Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö

Transkriptio

1 Riitta-Liisa Larjovuori Marko Laiho Harri Talonen Anne-Mari Järvelin Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 16/2003 Markkinaosasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Tutkimuksia ja raportteja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) /2003 Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimuskeskus: Riitta-Liisa Larjovuori, Marko Laiho, Harri Talonen, Anne-Mari Järvelin Julkaisuaika Joulukuu 2003 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö Tiivistelmä Tampereen yliopiston Liiketaloudellinen tutkimuskeskus selvitti kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta maalis-syyskuussa 2003 yritysten julkisten kansainvälistymispalveluiden tarjontaa, käyttöä sekä yritysten käsityksiä palveluista ja palvelujärjestelmästä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin ns. kirjoituspöytätutkimusta, vientiyrityksille suunnattua postikyselyä sekä vientiyritysten johdon ja palveluntarjoajaorganisaatioiden edustajien teemahaastatteluja. Julkisesti rahoitettuja, yritysten kansainvälistymistä edistäviä palveluita tarjoavat Suomessa useat eri organisaatiot. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pääasiallisesti Finpron, TE-keskusten, Finnveran, FINTRA:n, Tekesin sekä ulkoasiainhallinnon VKE-toimintaa. Varsinaisten kansainvälistymispalveluiden ja -tukien lisäksi myös useat muut yritystoiminnan tuki-instrumentit, esim. Tekesin teknologiaohjelmat, sisältävät yritysten kansainvälistymistä edistäviä elementtejä. Suoria tukia yritysten kansainvälistymiseen myönnettiin vuonna 2002 KTM:n, TE-keskuksen, Tekesin ja ulkoasiainministeriön toimesta 35,4 miljoonaa euroa. Lisäksi KTM myönsi yhteisöavustuksia yritysten ulkomaankauppaa edistäville järjestöille 23,5 miljoonaa euroa. Lainoja antoivat Finnvera, Suomen Vientiluotto, Finnfund ja ulkoasiainministeriö yhteensä 243,4 miljoonaa euroa. Finnvera myönsi vientitakuita 1709 miljoonaa euroa. Yrityksille tehtyyn kyselyyn vastanneista lähes kolme neljännestä (71 %) oli viimeisten viiden vuoden aikana käyttänyt julkisia kansainvälistymispalveluita. Yritysten eniten käyttämiä palveluorganisaatioita olivat Finpro (47 %) ja TE-keskukset (45 %). Yritykset pitivät käyttämistään palveluista koituneita liiketoiminnallisia hyötyjä melko hyvinä (kouluarvosana 8-). Seuraavana kolmena vuotena vastaajat arvioivat tarvitsevana eniten julkisia rahoitus- ja markkinointipalveluja. Yritykset pitivät julkisen sektorin osallistumista yritysten kansainvälistymisen tukemiseen tärkeänä, ja kansainvälistymistukien arvioitiin käynnistävän muutoin toteutumatta jääviä projekteja. Palveluiden tunnettuudessa on kuitenkin yritysten mielestä parantamisen varaa. Suomen VKE-palvelujärjestelmä vaikuttaisi olevan melko kattava. Toimintaa tulisi kuitenkin edelleen kehittää vahvistamalla eri palveluntarjoajien strategisen ja operatiivisen tason yhteistyötä ja toimimista järjestelmänä, jossa olevaa erikoisosaamista ja paikallisen tason yritystuntemusta tulisi saada hyödynnettyä nykyistä tehokkaammin yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Alkuvaiheen kansainvälistyjien rahoituksen ja palveluiden saatavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yritysten markkinointityön tukeminen lainsäädännön mahdollistamin keinoin ja markkinointi- ja kansainvälistymisosaamisen parantaminen on keskeistä. Palvelutarjonnasta tiedottamista tulisi kehittää siten, että se muodostaisi yritysten näkökulmasta mahdollisimman helposti ymmärrettävän ja yhtenäisen kokonaisuuden. KTM:n yhdyshenkilö: Markkinaosasto/Ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, puh. (09) Asiasanat vienninedistäminen, yritysten kansainvälistyminen, vienti, vientiyritykset, julkinen rahoitus, julkiset palvelut ISSN Kokonaissivumäärä 131 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 euroa Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yritysten julkisten kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluiden kokonaisuutta ja käyttöä. Erityisesti haluttiin selvittää, miten yritykset kokevat nykyisen palvelukokonaisuuden tukevan niiden kansainvälistymistä ja viennin edistämistä, ja miten ja miltä osin yritysten mielestä palveluita voitaisiin kehittää. Idean tutkimuksesta esitti vientifoorumi, joka on kauppa- ja teollisuusministerin johtama yritysten ja kansainvälistymispalveluita tuottavien organisaatioiden yhteistyöelin. Vientifoorumin eräänä tehtävänä on koordinoida palvelukokonaisuuden kehittämistä, mihin tämän tutkimuksen haluttiin osaltaan antavan suuntaa ja välineitä. Vientifoorumin aloitteen pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi tutkimuksen Tampereen yliopiston liiketaloustieteelliseltä tutkimuskeskukselta. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut johtaja Harri Talonen Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksen toteuttamiseen ovat osallistuneet lisäksi tutkimuspäällikkö Marko Laiho sekä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimushankkeen tieteellisenä vastuuhenkilönä on toiminut liiketaloustieteiden professori Anne-Mari Järvelin Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselta. Kauppa- ja teollisuusministeriö käyttää tutkimuksen tuloksia hyväkseen palvelujärjestelmän kehittämistyössään. Ministeriö haluaakin lämpimästi kiittää tutkimuksen tekijöitä, hankkeen ohjausryhmän jäseniä sekä tutkimukseen osallistuneita yrityksiä ja palveluntuottajia hyvästä yhteistyöstä sekä antamastaan panoksesta kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluiden kehittämisen hyväksi. Helsingissä marraskuussa 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Markkinaosasto

6

7 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Kansainvälistymisen julkisten tukipalvelujen tarjonta ja käyttö Yritystoiminnan tukemista ohjaava kansantaloudellinen ja lainsäädännöllinen perusta Suomalainen intressi Palvelumuodot Palveluiden tarjonta ja käyttö organisaatioittain Kauppa- ja teollisuusministeriö TE-keskukset (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) Finpro ry FINTRA Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Finnvera Oyj Tekes Viexpo Ulkoasiainministeriö Suomen Vientiluotto Oy Yhteenveto kansainvälistymisavustuksista ja -rahoituksesta vuonna Yrityskysely VKE-palveluista ja niiden käytöstä Tavoitteet ja toteutus Vastaajien profiili Yritysten kansainvälistymisen nykytila Vienninedistämispalveluiden käyttö... 48

8 3.5 Tulevaisuuden palvelutarpeet Palvelutarpeet ja palveluiden käyttö yritystyypeittäin Yritysten näkemykset VKE-palvelujärjestelmästä Palveluiden hyödyllisyys Mielipiteet palvelujärjestelmästä Näkemykset yritystyypeittäin sekä palveluiden käytön ja viennin volyymin mukaan Klusterianalyysi Yritysedustajien teemahaastattelut Kansainvälistymispalveluiden resurssit ja organisointi Resurssit Järjestelmät selkeys ja organisaatioiden välinen työnjako Palveluiden laatu, sisältö ja kohdentuminen Palvelumuotojen riittävyys ja kattavuus Palveluiden sisältö ja kohdentuminen Kansainvälistymispalveluiden laatu ja hyödyllisyys Palveluiden saatavuus ja tunnettuus Palveluiden alueellinen saatavuus Tukien hakeminen ja byrokratia Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Palveluntarjoajien teemahaastattelut Kansainvälistymispalveluiden resurssit ja vastuunjako Järjestelmän resurssit Toimijoiden välinen yhteistyö ja vastuunjako Palveluiden laatu, sisältä ja kohdentaminen Palveluiden laatu Palveluiden sisältö ja kohdentuminen Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Uudet vs. vanhat asiakkaat Asiakastietojen hallinta Järjestelmän sisäinen tiedonkulku Yhteenveto ja johtopäätökset Palvelujärjestelmän resurssit ja organisointi... 92

9 6.2 Palveluiden laatu, sisältö ja kohdentaminen Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Lähteet Liite 1 Organisaatioiden VKE-palvelutarjonta pääpiirteittäin Liite 2 Postikyselyn kyselylomake Liite 3 Luettelo EU-tukien piiriin kuulumattomista kunnista Liite 4 Aineiston tilastollinen analyysi Liite 5 Vientiyrityksille suunnatussa postikyselyssä saatu avoin palaute. 108

10

11 11 1 Johdanto 1.1 Taustaa Suomalainen vienninedistämistoiminta on perinteisesti rakentunut vahvasti julkisen vallan ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön varaan. Yritysten kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on jo pitkään määritelty yhdeksi hallituksen elinkeinopolitiikan keskeisistä tavoitteista. Vienninedistämistoiminnalla on maassamme pitkät perinteet. Kansainvälistymisen asiantuntija- ja markkinointipalveluita tarjoavan Finpro ry:n edeltäjä Suomen Vientiyhdistys perustettiin jo vuonna Yritystoiminnan tukipalvelutarjonta on viime vuosina laajentunut ja palvelukentän rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohdemaissa toimivien kaupallisten sihteerien verkosto siirtyi vuonna 1992 ulkoasiainhallinnosta Ulkomaakauppaliiton (nyk. Finpro ry) alaisuuteen. Vuonna 1997 kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdistivät alueelliset voimavaransa ja perustivat yhdessä 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta (TEkeskusta), jotka tarjoavat paikallisesti laajan valikoiman yritystoiminnan tukipalveluita. Samalla Ulkomaankauppaliiton alueelliset vientiasiamiehet ja Tekesin teknologia-asiantuntijat siirtyivät TE-keskusten palvelukseen. Tekes organisoi kansainväliset toimintonsa omaksi Kansainväliset verkostot tulosyksiköksi vuonna Teollisuussihteeritoiminnasta ja maksua vastaan tehtävistä yritystoimeksiannoista luovuttiin samaan aikaan. Finnvera Oyj perustettiin vuonna 1999 yhdistämällä Kera Oyj:n ja Takuukeskuksen toiminnot. Samana vuonna Ulkomaankauppaliitto muuttui Finpro ry:ksi, ja vuoden 2002 alussa sen organisaatiota muutettiin yhtiöittämällä markkinointipalvelut Finpro Marketing Oy:ksi. Viennin- ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä palveluita (VKE-palveluita) tarjoavat siis useat eri organisaatiot, ja niiden tarjonnan ja vastuukysymysten täsmentäminen on katsottu tarpeelliseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti VKE-toimikunnan palvelukentän organisointia ja vastuukysymyksiä selvittämään. Käsillä olevan tutkimuksen toteuttamisen taustalla on VKE-toimikunnan työtä jatkaneen Vientifoorumin aloite, jonka mukaan kansainvälistymisen julkisten tukipalveluiden kenttä kaipaa vielä erityisesti yritysnäkökulman huomioivaa lisäselvitystä.

12 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen 12 Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta aloitettiin keväällä 2003 tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kuvata Suomen vienninedistämisjärjestelmän toimintaa ja järjestelmän yrityksille tarjoamia palveluita sekä selvittää palveluiden käytettävyyttä, laatua, saatavuutta ja kehittämistarpeita erityisesti yritysnäkökulmasta tarkasteltuna. Yrityskentältä kerättyä tutkimusaineista täydennettiin vienninedistämispalveluita tarjoavien organisaatioiden edustajien haastatteluilla. Selvityksen avulla pyrittiin saamaan kuva palvelutarjonnan resursseista ja organisoinnista, palveluiden laadusta ja sisällöstä sekä palveluiden saatavuudesta ja tunnettuudesta. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävä julkinen palvelutarjonta on laajaa ja monipuolista, ja palveluita tuottavia organisaatioita on useita. Palveluiden moninaisuus sekä se, että useisiin palvelumuotoihin voi yhtenä osa-alueena sisältyä yrityksen kansainvälistymisen edistämistä, tekee kansainvälistymispalveluiden tarjonnan ja niihin suunnattujen resurssien kartoittamisesta haastavaa. Tukipalveluiden kentässä voidaankin erottaa varsinaiset kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukipalvelut sekä muut yritystoiminnan tukipalvelut, joihin voi sisältyä yrityksen kansainvälistymistä edistäviä elementtejä. Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmiin sisältyy usein myös yritysten kansainvälistymistä tukevia elementtejä. Epäsuorasti kansainvälistymiseen kohdistuvien palveluiden täsmällistä panosta suomalaisyritysten kansainvälistymiselle on kuitenkin vaikea määritellä. Yritysten kansainvälistymisen edistämisellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa varsinaisen vienninedistämisen lisäksi myös muun kansainvälisen toiminnan, kuten teknologiansiirtojen, investointien ja suorien sijoitusten edistämistä. Käytännössä näitä edistetään kansainvälistymisen tukipalveluilla, joita ovat esim. vientitoiminnan rahoitukselliset kannustimet, kansainvälistymiseen liittyvät tieto-, neuvonta- ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen tiedotus- ja markkinointitoiminta, jolla tähdätään kansainvälistymisen edistämiseen. Tutkimuksen kohteeksi on valittu toiminnaltaan kokonaisvaltaisimmat ja yritysten kansainvälistymisen edistämisen kannalta merkittävimmät organisaatiot. Näin ollen tutkimuksessa keskitytään erityisesti jäljempänä listattujen organisaatioiden palveluiden esittelyyn ja arviointiin. Näiden lisäksi yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää toimintaa harjoittavat myös esim. kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja osaamiskeskusohjelman toteuttajaorganisaatiot sekä monet yksityiset toimijatahot.

13 13 Alueelliset TE-keskukset (+ Osuuskunta Viexpo) o o o o pk-yritysten kansainvälistymistuki Globaali-kansainvälistymisohjelma ja muut asiantuntijapalvelut kansainvälistymiskoulutukset ja -ohjelmat neuvontapalvelut Finnvera Oyj o viennin takuu- ja rahoituspalvelut Finpro ry o o o o neuvontapalvelut markkinatietopalvelut asiantuntijatoimeksiannot markkinointipalvelut ja tapahtumat Kauppa- ja teollisuusministeriö o toimialakohtainen kansainvälistymistuki Ulkoasiainministeriö o ulkomaanedustustojen palvelut Tekes o yritysten kansainvälistymistä edistävät palvelut Suomen Vientiluotto Oy o vientiluotot. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen toimesta ajalla tammikuu syyskuu Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi johtaja Harri Talonen Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksen käytännön toteuttamiseen osallistuivat lisäksi tutkimuspäällikkö Marko Laiho sekä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimushankkeen tieteellisenä vastuuhenkilönä toimi liiketaloustieteiden professori Anne-Mari Järvelin Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselta. Kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämään tutkimushankkeen ohjausryhmään kuuluivat apulaisosastopäällikkö Henrik Räihä (pj.), ylitarkastaja Kari Alanko sekä ylitarkastaja Pertti Hämäläinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, projektipäällikkö Tuulikki Laine-Kangas Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta, ulkoasiainneuvos Kari Mitrunen ulkoasiainministeriöstä sekä kansainvälistymispalvelut

14 14 yksikön päällikkö Kari Komulainen Tekesistä (varaedustajana teknologiaasiantuntija Kirsi Vähä-Pietilä). Ohjausryhmällä oli mahdollisuus kommentoida sekä tutkimuksen toteuttamismallia että tuloksia. Tutkimuksessa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä. Julkisten vienninedistämispalveluiden tarjontaa ja niitä tuottavien palveluorganisaatioiden toimintaa selvitettiin ns. kirjoituspöytätutkimuksen avulla, jonka lähteinä käytettiin organisaatioiden omia julkaisuja, kuten vuosikertomuksia, esitteitä ja Internet-sivuja sekä organisaatioiden erikseen toimittamia yhteenvetoja ja tilastoja. Kansainvälistymispalveluiden käyttöä yrityksissä ja yritysten edustajien näkemyksiä palveluista tutkittiin yritykselle suunnatun postitetun kyselyn avulla. Yritysjohdon teemahaastatteluilla (23 kpl) selvitettiin lisäksi yksityiskohtaisempia kokemuksia eri palvelumuodoista sekä näkemyksiä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi tutkimusaineistoa täydennettiin vielä haastattelemalla 23 julkisia kansainvälistymispalveluita tarjoavan organisaation edustajaa tai VKE-palvelujärjestelmää muutoin hyvin tuntevaa asiantuntijaa. Yritysedustajien ja palveluntarjoajien haastattelut suoritettiin 1) Uudellamaalla, 2) Pirkanmaalla, 3) Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä 4) Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Alueet valittiin edustamaan erityyppisiä yritysten toimintaympäristöjä. 1.3 Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Ulkomaankaupan merkitys Suomen taloudelle on suuri. Viennin osuus bruttokansantuotteesta kasvoi viime vuosikymmenen aikana yli 10 prosenttiyksikköä. Suomen viennin arvon kehitys 1990-luvulla on esitetty kuviossa 1, jossa vertailukohtana on esitetty myös ulkomaankaupan arvon maailmanlaajuinen kehitys. Muihin teollisuusmaihin verrattuna suomalaisyritysten kansainvälistyminen alkoi melko myöhään. Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen on kuitenkin edennyt viime aikoina vauhdikkaasti. Kymmenen suurimman suomalaisyrityksen yhteenlasketusta liikevaihdosta noin 90 % tulee viennistä tai ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdosta. Suuryritysten lisäksi myös pk-yritysten ulkomaantoimintojen määrä on lisääntynyt. Talouden globalisoitumisen myötä lähes kaikkien toimialojen yritykset kohtaavat nykyään kansainvälistä kilpailua. Erityisesti Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa ja yhteisvaluuttaan siirtyminen ovat vapauttaneet ja helpottaneet sisämarkkinakauppaa. Kilpailun kiristymisen myötä osaamisen rooli on korostunut, ja yritykset ovat erikoistuneet yhä kapeammille markkinasegmenteille. Tämä on puolestaan kannustanut yhä useampia yrityksiä toimi-

15 15 man globaaleilla markkinoilla. Tulevaisuudessa mm. EU:n laajentuminen tuo suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta myös uutta kilpailua. Suomalaisten, kuten muissakin teollisuusmaissa sijaitsevien yritysten kansainvälistymisen motiiveja ovat edellä mainitun erikoistumisen välttämättömyyden ohella pienet kotimarkkinat, tarve päästä lähelle asiakkaita ja pyrkimys hyödyntää erikoistumiseen liittyviä skaalaetuja. Suomalaisyritysten kansainvälistymistä onkin viime aikoina vauhdittanut yritysten teknologiaintensiivisyys ja innovatiivisuus, mikä on parantunut yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä Tavarat, koko maailma Tavarat, Suomi Palvelut, koko maailma Palvelut, Suomi Lähde: World Trade Organisation Vuosi 1991=100 Kuva 1. Viennin arvon indeksi , Suomi vs. koko maailma Suomen vientikauppa rakentuu pääosin kolmen toimialan varaan. Perusmetalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus, sähkötekninen teollisuus sekä puu- ja paperiteollisuus kattoivat vuonna 2001 yli 80 % maamme tavaraviennin arvosta. Suomen ulkomaankauppa, käsittäen sekä viennin että tuonnin, on maailman yleisen heikon talouskehityksen takia ollut laskusuhdanteista vuodesta 2000 lähtien. Tava-

16 16 raviennin arvo oli vuonna miljoonaa euroa, jossa laskua edellisvuoteen oli 1,5 %. 1 Palveluiden vienti ja tuonti on Suomessa pienimuotoista verrattuna muihin samankokoisiin teollisuusmaihin. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa palveluiden vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on 10 prosentin luokkaa, kun Suomessa vastaava suhde on 5 prosenttia. Merkittävimpiä eriä palveluiden vientikaupassa vuonna 2001 olivat sekalaiset liike-elämän palvelut, rojaltit, rakennuspalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Palveluiden vientitulot laskivat vuodesta prosenttia miljoonaan euroon. Kiihtyvästä teknologisesta kehityksestä ja suomalaisten teknologiayritysten kansainvälistymisestä johtuen tietotekniikka- ja informaatiopalvelut ovat kuitenkin voimakkaasti kasvava palveluviennin erä. Esimerkiksi työvoiman saatavuuden ja kustannusten vuoksi suomalaisyritykset ovat lisääntyvässä määrin tehneet investointeja ulkomaille. Korkean teknologian tuotteista entistä suurempi osa tehdään ulkomailla. Suomessa sijaitsevien yritysten ulkomaiset tytäryhtiöt ja sivuliikkeet työllistivät vuonna 2000 lähes työntekijää. Noin puolet tästä henkilöstöstä työskenteli EU-maissa. Suurin osa (70 %) ulkomaisten tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden henkilöstöstä työskenteli teollisuudessa, palvelualan työllistäessä 24 %, kaupan 13 % ja rahoitus- ja vakuutusalan 5 %. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille kasvoivat voimakkaasti 1990-luvulla. Vuonna 1991 suoria sijoituksia tehtiin 7,5 miljardin euron arvosta ja vuonna 2000 niiden arvo oli jo 56,0 miljardia euroa. Tärkeimmät suorien sijoitusten kohdemaat olivat vuonna 2000 Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat. Merkittävimmät suoria sijoituksia tehneet toimialat olivat teollisuudessa metsä- ja metalliteollisuus ja palvelualoista rahoitus ja vakuutus. Palvelualan tekemät investoinnit lisääntyivät etenkin 1990-luvun loppupuolella. 2 Myös ulkomaisten yritysten Suomeen tekemien investointien arvo moninkertaistui 1990-luvulla, mutta niiden määrä on kuitenkin edelleen tuntuvasti alhaisempi kuin Suomesta ulkomaille tehtyjen investointien. Vuonna 2001 näiden sijoitusten arvo oli miljoonaa euroa Tullihallitus. Yritysten kansainvälistyminen, Tilastokeskus

17 2 Kansainvälistymisen julkisten tukipalvelujen tarjonta ja käyttö Yritystoiminnan tukemista ohjaava kansantaloudellinen ja lainsäädännöllinen perusta Nykyaikaisen elinkeinopolitiikan mukaan valtion pitäisi puuttua mahdollisimman vähän markkinamekanismien toimintaan. Julkisen rahoitustoiminnan tulisi kohdistua korjaamaan markkinamekanismeissa ilmeneviä puutteita. Lisäksi yritystukien olisi edistettävä kansantalouden kasvuedellytyksiä sekä lisättävä yritystoiminnan tehokkuutta. Yritystukiohjelma tulisi järjestää siten, että se vääristää mahdollisimman vähän luonnollista kilpailua. 4 Yritysten kansainvälistymishankkeiden rahoittamista julkisin varoin säätelevät mm. EU-lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö. Yritystuen myöntämistä säätelevät esim. Laki yritystoiminnan tukemisesta 2000/1068 sekä Laki yritystuen yleisistä ehdoista 1997/786. Vientitakuiden myöntämistä säätelee esim. Laki valtion vientitakuista 2001/422. Avoimessa kansainvälisessä taloudessa julkisen sektorin tukitoimet ovat perusteltuja vain erikoistapauksissa. Julkinen sektori osallistuu kuitenkin lähes kaikissa teollisuusmaissa yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Julkisten tukipalveluiden tarvetta perustellaan yleensä ns. markkinapuutteiden, järjestelmäpuutteiden tai hallintopuutteiden olemassaololla. Markkinapuutteella tarkoitetaan tilannetta, jossa markkinat eivät toimi yhteiskunnan kannalta optimaalisesti, kilpailulle on esteitä tai markkinoiden tuottamat hyödyt eivät leviä riittävästi elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä rajoittaa yritysten haluttomuus tai kykenemättömyys tehdä yhteiskunnan kannalta toivottavia investointeja toimintansa laajentamiseksi. Julkisen tuen osuus rahoituksessa pienentää yrityksen riskiä ja saattaa houkutella mukaan muitakin rahoittajia etenkin silloin, kun julkista tukea pidetään osoituksena hankkeen tärkeydestä ja hyödyllisyydestä. Julkisen tuen tarpeellisuutta voidaan perustella myös positiivisilla ulkoisvaikutuksilla, eli ajatellaan tietyn 4 Laki yritystuen yleisistä ehdoista /786.

18 18 yrityksen hankkeen hyödyttävän joko koko toimialaa tai yhteiskuntaa laajemminkin. 5 Järjestelmäpuutteilla puolestaan tarkoitetaan koko palvelujärjestelmän toimintaa haittaavia epäjohdonmukaisuuksia ja kannustimien ristiriitaisuuksia. Näiden puutteiden korjaaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä ja muita organisaatioita kehittämään vuorovaikutustaan, toimintatapojaan ja rakenteitaan. Hallintopuutteella viitataan siihen, että julkisen sektorin harjoittamat politiikat ja toimenpiteet eivät ole yhdenmukaisia. 6 Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Ruotsin valtion teettämässä vienninedistämispalveluselvityksessä esitettiin, että valtion tulee osallistua vienninedistämistoimintaan erityisesti seuraavin perustein 7 : Tiettyjen, informaation tuottamiseen ja tehokkaaseen ja laaja-alaiseen jakamiseen liittyvien palveluiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei ole kannattavaa, joten valtion tulee tuottaa ja jakaa tietoa yritysten vientitoiminnan ja kansainvälistymisen tueksi. Valtion tehtävänä on madaltaa kansainvälistymisen kynnystä erityisesti vähän osaamista ja valmiuksia omaavien pk-yritysten osalta. Valtion tulisi tukea yritysten etenkin kaukaisille ja vaikeille markkinaalueille suuntautuvia markkinointiponnisteluja. Tällaisten hankkeiden riskit ovat usein suuret ja tuotot niin epävarmoja ja/tai hitaasti realisoituvia, etteivät yritykset ole halukkaita kantamaan investointien riskejä yksin. Vuonna 2003 valmistuneessa suomalaisen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa annettujen suositusten mukaan julkisen sektorin osallistumisesta on hyötyä erityisesti sellaisissa toiminnoissa, jotka ovat monimutkaisia ja vaikutuksiltaan hankalasti mitattavia. Julkinen sektori voi esim. toimia yritysten hankkeissa tiedon välittäjänä ja toimijoiden verkottajana, ja sen tulisi tukitoimiensa avulla kannustaa yrityksiä tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön (esim. vientirengastoiminta) Asplund ja Kiander Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi Expert på export? Betänkande av exportutredningen Georghiou et al

19 Suomalainen intressi Yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn, innovoinnin ja uudistumisen edistämiseksi tarvitaan toimiva ja monipuolinen kansallinen toimintaympäristö. Yhteiskunnan tehtävänä onkin elinkeino- ja kauppapolitiikan avulla luoda yrityksillemme otolliset ja vähintään kilpailijamaitamme vastaavat toimintaedellytykset. Yritysten kansainvälistymisen edistäminen on jo pitkään määritelty yhdeksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Suomen ulkomaankauppapolitiikan tarkoituksena on tukea yritysten ja elinkeinoelämän sopeutumista kansainvälisiin markkinoihin ja globalisaation haasteisiin. Kauppapolitiikalla pyritään mm. edistämään kaupan ja investointien vapautumista sekä järjestäytyneitä ja toimivia markkinoita. Keskeinen osa suomalaista toimintaympäristöä on kansallinen innovaatiojärjestelmä, joka muodostaa laaja-alaisen uuden tiedon ja osaamisen kehittämisen kokonaisuuden. Kuusi keskeistä innovaatio-organisaatiota (Finnvera Oyj, Finpro, KTM/TE-keskukset, Sitra, Suomen teollisuussijoitus Oy ja Tekes) onkin omalta osaltaan lähtenyt tietoisesti kehittämään keskinäistä yhteistyötään. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuonna 2001 yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (VKE-) toimikunnan, jonka tehtävänä oli mm. laatia tavoitteet ja periaatelinjaukset kansainvälistymistä edistäville tukitoimille. Ministeri Christoffer Taxellin johtaman toimikunnan työn lähtökohtana oli ns. suomalainen intressi, jonka mukaan kansainvälistymisen tukitoimien tulee yrityksen omistajapohjasta riippumatta edistää taloudellista kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia Suomessa. Suomalaisen intressin mukaista toimintaa on täten varsinaisen viennin edistämisen lisäksi myös suomalaisyritysten ulkomaisen toiminnan ja Suomeen suuntautuvien investointien ja teknologiansiirron edistäminen. Suomalaiseen intressiin sisältyy entistä vahvemmin myös suomalaisyritysten kansainvälinen kilpailukyky ja sen kehittäminen. Toimikunnan työtä jatkaa asetettu Vientifoorumi, johon kuuluu sekä julkisen hallinnon että elinkeinoelämän vaikuttajia. 9 Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö on määritellyt yritysten kansainvälistymisen tukemiselle seuraavat periaatteet: Madalletaan yritysryhmien ja toimialakohtaisesti yhdessä esiintyvien yritysten kansainvälistymisen kynnystä tukemalla, kehittämällä ja monipuolistamalla yritysten kansainvälistymistaitoja. 9 Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi 2001.

20 Edistetään viennin pohjan laajentumista tukemalla kasvukykyisten yritysten kansainvälistymistä. Tuella pyritään vaikuttamaan yritysten viennin kasvuun ja elinkelpoisten menestyvien yritysten määrän lisääntymiseen. Helpotetaan yritysten markkinoillepääsyä tuottamalla tietoa kaupan esteistä ja osallistumalla niiden poistamiseen tähtääviin sopimusneuvotteluihin Palvelumuodot Kansainvälistymisen tukipalvelut jaetaan esim. Yrityssuomi.fi internetportaalissa rahoituspalveluihin, asiantuntijapalveluihin, koulutuspalveluihin, markkinointipalveluihin ja tietopalveluihin 10. Luokat eivät kuitenkaan ole täysin toisensa poissulkevia, ja yksittäisiin palveluihin voi kuulua useisiinkin palvelumuotoihin liittyviä elementtejä. Erityisesti asiantuntijapalvelut luokka saattaa yritysnäkökulmasta vaikuttaa liian moniselitteiseltä. Jäljempänä tässä tutkimuksessa palvelut on pyritty luokittelemaan yritysten tarpeista lähtevällä tavalla seuraavasti: kansainvälistymissuunnitelmat ja markkinaselvitykset, vientiasioihin liittyvä koulutus ja koulutuspainotteiset kehittämisprojektit, tietotuotteet ja -palvelut, maksuton kansainvälistymisneuvonta, markkinointipalvelut ja rahoituspalvelut. Yhteenveto eri organisaatioiden palvelutarjonnan pääpiirteittäisestä sisällöstä on esitetty liitteessä 1. Lisääntynyttä rahoitustarvetta kansainvälistymisprosessissa syntyy esimerkiksi kasvaneista markkinointi-, tutkimus- tai jakelukustannuksista. Investoinneille ja toimituksille tarvitaan myös vakuuksia. Etenkään pk-yrityksillä ei resursseja laajamittaisiin kansainvälisiin markkinointipanostuksiin useinkaan ole riittävästi. Pääasiallisesti kansainvälistyminen rahoitetaan yleensä yrityksen omalla tulorahoituksella. Uudempien rahoitusinstrumenttien, kuten riskirahoituksen käyttö on suomalaisyrityksissä vielä melko harvinaista. Selvitysten mukaan yritykset kokevat juuri kansainvälistymisrahoituksen saatavuuden merkittävänä ongelmana. Eniten ongelmia on nuorilla, kasvu- ja kansainvälistymisorientoituneilla, pienillä teknologiayrityksillä. 11 Tärkeimmät yhteiskunnan yrityksille suuntaamat taloudelliset tukimuodot ovat avustusluonteinen suora tuki, verokannustimet sekä vastikkeellinen rahoitustu Ks. esimerkiksi esim. Hyytinen ja Pajarinen 2002.