Sisällysluettelo. 59 Teknisen lautakunnan talouden ja toiminnan osavuosiraportti ajalta

Transkriptio

1 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Sisällysluettelo Sivu 59 Teknisen lautakunnan talouden ja toiminnan osavuosiraportti ajalta Seudullisen vesihuollon jakeluyhtiöselvitys 4 61 Lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavasta Naantalin kaupungin ja As Oy Naavakujan asukkaiden välisen vuokrasopimuksen jatkaminen Hallinpolun jatkeen katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen ja asettaminen julkisesti nähtäville Vahingonkorvausvaatimus Haavitiellä tapahtuneesta liukastumisesta Joona Hupposen vahingonkorvausvaatimus Navirentiellä tapahtuneesta rengasrikosta Oikaisuvaatimus Naantalin vesihuoltolaitoksen jäteveden ja käyttöveden liittymismaksupäätökseen nro V 28/ Ilmoitusasiat 29

2 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Aika kello 18:00-19:50 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Aho Kimmo puheenjohtaja Forsblom Toni varapuheenjohtaja Ansamaa Eliisa jäsen Maksimainen Keijo jäsen Pentti Anne jäsen Rantanen Timo jäsen Ratilainen Mika jäsen Vallavuori Kaisa jäsen Lindström Jan KH:n edustaja Takanen Juha henkilökunnan edustaja Suonpää Kimmo tekninen johtaja Hirvi Mika yhdyskuntatekniikan päällikkö Kankaristo Pirjo pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Pentti ja Timo Rantanen. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Kimmo Aho puheenjohtaja Pirjo Kankaristo pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Naantalissa 31. elokuuta 2015 Anne Pentti Timo Rantanen

3 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan talouden ja toiminnan osavuosiraportti ajalta Tekninen lautakunta Talouspäällikkö Pirjo Kankaristo : Talousarvion raportointikäytännön mukaan virastopäälliköt raportoivat kuuden kuukauden toiminnan ja talouden toteutumisesta kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle. Toteutumaraportit tuodaan tiedoksi lautakunnille. Puo li vuo si ra por tis sa raportoidaan sekä toiminta että arvio talousarvion toteu tu mi ses ta tehtäväalueittain. Teknisen lautakunnan toiminta ja talous ovat pääosin toteutumassa hy väk syt ty jen tavoitteiden mukaisesti. Tarkemmat tiedot virastopäällikön raportista ja toiminnan ja talouden to teutu mas ta tehtäväalueittain on esityslistan liitteenä. LIITE B1, TEKLA TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi virastopäällikön raportin ja teknisen lau ta kun nan toiminnan ja talouden seurantaraportin ajalta TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

4 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Seudullisen vesihuollon jakeluyhtiöselvitys 363/ /2014 Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Seudullisen vesiyhtiön taloudellinen mallinnus Naantalin, Maskun, Raision ja Turun kunnat ovat tehneet aiesopimuksen seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen valmistelusta. Aiesopimuksen tavoitteena on seudullisen vesihuoltoyhtiön perustaminen vuoden 2015 tai viimeistään 2016 alusta alkaen. Yhtiön perustamisesta päätetään erikseen. Hankkeen valmistelussa ovat mukana em. kuntien lisäksi Turun Seudun Vesi Oy (TSV) ja Turun seudun puhdistamo Oy (TSP), joiden yhdistämistä seudulliseen vesihuoltoyhtiöön tutkitaan hankeen yhteydessä. Seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamisen tavoitteena on turvata korkealaatuiset vesihuollon palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti, jotta seutukunta pysyy kilpailukykyisenä tältäkin osin myös tulevaisuudessa. Hankkeella tavoitellaan synergiaetuja jotka keventävät kustannuspaineita ja turvaavat vesihuoltopalvelujen laadun kehittämisen tarvetta vastaavasti. Hankkeessa on tähän mennessä laadittu seudullisen vesihuoltolaitoksen organisointivaihtoehtojen vertailu, alustavat arvonmääritykset ja alustavat taloustarkastelut. Tavoitteena on kuvata riittävällä tasolla seudullisen vesihuoltoyhtiön toimintaa päätöksentekoa varten. Järjestelyssä kunnat myisivät vesihuoltolaitoksensa perustettavalle seudulliselle vesihuoltoyhtiölle, joka puolestaan rahoittaa nämä ostot omistajakunnilta otettavilla lainoilla. Kuntien odottama tuotto vesihuoltotoiminnasta toteutetaan omistajalainan korkona, mikä on yhteensä 4,9 milj. euroa/vuosi eli 3,9 % korko alustavasta omistajalainamäärästä 128 milj. euroa. Taloudellisen mallintamisen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi tietoa perustettavan yhtiön taloudellisesta asemasta ja tulevaisuudesta kokonaisuutena. Taloudellinen mallinnus on tehty koko seudullisen vesihuollon näkökulmasta ja se sisältää TSV:n ja TSP:n luvut. Mallissa ei kuitenkaan ole otettu kantaa siihen, ovatko TSV ja TSP osa perustettavaa yhtiötä vai esimerkiksi sen tytäryhtiöitä.

5 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Taloudellinen mallinnus on tehty siten, että hankkeessa mukana olevien vesilaitosten liiketoimintojen on oletettu laskennallisesti siirtyvän uudelle yhtiölle vuoden 2014 alusta ja mallinnettava periodi käsittää 15 vuotta. Toiminnan aloitusaika on aiesopimuksessa vuosi 2015 tai 2016, mutta laskennallisen mallinnuksen aloitushetkeksi valittiin vuosi 2014 tuolloin laadittujen budjettien hyvän yhdenmukaisen tietopohjan vuoksi. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärien ennusteet perustuvat hankeosapuolilta saatuihin tietoihin. Laskutustiedot perustuvat kuntien vesilaitosten asiakkailta laskuttamiin määriin. TSV:n ja TSP:n laskutustietoja on käytetty selvityksen ulkopuolelle jääneiden omistajakuntien vesimääriin. Laskutetun talousveden määrä v on 20,2 milj. m3/v ja muutos vv : 0,0 %/v. Vastaavasti laskutetun jäteveden määrä v on 20,2 milj m³/v ja muutos vv : 0,0 %/v. TSP:n uusien asiakkaiden Auran, Pöytyän ja Oripään jätevesimäärät on lisätty tarkasteluun. Teollisuus- ja jätevesi määrien kehitystä on hyvin vaikea ennustaa. Laskentamallissa näiden on en nustettu pysyvän vuoden 2014 tasolla siten, että käyttäjien lukumääräinen kasvu kompensoituu prosessien teknisen kehityksen ja kulutuskäyttäytymisen muutoksilla. Omaisuuden rahoituksessa on huomioitu hankeosapuolten nykyiset velat sekä TSV:n ja TSP:n leasingsopimusten kustannusvaikutukset. Laskennassa käytetty inflaation taso on 1,5 % vuodessa. Mikäli inflaatio muuttuu, se vaikuttaa samalla tavalla kustannuksiin nykyisillä vesihuoltolaitoksilla ja seudullisen yhtiön tapauksessa. Taloustarkastelu sisältää hankkeeseen osallistuvien kuntien sekä TSV:n ja TSP:n ennustamat investointitasot seuraavan 15 vuoden ajalta. Keskimääräinen investointitaso on 16,4 milj. /vuosi. Jotta laskettuja tuloksia voidaan verrata paremmin nykytilanteeseen, on laskelmasta jätetty pois seuraavat seudulliset investoinnit: - Saramäki-Raisio yhdysputki 15 milj. - Halisten varavesilaitosinvestointi 30 milj. (enimmäiskustannus) - Puhdistamon poistoputki / sadevesiviemäri 5 milj. - TSP:n typenpoiston tehostaminen 4 milj. (+nousu käyttökustannuksiin) - Raisio-Masku yhdysvesiputki 1 milj. - Kaarina - Parainen siirtolinja 9 milj. - Yhteensä 64 milj.

6 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kyseisistä investoinneista ei ole yksityiskohtaisia suunnitelmia. Esitetyt luvut ja toteutusvuodet ovat ainoastaan suuntaa antavia lukuun ottamatta jo rakennettavaa Kaarina-Parainen siirtolinjaa, jonka investointikustannukset peritään Paraisten kaupungilta sekä Raisio - Masku yhdysvesiputkea, joka on kyseisten kuntien hanke, jolle haetaan valtion vesihuoltoavustusta. Halisten varavesilaitosinvestointi on suurin yksittäinen investointi ja taulukossa on esitetty sen enimmäiskustannus, joka kattaa myös parannukset varavesilaitoksen varavesilähteisiin. Hankkeen toteutus, aikataulu ja rahoitus käsitellään omana prosessina ja tuodaan myös kuntien päätöksentekoelimiin. Näiden investointien vaikutus vesihuollon maksuihin on keskimäärin 0,19 /m³ talousveden ja 0,02 /m³ jäteveden osalta. Nämä seudulliset investoinnit tarvitaan vesihuollon turvaamiseksi joka tapauksessa myös nykyisessä tilanteessa, eikä niiden tarve riipu käsillä olevan seudullisen vesihuoltolaitoksen toteutumisesta. Taloudellisessa tarkastelussa yhtiön lähtötaksa (käyttömaksut ja perusmaksut) on asetettu Turun vesiliikelaitoksen v mukaiselle tasolle. Turun käyttömaksut ovat matalampia ja perusmaksut korkeampia kuin muissa hankkeen vesihuoltolaitoksissa. Yhteenlaskettuna Turun taksa on kuitenkin matalampi kuin seudun painotettu keskiarvotaksa, jolloin toiminnan rahoittamiseksi olisi alkuvuosina otettava lainaa, joka maksettaisiin myöhemmin yhtiön liikevaihdon kasvaessa ja investointitason laskiessa. Perustamisen jälkeisten ensimmäisten vuosien laskennalliset alijäämät on lisäksi mahdollista käyttää tulevien vuosien ylijäämien verotukselliseen käsittelyyn. Vesihuoltoyhtiöön vain tukkuasiakkaiksi jäävien kuntien maksut nousevat vuosittain inflaation mukaisesti. Vesihuollon maksut nousevat kolmena ensimmäisenä vuonna 4 % vuosittain, minkä jälkeen 3 % vuodessa aikavälillä Tämän jälkeen hintataso pysyy samana, ellei synny uusia merkittäviä investointitarpeita. Hankkeelle asetettujen reunaehtojen toteutuminen Hankkeesta valmistuneiden taloustarkastelujen perusteella arvioidaan asetettujen taloudellisten reunaehtojen toteutuminen ja päätetään valmistelun jatkamisesta siten, että seudullisen vesihuoltolaitoksen perustamispäätökset tehtäisiin kuntien valtuustoissa ja asianomaisissa toimielimissä tavoitteena seudullisen yhtiön operatiivisen toiminnan aloittaminen

7 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Naantalista työryhmätyöskentelyssä on ollut mukana tekninen johtaja. Taloudellinen mallinnus on laadittu vesihuoltolaitosten ilmoittamien lähtötietojen perusteella ja mallinnuksessa käytetyt tähänastiset perusteet on työryhmätasolla hyväksytty. Taloudellinen mallinnus ja muu asian osalta suoritettu tarkastelu on kuitenkin vielä alustavaa, mutta antaa riittävän tarkan kuvan jatkosuunnittelun pohjaksi. Mallinnuksen tiedot perustuvat vuoden 2014 talousarviolukuihin. Tarkastelussa periaatteena on taksojen yhtenäistäminen ja mallinnuksessa yhtiön lähtötaksa on asetettu Turun vesiliikelaitoksen vuoden 2014 taksojen mukaan, jolloin nykyisin Naantalissa käytössä oleviin taksoihin verrattuna kulutusmaksu on pienempi ja perusmaksu korkeampi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos laskennassa käytetyt taksat otettaisiin käyttöön, Naantalissa omakotitalossa asuvan kolmen hengen kulutusta vastaavan vesihuoltoasiakkaan käyttömaksut alenisivat lähtötilanteessa vuositasolla noin 200 euroa ja yhden asukkaan veden kulutusta vastaavan omakotitaloasiakkaan maksut säilyisivät lähes entisellään. Vielä sovittavia ja esille otettavia asioita ja yksityiskohtia on kuitenkin vie lä useita, kuten esim. mahdollisesti perustettavan yhtiön perimien liittymismaksujen määräytymisperusteet ja yhtiön osallistumisperiaatteet laajentumisalueiden toteuttamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin. Myös muut periaatteet toimimisesta nykyisten vesihuoltolaitosten toiminta-alueella ja sen ulkopuolella vaatii vielä selvittämistä. Tähän asti tehdyt selvitykset ovat kuitenkin hyvä pohja edetä tarkempien liiketoimintasuunnitelmien laadinnan suuntaan. Tässä vaiheessa on tärkeää, että voimassaolevaa aiesopimusta noudatetaan ja vain akuutit, erittäin perustellut rekrytoinnit toteutetaan. Naantalin vesihuollon henkilöstö on aiesopimuksen voimassaoloaikana vähentynyt yhdellä vakituisella työntekijällä ja tehtäviä on tältä osin järjestelty väliaikaisjärjestelyillä ja jäljelle jääneen henkilöstön kesken. Aiesopimuksen rekrytointirajoitusten tarkistaminen Aiesopimuksen mukaan osapuolet ovat sitoutuneet pidättäytymään rekrytoinneista, jotta vesihuollon henkilöstömäärä ei hallitsemattomasti kasva ennen mahdollisia yhteisiä järjestelyjä. Ensisijaisena toimintojen järjestämistapana on esitetty keskinäiset palvelusopimukset ja toissijaisesti määräaikaiset työsopimukset tai ostopalvelut. Aiesopimus on tehty vuoden 2012 tilanteessa ja alkuperäisenä tavoitteena oli yhtiön perustaminen vuo-

8 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta den 2013 aikana. Aiesopimus hyväksyttiin kuntien päättävissä elimissä vasta keväällä 2013 ja samalla päätöksenteon ja perustamisen aikataulua siirret tiin. Henkilöstömäärä on vähentynyt osittain suunnitellusti, mutta myös suunnittelematonta vähenemää on tapahtunut. Hankkeen viivästyminen on aiheuttanut sen, että toimintavarmuuden ja varautumisen kannalta tärkeitä avainhenkilöitä ehtii merkittävissä määrin siirtyä eläkkeelle ennen yhtiön perustamista. Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi tulisi henkilöstöä näiltä osin täydentää. Akuutti tarve on Turussa ja Raisiossa 2 putkiasentajaa kummassakin kaupungissa. Maskussa tarve tulee vuonna 2015 ja Naantalissa aikaisintaan 2016, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Lisäksi Turussa on tarve yhdelle vesihuollon asiakaspalvelusihteerille. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan vesihuoltohenkilöstöä olisi tarpeen täydentää neljällä putkiasentajalla, joista kaksi palkattaisiin Raisioon ja kak si Turkuun. Palkkaaminen ei lisää suunniteltua henkilöstömäärää, mutta hidastaa vähenemää. Vakituisia paikkoja tarjotaan ensisijaisesti määräaikaisena palkatuille, jolloin lisäys tämän hetkisiin henkilötyövuosiin on pienempi. Putkiasentajien osalta Naantali, Masku ja Raisio selvittävät mahdollisuutta hyödyntää keskinäistä palveluntarjontaa paikkaamaan tulevien vuosien rekrytointitarvetta. Turun asiakaspalvelusihteerin osalta selvitetään ensisijaisena ratkaisuna keskinäistä palveluntarjontaa ja töiden järjestämistä uudelleen, toissijaisesti kaupungin sisäistä hakua ja kolmanneksi ulkoista rekrytointia ainoastaan tilanteessa, mikäli millään muilla toimenpiteillä tehtäviä ei pystytä hoitamaan. Oheismateriaali: Turun seudun vesihuoltoyhteistyö, seudullisen vesihuolto yhtiön selvitys TEKNINEN JOHTAJA Tekninen lautakunta merkitsee laaditut selvitykset tiedokseen ja päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuoltoyhtiön valmistelua jatketaan nykyisten selvitysten perusteella laatimalla perustettavan yhtiön liiketoimintasuunnitelmat ja yhtiöittämisasiakirjat, jotka tuodaan erikseen päätettäviksi kuntien asianmukaisiin hallintoelimiin. Lisäksi tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että vesihuollon henkilöstöä voidaan täydentää aiesopimuksen estämättä esitettyjen putkiasentajien ja asiakaspal-

9 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta velusihteerin osalta. KOKOUSKÄSITTELY: Merkittiin, että Jan Lindström poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin. Oheismateriaali: Turun seudun vesihuoltoyhteistyö, seudullisen vesihuoltoyh tiön selvitys VS. KAUPUNGINJOHTAJA: KOKOUSKÄSITTELY: Kaupunginhallitus merkitsee laaditut sel vi tyk set tie dok seen ja päättää, että vesi huolto yhtiön val mis telua jat ke taan ny kyisten selvitys ten pe rusteella laati malla pe rus tet tavan yh tiön liiketoiminta suun ni telmat ja yh tiöittämis asia kirjat, jot ka tuo daan erikseen pää tet täviksi kun tien asian mu kaisiin hal linto elimiin. Vesihuollon henkilöstöstä päätetään talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Merkittiin, että tekninen johtaja Kimmo Suonpää esitteli asiaa kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Vs. kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Vesihuoltoyhtiön selvitysvaihe, jossa on analysoitu kunkin hankeosapuolen ve si huol to lai tok sen taloudellinen tilanne ja liiketoimintakaupassa siirtyvän

10 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta käyt tö omai suu den käypä arvo (tuottoarvo), on valmistunut. Selvityksen johto pää tök sis sä Pöyry Finland Oy on arvioinut selvityksen tulosta kuntien aset ta mien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja ra joi tuk sien perusteella. Samassa yhteydessä selvitettiin vesihuoltolaitosten tekniset nykykäyttöarvot ja tuottoarvot ja maksutarkastelut. Raportissa suoritetun talouden mal linnuk sen kohdalla Turun, Raision, Naantalin ja Maskun kuntien ve si huol tolai tok sil le rakennettiin talousmallit, joiden avulla tarkasteltiin kuntien ve sihuol to lai tos ten talouden kehittymistä seuraavan 10 vuoden aikana. Mallien poh ja na käytettiin vuosien tilinpäätöksiä ja vuosien ta lous ar vio ta ja lisäksi laadittiin ennuste vuoteen Tuloksena saatiin kun kin laitoksen tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja tase-ennuste sekä mak su suun ni tel ma vuoteen 2025 asti. Oheismateriaalina raportti vesihuoltolaitosten taloudellisesta mal lin nuk ses ta Aiesopimuksen mukaisen seudullisen vesiyhtiön perustamisen reunaehdot Turun, Raision ja Naantalin kaupungit sekä Maskun kunta ovat sitoutuneet yh tei ses ti valmistelemaan seudullisen vesihuoltoyhtiön perustamista aie sopi muk sen mukaisesti siten, että nykyisistä kunnallisista ve si huol to lai tok sista ja seudullisista osakeyhtiöistä (Turun seudun puhdistamo Oy ja Turun Seu dun Vesi Oy) perustetaan yksi seudullinen vesihuoltotoimija, joka omistaa vesihuollon verkostot, laitokset ja muut rakenteet sekä vastaa asia kassuh teis ta. Aiesopimuksessa on lisäksi linjattu mm. seuraavat reunaehdot: Yhtiö perustetaan siten, että se voi liittyä KEVA:n jäseneksi. Yhtiö perustetaan mahdollisimman veroneutraalisti. Yhtiön toiminnan pitää olla taloudellisesti kannattavaa. Yhtiön taksarakenne yhtenäistetään, mutta keskimääräisten taksojen se kä palvelutason tulisi toiminnan alkuvaiheessa pysyä nykyisellä tasol la. Tavoitteena on, että pitkällä aikavälillä taksat ja palvelutaso edustavat hy vää valtakunnallista tasoa. Yhtiön omistukseen siirretään sopijapuolten nykyinen ve si huol to verkos to työn kuluessa määriteltävässä laajuudessa. Siirtohinta mää räytyy valmistelun yhteydessä erikseen määriteltävällä tavalla tuotto- ja ny ky käyt tö ar von perusteella. Yhtiö laajentaa verkostoaan tasapuolisesti alueen yh dys kun ta ra kenteen kehityksen mukaisesti ja samanaikaisesti vähintään säilyttää ole-

11 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta mas sa olevan vesihuolto-omaisuuden nykyisen kunnon. Pitkällä ai kavä lil lä tavoitteena on, että vesihuolto-omaisuuden kunto edustaisi hyvää valtakunnallista tasoa. Aiesopimuksen mukaisesti sopijapuolten tavoitteena on ollut se, että yhtiö pe rus te taan vuoden 2013 aikana ja, että yhtiö aloittaa tuotannollisen toi mintan sa , mutta kuitenkin viimeistään Hankkeen käynnistämisvaiheessa mukana olevat kunnat ovat esit tä neet yhtiön talouteen, taksoihin ja tuotto-odotuksiin mm. seuraavia reu na eh to ja: Taksat yhtenäistetään tasolle, joka kattaa käyttökustannukset, in vestoin nit ja kohtuullisen tuoton pääomalle. Liittymismaksujen on katettava vesihuollon rakentamiskustannukset huo mioi den tarvittaessa kunnan tuki tai korotetut kertoimet. Tuloutus tulee sovittaa sellaiselle tasolle, että taksat säilyvät koh tuulli se na. Kustannukset, taksat ja palvelutaso oltava selvillä ennen lopullista sitou tu mis ta. Taksan tulee perustua kestävään investointitasoon ja tuloutus voi jous taa. Maksuluokista on otettava käyttöön ainakin liittymis-, perus- ja käyttö mak su siten, että liittymismaksu voi olla aiheuttamisperiaatteen mu kai nen. Vesihuollon järjestämisen lainsäädännölliset reunaehdot Vesihuollon maksuihin, niiden perusteisiin ja vesihuoltolaitoksen talouteen on lisäksi vesihuoltolain mukaisia velvoittavia reunaehtoja: Maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa ve si huol to lai tok sen uudis- ja korjausinvestoinnit sekä niiden kus tannuk set. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voi daan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden eri tyinen käyttötarkoitus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät veden sääs tä väis tä käyttöä ja jäteveden määrän vähentämistä sekä eh käi sevät haitallisten aineiden johtamista viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyt tömak su peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jä teve den määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös huleveden vie mä röin-

12 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta nis tä. Vesihuoltolaitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita mak su ja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueil la erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohden ta mi sen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muus ta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon myös kiin teistön käyttötarkoitus. Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman Vesihuoltolain tulkintaoppaan mu kaan käyttömaksun perimistä erisuuruisena vesihuoltolaitoksen ver kosto jen eri alueilta ei ole vesihuoltolaissa mahdollistettu, mutta esimerkiksi ve si huol to lai tos ten yhdistymistilanteissa voidaan käyttömaksut saattaa saman suu rui sik si tarkoituksenmukaisen siirtymäajan kuluessa. Siirtymäajat ovat käytännössä olleet muutaman vuoden mittaisia. Selvityksen johtopäätökset Selvityksen johtopäätöksissä on arvioitu valmistelun lopputulosta kuntien aset ta mien reunaehtojen sekä vesihuoltolainsäädännön mahdollisuuksien ja ra joi tuk sien perusteella. Vaikka yhtiöllä olisi selvityksen perusteella hyvät toimintaedellytykset, tässä vaiheessa ei ole löydettävissä sellaista mallia, jolla kaikki kuntien esit tämät reunaehdot tuotoista ja taksatasoista voisivat toteutua. Syynä tähän on eten kin mukana olevien kuntien toisistaan poikkeavat kustannus-, yh dyskun ta- ja taksarakenteet. Lisäksi vesihuoltolaitosten nykyinen toiminta ei kaikilta osin ole kestävällä ta lou del li sel la tasolla, minkä vuoksi vesihuollon taksoja tulisi korottaa tai tak sa ra ken net ta muuttaa tasapainon saavuttamiseksi riippumatta ve si huol tolai tos ten tulevasta juridisesta muodosta. Vaikka aiesopimuksen mukaista yhtiötä ei tässä vaiheessa pystytä pe rus tamaan annetuilla reunaehdoilla ja aikataululla, sen perustaminen on myöhem min edelleen mahdollista. Sitä ennen kuntien tulisi kuitenkin huolehtia ve si huol to toi min tan sa kestävästä rahoituksesta. Myös selvitystyön ohjausryhmä on ilmoittanut kantanaan mm., et tä aiesopimuksen mukaista vesihuoltoyhtiötä ei ole tällä hetkellä mah dollis ta perustaa aiesopimuskuntien asettamilla reunaehdoilla ja aikataululla. Oheismateriaalina ohjausryhmän kannanotto

13 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Aiesopimuksen jatkaminen tässä vaiheessa kuitenkin vaikeuttaa ve si huol tolai tos ten normaalia toimintaa, koska mm. henkilöstöön ja kehittämiseen liitty vät päätökset tulee hyväksyttää vähintään ohjausryhmässä. Tämän vuoksi kau pun gin hal li tuk sen olisi perusteltua todeta aiesopimuksen mukainen selvi tys työ päättyneeksi ja aiesopimus rauenneeksi. Liitteenä on Turun Seudun Vesiyhtiöselvitys Pöyry Finland Oy LIITE B2, TEKLA TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen aiesopimuksen mukai sen seudullisen vesiyhtiön perustamisselvityksen ja esittää kau pun gin hal li tuk sel le, että Turun, Raision, Naantalin ja Maskun hyväksymä aiesopimus ei tässä vaiheessa edellytä jat kotoi men pi tei tä Naantalin kaupungin osalta vaan sopimus raukeaa. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

14 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Lausunto Manner-Naantalin osayleiskaavasta Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi : Kaupunginhallitus on päättänyt asettaa luonnoksen Manner-Naan ta lin osayleiskaavaksi luonnosvaiheen kuulemista varten näh tä ville. Mahdollisuus lausunnon antamiseen osayleiskaavaluonnoksesta on varat tu seuraaville lautakunnille: kaavoitus- ja ympäristölautakunta rakennuslautakunta koulutuslautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta tekninen lautakunta Nähtävillä oleva aineisto on luettavissa kaupungin www-sivuilla, osoit teessa: nli_oyk/fi_fi/manner_nli_oyk_1/ Manner-Naantalin osayleiskaavan tarkoituksena on osoittaa alueet eri käyttö tar koi tuk siin sekä vastata alueen maankäytöllisiin ja strategissa suun ni telmis sa asetettuihin tavoitteisiin. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa ase makaa voi tus ta. Liikenteelle on osayleiskaavassa asetettu mm. seuraavia yleisiä tavoitteita: Liikennejärjestelmää kehittämällä varmistetaan verkoston toimivuus, ediste tään liikenteen turvallisuutta ja parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edel ly tyk siä. Yleisiä tavoitteita on tarkennettu liikenteen osalta seuraavasti: E18:n parantamisratkaisut ja niiden vaikutukset liikenteen su ju vuuteen var mis te taan. Pidetään huolta ratkaisujen korkeatasoisuudesta ja nii den sopivuudesta kau pun gin kehittämislinjauksiin. Liikenneratkaisuilla edistetään sataman kehittämismahdollisuuksia. Liikenteen laatukäytävät määritellään: kevyenliikenteen laa tu käy tävät, ul koi lun ja virkistyksen laatukäytävät, ajoneuvoliikenteen laa tukäy tä vät, jouk ko lii ken teen laatukäytävät ja raskaan liikenteen laa tukäy tä vät. Vaihtoehtoiset keskustapysäköintiratkaisut mahdollistetaan. Kaupunkirakennetta tiivistämällä tuetaan joukkoliikenteen sekä kä velyn ja pyöräilyn kehittämistä.

15 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Maankäyttöratkaisuilla kehitetään yhtenäistä merenrannan ul koi lureit tiä. Uusia liikennejärjestelyjä ja pää- tai kokoojakatuyhteyksiä on esitetty osayleis kaa va luon nok ses sa seuraavasti: Ruonan yhdystien ja Armonlaaksontien liittymärampit Järvelän eritasoliittymän saariston suunnan rampit Rinnakkaiskatu junaradan viereen välille Vantontie-Järveläntie katuyhteys market-lueen kiertoliittymästä radanvartta Humaliston alu eel le Muuntamonkadun jatke Putkikadun jatke välille Vengantie-Lehtismäentie Soinistentien jatke Vaarjoen ylitse Maskun Niemenkulmaan katuyhteys marketalue-opintie Uudet kiertoliittymät Aurinkotien seuraaviin risteyksiin: Ve ne val kaman tie, Piispantie. Osayleiskaava edistää E18-tien (Armonlaaksontien) kehittämistä kor kea laatui se na pääväylänä mahdollistamalla Ruonan yhdystien eritasoliittymän sekä Järvelän eritasoliittymän saariston suunnan rampit. Suunnittelussa tulee huo mioi da E18-tien mahdollinen nelikaistaistuksen vaatima tila. Viestitie on esitetty yhdessä Järveläntien kanssa seudullisena raskaan lii kenteen laatukäytävänä. Raskaan liikenteen laatukäytävän toteutumisen myötä tur va taan raskaan liikenteen kulku satamaan ja suurteollisuusalueelle nykyis tä paremmin. Esitetty maankäytön täydennysrakentaminen lisää joukkoliikenteen ky syntää, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen laatutason parantamisen Au rin kotiel lä. Naantalista Turkuun suuntautuvan joukkoliikenteen keskeinen ke hittä mis tar ve on matka-ajan lyhentäminen nykyisestä. Joukkoliikenteen seudul li nen laatukäytävä edellyttää Aurinkotieltä liikenteen sujuvuutta ja maan käyt töä palvelevien liittymien kriittistä tarkastelua. Keskustatoimintojen alueelle on esitetty viisi py sä köin ti lai tos ta/py sä köin tialu etta. Näiden rakentuminen edellyttää hankkeen toteutumista osana kiinteis tö han ket ta. Ns. rantaraitti on merkitty osayleiskaavaan lähes koko Manner-Naantalin alu eel le sisältäen nykyiselle raitille kehittämistarpeen reitin jatkamiseen poh joi ses sa aina Soiniemeen ja Vaarjoelle asti sekä etelässä Ku pa ri vuoren-hu ma lis ton alueen kautta osaksi Luolalanjärven reitistöä. Rantaraitti on tär keä naantalilaisten ulkoilu- ja virkistysreitti sekä kevyen liikenteen yhteys kaupungin eri osien välillä. Esitetty reitin laajennus tarjoaa entisestäkin pa rem mat mahdollisuudet virkistykseen ja ulkoiluun.

16 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Esitetyt täydennysrakennusalueet voidaan liittää pääsääntöisesti ve si huol tolai tok sen toiminta-alueeseen ilman merkittäviä vesihuollon runkolinjan uudis ra ken nus in ves toin te ja lukuun ottamatta Isosuontien aluetta, jossa ei ole ny kyis tä vesihuoltolaitoksen verkostoa. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta päättää lausua Manner-Naantalin osayleis kaa va luon nok ses ta seuraavaa: Osayleiskaava edistää E18-tien (Armonlaaksontien) ke hit tämis tä korkealaatuisena pääväylänä mahdollistamalla Ruonan yh dys tien eritasoliittymän sekä Järvelän eritasoliittymän saaris ton suunnan rampit. Suunnittelussa tulee huomioida E18-tien mahdollinen nelikaistaistuksen vaatima tila. Viestitie on esitetty yhdessä Järveläntien kanssa seudullisena ras kaan liikenteen laatukäytävänä. Raskaan liikenteen laa tukäy tä vän toteutumisen myötä turvataan raskaan liikenteen kulku satamaan ja suurteollisuusalueelle nykyistä paremmin. Esitetty maankäytön täydennysrakentaminen lisää jouk ko liiken teen kysyntää, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen laa tu tason parantamisen Aurinkotiellä. Naantalista Turkuun suun tautu van joukkoliikenteen keskeinen kehittämistarve on matka-ajan lyhentäminen nykyisestä. Joukkoliikenteen seu dul linen laatukäytävä edellyttää Aurinkotieltä liikenteen sujuvuutta ja maankäyttöä palvelevien liittymien kriittistä tarkastelua. Keskustatoimintojen alueelle on esitetty viisi py sä köin ti lai tosta/py sä köin ti alu etta. Näiden rakentuminen edellyttää hankkeen toteutumista osana kiinteistöjen hankkeita.. Ns. rantaraitti on merkitty osayleiskaavaan lähes koko Manner-Naan ta lin alueelle sisältäen nykyiselle raitille ke hit tä mistar peen reitin jatkamiseen pohjoisessa aina Soiniemeen ja Vaar jo el le asti sekä etelässä Kuparivuoren-Humaliston alueen kaut ta osaksi Luolalanjärven reitistöä. Rantaraitti on tärkeä naan ta li lais ten ulkoilu- ja virkistysreitti sekä kevyen liikenteen yh teys kaupungin eri osien välillä. Esitetty reitin laajennus tarjoaa entisestäkin paremmat mahdollisuudet virkistykseen ja ul koi luun. Esitetyt täydennysrakennusalueet voidaan liittää pää sään töi-

17 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta ses ti vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen ilman mer kit tä viä ve si huol lon runkolinjan uudisrakennusinvestointeja lu kuun otta mat ta Isosuontien aluetta, jossa ei ole nykyistä ve si huol to laitok sen verkostoa. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

18 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Naantalin kaupungin ja As Oy Naavakujan asukkaiden välisen vuokrasopimuksen jatkaminen Tekninen lautakunta Maankäyttöinsinööri Pirjo Pitkänen : Naantalin kaupungin ja Asunto Oy Naavakujan C-talon asukkaiden välillä on solmittu maanvuokrasopimus pihamaan lisäalueesta ensimmäisen kerran vuon na -80 viideksi vuodeksi. Pihamaaksi on vuokrattu asemakaavan mukais ta katua. Sopimusta on jatkettu myöhemmin kirjallisesti, ja kirjallisen so pi muk sen päättymisen jälkeen vuokralaiset ovat pitäneet vuok ra so pi muksen yllä maksamalla vuosittain vanhan sopimuksen mukaista vuokraa kaupun gil le. Vanha sopimus on liitteenä. LIITE B3, TEKLA Naavakujan asemakaavanmuutos ei tuonut muutosta vuokra-alueen maankäy töl le, joten vuokra-aikaa on mahdollista jatkaa edelleen. C-talon osakkeen omis ta jien kanssa pidetyssä neuvottelussa sovittiin vuokra-ajaksi kymme nen vuotta sekä vuokran korottamisesta nykytasolle. Vuokra-alueen suuruus on 340 m², joka jakaantuu neljän rivitaloasunnon pihan lisäalueeksi. Mi kä li joku neljästä nykyisestä C-talon asunnon omistajasta myy asuntonsa, il moit taa osakkeenomistaja tästä omistajanvaihdoksesta kaupungille, sillä vuok raus on osakkeenomistajakohtainen. Vuokra-alueesta maksetaan 600 eu ron suuruinen vuosivuokra. Vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. Vuok ra so pi muk sen muut ehdot on esitetty liitteenä olevassa vuok ra so pimus luon nok ses sa. LIITE A1, TEKLA TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta hyväksyy liitteen mukaisen maan vuok raso pi muk sen Naantalin kaupungin ja Asunto Oy Naavakujan C-ta lon osakkeenomistajien välillä. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

19 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Hallinpolun jatkeen katusuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen ja asettaminen julkisesti nähtäville Tekninen lautakunta Kunnallistekniikan suunnittelija Nina Vartiainen : Aurinkosäätiön palvelutalon asemakaavamuutoksen (Ak-328) mukaisesti on suunniteltu nykyiselle Hallinpolulle jatke. Hallinpolun jatkeen katusuunnitelman asemapiirustus sekä pituusleikkaus ja tyyp pi poik ki leik ka us liitteinä. LIITTEET A2-A3, TEKLA Katu on suunniteltu asfalttipäällysteisenä, ajoradaltaan viisi metriä leveänä väy lä nä. Ajoradan eteläpuolella on kadun alkuosassa (plv. 3-45) reu na kivel lä ajoradasta erotettu nykyinen jalkakäytävä. Hallinpolkua jatketaan noin 27 metriä. Hallinpolku on suunniteltu yksipuolisesti kaltevaksi ja kadun kui va tus on suunniteltu toteutettavan hulevesiviemäröinnillä. Kadun pää hän on suunniteltu kääntöpaikka. Hallinpolun jatkeelle on suunniteltu myös katuvalaistus. Hallinpolun nykyisellä osalla 2,45 m leveä reunatuellinen jalkakäytävä säilyy. Samoin nykyinen katualueella (plv. 8 25) sijaitseva tukimuuri säilyy ny kyi sel lä paikallaan. Ajoradan pohjoinen reuna (As Oy Naantalin Aa murus kon puoli) merkitään ajoratamaalauksella. Ajorataa levennetään nykytilanteesta noin metrillä Myllynkiventien liit tymä alu eel la muotoilemalla liittymä uudelleen ajoneuvoliikenteen su ju voit tami sek si. Hallinpolun jatkeen rakentamisen kustannuksiksi on arvioitu euroa. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta hyväksyy Hallinpolun jatkeen ka tu suunni tel ma eh do tuk sen ja päättää asettaa sen julkisesti nähtäville. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

20 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Vahingonkorvausvaatimus Haavitiellä tapahtuneesta liukastumisesta 423/ /2015 Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi : Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia perii takaisin Naantalin kaupungilta Heli mai ja Lakatosille maksamia liukastumisesta aiheutuneita lääkäri- ja röntgen ku lu ja yhteensä 164,84 euroa. Fennian antaman selvityksen mukaan Lakatos liukastui ja kaatui noin klo Haavitien alkupäässä kävellessään bussipysäkiltä kotiinsa. La ka to sin mukaan tie oli tapahtumahetkellä jäinen ja hiekoittamaton. Liitteenä on Fennian maksuvaatimus. LIITE B4, TEKLA Haavitie on kaupungin ylläpitämä asuntokatu, jolla ei ole erillistä jal ka käytä vää. Katujen kunnossapitoluokituksen mukaan asuntokaduilla tehdään liuk kauden torjuntaa vain vaikeissa olosuhteissa. Liitteenä on hoitotason mää rit tely tau luk ko. LIITE A4, TEKLA Haavitiellä oli suoritettu liukkaudentorjuntaa ennen vahinkoa edellisen kerran klo Kadun ylläpitäjän velvollisuutena on pitää katu liikenteen tarpeiden edel lyttä mäs sä tyydyttävässä kunnossa. Ohjeessa on todettu mm. "joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toi sel le vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksellisuus tarkoit taa sitä, että vahinko on aiheutunut huolimattomuudella tai lai min lyönnil lä." Vahingonkorvauslain tuottamusperiaatteesta johtuen pelkkä tien huono kunto ei vielä aikaansaa vastuuta tienpitäjälle, vaan lisäedellytyksenä on, et tä tienhoito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain ta vanomai seen tienhoitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty teke mät tä. Menneenä talvena 2015 Naantalin kaupungin alueella tehtiin liukkauden

21 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta tor jun taa myös asuntokaduilla vaikeista olosuhteista johtuen. Asuntokaduilta ei voida kuitenkaan odottaa samaa tasoa liuk kau den tor junnan laatutason tai tiheyden suhteen kuin erillisillä kevyen liikenteen väylillä tai jalkakäytävillä toteutetaan. Hallintosäännön mukaan lautakunta päättää toimialallaan seuraavat asiat: vahingonkorvauksen myöntäminen tapauksissa, joissa kaupunki on kor vaus vel vol li nen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, mil loin vaadittu korvausmäärä on enintään euroa taikka epäämi nen tapauksissa, kun kaupunkiin on kohdistettu perusteettomaksi kat sot ta va korvausvaatimus. Kaupunginlakimies Turo Järvinen on tutustunut annettuihin selvityksiin ja puoltaa esittelijän päätösehdotusta. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta toteaa, että toimitettujen asiakirjojen ja se los tus osan selvityksen perusteella ei voida osoittaa että kadun pi tä jä olisi tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttanut liu kas tu mis va hin koa ja päättää hylätä Keskinäinen Va kuu tusyh tiö Fennian päivätyn korvausvaatimuksen Haa vitien liukastumisvahingon takaisin perinnästä. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

22 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Joona Hupposen vahingonkorvausvaatimus Navirentiellä tapahtuneesta rengasrikosta 411/ /2015 Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi : Joona Hupponen on lähettänyt korvausvaatimuksen Navirentiellä sat tu nees ta rengasrikosta. Hupposen selvityksen mukaan hän ajoi Navirentietä telakalle päin ja kääntyes sään parkkipaikalle ajoi kadulla kuoppaan. Tapahtuman johdosta rengas vau rioi tui korjauskelvottomaksi, mutta paikattiin väliaikaisesti. Vielä saman päivän aikana myöhemmin autoon asennettiin neljä uutta rengasta. Hupponen on esittänyt laskun renkaista suuruudeltaan 580 euroa. Myö hemmin Hupponen on esittänyt lisäkorvausvaatimuksen rikkoontuneen vanteen kor jaa mi ses ta aiheutuneista kustannuksista. Liitteenä on korvausvaatimus ja Hupposen ottamia valokuvia sekä kuit ti kopio uusien renkaiden hankinnasta. LIITE B5, TEKLA Yhdyskuntatekninen osasto pyysi lausuntoa vahinkotapahtumasta va kuu tusyh tiö Pohjolalta. Erehdyksessä Pohjola teki kuitenkin myönteisen vahingon kor vaus pää tök sen Hupposen rengasvahingosta ja maksoi Hupposelle 680 eu ron korvauksen. Pohjola on esittänyt takaisinperintävaatimuksen kau pungil le vastaavasta summasta. Oheismateriaalina on vakuutusyhtiölle tehty vahinkoilmoitus ja vakuu tus yh tiön lisäkysymysten vastaukset Tapahtumaketju on käyty vakuutusyhtiö Pohjolan edustajan kanssa läpi ja to det tu, että vastaavissa mahdollisissa tapauksissa vakuutusyhtiö antaa vain oman lausuntonsa asiasta eikä tee korvauspäätöstä. Kadun ylläpitäjän velvollisuutena on pitää katu liikenteen tarpeiden edel lyttä mäs sä tyydyttävässä kunnossa. Tiehallinnon ohjeessa kunnossapitovahingot maanteillä (22/2007) on kä sitel ty tienpitäjän vastuuta vahinkotapahtumissa.

23 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Ohjeessa on todettu mm. "joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheuttaa toi sel le vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Tuottamuksellisuus tarkoit taa sitä, että vahinko on aiheutunut huolimattomuudella tai lai min lyönnil lä." Vahingonkorvauslain tuottamusperiaatteesta johtuen pelkkä tien huono kunto ei vielä aikaansaa vastuuta tienpitäjälle, vaan lisäedellytyksenä on, et tä tienhoito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti tai jotain ta vanomai seen tienhoitoon kuuluvia tehtäviä on kokonaan tai osittain jätetty teke mät tä. Katujen kunnossapitoluokituksessa Navirentie on määritelty pääkaduksi. No peus ra joi tus osuudella on 40 km/h. Katuosuus on tyydyttävässä kun nossa, mutta päällysteessä on paikallisia painumia ja epätasaisuuksia sekä ku lunei ta kohtia. Yhdyskuntatekninen osasto vastaa katujen ylläpidosta. Katujen kuntoa seura taan jatkuvasti osana tavanomaista työnkuvaa ja havaitut puutteet kor jataan välittömästi. Vahinkotapahtuman kohteena olleesta kuopasta ei yhdyskuntateknisellä osas tol la ollut tietoa, eikä siitä myöskään ollut kaupungille ilmoitettu ennen va hin ko ta pah tu maa. Hupposen ilmoitettua vahingosta, kuoppa paikattiin Tiehallinnon ohjeessa käsitellään myös autojen matalaprofiilisia renkaita. Vanteiden ja renkaiden vaurioitumisherkkyyden todetaan kasvavan käy tettäes sä matalaprofiilisia renkaita, joten tällaisten erikoisrenkaiden käyttäjän voi daan katsoa ottavan tietoisen riskin. Vahingon kohteena olleessa ajo neuvos sa oli asennettuna toimitettujen valokuvien perusteella matalaprofiiliset ren kaat. Hallintosäännön mukaan lautakunta päättää toimialallaan seuraavat asiat: vahingonkorvauksen myöntäminen tapauksissa, joissa kaupunki on kor vaus vel vol li nen tai joissa se voidaan katsoa korvausvelvolliseksi, mil loin vaadittu korvausmäärä on enintään euroa taikka epäämi nen tapauksissa, kun kaupunkiin on kohdistettu perusteettomaksi kat sot ta va korvausvaatimus. Kaupunginlakimies Turo Järvinen on tutustunut annettuihin selvityksiin ja puol taa esittelijän päätösehdotusta. TEKNINEN JOHTAJA: Tekninen lautakunta toteaa, että toimitettujen asia kir jojen perusteella ja se los tus osan selvityksen perusteella ei

24 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta voi da osoittaa va hin gon aiheutuneen kaupungin tuot tamuk ses ta eikä kau pun gil le näin ollen ole syntynyt lakiin pe rus tu vaa kor vaus vel vol li suut ta. Tekninen lautakunta hylkää Joona Hupposen kor vausvaa ti muk sen ja Pohjola Va kuu tus Oy:n ta kai sin pe rin tävaa ti muk sen. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

25 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Oikaisuvaatimus Naantalin vesihuoltolaitoksen jäteveden ja käyttöveden liittymismaksupäätökseen nro V 28/15 468/ /2015 Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Kimmo Suonpää : Lasse Smirnov on jättänyt oikaisuvaatimuksen Naantalin ve si huolto lai tok sen jäteveden ja käyttöveden liittymismaksupäätökseen, jonka tiedoksiantopäivä on : "Minä Lasse Antero Smirnov (xxxxxx-xxxx) vaadin, että jäteveden ja käyttöveden liittymismaksupäätös oikaistaan, niin että las kus sa huomioidaan ainoastaan kasvaneet kerrosneliöt (111 m2). Taustat Kohteen sijainti: Venekuja 6, Naantali Kortteli: 0005 Tontti: 0004 Venekuja 6:ssa sijaitsevan kiinteistön oston yhteydessä siir tyivät vanhat liit ty mät minulle mukaan lukien vesi, viemäri ja säh kö. Vanha kiinteistö oli käy tös sä kevääseen 2014 saakka. Ke vääl lä 2014 vanha kiinteistö purettiin ja uu den kiinteistön ra ken nus työt käynnistettiin heinäkuussa Vanhan ta lon pai kal le rakennutin uuden omakotitalon, joka oli vanhaa taloa ker ros ne liöl tään 111 m2 suurempi. Edellä mainitussa pohjan pin ta-alas sa on mu ka na autotalli joka on rakennettu talon yhtey teen. Rakennustöiden yh tey des sä ei kunnallistekniikkaan ol la kajottu, vaan tontilla sijanneet liittymät otet tiin käyttöön sel lai si naan. Perustelut oikaisuvaatimukselle Kohta 1. Saamassani jäteveden ja käyttöveden liit ty mis mak supää tök ses sä on minua laskutettu kasvaneista kerrosneliöistä (111 m2), sekä huo mioi ta vas ta tontin alasta, joka ta pauk ses sani on 1332 m2. Koska vuonna 1972 edel li nen omistaja on liitty nyt kunnallistekniikkaan ja tehnyt sopimukset kau pun gin ve si huol lon kanssa. Onkin perusteltua todeta, että vuonna 1972 mak se tut liittymismaksut ovat olleet ajan mukaiset ja

26 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta kat ta neet kiinteistön, se kä tontin huomioitavan pinta-alan. Tontin pin ta-ala ja käyttötarkoitus ovat py sy neet samana. Näin ollen, mi nua tulisi laskuttaa ainoastaan kasvaneista ker ros neliöis tä, jot ka tapauksessani ovat 111 m2. Kohta 2. Saamani tiedon mukaan on vastaavia tilanteita ollut en nen kin ja niis sä on menetelty esittämälläni tavalla. Alla tietoo ni saamat tontit / hen ki löt joiden kohdalla on menetelty esit tä mäl lä ni tavalla. Satu & Jouni Välimäki Tontti Unto Hovinen & Irma Välilahti Tontti Kohta 3. Lisäksi haluan viitata vesihuoltolain 18 Maksujen ylei set pe rus teet jossa todetaan: Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sel lai set, että pit käl lä aikavälillä voidaan kattaa ve si huol tolai tok sen uus- ja kor jaus in ves toin nit ja kustannukset. Mak suihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pää omal le. Tapauksessani, jossa kaupunki ei ole investoinut kiinteistöön / tont ti ni jä te ve den tai käyttöveden putkistoihin lainkaan al lekir joit ta neen ra ken nus ura kan aikana katsonkin, että 9480,51 ei ole kohtuullinen eikä perusteltu teh tyi hin investointeihin näh den ja näin ollen sisältävät kohtuutonta voiton ta voit te lua. Lisäksi koen myös laskutavan epäoikeudenmukaiseksi niitä ra ken nut ta jia koh taan, jotka rakentavat kiinteistönsä yhteyteen au to tal lin. Saamani tiedon mu kaan, mikäli olisin ra ken nut tanut autotallin irti varsinaisesta asuin ra ken nuk ses ta ei au to tallin neliöitä huomioitaisi jäteveden ja käyttöveden liit ty mismak su pää tök ses sä. Minun tapauksessani autotallin ker ros neliöt ovat 25 % koko asunnon pinta-alasta ja näin ollen nos tavat kerrosneliöitä huo mat ta van paljon. Mikäli autotalli olisi eril lis ra ken nus, ei näitä kerrosneliöitä huo mioi tai si jäteveden ja käyttöveden liittymismaksupäätöksessä." Kaupunginvaltuusto on viimeksi päättänyt vesihuollon taksoista Liitteenä ovat voimassa olevat käyttövesi- ja jätevesimaksutaksat. LIITE B6, TEKLA

27 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Oheisessa taksapäätöksessä on määritelty liittymismaksut ja niiden määräytymisperusteet. Näiden päätösten 2. :ssä on mainitaan mm., että: Mikäli kiinteistön rakennettu kerrosala taikka tontin tai rakennuspaikan 1. ja 2. momentin mukaan huomioon otettava pinta-ala myöhemmin suurenee, on liittymismaksua suoritettava lisäystä vastaava määrä. Lisäyksestä ei kuitenkaan kanneta liittymismaksua, ellei perusteiden muutosta ole vähintään 10 % alkuperäisistä perusteista. Lasse ja Johanna Smirnovin tapauksessa rakennuksen uusi pinta-ala on rakennusluvan nro R mukaan 196 k-m2 ja purettu pinta-ala on 85 k-m2. Liitteenä on rakennuslupapäätös LITIE B7, TEKLA Tämän perusteella jo maksetun liittymismaksun (85 k-m2) lisäksi tulee suorittaa liittymismaksua yhteensä 111 k-m2:n osalta. Smirnovien tontin pinta-ala ylittää m2 (2 528 m2), jolloin voimassa olevan taksan mukaan tontin pinta-alasta huomioidaan lisääntyneen kerrosalan 12-kertainen määrä. Edellä kerrotulla perusteella liittymismaksun perusteena huomioitava kokonaisala on seuraava: 111 k-m2 + (12x111 k-m2) = Liitteenä on liittymismaksupäätös, jossa liittymismaksu on laskettu. LIITE B8, TEKLA Oikaisuvaatimuksessa on esille otettu esimerkkitapaus Jouni ja Satu Välimäen liittymismaksupäätöksestä. Liittymismakupäätös on liitteenä. LIITE B9, TEKLA Liitteenä olevassa liittymismaksupäätöksessä lisääntyneen kerrosalan osalta ei ole huomioitu tontin pinta-alaa. Tämä johtuu siitä, että aikaisemmin rakennettu kahdeksan kertainen kerrosala ylittää tontin kokonaispinta-alan, eikä silloin tontin kokoisalan ylittävää osuutta oteta huomioon. Välimäkien tontin pinta-ala alittaa m2, jolloin voimassa olevan taksan mukaan tontin pinta-alasta huomioitaisiin lisääntyneen kerrosalan 8-kertainen määrä.

28 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Toinen oikaisuvaatimuksessa esille otettu esimerkki on vuodelta 1984, jolloin liittymismaksun perusteet määräytyivät eri periaatteella. Sillä, onko autotalli rakennettu varsinaisen asuinrakennuksen yhteyteen tai irti siitä, ei ole merkitystä liittymismaksua määritettäessä. Kaupunginlakimies Turo Järvinen on tutustunut asian käsittelyyn ja puoltaa esittelijän ehdotusta. TEKNINEN JOHTAJA: Lasse ja Johanna Smirnovin liittymismaksulaskelma on laadittu voimassa olevan taksapäätöksen mukaisesti. Oikaisuvaatimus ei siten anna aihetta tehdä päätökseen muutoksia. Tekninen lautakunta hylkää oikaisuvaatimuksen perusteettomana. TEKNINEN LAUTAKUNTA: Teknisen johtajan ehdotus hyväksyttiin.

29 Naantalin kaupunki Pöytäkirja 7/ Tekninen lautakunta Ilmoitusasiat Tekninen lautakunta Ympäristöviraston sihteeri Mirja Palomäki: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta : Turun seudun joukkoliikenteen talviaikataulut Oheismateriaalina pöytäkirjanote Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta : Naan ta lin sisäisten linjojen muutokset. Oheismateriaalina pöytäkirjanote Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy : Nel jän nesvuo si yh teen ve to Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon jätevesitarkkailuista huh ti-ke sä kuul ta 2015 Oheismateriaalina jaksoraportti (vain sähköisenä) Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy: Tiivistelmä Ka ko lanmä en jätevesipuhdistamon huhti-kesäkuun 2015 neljännesvuosijaksolta Oheismateriaalina tiivistelmä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos/pelastuspäällikkö: Pää tös pöy tä kirja 1/2015, : Pelastusviranomaisen päätös sallia ilotulitus ilman pelas tus vi ran omai sel le tehtävää ilmoitusta klo 18:00-24:00. - Lupa kos kee niin sanottua venetsialaisviikonloppua, pois lukien ilotulituksen kiel to alu eet, joita Naantalissa on Naantalin kylpylän ja Vanhankaupungin Raa ti huo neen au kion läheiset kieltoalueet, joihin ei ilmoituksenkaan pe rusteel la myönnetä lupia. Oheismateriaalina päätöspöytäkirja Viranhaltijapäätökset 1. Tekninen johtaja Kimmo Suonpää 13/2015 Tuomas Ellilän määräaikainen siirto hoitamaan rakennusvalvonnan tar kastus in si nöö rin tehtäviä ajalle /2015 Erikoisammattimies Jarno Nurmen palkkaryhmän muutos 2. Vs. Tekninen johtaja Mika Hirvi 11/2015 Tuomas Ellilän siirron jatkaminen hoitamaan määräaikaisesti ra ken nus valvon nan tarkastusinsinöörin tehtäviä ajalla