiskykyä parantavina ja rauhoittavina. Ne myös rentouttivat ja tuottivat ilon tunteita. Kun verrattiin green care -toimintoihin osallistuneita niihin, jotka eivät niihin osallistuneet, niin toimintoihin osallistuneet kokivat keskittymiskykynsä parantuneen enemmän kuin osallistumattomat ja he kokivat rauhoittuvansa toiminnoissa enemmän sekä heidän tulevaisuutensa vaikutti valoisammalta. Ryhmätoiminnot innostivat osallistujia eniten ja ne tuottivat merkittäviä paikkakokemuksia. Kun verrattiin ryhmätoimintoihin osallistuneita niihin osallistumattomiin, keskittymiskyvyn ei toiminnoissa koettu parantuneen ja toiset tuntuivat enemmän ärsyttäviltä. Ryhmätoimintoihin osallistuneet tekivät vähemmän suunnitelmia ja tulevaisuus tuntui heistä vähemmän valoisalta. Koulutukseen osallistuneet erottuivat muista tekemällä enemmän suunnitelmia ja ajattelemalla elämäänsä. EURA JÄRJESTELMÄ 12/20

13 He kaikki myös kokivat saaneensa kannustavaa palautetta henkilökunnalta. Koulukseen osallistumisen ei koettu rauhoittavan ja parantavan keskittymiskykyä mikä tulos selittyy oppimistilanteeseen liittyvällä kognitiivisella kuormituksella. Vangit kokivat projektin toimintojen tukevan monipuolisesti koettua hyvinvointia. Erityisesti toiminnot, joissa oltiin konkreettisessa vuorovaikutuksessa luonnon kanssa, lievittivät stressiä ja tuottivat henkisen elpymisen kokemuksia. Vangit kokivat, että luontoympäristössä aisteja ei tarvinnut säädellä vaan siellä sai olla oma itsensä, uskalsi tuntea ja luottaa kokemukseensa ja kokemusta myös uskottiin. Toimintojen koettiin rentouttavan ja rauhoittavan ja niiden aikana iloisuus lisääntyi ja ärtymys sekä väsymyksen kokemukset vähenivät merkitsevästi. Vangit aktivoituvat ja motivoituvat pitkäjänteiseen toimintaan ja heidän itsetuntonsa ja luottamuksensa omiin taitoihin normaalin arjen tilanteissa parani onnistumisen kokemusten ja avointen vuorovaikutustilanteiden vaikutuksesta. Toiminnan kautta avautui mahdollisuuksia toteuttaa autonomiaa rajoitetussa ympäristössä erilaisten valintojen kautta. Vankilassa luontoon liittyvät tapahtumat olivat myös paremmin hallittavia ja ennustettavia kuin muut oman elämän kannalta merkitykselliset asiat. Vuorovaikutus vankien kesken ja vankien ja henkilökunnan välillä oli jännitteetöntä ja vastavuoroista: ei kiusantekoa vaan yhdessä tekemistä ja töiden ja sadon jakamista. Toiminta avasi silmät näkemään tilanteita kuinka itse vaikutti toisten tekemisiin ja kuinka toisia pystyi auttamaan. Samalla oppi olemaan toisten kanssa ja sopimaan asioita. Hyväksyvässä ilmapiirissä sosiokognitiiviset taidot kehittyivät terveesti ja syntyi uusia myönteisiä tulkintoja siitä kuinka tuli koetuksi toisten silmissä. Vangeille kasvien kasvatukseen ja eläinten hoitoon liittyneet toiminnot antoivat mahdollisuuden osallistua myönteiseen kasvuun ja kehitykseen mikä suuntasi mielen nykyhetkeen ja loi uskoa parempaan tulevaisuuteen. Vastavuoroisuus ja huolenpidon antaminen sekä saaminen lisäsi luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan. Projektin toiminnoissa pystyi toimimaan itsenä hyväksi paremmin kuin perinteisissä työtoiminnoissa, joissa hyödyn usein koetaan menevän jollekin muulle. Erot toimintakyvyssä ja kulttuurissa olivat vähemmän näkyviä luontoon liittyvissä toiminnoissa mikä helpotti onnistumista ja osallisuutta. Ulkoilu ja ulkona tapahtuva toiminta loivat mahdollisuudet sille, että luonnon hyvinvointivaikutukset olivat vankien saavutettavissa. Mitä useammin ulkoiltiin, sitä parempi koettu terveys vastaajilla oli ja sitä vähemmän oli koettua stressiä. Ulkoilun useus oli yhteydessä myös pystyvyyden tunteeseen rikoksettomuuden ja päihteettömyyden suhteen: mitä enemmän ulkoili sitä paremmin luotti pysyvänsä päihteettömänä ja uskoi pystyvänsä vaikuttamaan itse oman elämänsä kulkuun. Mitä useammin vanki ulkoili, sitä enemmän luonto häntä voimaannutti ja tuotti huolettoman vapauden kokemuksia. Merkille pantavaa on, että luontoon liittyviin hoito- ja kunnossapitotoimintoihin osallistuminen lisäsi ulkoilua ja vähensi vankien koettua stressiä. Stressin kokeminen puolestaan heikensi pystyvyyden tunnetta päihteettömyyden ja rikoksettomuuden suhteen. PROJEKTIN VAIKUTUKSET HENKILÖKUNTAAN Projektin vaikutuksia henkilökuntaan arvioitiin kahden lomakekyselyn ja haastattelujen avulla. EURA JÄRJESTELMÄ 13/20

14 Vaikka Keravan vankilassa on käytetty luontoa osana työtoimintaa jo pitkään, ei ympäristön mahdollisuuksia kuntouttavassa työssä ole välttämättä hyödynnetty. Projektissa kehitettiin erilaisia luontoon liittyviä toimintoja, jotka osoittivat kuinka luontoa voi integroida monin tavoin joko konkreettisesti tai käsitteellisesti kuntouttavaan työhön. Osa toiminnoista oli uusia kuten laatikkoviljely tai kanalatoiminta, osassa luontoa integroitiin jo olemassa oleviin toimintamuotoihin esim. päihdekuntoutukseen. Luontoympäristöä työssään käyttävät henkilöt viihtyivät työssään paremmin kuin he, jotka eivät luontoa käyttäneet. He myös kokivat voivansa vaikuttaa työympäristöönsä ja pystyvänsä kehittämään työtään paremmin kuin ne vastaajat, jotka eivät käyttäneet luontoa osana työtään. Työhyvinvoinnilla oli yhteys sekä koettuun stressiin että koettuun terveyteen. Niillä, jotka viihtyivät työssään, oli vähän stressiä. Jos koki voivansa vaikuttaa työympäristöön, koettu terveydentila oli parempi. Vaikuttamismahdollisuudet työympäristöön lisäsivät kokemusta siitä, että voi kehittää työtään. Luontoympäristön käyttö työssä lisäsi myös henkilökunnan ulkoilua sekä yksin että vankien kanssa. Projekti toi henkilökunnalle näkyväksi ympäristön vaikutuksia hyvinvointiin ja legitimoi green care - toimintojen käyttöä työssä. Green care -toiminnot osoittautuivat keinoksi parantaa työhyvinvointia ja monipuolistaa työnkuvaa. Toimintojen kautta sai tuoda omaa osaamistaan ja persoonaansa monipuolisemmin osaksi työtä. Jotta green care -toiminnot juurtuisivat organisaatioon ja niiden käyttö edistäisi kuntoutumista, tulisi koko henkilökunnalla olla kokonaisvaltainen hyvinvointia edistävä työote. Tällöin ei syntyisi näkemyseroja eri henkilöstöryhmien välille toiminnan tarkoituksesta ja merkityksestä YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA Arvioinnin perusteella stressi nousi keskeiseksi tekijäksi, johon luonnossa olemien ja luontoon liittyvät toiminnot vaikuttivat. Stressiä vankiloissa kokevat niin vangit kuin henkilökuntakin. Projektin toiminnot mahdollistivat ulkona olemisen ja lisäsivät ulkoilukertoja. Ulkona luonnossa oleminen ja toimiminen lievittivät stressin kokemusta ja vahvistivat pärjäämisen edellytyksiä. Kun kuormittaviin ympäristön olosuhteisiin ei pystytty vaikuttamaan, ympäristön luontoa ja siihen liittyviä toimintamahdollisuuksia käytettiin voimavarana ylläpitää mielen hyvinvointia. Luonto ja siihen liittyvät toiminnot synnyttivät myönteisiä tunnetiloja vankilaolosuhteissa ja luontoon liittyvän toiminnan kautta koettiin arkisia tilanteen hallinnan ja onnistumisen tunteita, jotka tuottivat ja tukivat hyvinvointia sekä antoivat voimavaroja käsitellä vankeuteen liittyviä ahdinkoa aiheuttavia asioita. Keravan vankila on monikulttuurinen ja vankien toimintakyky vaihtelee suuresti. Green care -toiminnot soveltuivat monipuolisuutensa ansiosta hyvin kaikille vangeille ja erot toimintakyvyssä ja kulttuurissa eivät haitanneet toimintaan osallistumista ja sen onnistumista. Vangeille, jotka eivät pysty osallistumaan työtoimintaan tai opiskeluun, green care -toiminnot soveltuvat hyvin koska ne tukevat ja kehittävät monipuolisesti sosioemotionaalista ja kognitiivista toimintakykyä. Projektista on tehty yksi vankeinhoidon perustutkintoon liittyvä opinnäytetyö "Green care toiminta Keravan EURA JÄRJESTELMÄ 14/20

15 vankilassa". Työn on tehnyt Antti Pyykkönen. Parhaillaan on myös valmistumassa kaksi Sosionomi AMK - opinnäytetyötä. Mika Seikku valmistelee laadullista tutkimusta aiheesta kuinka Lähde-ryhmän toiminta palvelee vankeuden täytäntöönpanon tavoitteiden saavuttamista. Jenni Luokkanen puolestaan valmistelee parhaillaan laadullista tutkimusta, jossa tarkoitus on selvittää kuinka Keravan vankilan henkilökunta suhtautuu tai on omaksunut Juuret Vapauteen -projektissa käytettävät green care -toiminnot osaksi vankilan arkea. Molemmat opinnäytetyöt valmistuvat keväällä Hankkeen arvioinnista ja tuloksista on erillinen arviointiraportti, joka on lähetetty erillisenä liitetiedostona ELY-keskukselle. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Projektin kehittämistä green care -toiminnoista kesäkanat, viljelylaatikko -toiminta, Virta-hanke, Luonnollisesti päihteettä-, Ajatusten voimaa ja Uusia Versoja -ryhmät sekä Lähde-ryhmä ovat olleet täysin uutta toimintaa vankilan alueella. Kaikki hankkeen toiminnot ovat kuitenkin herättäneet kiinnostusta yhteistyökumppaneissa ja muissa Suomen vankiloissa, joka on tullut näkyväksi henkilökohtaisten yhteydenottojen myötä, sekä aktiivisessa osallistumisessa projektin koulutuksiin ja seminaareihin. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen Keravan vankilan kuntoutustoiminnoissa on ollut aiemmin vähäisempää. Lähde-ryhmässä tehtävä aktiivinen ja säännöllinen yhteistyö siviilissä olevien vertaistoimintajärjestöjen kanssa tuo paljon lisää mahdollisuuksia vankien kuntoutukseen vankeusaikana ja siviiliin valmentautuessa. Projektin laatiman Green care -oppaan myötä on mahdollista, että tulevaisuudessa Lähde-ryhmää voidaan toteuttaa myös muissa Suomen vankiloissa, jolloin vertais-, ja retkitoiminta voi näyttäytyä entistä enemmän myös muissa vankiloissa. Keudan aikuisopiston tarjoama ammatillinen peruskoulutus vankilan alueella on tässä laajudessaan ensimmäinen vastaava koulutusyhteistyö Keravan vankilan historiassa. Mikäli ammatilliseen rakennuspuolen koulutukseen saadaan tulevaisuudessa nivottua lisää esim. home- ja asbestisaneerauksen osatutkintoja, sekä kiinteistö- ja viherrakentamisen koulutusta, olisi se myös ammatillisesti innovatiivinen kokeilu, sillä edellämainittuja yhdistelmätutkintoja ei vielä koulutusjärjestelmästä löydy. Nämä yhdistelmät ovat vielä suunnitteilla eikä niitä ole toistaiseksi projektin aikana vielä päästy kokeilemaan. Validia ammattiopistopn toteuttama AVA-koulutus, joka käynnistyi tammikuussa 2014, on myös ainutlaatuinen Keravan vankilassa, sillä valmentavaan koulutukseen on rakennettu projektin tuoma green care -ajattelu suoraan opetussuunnitelman sisälle. Näin toimien entistä useampi suljetun vankilan vanki on päässyt osalliseksi green care -toimintaan, joka AVA:n kohdalla toteutuu muun muassa puutarhatyö-, ja viljelytoiminnan merkeissä. Projektin myötä green care -toiminnot ovat varmuudella käynnistyneet ainakin Naarajärven vankilassa ja toistaiseksi kymmenkunta vankilaa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoa ovat ilmaisseet kiinnostuksena green care -toimintaa kohtaan tilaamalla hankkeen valmistamia green care -oppaita. EURA JÄRJESTELMÄ 15/20

16 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Tasa-arvo näkyy projektissa mahdollisuutena hakeutua eri toimintoihin ikään, sukupuoleen, rikoshistoriaan ja kulttuuriin katsomatta. Vaikka suomenkieli on edellytys ammatillisissa perusopinnoissa ja Lähde-ryhmään osallistumisessa, muihin Green care -toimintoihin on voitu ottaa myös vieraskielisiä vankeja. Tällöin on käytetty pääsääntöisesti englannin kieltä. Sukupuolinen tasa-arvoisuus näkyy mies- ja naisnäkökulman huomioimisessa kaikissa toiminnoissa ja tapahtumissa. Ryhmätoiminnoissa on huomioitu sukupuolisensisitiivisyys muun muassa käsittelemällä miehisyydelle tärkeitä teemoja, naisnäkökulmaa kuitenkaan unohtamatta. Projektin kaikissa toiminnoissa on ollut mukana mies- ja naistyöntekijöitä ja ryhmissä vetäjinä on toistaiseksi ollut mies-naispari. Vankien hyvinvoinnin lisääntyessä projektin tulosten mukaisesti, positiiviset vaikutukset perheisiin ja läheisiin ovat myös oletettavasti kasvaneet. Päihde- ja rikolliseen alakulttuuriin kuuluvat arvot ja asenteet, joissa korostetaan fyysistä voimaa, pärjäävyyttä ja väkivallan käytön uhkaa. Kun hankkeen myötä projektiin osallistuvien miesten psykososiaalinen vointi on kohentunut sekä päihteiden käyttö ja rikollisuus ovat vähentyneet tai osalla jopa loppuneet, tämä on oletettavimmin vaikuttanut myönteisesti myös pari- ja perhesuhteiden hyvinvointiin ja naisten kohteluun näissä suhteissa. Omais-, ja läheistyö on projektissa huomioitu osana Lähde-ryhmän toimintaa, järjestämällä retkitoimintaa kahdesti vuodessa johon ryhmäläisten omaiset ovat halutessaan lähteneet mukaan. Yhteisretket ovat olleet suosittuja vankien ja läheisten keskuudessa ja retket ovat onnistuneetkin hyvin. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen toiminnoista on laadittu green care -opas vankiloihin, jonka avulla hankkeen toimintoja on mahdollista viedä myös muihin vankiloihin. Toisten vankiloiden henkilökunnan kiinnostuksesta päätellen green care -toimintoja pyritään toteuttamaan myös muissa vankiloissa entistä systemaattisemmin jatkossa. Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella on myös pohdittu miten henkilökuntaa voisi kouluttaa green care - asioissa lisää. Lähde-ryhmä on tarkoitus vielä Rikosseuraamuslaitoksen ohjelmatoimintojen ohjausryhmään, jossa päätetään tuleeko Lähde -ryhmästä virallinen "hyvä käytäntö" -toiminta osaksi vankeinhoidollisia ohjelmatoimintoja. Naarajärven vankilassa on pilotoitu kesän 2014 aikana green care -toimintaa ja Helsingin vankilan henkilökunta on aktiivisesti seurannut Juuret Vapauteen -projektin tuloksia aikeinaan käynnistää green care - toimintaa myös Helsingin vankilassa. Green care -opasta on pyynnöstä lähetetty ympäri suomea eri vankiloihin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin. Oletettavaa on että green care -toiminta tullee jatkumaan jossain muotoa kunkin vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston arjessa, parhaaksi katsomallaan tavalla. EURA JÄRJESTELMÄ 16/20

17 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Oppilaitosyhteistyöt tulevat jatkumaan alueella. Validia ammattiopiston kanssa on tehty puitesopimus toukokuun loppuun 2015 asti. Vankilan puolelta vastuuhenkilö tässä on opinto-ohjaaja, joka huolehtii yhteistyön ja toiminnan jatkuvuudesta yhteistyössä muun vankilan henkilökunnan ja Validia ammattiopiston vastuuhenkilöiden kanssa. Keudan aikuisopiston kanssa on allekirjoitettu toistaiseksi voimassaoleva puitesopimuus. Vankilan vastuuhenkilö tässä on opinto-ohjaaja, joka huolehtii yhteistyön ja toiminnan kehittämisestä yhteistyössä vankilan henkilökunnan ja Keudan aikuisopiston vastuuhenkilöiden kanssa. Koulutusyhteistyö on säännöllistä, jatkuvaa ja tulevaisuuteen tähtäävää. Koulutuspolkuihin liittyen Keuda ja Keravan vankila ovat suunnittelemassa yhteistä jatkohanketta. Keskuspuiston ammattiopisto jatkaa edelleen alueella tarjoten ammatilliseen tutkintoon tähtäävää koulutusta. Lähde-ryhmän vakiinnuttamiseksi syksyn 2014 aikana on keskusteltu sekä suljetun vankilan ja avovankilaosaston henkilökunnan kanssa. Vankilan tämänhetkiset henkilöstöresurssit eivät puolla kahden työntekijän irrottamista ryhmän viikottaiseen toimintaan. Ryhmätoiminta tulee jatkumaan vuonna 2015 vähintään luontoretkitoiminnan merkeissä. Viljely-ja eläintoimintojen jatkuminen sekä yleisesti green care -elementtien aktiivinen hyödyntäminen tulee näkymään vankilan toiminnoissa myös tulevaisuudessa. Vaikkakin henkilökunnan innostuneisuus ei ole levinnyt niin paljon kuin aluperin hankkeen tavoitteena oli, innokkutta löytyy silti vankilan yksittäisten henkilökunnan jäsenten joukosta, jotka ovat osaltaan jo suunnitelleet miten green care -toimintoja voisi jatkaa ensi kesänä omilla työpisteillään. Pohjoisen selliosaston istutuslaatikot ovat toistaiseksi viljelytoiminnoista ainoat, joiden tulevaisuudesta ei ole toistaiseksi varmuutta. Kesäkanahanke vakiintui pysyväksi toiminnaksi, kanojen jäädessä kesän jälkeen elämään osaksi avovankilaosaston arkea. Kesäkanatoiminnan vakiintumista on edesauttanut vankien innostuneisuuden lisäksi henkilökunnan innostuneisuus kanojen läsnäolosta. Kanatoiminnassa on edelleen aktiivisesti mukana yhdeksän vankia, viljelytoimintojen jo siirryttyä horrostilaan ensi kesää varten. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 85 % ,53 85 % Kuntien rahoitus 0 0 % 0 0 % Muu julkinen rahoitus ,00 15 % ,91 15 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma EURA JÄRJESTELMÄ 17/20

18 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA PROJEKTIN TAUSTA Keravan vankilassa on tehty aina erilaista työ- ja kuntoutustoimintaa vankien kanssa vankilan luontoympäristöä hyödyntäen. Viime vuosina tutkimusnäyttö luontoympäristön myönteisistä vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin on lisääntynyt. Green care -toiminta-ajatuksessa vankilan luontoympäristöä ja maaseutumaista toimintaympäristöä hyödynnetään osana vankilan toimintoja ja vankien kuntouttamista. Projektin tuloksena oli tarkoitus syntyä kuntoutusmalli, jonka ydin on luontoon liittyvässä vankien työ-, kuntoutus- ja koulutustoiminnassa. Projektin kohderyhmä oli ensisijaisesti Keravan vankilan vangit. Toinen keskeinen kohderyhmä oli Keravan vankilan henkilökunta sekä yhteistyötahot, joiden avulla mallia käytännössä todennetaan ja toteutetaan. Projekti toteutettiin yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen, Kriminaalihuollon tukisäätiön kanssa ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Projektin rahoitus tuli Euroopan Sosiaalirahastolta PROJEKTIN TOIMINTA Vankilalla käynnistettiin projektin aikana kaikkinensa kuusitoista eri toimintoa, jotka koostuivat laatikkoviljelystä, kasvimaaviljelystää, kesäkana -toiminnasta, viidestä erilaisesta luontoon liittyvästä ryhmätoiminnasta sekä valmentavasta- ja ammatillisesta koulutuksesta. Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnalle ja yhteistyökumppaneille tarjottiin green care -koulutusta yhteensä 11 päivää. Projektin toimintoihin osallistui yhteensä 218 henkilöä, joista vankeja oli 133. PROJEKTIN TULOKSET Projektin yksittäiset toiminnot arvioitiin pääsääntöisesti onnistuneiksi mutta selkeää kokonaisuutta niistä ei muodostunut. Projektissa aloitettiin useita uusia green care -toimintoja vankilan alueella, mitkä osoittautuivat käytännössä toimiviksi ja vaikuttaviksi ja niissä voitiin käyttää jo olemassa olevia resursseja. Ryhmätoiminnoissa luotiin uusia tapoja sisällyttää lähiympäristöä osaksi toimintaa. Koulutusyhteistyötä aloitettiin uusien yhteistyökumppaneiden kanssa ja valmentavassa koulutuksessa luontoympäristöä integroitiin opetukseen. Ryhmätoiminnoissa tehtiin uudenlaista yhteistyötä verkostoitumalla vankilan ulkopuolisten järjestötoimijoiden kanssa. Vankilan ulkopuolelle suuntautuva toiminta, erityisesti omaisten osallistaminen toimintaan, tuki normaaliutta ja vähensi vankeuden aiheuttamaa stigmaa. Se, että toimintoja oli sisällöltään ja kestoltaan useita erilaisia eikä niitä koordinoitu suhteessa toisiinsa, hajotti jonkin verran kokonaisnäkemystä projektin sisällöstä suhteessa sen tavoitteisiin. Projekti tuotti kuitenkin arvokasta tietoa siitä miten eri tavoin paikalliset olosuhteet huomioiden voidaan ympäristön luontoa integroida vankilan toimintaan. Projektissa kehitettiin ennakkoluulottomasti kokeilemalla uusia toimintamuotoja, joita toiminnan kuluessa muokattiin paremmiksi palautteen perusteella. Toiminnoissa vallitsi hyvä ilmapiiri ja myös vetäjät saivat elämäneväitä osallistujilta ja oppivat uutta itsestään ja ympäristöstään. EURA JÄRJESTELMÄ 18/20

19 YHTEENVETO TULOKSISTA Arvioinnin perusteella stressi nousi keskeiseksi tekijäksi, johon luonnossa olemien ja luontoon liittyvät toiminnot vaikuttivat. Stressiä vankiloissa kokevat niin vangit kuin henkilökuntakin. Projektin toiminnot mahdollistivat ulkona olemisen ja lisäsivät ulkoilukertoja. Ulkona luonnossa oleminen ja toimiminen lievittivät stressin kokemusta ja vahvistivat pärjäämisen edellytyksiä. Kun kuormittaviin ympäristön olosuhteisiin ei pystytty vaikuttamaan, ympäristön luontoa ja siihen liittyviä toimintamahdollisuuksia käytettiin voimavarana ylläpitää mielen hyvinvointia. Luonto ja siihen liittyvät toiminnot synnyttivät myönteisiä tunnetiloja vankilaolosuhteissa ja luontoon liittyvän toiminnan kautta koettiin arkisia tilanteen hallinnan ja onnistumisen tunteita, jotka tuottivat ja tukivat hyvinvointia sekä antoivat voimavaroja käsitellä vankeuteen liittyviä ahdinkoa aiheuttavia asioita. Keravan vankila on monikulttuurinen ja vankien toimintakyky vaihtelee suuresti. Green care toiminnot soveltuivat monipuolisuutensa ansiosta hyvin kaikille vangeille ja erot toimintakyvyssä ja kulttuurissa eivät haitanneet toimintaan osallistumista ja sen onnistumista. Vangeille, jotka eivät pysty osallistumaan työtoimintaan tai opiskeluun, green care -toiminnot soveltuvat hyvin koska ne tukevat ja kehittävät monipuolisesti sosioemotionaalista ja kognitiivista toimintakykyä. TOIMINTOJEN JATKUVUUS Green care -toimintojen aktiivinen hyödyntäminen tulee näkymään vankilan toiminnoissa myös tulevaisuudessa. Vaikkakin henkilökunnan innostuneisuus ei ole levinnyt niin paljon kuin aluperin hankkeen tavoitteena oli, innokkutta silti löytyy vankilan yksittäisten henkilökunnan jäsenten joukosta, jotka ovat osaltaan jo suunnitelleet miten green care -toimintoja voisi jatkaa ensi kesänä omilla työpisteillään. Koulutusyhteistyö tulee Keravan vankilan alueella jatkumaan myös toistaiseksi oppilaitosten kanssa tehtyjen puitesopimuksien merkeissä. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Keravan vankila Lahdentie Kerava EURA JÄRJESTELMÄ 19/20

20 Päiväys ja allekirjoitus Timo Koivuniemi Keravan vankilan johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 20/20