Saatteeksi... 0 JOHDANTO Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymiä... 2

Transkriptio

1

2 Sisällys Saatteeksi... 0 JOHDANTO Maakunnan nykytila ja kehitysnäkymiä... 2 Elinkeinoelämä... 2 Kaivosteollisuus... 2 Energia-ala... 3 Vienti ja maailmantalous... 3 Maaseutu ja maaseutuelinkeinot... 4 Liikennejärjestelmä ja tietoliikenne... 5 Osaaminen, koulutus sekä T&K- ja innovaatiojärjestelmä... 5 Työllisyys ja työmarkkinoiden toimivuus sekä syrjäytymisen ehkäisy... 6 Työttömyys... 7 Hyvinvointi, kulttuuri ja saamelaiskulttuuri... 7 Ympäristö ja kestävä kehitys... 8 Väestökehitys ja maahanmuutto... 9 Kuntatalous Maakuntaohjelman toteutuminen kilpailukykyä, yritystoimintaa ja työpaikkoja Vaikutusten arviointi ja toimenpiteiden kohdentuminen maakunnassa erilaisille alueille Laaja-alaisesti toteutettava yhteistyö Maakuntaohjelman toteuttaminen Toteuttaminen toimintalinjoittain TL 1: Pohjoisia teollisuustuotteita, matkailuelämyksiä ja energiaa TL 2: Innovaatioilla ja koulutuksella kilpailukykyä sekä työpaikkoihin osaajia TL 3: Maaseutuelinkeinot monipuolistuvat - tulonlähteitä kyliin TL 4: Hyvinvointia ensiluokkaisilla palveluilla ja kulttuurilla TL 5: Laatua liikennejärjestelmään TL 5: Laatua tietoyhteiskuntaan TL 6: Lappibrändistä kilpailuetua - viestintään tehoa Saamelaiskulttuuri Maakunnan kehittämisraha, Koheesio- ja kilpailukyky- sekä osaamiskeskusohjelma RAHOITUSTAULUKOT Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vaikutusten arviointi

3 SAATTEEKSI Maakuntavaltuustot ovat aikoinaan hyväksyneet Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman , jossa maakunnat ovat sitoutuneet ohjelmaasiakirjan mukaiseen kansalliseen vastinrahoitukseen valtion kanssa sovitun kuntaraharahoitusosuuden mukaisesti. Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen ohjelma esitettiin komissiolle, joka hyväksyi sen lopullisesti päätöksellään Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryhmä katsovat, että niillä ei olisi oikeutta ilman maakuntavaltuustojen hyväksyntää muuttaa valtion ja komission kanssa tehtyä sopimusta. Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryhmä arvioivat, että työ- ja elinkeinoministeriön esittämä sopimusten vastainen maakunnan yhteistyöasiakirjojen tarkistusesitys ja valtion vastinrahoituksen leikkaus vuosilta 2012 ja 2013 ei ole kuntarahoituksen osalta toteutettavissa nykyisessä taloustilanteessa. Lapin osalta on mahdotonta korvata puuttuvaa valtion rahoitusosuutta kuntatai muulla julkisella. Hallitusohjelman kuntiin kohdistuvat leikkaukset ja lisävelvoitteet johtavat väistämättä tilanteeseen, että vuosille 2012 ja 2013 on käytettävissä huomattavasti vähemmän rahaa myös kuntien omarahoitusosuuksiin hanketoiminnassa. Vastinrahoituksen leikkaaminen merkitsee Lapissa EU:n rahoitusosuuden leikkautumista ja siitä kokonaan luopumista. Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryhmä ovat arvioineet maakunnan yhteistyöasiakirjojen vuosien 2012 ja 2013 rahoitustarpeet ministeriön voimassa olleen budjettiesityksen mukaisesti ja edellä mainittuun viitaten pidättää oikeuden muutosten tekemiseen maakunnan yhteistyöasiakirjaan sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan , hyväksytyn valtion budjetin 2012 mukaiseksi. Rovaniemellä Hannes Manninen Hallituksen puheenjohtaja Esko Lotvonen Maakuntajohtaja

4 JOHDANTO MAAKUNNAN STRATEGIA LAPIN VISIO 2030 Vuonna 2030 Lappi on vetovoimainen, asukkaan pohjoinen menestyjämaakunta, joka tunnetaan luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikkaana, luovana ja kansainvälisesti arvostettuna kasvavien investointien alueena. Lappi antaa elämänvoimaa Lapin maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on Lapin kilpailukyvyn ja vetovoiman lisääminen sekä yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen. Päämääränä on luoda täällä jo asuvalle väestölle ja uusille muuttajille toimeentulon mahdollisuudet ja kääntää muuttotase positiiviseksi. Elinkeinopolitiikan strategiana on omiin luonnonvaroihin, vetovoimatekijöihin ja osaamiseen perustuen panostaa voimallisesti korkean jalostusasteen luonnonvara- ja energiateollisuuteen sekä globaalisti toimivaan matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Elinkeinojen kehittämisen rinnalla varmistetaan laadukkaat palvelut jokaiselle lappilaisille, mikä edellyttää kestävää ja vahvaa kuntataloutta. Lapin kunnat tekevät tuloksekasta yhteistyötä niin rakenteiden uudistamisessa kuin palvelujen tuottamisessa uusilla tavoilla. Lapin maakuntaohjelmaa toteutetaan kuudella toimintalinjalla: TL1 Pohjoisia teollisuustuotteita, matkailuelämyksiä ja energiaa TL2 Innovaatiolla ja koulutuksella kilpailukykyä sekä työpaikkoihin osaajia TL3 Maaseutuelinkeinot monipuolistuvat tulonlähteitä kyliin TL4 Hyvinvointia ensiluokkaisilla palveluilla, elinympäristöllä ja kulttuurilla TL5 Laatua liikennejärjestelmään ja tietoyhteiskuntaan TL6 Lappibändistä kilpailuetua viestintään tehoa Lisäksi maakuntaohjelmaan kuuluu saamelaiskäräjien laatima saamelaiskulttuurin kehittämisosio.

5 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma on alueiden kehittämislain mukainen lyhyen aikavälin toimenpideohjelma, joka valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla yhteistyössä kuntien, valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelmassa esitetään keskeisimmät maakuntaohjelmaa toteuttavat painotukset ja hankkeet. Toteuttamissuunnitelman valtionrahoitusta koskeva osuus on maakunnan esitys talousarvion laadintaa varten ja budjetin alueellisen kohdentumisen perustaksi. Suunnitelma ei ole viranomaisia lopullisesti sitova kannanotto esitettyjen hankkeiden toteuttamiseen, vaan päätökset syntyvät kunkin viranomaisen normaaleja hankevalmistelumenettelyjä noudattaen. Hankkeen esittäminen suunnitelmassa on aiesopimuksen luonteinen kanta yhteiseen kehittämistyöhön ja resurssien suuntaamiseen. Toteuttamissuunnitelmaa rahoitetaan kansallisin ja EUvaroin. Lisäksi Lapissa tärkeitä aluekehittämisen välineitä ovat Kolarctic ENPI CBC, Interreg IV A sekä Pohjoinen periferia ohjelma. (AKL) MAAKUNTASUUNNITELMA pitkä aikaväli visio, strategia ja kehittämistavoitteet toiminta ja alueidenkäyttö (MRL) valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA keskipitkä ja lyhyt aikaväli visio, strategia ja kehittämistavoitteet toiminnallinen kehittämisohjelma keskeiset hankkeet MAAKUNTAKAAVA pitkä aikaväli alueiden käytön periaatteet aluevaraukset yhteystarpeet valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA lyhyt aikaväli, valmistellaan vuosittain kehittämisen konkretisointi painotuksiksi/hankkeiksi maakunnan esitykset valtion budjettiin ja valtion budjettitalouteen vaikuttaminen neuvotteluasiat maakunnan ja ministeriöiden välisiin neuvotteluihin TAULUKKO 1: MAAKUNNALLINEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ. LÄHDE: TEM Vuosien toteuttamissuunnitelmien valmistelu käynnistyi 16.3 Helsingissä järjestettävällä strategiapäivällä. Toukokuussa 10.5 TEM järjesti Turussa toteuttamissuunnitelma-seminaarin. Alustavat tekniset ohjeet saatiin 19.4 sekä luonnos sisällöllisestä ohjeesta 7.7 osana ELYjen strategisten tulossopimusten laatimisohjetta. Lapissa kuntien hanke-esitykset kerättiin elokuun aikana. Lisäksi elo-syyskuun aikana toteutettiin kentän toivomana kuntakierros. Yhteistyössä Elyn kanssa järjestettiin kaksi suurempaa paikallista seminaaria 1.4 ja Näiden lisäksi syyskuussa työstettiin toimintalinjojen sisältöjä viranomaisista koostuvissa työryhmissä (8kpl). Työryhmien puheenjohtajat kokoontuivat Lisäksi Koko ohjelmien edustajat kokoontuivat Saamelaiskäräjiltä pyydettiin sähköpostitse kommentit saamelaiskulttuuria koskevasta asiakirjan osasta ja lisäksi Lapin liitossa järjestettiin laajempi saamelaiskäräjien kuuleminen kaikkien valmistuvien ohjelmien osalta. Valmistelun ohjausryhmänä on toiminut maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö. Toteuttamissuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksytty Lapin liiton hallituksessa

6 2 MAAKUNNAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMIÄ Lapissa vuoden 2011 alkupuoliskolla kehityksen veturina on edelleenkin ollut kaivostoiminta ja siihen liittyvät toimialat. Suurhankkeiden positiivisen vaikutuksen vuoksi paitsi elinkeinoelämä myös kunnat ovat hyötyneet positiivisesta tilanteesta ja vielä vuodelle 2012 siirryttäessä tulevaisuuden ennusteet ovat positiiviset. Lapissa kärkitoimialojen kehittämistä ohjaavat hyväksytyt strategiat matkailuun, teollisuuteen, liikennejärjeselmään sekä ilmastoon liittyen. Lisäksi vuoden 2012 aikana maaseutujen kehittämisen linjaukset uudistetaan, tietoliikennestrategia päivitetään sekä uudistetaan nuorten ohjelma. ELINKEINOELÄMÄ Lapin elinkeinorakenne on vahvasti palvelupainotteinen: työpaikoista lähes kolme neljäsosaa on palveluissa, joka viides jalostuksessa ja vajaa 6 % alkutuotannossa. Lapin elinkeinorakenteessa on tapahtunut 2000-luvun puolivälistä lähtien isoja muutoksia: työpaikat ovat vähentyneet mm. paperiteollisuudessa ja julkisella sektorilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä ja osuus työpaikoista on kasvanut. Maatilojen lukumäärä on laskenut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Lapin erityispiirteitä ovat porotalous ja Suomen mittakaavassa suuri lammastilojen määrä. Lapissa myös metsätalous on merkittävä tulonlähde: markkinahakkuut ovat kattaneet noin 80 % hakkuukertymästä, joten alalla on myös kasvupotentiaalia. Lapissa toimii hieman yli yritysten toimipaikkaa ja niiden henkilöstömäärä on yhteensä lähes Toimipaikoista 94 % työllistää alle 10 henkilöä. Yritysten toimipaikkoja on eniten kaupan, alkutuotannon, rakentamisen ja kuljetuksen toimialoilla. Henkilöstöllä mitaten suurimmat toimialat ovat teollisuus, kauppa, rakentaminen ja kuljetus ja varastointi. Erityisenä haasteena tulevaisuudelle Lapin yrittäjät näkevät tällä hetkellä osaavan työvoiman saatavuuden. Keskuskauppakamarin tekemän Alueiden kilpailukyky -selvityksen valossa Pohjoisen Suomen yrittäjät kaipaavat myös liikenneyhteyksiin, kuten rataverkkoon ja moottoriteihin kohennusta. Kaikkinensa Lapin kehitysnäkymät ovat niin elinkeinoelämän kuin työllisyydenkin osalta myönteiset pohjautuen kaivos- ja metalliteollisuuteen sekä matkailuun. Vuoden 2011 alkuvuoden aikana Lapin kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto sekä henkilöstömäärä kasvoivat yleisestä talouden heilahtelusta huolimatta. Liikevaihdon kasvu oli 13,6 prosenttia vuodentakaisesta, kun vastaava kasvu koko maan tasolla oli 12,2 prosenttia. Myönteisen kehityksen vetureina toimivat kaivostoiminta ja louhinta sekä metallituotteiden valmistus. Myös rakentamisessa liikevaihto kasvoi. Loppuvuoden 2011 aikana talouden epävarmat tulevaisuudennäkymät, korkojen odotettavissa oleva nousu sekä hallitusohjelman kirjaukset aiheuttavat epävarmuutta Lapin yrityskentässä ja julkisella sektorilla. KAIVOSTEOLLISUUS Epävarmuus talouden kehityksestä on näkynyt perusmetallien hintavaihtelun lisääntymisenä loppukesällä 2011 ja toisaalta kullan hinnan nousuna ennätystasolle. Lapissa kaivoshankkeet etenevät kuitenkin aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. Kevitsan kaivoksen rakentaminen etenee aikataulussa ja tuotanto käynnistyy vuoden 2012 alussa. Ruotsin Pajalassa kaivosrakennusten rakentaminen käynnistyy tänä syksynä ja Kolarissa Hannukaisen kaivosprojektin kannattavuusarviointi valmistuu vuo- 2

7 denvaihteessa Soklin apatiitin jalostusta valmistellaan Venäjällä tapahtuvan rikastuksen pohjalta. Suhangon hankkeen prosessitestausten tuloksia ja kannattavuusarviointia odotettaan vielä tänä vuonna. Kemin kromikaivoksen ja ferrokromitehtaan laajennus on käynnissä ja Kittilän kultakaivoksen ja Kevitsan monimetallikaivoksen laajennuksia valmistellaan. Lapissa on laajoja malminetsintäkohteita, joista Anglo American Sodankylän Sakatin hankkeen tuloksia kuullaan FEMkonferenssissa Levillä Uusi kaivoslaki astui voimaan ja samalla aloitti toimintansa myös Rovaniemellä Tukesin kaivoslupia käsittelevä yksikkö. Viime vuosina syntyneen kaivoslupien ruuhkan käsittely vie aikaa, vaikka lupakäsittelyn resursseja on lisätty. Kaivosteollisuuteen syntyy lähivuosina arviolta uutta työpaikkaa pääasiassa Pohjois- ja Itä-Suomeen. Koulutuksen kehittämiseen panostetaan etenkin Oulun yliopistossa sekä Lapin, Kainuun ja Oulun seudun ammattikorkeakouluissa ja ammattiopistoissa. Kokeneiden kaivosinsinöörien ja geologien saatavuudessa esiintyy ongelmia. Kaivostyöntekijöiden työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen on ollut riittävästi halukkaita. ENERGIA-ALA Lapin runsaat energiavarat ovat pitkään mahdollistaneet energiantuotannon maakunnan omien tarpeiden lisäksi myös muulle Suomelle. Lapissa hyödynnetään runsaasti vesivoimaa, sekä paikallisia puupolttoaineita, turvetta ja metsäteollisuuden jäteliemiä. Tällä hetkellä Lappi on sähköntuotannon suhteen hieman yliomavarainen, ja sähköntuotannossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 %. Energia-ala on kaivosteollisuuden rinnalla merkittävästi kehittyvä ala Lapissa. Lapissa on viime vuodet varauduttu ydinvoimalan rakentamiseen Pohjois-Suomeen. Fennovoima ilmoitti rakentavansa ydinvoimalan Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle Pyhäjoelle. Ydinvoimalan vaikutukset Lapin talous- ja työllisyyskehitykseen ovat myönteiset tässäkin vaihtoehdossa. Rovaniemelle rakennettava Mustikkamaan biovoimalahanke toteutuu Rovaniemen Energian ja Oulun Energian yhteistyönä. Lisäksi Kemiin on sijoittumassa biodiesellaitos. Hankkeiden välitön työllistävä vaikutus on satoja henkilöitä ja välilliset vaikutukset ulottuvat raaka-ainehankinnan osalta laajalle Lappiin. Lapissa panostetaan tulevina vuosina alueen luonnonvaroihin ja osaamisen kehittämiseen, erityisesti korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuuteen eli metsä- ja metalliteollisuuteen, kaivostoimintaan ja energiatuotantoon sekä matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Kasvavia toimialoja ovat matkailu, metallien ja metallituotteiden valmistus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä virkistys- ja kulttuuripalvelut. Laskevia toimialoja puolestaan ovat perusmaatalous, julkinen hallinto sekä maanpuolustus ja järjestötoimi. Elinkeinorakenteen muutos jatkuu ja yksityissektorin ja yritysten osuus työpaikoista nousee edelleen julkisen sektorin palvelurakennemuutoksen myötä. VIENTI JA MAAILMANTALOUS Lapin teollisen toiminnan painopiste on Kemi-Tornion alueella. Teollisuuden veturit ovat alueen suurteollisuus, Outokummun terästehdas sekä Stora Enson, Metsä-Botnian ja M-realin paperi- ja sellutehtaat. Liikevaihdolla mitattuna metallien jalostus on suurin toimiala. Paperin-, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus on liikevaihdoltaan toiseksi suurin toimiala. Rakentaminen on liikevaihdolla mitaten kolmanneksi suurin toimiala. Suurteollisuus veturina Lappiin on kehittynyt osaava metallituotteiden valmistukseen ja teollisuuspalveluihin erikoistunut PK- yritysten joukko. Kansainvälisen talouden jatkuva ja nopea muutostila sekä innovatiivisuuden ja osaamisen vaatimukset asettavat uusia haasteita Lapin yritysten toiminnalle, kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yritysten kan- 3

8 sainvälinen toimintaympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Mahdollisessa taantumatilanteessa ensiksi kärsivät Lapissa vientiteollisuus alihankintatoimintoineen ja rakentaminen, myöhemmässä vaiheessa palvelut ja kauppa. Aasian kehittyvien markkinoiden painoarvo on kasvanut ja niiden merkitys tuotannossa, innovaatiotoiminnassa ja osaamisen kehittämisessä on noussut kilpailemaan vakavasti perinteisten teollisuusmaiden kanssa. Tällä on ollut huomattavia vaikutuksia eri alojen arvoverkostoihin ja myös lappilaisten yritysten toimintaan. Matkailu on jo pitkään ollut yksi Lapin kärkitoimialoista. Lapilla on luonnonolosuhteidensa puolesta loistavat edellytykset vetovoimaiseksi matkailualueeksi ja Lappi on hyödyntänyt näitä vahvuuksiaan menestyksekkäästi kuluneina vuosikymmeninä. Matkailuelinkeino on kasvanut ja kehittynyt voimakkaasti. Matkailun aluetaloudellinen merkitys maakunnassa on huomattava. Vetovoimaisimmat matkailukohteet ovat sijoittuneet maakuntakeskuksiin tai tuntureille, keskelle harvaanasuttua maaseutua. Matkailun kehitys on auttanut kuntia ja kyliä säilyttämään ja jopa lisäämään palvelujen tarjontaa, mikä on hyödyttänyt myös paikallisväestöä. Matkailualalle syntynyt yritystoiminta on tuonut työtä ja toimeentuloa pienille paikkakunnille, sekä saanut aikaan positiivisia kerrannaisvaikutuksia myös muille toimialoille. Lapissa majoitus- ja ravitsemistoimialan liikevaihto oli vuonna 2009 noin 300 miljoonaa euroa. Nopeimmin on kuitenkin kasvanut ohjelmapalveluihin liittyvien toimialojen liikevaihto. MAASEUTU JA MAASEUTUELINKEINOT Lapin maaseutu on kokenut isoja muutoksia menneiden vuosikymmenten aikana. Lapissa on noin 300 kylää, joista hieman yli puolessa toimii rekisteröitynyt kylätoimintaa edistävä yhdistys. Lapissa maaseutualue on iso ja etäisyydet poikkeuksellisen suuria. Suurin osa maaseudusta on harvaan asuttua, jossa väestö on vähentynyt ja palvelut ovat supistuneet. Toisaalta harvaan asuttu maaseutu omaa suuren kehityspotentiaalin kaivos-, energia- ja luonnontuoteteollisuudessa sekä matkailussa. Lapin maaseutualueiden elinvoimaisuuden parantamiseksi ja palvelujen turvaamiseksi tarvitaan konkreettisia erityistoimia, jotta lähitulevaisuuden tuomiin investointeihin saadaan työvoimaa. Aktiivimaatiloja on vielä noin Maatalouden myyntituloista edelleen 80 prosenttia tulee maidosta. Maidonlähettäjätilojen määrä on vähentynyt ja tilakohtainen tuotanto kasvanut. Maidon lisäksi naudanlihan osuus Lapin maatalouden myyntitulosta on hieman alle viidesosa. Lammastiloilla on yhteensä noin uuhta. Maatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan merkitys on hieman suurempi kuin maassa keskimäärin. Metsätalousmaata Lapissa on 9,1 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotantoon käytettävää metsämaata 5 miljoonaa hehtaaria. Valtio omistaa metsämaasta 55 prosenttia. Metsätalous työllistää noin henkilöä. Tulevaisuudessa puuta tullaan käyttämään enenevässä määrin myös energiantuotantoon perinteisen metsäteollisuuden rinnalla. Luonnontuoteala omaa monipuolisen raaka-aine- ja tuotepotentiaalin. Tällä hetkellä Lapin luonnontuotealalla toimii muutamia kymmeniä yrityksiä ja osuuskuntia ja ala työllistää noin 600 henkilötyövuotta. Lapin sisävesillä toimii noin 70 ammattikalastajarekisterissä olevaa kalastajaa. Porotalouden tuotto perustuu alkutuotannon osalta pääosin poronlihan myyntituloihin, mutta myös liitännäiselinkeinojen, kuten matkailun, jatkojalostuksen ja käsitöiden tuotto on merkittävä. Porotalous työllistää Lapin alueella noin henkilötyövuotta. Lisäksi liitännäiselinkeinojen välillisten vaikutusten työllistävyys on huomattava. Poron ja porokulttuurin merkitys Lapin imagolle ja maakunnan syrjäisempien alueiden asuttuna pitämiseksi on tärkeä. Toimintaedellytyksiä uhkaavat maasuurpetokantojen vahvistuminen sekä kilpailevien maankäyttömuotojen vaikutukset laitumille. Maaseudun kylien osalta kehitys on ollut huolestuttavaa jo pitkään. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön muuttaessa työn perässä muualle, on pienenevien kylien asukkaiden peruspalveluiden järjestäminen käynyt haasteelliseksi. Esimerkiksi koulu-, posti- ja kauppapalvelut ovat monissa kylissä joko loppuneet tai hoidettu uusilla keinoilla. 4

9 Tulevaisuudessakin maaseudulla asumisen mahdollistamia palveluita on tarve toteuttaa perinteisten mallien lisäksi entistä useammin uusien toimintamallien sekä uusien teknisten ratkaisujen avulla. Asianmukaisten tietoliikennepalvelujen toimivuus ja saatavuus asukkaille kohtuuhinnalla koko maakunnan alueella on tärkeimpiä hoidettavia asioita kahden seuraavan vuoden aikana. LIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA TIETOLIIKENNE Liikennemäärien kasvu ja rahoituksen vähenemisestä johtuva tiestön kunnon heikkeneminen heikentää liikennejärjestelmän toimivuutta. Päätieverkko pystytään pitämään liikenteen tarpeita vastaavassa kunnossa. Rahoituksen niukkuudesta johtuva pääasiallinen keino liikenneturvallisuuden parantamiseksi on nopeusrajoitusten alentaminen. Rahoituksen niukkuus pakottaa muuttamaan vähäliikenteisimpiä maanteitä yksityisteiksi ja karsimaan liikennettä palvelevia varusteita. Kaivostoiminnan kehittymisen tarvitsemat uudet liikenneyhteydet parantavat koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Meriväylien syventäminen mahdollistaa suurempien laivojen pääsyn satamaan, mikä alentaa kuljetuskustannuksia. Rataverkon laajentaminen ja parantaminen sekä sähköistyksen lisääminen palvelevat myös matkailuliikenteen tarpeita. Väestön keskittyminen ja ikääntyminen vähentää joukkoliikenteen käyttäjiä ja itsekannattavaa liikennettä joudutaan lopettamaan. Valtion rahoitus joukkoliikenteen järjestämiseksi ei riitä korvaavien yhteyksien hankintaan, joten maaseudun joukkoliikenteen vuoroja lakkaa tai siirtyy kuntien hankittavaksi. Lapin ELY-keskus tukee kuntien palveluliikenteen käynnistämisessä. Palveluliikenne voi toimia säännöllisen aikataulun mukaisesti tai kutsuliikenteenä. Vuoteen 2015 mennessä valtakunnallisena tavoitteena on turvata 100 Mbit/s kaksisuuntaiset laajakaistayhteydet lähes kaikille kansalaisille ja yrityksille vakituiseen asuin/toimipaikkaan. Hajaasutusalueen laajakaistayhteyksiä tuetaan valtion ja EU-varoin. Vuoteen 2015-mennessä hankkeen pitäisi olla valmis. Tällä hetkellä näyttää, että hanke ei Lapin osalta ehdi määrä-ajassa valmistua vaan toteutusaika jatkunee. Haja-asutusalueen laajakaistahanke tukee myös nk. markkinaehtoisten alueiden laajakaistayhteyksien kehittymistä. Operaattoreiden kiinnostua haja-asutusalueiden ja myös markkinaehtoisten kylien kuiturakentamiseen näyttää tällä hetkellä vähäiseltä. Lapin kunnilla tuleekin olemaan merkittävä rooli kiinteiden yhteyksien rakentamisessa. Myös valtakunnallisen laajakaistahankkeen välitarkastelussa etsitään uusia keinoja hankkeen edistämiseksi. Tele-operaattorit ovat juuri nyt panostamassa langattomien yhteyksien parantamiseen ja on odotettavissa, että mobiilit yhteydet kehittyvät nopeasti tulevina vuosina. OSAAMINEN, KOULUTUS SEKÄ T&K- JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄ Koulutuksen ja osaamisen lähtötilanne on Lapissa kohtalainen, sillä oppilaitosverkko on varsin kattava aina perusopetuksesta korkea-asteen koulutukseen ja Lapin väestön koulutustaso onkin noussut koko ajan, ja vuonna 2009 tutkinnon suorittaneita oli 65,2 prosenttia Lapin väestöstä. Haasteena on perusopetuksen tasa-arvoisuuden ja laadun säilyttäminen maakunnan kaikissa osissa. Peruskoulun päättävän ikäluokan supistuessa on vaarana, että niin lukio- kuin ammatillisen koulutuksenkin tarjonta supistuu tai jopa lakkaa kokonaan suuressa osassa Lappia. Tämä johtaa kuntien osalta ongelmiin nuorten perheiden houkuttelussa. 5

10 Toisen asteen koulutuksen verkoston säilyttäminen on tärkeää niin koulutetun työvoiman riittävyyden varmistamiseksi kuin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tieto ja viestintäteknologian avulla voidaan jossain määrin tukea opetusta, edistää tasa-arvoisia koulutuspalveluja sekä lieventää etäisyyksistä aiheutuvia ongelmia. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan edelleen myös rakenteellisia toimenpiteitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla koulutukseen esitettyjä vähennyksiä ammatillisen ja ammattikorkeakoulutuksen osalta ei voida Lapin kannalta pitää hallittuna vähennyksenä kun samalla myös määrärahaleikkaukset ovat mittavia. Koulutustarjonnan tulee perustua alueen ja elinkeinoelämän työvoima- ja muihin tarpeisiin. Lapin innovaatioympäristön strateginen tavoitetila on, että Lapissa toteutetaan laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa ja innovaatiopotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Lapin korkeakoulut ja sektoritutkimuslaitokset ovat profiloituneet ja toimivat yhteistyössä yritysten kanssa synnyttäen uutta yritystoimintaa. Innovaatiopalvelujen näkökulmasta kehitetään edelleen yrityksille suunnattuja palveluja ja palveluprosesseja. Kehittämisessä huomioidaan, että tutkimuslaitokset voivat toimia yrityksille uuden kansainvälisen tiedon tuottajina. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten osaamista voidaan kehittää siten, että ne voivat toimia kansainvälistymisen kumppaneina alueen pk-yritysten innovaatiotoiminnassa. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyydellä innovaatiotoiminnassa on paljon kehittymispotentiaalia. TYÖLLISYYS JA TYÖMARKKINOIDEN TOIMIVUUS SEKÄ SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Maakunnan ikärakenteesta johtuen työvoimasta poistuu lähivuosina huomattavan paljon työvoimaa. Vuosien aikana työvoimasta poistuu yhteensä noin ja työllisistä noin henkilöä. Suuren poistuman vuoksi uusia työntekijöitä tarvitaan myös niille aloille, joilla työvoiman kokonaismäärä ei kasva. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa. Tietyissä ammateissa on työvoiman ylitarjontaa ja toisaalta tietyissä ammateissa on pulaa työnhakijoista. Usein ongelmana on, että työnhakijoiden osaamistaso ei vastaa työpaikkojen vaatimuksia ja myös alueellista kohtaamattomuutta on. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen näkyy mm. englannin kielen osaamisen vaatimuksina jo työvoiman rekrytointivaiheessa. Osaavan työvoiman saatavuusongelmat ovat selkeä uhkatekijä alueen elinkeinoelämälle, suurhankkeiden toteuttamiselle ja yritysten kasvulle ja kehitykselle. Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää lappilaisten aktivoimista alueen sisäiseen liikkuvuuteen. Lisäksi Lappiin tarvitaan työvoimaa muualta Suomesta ja tietyillä aloilla myös ulkomailta. Pohjoisten alueiden, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteistyötä työvoiman saatavuudessa, erityisesti suurhankkeisiin liittyen, tulee tiivistää. Työmarkkinoiden tarpeista lähtevän maahanmuuton edistäminen on yksi mahdollisuus saada osaavaa työvoimaa ja parantaa Lapin kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää jatkuvaa yrityslähtöistä ennakointia ja yritysyhteistyötä sekä yritysten nykyisen että uuden rekrytoitavan henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työelämälähtöinen koulutuksen suuntaaminen ja kehittäminen on sekä perus- että täydennyskoulutuksen haasteena kaikilla koulutusasteilla koulutuksen toteuttamistavasta riippumatta. Lapin työllisyyden odotetaan paranevan lähivuosina. Elinkeinoelämän myönteisistä kehitysnäkymistä sekä työvoiman suuresta poistumasta johtuen työvoiman kysyntä lisääntyy. Uusimman ETLAn alueennusteen mukaan työllisten määrä lisääntyy Lapissa vuosina noin 3 000:lla ja työllisyysaste nousee noin 6 prosenttiyksiköllä. Ennusteen mukaan työllisyysaste on vuonna 2015 Lapissa noin 67 % (koko maa 72 %). Työllisyyttä lisääviä toimialoja ovat erityisesti kaivannaistoiminta, rakentaminen, kauppa, kuljetus, liike-elämää palveleva toiminta sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Lapissa vireillä olevien hankkeiden valossa kehitysnäkymät ovat tietyillä toimialoilla ETLAn ennustet- 6

11 ta myönteisempiä. Työllisyyden odotetaan kasvavan lähivuosina myös matkailussa ja metalliteollisuudessa. TYÖTTÖMYYS Työttömyys on alentunut edelleen vuonna 2011 ja työttömien määrä lähenee vuoden 2008 tasoa. Kesäkuussa 2011 työttömiä oli Lapissa noin ja työttömien osuus työvoimasta 12,7 % (koko maa 9,2 %). Myös rakennetyöttömien kokonaismäärä on kääntynyt laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyy edelleen vuositasolla. Nuorten työttömyyden väheneminen on nopeutunut vuonna Osalla nuorista työttömyys on kuitenkin päässyt pitkittymään, koska taantuma vaikeutti erityisesti vuosina ammattiin valmistuneiden nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille. Työttömyyden alenemisen arvioidaan jatkuvan vuonna Erityisinä haasteina ovat sekä rakennetyöttömyyden kasvun estäminen että osaavan työvoiman saatavuus työvoimaa lisääville aloille. Ulkomaalaisten työllisyysaste on muuta väestöä selkeästi alempi. Lapin ulkomaalaisväestön työllisyysaste on alle 40 prosenttia. Ulkomaalaisten työttömyys on Lapissa edelleen lähes kolmanneksen muuta väestöä korkeampaa. HYVINVOINTI, KULTTUURI JA SAAMELAISKULTTUURI Hyvinvointi- ja terveyserojen arvioidaan lähivuosina kaventuvan, mutta ne vaihtelevat kuntien ja väestö- sekä ikäryhmien välillä. Syrjäytymisuhkia esiintyy asuinpaikasta riippumatta ja uusia syrjäytymisriskejä syntyy väestöllisten ja yhteiskunnan muutosten myötä. Uusia syrjäytymisriskin muotoja ovat vuorovaikutus-, informaatio- ja kommunikaatioköyhyys. Hyvä peruskoulu- ja päivähoitopalvelujen saatavuus ja laatu luovat edellytykset ammattitaitoisen henkilöstön hakeutumiseen töihin ja asettumiseen asumaan Lappiin perheineen. Lapissa keskeisiä perusopetuksen haasteita ovat toisaalta lapsi- ja nuorisoikäluokkien alueellisesti epätasainen kehitys ja toisaalta monen Lapin kunnan epätasaiset mahdollisuudet perusopetuksen järjestämiseen. Erityisiä lasten ja nuorten asuinkunnasta johtuvia hyvinvoinnin riskitekijöitä ovat kouluverkon harveneminen, koulumatkojen pidentyminen, koulurakennusten heikkenevä kunto ja oppilashuoltopalvelujen riittämättömyys. Maaseudulla pitkistä koulumatkoista aiheutuva rasitus sekä harrastusten ja ikätovereitten vähäisyys voivat myös vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin. Hoitoon pääsyn ja perusterveydenhuollon vahvistamisen osalta Lapin suurin ongelma on kaikissa kunnissa vakinaisten lääkärien vaje. Vain kahdessa kunnassa kaikissa viroissa ovat toimineet vakituiset lääkärit. Kolmessa kunnassa lääkäripalvelut on ulkoistettu johtavaa lääkäriä lukuun ottamatta. Vanhuspalvelujen osalta Lapissa on meneillään useita kehittämishankkeita, joiden avulla tuetaan vanhusväestön oikeutta arvokkaaseen elämään niin koti- kuin laitoshoidossa. Lapin maakunnan kehittämisen tavoitteeksi on lappilaisten hyvinvoinnin osalta asetettu, että lappilaisten ihmisten hyvinvointi-indikaattori on maan keskimääräistä korkeampi. Aktiivisella liikuntamyönteisellä elämäntavalla ja kolmannen sektorin järjestötoiminnalla on suuri merkitys hyvinvointiin. Ihmisistä tullaan pitämään huolta kaikissa elämänvaiheissa ja tilanteissa. Lappi antaa asukkailleen elämänvoimaa, arjessa jaksamista ja uudistumiskykyä. Lapissa keskeisiä kulttuuritoimijoita ovat museot, teatterit ja harrastajateatterit, orkesterit, kulttuuritalot, seurantalot, vapaan sivistystyön oppilaitokset, musiikkioppilaitokset. Suhteutettuna väkimäärään näitä kaikkia toimijoita on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin lukuun ottamatta musiikkioppilaitoksia ja kulttuurialan yrittäjiä. Selittävänä tekijänä on maakunnan laajuus sekä aktiivinen kolmannen sektorin kulttuuritoiminta. Kunnallisella tuella on suuri merkitys kulttuuripalvelujen tuottamisessa. 7

12 YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS Ympäristöön tuleva kuormitus pysyy Lapissa suhteellisen vähäisenä tulevaisuudessakin. Liikenteestä, teollisuusprosesseista, maataloudesta ja jätteistä ilmaan tulevat hiilidioksidi-, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöt säilyvät samalla tasolla. Ilmanlaatu alueella on pääosin hyvä. Teollisuuden vesistökuormitus on laskenut, mutta yhdyskuntien typpikuormitus on lisääntynyt, mikä johtuu liittyjämäärien kasvusta. Valtaosa Lapin järvistä ja joista on hyvässä tilassa. Lapin maa-alasta on suojeltu eri tavoin lähes 30 %. Suojelualueet painottuvat Ylä- ja Tunturi-Lappiin. Erilaisten ympäristöä muuttavien hankkeiden kirjo on laaja. Lapissa ajankohtaisia ovat mm. matkailurakentaminen, malminetsintä ja kaivostoiminta, tie- ja rautatiehankkeet, tuulivoimahankkeet sekä turvetuotanto. Hankkeet edellyttävät kattavia vaikutusten arviointeja ja aktiivista kaavoitusta niin maakunta- kuin kuntatasollakin. Kaavoituksen perustaksi on tehtävä riittävän kattavat luonto- ja muut ympäristöselvitykset. Kaavoitusratkaisujen vaihtoehtojen vaikutukset on arvioitava, näin turvataan parhaiten myös luonnon monimuotoisuus. Luonnonsuojelua edistetään vapaaehtoisuuteen perustuvalla Metso -ohjelman toimenpiteillä, joilla lisätään metsien monimuotoisuutta ylläpitäviä alueita. Lapin matkailun ilmiömäinen kasvu on perustunut alueen luontoon. Matkailijoiden odotuksissa Lappi edustaakin puhdasta luontoa yhdistettynä nykypäivän mukavuuksiin. Tämän myönteisen imagon turvaamiseksi tarvitaan jatkossakin laadukasta maankäytön suunnittelua, maiseman ja luonnonarvojen huomioimista sekä vesihuollon turvaamiseen tähtääviä hankkeita. Kansainväliset painotukset korostuvat Lapin sijainnin vuoksi ja monet ympäristökysymykset ovat luonteeltaan rajat ylittäviä. Kansainväliset hankkeet, kuten Kolarin kaivos ja Sokli, lisääntyvä tiedon tarve ja kansainvälisten päätösten perusteella määriteltyihin tavoitteisiin pääseminen edellyttävät eri maiden yhteistyötä erityisesti raja-vesistöjä koskevissa asioissa, raja-alueilla sijaitsevien luonnonsuojelualueiden seurantaan, hoitoon ja käyttöön liittyvissä kysymyksissä, luontomatkailun kehittämisessä kestävän käytön periaatteiden mukaisesti sekä hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyissä. Rajavesistöyhteistyö perustuu valtiosopimuksiin, joiden hallinnointia varten on perustettu komissioita. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio toimii hallitusten välisenä yhteistyö- ja yhteyselimenä rajavesistöjä ja niiden asukkaiden elinympäristöä koskevissa kysymyksissä. Hallinnoinnista vastaavat alueelliset ympäristöviranomaiset. Myös Ruotsin ja Venäjän kanssa Suomella on rajavesistöyhteistyötä koskevat sopimukset ja komissiot. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaan muodostettuja kansainvälisiä vesienhoitoalueita on Lapissa kaksi: Tornion-Muonionjoen vesistö Ruotsin kanssa ja Jäämereen laskevat vesistöt yhdessä Norjan kanssa. ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta on tullut aikamme suurimpia haasteita koko ihmiskunnalle. Ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä noin 80 prosenttia on peräisin energian tuotannosta ja kulutuksesta, mukaan lukien liikenne. Viimeisimpien tutkimustulosten mukaan ilmastonmuutoksen arvioidaan etenevän nopeimmin maapallon pohjoisimmilla alueilla. Lapissa ilmastomuutoksen välittömimmät vaikutukset liittyvät lämpötilan nousuun, lumivarmuuden heikkenemiseen sekä vesisateiden lisääntymiseen. Poikkeukselliset sääolot ja vesitilanteet ovat osoittaneet, että varautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin vesioloissa (tulvat, vesihuollon häiriöt) on parannettava. Tämä on tarpeen sekä 8

13 vesistöjen käytön ja hoidon sekä yhdyskuntien elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta. Keskeiset tavoitteet liittyvät tulvariskien hallintaan ja vesihuollon erityistilanteisiin varautumiseen. Vaikutukset hiilidioksidipäästöihin riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon metsäenergiaa käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Ilman puupolttoaineiden voimakasta käytön lisäämistä sähkön ja lämmöntuotannon päästöt kasvavat Lapissa vuoteen 2030 mennessä hieman nykytasosta. Puupolttoaineiden tehokkaalla hyödyntämisellä on päästöjä mahdollista vähentää noin % nykytasosta. Paikallisen uusiutuvan energian tuotannon lisääminen strategiassa esitetyllä tavalla tukee myös merkittävästi Suomen ja EU:n ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteiden toteutumista. Energiatehokkuuden ja vähäpäästöisten energiaratkaisujen edistäminen on helpointa uusissa rakennettavissa kohteissa. Kaavoituksessa energiahuolto tulee huomioida aina varhaisessa vaiheessa, ja yhteistyötä tulee kehittää maakuntatasolla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön tulisi selvittää ja laatia maankäytön suunnittelua koskeva ilmastonmuutoksen sopeutumista koskeva ohjeistus. VÄESTÖKEHITYS JA MAAHANMUUTTO Vuosien välillä Lapin väestö väheni yhteensä noin asukkaalla eli keskimäärin reilun 800 asukaan vuosivauhdilla. Vielä 1990-luvulla Lapin hyvä syntyvyys paikkasi negatiivisesta muuttotaseesta aiheutuvaa väestön vähenemistä. Viime vuosina kokonaisnettomuutto on ollut muutamia satoja: maassamuuttotappio on pienentynyt huippuvuosista ja maahanmuutto on ollut positiivista. Vuonna 2010 maakunnan väkiluku väheni muuttoliikkeen kautta noin 300 asukkaalla. Vuonna 2010 Lapin väkiluku oli noin asukasta. Lapin väestöstä 20 % asuu kylissä ja maaseudulla ja näiden alueiden väestön ikärakenne on erityisen vinoutunut. Lapin asukastiheys on vain 2,0 as/km2 kun koko maan keskiarvo on 17,4 as/km2. Harva asutus yhdistettynä pitkiin välimatkoihin asettaa haasteita palveluiden mm. tasa-arvoiselle järjestämiselle. Lapin väestö on myös ikääntyneempää kuin koko maassa. Lapin väestöstä hieman yli puolet on yli 44-vuotiaita, koko maassa osuus on 46 %. Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön vähentyessä ulkomainen työvoima tulee olemaan yhä merkittävämpi kilpailutekijä Lapissa. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvanut noin kymmenen prosentin vuosivauhtia ja viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkomaalaisväestön määrä onkin lähes kaksinkertaistunut. Maahanmuuttajien työttömyysaste Lapissa on hienoisesta laskusuunnasta huolimatta varsin korkea, noin 28 %. Työnhakijoina olevat maahanmuuttajat pääsevät hyvin aktiivitoimien piiriin, mutta työllistyminen on edelleen vaikeaa. Maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työmarkkinoille pääsyn nopeuttamiseen on yhä panostettava ja jatkossa mm. kehitettävä kotoutumiskoulutuksen sisältöjä ja vaikuttavuutta niin, että koulutuksessa voidaan paremmin huomioida eri maahanmuuttajaryhmien tarpeet ja lisätä koulutuksen kytkeytymistä työelämään. 9

14 KUNTATALOUS Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema parani edellisvuoteen verrattuna. Tilinpäätöksissä toimintakatteiden heikkeneminen oli arvioitua lievempää ja pitkäaikaista lainaa otettiin edellisvuotta vähemmän. Lisääntynyt verorahoitus kompensoi toimintakatteen heikkenemistä. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Kuntien velkaantumisen kasvu on saatu pysähtymään ja maakunnan kuntien lainakanta asukasta kohti laskettuna lähestyy valtakunnan keskimääräistä lainakantaa. Julkisen talouden kestävyys, uuden hallituksen kuntapolitiikka ja kuntalain uudistus puhuttavat kuntasektorilla, jossa jaetaan yhteinen huoli julkisen talouden kestävyydestä. Uusi hallitus on leikkaamassa kuntien tuloja ja lisäämässä tehtäviä samanaikaisesti. Lapin kuntien taloutta on helpottanut vuodesta 2010 lähtien poikkeuksellisen harvan asutuksen kunnille kohdennettu valtionosuusjärjestelmän muutos. Vuonna 2011 Lapin läänin 12 kunnalle tätä valtionosuutta tulee yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. Tulevat vuodet ovat ennusteiden mukaan kuntataloudelle ja kuntapalvelujen tuottamiselle vaikeita, koska taloudellisen taantuman vaikutukset kuntien tulopohjaan tulevat osin viiveellä. Lapissa pitkät etäisyydet ja harva asutus tuovat palvelujen järjestämiselle ja kuntien yhteistyön toteuttamisellekin muusta maasta poikkeavat haasteet. Hallituksen vuoden 2011 linjaus kiinteistöveron irrottamisesta tasausjärjestelmästä vaikuttaa Lapin kuntiin hyvin eri tavalla. Hyötyjiä ovat kunnat, joissa tonttien arvo on korkea ja kiinteistömassaa on paljon suhteessa väestöön (isot kunnat, mökkikunnat ja voimalaitoskunnat). Tasausjärjestelmän muutos heikentää useiden sellaisten köyhien kuntien asemaa, joilla ei ole mahdollisuutta kiinteistöverotusta kiristämällä oleellisesti kasvattaa verotuloja ja siten epätasa-arvo lisääntyy eri kuntien ja kuntalaisten kesken. Tasausjärjestelmän muutoksesta johtuva tulojen menetystä olisi valtioneuvoston toimesta lievennettävä ja kompensoitava ao. kunnille muilla ratkaisuilla, jotta Lapin kunnilla on yhteneväiset mahdollisuudet osallistua esim. hanke- ja kehittämistyöhön. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat yhä erityisen nopeasti ja uhkaavat kuntien taloutta. Yhteistä sairaanhoitopiiriä tai riittävää työnjakoa piirien välillä ei ole toistaiseksi saatu aikaan. Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymän ja Lapin sairaanhoitopiirin yhdistyminen on viivästynyt, tämä yhdistymisprosessi saataneen päätökseen vuoden 2011 aikana. 10

15 3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTUMINEN KILPAILUKYKYÄ, YRITYSTOIMINTAA JA TYÖPAIKKOJA Maakuntaohjelman tavoitteena on lisätä Lapin kilpailukykyä, vetovoimaa, yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon mahdollisuudet niin, että muuttotase kääntyy positiiviseksi ja väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Elinkeinopolitiikan strategiassa painotetaan korkean jalostusasteen luonnonvara- ja energiateollisuuteen sekä globaalisti toimivaan matkailuvetoiseen elämysklusteriin. Laadukkaat palvelut turvataan kaikille lappilaisille. Maakuntaohjelman tavoitteet on määritelty tiiviissä yhteistyössä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Lapin aluehallintoviraston kanssa. Näin ollen maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman painotukset on otettu huomioon virastojen tulossopimusten tarkistamisissa. Maakunta: LAPPI 1) Koulutustaso - tutkinnon suorittaneiden osuus % (TK) Tavoite (MAKO) Tavoite 2030 (MASU) 62,0 62,8 63,5 64,3 65,2 maan ka maan ka 2) Työmarkkinatilanne Työpaikat, yhteensä (TK) - vuodet TOL 2002 ja TOL Teollisuuden, kaivosten ja energian työpaikat (TK) Matkailutyöllisyys htv (TK ja Lapin liiton laskelma) Työvoima (TK) Työttömät, keskim./kk (TEM, Työnvälitystilastot) Työttömien osuus työvoimasta % (TEM, Työnvälitystilastot) Työllisyysaste % (TK, työvoimatutkimus) ,7 15,6 13,3 12,6 14,3 13,7 11,0 maan ka 58,1 59,9 59,9 62,3 60,5 60,7 --- maan ka Työllisyysaste % /TK, työssäkäyntitilastot) 60,1 61,8 63,2 63,1 61,0 - naisten työllisyysaste % 60,6 62,1 63,4 64,5 63,4 - miesten työllisyysaste % 59,7 61,6 63,1 61,8 58,8 3) Muuttoliike ja väestö (TK) Väkiluku, tammi-heinäkuu Muuttotase - kuntien välinen nettomuutto + nettomaahanmuutto Luonnollinen väestölisäys Huoltosuhde 1) keskimäärin +500 / vuosi positiivinen keskimäärin +200 / vuosi ,68 1,61 1,55 1,55 1,65 1,5 1,3-1,4 Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde 2) 51,2 51,9 51,6 51,8 51,8 52,1 Vanhuushuoltosuhde 3) 26,1 27,2 27,3 27,8 28,1 28,8 4) Tuotanto (TEM, ToimipaikkaOnline) Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Yrityskanta TAULUKKO 2 LAPIN MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET 2014: LÄHDE TILASTOKESKUS/LAPIN LIITTO 11

16 MAAKUNTAOHJELMAN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN SEKÄ TOIMENPITEIDEN KOHDENTUMINEN Vuosina Lapissa panostettiin maakuntaohjelman toteutuksessa vahvan kasvun aloille, etenkin kaivostoimintaan ja sen johdannaisaloille sekä osaamiseen liittyviin kokonaisuuksiin. Myös matkailuun ja teollisuuteen perustuville osaamisintensiivisille aloille saatiin alulle huomattavia hankekokonaisuuksia. Maakuntaohjelman toteutuksessa etenkin yritystoimintaan (TL1), osaamiseen ja innovaatioihin (TL 2), maaseutuun (TL 3) sekä ympäristöön (TL 4) liittyvät kokonaisuudet ovat toteutuneet hyvin. Hyvinvointiin sekä tietoliikenteeseen liittyvien kokonaisuuksien etenemistä on syytä vielä vahvistaa. Hankkeissa on selkeästi pystytty rakentamaan laajoja, pitkän tähtäimen tuloksiin pyrkiviä kokonaisuuksia. Talouden heilahteluista huolimatta kunta- ja yritysrahaakin on suurimpaan osaan kokonaisuuksista löytynyt hyvin. Lapissa on asetettu maakunnan mahdollisimman tasapuolisen kehittämisen lisäksi tavoitteeksi erityisesti suurhankkeiden hallittu hoitaminen, osaajien turvaaminen kaikille aloille, maaseudun ja maakunnan kuntien kehittäminen niille ominaista vahvuuksista lähtien. Suurhankkeiden myötä myös vaatimukset mm. infrastruktuurin, logistiikkaan, koulutustarjonnan sekä kuntien vetovoimaisuuden osalta ovat kasvaneet. YRITYSTOIMINTA Yritystoiminnan kehittämiseksi Lapin ELY-keskus on myöntänyt yritysten kehittämisavustuksia, yksinyrittäjien avustuksia, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksia, energiatukia sekä valmistelurahoitusta taantumasta huolimatta varsin normaalilla volyymillä. Seutukunnittain tarkasteltuna yritysrahoitusta on suuntautunut vuonna 2011 eniten Pohjois-Lapin alueelle, jossa on voimakasta kaivostoimintaa. Toimialoista eniten tukea myönnettiin kuitenkin vähittäiskauppaan sekä sähkö-, kaasuja lämpöhuoltoon. Työllisyysperusteisilla investointiavustuksilla on parannettu liiketoiminnan toimintaympäristöä. Vuoden 2011 aikana tehdyillä investointiavustuspäätöksillä on parannettu yhdessä kuntien kanssa liiketoiminnan toimintaympäristöjä mm. teollisuusalueiden laajentamisella. Matkailun kehittämiseen on panostettu Ranuan Eläinpuiston loma-asuntoalueen kunnallistekniikan ja Inarinjärven luontopalvelurakenteiden rakentamisella. Kauppakeskus Coronan viimeistelytyöt Kemissä ovat valmistuneet ja Pyhätunturin ydinkeskustan kaupallisen alueen saavutettavuutta parannetaan pysäköintialueen laajentamisella. Verkossa annettavan Yrittäjävalmennuksen kohderyhmänä ovat olleet yritysideaa pohtivat tai jo yrityksen perustaneet henkilöt. Loppuvuodesta 2011 järjestää Lapin ELY-keskus yhteistyössä Suomen Toimitusjohtajakoulun kanssa pk-yritysten johdolle ja avainhenkilöille suunnatun Toimitusjohtajaohjelman. Tuoteväylä - ideasta liiketoimintaan toiminta on käynnistetty. Niissä ideoiden ja keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen erikoistuneet asiantuntijat arvioivat, onko idealla mahdollisuuksia liiketoiminnaksi ja antavat suosituksen jatkotoimenpiteistä 12

17 Vuosina Lapin matkailukeskuksissa valmistui useita suuria investointeja. Talouden laskusuhdanne aiheutti rahoituksen saatavuuden kiristymistä, mikä hidasti investointeja. Vuoden 2010 aikana tapahtui kuitenkin käänne parempaan ja uusia investointihankkeita käynnistettiin. Lapin matkailuun on investoitu kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja investointeja on tehty pääsääntöisesti yksityisellä rahoituksella. Julkisella tuella on rahoitettu merkittäviä, matkailun kehitystä edistäviä hankkeita, kuten Ylläksen maisematie tai työvoimapoliittisilla välineillä toteutetut rinnetoimintoihin liittyvät osakokonaisuudet. Usein tämäntyyppiset hankkeet ovat toimineet laukaisevina tekijöinä monille yksityisille investoinneille ja saaneet aikaan kehityssysäyksen alueella. Kasvuyritysympäristöjen kehittäminen ja pk-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävien valmiuksien kehittäminen on hyvin käynnistynyt, mutta yritysten kasvuhalun ja kasvupotentiaalin kehittäminen vaatii vielä toimenpiteitä. Uusien liikeideoiden syntyminen on elinkeinorakenteen kehittymisen edellytys. Osaamiskeskusohjelman, Tekelin ja Sekesin tarjoamat palvelut ovat merkittävä osa innovaatiotoimintaa. Lapissa on erinomaisesti toimiva seudullisten yrityspalveluiden verkosto, jonka toimintaan ovat sitoutuneet sekä toimijaorganisaatioiden johto että yrityspalveluita tuottava henkilöstö. INNOVAATIOPOLITIIKKA Kysyntälähtöisellä innovaatiopolitiikalla on edistetty innovaatioihin kohdistuvaa kysyntää, parannettu kykyä omaksua uusia innovatiivisia ratkaisuja sekä edistetty kykyä tulkita markkinoiden tarpeita ja kysyntäpotentiaalia. Käyttäjälähtöisellä innovaatiopolitiikalla osallistetaan käyttäjä entistä järjestelmällisemmin innovaatiotoimintaan, hyödynnetään uusimpia menetelmiä tarpeiden ja trendien tunnistamisessa sekä kohdennetaan innovaatiopolitiikkaa ja sen välineitä käyttäjälähtöisyyteen. Lapin oppilaitokset ovat vähentäneet koulutustaan supistuvilta aloilta ja suunnanneet tarjontaansa aktiivisesti maakunnan keskeisille kasvualoille. Tämä on edellyttänyt suuria investointeja esim. kaivosalan, metallialan, puualan ja matkailun oppimisympäristöjen rakentamiseen. Lapin korkeakoulujen lähtökohta muodostaessaan korkeakoulukonsernin ja kehittäessään sen toimintaa on ollut paitsi valtakunnallinen korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen niin myös keskeisesti toimintansa kehittäminen palvelemaan paremmin Lapin elinkeinojen ja työelämän kehittämistä. Näistä esimerkkeinä matkailun ja kylmänilmanalan osaamisen kehittäminen sekä teollisuuden prosesseihin liittyvät mittavat hankekokonaisuudet. Pelkkä koulutusrakenteiden kehittäminen ei kuitenkaan riitä. Jatkossa haasteena on koulutussisältöjen ja työelämää palvelevan toiminnan kehittäminen. Lapin korkeakoulut (Lapin yliopisto sekä Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut) ovat muodostaneet Lapin korkeakoulukonsernin. Lapin korkeakoulukonserni on lappilainen malli korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Lapin korkeakoulut ovat jakaneet koulutusvastuut alueellaan, määritelleet kullekin strategiset vahvuudet ympäröivän yhteiskunnan palvelemiseksi sekä yhdistäneet toimintojaan vahvemmiksi kokonaisuuksiksi. Korkeakoulut ovat perustaneet yhdessä ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa kaksi koulutusastetta yhdistävää yhteistä instituuttia: Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin ja Pohjoisen kulttuuri-instituutin. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kehittämisen painopiste on suuntautunut viime vuosina erityisesti maakunnan kannalta keskeisten alojen (esim. matkailu, kaivosala, bioenergia) koulutuksen kehittämiseen. 13

18 HYVINVOINTI Lähes kaikissa seutukunnissa on kehitetty seutukunnallisia toimintamalleja, joilla parannetaan vaikeasti työllistyvien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille. Lapin ELY-keskuksen hallinnoimassa Suuntoprojektissa on kehitetty työhönkuntoutuksen palveluprosessi-malli, jota on verkostovalmennuksen avulla viety koko maakunnan alueella, välityömarkkinoilla toimivien organisaatioiden toimintaan. Kaste ohjelmalla on viety eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä tukemalla perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalityötä peruskunnissa Lisäksi on TUKEVA- hankkeessa kehitetty lasten ja perheiden palveluita. Nuorten hyvinvoinnin kehittämiseksi on käynnistetty nuorisopoliittisen ja nuorten ohjelman laatimiseksi hankkeet. Lapin aluehallintovirasto on tukenut kuntia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja päihdehaittojen ehkäisyssä asettamalla alueellisen terveydenedistämisen koordinaatioryhmän. Tavoitteen saavuttamiseksi on toteutettu erillinen terveyden edistämisen hanke, Terveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy Lapissa 2011 ja tuettu muun informaatio-ohjauksen keinoin. Terveyden edistämisen hankkeen puitteissa Lapin aluehallintovirasto on aloittanut jokaiseen kuntaan kohdistuvan kuntakäyntikierroksen. Kuntakäynneillä käsitellään Lapin aluehallintoviraston tekemäntapaturmakyselyn tulosten pohjalta käytännön keinoja tapaturmien ehkäisyssä. Hyvinvoinnin edistämisen osalta painopiste on lähisuhde- ja perheväkivallan laatusuositusten toimeenpanossa sekä päihdehaittojen ehkäisyssä. Lapin aluehallintovirasto on tukenut kuntien hyvinvointikertomusten laadintaa verkossa julkaisemallaan Lapin aluehallintoviraston toinen tilastokatsaus Lapin kunnille väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan tueksi (Lapin aluehallintoviraston julkaisuja 3/2011). KULTTUURI Taide- ja kulttuuritoimen sekä luovan talouden toimintaedellytyksiä ja merkitystä on vahvistettu osana alueellista kilpailukykyä. Hankerahoituksella on edistetty visuaalisten taiteiden manageritoimintaa sekä esittävän taiteen keskuksen muodostamista. Tällä tavoin taiteilijoiden työllistymismahdollisuuksia on voitu parantaa ja kehittää samalla sisältötuotantoa kulttuurimatkailuun. Nuorten työllistämishankkeilla on etsitty nuorille mahdollisuuksia työllistyä kulttuurin ja taiteen sektorille. Samalla hankkeilla voitiin parantaa kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Lapin nuorten ohjelman laadinta on käynnistynyt Lapin liiton toimesta ja Lapin ELY-keskuksessa on aloitettu laaja-alaisen nuorisostrategian teko. Myös lastenkulttuuria on edistetty kehittämisavustuksin. Kulttuurin tarvitsemaa infrastruktuuria on rakennettu ja kunnostettu. Rovaniemelle valmistui 2011 taiteiden talo, Korundi, johon Lapin kamariorkesterille tehtiin konserttisali ja työskentelytilat. Saamelaiskulttuurikeskus, Sajos, on rakenteilla. Molemmille kulttuurilaitoksille on laadittu liiketoimintasuunnitelmat. Matkailua tukevina toimintaympäristön kehittämishankkeina Kultamuseon näyttely on uusittu ja Pyhätunturille tuotetaan luontokeskuksen näyttely. Lapin metsämuseon toiminnan kehittäminen on käynnistynyt. Kulttuuriympäristön ja maisemanhoidon osaamista on nostettu antamalla opetusta arvokkaiden kohteiden kunnostustavoista ja ympäristönhoidosta. Pohjoisen kulttuuri-instituutin sisällöntuotantoa on kehitetty. Soveltavan kuvataiteen maisteriohjelma on alkanut. Myös pohjoisen kulttuurialan elokuva- ja mediaproduktioiden tuotantoon on alettu kehittää pedagogista toimintamallia Les Feux Arctiques -hankkeessa. Lapin muotoiluohjelma 2015 on valmistunut ja Lappi aloitti yhteistyön Helsinki Design pääkaupunki toiminnan kanssa. Arktinen muotoilu - Arctic design hankkeen kautta vahvistetaan Lapin asemaa arktisen muotoilun keskuksena. Luovien alojen yrityshautomotoiminta jatkuu Rovaniemellä ja matkailun ja elämystuotannon esihautomotoimintaa ollaan käynnistämässä. 14