Etelä-Pohjanmaan lasten ja nuorten liikuntatutkimus 2014 Kuortaneen 6. ja 8. luokan oppilaat

Transkriptio

1 1 Etelä-Pohjanmaan lasten ja nuorten liikuntatutkimus 2014 en 6. ja 8. luokan oppilaat Marika Salminen, Leena Koivusilta, Leena Haanpää

2 2 Etelä-Pohjanmaan lasten ja nuorten liikuntakyselyyn osallistuneille! Vuonna 2014 toteutettiin Alavuden, Evijärven ja en kouluissa liikuntakysely. Tutkimusaineisto on nyt käsitelty ja me tutkijat haluamme lämpimästi kiittää teitä kaikkia oppilaita, jotka kyselyyn vastasitte! Kiitos kun jaksoitte käydä läpi koko pitkän lomakkeen ja kertoa kokemuksistanne, mielipiteistänne ja toiveistanne. Suuri kiitos välittyy tässä myös opettajille ja muille kyselyn toteuttamisen mahdollistaneille! Vastausten perusteella voidaan kehittää alueella tarjolla olevia liikuntamuotoja siten, että mahdollisimman moni pystyy osallistumaan juuri sellaiseen liikuntaan, joka hänelle itselleen parhaiten sopii. Vielä myöhemmin tarkastellaan ja analysoidaan kysyttyjen asioiden välisiä yhteyksiä, jotta saadaan selville esimerkiksi aikaisempien liikuntakokemusten merkitystä nykyiselle liikkumiselle tai sitä, keiden kanssa liikkuminen tai urheileminen on mukavinta. Näillä tiedoilla olemme siis kaikki saamassa vastauksia monenlaisiin sellaisiin tärkeisiin kysymyksiin, joita mietitään koko sekä Etelä-Pohjanmaalla että koko maassa. Leena Koivusilta Leena Haanpää Marika Salminen

3 3 Sisällys Esipuhe. 2 Tutkimuksen tausta... 4 Kyselyn toteutus, taustamuuttujat ja aineiston analyysi... 5 Toteutus ja vastaajien jakautuminen taustamuuttujien mukaan Aineiston analyysi 6 Vapaa-aika ja harrastaminen.. 7 Vapaa-ajan toiminnot... 7 Päivittäinen ajankäyttö Liikunnalliset työt kotiympäristössä Liikunnan harrastaminen Koulumatkan pituus ja koulumatkan kulkeminen...., 9 Ohjattuihin liikunta- ja urheiluharjoituksiin osallistuminen ja omaehtoisen liikunnan harrastaminen Harrastetut liikuntalajit...12 Välituntiaktiivisuus Lasten ja nuorten mielipiteet liikunnan harrastamisesta Tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien käyttäminen Lasten ja nuorten terveys ja muu terveyskäyttäytyminen verrattuna kaikkiin tutkittuihin kuntiin Lähteet Liite. Muuttujien yhteydet sukupuoleen....25

4 4 Tutkimuksen tausta Tässä raportissa kuvataan en lasten ja nuorten liikuntatutkimuksen tulokset. en kunta ja Urheiluopisto tekivät aloitteen tutkimuksesta, joka toteutettiin kolmessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa osana Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushanketta ( ) Etelä-Pohjanmaan Epanetkorkeakouluverkostossa. Verkosto on luotu kehittämään korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja aluekehitysviranomaisten yhteistyötä ja vahvistamaan maakunnan tutkijoiden ja kehittämisammattilaisten yhteisöä. Määräaikaisia professoreita verkostoineen on Helsingin, Tampereen, Vaasan ja Turun yliopistojen, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Sibelius-Akatemian tehtävissä. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvan hankkeen ovat suunnitelleet Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö (hallinnollinen sijainti), Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys (koordinaatio) ja en urheiluopisto. Muut alueelliset kumppanit ovat Etappi-ryhmä ry, Foodwest Oy, Seinäjoen teknologiakeskus ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Pohjanmaan kuntia. Terveyden edistäminen ymmärretään laajasti elintapoihin ja elämänhallintaan liittyvänä ennakoivana kansanterveystyönä. Tutkijaverkosto on monialainen ja tutkimuksissa käytetään sekä alueella kerättäviä laadullisia ja määrällisiä tutkimusaineistoja että valtakunnallisia aineistoja. Liikunnan lisäksi tutkimus kohdistuu mm. ruokaan ja ravitsemukseen, syrjäytymisen ehkäisemiseen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen kouluissa, lasten omaa ulkonäköä koskeviin kokemuksiin, ruoka-aineallergioihin, ajankäyttöön mm. ruutujen äärellä tai kulttuuriharrastuksissa sekä yksilöllisten ja aluetason tekijöiden merkitykseen terveydelle, terveyskäyttäytymiselle ja hyvinvoinnille. Osa tutkimuksista toteutetaan yhdessä Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kanssa. Tutkimuksen pohjalta etsitään keinoja lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä väestöryhmien terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi. Tästä tutkimuksesta vastaavat professori, FT Leena Koivusilta Epanet-verkostosta ja erikoistutkija, KTT Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta (CYRI). Dosentti, FT Marika Salminen Turun yliopistosta analysoi aineistot ja laati raportin. Kyselyn pohjana on käytettiin Kouluikäisten liikuntasuhde -tutkimuksen kyselylomaketta (

5 5 Kyselyn toteutus, taustamuuttujat ja aineiston analyysi Toteutus ja vastaajien jakautuminen taustamuuttujien mukaan Kyselyn tavoitteena oli saada monipuolista tietoa lasten ja nuorten vapaa-ajan viettämisestä, päivittäisestä ajankäytöstä, liikunnan harrastamisesta, kunnassa tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien käyttämisestä sekä terveydestä ja terveyskäyttäytymisestä. Tiedon keruu toteutettiin Webropol-kyselynä toukokuussa ja lokakuussa Kysely tehtiin kouluissa oppituntien aikana opettajien ohjauksessa. Tiedot kyselystä tallentuivat suoraan datatiedostoksi ilman vastaajien tunnistetietoja. Kyselyn perusjoukkona olivat kumpanakin ajankohtana en kunnan kuudes- ja kahdeksasluokkalaiset lapset ja nuoret. Kuudennen luokan yhteensä 90 oppilaasta (51 poikaa ja 39 tyttöä) tutkimukseen osallistui 64 (33 poikaa ja 31 tyttöä). Kokonaisvastausosuus oli 71 % (pojilla 65 % ja tytöillä 80 %). Kahdeksannen luokan yhteensä 100 oppilaasta (59 poikaa ja 41 tyttöä) tutkimukseen osallistui 37 (20 poikaa ja 17 tyttöä). Kokonaisvastausosuus oli 37.1 % (pojilla 34 % ja tytöillä 42 %). Vastaajien jakautuminen taustamuuttujittain on esitelty taulukossa 1. Vastanneiden sukupuolijakauma oli tasainen ja enemmistö oli syntynyt Suomessa. Äidin ja isän kanssa asuvien osuudet olivat kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten keskuudessa lähes samansuuruiset. Vähintään kohtuullisesti rahaa oli yhtä suurella osalla molempien vuosiluokkien oppilaista (82 % ja 87 %). Kuudesluokkalaiset (83 %) kahdeksasluokkalaiset arvioivat kahdeksasluokkalaisia (70 %) hieman useammin, että heillä itsellään oli rahaa käytettävissä vähintään kohtuullisesti.

6 6 Taulukko 1. en kuudes- ja kahdeksasluokkalaiset taustamuuttujittain Sukupuoli Tyttö Poika Syntymämaa Suomi Joku muu maa Kotikieli Suomi Ruotsi Muu Kenen kanssa asuu Äidin ja isän Vuorotellen äidin ja isän kanssa Vain äidin tai isän kanssa Äidin / isän ja hänen kumppaninsa kanssa Asun muulla tavoin Perheellä rahaa käytössä Paljon Kohtuullisesti Vähän En osaa sanoa Itsellä rahaa käytössä Paljon Kohtuullisesti Vähän Ei yhtään Ei osaa sanoa 31 (48) 33 (52) 65 (99) 1 (2) 64 (99) 0 (0) 1 (2) 51 (79) 7 (11) 5 (8) 2 (3) 0 (0) 3 (5) 49 (77) 2 (3) 10 (16) 11 (17) 43 (66) 9 (14) 0 (0) 2 (3) 99 (48) 105 (52) 204 (99) 1 (1) 202 (99) 1 (1) 1 (1) 172 (79) 18 (9) 13 (6) 11 (5) 1 (1) 18 (9) 139 (70) 3 (2) 40 (20) 30 (15) 126 (62) 34 (17) 2 (1) 10 (5) 17 (46) 20 (54) 33 (92) 3 (8) 33 (92) 1 (3) 2 (5) 29 (83) 2 (6) 2 (6) 0 (0) 2 (6) 5 (14) 27 (73) 2 (5) 3 (8) 5 (14) 20 (56) 8 (22) 2 (6) 1 (3) 82 (49) 84 (51) 159 (96) 6 (4) 162 (98) 1 (1) 3 (2) 126 (77) 11 (7) 12 (7) 10 (6) 5 (3) 29 (18) 116 (71) 14 (9) 5 (3) 30 (18) 93 (56) 33 (20) 5 (3) 4 (2) Aineiston analyysi Tutkimustulokset on esitetty taulukkoina, joista näkyvät absoluuttisina ja prosenttilukuina vuosiluokkien osalta vastaajien jakautuminen kyselylomakkeella esitettyjen vastausvaihtoehtojen mukaisesti. en lukujen lisäksi on esitetty kaikkien kolmen kunnan yhdistetystä aineistosta lasketut luvut. Liitteessä on lisäksi kerrottu, miten tytöt ja pojat eroavat toisistaan tiedusteltujen asioiden osalta. Ryhmien väliset erot on analysoitu Khin neliö testeillä ja on nostettu esiin ne erot, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä viiden prosentin riskitasolla (p<0.05). Jos siis sukupuolten välillä on sanottu olevan eroa, tarkoittaa se, että viiden prosentin erehtymisriskillä voimme sanoa eron olevan todellisempi kuin mitä pelkästään sattuma olisi aiheuttanut. Jos näin suurta eroa ei ole, taulukon kyseinen solu on jätetty tyhjäksi ja merkitsee ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa.

7 7 Vapaa-aika ja harrastaminen Vapaa-aikaosion tavoitteena oli selvittää, mitä lapset ja nuoret tekevät vapaa-ajallaan. Osio sisälsi myös kysymyksiä päivittäisestä ajankäytöstä, koulumatkan pituudesta sekä siitä, miten koulumatkan kulkee. Vapaa-ajan toiminnot Tarkasteltaessa lasten ja nuorten viikoittaisia vapaa-ajan toimintoja suosituimmiksi toiminnoiksi nousivat tietokoneen tai älypuhelimen käyttö, kavereiden tapaaminen ja TV:n tai DVD:n katselu Taulukossa 2 on esitetty, mitä toimintoja lapset ja nuoret raportoivat harrastavansa vähintään viikoittain. Taulukko 2. Viikoittaiset lasten ja nuorten vapaa-ajan toiminnot (vähintään viikoittain) Urheilen / harrastan liikuntaa 58 (89) 189 (92) 25 (68) 131 (80) Tapaan kavereita 63 (97) 194 (95) 27 (73) 140 (84) Käyn nuorisotalolla, kahvilassa, kylällä tai vastaavaa 33 (51) 89 (44) 18 (49) 80 (48) Luen 35 (54) 117 (58) 13 (35) 66 (41) Käyn elokuvissa, konserteissa, teatterissa, museossa ym. 0 (0) 3 (2) 1 (3) 8 (5) Ulkoilen / kuljen luonnossa 57 (88) 169 (85) 22 (59) 109 (66) Harrastan luovaa toimintaa (esim. kirjoittaminen, soittaminen, käsitöiden tekeminen, piirtäminen) 38 (59) 118 (64) 20 (54) 92 (55) Käytän tietokonetta tai älypuhelinta 64 (98) 196 (96) 33 (89) 159 (96) Katson TV:tä tai DVD:tä 56 (86) 169 (83) 28 (76) 138 (83) Autan kotona arkiaskareissa 57 (88) 171 (86) 27 (73) 136 (82) Käyn kirkossa tai uskonnollisissa tilaisuuksissa 3 (5) 17 (8) 0 (0) 5 (3) Käyn kerhossa (esim. partio, 4H) 23 (36) 67 (33) 8 (22) 22 (13) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Kuinka usein teet seuraavia asioita vapaa-ajallasi? Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat joka päivä, joka viikko, joka kuukausi, harvemmin, en koskaan. Päivittäinen ajankäyttö Iso osa lasten ja nuorten päivittäisestä vapaa-ajasta kului kavereiden tapaamiseen sekä urheilun ja liikunnan harrastamiseen. Myös netin käyttämiseen kului paljon aikaa päivittäin.

8 8 Nykyisen mediayhteiskunnan ja erilaisten viihdekulttuurien vallitessa lasten ja nuorten päivittäinen liikunta ei ole enää itsestään selvyys. Television ja tietokoneen äärellä vietetty passiivinen ajankäyttö on kasvanut, kun taas liikkuminen ja liikunnan harrastaminen on vähentynyt, ja lapset ja nuoret liikkuvatkin nykyään terveytensä kannalta liian vähän. 1 4 Fyysisen aktiivisuusuosituksen 5 ohjeistama kahden tunnin päivittäinen kokonaisruutuaika on nykylapsille ja nuorille vaikeasti noudatettava suositus, sillä yli kolmannes lapsista ja nuorista katsoi televisiota tai DVD:tä tai pelasi pelejä tietokoneella tai muulla laitteella vähintään kaksi tuntia päivässä. Taulukossa 3 on esitetty toiminnot, joiden parissa lapset ja nuoret viettivät vähintään kaksi tuntia päivässä. Taulukko 3. Lasten ja nuorten päivittäinen ajankäyttö (vähintään 2 tuntia päivässä) Urheilun / liikunnan harrastaminen 32 (49) 95 (46) 16 (43) 65 (39) Kavereiden tapaaminen 53 (80) 162 (79) 25 (68) 110 (66) Tietokoneen käyttäminen koulutyöhön 6 (10) 14 (7) 3 (8) 14 (9) Pelien pelaaminen tietokoneella tai muulla laitteella 24 (36) 69 (34) 11 (30) 49 (30) Netin käyttäminen eri laitteilla 22 (34) 65 (32) 21 (57) 89 (54) TV:n tai DVD:n katsominen 16 (25) 56 (28) 11 (30) 46 (28) Musiikin kuuntelu 21 (32) 68 (34) 17 (46) 76 (46) Lehtien tai kirjojen lukeminen 13 (20) 40 (20) 1 (3) 13 (8) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Jos ajattelet tavallista päivääsi, montako tuntia suurin piirtein teet seuraavia asioita? Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat 4 h tai enemmän, 2-4 h, ½-2 h, vähemmän kuin ½ h, en ollenkaan. Liikunnalliset työt kotiympäristössä Kotona tai sen ympäristössä toimitetut tehtävät voivat olla yksi liikunnan tai aktiivisuuden muoto ja niiden tekemisestä kyselyssä myös tiedusteltiin. Huomioon otettiin ne kotityöt, joihin osallistuttiin vähintään 20 minuuttia kerrallaan. Kotitöitä tekevien osuus oli suurempi kuudes- kuin kahdeksasluokkalaisten keskuudessa ja nuoremmat vastaajat myös useammin ulkoiluttivat koiraa (taulukko 4).

9 9 Taulukko 4. Lasten ja nuorten kotitöiden tekemisen useus (vähintään 2-3 kertaa viikossa) Käyn kaupassa kävellen tai pyörällä 10 (16) 44 (22) 4 (11) 21 (13) Ulkoilutan koiraa 30 (48) 30 (48) 6 (16) 43 (26) Teen lumityöt 23 (36) 73 (36) 13 (35) 51 (31) Teen puutarhatöitä 11 (17) 33 (16) 5 (14) 18 (11) Teen kotitöitä (esim. imuroin, Tyhjennän astianpesukoneen) 44 (70) 133 (66) 22 (59) 109 (66) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Mihin seuraavista kotitöistä osallistut niin, että liikut VÄHINTÄÄN 20 MINUUTTIA kerrallaan? Merkitse myös kuinka usein osallistut näihin kotitöihin. Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat 4-7 kertaa viikossa, 2-3 kertaa viikossa, kerran viikossa tai harvemmin, en koskaan. Liikunnan harrastaminen Päivittäinen liikunta on kouluikäisille terveen kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin edellytys. Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Yläkoululaisilla vastaava suositus on puolitoista tuntia liikuntaa päivässä. 5 Tutkimukset 2,3 ovat osoittaneet, että suomalaisista nuorista ainakin 40 % liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Etenkin arkiliikunta näyttää vähentyneen viime vuosina, vaikka urheiluseuroissa liikkuminen on lisääntynyt. Huolimatta lisääntyneestä harrastamisesta urheiluseuroissa lapset ja nuoret ovat kuitenkin lihoneet, koska heidän energian kulutuksensa on vähentynyt. Lisäksi nuorten fyysinen kunto on heikentynyt sekä tuki- ja liikuntaelinoireet ovat lisääntyneet. 4 Koulumatkan pituus ja koulumatkan kulkeminen Koulumatkat antavat luonnollisen mahdollisuuden liikkumiseen. ella kuudesluokkalaisten koulumatkojen pituudet olivat tasaisesti jakautuneita, mutta kahdeksasluokkalaisista neljäsosa asui yli viiden kilometrin etäisyydellä koulusta (taulukko 5).

10 10 Taulukko 5. Lasten ja nuorten koulumatkan pituus Alle 1 km 20 (31) 54 (27) 4 (11) 9 (6) 1 3 km 20 (31) 62 (30) 7 (19) 32 (19) 3 5 km 7 (11) 34 (17) 2 (5) 23 (14) Yli 5 km 18 (28) 54 (27) 24 (65) 101 (61) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Kuinka kaukana asut koulustasi? Taulukossa 6 on tarkasteltu tapoja, joilla koulumatkoja kuljetaan. Ehkä useiden oppilaiden lyhyemmistä koulumatkoista johtuen kuudesluokkalaiset pyöräilivät tavallisesti koulumatkansa. Heistä kuitenkin neljäsosa kulki auto- tai bussikyydillä ja kahdeksasluokkalaisista neljä kymmenestä. Taulukko 6. Lasten ja nuorten koulumatkan kulkemistapa Kävellen tai juosten 3 (5) 8 (4) 4 (11) 12 (7) Pyöräillen 43 (65) 126 (61) 7 (19) 24 (15) Osan auto- tai bussikyydillä ja osan kävellen 3 (5) 14 (7) 6 (16) 27 (17) Auto- tai bussikyydillä 16 (24) 53 (26) 15 (41) 69 (42) Muulla tavoin 1 (2) 6 (3) 5 (14) 32 (20) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Miten useimmiten kuljet koulumatkasi? Ohjattuihin liikunta- ja urheiluharjoituksiin osallistuminen ja omaehtoisen liikunnan harrastaminen Ohjattu liikunta edistää uusien taitojen oppimista, antaa virikkeitä ja tarjoaa mukavaa yhdessäoloa kavereiden kanssa. Silti terveyden ja hyvinvoinnin kannalta vähintään yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu ohjattujen harjoitusten ulkopuolella. Jokaiseen päivään tulisikin sisältyä useita, lyhyitä omaehtoisen liikunnan hetkiä. Omaehtoisella liikunnalla tarkoitetaan sellaista liikkumista, jota lapsi ja nuori tekee omasta halustaan ja mielenkiinnostaan joko yksin tai muiden kanssa. Koulumatkaliikuntaa on tutkimuksissa tarkasteltu vaihtelevin tavoin osana omaehtoista liikuntaa. 1

11 11 Tämän kyselyn liikunnan harrastamisosiossa lapsilta ja nuorilta kysyttiin ohjatun ja omaehtoisen liikunnan harrastamisesta, viikoittain harrastetuista liikuntalajeista sekä siitä, miten aktiivisia he ovat koulussa välitunneilla. Taulukko 7. Ohjattuihin liikunta- tai urheiluharjoituksiin osallistumisen yleisyys Vähintään päivittäin 1 (2) 3 (2) 2 (5) 4 (3) Noin 4 6 kertaa viikossa 11 (17) 20 (10) 5 (14) 14 (9) Noin 1-3 kertaa viikossa 32 (49) 88 (44) 13 (35) 65 (40) Harvemmin kuin kerran viikossa 15 (23) 55 (27) 8 (22) 35 (22) Ei koskaan 6 (9) 35 (17) 9 (24) 45 (28) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Kuinka usein osallistut OHJATTUIHIN liikunta- tai urheiluharrastuksiin? Yli puolet lapsista ja nuorista osallistui ohjattuihin liikunta- ja urheiluharrastuksiin vähintään kerran viikossa (taulukko 7). Omatoimista liikuntaa, jossa hengästyy ja hikoilee, raportoi harrastavansa päivittäin tai lähes päivittäin vain kolmannes kuudesluokkalaisista ja reilu viidennes kahdeksasluokkalaisista (taulukko 8). Taulukko 8. Koulun ja urheiluseurojen ulkopuolella harrastetun omaehtoisen liikunnan (jossa hikoilee ja hengästyy) harrastamistiheys Vähintään päivittäin 3 (5) 15 (7) 2 (5) 9 (5) Noin 4-6 kertaa viikossa 17 (26) 53 (26) 8 (22) 38 (23) Noin 1-3 kertaa viikossa 31 (48) 96 (47) 12 (32) 73 (44) Harvemmin kuin kerran viikossa 13 (20) 36 (18) 10 (27) 37 (22) Ei koskaan 1 (2) 4 (2) 5 (14) 9 (5) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Kuinka usein harrastat OMATOIMISESTI liikuntaa, jossa hikoilet ja hengästyt, koulun ja urheiluseuran ulkopuolella?

12 12 Harrastetut liikuntalajit Harrastettuja liikuntalajeja kysyttiin ns. avoimella kysymyksellä, jolloin vastaajat saivat luetella itse vähintään kerran viikossa harrastamansa lajit. Vastaukset koodattiin, ja samaa urheilulajia tarkoittavat ilmaisut luokiteltiin samaan kategoriaan. Kategorioiden sisältämien ilmaisujen frekvenssit laskettiin, ja harrastetut urheilulajit on ilmaistu suosituimmuusjärjestyksessä. Vähintään kerran viikossa säännöllisesti harrastetuista lajeista suosituimmat eli useimmin vastauksissa esille tulleet olivat jääkiekko, lenkkeily / juoksu, pesäpallo, jalkapallo, salibandy / sähly, lentopallo, pyöräily, kävely ja ulkoilu sekä tanssi (taulukko 9). Muita raportoituja, viikoittain harrastettuja liikuntalajeja olivat muun muassa ratsastus, lihaskuntoharjoittelu / kuntosalilla käynti, yleisurheilu, frisbeegolf, golf, ammunta, paini, uinti ja nyrkkeily. Taulukko 9. Suosituimmat viikoittaiset urheilu- ja liikuntalajit, lajin ilmoittaneiden lukumäärä ja esiintymisosuus (%) kaikista lajimaininnoista 1) Jääkiekko 11 (17) 17 (6) 6 (16) 13 (7) Lenkkeily / juoksu 10 (15) 46 (17) 6 (16) 48 (25) Pesäpallo 11 (17) 13 (5) 2 (5) 4 (2) Jalkapallo 6 (9) 36 (13) 3 (8) 11 (6) Salibandy / sähly 8 (12) 30 (11) 2 (5) 19 (10) Lentopallo 8 (12) 8 (3) 1 (3) 1 (1) Pyöräily 6 (9) 31 (11) 2 (5) 10 (5) Kävely / ulkoilu 5 (8) 17 (6) 2 (5) 19 (10) Tanssi 6 (9) 10 (4) 0 (0) 7 (4) Ratsastus 3 (5) 16 (6) 0 (0) 11 (6) Lihaskuntoharjoittelu / kuntosalilla käynti 0 (0) 5 (2) 3 (8) 19 (10) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Mitä liikuntalajeja harrastat säännöllisesti vähintään kerran viikossa? 1) Sarake kokoaa yhteen kaikkien osallistujakuntien (, Alavus, Evijärvi) useimmin ilmoitetut lajit. Välituntiaktiivisuus Taulukossa 10 on esitetty, mitä lapset ja nuoret tekevät välitunneilla usein tai aina. Kavereiden kanssa juttelu tai oleilu on suosittua kummallakin vuosiluokalla ja nuoremmilla myös käveleminen ja pallopelien pelaaminen. Vuosiluokat eroavat

13 13 selkeästi toisistaan informaatio- ja kommunikaatioteknologian parissa käytetyssä ajassa; kun kuudennella luokalla vain viisi prosenttia käyttää aikaa välitunnilla teknologian parissa, kahdeksannella luokalla näin tekee 70 % oppilaista. Liikunnallisuudesta siirrytään selvästi kohti paikallaanoloa. Taulukko 10. Lasten ja nuorten välituntiaktiivisuus (usein tai aina) Juttelen ja olen kavereiden kanssa 58 (94) 187 (94) 32 (86) 159 (96) Leikin leikkejä tai pelaan pelejä, joissa ei liikuta 5 (8) 19 (10) 1 (3) 9 (6) Seison ja katselen muita 11 (18) 45 (24) 20 (57) 84 (53) Tekstailen, soitan tai pelaan kännykällä tai kuuntelen musiikkia 3 (5) 34 (18) 26 (70) 108 (67) Pelaan pallopelejä 46 (72) 132 (66) 2 (6) 21 (13) Leikin liikuntaleikkejä 29 (48) 75 (40) 1 (3) 11 (7) Kävelen 53 (83) 153 (80) 15 (43) 85 (54) Teen jotain muuta 20 (49) 68 (31) 22 (46) 42 (29) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Mitä teet USEIMMITEN koulussa välitunneilla? Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat aina, usein, harvoin, en koskaan. Lasten ja nuorten mielipiteet liikunnan harrastamisesta Tässä osassa lapsilta ja nuorilta kysyttiin, mitkä tekijät helpottavat heidän liikunnan harrastamistaan tai urheilemistaan, perheen yhteisistä liikuntaharrastuksista ja -lajeista, tekijöistä, jotka ovat lisänneet kiinnostusta liikuntaan tai urheiluun, uuden liikunta- tai urheiluharrastuksen aloittamisesta, lajeista, joita haluttaisiin harrastaa, säännöllisen liikunta- tai urheiluharrastuksen lopettamisesta sekä lopettamisen syistä. Liikunnan tai urheilun harrastaminen oli lasten ja nuorten mielestä helppoa seuraavista tekijöistä johtuen: koska oli mahdollista harrastaa yhdessä ystävien kanssa, perheellä oli varaa maksaa harrastus, harrastusmahdollisuuksia oli paljon ja koska sai kyydin harrastuksiin. Tekijät, jotka tekivät liikunnan tai urheilun harrastamisen helpoksi, on esitelty tarkemmin taulukossa 11.

14 14 Taulukko 11. Lasten ja nuorten mielipiteet liikunnan harrastamisen tai urheilemisen helppoudesta (täysin samaa mieltä tai samaa mieltä) Harrastuspaikat sijaitsevat lähellä kotia 30 (47) 111 (56) 19 (51) 76 (47) Harrastusmahdollisuuksia on paljon 46 (73) 134 (68) 21 (58) 79 (40) Saan kyydin harrastuksiini 48 (75) 132 (68) 18 (49) 95 (59) Voin harrastaa ystävieni kanssa 54 (84) 174 (88) 23 (62) 115 (71) Pääsen kävellen tai pyörällä harrastuspaikoille 38 (59) 114 (58) 13 (35) 80 (50) Minulla on paljon vapaa-aikaa 39 (61) 138 (70) 20 (54) 94 (59) Liikunnan harrastaminen on halpaa 32 (50) 101 (51) 14 (38) 61 (38) Perheelläni on varaa maksaa liikuntaharrastukseni 49 (77) 159 (82) 24 (65) 101 (64) Liikunnan harrastaminen on minulle helppoa muista syistä 18 (40) 56 (43) 16 (50) 60 (48) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Minulle liikunnan harrastaminen / urheileminen on helppoa, koska Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat täysin samaa mieltä, samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, eri mieltä, täysin eri mieltä. Kysyttiin myös niistä tekijöistä, joiden oli katsottu vaikeuttavan liikunnan tai urheilun harrastamista (taulukko 12). Kummallakin vuosiluokalla harrastamista vaikeutti useimmin harrastuspaikkojen sijainti kaukana kotoa. Kuudesluokkalaisten seuraavaksi useimmin ilmoittama vaikeus oli tarve tehdä muita asioita. Kahdeksasluokkalaiset ilmoittivat vaikeuksiksi usein myös liikuntaharrastuksen kalleuden, harrastusmahdollisuuksien vähäisyyden ja muut asiat, joita pitää tehdä. Vielä kysyttiin, onko perheellä tapana harrastaa jotakin liikuntaa säännöllisesti yhdessä. Perheen kanssa yhteinen liikuntaharrastus oli 31 %:lla kuudes- ja 19 %:lla kahdeksasluokkaisista lapsista ja nuorista. Yhdessä perheen kanssa harrastetut liikuntamuodot olivat useimmin lenkkeily ja / tai kävely, pyöräily ja uinti.

15 15 Taulukko 12. Lasten ja nuorten mielipiteet liikunnan harrastamisen tai urheilemisen vaikeudesta (täysin samaa mieltä tai samaa mieltä) Harrastuspaikat ovat kaukana kotoa 13 (21) 43 (22) 13 (37) 58 (37) Harrastusmahdollisuuksia on vain vähän 4 (7) 20 (11) 10 (29) 42 (27) Joudun pyöräilemään tai kävelemään harrastuspaikoille 6 (10) 21 (11) 4 (11) 17 (11) En tunne sieltä ketään 3 (5) 11 (6) 6 (17) 24 (15) Liikunnan harrastaminen on kallista 7 (11) 21 (11) 11 (31) 41 (27) En saa kyytiä harrastuspaikoille 2 (3) 8 (4) 7 (20) 22 (15) Minun pitää tehdä muita asioita (esim. läksyjä tai kotitöitä) 11 (18) 42 (22) 8 (23) 32 (20) Perheelläni ei ole varaa maksaa liikuntaharrastustani 3 (5) 5 (3) 4 (11) 17 (11) Liikunnan harrastaminen on minulle vaikeaa muista syistä 3 (7) 6 (5) 3 (10) 9 (8) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Minulle liikunnan harrastaminen / urheileminen on vaikeaa, koska Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat täysin samaa mieltä, samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, eri mieltä, täysin eri mieltä. Eniten lasten ja nuorten kiinnostusta liikuntaan ja urheiluun olivat lisänneet kaverit, isä, ohjaajat ja valmentajat, huippu-urheilijoiden esimerkit sekä kotiympäristön liikuntamahdollisuudet (taulukko 13).

16 16 Taulukko 13. Asiat tai henkilöt, jotka ovat lisänneet lasten ja nuorten kiinnostusta liikuntaa ja urheilua kohtaan (lisännyt kiinnostusta paljon tai lisännyt kiinnostusta vähän) Isä 47 (76) 146 (74) 19 (51) 87 (55) Äiti 44 (68) 147 (75) 16 (43) 97 (61) Veli / sisko 37 (61) 118 (61) 14 (42) 87 (55) Isovanhemmat 31 (48) 92 (47) 16 (43) 60 (38) Kaverit 50 (77) 159 (80) 21 (58) 115 (72) Ohjaaja / valmentaja 45 (70) 129 (67) 20 (54) 87 (55) Tiedotusvälineet 28 (43) 101 (51) 25 (68) 84 (65) Liikunnanopettaja 36 (55) 134 (57) 20 (54) 98 (61) Kouluympäristön liikuntamahdollisuudet 36 (55) 112 (56) 15 (42) 68 (42) Kotiympäristön liikuntamahdollisuudet 41 (63) 132 (66) 18 (49) 80 (50) Huippu-urheilijoiden esimerkit 41 (63) 123 (61) 19 (51) 88 (55) Jokin muu taho 7 (19) 31 (26) 9 (30) 33 (27) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Kuinka paljon seuraavat henkilöt tai asiat ovat vaikuttaneet kiinnostukseesi liikuntaa ja urheilua kohtaan? (Pohdi esimerkiksi, oletko saanut tukea, kannustusta tai neuvoja tai ottanut esimerkkiä. Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat lisännyt kiinnostusta paljon, lisännyt kiinnostusta vähän, ei ole vaikuttanut mitenkään, vähentänyt kiinnostusta vähän, vähentänyt kiinnostusta paljon. Kysyttiin myös, aikooko lapsi tai nuori aloittaa uuden liikuntaharrastuksen vuoden kuluessa. Uuden harrastuksen aloittamista suunnitteli 18 % kuudes- ja 23 % kahdeksasluokkakaisista. Lajit, joita he halusivat eniten harrastaa olivat jalkapallo, salibandy / sähly, pesäpallo, lentopallo, ratsastus, jääkiekko, paini ja bodaaminen / kuntosalilla käynti. Liikuntapoliittiset linjaukset, ja niiden osana yhteiskunnan rakenteelliset tekijät vaikuttavat liikunnalliseen aktiivisuuteen ja voivat nousta erityisesti vähän tai ei lainkaan liikkuvilla jopa kynnyskysymyksiksi. Matalan kynnyksen lajikokeilut työntyvät yhä kauemmaksi kuntien ja seurojen liikuntapalvelujen kallistuessa ja kaupallistuessa. Tämä puolestaan aiheuttaa liikunnan eriarvoistumista, kun mahdollisuudet liikuntaharrastamiseen kaventuvat. Näin ollen oman lajin löytyminen vai vaikeutua, mikä vaikuttaa myös yleiseen liikuntaharrastamiseen sekä lapsen ja nuoren haluun liikkua. 6 Liikunta- tai urheiluharrastuksen erilaisista syistä tapahtuvaa lopettamista on Suomessa tutkittu ja tämän ns. drop-out tai drop-off ilmiön ohella on erotettu vielä throw-out ilmiö. Tätä tapahtuu mm. siksi, että nuorella ei ole mahdollisuutta tai halua harrastaa lajia niin paljon ja usein kuin urheiluseurojen kilpailumenestykseen tähtäävän toimintalinjan mukaisesti vaadittaisiin ja siksi hän ei voi enää harrastusta jatkaa. 7, 8

17 17 46 % sekä kuudes- että kahdeksasluokkalaisista lapsista ja nuorista oli aiemmin harrastanut liikuntaa tai urheilua säännöllisesti, mutta lopettanut. Useimmin mainitut syyt liikunnan tai urheilun lopettamiselle olivat se, että muut asiat olivat alkaneet kiinnostaa enemmän, liikuntaharrastus vei liikaa aikaa, tuli kalliiksi tai se, että oli aloitettu toinen harrastus. Taulukossa 14 on esitelty syitä lopettamiselle. Taulukko 14. Merkittäviä syitä liikunnan tai urheilun lopettamiselle (hyvin merkittävä tai jonkin verran merkittävä) Liikuntaharrastus vei liikaa aikaa 18 (53) 45 (54) 13 (54) 42 (51) Aloitin toisen harrastuksen 15 (44) 40 (49) 8 (33) 23 (40) Vanhemmilla ei ollut aikaa kuljettaa harrastuksiin 12 (35) 25 (30) 8 (33) 29 (35) Toiminta oli liian kilpailuhenkistä 11 (33) 30 (36) 8 (33) 28 (35) Harrastaminen tuli kalliiksi 14 (41) 26 (31) 9 (38) 32 (40) Minua alkoivat kiinnostaa muut asiat 20 (61) 51 (62) 14 (58) 46 (57) En ollut omasta mielestäni tarpeeksi hyvä 13 (39) 30 (36) 9 (38) 26 (32) En ollut valmentajan / ohjaajan mielestä tarpeeksi hyvä 9 (26) 19 (23) 6 (25) 21 (26) En saanut tarpeeksi opastusta 11 (33) 20 (25) 5 (22) 18 (33) Valmentajani ei kiittänyt tai huomannut, jos menestyin hyvin 12 (35) 19 (23) 7 (30) 23 (38) Valmentajani ei tuntunut välittävän minusta ja siitä mitä minulle kuuluu 11 (33) 20 (25) 5 (22) 18 (22) En pitänyt valmentajasta / ohjaajasta 9 (26) 20 (25) 6 (25) 24 (29) Muutin toiselle paikkakunnalle 5 (16) 10 (13) 6 (25) 20 (24) Kaveritkin lopettivat harrastamisen 6 (18) 16 (20) 8 (33) 23 (28) Minua kiusattiin ja syrjittiin 5 (16) 11 (14) 7 (30) 20 (24) Lopetin terveydellisistä syistä 6 (19) 10 (13) 8 (33) 24 (29) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Jos olet lopettanut liikunnan harrastamisen, kuinka tärkeitä olivat seuraavat syyt? Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat hyvin merkittävä, jonkin verran merkittävä, ei lainkaan merkittävä, en osaa sanoa. Tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien käyttäminen Tässä osiossa lapsilta ja nuorilta kysyttiin viikoittaisesta liikuntapaikkojen käytöstä, tyytyväisyydestä asuinkunnan liikuntapaikkoihin sekä liikuntapaikoista tai muista vapaaajan viettämisen mahdollisuuksista, joita he kaipaisivat asuinkuntaansa.

18 18 Taulukko 15. Lasten ja nuorten vähintään viikoittainen liikuntapaikkojen käyttö Urheilukenttiä 21 (33) 77 (39) 9 (25) 43 (27) Palloilukenttiä 29 (47) 90 (46) 10 (28) 44 (28) Koulujen liikuntasaleja 24 (38) 74 (37) 17 (47) 50 (32) en urheiluopiston palloilu- ja monitoimihalleja 19 (30) 28 (14) 13 (36) 19 (12) en urheiluopiston kuntosaleja 14 (22) 21 (11) 9 (25) 13 (8) Tennishallia 2 (3) 7 (4) 3 (9) 6 (4) Jäähallia 12 (19) 26 (13) 11 (31) 21 (13) Keilahallia 7 (11) 12 (6) 5 (14) 8 (5) Uimahallia 20 (31) 39 (20) 7 (20) 11 (7) Muita vesialueita 11 (17) 46 (23) 9 (26) 20 (13) Merkittyjä maastoliikuntapaikkoja 7 (11) 22 (11) 10 (28) 25 (16) Eläinurheilualueita tai -halleja 7 (11) 23 (12) 4 (11) 15 (10) Ulkoilumaastoa, jossa ei ole merkittyjä reittejä 15 (23) 49 (25) 10 (29) 36 (23) Kevyen liikenteen väyliä 19 (30) 67 (34) 13 (36) 41 (26) Puistoja, joissa on virikkeitä 9 (14) 23 (12) 8 (23) 14 (9) Golfkenttää 2 (3) 4 (2) 5 (14) 10 (6) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Tällä kysymyksellä selvitämme, MITEN PALJON YLEENSÄ käytät alla mainittuja liikuntapaikkoja. Käytän Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat vähintään kerran viikossa, harvemmin kuin kerran viikossa, satunnaisesti, en lainkaan. Liikuntapaikoista eniten käytettiin koulujen liikuntasaleja, alueen palloilukenttiä, en urheiluopiston palloilu- ja monitoimihalleja ja kevyen liikenteen väyliä (taulukko 15). Suurin osa (89 %) kuudes- ja reilu puolet (56 %) kahdeksasluokkalaisista olivat erittäin tai melko tyytyväisiä asuinkuntansa liikuntapaikkoihin (taulukko 16). Taulukko 16. Tyytyväisyys oman asuinkunnan liikuntapaikkoihin Erittäin tyytyväinen 29 (45) 51 (26) 9 (25) 22 (14) Melko tyytyväinen 28 (44) 98 (49) 11 (31) 59 (38) Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 7 (11) 33 (17) 10 (28) 53 (34) Melko tyytymätön 0 (0) 18 (9) 3 (8) 18 (12) Erittäin tyytymätön 0 (0) 0 (0) 3 (8) 4 (3) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Kuinka tyytyväinen olet asuinkuntasi liikuntapaikkoihin?

19 19 Kysyttäessä lapsilta ja nuorilta kaipaavatko he jotakin liikuntapaikkaa tai muuta vapaaajan viettämisen mahdollisuutta, jota ei ole, saatiin muun muassa seuraavia vastauksia: airsoft-rata, motocross- / enduro-rata, parkour-halli, pesäpallojoukkue tytöille, sählyjoukkue ja ratsastustalli. Lasten ja nuorten terveys ja muu terveyskäyttäytyminen Terveyskäyttäytymisellä tarkoitetaan tässä lapsen ja nuoren käyttäytymistä ja heidän tekemiään valintoja terveyteen vaikuttavissa asioissa. Vaikka lasten ja nuorten liikuntasuositus korostaa liikunnan tärkeyttä kunnon, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ei hyvinvointia saavuteta ilman terveellistä ja monipuolista ravintoa sekä riittävää yöunta. Ravitsemussuositusten mukaan on suositeltavaa syödä viisi kertaa päivässä: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Kasvisten ja vihannesten osuutta aterioilla on hyvä lisätä, jotta niiden suositus, puoli kiloa päivässä, toteutuu. 9 Myös riittävä uni on tärkeää terveen kasvun, oppimisen ja päivän rasituksista palautumisen kannalta. Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee 8 10 tuntia unta. 10 Lasten ja nuorten terveyteen ja muuhun terveyskäyttäytymiseen liittyen kysyttiin muun muassa nukkumaanmenoaikaa, väsymyksen tuntemusta, terveydentilaa ja ravitsemustottumuksia. Jopa 27 % kuudes- ja 59 % kahdeksasluokkalaisista lapsista ja nuorista raportoi menevänsä tavallisesti nukkumaan vasta klo 23 tai sen jälkeen iltoina, jolloin koulu alkoi klo 8.00 seuraavana aamuna. Joka päivä tai melkein joka päivä itsensä väsyneeksi tunsi 16 % kuudes- ja 43 % kahdeksasluokkalaisista. Suurin osa lapsista ja nuorista arvioi terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi (taulukko 17). Taulukko 17. Lasten ja nuorten itse arvioitu terveydentila Erittäin hyvä 24 (37) 76 (38) 8 (22) 48 (30) Melko hyvä 29 (45) 93 (47) 22 (60) 78 (49) Keskinkertainen 12 (19) 30 (15) 5 (14) 29 (18) Melko huono 0 (0) 1 (1) 1 (3) 4 (3) Erittäin huono 0 (0) 0 (0) 1 (3) 1 (1) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Mitä mieltä olet terveydentilastasi?

20 20 Hyvin terveellisesti tai melko terveellisesti arvioi syövänsä 92 % kuudes- ja 73 % kahdeksasluokkalaisista lapsista ja nuorista. Taulukossa 18 on esitelty lasten ja nuorten päivittäisiä ravitsemustottumuksia. Huomionarvoista on, että kaikki eivät syöneet koulussa tarjottavaa lounasta sekä se, että vain noin kolmannes söi kasviksia, hedelmiä ja / tai marjoja päivittäin. Taulukko 18. Lasten ja nuorten päivittäiset ravitsemustottumukset Syö aamiaista 48 (74) 157 (77) 19 (51) 102 (63) Syö lämpimän lounaan 57 (88) 172 (85) 26 (70) 133 (83) Syö välipalan 36 (56) 122 (61) 17 (47) 88 (55) Syö päivällisen 53 (82) 172 (85) 26 (70) 126 (78) Syö iltapalan 50 (78) 150 (75) 24 (67) 113 (71) Syö hampurilaisia, pizzaa, kebabia (kodin ulkopuolella) 2 (3) 6 (3) 2 (5) 7 (4) Syö makeisia 6 (9) 13 (6) 4 (11) 13 (8) Syö kasviksia, hedelmiä ja / tai marjoja 20 (32) 63 (31) 14 (38) 55 (34) Juo virvoitus- ja / tai energiajuomia 3 (5) 12 (6) 4 (11) 11 (7) Syö yhdessä perheensä kanssa 37 (58) 120 (60) 12 (32) 77 (48) Kysymyksen tarkka sanamuoto: Kuinka usein Kaikissa osioissa vastausvaihtoehdot olivat joka päivä, 3-4 kertaa viikossa, 1-2 kertaa viikossa, harvemmin tai en koskaan. verrattuna kaikkiin tutkittuihin kuntiin Jokaisen tiedustellun asian osalta verrattiin en havaintoja kaikkien kolmen osallistujakunnan yhdistettyihin havaintoihin (taulukoiden valkoinen sarake). Alla on kuvattu kaikki ne asiat, joiden osalta esiintyi viittä prosenttiyksikköä suurempi ero. Taustamuuttujien osalta verrattuna koko osallistujajoukkoon en kahdeksasluokkalaiset vastaajat asuivat useammin molempien vanhempiensa kanssa. Oman käyttörahaa en kuudesluokkalaiset kokivat omaavansa kohtuullisesti useammin kuin kaikki osallistujat. Vapaa-ajan ja harrastamisessa en vastaajat poikkesivat kaikista vastaajista vähintään viikoittain harjoitettujen toimintojen osalta. Kuudesluokkalaisten kuortanelaisten joukossa nuorisotalolla, kahvilassa, kylällä tai vastaavassa paikassa käyminen oli koko vastaajajoukkoon verrattuna yleisempää. Kahdeksasluokkalaiset kuortanelaiset kävivät kaikkia vastaajia useammin kerhossa (esim. partio, 4H), mutta

21 21 moneen muuhun toimintoon en kahdeksasluokkalaiset osallistuivat keskimääräistä harvemmin. Näitä harrastuksia olivat urheilu tai liikunnan harrastaminen, kavereiden tapaaminen, lukeminen, ulkoilu tai luonnossa kulkeminen, tietokoneen tai älypuhelimen käyttö, TV:n tai DVD:n katseleminen ja kotona arkiaskareissa auttaminen. en vastaajien ja koko tutkimusaineiston osalta ei ollut eroa päivittäisessä ajankäytössä, mutta liikunnallisissa töissä, joita tehtiin kotiympäristossä erottuivat kuortanelaisten kuudesluokkalaisten koko joukkoa harvinaisempi kävellen tai pyörällä kaupassa käyminen sekä kahdeksasluokkalaisten harvoin tapahtuva koiran ulkoiluttaminen. Liikunnan harrastamisen osalta selvitettiin aluksi koulumatkan pituus. laisten koulumatkan pituus keskittyi kaikkia vastaajia harvemmin välille 3-5 kilometriä ja esiintyi lievää painottumista koulun lähellä asumiseen. Koulumatkan kulkutavoissa ainoa ero esiintyi kahdeksasluokkalaisilla siten, että kuortanelaisissa oli keskimäärin vähemmän heitä, jotka ilmoittivat kulkevansa kouluun muulla tavoin kuin kysymyksessä mainituilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Ohjattuihin liikunta- tai urheiluharjoituksiin molempien ikäryhmien kuortanelaiset osallistuivat keskimääräistä useammin noin 4-6 kertaa viikossa. Muissa harrastamisen useuden luokissa eroja ei ollut, ja kuudesluokkalaiset kuortanelaiset kuuluivat kaikkia vastaajia harvemmin ohjattua liikuntaa harrastamattomiin. Omaehtoisen hikoiluttavan ja hengästyttävän liikunnan harrastamisen osalta en kuudesluokkalaiset eivät poikenneet koko vastaajajoukosta, mutta pienempi osa kuortanelaisista kuului luokkaan noin 1-3 kertaa kuukaudessa ja suurempi osa omaehtoista liikuntaa harrastamattomiin. Suosituimpien vähintään kerran viikossa harrastettavien liikuntalajien osalta en vastaajat poikkesivat joiltakin osin koko tutkimusaineistosta. Kuudesluokkalaisten kohdalla keskimääräistä suositumpaa oli jääkiekon, pesäpallon ja lentopallon pelaaminen ja merkittäviä toisensuuntaisia eroja ei ollut. Myös kahdeksasluokkalaisilla jääkiekko oli keskimääräistä suositumpaa ella, mutta pesäpallo vähemmän suosittua. Myös ratsastus oli vanhemmassa ikäluokassa keskimääräistä vähemmän harrastettua. Välituntiaktiivisuuden osalta molemmissa ikäryhmissä oli monia eroja koko tutkimusaineistoon verrattuna. Kuudesluokkalaiset kuortanelaiset pelasivat keskimääräistä enemmän pallopelejä, leikkivät liikuntaleikkejä ja tekivät jotain muuta, jota lomakkeella ei ollut täsmennetty. Keskimääräistä harvinaisempaa oli seisominen ja muiden katseleminen sekä tekstailu tai muu kännykän käyttö tai musiikin kuuntelu. Kahdeksasluokkalaiset en oppilaat ilmoittivat keskimääräistä harvemmin juttelevansa ja olevansa kavereiden kanssa, pelaavansa pallopelejä ja kävelevänsä. Keskimääräistä useammin he sanoivat tekevänsä jotain muuta kuin lomakkeella mainittuja asioita.

22 22 Lasten ja nuorten mielipiteitä liikunnan harrastamisesta tiedusteltiin keskittymällä sekä sitä helpottaviin että vaikeuttaviin tekijöihin. Vain helpottavissa tekijöissä esiintyi en vastaajien ja koko tutkimusaineiston välisiä eroja. en kuudesluokkalaiset sanoivat keskimääräistä useammin saavansa kyydin harrastuksiinsa. keskimääräistä harvemmin harrastuspaikat sijaitsevat lähellä kotia ja he myös kokevat harvemmin omaavansa paljon vapaa-aikaa. Kahdeksasluokkalaiset olivat keskimääräistä useammin sitä mieltä, että harrastusmahdollisuuksia on paljon, mutta he sanovat harvemmin saavansa kyydin harrastuksiinsa, voivansa harrastaa ystäviensä kanssa ja pääsevänsä kävellen tai pyörällä harrastuspaikoille. Erityisiä juuri elle ominaisia liikuntaa ja urheilua kohtaan koettua kiinnostusta lisänneitä tahoja ei kuudesluokkalaisilla ollut ja äidin, tiedotusvälineiden ja jonkin muun lomakkeella mainitsemattoman tahon vaikutus oli jopa keskimääräistä vähäisempi. Kahdeksasluokkalaiset ilmoittivat isovanhemmat keskimääräistä useammin kiinnostusta lisänneeksi vaikuttajaksi, mutta keskimääräistä vähemmän olivat vaikuttaneet äiti, veli tai sisko, kaverit ja liikunnanopettaja. Jotkin syyt aikaisemmin säännöllisesti harjoitetun liikunnan lopettamiselle poikkesivat useudeltaan koko vastaajajoukossa ilmoitetuista kummassakin ikäryhmässä. en kuudesluokkalaisille keskimääräistä yleisempää oli harrastamisen kokeminen kalliiksi, tunne siitä että ei saanut tarpeeksi opastusta tai että valmentaja ei kiittänyt tai huomannut hyvää menestymistä, tai että valmentaja ei tutunut välittävän nuoresta ja siitä mitä hänelle kuuluu. laisille keskimääräistä vähemmän ominaisia syitä ei juuri ollut. Kahdeksasluokkalaiset en nuoret sanoivat keskimääräistä useammin, että eivät olleet omasta mielestään riittävän hyviä tai että kokivat kiusaamista ja syrjimistä. keskimääräistä harvemmin he sanoivat aloittaneensa toisen harrastuksen, saaneensa liian vähän opastusta tai valmentajan jättäneen kiittämättä hyvästä menestyksestä tai olleen tai huomaamatta sitä. Tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien käyttämisen osalta en kuudesluokkalaisille ominaisina vähintään viikoittain käytettyinä paikkoina näkyivät en urheiluopiston palloilu- ja monitoimihalli ja kuntosalit, jäähalli ja uimahalli. Keskimääräistä vähemmän oli käytetty muita vesialueita. Myös kahdeksasluokkalaisille kuortanelaisille keskimääräistä ominaisempia olivat en urheiluopiston palloiluja monitoimihalli ja kuntosalit, jäähalli ja uimahalli, mutta myös keilahalli. Myös muita vesialueita, merkittyjä maastoliikuntapaikkoja, ulkoilumaastoa ilman merkittyjä reittejä, kevyen liikenteen väyliä, virikkeellisiä puistoja ja golfkenttää käyttivät en kahdeksasluokkalaiset keskimääräistä useammin. en sekä kuudes- että kahdeksasluokkalaiset olivat keskimääräistä useammin erittäin tyytyväisiä asuinkuntansa liikuntapaikkoihin ja tyytymättömyys on harvinaisempaa kuin koko vastaajajoukossa.

23 Lasten ja nuorten terveyden ja muun terveyskäyttäytymisen tiedusteleminen osoitti koetun terveyden osalta kuortanelaisten kuudesluokkalaisten muistuttavan koko tutkimusaineiston tilannetta. Kahdeksasluokkalaisten joukossa kuortanelaiset sijoittuivat koko aineistoa useammin melko hyväksi terveytensä kokeviin ja jonkin verran harvemmin terveytensä erittäin hyväksi kokeneisiin. Terveyskäyttäytymisen osalta kuudesluokkalaisten kohdalla ei juuri ollut kuortanelaisten ja koko aineiston välisiä eroja, mutta en kahdeksasluokkalaiset poikkesivat muusta vastaajajoukosta terveyden edistymisen kannalta epäedulliseen suuntaan. ella hieman keskimääräistä harvemmin syötiin aamiaista, lämmintä lounasta, välipalaa ja päivällistä, ja kun koko tutkitussa joukossa noin puolet söi yhdessä perheensä kanssa, ella näin teki kolmasosa kahdeksasluokkalaisista. 23

24 24 Lähteet 1 Fogelholm M, Paronen O & Miettinen M. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen Sosiaali- ja terveysministeriö, selvityksiä 1/2007. Helsinki: Yliopistopaino. 2 Kansallinen liikuntatutkimus Lasten ja nuorten liikunta. Suomen Kuntoliikuntaliitto ry, Nuori Suomi ry, Suomen Olympiakomitea, Helsingin kaupunki, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU). Luettavissa: 3 Nupponen H. Näin Suomen lapset ja nuoret liikkuvat vai liikkuvatko? Liikunta & Tiede 2010; 47 (5): Tammelin T, Ekelund U, Remes J & Näyhä S. Physical activity and sedentary behaviots among Finnish youth. Med Sci Sports Exer 2007; 29: Tammelin T & Karvinen J (toim.). Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille vuotiaille. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry, 2008: Reprotalo Lauttasaari Oy. 6 Salasuo M & Koski P. Miten kilpaurheilu istuu nykynuorten sielunmaisemaan näkökulmia liikuntasuhdetta vahvistaviin ja heikentäviin tekijöihin. Liikunta & Tiede 2010; 47 (2 3): Tiirikainen M & Konu A. Miksi lapset ja nuoret katoavat liikunta- ja urheiluseuroista murrosiässä? Teoksessa: Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:3. Luettavissa: 8 Puronaho K. Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5. Luettavissa: 9 Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta Luettavissa: ukset_2014_fi_web.3.pdf 10 Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7-18 vuotiaille. Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry. Helsinki Luettavissa: uikaisille.pdf

25 25 Liite 1. Muuttujien yhteydet sukupuoleen. Taulukon solu on jätetty tyhjäksi, jos yhteys ei ole tilastollisesti merkitsevä. Taustamuuttujat Muuttuja Syntymämaa Kotikieli Kenen kanssa asuu Perheellä rahaa käytössä Itsellä rahaa käytössä Sukupuoliero poikien perheistä 15 %:lla ja tyttöjen perheistä ei yhdelläkään (0 %) paljon rahaa käytettävissä Vapaa-aika ja harrastaminen Muuttuja Sukupuoliero Viikoittaiset vapaa-ajan toiminnot Urheilen / harrastan liikuntaa Tapaan kavereita pojista useampi (58 %) kuin tytöistä (27 %) tapasi kavereita joka päivä Käyn nuorisotalolla, kahvilassa, kylällä tai vastaavaa Luen Käyn elokuvissa, konserteissa, teatterissa, museossa ym. Ulkoilen / kuljen luonnossa Harrastan luovaa toimintaa Käytän tietokonetta tai älypuhelinta Katson TV:tä tai DVD:tä Autan kotona arkiaskareissa Käyn kirkossa tai uskonnollisissa tilaisuuksissa Käyn kerhossa Liikunnalliset työt kotiympäristössä Käyn kaupassa kävellen tai pyörällä Ulkoilutan koiraa Teen lumityöt pojista useampi (48 %) kuin tytöistä (21 %) teki lumitöitä Teen puutarhatöitä Teen kotitöitä (esim. imuroin, tyhjennän astianpesukoneen) Päivittäinen ajankäyttö Urheilu / liikunnan harrastaminen Kavereiden tapaaminen Tietokoneen käyttäminen koulutyöhön Pelien pelaaminen tietokoneella tai muulla laitteella pojista useampi kuin tytöistä pelasi pelejä 4 (19 % ja 8 %) tai 2 4 tuntia päivässä (32 % ja 8 %)

26 26 Netin käyttäminen eri laitteilla TV:n tai DVD:n katsominen Musiikin kuuntelu tytöistä useampi (27 %) kuin pojista (14 %) kuunteli musiikkia vähintään 4 tuntia päivässä Lehtien tai kirjojen lukeminen Koulumatkan pituus Koulumatkan kulkemistapa Liikunnan harrastaminen Muuttuja Sukupuoliero Ohjattuihin liikunta- ja urheiluharjoituksiin osallistuminen Koulun ja urheiluseurojen ulkopuolella harrastetun liikunnan harrastamistiheys Välituntiaktiivisuus Juttelen ja olen kavereiden kanssa Leikin leikkejä tai pelaan pelejä, joissa ei liikuta tytöistä useampi (82 %) kuin pojista (55 %) ei koskaan leikkinyt leikkejä tai pelannut pelejä, joissa ei liikuta Seison ja katselen muita Tekstailen, soitan tai pelaan kännykällä tai kuuntelen musiikkia Pelaan pallopelejä pojista useampi (50 %) kuin tytöistä (27 %) pelasi usein pallopelejä Leikin liikuntaleikkejä Kävelen Lasten ja nuorten mielipiteet liikunnan harrastamisesta Muuttuja Mielipiteet liikunnan harrastamisen tai urheilemisen helppoudesta Harrastuspaikat sijaitsevat lähellä kotia Harrastusmahdollisuuksia on paljon Saan kyydin harrastuksiini Voin harrastaa ystävieni kanssa Pääsen kävellen tai pyörällä harrastuspaikoille Minulla on paljon vapaa-aikaa Liikunnan harrastaminen on halpaa Perheelläni on varaa maksaa liikuntaharrastukseni Liikunnan harrastaminen on minulle helppoa muista syistä Mielipiteet liikunnan harrastamisen tai urheilemisen vaikeudesta Harrastuspaikat ovat kaukana kotoa Sukupuoliero

27 27 Harrastusmahdollisuuksia on vain vähän Joudun pyöräilemään tai kävelemään harrastuspaikoille En tunne sieltä ketään Liikunnan harrastaminen on kallista En saa kyytiä harrastuspaikoille Minun pitää tehdä muita asioita (esim. läksyjä tai kotitöitä) tytöistä useampi (34 %) kuin pojista (8 %) ilmoitti tämän vaikeuden Perheelläni ei ole varaa maksaa liikuntaharrastustani Liikunnan harrastaminen on minulle vaikeaa muista syistä Perheen yhteinen liikuntaharrastus Asiat tai henkilöt, jotka ovat lisänneet kiinnostusta liikuntaa ja urheilua kohtaan Isä Äiti Veli / sisko Isovanhemmat Kaverit Ohjaaja / valmentaja Tiedotusvälineet Liikunnanopettaja Kouluympäristön liikuntamahdollisuudet Kotiympäristön liikuntamahdollisuudet Huippu-urheilijoiden esimerkit Jokin muu taho Uuden liikuntaharrastuksen aloittaminen tytöistä useampi (28 %) kuin pojista (10 %) aikoi aloittaa Harrastanut aiemmin liikuntaa tai urheilua säännöllisesti, mutta lopettanut Merkittäviä syitä liikunnan tai urheilun lopettamiselle Liikuntaharrastus vei liikaa aikaa Aloitin toisen harrastuksen Vanhemmilla ei ollut aikaa kuljettaa harrastuksiin Toiminta oli liian kilpailuhenkistä Harrastaminen tuli kalliiksi Minua alkoivat kiinnostaa muut asiat En ollut omasta mielestäni tarpeeksi hyvä En ollut valmentajan / ohjaajan mielestä tarpeeksi hyvä En saanut tarpeeksi opastusta Valmentajani ei kiittänyt tai huomannut, jos menestyin hyvin Valmentajani ei tuntunut välittävän minusta ja siitä mitä minulle kuuluu En pitänyt valmentajasta / ohjaajasta tytöistä 21 %:lla hyvin merkittävä syy liikuntaharrastuksen lopettamiselle, mutta ei yhdelläkään pojalla

28 28 Muutin toiselle paikkakunnalle Kaveritkin lopettivat harrastamisen Minua kiusattiin ja syrjittiin Lopetin terveydellisistä syistä Tarjolla olevien liikuntamahdollisuuksien käyttäminen Muuttuja Viikoittainen liikuntapaikkojen käyttö Urheilukenttiä Palloilukenttiä Koulujen liikuntasaleja en urheiluopiston palloilu- ja monitoimihalleja en urheiluopiston kuntosaleja Tennishallia Jäähallia Keilahallia Uimahallia Muita vesialueita Merkittyjä maastoliikuntapaikkoja Eläinurheilualueita tai -halleja Ulkoilumaastoa, jossa ei ole merkittyjä reittejä Kevyen liikenteen väyliä Puistoja, joissa on virikkeitä Golfkenttää Tyytyväisyys oman asuinkunnan liikuntapaikkoihin Sukupuoliero Lasten ja nuorten terveys ja muu terveyskäyttäytyminen Muuttuja Nukkumaanmenoaika Väsymyksen tunne Itse arvioitu terveydentila Itse arvioitu ravitsemuksen terveellisyys Päivittäiset ravitsemustottumukset Syö aamiaista Syö lämpimän lounaan Syö välipalan Syö päivällisen Syö iltapalan Syö hampurilaisia, pizzaa, kebabia (kodin ulkopuolella) Syö makeisia Syö kasviksia, hedelmiä ja / tai marjoja Juo virvoitus- ja / tai energiajuomia Syö yhdessä perheensä kanssa Sukupuoliero tytöistä useampi (13 %) kuin pojista (2 %) söi hampurilaisia, pizzaa ja / tai kebabia 3 4 kertaa viikossa

29 29