Laskelmia julkisen sektorin irtisanomisen marginaalisäästöstä
|
|
- Elsa Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VM 1 Laskelmia julkisen sektorin irtisanomisen marginaalisäästöstä Mika Idman and Mauri Kotamäki* Kirjoituksessa arvioidaan yhden julkisen sektorin työntekijän irtisanomisesta seuraava säästö eli marginaalisäästö julkiselle taloudelle. Säästö pitää sisällään havaitut säästöt eli 1) muuttuneen työvoimakustannuksen, 2) kasvaneen sosiaaliturvamenon ja 3) pienemmän verokertymän. Irtisanomisesta seuraava nettosäästö on tärkeä selvittää, jotta mahdollisten irtisanomisten tapauksessa tehty toimi olisi oikein mitoitettu suhteessa tavoiteltuihin säästöihin. Tietoa voi käyttää myös taustana, mikäli laskusuhdanteessa pohditaan suhdanneluonteista julkisen sektorin työllisyyspolitiikkaa. * Paperissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä välttämättä heijasta Valtiovarainministeriön kantaa. Haluamme kiittää Tuulia Hakolaa, Mika Kuismasta, Veli- Matti Lehtosta, Pekka Tiaista ja kaikkia KT-päivien osallistujia hyvistä ja rakentavista kommenteista ja parannusehdotuksista.
2 1 Sisältö 1 Johdanto Ketkä työskentelevät julkisella sektorilla? Työvoimakustannukset Suomessa Laskelma irtisanomisen kustannussäästöstä Laskelman formaali kuvaus Työnantajamaksut Työntekijämaksut ja sosiaaliturva Arvonlisäverotuoton muutos Arvio kokonaiskustannuksesta Lopuksi Kirjallisuus... 17
3 2 1 JOHDANTO Julkisen sektorin ensisijainen tehtävä on tuottaa hyödykkeitä yhteiskunnan jäsenille. Toisaalta samalla julkisen sektorin menotaso on oltava sopivassa suhteessa talouden toimeliaisuuteen pitkässä juoksussa julkisten tulojen ja menojen välillä on vallittava tasapaino. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli liki 60 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymän bktsuhde vuonna 2014 oli puolestaan noin 44. Myös julkinen velka on ollut kasvavalla uralla vuodesta 2009 lähtien. Viime aikojen taloudellisesta ahdingosta johtuen mediassa ja poliittisessa keskustelussa onkin ollut toistuvasti esillä julkisen sektorin menojen supistamisen tarve. Yhtenä keinona tähän on ehdotettu julkisen sektorin henkilöstömäärän vähentämistä. Keskusteluun liittyvä kiinnostava kysymys on, kuinka paljon budjettisäästöjä julkisella sektorilla voidaan saavuttaa vähentämällä työvoimaa? Kuinka paljon yhden (marginaalisen) julkisen sektorin työntekijän irtisanominen oikeastaan säästää? 1 Julkisen sektorin työllisyyspolitiikalla on monia vaikutuksia talouden toimintaan. Ensiksikin julkisen sektorin työllistäminen vääristää hyödyke- ja työmarkkinoiden toimintaa, kun julkinen sektori kilpailee yksityisen sektorin kanssa työvoimasta ja näin syrjäyttää sekä yksityisen sektorin työllisyyttä että kysyntää. Toisaalta suuri julkisen sektorin työllisyys tarkoittaa suurta julkisen sektorin palkkasummaa ja siis julkisia menoja. Julkiset menot on loppujen lopuksi rahoitettava verotuksellisin keinoin, joka puolestaan saattaa syrjäyttää työllisyyttä ja muuta taloudellista toimintaa. Kolmas näkökulma julkisen sektorin työllisyyteen on suhdannepoliittinen. Suuri julkinen sektori saattaa toimia suhdanteiden tasaajana, ns. automaattisena vakauttajana. Tällöin kansantalouden ulkopuolelta tulevat shokit eivät välttämättä aiheuta niin syviä taantumia suuren julkisen talouden yhteiskunnassa kuin muuten. Neljänneksi julkisen sektorin työntekijät tuottavat hyödykkeitä yhteiskunnan jäsenille. Julkisen sektorin työvoiman vähentäminen saattaisi tarkoittaa julkisten hyödykkeiden tuotannon vähenemistä ja siten vaikuttaa vähentävästi yhteiskunnan jäsenten hyvinvointiin esimerkiksi pidentyneiden jonotusaikojen johdosta tai heikentyneen palvelun laadun kautta. Työntekijän irtisanomisesta aiheutuu jollekin julkisen sektorin osasektorille 2 aina 1 Marginaalisäästön laskemisessa taustalla on oletus, ettei julkista sektoria kokonaisuudessaan pienennetä. Määrätietoisen ja pysyvän julkisen sektorin työvoiman vähentämisen vaikutukset olisivat suuremmat, mutta samalla pitäisi tehdä arvovalinta mistä julkisishyödykkeistä tingittäisiin. 2 Osasektorilla viitataan siis joko valtioon, kuntiin tai sosiaaliturvarahastoihin.
4 3 kustannuksia, huolimatta siitä miltä osasektorilta henkilö irtisanotaan. Henkilön irtisanomisen seurauksena henkilön palkkatulot pienenevät, jolloin hän maksaa vähemmän sekä tulo- että kulutusveroja. Lisäksi irtisanotulle maksetaan yleensä työttömyyskorvausta mikä osaltaan lisää sekä valtion että sosiaaliturvarahastojen menoja. Lopullinen irtisanomisen kautta säästetty summa on siis huomattavasti pienempi kuin suoraan pienentyneiden työvoimakustannusten kautta laskettu säästö. Suomessa ei viime aikoina ole selvitetty julkisen sektorin henkilöstön vähentämisen taloudellista vaikutusta eli kuinka paljon säästöjä olisi mahdollista saada vähentämällä henkilöstön määrää. Asian voi myös kääntää päälaelleen - kuinka paljon maksaa yhden (marginaalisen) henkilön palkkaaminen? Tämä tutkimus pyrkii korjaamaan tätä vajetta tutkimuskirjallisuudessa. Aiemmin asiaa on selvittänyt mm. Tiainen (2000) tai hyvin yleisellä tasolla Kajanoja ym. (2011). Tämän keskustelualoitteen jäsennys on seuraava. Toisessa luvussa luodaan lyhyt katsaus julkisen sektorin palkansaajiin. Kolmannessa luvussa tarkastellaan työvoimakustannuksen rakennetta valtiolla ja kunnilla. Neljännessä luvussa esitetään laskentamalli irtisanomisten kustannuksista ja laskelman tulokset. Viimeinen luku vetää tämän paperin keskeiset johtopäätökset yhteen. 2 KETKÄ TYÖSKENTELEVÄT JULKISELLA SEKTORILLA? Tässä kirjoituksessa pohditaan julkisen sektorin työntekijän irtisanomisesta koituvia säästöjä, joten on myös mielenkiintoista selvittää minkälaisia työntekijöitä julkisella sektorilla työskentelee. Toisaalta tämän luvun perusteella voidaan ymmärtää miten valtio ja kunnat eroavat toisistaan työntekijöidensä suhteen ja siis miksi valtiosektorin irtisanomisesta seuraava säästö eroaa kuntasektorin vastaavasta. Julkisen sektorin suhteellinen henkilöstömäärä on pysynyt kutakuinkin samalla tasolla viimeiset 15 vuotta. Kuntasektorin työllistämien henkilöiden suhteellinen osuus on pysynyt samalla aikavälillä myös melko vakaana - reilu 20 prosenttia kaikista työllisistä työskenteli kuntasektorilla vuonna Valtion työntekijöiden määrä oli korkeimmillaan runsas 10 prosenttia kaikista työllisistä 1990-luvun alussa, jonka jälkeen tämä osuus on lähes puolittunut 2010-luvulle tultaessa. Suurimpana yksittäisenä selittävänä tekijänä havainnolle on valtion liikelaitosten, kuten Valtionrautateiden ja Posti- ja telelaitoksen, yksityistäminen. 3 3 Lisää valtionyhtiöistä ks. esim. Junka (2010)
5 4 Kuva 1 Julkisen sektorin työntekijäosuudet v % 35.0 % 30.0 % 25.0 % 20.0 % 15.0 % 10.0 % 5.0 % 0.0 % Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Valtio Kunta Julkinen sektori Vuonna 2012 valtion sektorilla työskenteli yhteensä ja kuntasektorilla reilu työllistä. Valtion budjettitaloudessa työskenteli noin henkilöä. Budjettitalouden ulkopuolelle rajautuvat mm. yliopistot ja tietyt rahastot ja markkinattomia hyödykkeitä tuottavat osakeyhtiöt. Yhdessä valtio ja kunta työllistivät noin 28 prosenttia kaikista Suomen työllisistä vuonna Kuntasektorin ja valtion työntekijät poikkeavat toisistaan sekä koulutus- että palkkatasoltaan. Kuntasektorilla noin 20 prosenttia on suorittanut vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon, kun valtiolla vastaava luku on 40 prosenttia. Sen sijaan korkeintaan keskiasteen tutkinnon varassa kuntasektorilla työskentelevistä on noin 47 prosenttia, mutta valtiolla vain noin 30 prosenttia (kuva 2). 4 Valtion henkilöstötietoja tilastoi myös Valtiokonttori. Tilastokeskuksen ja Valtiokonttorin luvut saattavat hieman poiketa toisistaan johtuen poikkeavista tilastomääritelmistä ja luokitteluista.
6 5 Kuva 2 Koulutustaso kuntasektorilla ja valtiolla vuonna 2012 Valtio ja sosiaalirahastot Kunnat Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alempi korkea-aste Keskiaste Perusaste Lähde: SISU-mallin rekisteriaineisto 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % Koulutustasoerot sektoreiden välillä näkyvät myös palkkatasossa. Kuntasektorilla keskimääräinen palkkataso on työnantajasektoreista alin; keskipalkka on noin 17,8 euroa tuntia kohden tai reilu 3000 euroa kuukaudessa. Kunnallisesta henkilöstöstä hyvin merkittävä osa työskentelee terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai sivistystoimen hallinnonaloilla, joilla hoidetaan kuntien lakisääteisiä peruspalveluita. Valtiolla taas erityisasiantuntijatehtävät ovat yleisiä ja pääasiassa tämän seurauksena keskimääräinen palkkataso on jopa yksityistä sektoria korkeampi. Valtiolla keskimääräinen kuukausipalkka vuonna 2013 oli yli 3700 euroa, kun yksityisellä sektorilla se oli noin 3360 euroa. Keskimääräiset tunti- ja kuukausipalkat vuodelta 2013 on raportoitu taulukkoon 1. Suurimpia yksittäisiä työantajia valtiolla ovat puolustusvoimat, poliisitoimi, tutkimustoiminta oikeustoimi ja elinkeinotoiminnan palvelut. 5 Taulukko 1 Kokonaisansion keskiarvo työnantajasektoreittain vuonna 2013 Sektori/toimiala Kokonaisansion keskiarvo /työtunti /kuukausi Kaikki sektorit yhteensä 19, Yksityinen sektori 19, Kuntasektori 17, Valtio 23, Lähde: Tilastokeskuksen palkkarakennetilasto 5 Ks. esim. %5D%5B1%5D.pdf/d2cff297-0ced-4890-b9ce-79f2923c2c15
7 6 3 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET SUOMESSA Työvoimakustannuksilla tarkoitetaan työnantajalle työntekijästä aiheutuvia kuluja. Työvoimakustannus muodostuu palkasta ja sen päälle tulevista työnantajan vastuulla olevista maksuista. Valtiolla työskennellään enimmäkseen vaativissa asiantuntijatehtävissä ja maksetut palkat ovat tästä johtuen verrattain korkeita ja vääjäämättä myös työvoimakustannukset henkeä kohti ovat korkeammalla tasolla. Kuntasektorin työvoimakustannusten rakenne poikkeaa valtion rakenteesta siltä osin, että sosiaalimaksujen osuus työvoimakustannuksista on hivenen suurempi. Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen mukainen työvoimakustannusten keskimääräinen kulurakenne valtio- ja kuntasektoreille on eritelty taulukkoon 2. Taulukko 2 Valtio- ja kuntatyönantajan keskimääräiset kustannukset, prosenttia työvoimakustannuksesta Valtio, % Kunta, % Työnantajan työeläkemaksut 16,1 18,2 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 1,7 1,6 Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu - 2,4 Työnantajan tapaturmavakuutusmaksu 0,4 0,3 Muut työvoimakustannukset 2,3 1,3 Rahapalkka 79,5 76,2 Työvoimakustannus 100 % 100 % Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus 2012 Suurin yksittäinen työnantajan maksama henkilön palkkaamisesta aiheutuva maksu on luonnollisesti henkilön palkka. Keskimääräinen vuosipalkka valtiolla vuonna 2012 oli noin euroa ja kunnalla noin euroa. Palkan jälkeen toiseksi suurin työnantajamaksu oli työeläkemaksu. Valtiolla se oli vuonna 2012 keskimäärin 16,1 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksesta, kun taas kunnalla vastaava maksu oli keskimäärin 18,2 prosenttia. Valtion ja kunnan maksamat eläkemaksut määräytyvät hieman eri perustein kuntatyöntekijät noudattavat kunnallista eläkelaki (KuEL 6 ), kun taas valtiolla työskentelevät ovat valtion eläkelain piirissä (VaEL 7 ). Eläkemaksua peritään myös työntekijän bruttopalkasta eli todellisuudessa eläkemaksu on edellä mainittuja lukuja selvästi korkeampi. Vuonna 2015 työntekijän eläkemaksu on 5,70 % alle 53-vuotialle tai 7,20 % 53 vuotta 6 Ks. 7 Ks.
8 7 täyttäneille. Työeläkemaksun lisäksi muita työnantajamaksuja ovat mm. sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi työnantaja joutuu maksamaan työterveyshuollon kustannuksia, työsuhteen päättymisestä johtuvia kustannuksia, työvoiman koulutuskustannuksia, suoja- ja työvaatteiden hankintoja sekä työvoiman hankinnasta johtuvia kustannuksia. 4 LASKELMA IRTISANOMISEN KUSTANNUSSÄÄSTÖSTÄ Tämän keskustelualoitteen laskelmat työntekijän veroista ja maksuista on tehty SISUmikrosimulaatiomallilla, joka on staattinen mikrosimulointimalli. Mikrosimulaatiomallin avulla voidaan laskea tulonsiirtojärjestelmään tehtävien lakimuutosten tai toimenpiteiden vaikutuksia tulonjakoon sekä eri väestöryhmien taloudelliseen asemaan ja koko julkiseen talouteen. Työnantajan maksamat palkan sivukulut on arvioitu suoraviivaisemmin käyttäen hyväksi Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimusta. Työnantajamaksut ovat tasaveron kaltaisia maksuja, joten kokonaisaineiston käyttäminen yksilökohtaisen aineiston sijaan ei tuottane merkittävää harhaa laskelmien tuloksiin. Tässä luvussa aluksi tarkastellaan irtisanomisen kustannuksia ja säästöjä valtiolle ja kunnille, jonka jälkeen kyseinen kustannus erotellaan vielä osatekijöihin ja eri sektoreille. 4.1 Laskelman formaali kuvaus Tämän paperin laskelma on luonteeltaan osin dynaaminen, koska kustannuksia arvioidessa on pyritty ottamaan huomioon ajassa muuttuva työttömyyden todennäköisyys. Olkoon (työhön sidottu) nykyhetkeen diskontattu kokonaiskustannus julkiselle sektorille yhdestä työntekijästä ja vastaava kustannus työttömästä: (1) (2), missä on työllisen kustannus julkiselle sektorille periodilla, on työttömyyden kustannus, on diskonttotermi, on työllistymisen todennäköisyys ja on odotusarvo-operaattori. Nyt siis pitää sisällään julkisen sektorin työntekijälle
9 8 maksaman nettopalkan ja puolestaan henkilölle maksetut sosiaalietuudet nettomääräisinä. Edellä mainitut suureet pitää ottaa huomioon nimenomaan nettomääräisinä, koska bruttomääräisinä ne sisältäisivät julkiselle sektorille palautuvat verot ja veronluonteiset maksut kuten sosiaalivakuutusmaksut. Irtisanomisesta seuraava (kirjanpidollinen) hyöty, erotuksesta :, on mahdollista laskea (3). Kaavan (3) tulkinta on suoraviivainen. Irtisanomisen euromääräinen hyöty on summa tämän periodin irtisanomisen hyödystä ( ) ja työttömyyden todennäköisyydellä painotetusta odotetuista hyödyistä ( ). Odotettu irtisanomisen hyöty lasketaan jokaiselle aineiston relevantille henkilölle erikseen käyttäen sukupuoli-, ikä- ja koulutustasokohtaisia työttömyyden keston todennäköisyyksiä. Kuvaan 5 on piirretty keskimääräinen työttömyyden kesto sukupuolittain ja koulutusasteen mukaisesti. Marginaalista säästöä laskettaessa oletetaan julkisen talouden tehtävien ja siten työllisten määrän pysyvän pitkässä juoksussa vakiona, joten työttömyysjakson jälkeen henkilön oletetaan työllistyvän takaisin samalle sektorille. Kuva 3 Keskimääräinen työttömyyden kesto marraskuussa 2014, viikkoja Koulutus yhteensä 1 Alempi perusaste 2 Ylempi perusaste 3 Keskiaste 5 Alin korkea-aste 6 Alempi korkeakouluaste Naiset Miehet 7 Ylempi korkeakouluaste 8 Tutkijakoulutusaste 9 Koulutusaste tuntematon Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
10 9 4.2 Työnantajamaksut Laskelman ensimmäisessä vaiheessa lasketaan työnantajan maksama kustannus työntekijää kohden. Työnantajan kustannus koostuu työntekijän bruttopalkasta kaikkine lisineen ja korvauksineen sekä työnantajan palkan päälle tulevista kuluista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteella lasketut keskimääräiset työnantajamaksut on raportoitu taulukkoon 3 sekä valtion että kunnan osalta. Valtiolla työnantajamaksu on prosentuaalisesti pienempi kuin kuntasektorilla. Lisäksi valtio ei maksa lainkaan työttömyysvakuutusmaksua. Toisaalta valtiosektorilla palkkataso on kuntasektoria selvästi korkeampi. Yhteensä keskimääräiset työnantajamaksut valtiolla ovat noin 26 prosenttia bruttopalkasta kun taas kuntatyönantajan vastaava luku on 31 prosenttia. Taulukko 3 Työnantajamaksut julkisella sektorilla, /vuosi /vuosi Valtio Kunta Bruttopalkka Muut Työnantajan maksut työeläkemaksut Työnantajan sosiaaliturvamaksut Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan tapaturmavakuutusmaksu Muut työvoimakustannukset Yhteensä Työnantajamaksut Työntekijämaksut ja sosiaaliturva Tässä alaluvussa tarkastellaan työttömäksi jääneen henkilön kustannusta julkiselle taloudelle SISU-mikrosimulaatiomallin avulla. Työttömyyden näkyvä kustannus julkiselle sektorille syntyy a) alentuneen verotuoton kautta ja b) kasvaneen sosiaalimenon kautta. 8 Toisaalta palkkakustannusten aleneminen 8 Tässä tutkimuksessa sivuutetaan kysymys henkilön luomasta arvonlisästä koko kansantalouden tasolla hänen töissä ollessaan ja tarkastellaan vain työttömyydestä seuraavia näkyviä kustannuksia.
11 10 luo säästöä henkilön jäädessä työttömäksi julkisen sektorin työstä. Lopuksi, myös tulojen ja sitä kautta kulutuksen kautta pienentynyt kulutusvero otetaan huomioon seuraavassa alaluvussa. Mikrosimulaatiomallin käyttö tässä yhteydessä on hyödyllistä ainakin kahdesta syystä. Ensinnä mikrosimulaatiomallin pohja-aineisto on suhteellisen kattava ja se sisältää yksityiskohtaista tietoa muun muassa kotitalouden koostumuksesta, asumismuodosta, tuloista, työttömyyskassan jäsenmaksusta ja niin edelleen. Näitä tietoja tarvitaan, jotta voidaan arvioida työttömyyden kustannuksia henkilölle, joka jää työttömäksi. Toiseksi mikrosimulaatiomalliin on kuvattu yksityiskohtaisesti suomalainen lainsäädäntö, jolloin pystytään simuloimaan nykylainsäädännön pohjalta erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita. Itse analyysi tuotetaan siten, että ensiksi mikrosimulaatiomallin pohja-aineistoa muokataan. Työssä olevien henkilöiden työtulot nollataan ja henkilöt muutetaan työttömiksi. Laskelmassa ei tehdä oletusta työttömäksi jäämisen syistä, mutta minkäänlaisia työttömyysturvan karenssiaikoja ei simulaatioissa pyritä ottamaan huomioon. Korotettu työttömyysturva 9 jätetään myös tarkastelun ulkopuolelle, koska aineistossa ei ole riittävästi tietoja asian huomioimiseksi. Lisäksi oletetaan, että työttömyyskassaan kuuluvat henkilöt ovat oikeutettuja saamaan ansiopäivärahaa, kun taas kassaan kuulumattomat saavat oikeuden peruspäivärahaan. Aktiivisen työvoimapolitiikan kustannuksia ei tähän laskelmaan sisällytetä. Simulaation tulokset on raportoitu taulukoihin 4 ja 5. Taulukko 4 Keskimääräisten tulojen, verojen ja maksujen jaottelu valtion työntekijälle töissä ja työttömänä VALTIO /v Työllinen Työtön Työtön (diskontattu) Bruttopalkka valtiolla Työttömyyspäiväraha Verot Kunnallisvero ja Valtion tulovero maksut Kirkollisvero Yle-vero Sairaanhoitomaksut Sairausvakuutuksen päivärahamaksu Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu Käytettävissä oleva tulo Korotettua ansioturvaa voidaan maksaa, jos 1) työhistoria on riittävän pitkä tai 2) henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.
12 11 Taulukko 5 Keskimääräisten tulojen, verojen ja maksujen jaottelu kunnan työntekijälle töissä ja työttömänä KUNTA /v Työllinen Työtön Työtön (diskontattu) Bruttopalkka kunnalla Työttömyyspäiväraha Verot Kunnallisvero ja Valtion tulovero maksut Kirkollisvero Yle-vero Sairaanhoitomaksut Sairausvakuutuksen päivärahamaksu Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu Käytettävissä oleva tulo Taulukkoon 4-5 raportoidut luvut kertovat keskimääräisen vuosikohtaisen kokonaiskustannuksen yhtä valtiolta tai kuntasektorilta työttömäksi jäänyttä kohden. Henkilöt ovat kuitenkin vaihtelevia aikoja työttöminä, joten taulukoissa raportoidut luvut on tarpeellista diskontata vielä työttömyyden keston mukaan. Työttömyyden keston mukaan diskontatut luvut ovat taulukon viimeisessä sarakkeessa. Laskelmissa käytämme työttömyyden kestoa, joka on jaoteltu iän ja koulutusasteen mukaisesti (ks. myös kuva 3). Taulukko 6 Sektorikohtainen jaottelu irtisanomisen kustannuksista ja säästöistä työntekijän verojen ja maksujen osalta Irtisanomissektori Kuvaus valtio kunta Säästö, /v Valtionhallinto Bruttopalkka ja valtion tuloverotuoton muutos Paikallishallinto Bruttopalkka ja kunnallisverotuoton muutos Sosiaaliturvarahastot Työttömyyspäiväraha ja sosiaaliturvamaksujen muutos Kirkko ja Yle Kirkollis- ja Yle-veron muutos Yhteensä
13 12 Taulukkoon 6 on jaoteltu irtisanomisen kustannukset ja hyödyt verojen ja työntekijämaksujen osalta sektoreittain, kun yksi valtion tai kunnan työntekijä jää työttömäksi. Kun marginaalinen valtion työntekijä irtisanotaan, niin odotusarvomielessä valtionhallinnolle tästä syntyy selvää säästöä, liki euroa. Sen sijaan paikallishallinto menettää verotuloja lähes 3500 euroa, sosiaaliturvarahastojen maksukertymä puolestaan alenee liki euroa ja myös kirkollisvero -ja yleisradioverotuotto alenevat yhteensä noin 250 eurolla. Näin olleen summaamalla kaikki säästöt ja kustannukset yhteen saadaan tulokseksi, että yhden valtion työntekijän jäädessä työttömäksi, julkinen sektori kokonaisuudessaan säästää suorien työntekijämaksujen ja sosiaaliturvan kautta odotusarvomielessä liki euroa. Vastaavasti kuntasektorilla kuntasektorilta vähennettäessä yksi henkilö säästöä kertyy kuntasektorille liki euroa, mutta jälleen sosiaaliturvarahastot häviävät noin euroa, valtiohallinto vähän alle euroa ja kirkko ja Ylekin hieman. Edellä mainitut arviot ovat todennäköisesti yliestimaatteja sikäli, etteivät ne pidä sisällään esimerkiksi aktivointitoimista koituvia kuluja julkiselle sektorille tai muita vaikeammin mitattavia työttömyyden kustannuksia. Toisaalta arvio ei myöskään pidä sisällään esimerkiksi julkisen sektorin työvoimaresurssien vapautumisesta seuraavia positiivisia vaikutuksia yksityisen sektorin työmarkkinoiden toiminnalle. 4.4 Arvonlisäverotuoton muutos Kuten aiemmissa luvuissa on tullut esille, tämän paperin laskelmassa otetaan karkealla tavalla huomioon myös työttömyydestä seuraava arvonlisäverotuoton muutos. Muita kulutukseen kohdistua veroja kuten polttoaine- tai energiaveroja ei pyritä huomioimaan. Tulojen ja arvonlisäveron kausaalisen yhteyden estimointi on tämän tutkimuksen aihepiirin ulkopuolella. Sen sijaan pyritään ennemminkin estimoimaan yksinkertainen ennustemalli arvonlisäveron tuotolle kotitalouden käytettävissä olevien tulojen funktiona. Kuvaan 4 on piirretty Tilastokeskuksen kulutustutkimuksesta x-akselille kotitalouksien bruttotulot ja y-akselille maksettu arvonlisävero Kuvassa kotitaloudet on summattu kolmen havainnon kokoisiin soluihin. Kulutustutkimuksen populaatiopainoja ei ole kuvassa mitenkään huomioitu.
14 13 Kuva 4 Kotitalouden bruttotulojen ja maksetun arvonlisäveron välinen yhteys, x-akselilla kotitalouden bruttotulot ja y-akselilla maksettu arvonlisävero Lähde: Tilastokeskuksen kulutustutkimus Arvioidun lineaarisen regressiomallin parametriestimaatit, keskivirheet ja selitysaste on raportoitu alla olevaan taulukkoon. Lineaarisen mallin selitysaste on noin 75 % tienoilla, kun taas logaritmisen mallin selitysaste nousee hyvin lähelle 100 %. Taulukko 7 Arvonlisäverotuoton ja tulojen välinen yhteys, vasteena kotitalouden maksama arvonlisävero malli lin-lin log-log kotitalouden käytettävissä olevat tulot 0,082 (<0.001) (<0.001) (tai niiden logaritmi) R N Kuten edellisessä alaluvussa todettiin, valtiolla työskentelevän kotitalouden käytettävissä olevat tulot muuttuvat työttömyyden osuessa kohdalle noin pienemmiksi (diskontattu luku) eli käytettävissä olevat tulot pienenevät noin 94 %. Sovelletaan taulukon 8 mukaista log-log -mallia ja näin voidaan arvioida, että kotitalouden maksamat odotetut arvonlisäverot alenevat noin 950 euroa. Vastaavasti kunnalla työskentelevän kotitalouden käytettävissä olevat tulot muuttuvat euroa pienemmiksi työttömyyden seurauksena, jonka seurauksena arvonlisäverotuotto alenee noin 760 euroa.
15 Arvio kokonaiskustannuksesta Arvioon yhden valtiolta irtisanotun henkilön kustannuksesta julkiselle taloudelle päästään, kun yhdistellään edellisten alalukujen tulokset eli lasketaan yhteen (i) työnantajamaksujen muutos, (ii) työntekijän maksamien verojen ja veroluonteisien maksujen muutos, (iii) sosiaaliturvamenojen muutos ja (iv) arvonlisäverokertymän muutos. Sosiaaliturvamenon muutos pitää sisällään muutoksen työttömyysturvassa, asumistuessa, toimeentulotuessa ja päivähoitomenoissa. Keskimääräinen muutos on raportoitu taulukkoon 8. Taulukko 8 Keskimääräiset odotetut kirjanpidolliset säästöt yhdestä työttömäksi jääneestä henkilöstä koko julkiselle taloudelle Työvoimakustannusten muutos (alaluku 4.2) Työntekijämaksut (ml. palkka) ja sosiaaliturva (alaluku 4.3) Muutos maksetussa ALV:ssa (alaluku 4.4) Säästö koko julkiselle taloudelle yhteensä Valtio Kunta Työnantajan maksamilla maksuilla ei ole vaikutusta kokonaissäästöön, koska kyseessä on tulonsiirto julkisen talouden sisällä - julkinen työnantaja maksaa vakuutusmaksuja sosiaaliturvarahastoille. Sen sijaan työntekijän kustannuksissa saadaan aikaan säästöjä. Töissä ollessaan valtio maksaa työntekijälle keskimäärin noin euroa palkkaa vuodessa, kun taas työttömäksi jääneelle vastaavalle työntekijälle maksetaan noin euroa työttömyyspäivärahaa kunnes henkilö työllistyy uudelleen eli odotusarvomielessä noin euroa. Relevantti määre on kuitenkin käytettävissä oleva tulo, koska siitä on puhdistettu julkisen sektorin sisäiset tulonsiirrot. Valtion työntekijälle jää käteen keskimäärin euroa vuodessa, kun taas työttömäksi jääneelle maksetaan odotusarvomielessä euroa. Työttömyyden kustannus jakautuu toisaalta valtiolle ja toisaalta työttömyysvakuutusrahastolle. Kuntapuolella vastaavasti työntekijälle jää käteen keskimäärin euroa vuodessa ja työttömäksi jääneelle maksetaan korvauksia euroa kuukautta kohden. Lopuksi arvonlisäverokertymä alenee keskimääräisen valtiolla työskentelevän työntekijän (eli kotitalouden) tulojen alenemisen johdosta noin 950 euroa ja kunnalla työskentelevän työntekijän kohdalla 760 euroa. Kokonaisuudessaan valtiolle kertyy siis säästöä noin euroa, kun yksi valtion työntekijä siirtyy työllisyydestä työttömyyteen ja kunnalle säästöä kertyy noin euroa.
16 15 Henkilöstön vähentämisestä julkisen sektorin sisällä seuraa merkittävää tulonjakoa, joka on raportoitu taulukkoon 9. Valtiosektorin irtisanoessa työntekijän se luonnollisesti säästää palkkakulujen ja valtion veron erotuksen, joka on keskimäärin hyvin merkittävä summa, yli euroa. Sen sijaan sosiaaliturvarahastojen tulot vähenevät vakuutusmaksujen pienentymisen johdosta liki euroa. Kuntasektori ja kirkko ja Yle pääsevät pienimmillä kustannuksilla yhden valtion työntekijän irtisanomisesta; niiden tulot alenevat vain ja 250 eurolla. Kunnan työntekijän irtisanomisesta seuraava keskimääräinen julkisen sektorin säästö on valtiota pienempi, noin euroa. Kuntasektori säästää noin euroa, kun taas valtion verojen alenemisen vuoksi valtio menettää euroa, sosiaaliturvarahastot liki euroa ja kirkko ja Yle noin 190 euroa. Taulukko 9 Irtisanotusta seuraavat kirjanpidolliset kustannukset sektoreittain Irtisanomissektori Kokonaiskustannus, /kk Valtio Kunta Sosiaaliturvarahastot Kirkko ja Yhteensä Yle Kunta Valtio LOPUKSI Julkisen sektorin (marginaalisesta) irtisanomisesta seuraavaa kustannussäästöä suomalaisen lainsäädännön ja instituutioiden puitteissa ei ole aikaisemmin arvioitu yksilökohtaisen mikroaineiston avulla. Tämä tutkimus korjaa tämän vajeen suomalaisessa sosiaalipoliittisessa tutkimuskirjallisuudessa. Irtisanomisen kustannus on tärkeä arvioida monestakin syystä. Ensinnä on huomattava, että yhden julkisen sektorin työntekijän irtisanomisella on julkisten menojen alentumisen lisäksi vaikutusta myös julkisen sektorin sisäiseen tulonjakoon. Esimerkiksi irtisanottaessa valtion työntekijä, valtio säästää rahassa kyseisen työntekijän bruttopalkan ja häviää työntekijän valtiolle maksamien verojen erotuksen verran, mutta samalla myös kuntasektori häviää kunnallisveron pienenemisen verran ja sosiaaliturvarahastot sosiaalivakuutusmaksujen alentumisen verran. Analogia pätee tietysti myös muihin julkisen sektorin osasektoreihin. Tätä voi pitää jonkinnäköisenä julkisen sektorin irtisanomisen ulkoisvaikutuksena. Toiseksi julkisen sektorin irtisanomisille on Suomessa ensimmäistä kertaa tämän paperin myötä annettu konkreettinen (marginaali)säästö, ei vain yhden sektorin näkökulmasta vaan myös koko julkisen talouden perspektiivistä. Tämä paperi näyttää toteen sen, että kunkin yksittäisen sektorin kannalta irtisanomisen säästö on selvästi
17 16 suurempi kuin koko julkisen sektorin näkökulmasta. 11 Yhden irtisanotun työntekijän tapauksessa valtion havaittava hyöty on noin euroa ja kunnan euroa, mutta koko julkisen talouden kirjanpidollinen hyöty on runsas euroa eli noin viidennes valtion työntekijän tapauksessa ja vähän alle euroa kuntasektorin tapauksessa. Valtiosektorille kohdistuu siis keskimäärin noin 24 % säästöt suhteessa työvoimakustannukseen ja kuntasektorille vastaavasti noin 22 % säästöt. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu nimenomaan marginaalista säästövaikutusta, jolloin taustalla on oletus julkisen sektorin työllisyyspolitiikan muuttumattomuudesta. Tulokset olisivatkin erilaisia, mikäli julkisen sektorin työllisyyttä vähennettäisiin pysyvästi. Eritoten yhden julkisen sektorin työntekijän muuttaminen pysyvästi yksityisen sektorin työlliseksi olisi julkisen talouden tasapainon kannalta erittäin kannattavaa. Samalla edellä mainitun kaltainen politiikka implikoisi regiimin muutosta ja päätös olisikin selvä poliittinen arvovalinta siitä kuinka (ja mitkä) julkiset palvelut tuotettaisiin pienemmillä henkilöresursseilla. Kolmanneksi laajamittaisempia irtisanomisia perustellaan usein julkisen sektorin budjettisäästöillä. On kuitenkin pidettävä mielessä, että henkilöstöä vähentämällä voidaan näkyvien kustannusten kautta parantaa julkisen sektorin tasapainoa vain jonkin verran. Oletettavasti paljon merkittävämmät hyödyt on mahdollista saada tässä tutkimuksessa huomioon ottamattomilla tekijöillä kuten yksityisen sektorin aktiivisuuden ja innovaatiotoiminnan lisääntymisellä, markkinoiden toimivuuden ja markkinaneutraliteetin parantumisena ja pitkällä aikavälillä haitallisen tai turhan säätelyn purkamisella, kun julkisen sektorin tehtäviä järkeistetään pienemmän henkilöstömäärän vuoksi. 11 Julkisen sektorin työllisten määrän pienentämisen suhteellisen pieni rahallinen nettohyöty ei tietenkään tarkoita ettei julkisen sektorin työntekijöiden vähentäminen voisi olla järkevää. Suurella julkisen sektorin koolla on monia tunnettuja haittapuolia jos kohta jotain hyötyjäkin.
18 17 KIRJALLISUUS Junka, T. (2010) Valtioyhtiöt , VATT-tutkimuksia 155, (linkki). Kajanoja, J., Kauhanen, M. ja Tiainen, P. (2011) Uusi suunta työllisyyspolitiikkaan, teoksessa Taimio, H. (toim.): Hyvinvointivaltion suunta - nousu vai lasku? Helsinki: TSL, Tiainen, P. (2000) Työttömyyden kustannukset 1990-luvun Suomessa, Yhteiskuntapolitiikka YP 65 (2000):3, (linkki). Työnvälitystilasto, TEM (linkki) Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Työvoimakustannustutkimus. Tilastokeskus
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset
Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien
LisätiedotTyöeläkelaitokset julkisessa taloudessa
Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden
LisätiedotEläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia
Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013
Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
LisätiedotYksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta
Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
LisätiedotTASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS
TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä
LisätiedotSuomen verotus selkeästi
Suomen verotus selkeästi Avainsanat Vero: pakollinen maksu, jonka valtio kerää yhteiskunnan palveluita varten Veroprosentti: osuus, jonka työnantaja ottaa palkasta ja välittää Verohallinnolle Verohallinto:
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2012
Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2009
Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut
Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen
LisätiedotYrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
Lisätiedot1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä
1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.
LisätiedotRakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä
Luonnos VM/BO/RY 7.9. 2015 kello 17:06 1(5) Rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista toimenpiteistä Tässä muistiossa esitetään rakenneyksikön arvioita yksikkötyökustannuksia alentavista
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2011
Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.
LisätiedotPika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45)
VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO Budjettiosasto Kansantalousosasto 1.3.2016 Pika-arvio kilpailukykysopimuksen vaikutuksista (neuvottelutulos 29.2.2016 klo 00:45) Yksikkötyökustannukset - Paketin yksikkötyökustannusvaikutus
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LisätiedotEräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2013
Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2015
Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta
LisätiedotValtion eläkemaksun laskuperusteet 2010
VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan
LisätiedotVerottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,
LisätiedotJOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2018
Julkinen talous 2019 Verot ja veronluonteiset maksut 2018 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2018. Kertymä oli
LisätiedotPerustulohankkeen mikrosimulointituloksia
LIITE Perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehtojen esiselvitykseen Pertti Honkanen & Miska Simanainen Perustulohankkeen mikrosimulointituloksia Maaliskuu 2016 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan
LisätiedotPALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015
PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 27.11.2013 1) Palkka 2) Verotus 3) Hinnat PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.745 /v (3180 /kk) vuosittainen
LisätiedotKoulutus ja elinkaaritulot. Artikkeli 10/2019
Koulutus ja elinkaaritulot Artikkeli 10/2019 Artikkeli 10/2019 Kirjoittaja: Tomi Husa, asiantuntija, Akava Avainsanat: elinkaaritulo, koulutus, koulutuksen tuotto Päivämäärä: 2.9.2019 Yhteenveto Artikkelissa
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotYrittäjien tulot ja verot 2014. vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla
Yrittäjien tulot ja verot 2014 vuoden 2012 tulo- ja verotiedoilla 1 Saman tulotason yrittäjien ja palkansaajien verotuksen vertailu vuonna 2012 Yrittäjät Palkansaajat Tulot 44 974 44 974 - Siitä ansiotuloa
LisätiedotPositiivista puhetta isien perhevapaista. Turku
Positiivista puhetta isien perhevapaista Turku 21.11.2018 Perhevapaalaskelmat 20.11.2018 1 Lähde: Närvi, J. Isä hoitaa vai hoitaako? https://bit.ly/2uvctuh 20.11.2018 2 Esityksen nimi / Esittäjä 20.11.2018
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotTilastokatsaus 2:2014
Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla
LisätiedotKatsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011. Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta
Katsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011 Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta Lisätiedot Heli Möller 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.fi Äänekosken väkiluvun kehitys
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot
LisätiedotTilastotiedote 2007:1
TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa
LisätiedotVaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013
Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot
LisätiedotVäestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.
LisätiedotItäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto
Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto PIEKSÄMÄKI, HUONO-OSAISUUSTUTKIMUKSEN SEMINAARI 10.6.2015 TOPIAS PYYKKÖNEN JA ANNE SURAKKA Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,4 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 92,1
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
LisätiedotToimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio
Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista
LisätiedotKehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset
1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten
LisätiedotKunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen
070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat
LisätiedotKansantalouden visualisoiminen. Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337
Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Kansantalouden visualisoiminen Peter Tattersall, tj, Hahmota Oy peter@hahmota.fi 050 511 5337 Hahmota Oy:n tausta
LisätiedotKöyhyyden notkelmat. Pieksämäki Pekka Myrskylä
Köyhyyden notkelmat Pieksämäki 9-10.12.2015 Pekka Myrskylä Yritän seuraavassa määritellä vuoden 2013 työssäkäyntitilaston ja tulonjaon kokonaistilaston avulla niitä ihmisryhmiä, jotka maassamme elävät
LisätiedotMuuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta
Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
LisätiedotKunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?
1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hieman Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä
LisätiedotRANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat
RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere
LisätiedotPalkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta
Palkkamontun umpeenluonti kohti 1800 alinta palkkaa SAK:n tasa-arvoviikonloppu 8.-9.6.2013/Jarkko Eloranta Toimintaympäristön haasteet Väestön ikääntyminen Palvelujen kysyntä (eläkejärjestelmä, hoito-
LisätiedotTILASTOKATSAUS 3:2019
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014
01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja
LisätiedotKOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT
KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä
LisätiedotVerot ja veronluonteiset maksut 2017
Julkinen talous 2018 Verot ja veronluonteiset maksut 2017 Verokertymä kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2017 Korjattu 29.3.2018. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen
LisätiedotCase-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta. Harri Hietala VATES-säätiö
Case-laskelmat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden elinkaaresta Harri Hietala VATES-säätiö Kuntouttava työtoiminta Kunnilla velvollisuus järjestää kuntouttavaa työtoimintaa elämänhallinnan ja työllistymismahdollisuuksien
LisätiedotLuentorunko 5: Limittäisten sukupolvien malli
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Makromalleissa kotitaloudet ajatellaan usein dynastioina, joissa jälkeläisten hyvinvoinnilla sama paino kuin omalla. Toisinaan
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotEläketurvakeskus Muistio 1 (6)
Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia
LisätiedotVEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen
VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot
LisätiedotVÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010
Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotKeskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien
Lisätiedott i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste
Lisätiedot02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA
02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2011 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa edellisen vuoden
LisätiedotVEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU
Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään
LisätiedotKun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen
SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden
LisätiedotTyövoimakustannustutkimus 2012
Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Työvoimakustannustutkimus 2012 Tehdyn työtunnin kustannus työnantajalle 31,6 euroa vuonna 2012 Työvoimakustannukset olivat Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen
LisätiedotVerotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009
Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa
LisätiedotVuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 8.10.2015 Keskeistä vuodesta 2016 Suomen kansantalous supistui v. 2014 0,4%. Kuluvan vuoden
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN
LisätiedotValinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää
Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista
LisätiedotJulkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain
Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2012, 3. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä kasvoi edelleen heinä- syyskuussa Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2012
LisätiedotRekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka
Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan
LisätiedotNousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa. Heikki Tikanmäki Tampere
Nousevatko kunta-alan eläkemaksut pilviin? Pitkän aikavälin eläkelaskelman 2019 kertomaa Heikki Tikanmäki 16.5. Tampere Vastaus peruslaskelman mukaan: Eivät nouse 2 Maksu on kestävällä tasolla Pitkällä
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotPäijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015
Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020
LisätiedotHelsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotLisää matalapalkkatyötä
Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013
LisätiedotYksityisen sektorin kuukausipalkat
Palkat ja työvoimakustannukset 2012 Yksityisen sektorin kuukausipalkat Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan ansio oli 3 328 euroa lokakuussa 2011 Tilastokeskuksen mukaan yksityisen
LisätiedotVAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001
VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri
LisätiedotYritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet
Aineistokuvaus Yritys/toimipaikkakohtaiset henkilöstöominaisuudet Sisältökuvaus FLEED (Finnish Longitudinal Employer - Employee Data) -aineistosta on tutkimuskäyttöön muodostettu yritys- ja toimipaikkapohjaiset
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 12.5.2017 Taloudellinen katsaus, kevät 2017 28.04.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019
Lisätiedot