SISÄLTÖ. Hallituksen toimintakertomus 1. Tilinpäätös 5. Tuloslaskelma 5. Tase 6. Rahoituslaskelma 8. Välitilinpäätöksen liitetiedot 9

Transkriptio

1 Pohjola Vakuutus Oy Välitilinpäätös

2 POHJOLA VAKUUTUS SISÄLTÖ Hallituksen toimintakertomus 1 Tilinpäätös 5 Tuloslaskelma 5 Tase 6 Rahoituslaskelma 8 Välitilinpäätöksen liitetiedot 9 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 49 Tilintarkastuskertomus 50 Tilintarkastajat 51

3 POHJOLA VAKUUTUS 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Pohjola Vakuutus Oy (jäljempänä Pohjola Vakuutus) on Pohjola Pankki Oyj:n (jäljempänä Pohjola) kokonaan omistama tytäryhtiö. Pohjola Vakuutus -konserniin kuuluivat matkavakuutuksiin erikoistunut tytäryhtiö Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen, vakuutustoimintaa Baltian maissa harjoittavat Seesam vakuutusyhtiöt sekä 10 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Pohjola-konserniin kuuluu lisäksi ammattiliikenteen vakuuttamiseen erikoistunut A- Vakuutus Oy. Jäljempänä esitetyt luvut koskevat Pohjola Vakuutus emoyhtiötä. Tarkastelujaksolta ei ole laadittu konsernitilinpäätöstä. Pohjola Vakuutus on osa OP-Pohjola-ryhmää, joka on Suomen suurin finanssiryhmä. OP-Pohjola-ryhmän muodostavat 218 osuuspankkia sekä niiden omistama OP-Keskus ja sen tytär- ja lähiyhteisöt, joista merkittävin on Pohjola Pankki Oyj. Pohjolalla on käytettävissään Suomen laajin konttoriverkosto sekä merkittävä kasvu- ja ristiinmyyntipotentiaali. OP-Pohjola-ryhmällä on yli neljä miljoonaa asiakasta, joista pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisiä asiakkaita on noin miljoona. OP-Pohjola-ryhmän toiminta perustuu osuustoiminnallisuuteen, asiakaslähtöisyyteen sekä paikallisuuteen. OP-Pohjola-ryhmän arvot ovat ihmisläheisyys, vastuullisuus sekä yhdessä menestyminen. Pohjola Vakuutuksen liikevoitto oli 175 miljoonaa euroa (224)*. Vakuutustoiminnan kannattavuus oli hyvä. Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuottojen kasvu jatkui vahvana ja yritysasiakkaiden maksutuottojen lasku tasaantui. Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta oli 45 miljoonaa euroa (46)*. Sijoitusmarkkinoiden kehitys vuoden aikana on ollut vaihteleva. Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 129 miljoonaa euroa (179)*. Sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 5,1 % (10,7)*. Pohjola Vakuutuksen vakavaraisuuspääoma syyskuun lopussa oli 859 miljoonaa euroa (713) ja vastuunkantokyky 109,9 % (94,4). Syyskuun lopussa julkistettiin suunnitelma Pohjola Vakuutuksen ja Pohjantähti Keskinäisen Vakuutusyhtiön sulautumisesta. Sulautumissuunnitelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättävät sulautuvien yhtiöiden yhtiökokoukset joulukuun alussa. Sulautumisen tarkoituksena on vahvistaa Pohjola Vakuutuksen ja Pohjantähden vakuutustoiminnasta muodostuvan uuden kokonaisuuden kilpailukykyä Suomen vahinkovakuutusmarkkinoilla. Vakuutustoiminta Vakuutustoiminnan kannattavuus oli hyvä, vaikka talven runsaat liikenne- ja autovahingot sekä loppukesän myrskyvahingot lisäsivät korvausten määrää. Jälleenvakuutussuojien ansiosta myrskyjen vaikutus tulokseen jäi vähäiseksi. Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua oli 87,3 % (87,0)*. Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 5 % ja olivat 598 miljoonaa euroa (572)*. Henkilöasiakkaiden kasvu jatkui vahvana ja se nousi vahinkovakuutustoiminnan suurimmaksi liiketoiminta-alueeksi. Talouden taantuman seurauksena yritysasiakkaiden maksutuotot laskivat. Vakuutusmaksutulo oli 717 miljoonaa euroa (693)*, josta kotimaisen jälleenvakuutuksen osuus oli 0,3 miljoonaa euroa (2)* ja ulkomaisen jälleenvakuutuksen osuus 34 miljoonaa euroa (33)*. Henkilöasiakkaiden vakuutusmaksutuotot kasvoivat 11 % ja olivat 323 miljoonaa euroa (291)*. Vuonna 2005 asetettu strateginen tavoite etuasiakastalouden saamiseksi vuoden 2010 loppuun mennessä saavutettiin elokuussa. Syyskuun lopussa Pohjolaan vakuutuksensa keskittäneitä etuasiakastalouksia oli Etuasiakastalouksien määrä kasvoi tammi syyskuussa taloudella (22 782). Etuasiakastalouksista jo 57 % on keskittänyt myös pankkiasiointinsa osuuspankkeihin. OP-Pohjola-ryhmän osuuspankkien ja Helsingin OP Pankin asiakkaat voivat käyttää pankkiasioinnista kertyviä bonuksia myös Pohjolan vahinkovakuutusten maksamiseen. Tammi syyskuussa OP-bonuksia on käytetty vakuutuslaskuun, joista laskua on maksettu kokonaan bonuksilla. Bonuksilla maksettujen vakuutusmaksujen määrä oli 40 miljoonaa euroa. Yritysasiakkaiden vakuutusmaksutuotot laskivat 2 % ja olivat 275 miljoonaa euroa (281)*. Talouden taantuma vaikutti yritystoimintaan laskien palkkasummaan, liikevaihtoon ja katteisiin perustuvia yritysten vakuutusmaksuja. Vaikutus oli suurin lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa, jossa lisäksi alennettiin maksutasoa kuluvalle vuodelle. Tuottojen lasku supistui vuoden edetessä. Taantuman vaikutus vertailuvuoden tuotoissa alkoi näkyä selvemmin vasta toisesta vuosineljänneksestä lähtien.

4 POHJOLA VAKUUTUS 2 Korvauskulut olivat 433 miljoonaa euroa (409)* ja ne kasvoivat 6 %. Korvauskuluja kasvattivat henkilöasiakkaiden vakuutuskannan kasvun lisäksi talven runsaat liikenne- ja autovahingot sekä loppukesän myrskyvahingot. Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua oli 67,4 % (66,5)*. Liikekulut olivat 119 miljoonaa euroa (117)*. Liikekulusuhde oli 20,0 (20,5)*. Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta säilyi viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla ja oli 45 miljoonaa euroa (46)*. Sijoitustoiminta Sijoituskannan käypä arvo oli syyskuun lopussa miljoonaa euroa (2 475). Joukkovelkakirjalainojen osuus oli 72,5 % oltuaan edellisen vuoden lopussa 75,0 %. Sijoitusten nettotuotto käyvin arvoin oli 5,1 % (10,7). Käteistuotot olivat 65 miljoonaa euroa (72)*. Myyntivoitot olivat 82 miljoonaa euroa (70)*. Arvonalennusten ja -palautusten nettovaikutus oli -17 miljoonaa euroa (74)*. Vakavaraisuus Vakavaraisuuspääoma syyskuun lopussa oli 859 miljoonaa euroa (713) ja vastuunkantokyky 109,9 % (94,4). Vastuunkantokyvyn tavoitteeksi on asetettu 70 %. Pohjola Vakuutuksen vakavaraisuutta hallitaan osana Pohjola-konsernin pääomien hallintaa. Pääomituksen seurantaan on olemassa tavoitetasot, joissa on määritelty raportoinnin tarkkuus sekä toimenpiteet, joihin ryhdytään, mikäli pääomitus alenee alle tavoitetason. Pohjola-konsernin tasehallintajohto sekä Pohjola Vakuutuksen hallitus seuraavat yhtiön pääomitusta säännöllisesti. Vakuutusyhtiölain 8 luvun 10 :n edellyttämät tiedot pääomalainasta on esitetty liitetiedossa 19. Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussäännöksiä ollaan uudistamassa. Valmisteltavana olevan Solvenssi II - direktiivin tarkoituksena on luoda uudet, yhtenäiset vakavaraisuusvaatimukset vakuutus- ja jälleenvakuutusyrityksille sekä yhtenäiset periaatteet vakuutusvalvonnalle Euroopan unionissa. Vuoden 2013 alussa voimaan tulevaksi suunniteltuun säännöstöön valmistautuminen on käynnissä. Uudet säädökset edellyttävät vakuutusyhtiöiltä vahvaa pääomarakennetta, aiempaa yksityiskohtaisempaa viranomaisraportointia sekä riskienhallintaa. Tähän mennessä tehdyn valmistautumisen pohjalta Pohjola Vakuutus pystyy hyvin täyttämään uuden säännöstön asettamat vaatimukset. Riskienhallinta ja riskiasema Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa ne uhkatekijät ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat strategian toteutumiseen. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että otetut riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn. Toiminnan merkittävimmät riskit ovat vahinkokehitykseen liittyvät vakuutustekniset riskit ja vastuuvelan katteena olevien sijoitusten markkinariskit. Vahinkovakuutustoimintaan liittyvät olennaisesti strategiset ja operatiiviset riskit, kuten muutokset taloudellisessa tilanteessa, kilpailutilanteessa tai asiakaskäyttäytymisessä. Riskienhallinnan periaatteita on seikkaperäisesti kuvattu tilinpäätöksen liitetiedossa 'Riskienhallinnan periaatteet'. Pohjola Vakuutuksen riskiasema oli hyvä. Riskiasemaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitteissä 'Vakuutusteknisen vastuuvelan riskit', 'Sijoitustoiminnan riskit' ja 'Operatiiviset riskit'. Pohjola Vakuutuksen hallitus on vahvistanut tavoitteeksi A luottoluokituksen. Yhtiön Standard & Poor'silta saama luottoluokitus on A+ ja Moody'silta A2. Henkilöstö ja organisaatio Pohjola Vakuutuksen palveluksessa oli syyskuun lopussa henkilöä (1 774) ja vuoden aikana keskimäärin henkilöä (1 775).

5 POHJOLA VAKUUTUS 3 Pohjola Pankki Oyj päätti vahvistaa vuoden 2010 alusta pankki- ja vahinkovakuutustoiminnan yhteisiä asiakkuusorganisaatioita. Organisaatiomallilla haetaan entistä asiakaslähtöisempää toimintatapaa kokonaisvaltaisten finanssipalveluiden tarjoamisessa ja tuetaan samalla OP-Pohjola-ryhmän strategista tavoitetta olla yritysasiakasliiketoiminnassa johtava finanssiryhmä Suomessa. Uudessa mallissa Pohjola Vakuutus vastaa edelleen oman alueensa tuotteiden ja palveluiden tuottamisesta sekä kehittämisestä, mutta on saanut myyntinsä tueksi aiempaa vahvemman asiakkuusorganisaation. Henkilöstö on kuulunut OP-Henkilöstörahasto hr:n piiriin alkaen. Pohjola-konsernin Baltian yhtiöitä koskevat sisäiset omistusjärjestelyt Pohjola-konsernin vahinkovakuutustoiminnan konsernirakenteen selkeyttämiseksi ja konsernin pääomien käytön tehostamiseksi Baltiassa vakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden osakekannat siirrettiin Pohjola Vakuutuksen omistukseen maaliskuussa, kun tarvittavat viranomaisluvat hankinnalle oli saatu. Pohjola Vakuutuksen muodostamaan alakonserniin kuuluvat tämän jälkeen tytäryhtiöinä Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisen lisäksi Seesam International Insurance Company Limited, Joint Stock Insurance Company Seesam Latvia ja Joint Stock Insurance Company Seesam Lithuania. Pohjola Vakuutus ja Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö suunnittelevat yhdistymistä Yhtiöiden hallitukset ovat hyväksyneet yhteisen sulautumissuunnitelman, jonka mukaan Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö sulautuisi Pohjola Vakuutukseen. Mikäli yhtiöiden ylimääräiset yhtiökokoukset hyväksyvät sulautumissuunnitelman ja viranomaiset antavat sulautumiseen asianmukaiset suostumuksensa, yhtiöt sulautuvat yhtiökokouksille tehtävän esityksen mukaisesti. Sulautumissuunnitelmassa määritellään Pohjantähden osakkaille tarjottavan sulautumisvastikkeen määrä ja sen jakautuminen sekä muut järjestelyn ehdot. Sulautumisvastike on yhteensä 80 miljoonaa euroa, mikä sisältää sekä vakuutuksenottajaosakkaille että takuupääoman omistajalle maksettavan määrän. Vastike suoritetaan kokonaisuudessaan käteisenä rahana. Sulautumisessa Pohjantähden vakuutuskanta sekä muut varat ja velat siirtyisivät selvitysmenettelyttä Pohjola Vakuutukseen ja Pohjantähden asiakkaista tulisi Pohjola Vakuutuksen asiakkaita. Aloite yritysjärjestelyyn tuli Pohjolalta. Pohjantähden hallituksen mukaan yhdistymistarjous on taloudellisesti perusteltu ja sen ehdot ovat sekä asiakkaiden että henkilöstön edun mukaisia. Sulautumissuunnitelman hyväksymisestä tai hylkäämisestä päättävät sulautuvien yhtiöiden yhtiökokoukset. Yhdistyminen edellyttää osapuolten yhtiökokousten päätösten lisäksi asianomaisten viranomaisten hyväksynnän. Pohjantähden yhtiökokouksessa valtaa käyttävät vakuutuksenottajaosakkaat sekä takuupääoman omistaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Ylimääräinen yhtiökokous järjestetään Sulautumisen tarkoituksena on vahvistaa Pohjola Vakuutuksen ja Pohjantähden vakuutustoiminnasta muodostuvan uuden kokonaisuuden kilpailukykyä Suomen vahinkovakuutusmarkkinoilla. Sulautumisella pyritään parantamaan yhdistetyn vakuutustoiminnan kasvumahdollisuuksia sekä kannattavuutta. Sulautumisen avulla muodostuvassa kokonaisuudessa pystytään entistä tehokkaammin hoitamaan tuote- ja palvelukehitys, tietojärjestelmäkehitys, henkilökunnan rekrytointi ja koulutus sekä pääomien hallinta ottaen huomioon yhä vaativammaksi muodostuva toiminta- ja sääntely-ympäristö. Pohjantähden pääkonttori on nykyisin Hämeenlinnassa. Pohjolan tarkoituksena on, että Hämeenlinnassa vakuutusammattilaisten määrä kasvaa ja sinne muodostetaan Pohjola Vakuutuksen palvelukeskus. Suunnitelman mukaan sulautuminen toteutuisi keväällä Yhdistymisen jälkeiset liiketoiminnan kehittämistä koskevat toimenpiteet ovat tässä vaiheessa vielä valmistelun alla. On kuitenkin tehty jo päätös siitä, että jatkosuunnitelmat eivät tule sisältämään henkilöstön irtisanomisia, osa-aikaistamisia taikka lomauttamisia. Osakkeet ja osakkeenomistajat Pohjola Vakuutus on Pohjola Pankki Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö. Osakkeita oli kappaletta, eli sama määrä kuin edellisen tilikauden lopussa. Osakelajeja on yksi. Vakuutusyhtiölain 8 luvun 12 :n edellyttämät tiedot rahoitusjärjestelyistä on esitetty liitetiedossa 18.

6 POHJOLA VAKUUTUS 4 Yritysjohto Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet Mikael Silvennoinen (puheenjohtaja), Jouko Pölönen, Reima Rytsölä ja Tomi Yli-Kyyny. Kaikki hallituksen jäsenet on valittu tehtävään toistaiseksi jatkuvaksi toimikaudeksi. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Tomi Yli-Kyyny, joka ilmoitti eroavansa yhtiön palveluksesta. Pohjola Vakuutuksen uudeksi toimitusjohtajaksi on alkaen nimitetty Pohjola-konsernin nykyinen talousja rahoitusjohtaja Jouko Pölönen. Vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 :n edellyttämät tiedot lähipiirilainoista on esitetty liitetiedossa 5. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Lakisääteisen tapaturma- ja liikennevakuutuksen yhteistakuuerästä luopuminen Lakisääteisten vahinkovakuutusten yhteisvastuujärjestelmä perustettiin vuonna Vakuutusyhtiölain mukaan lakisääteisiä vakuutuksia tarjoavat vakuutusyhtiöt ovat yhteisvastuussa näiden lajien korvauksista, jotka jäisivät asiakkaille maksamatta vakuutusyhtiön selvitystilan tai konkurssin seurauksena. Tähän ne ovat joutuneet varautumaan ennakolta varaamalla taseisiinsa yhteistakuuerän. Hallituksen esitys eduskunnalle vakuutusyhtiölain muuttamisesta annettiin Lainmuutoksen myötä vakuutusyhtiöiden ei tarvitse vastaisuudessa enää varata taseisiinsa yhteistakuuerää. Lain on tarkoitus tulla voimaan Yhteistakuuerän purkautumisessa ei ole tulosvaikutusta. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta erä siirtyy jakojärjestelmään ja liikennevakuutuksen osalta tasoitusmäärä kasvaa vastaavasti. Eliniän odote vastuuvelan laskennassa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja Liikennevakuutuskeskuksen yhteisessä aktuaariprojektissa käynnistettiin keväällä 2010 kansallinen selvitys siitä, onko liikennevakuutuksessa ja lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa suomalaisten vakuutusyhtiöiden yleisesti käyttämä kuolevuusmalli ajantasainen. Selvityksen ensimmäisen vaiheen alustavien tulosten perusteella eliniän odotteet ovat Suomessa kasvaneet ja vakuutusyhtiöiden yleisesti käyttämään kuolevuusmalliin liittyy päivitystarvetta. Arviointityön on tarkoitus valmistua kesään 2011 mennessä. Eliniän odotteen yhden vuoden pidentyminen kasvattaisi vastuuvelan määrää 28 miljoonalla eurolla. Vaikutus vastuuvelan määrään tarkentuu keväällä 2011, mutta Pohjola varautuu kirjaamaan jo viimeisen vuosineljänneksen tulokseen miljoonan euron kertaluonteisen vastuuvelan lisäyksen. Vastuuvelan kasvattamisella ei ole tulosvaikutusta, koska tasoitusmäärää purkautuu vastaavasti. Näkymät Suomen talous jatkaa selvää kasvuaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. Yritysten suhdannenäkymät olivat alkusyksyllä verraten suotuisat, ja kotitalouksien luottamus ennätysvahvaa. Kasvua tukevat erityisesti viennin ja asuntoinvestointien piristyminen. Parantuneista suhdannenäkymistä kertoo myös työllisten määrän kääntyminen kasvuun vuoden kolmannella neljänneksellä. Vahinkovakuutusmarkkinoiden maksutulon kasvu on kuluvan vuoden aikana tasaantunut noin yhden prosentin tasolle. Maksetut korvaukset kasvavat maksutuloa voimakkaammin. Korvauksia kohottivat kolmannella vuosineljänneksellä poikkeukselliset sääilmiöt ja toisaalta taloudellisen aktiviteetin kasvun myötä lisääntyneet vahingot. Pohjola Vakuutuksen vakuutusmaksutuottojen kasvun arvioidaan olevan edelleen markkinoita nopeampaa henkilöasiakkuuksien osalta. Yritysvakuutusten osalta maksutuottojen laskun odotetaan pysähtyvän loppuvuoden aikana. Yhdistetyn kulusuhteen ilman perustekorkokulua ja laskuperustemuutoksia arvioidaan vuonna 2010 olevan vaihteluvälissä %, mikäli suurvahinkoja ei tule merkittävästi enemmän kuin vuonna Sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tuotto-odotus on 5,4 %. Sijoitustoiminnan tuotot riippuvat pitkälti sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Vuoden 2010 tuloskehityksen merkittävimmät epävarmuustekijät ovat sijoitusmarkkinoiden kehitys sekä suurvahinkojen vaikutus korvausmenoon. ( ) * = vertailutietona tähdellä merkityt luvut ovat tilintarkastamattomia tammi syyskuun 2009 lukuja.

7 POHJOLA VAKUUTUS 5 TULOSLASKELMA (tuhatta euroa) Viite Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 2 Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Korvauskulut Maksetut korvaukset Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus Yhteistakuuerän muutos Liikekulut 4, 5, Vakuutustekninen kate ennen tasoitusmäärän muutosta Tasoitusmäärän muutos Vakuutustekninen kate Muu kuin vakuutustekninen laskelma Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitustoiminnan kulut Muut tuotot Muut kulut Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot Laskennalliset verot Voitto varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos Tilikauden tappio / voitto

8 POHJOLA VAKUUTUS 6 TASE (tuhatta euroa) Viite Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet 10 Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Sijoitukset 11 Kiinteistösijoitukset 12 Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä 13, Osakkeet ja osuudet omistusyhteys yrityksissä 14, Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Jälleenvakuutustalletesaamiset Saamiset 16 Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Vakuutusedustajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Tavaravarastot Ennakkomaksut, keskeneräinen käyttöom Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset 17 Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset

9 POHJOLA VAKUUTUS 7 TASE (tuhatta euroa) Viite Vastattavaa Oma pääoma 18 Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisen tilikauden voitto/tappio Tilikauden voitto Ennakko-osinko Tilinpäätössiirtojen kertymä 8 Poistoero Pääomalaina Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Korvausvastuu Jälleenvakuuttajien osuus Tasoitusmäärä Yhteistakuuerä Pakolliset varaukset Velat 23 Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Siirtovelat

10 POHJOLA VAKUUTUS 8 RAHOITUSLASKELMA (tuhatta euroa) Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä Oikaisut Vakuutusteknisen vastuuvelan muutos Sijoitusten arvonalentumiset ja arvonkorotukset Realisoitumattomat kurssivoitot/-tappiot Suunnitelman mukaiset poistot Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut tuloverot A Liiketoiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investoinnit sijoituksiin (pl. rahavarat) Luovutustulot sijoituksista (pl. rahavarat) Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muun omaisuuden investoinnit ja luovutustulot (netto) B Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman sijoitukset Maksetut osingot/takuupääoman korot ja muu voitonjako C Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Rahat ja pankkisaamiset Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Rahavarat tilikauden lopussa

11 POHJOLA VAKUUTUS 9 VÄLITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liite 1. Välitilinpäätöksen laatimisperiaatteet a) Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus Välitilinpäätös on laadittu vakuutusyhtiölain 19 luvun 8 1 mom. 3 kohdan nojalla. Kauden tuloslaskelmassa ja tuloslaskelman liitetiedoissa on esitetty 9 kk:n tiedot. Tuloslaskelman ja tuloslaskelman liitetietojen vertailuluvut ovat 12 kk:n ajalta tilikaudelta Konsernitilinpäätöstä ei ole laadittu vakuutusyhtiölain 8 luvun 20 3 mom. nojalla. Kiinteistösijoitusten kattava käypien arvojen tarkastus tehdään kerran vuodessa vuositilinpäätösten yhteydessä. Tilikauden aikana päivitetään tiedossa olleiden muutosten vaikutus käypiin arvoihin. b) Sijoitusten kirjanpitoarvo Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankinnasta aiheutuneiden muuttuvien menojen tai niitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai tätä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon nousua vastaavalta osuudelta. Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Johdannaissopimuksen käyvän arvon ja sitä korkeamman kirja-arvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Tuloslaskelmaan merkitsemättömät johdannaissopimusten arvostuserot ja ei-suojaavien sopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. c) Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Vuodesta 2003 alkaen aktivoidaan myös itse kehitettyihin uusiin tietojärjestelmiin kohdistettavissa olevat muuttuvat ja kiinteät menot. Määrittelyvaiheen menot kirjataan kuitenkin suoraan kuluksi. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai sitä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. d) Sijoitusten arvonkorotukset Sijoitusten arvojen korottamisesta on luovuttu vuonna Kaikki aikaisemmat arvonkorotukset on poistettu loppuun, peruutettu tai vähennetty myyntien yhteydessä.

12 POHJOLA VAKUUTUS 10 e) Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa kerrotaan tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden, joiden arvo ylittää 5 miljoonaa euroa, käyvän arvon määrittely perustuu ulkoiseen arvioon. Muiden kohteiden osalta käyvän arvon määrittely perustuu johdon arvioon, joka määritellään lähinnä tuottoarvomenetelmällä. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien ja asuinkiinteistöjen osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja. Käyvät arvot määritellään yksilöllisesti kohteittain ja varovaisuuden periaatetta noudattaen. Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä, käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin perustuvaa arvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. f) Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen vastuuvelka ja vakuutusten hankintamenot Vakuutusmaksuvastuu sisältää tilinpäätöspäivän jälkeiseen aikaan kohdistuvan osuuden vakuutusmaksutulosta. Määrä lasketaan pro rata -säännöllä vakuutuskohtaisesti tai tilastollisin menetelmin. Edellä mainittua siirtovastuuta täydennetään tulevien tappioiden kattamiseksi, mikäli voimassa olevista vakuutussopimuksista odotetaan syntyvän tappiota jäljellä olevan vakuutuskauden aikana. Vakuutusten hankinnasta aiheutuneet menot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jonka aikana niiden suorittamisvelvollisuus syntyy. Korvausvastuu sisältää sattuneista vakuutustapahtumista ja niiden selvittelystä vielä maksamatta olevat erät. Suuret korvaukset varataan yksilöllisesti. Pienet korvaukset ja yhtiölle vielä ilmoittamatta olevat vahingot varataan tilastollisin menetelmin. Korvausvastuun määrä lasketaan eläkemuotoisten korvausten osalta nykyarvomenetelmällä. Korkoutuksessa käytettävä korkokanta valitaan turvaavasti yhtiön omaisuuden tuottotason perusteella ja ottaen huomioon sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella korolle säädetty yläraja. Korvausvastuuseen kuuluu lakisääteisten vahinkovakuutusten takuujärjestelmään liittyvä, erikseen taseessa esitettävä, yhteistakuuerä, jolla yhtiöt varautuvat ennakolta mahdolliseen korvausvelvollisuuteen. Jos jokin näitä vakuutuksia myöntävä yhtiö joutuu selvitystilaan tai konkurssiin, vastaavat muut yhtiöt korvauksista yhdessä. Korvausvastuuseen kuuluu myös erikseen taseessa esitettävä tasoitusmäärä. Tasoitusmäärän tehtävänä on korvauskulujen vuosittaisen vaihtelun tasoittaminen ja vakuutusyhtiön vastuunkantokyvyn ylläpito. Tasoitusmäärän suuruus määräytyy Finanssivalvonnan vahvistamien perusteiden mukaan. Uudet perusteet on vahvistutettava etukäteen. Tasoitusmäärä kasvaa, jos vahinkosuhde alittaa aikaisempien vuosien keskiarvon, ja purkautuu, jos vahinkosuhde ylittää em. keskiarvon. Lisäksi tasoitusmäärää on kasvatettava vuoden alun tasoitusmäärälle lasketulla 1,5 prosentin korolla. Vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nettoperiaatteella siten, että velan vähennyseränä esitetään jälleenvakuuttajien osuus. Velka ja siitä vähennetty saaminen eivät ole kuitattavissa keskenään, sillä velkoja ja velallinen eivät niissä ole samat. g) Muiden velkojen kirjanpitoarvo Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon.

13 POHJOLA VAKUUTUS 11 h) Laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot. Suomen kirjanpito- ja verolainsäädännön perusteella voidaan tilinpäätökseen kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja. Nämä erät ovat verotuksessa vähennyskelpoisia vain, jos ne on vähennetty myös kirjanpidossa. Myös kaikki verotettavan tulon ja kirjanpidon tuloksen välisiin jaksotuseroihin sekä muihin väliaikaisiin eroihin liittyvät laskennalliset verovelat ja -saamiset merkitään taseeseen. Merkittävimmät erät syntyvät kiinteistösijoitusten arvonalennuksista sekä poistoista. Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty arvonalennus vähennetään vastaavasti verotettavasta tulosta. Laskennallista verovelkaa sisältyy myös liitetiedoissa esitettyihin sijoitusten arvostuseroihin. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa voimassa olevan verokannan mukaisena. Käytetty verokanta on 26 prosenttia. i) Varaukset Vastaisia menoja ja menetyksiä varten tehdään varaus, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva ja todennäköisesti toteutuva lakisääteinen tai sitoumukseen perustuva velvoite. Jos vastaisen menon tai menetyksen täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tunneta, esitetään erä taseessa pakollisena varauksena mutta muulloin siirtovelkana. j) Toimintapääoma ja vakavaraisuuspääoma Vakuutusvalvontavirasto valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotusta lisättynä tietyt ehdot täyttävillä pääomalainoilla. Pääomalainan lukeminen toimintapääomaan edellyttää Vakuutusvalvontaviraston suostumusta. Toimintapääoman ja oman pääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vaatimukset. Toimintapääoman ja tasoitusmäärän yhteismäärän eli vakavaraisuuspääoman on lisäksi pysyttävä sijoitus- ja vakuutusteknisistä riskeistä riippuvien valvontarajojen puitteissa. Toimintapääoma ja vakavaraisuuspääoma kerrotaan liitetiedoissa. k) Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä sijoitusten käyvät arvot muutetaan euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Sekä tilikaudella että tilinpäätöksessä syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin tai ulkomaiseen vakuutusliikkeeseen. Ulkomaisen vakuutusliikkeen kurssierot lasketaan vaihtuvien ja vuoden lopun kurssien välisenä erotuksena. l) Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava Vakuutusyhtiöiden tuloslaskelmakaava edellyttää toimintokohtaista laskentaa. Liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esitetään vain vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Suoritemyynnistä (muut tuotot) aiheutuneet kulut ja uudelleenjärjestelyvaraus sisältyvät muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina.

14 POHJOLA VAKUUTUS 12 m) Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut lasketaan Vakuutusvalvontaviraston vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti. Liikevaihto = + vakuutusmaksutuotot ennen jälleenvakuuttajien osuutta + sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + muut tuotot Kokonaistulos = +/- liikevoitto/-tappio +/- arvostuserojen muutos Vakuutusmaksutulo = vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Vahinkosuhde (%) = Korvauskulut x 100 Vakuutusmaksutuotot Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua (%) = Korvauskulut ilman perustekorkokulua x 100 Vakuutusmaksutuotot ilman perustekorkokulua Liikekulusuhde (%) = Liikekulut x 100 Vakuutusmaksutuotot Yhdistetty kulusuhde (%) = Vahinkosuhde + liikekulusuhde Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua (%) = Vahinkosuhde ilman perustekorkokulua + liikekulusuhde Sijoitustentuotto käyvin arvoin ennen veroja (%) = Sijoitusten tuotto (vähennettynä kiinteistöjen hoitokuluilla) käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin (%) = +/- Liikevoitto tai -tappio + korkokulut ja muut rahoituskulut + perustekorkokulu +/- sijoitusten arvostuserojen muutos x taseen loppusumma +/- sijoitusten arvostuserot Tunnusluvun jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten arvojen keskiarvona. Välitilinpäätöksen 9 kk:n tuotto on laskennallisesti muutettu vertailukelpoiseksi koko tilikauden tuoton kanssa. Toimintapääoma Laskelma liitetiedoissa Vakavaraisuuspääoma = Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus

15 POHJOLA VAKUUTUS 13 Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta = Vakavaraisuuspääoma x Vakuutustekninen vastuuvelka - Tasoitusmäärä Vastuunkantokyky (%) = Vakavaraisuuspääoma x 100 Vakuutusmaksutuotot 12 kuukaudelta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = Tunnusluku lasketaan keskiarvona kalenterikuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.

16 POHJOLA VAKUUTUS 14 Liite 2. Vakuutusluokkaryhmäkohtainen tulos (tuhatta euroa) Vakuutusmaksutulo (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Vakuutusmaksutuotot (ennen jälleenvakuuttajien osuutta Korvauskulut (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Liikekulut (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutustekninen kate Vakuutustekninen kate ennen yhteistakuuerän ja tasoitusmäärän muutosta Ensivakuutus Lakisääteinen tapaturma Muu tapaturma ja sairaus Moottoriajoneuvonvastuu Maa-ajoneuvot Alukset, ilma-alukset, raiteilla liikkuva kalusto ja kuljetus Palo- ja muu omaisuusvahinko Vastuu Muut Ensivakuutus yhteensä

17 POHJOLA VAKUUTUS 15 Vakuutusluokkaryhmäkohtainen tulos (tuhatta euroa) Vakuutusmaksutulo (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Vakuutusmaksutuotot (ennen jälleenvakuuttajien osuutta Korvauskulut (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Liikekulut (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutustekninen kate Jälleenvakuutus (*) Yhteensä (*) Yhteistakuuerän muutos Tasoitusmäärän muutos Yhteensä (*) Sisältää muihin vakuutusteknisiin tuottoihin kirjatun kannanluovutuskulun.

18 POHJOLA VAKUUTUS 16 Liite 3. Vakuutusmaksutulo (tuhatta euroa) Ensivakuutus Vahinkovakuutus Kotimaasta ETA-valtioista Yhteensä Jälleenvakuutus Vahinkovakuutus Yhteensä Yhteensä (ennen jälleenvakuuttajien osuutta) Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista Jakojärjestelmämaksut Vakuutusmaksuvero Julkiset maksut Palosuojelumaksu Liikenneturvallisuusmaksu Työsuojelumaksu Yhteensä

19 POHJOLA VAKUUTUS 17 Liite 4. Kokonaisliikekulut tuloslaskelmaerittäin ja toiminnoittain (tuhatta euroa) Maksetut korvaukset Korvausten hoitokulut Liikekulut Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Tulevan jälleenvakuutuksen palkkiot Muut vakuutusten hankintamenot Yhteensä Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Menevän jälleenvakuutuksen palkkiot Liikekulut yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Sijoitusten hoitokulut Muut kulut Palvelumyynnin kulut Kokonaisliikekulut yhteensä Kokonaisliikekuluihin sisältyy Aineettomien hyödykkeiden sekä koneiden ja kaluston suunnitelmapoistoja Aineettomien hyödykkeiden sekä koneiden ja kaluston myyntivoittoja (+) / - tappioita (-) -8-20

20 POHJOLA VAKUUTUS 18 Liite 5. Erittelyt henkilöstökuluista, henkilöstöstä ja toimielinten jäsenistä (tuhatta euroa) Henkilöstökulut tuloslaskelmassa Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä tuloslaskelmassa Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana Konttorihenkilöstö Myyntihenkilöstö Toimitusjohtajaa sekä hallituksen jäseniä koskevat tiedot Palkkaa on maksettu toimitusjohtajalle. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille myönnettyjä rahalainoja ei ole. Toimistusjohtajaa ja hallituksen jäseniä koskevia vakuuksia ja vastuusitoumuksia ei ole. Toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä koskevia eläkesitoumuksia näistä tehtävistä ei ole. Liite 6. Tilintarkastajan palkkiot (euroa) Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastus Veroneuvonta Muut palvelut Yhteensä

21 POHJOLA VAKUUTUS 19 Liite 7. Sijoitustoiminnan nettotuotto (tuhatta euroa) Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista saman konsernin yrityksiin Osinkotuotot Yhteensä Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yritykset Muut tuotot Saman konsernin yritykset Muut Yhteensä Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Saman konsernin yritykset Muut 1) Muut tuotot Yhteensä Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Sijoitustoiminnan tuotot yhteensä ) sisältää korkotuotot rahoitusmarkkinavälinesijoituksista saman konsernin yrityksiin

22 POHJOLA VAKUUTUS 20 Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Saman konsernin yritykset Muut Yhteensä Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten suunnitelmapoistot Yhteensä Myyntitappiot Sijoitustoiminnan kulut yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa Sijoitustoiminnan nettotuottoon sisältyy Vakuutusliikkeen kurssivoittoa (+) / -tappiota (-) Muita sijoitustoiminnan kurssivoittoa (+) / -tappiota (-) Yhteensä

23 POHJOLA VAKUUTUS 21 Liite 8. Laskennalliset verot (tuhatta euroa) Tuloslaskelman erät Tuloverot/laskennalliset verot Jaksotuseroihin ja väliaikaisiin eroihin perustuvat Taseen erät Laskennalliset verosaamiset Jaksotuseroihin ja väliaikaisiin eroihin perustuvat Laskennallisia verosaamisia on jätetty taseeseen merkitsemättä niiden epätodennäköisen toteutumisen vuoksi 1 1 Sijoitusten arvostuseroihin liittyvä laskennallinen verovelka (26 %) Tilinpäätössiirtojen kertymän jakautuminen Omaan pääomaan rinnastettava osa Laskennallinen verovelka (26 %)

24 POHJOLA VAKUUTUS 22 Liite 9. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Tilikauden 2009 alussa, kun yhtiön kirjanpitojärjestelmä yhtenäistettiin muiden Pohjola-konsernin yhtiöiden kanssa, myös taloudelliset pitoajat konsernissa yhtenäistettiin. Konsernin yhteisiä taloudellisia poistoaikoja sovelletaan hyödykkeisiin, jotka on hankittu tai sen jälkeen. Aiemmin hankittuihin hyödykkeisiin sovelletaan entisiä taloudellisia pitoaikoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tai sen jälkeen hankittuihin hyödykkeisiin: Aineettomat hyödykkeet Tietokoneohjelmistot ja lisenssit Muut aineettomat hyödykkeet 2-5 vuotta 5-10 vuotta Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Koneet ja kalusto ATK-laitteistot Autot muut aineelliset hyödykkeet vuotta 4-10 vuotta 3-5 vuotta 6 vuotta 5-10 vuotta Arvioidut taloudelliset pitoajat ennen hankittuihin hyödykkeisiin: Rakennukset ja rakennelmat Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan rakennuskohtaisesta hankintamenosta ja tuloutetusta arvonkorotuksesta rakennuksen arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit ovat keskimääräisesti seuraavat: Asuinrakennukset 50 vuotta 2 % Toimisto- ja hotellirakennukset vuotta 2-3,3 % Liike- ja teollisuusrakennukset vuotta 2-5 % Rakennusten ainesosat vuotta 6,7-10 % Aktivoidut korjaus- ja muutostyöt vuotta 5-10 % Muut aktiivat 10 vuotta 10 % Tuloutetut arvonkorotukset kuten rakennus Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan hyödykekohtaisesta (aikaisempina vuosina osittain hyödykeryhmäkohtaisesta) hankintamenosta hyödykeryhmän arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan tasapoistoin. Vuodesta 2003 alkaen autohankintoihin on lisätty jäännösarvoksi 30 % hankintahinnasta. Poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit ovat: Aineettomat oikeudet (atk-ohjelmat) 5 vuotta 20 % Liikearvo 10 vuotta 10 % Konserniliikearvo *) 5 vuotta 20 % Aktivoitu atk-suunnittelu 5 vuotta 20 % Kiinteistösijoituksiin liittyvät pitkävaikutteiset menot 10 vuotta 10 % Työasemat 3 vuotta 33,3 % Kuljetusvälineet ja muut atk-laitteet 5 vuotta 20 % Muut koneet ja kalusto 10 vuotta 10 % Liikearvon poistoaika perustuu vakuutuskannan pysyvyyteen. *) Tontin hankintamenoon kohdistetun konserniliikearvon laskennalliseen verovelkaan perustuvasta liikearvosta ei tehdä poistoja.

25 POHJOLA VAKUUTUS 23 Liite 10. Aineettomien hyödykkeiden sekä koneiden ja kaluston muutokset (tuhatta euroa) Aineettomat Liikearvo Muut pitkävaikut. Koneet ja kalusto Aineettomat Liikearvo Muut pitkävaikut- Koneet ja kalusto oikeudet teiset menot Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

26 POHJOLA VAKUUTUS 24 Liite 11. Sijoitusten kirjanpitoarvo, käypä arvo ja arvostusero (tuhatta euroa) Jäljellä oleva Kirjanpitoarvo Käypä arvo Jäljellä oleva Kirjanpitoarvo Käypä arvo hankintameno hankintameno Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Muut lainasaamiset Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Talletukset Jälleenvakuutustalletesaamiset Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuottojen vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintamenon erotusta Arvostusero (käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus)

27 POHJOLA VAKUUTUS 25 Liite 12. Kiinteistösijoitukset (tuhatta euroa) Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Hankintameno Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä - Hankintameno Kertyneet poistot (hankintameno ja arvonkorotus) Vähennysten kertyneet poistot - Tilikauden poistot -389 Kertyneet poistot Arvonalentumiset (hankintameno ja arvonkorotus) Vähennysten arvonalentumiset 980 Arvonalentumisten palautukset - Siirrot erien välillä - Arvonalentumiset Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

28 POHJOLA VAKUUTUS 26 Liite 13. Sijoitukset saman konsernin yrityksissä (tuhatta euroa) Osakkeet ja osuudet Hankintameno / Lisäykset Hankintameno Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Liite 14. Sijoitukset omistusyhteysyrityksissä (tuhatta euroa) Osakkeet ja osuudet Hankintameno ja osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvät oikaisut Lisäykset - Vähennykset - Hankintameno ja osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvät oikaisut Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo

29 POHJOLA VAKUUTUS 27 Liite 15. Omistukset muissa yrityksissä luvut tuhansina euroina Yrityksen nimi Viimeksi laaditun tilinpäätöksen Kotipaikka Toimiala oma voitto/tappio pääoma Omistusosuus % Kirjanpitoarvo Saman konsernin yritykset Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen Helsinki Vahinkovakuutus 100, Seesam International Insurance Company Limited Tallinna Vahinkovakuutus 100, Joint Stock Insurance Company Seesam Latvia Riika Vahinkovakuutus 100, Joint Stock Insurance Company Seesam Lithuania Vilna Vahinkovakuutus 100, Pohjola Terveys Oy - - Helsinki Omistusyhteysyritykset Terveyspalveluiden tuottaminen 100, Osakkuusyritykset, yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä Autovahinkokeskus Oy Espoo Lisäksi 10 kiinteistöyhtiötä Vahinkotavaran myynti 27,

30 POHJOLA VAKUUTUS 28 Luvut tuhansina euroina Yrityksen nimi Kotivaltio Omistusosuus-% Kirjanpitoarvo Käypäarvo Muut yritykset Kotimaiset yhtiöt, noteeratut Amer Sports Oyj Suomi Cramo Oyj Suomi Elisa Oyj Suomi Enfo Oyj Suomi Finnair Oyj Suomi Finnlines Oyj Suomi Fortum Oyj Suomi Huhtamäki Oyj Suomi Kesko Oyj B Suomi Kone Oyj B Suomi Konecranes Oyj Suomi Lassila & Tikanoja Oyj Suomi Martela Oyj A Suomi Metso Oyj Suomi Neste Oil Oyj Suomi Nokia Oyj Suomi Nokian Renkaat Oyj Suomi Rautaruukki Oyj K Suomi Sampo Oyj A Suomi Sanoma Oyj Suomi SATO Oyj Suomi Stockmann Oyj Abp B Suomi Stora Enso Oyj R Suomi Tieto Oyj Suomi UPM-Kymmene Oyj Suomi YIT Oyj Suomi Muut osakkeet Ulkomaiset yhtiöt, noteeratut The Forest Company Limited Guernsey Nordea Bank AB - FDR Ruotsi TeliaSonera AB Ruotsi Kotimaiset yhtiöt, ei-noteeratut Fingrid Oyj B Suomi Tornator Oy Suomi Muut osakkeet Ulkomaiset yhtiöt, ei-noteeratut Muut osakkeet 36 36