Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö"

Transkriptio

1 Riitta-Liisa Larjovuori Marko Laiho Harri Talonen Anne-Mari Järvelin Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 16/2003 Markkinaosasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Tutkimuksia ja raportteja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) /2003 Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimuskeskus: Riitta-Liisa Larjovuori, Marko Laiho, Harri Talonen, Anne-Mari Järvelin Julkaisuaika Joulukuu 2003 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö Tiivistelmä Tampereen yliopiston Liiketaloudellinen tutkimuskeskus selvitti kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta maalis-syyskuussa 2003 yritysten julkisten kansainvälistymispalveluiden tarjontaa, käyttöä sekä yritysten käsityksiä palveluista ja palvelujärjestelmästä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin ns. kirjoituspöytätutkimusta, vientiyrityksille suunnattua postikyselyä sekä vientiyritysten johdon ja palveluntarjoajaorganisaatioiden edustajien teemahaastatteluja. Julkisesti rahoitettuja, yritysten kansainvälistymistä edistäviä palveluita tarjoavat Suomessa useat eri organisaatiot. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pääasiallisesti Finpron, TE-keskusten, Finnveran, FINTRA:n, Tekesin sekä ulkoasiainhallinnon VKE-toimintaa. Varsinaisten kansainvälistymispalveluiden ja -tukien lisäksi myös useat muut yritystoiminnan tuki-instrumentit, esim. Tekesin teknologiaohjelmat, sisältävät yritysten kansainvälistymistä edistäviä elementtejä. Suoria tukia yritysten kansainvälistymiseen myönnettiin vuonna 2002 KTM:n, TE-keskuksen, Tekesin ja ulkoasiainministeriön toimesta 35,4 miljoonaa euroa. Lisäksi KTM myönsi yhteisöavustuksia yritysten ulkomaankauppaa edistäville järjestöille 23,5 miljoonaa euroa. Lainoja antoivat Finnvera, Suomen Vientiluotto, Finnfund ja ulkoasiainministeriö yhteensä 243,4 miljoonaa euroa. Finnvera myönsi vientitakuita 1709 miljoonaa euroa. Yrityksille tehtyyn kyselyyn vastanneista lähes kolme neljännestä (71 %) oli viimeisten viiden vuoden aikana käyttänyt julkisia kansainvälistymispalveluita. Yritysten eniten käyttämiä palveluorganisaatioita olivat Finpro (47 %) ja TE-keskukset (45 %). Yritykset pitivät käyttämistään palveluista koituneita liiketoiminnallisia hyötyjä melko hyvinä (kouluarvosana 8-). Seuraavana kolmena vuotena vastaajat arvioivat tarvitsevana eniten julkisia rahoitus- ja markkinointipalveluja. Yritykset pitivät julkisen sektorin osallistumista yritysten kansainvälistymisen tukemiseen tärkeänä, ja kansainvälistymistukien arvioitiin käynnistävän muutoin toteutumatta jääviä projekteja. Palveluiden tunnettuudessa on kuitenkin yritysten mielestä parantamisen varaa. Suomen VKE-palvelujärjestelmä vaikuttaisi olevan melko kattava. Toimintaa tulisi kuitenkin edelleen kehittää vahvistamalla eri palveluntarjoajien strategisen ja operatiivisen tason yhteistyötä ja toimimista järjestelmänä, jossa olevaa erikoisosaamista ja paikallisen tason yritystuntemusta tulisi saada hyödynnettyä nykyistä tehokkaammin yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Alkuvaiheen kansainvälistyjien rahoituksen ja palveluiden saatavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yritysten markkinointityön tukeminen lainsäädännön mahdollistamin keinoin ja markkinointi- ja kansainvälistymisosaamisen parantaminen on keskeistä. Palvelutarjonnasta tiedottamista tulisi kehittää siten, että se muodostaisi yritysten näkökulmasta mahdollisimman helposti ymmärrettävän ja yhtenäisen kokonaisuuden. KTM:n yhdyshenkilö: Markkinaosasto/Ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, puh. (09) Asiasanat vienninedistäminen, yritysten kansainvälistyminen, vienti, vientiyritykset, julkinen rahoitus, julkiset palvelut ISSN Kokonaissivumäärä 131 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 euroa Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yritysten julkisten kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluiden kokonaisuutta ja käyttöä. Erityisesti haluttiin selvittää, miten yritykset kokevat nykyisen palvelukokonaisuuden tukevan niiden kansainvälistymistä ja viennin edistämistä, ja miten ja miltä osin yritysten mielestä palveluita voitaisiin kehittää. Idean tutkimuksesta esitti vientifoorumi, joka on kauppa- ja teollisuusministerin johtama yritysten ja kansainvälistymispalveluita tuottavien organisaatioiden yhteistyöelin. Vientifoorumin eräänä tehtävänä on koordinoida palvelukokonaisuuden kehittämistä, mihin tämän tutkimuksen haluttiin osaltaan antavan suuntaa ja välineitä. Vientifoorumin aloitteen pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi tutkimuksen Tampereen yliopiston liiketaloustieteelliseltä tutkimuskeskukselta. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut johtaja Harri Talonen Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksen toteuttamiseen ovat osallistuneet lisäksi tutkimuspäällikkö Marko Laiho sekä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimushankkeen tieteellisenä vastuuhenkilönä on toiminut liiketaloustieteiden professori Anne-Mari Järvelin Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselta. Kauppa- ja teollisuusministeriö käyttää tutkimuksen tuloksia hyväkseen palvelujärjestelmän kehittämistyössään. Ministeriö haluaakin lämpimästi kiittää tutkimuksen tekijöitä, hankkeen ohjausryhmän jäseniä sekä tutkimukseen osallistuneita yrityksiä ja palveluntuottajia hyvästä yhteistyöstä sekä antamastaan panoksesta kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluiden kehittämisen hyväksi. Helsingissä marraskuussa 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Markkinaosasto

6

7 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Kansainvälistymisen julkisten tukipalvelujen tarjonta ja käyttö Yritystoiminnan tukemista ohjaava kansantaloudellinen ja lainsäädännöllinen perusta Suomalainen intressi Palvelumuodot Palveluiden tarjonta ja käyttö organisaatioittain Kauppa- ja teollisuusministeriö TE-keskukset (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) Finpro ry FINTRA Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Finnvera Oyj Tekes Viexpo Ulkoasiainministeriö Suomen Vientiluotto Oy Yhteenveto kansainvälistymisavustuksista ja -rahoituksesta vuonna Yrityskysely VKE-palveluista ja niiden käytöstä Tavoitteet ja toteutus Vastaajien profiili Yritysten kansainvälistymisen nykytila Vienninedistämispalveluiden käyttö... 48

8 3.5 Tulevaisuuden palvelutarpeet Palvelutarpeet ja palveluiden käyttö yritystyypeittäin Yritysten näkemykset VKE-palvelujärjestelmästä Palveluiden hyödyllisyys Mielipiteet palvelujärjestelmästä Näkemykset yritystyypeittäin sekä palveluiden käytön ja viennin volyymin mukaan Klusterianalyysi Yritysedustajien teemahaastattelut Kansainvälistymispalveluiden resurssit ja organisointi Resurssit Järjestelmät selkeys ja organisaatioiden välinen työnjako Palveluiden laatu, sisältö ja kohdentuminen Palvelumuotojen riittävyys ja kattavuus Palveluiden sisältö ja kohdentuminen Kansainvälistymispalveluiden laatu ja hyödyllisyys Palveluiden saatavuus ja tunnettuus Palveluiden alueellinen saatavuus Tukien hakeminen ja byrokratia Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Palveluntarjoajien teemahaastattelut Kansainvälistymispalveluiden resurssit ja vastuunjako Järjestelmän resurssit Toimijoiden välinen yhteistyö ja vastuunjako Palveluiden laatu, sisältä ja kohdentaminen Palveluiden laatu Palveluiden sisältö ja kohdentuminen Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Uudet vs. vanhat asiakkaat Asiakastietojen hallinta Järjestelmän sisäinen tiedonkulku Yhteenveto ja johtopäätökset Palvelujärjestelmän resurssit ja organisointi... 92

9 6.2 Palveluiden laatu, sisältö ja kohdentaminen Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Lähteet Liite 1 Organisaatioiden VKE-palvelutarjonta pääpiirteittäin Liite 2 Postikyselyn kyselylomake Liite 3 Luettelo EU-tukien piiriin kuulumattomista kunnista Liite 4 Aineiston tilastollinen analyysi Liite 5 Vientiyrityksille suunnatussa postikyselyssä saatu avoin palaute. 108

10

11 11 1 Johdanto 1.1 Taustaa Suomalainen vienninedistämistoiminta on perinteisesti rakentunut vahvasti julkisen vallan ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön varaan. Yritysten kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on jo pitkään määritelty yhdeksi hallituksen elinkeinopolitiikan keskeisistä tavoitteista. Vienninedistämistoiminnalla on maassamme pitkät perinteet. Kansainvälistymisen asiantuntija- ja markkinointipalveluita tarjoavan Finpro ry:n edeltäjä Suomen Vientiyhdistys perustettiin jo vuonna Yritystoiminnan tukipalvelutarjonta on viime vuosina laajentunut ja palvelukentän rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohdemaissa toimivien kaupallisten sihteerien verkosto siirtyi vuonna 1992 ulkoasiainhallinnosta Ulkomaakauppaliiton (nyk. Finpro ry) alaisuuteen. Vuonna 1997 kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdistivät alueelliset voimavaransa ja perustivat yhdessä 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta (TEkeskusta), jotka tarjoavat paikallisesti laajan valikoiman yritystoiminnan tukipalveluita. Samalla Ulkomaankauppaliiton alueelliset vientiasiamiehet ja Tekesin teknologia-asiantuntijat siirtyivät TE-keskusten palvelukseen. Tekes organisoi kansainväliset toimintonsa omaksi Kansainväliset verkostot tulosyksiköksi vuonna Teollisuussihteeritoiminnasta ja maksua vastaan tehtävistä yritystoimeksiannoista luovuttiin samaan aikaan. Finnvera Oyj perustettiin vuonna 1999 yhdistämällä Kera Oyj:n ja Takuukeskuksen toiminnot. Samana vuonna Ulkomaankauppaliitto muuttui Finpro ry:ksi, ja vuoden 2002 alussa sen organisaatiota muutettiin yhtiöittämällä markkinointipalvelut Finpro Marketing Oy:ksi. Viennin- ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä palveluita (VKE-palveluita) tarjoavat siis useat eri organisaatiot, ja niiden tarjonnan ja vastuukysymysten täsmentäminen on katsottu tarpeelliseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti VKE-toimikunnan palvelukentän organisointia ja vastuukysymyksiä selvittämään. Käsillä olevan tutkimuksen toteuttamisen taustalla on VKE-toimikunnan työtä jatkaneen Vientifoorumin aloite, jonka mukaan kansainvälistymisen julkisten tukipalveluiden kenttä kaipaa vielä erityisesti yritysnäkökulman huomioivaa lisäselvitystä.

12 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen 12 Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta aloitettiin keväällä 2003 tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kuvata Suomen vienninedistämisjärjestelmän toimintaa ja järjestelmän yrityksille tarjoamia palveluita sekä selvittää palveluiden käytettävyyttä, laatua, saatavuutta ja kehittämistarpeita erityisesti yritysnäkökulmasta tarkasteltuna. Yrityskentältä kerättyä tutkimusaineista täydennettiin vienninedistämispalveluita tarjoavien organisaatioiden edustajien haastatteluilla. Selvityksen avulla pyrittiin saamaan kuva palvelutarjonnan resursseista ja organisoinnista, palveluiden laadusta ja sisällöstä sekä palveluiden saatavuudesta ja tunnettuudesta. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävä julkinen palvelutarjonta on laajaa ja monipuolista, ja palveluita tuottavia organisaatioita on useita. Palveluiden moninaisuus sekä se, että useisiin palvelumuotoihin voi yhtenä osa-alueena sisältyä yrityksen kansainvälistymisen edistämistä, tekee kansainvälistymispalveluiden tarjonnan ja niihin suunnattujen resurssien kartoittamisesta haastavaa. Tukipalveluiden kentässä voidaankin erottaa varsinaiset kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukipalvelut sekä muut yritystoiminnan tukipalvelut, joihin voi sisältyä yrityksen kansainvälistymistä edistäviä elementtejä. Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmiin sisältyy usein myös yritysten kansainvälistymistä tukevia elementtejä. Epäsuorasti kansainvälistymiseen kohdistuvien palveluiden täsmällistä panosta suomalaisyritysten kansainvälistymiselle on kuitenkin vaikea määritellä. Yritysten kansainvälistymisen edistämisellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa varsinaisen vienninedistämisen lisäksi myös muun kansainvälisen toiminnan, kuten teknologiansiirtojen, investointien ja suorien sijoitusten edistämistä. Käytännössä näitä edistetään kansainvälistymisen tukipalveluilla, joita ovat esim. vientitoiminnan rahoitukselliset kannustimet, kansainvälistymiseen liittyvät tieto-, neuvonta- ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen tiedotus- ja markkinointitoiminta, jolla tähdätään kansainvälistymisen edistämiseen. Tutkimuksen kohteeksi on valittu toiminnaltaan kokonaisvaltaisimmat ja yritysten kansainvälistymisen edistämisen kannalta merkittävimmät organisaatiot. Näin ollen tutkimuksessa keskitytään erityisesti jäljempänä listattujen organisaatioiden palveluiden esittelyyn ja arviointiin. Näiden lisäksi yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää toimintaa harjoittavat myös esim. kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja osaamiskeskusohjelman toteuttajaorganisaatiot sekä monet yksityiset toimijatahot.

13 13 Alueelliset TE-keskukset (+ Osuuskunta Viexpo) o o o o pk-yritysten kansainvälistymistuki Globaali-kansainvälistymisohjelma ja muut asiantuntijapalvelut kansainvälistymiskoulutukset ja -ohjelmat neuvontapalvelut Finnvera Oyj o viennin takuu- ja rahoituspalvelut Finpro ry o o o o neuvontapalvelut markkinatietopalvelut asiantuntijatoimeksiannot markkinointipalvelut ja tapahtumat Kauppa- ja teollisuusministeriö o toimialakohtainen kansainvälistymistuki Ulkoasiainministeriö o ulkomaanedustustojen palvelut Tekes o yritysten kansainvälistymistä edistävät palvelut Suomen Vientiluotto Oy o vientiluotot. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen toimesta ajalla tammikuu syyskuu Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi johtaja Harri Talonen Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksen käytännön toteuttamiseen osallistuivat lisäksi tutkimuspäällikkö Marko Laiho sekä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimushankkeen tieteellisenä vastuuhenkilönä toimi liiketaloustieteiden professori Anne-Mari Järvelin Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselta. Kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämään tutkimushankkeen ohjausryhmään kuuluivat apulaisosastopäällikkö Henrik Räihä (pj.), ylitarkastaja Kari Alanko sekä ylitarkastaja Pertti Hämäläinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, projektipäällikkö Tuulikki Laine-Kangas Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta, ulkoasiainneuvos Kari Mitrunen ulkoasiainministeriöstä sekä kansainvälistymispalvelut

14 14 yksikön päällikkö Kari Komulainen Tekesistä (varaedustajana teknologiaasiantuntija Kirsi Vähä-Pietilä). Ohjausryhmällä oli mahdollisuus kommentoida sekä tutkimuksen toteuttamismallia että tuloksia. Tutkimuksessa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä. Julkisten vienninedistämispalveluiden tarjontaa ja niitä tuottavien palveluorganisaatioiden toimintaa selvitettiin ns. kirjoituspöytätutkimuksen avulla, jonka lähteinä käytettiin organisaatioiden omia julkaisuja, kuten vuosikertomuksia, esitteitä ja Internet-sivuja sekä organisaatioiden erikseen toimittamia yhteenvetoja ja tilastoja. Kansainvälistymispalveluiden käyttöä yrityksissä ja yritysten edustajien näkemyksiä palveluista tutkittiin yritykselle suunnatun postitetun kyselyn avulla. Yritysjohdon teemahaastatteluilla (23 kpl) selvitettiin lisäksi yksityiskohtaisempia kokemuksia eri palvelumuodoista sekä näkemyksiä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi tutkimusaineistoa täydennettiin vielä haastattelemalla 23 julkisia kansainvälistymispalveluita tarjoavan organisaation edustajaa tai VKE-palvelujärjestelmää muutoin hyvin tuntevaa asiantuntijaa. Yritysedustajien ja palveluntarjoajien haastattelut suoritettiin 1) Uudellamaalla, 2) Pirkanmaalla, 3) Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä 4) Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Alueet valittiin edustamaan erityyppisiä yritysten toimintaympäristöjä. 1.3 Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Ulkomaankaupan merkitys Suomen taloudelle on suuri. Viennin osuus bruttokansantuotteesta kasvoi viime vuosikymmenen aikana yli 10 prosenttiyksikköä. Suomen viennin arvon kehitys 1990-luvulla on esitetty kuviossa 1, jossa vertailukohtana on esitetty myös ulkomaankaupan arvon maailmanlaajuinen kehitys. Muihin teollisuusmaihin verrattuna suomalaisyritysten kansainvälistyminen alkoi melko myöhään. Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen on kuitenkin edennyt viime aikoina vauhdikkaasti. Kymmenen suurimman suomalaisyrityksen yhteenlasketusta liikevaihdosta noin 90 % tulee viennistä tai ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdosta. Suuryritysten lisäksi myös pk-yritysten ulkomaantoimintojen määrä on lisääntynyt. Talouden globalisoitumisen myötä lähes kaikkien toimialojen yritykset kohtaavat nykyään kansainvälistä kilpailua. Erityisesti Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa ja yhteisvaluuttaan siirtyminen ovat vapauttaneet ja helpottaneet sisämarkkinakauppaa. Kilpailun kiristymisen myötä osaamisen rooli on korostunut, ja yritykset ovat erikoistuneet yhä kapeammille markkinasegmenteille. Tämä on puolestaan kannustanut yhä useampia yrityksiä toimi-

15 15 man globaaleilla markkinoilla. Tulevaisuudessa mm. EU:n laajentuminen tuo suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta myös uutta kilpailua. Suomalaisten, kuten muissakin teollisuusmaissa sijaitsevien yritysten kansainvälistymisen motiiveja ovat edellä mainitun erikoistumisen välttämättömyyden ohella pienet kotimarkkinat, tarve päästä lähelle asiakkaita ja pyrkimys hyödyntää erikoistumiseen liittyviä skaalaetuja. Suomalaisyritysten kansainvälistymistä onkin viime aikoina vauhdittanut yritysten teknologiaintensiivisyys ja innovatiivisuus, mikä on parantunut yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä Tavarat, koko maailma Tavarat, Suomi Palvelut, koko maailma Palvelut, Suomi Lähde: World Trade Organisation Vuosi 1991=100 Kuva 1. Viennin arvon indeksi , Suomi vs. koko maailma Suomen vientikauppa rakentuu pääosin kolmen toimialan varaan. Perusmetalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus, sähkötekninen teollisuus sekä puu- ja paperiteollisuus kattoivat vuonna 2001 yli 80 % maamme tavaraviennin arvosta. Suomen ulkomaankauppa, käsittäen sekä viennin että tuonnin, on maailman yleisen heikon talouskehityksen takia ollut laskusuhdanteista vuodesta 2000 lähtien. Tava-

16 16 raviennin arvo oli vuonna miljoonaa euroa, jossa laskua edellisvuoteen oli 1,5 %. 1 Palveluiden vienti ja tuonti on Suomessa pienimuotoista verrattuna muihin samankokoisiin teollisuusmaihin. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa palveluiden vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on 10 prosentin luokkaa, kun Suomessa vastaava suhde on 5 prosenttia. Merkittävimpiä eriä palveluiden vientikaupassa vuonna 2001 olivat sekalaiset liike-elämän palvelut, rojaltit, rakennuspalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Palveluiden vientitulot laskivat vuodesta prosenttia miljoonaan euroon. Kiihtyvästä teknologisesta kehityksestä ja suomalaisten teknologiayritysten kansainvälistymisestä johtuen tietotekniikka- ja informaatiopalvelut ovat kuitenkin voimakkaasti kasvava palveluviennin erä. Esimerkiksi työvoiman saatavuuden ja kustannusten vuoksi suomalaisyritykset ovat lisääntyvässä määrin tehneet investointeja ulkomaille. Korkean teknologian tuotteista entistä suurempi osa tehdään ulkomailla. Suomessa sijaitsevien yritysten ulkomaiset tytäryhtiöt ja sivuliikkeet työllistivät vuonna 2000 lähes työntekijää. Noin puolet tästä henkilöstöstä työskenteli EU-maissa. Suurin osa (70 %) ulkomaisten tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden henkilöstöstä työskenteli teollisuudessa, palvelualan työllistäessä 24 %, kaupan 13 % ja rahoitus- ja vakuutusalan 5 %. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille kasvoivat voimakkaasti 1990-luvulla. Vuonna 1991 suoria sijoituksia tehtiin 7,5 miljardin euron arvosta ja vuonna 2000 niiden arvo oli jo 56,0 miljardia euroa. Tärkeimmät suorien sijoitusten kohdemaat olivat vuonna 2000 Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat. Merkittävimmät suoria sijoituksia tehneet toimialat olivat teollisuudessa metsä- ja metalliteollisuus ja palvelualoista rahoitus ja vakuutus. Palvelualan tekemät investoinnit lisääntyivät etenkin 1990-luvun loppupuolella. 2 Myös ulkomaisten yritysten Suomeen tekemien investointien arvo moninkertaistui 1990-luvulla, mutta niiden määrä on kuitenkin edelleen tuntuvasti alhaisempi kuin Suomesta ulkomaille tehtyjen investointien. Vuonna 2001 näiden sijoitusten arvo oli miljoonaa euroa Tullihallitus. Yritysten kansainvälistyminen, Tilastokeskus

17 2 Kansainvälistymisen julkisten tukipalvelujen tarjonta ja käyttö Yritystoiminnan tukemista ohjaava kansantaloudellinen ja lainsäädännöllinen perusta Nykyaikaisen elinkeinopolitiikan mukaan valtion pitäisi puuttua mahdollisimman vähän markkinamekanismien toimintaan. Julkisen rahoitustoiminnan tulisi kohdistua korjaamaan markkinamekanismeissa ilmeneviä puutteita. Lisäksi yritystukien olisi edistettävä kansantalouden kasvuedellytyksiä sekä lisättävä yritystoiminnan tehokkuutta. Yritystukiohjelma tulisi järjestää siten, että se vääristää mahdollisimman vähän luonnollista kilpailua. 4 Yritysten kansainvälistymishankkeiden rahoittamista julkisin varoin säätelevät mm. EU-lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö. Yritystuen myöntämistä säätelevät esim. Laki yritystoiminnan tukemisesta 2000/1068 sekä Laki yritystuen yleisistä ehdoista 1997/786. Vientitakuiden myöntämistä säätelee esim. Laki valtion vientitakuista 2001/422. Avoimessa kansainvälisessä taloudessa julkisen sektorin tukitoimet ovat perusteltuja vain erikoistapauksissa. Julkinen sektori osallistuu kuitenkin lähes kaikissa teollisuusmaissa yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Julkisten tukipalveluiden tarvetta perustellaan yleensä ns. markkinapuutteiden, järjestelmäpuutteiden tai hallintopuutteiden olemassaololla. Markkinapuutteella tarkoitetaan tilannetta, jossa markkinat eivät toimi yhteiskunnan kannalta optimaalisesti, kilpailulle on esteitä tai markkinoiden tuottamat hyödyt eivät leviä riittävästi elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä rajoittaa yritysten haluttomuus tai kykenemättömyys tehdä yhteiskunnan kannalta toivottavia investointeja toimintansa laajentamiseksi. Julkisen tuen osuus rahoituksessa pienentää yrityksen riskiä ja saattaa houkutella mukaan muitakin rahoittajia etenkin silloin, kun julkista tukea pidetään osoituksena hankkeen tärkeydestä ja hyödyllisyydestä. Julkisen tuen tarpeellisuutta voidaan perustella myös positiivisilla ulkoisvaikutuksilla, eli ajatellaan tietyn 4 Laki yritystuen yleisistä ehdoista /786.

18 18 yrityksen hankkeen hyödyttävän joko koko toimialaa tai yhteiskuntaa laajemminkin. 5 Järjestelmäpuutteilla puolestaan tarkoitetaan koko palvelujärjestelmän toimintaa haittaavia epäjohdonmukaisuuksia ja kannustimien ristiriitaisuuksia. Näiden puutteiden korjaaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä ja muita organisaatioita kehittämään vuorovaikutustaan, toimintatapojaan ja rakenteitaan. Hallintopuutteella viitataan siihen, että julkisen sektorin harjoittamat politiikat ja toimenpiteet eivät ole yhdenmukaisia. 6 Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Ruotsin valtion teettämässä vienninedistämispalveluselvityksessä esitettiin, että valtion tulee osallistua vienninedistämistoimintaan erityisesti seuraavin perustein 7 : Tiettyjen, informaation tuottamiseen ja tehokkaaseen ja laaja-alaiseen jakamiseen liittyvien palveluiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei ole kannattavaa, joten valtion tulee tuottaa ja jakaa tietoa yritysten vientitoiminnan ja kansainvälistymisen tueksi. Valtion tehtävänä on madaltaa kansainvälistymisen kynnystä erityisesti vähän osaamista ja valmiuksia omaavien pk-yritysten osalta. Valtion tulisi tukea yritysten etenkin kaukaisille ja vaikeille markkinaalueille suuntautuvia markkinointiponnisteluja. Tällaisten hankkeiden riskit ovat usein suuret ja tuotot niin epävarmoja ja/tai hitaasti realisoituvia, etteivät yritykset ole halukkaita kantamaan investointien riskejä yksin. Vuonna 2003 valmistuneessa suomalaisen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa annettujen suositusten mukaan julkisen sektorin osallistumisesta on hyötyä erityisesti sellaisissa toiminnoissa, jotka ovat monimutkaisia ja vaikutuksiltaan hankalasti mitattavia. Julkinen sektori voi esim. toimia yritysten hankkeissa tiedon välittäjänä ja toimijoiden verkottajana, ja sen tulisi tukitoimiensa avulla kannustaa yrityksiä tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön (esim. vientirengastoiminta) Asplund ja Kiander Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi Expert på export? Betänkande av exportutredningen Georghiou et al

19 Suomalainen intressi Yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn, innovoinnin ja uudistumisen edistämiseksi tarvitaan toimiva ja monipuolinen kansallinen toimintaympäristö. Yhteiskunnan tehtävänä onkin elinkeino- ja kauppapolitiikan avulla luoda yrityksillemme otolliset ja vähintään kilpailijamaitamme vastaavat toimintaedellytykset. Yritysten kansainvälistymisen edistäminen on jo pitkään määritelty yhdeksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Suomen ulkomaankauppapolitiikan tarkoituksena on tukea yritysten ja elinkeinoelämän sopeutumista kansainvälisiin markkinoihin ja globalisaation haasteisiin. Kauppapolitiikalla pyritään mm. edistämään kaupan ja investointien vapautumista sekä järjestäytyneitä ja toimivia markkinoita. Keskeinen osa suomalaista toimintaympäristöä on kansallinen innovaatiojärjestelmä, joka muodostaa laaja-alaisen uuden tiedon ja osaamisen kehittämisen kokonaisuuden. Kuusi keskeistä innovaatio-organisaatiota (Finnvera Oyj, Finpro, KTM/TE-keskukset, Sitra, Suomen teollisuussijoitus Oy ja Tekes) onkin omalta osaltaan lähtenyt tietoisesti kehittämään keskinäistä yhteistyötään. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuonna 2001 yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (VKE-) toimikunnan, jonka tehtävänä oli mm. laatia tavoitteet ja periaatelinjaukset kansainvälistymistä edistäville tukitoimille. Ministeri Christoffer Taxellin johtaman toimikunnan työn lähtökohtana oli ns. suomalainen intressi, jonka mukaan kansainvälistymisen tukitoimien tulee yrityksen omistajapohjasta riippumatta edistää taloudellista kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia Suomessa. Suomalaisen intressin mukaista toimintaa on täten varsinaisen viennin edistämisen lisäksi myös suomalaisyritysten ulkomaisen toiminnan ja Suomeen suuntautuvien investointien ja teknologiansiirron edistäminen. Suomalaiseen intressiin sisältyy entistä vahvemmin myös suomalaisyritysten kansainvälinen kilpailukyky ja sen kehittäminen. Toimikunnan työtä jatkaa asetettu Vientifoorumi, johon kuuluu sekä julkisen hallinnon että elinkeinoelämän vaikuttajia. 9 Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö on määritellyt yritysten kansainvälistymisen tukemiselle seuraavat periaatteet: Madalletaan yritysryhmien ja toimialakohtaisesti yhdessä esiintyvien yritysten kansainvälistymisen kynnystä tukemalla, kehittämällä ja monipuolistamalla yritysten kansainvälistymistaitoja. 9 Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi 2001.

20 Edistetään viennin pohjan laajentumista tukemalla kasvukykyisten yritysten kansainvälistymistä. Tuella pyritään vaikuttamaan yritysten viennin kasvuun ja elinkelpoisten menestyvien yritysten määrän lisääntymiseen. Helpotetaan yritysten markkinoillepääsyä tuottamalla tietoa kaupan esteistä ja osallistumalla niiden poistamiseen tähtääviin sopimusneuvotteluihin Palvelumuodot Kansainvälistymisen tukipalvelut jaetaan esim. Yrityssuomi.fi internetportaalissa rahoituspalveluihin, asiantuntijapalveluihin, koulutuspalveluihin, markkinointipalveluihin ja tietopalveluihin 10. Luokat eivät kuitenkaan ole täysin toisensa poissulkevia, ja yksittäisiin palveluihin voi kuulua useisiinkin palvelumuotoihin liittyviä elementtejä. Erityisesti asiantuntijapalvelut luokka saattaa yritysnäkökulmasta vaikuttaa liian moniselitteiseltä. Jäljempänä tässä tutkimuksessa palvelut on pyritty luokittelemaan yritysten tarpeista lähtevällä tavalla seuraavasti: kansainvälistymissuunnitelmat ja markkinaselvitykset, vientiasioihin liittyvä koulutus ja koulutuspainotteiset kehittämisprojektit, tietotuotteet ja -palvelut, maksuton kansainvälistymisneuvonta, markkinointipalvelut ja rahoituspalvelut. Yhteenveto eri organisaatioiden palvelutarjonnan pääpiirteittäisestä sisällöstä on esitetty liitteessä 1. Lisääntynyttä rahoitustarvetta kansainvälistymisprosessissa syntyy esimerkiksi kasvaneista markkinointi-, tutkimus- tai jakelukustannuksista. Investoinneille ja toimituksille tarvitaan myös vakuuksia. Etenkään pk-yrityksillä ei resursseja laajamittaisiin kansainvälisiin markkinointipanostuksiin useinkaan ole riittävästi. Pääasiallisesti kansainvälistyminen rahoitetaan yleensä yrityksen omalla tulorahoituksella. Uudempien rahoitusinstrumenttien, kuten riskirahoituksen käyttö on suomalaisyrityksissä vielä melko harvinaista. Selvitysten mukaan yritykset kokevat juuri kansainvälistymisrahoituksen saatavuuden merkittävänä ongelmana. Eniten ongelmia on nuorilla, kasvu- ja kansainvälistymisorientoituneilla, pienillä teknologiayrityksillä. 11 Tärkeimmät yhteiskunnan yrityksille suuntaamat taloudelliset tukimuodot ovat avustusluonteinen suora tuki, verokannustimet sekä vastikkeellinen rahoitustu Ks. esimerkiksi esim. Hyytinen ja Pajarinen 2002.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Suomen vienninedistämisjärjestelmä

Suomen vienninedistämisjärjestelmä Suomen Yrittäjät Katsaus Thomas Palmgren 4.1.2005 Suomen vienninedistämisjärjestelmä I. Pk -yritysten julkisrahoitteiset vienninedistämispalvelut Tämä on katsaus julkisrahoitteisista kansainvälistymispalveluista.

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Tukea liiketoiminnan kansainvälistymiseen

Tukea liiketoiminnan kansainvälistymiseen Tukea liiketoiminnan kansainvälistymiseen 25.2.2010 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kansainvälistymisasiantuntija Tapio Kinnunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 Miksi

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus Liike-elämän palveluihin tässä katsauksessa pääsääntöisesti luetaan seuraavat toimialat TOL 2008

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 4.6.2014 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010

Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut. Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi 6.10.2010 Ulkoasiainministeriön VKE-palvelut Elinkeinoelämän ympäristöfoorumi Vienninedistämisorganisaatiot Työ- ja elinkeinoministeriö Finpron vientikeskusverkosto 40 maassa Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Developing business together. SUOMI

Developing business together. SUOMI SUOMI Developing business together. Finnpartnership tarjoaa suomalaisyrityksille uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitysmaissa Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille kehitysmaaliiketoimintaan

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Finpro palvelee 2010. Yrityksesi kumppani kansainvälistymisessä

Finpro palvelee 2010. Yrityksesi kumppani kansainvälistymisessä Finpro palvelee 2010 Yrityksesi kumppani kansainvälistymisessä Finpron asiakaspalvelu Helsingissä Maksuton palvelunumero 0800 134 344 arkisin 9.00 16.00 Neuvontaa Finpron palveluista Markkinatietoa Yritys-

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan

Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Vesi-ohjelma 2011 Kasvuväylä kokemuksia ja luotsausta tulevaan Toimialajohtaja Risto Setälä, Tekes 22.11.2011 Kasvuyritykset kiinnostuksen kohteena Suomen tulevaisuus on kasvuyrityksissä! Suuri osa uusista

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet

Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Asiakirjatyyppi 1 (7) Liite 1: Team Finland Markkinoiden mahdollisuudet Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 2 2 Markkinoiden mahdollisuudet -palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 2 Asiakirjatyyppi

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012

Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012 Julkista tukea kansainvälistyvälle PK-yritykselle Helsingin Yrittäjät, Kansainvälistymisen yrittäjäilta 22.11.2012 Kimmo Aura Aluepäällikkö, Uusimaa Esityksen rakenne Finpron palvelut lyhyesti Kansainvälistyvän

Lisätiedot

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE

TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE HYVÄ kehittäjäristeily 1.10.2014 TEAM FINLAND PALVELUT KANSAINVÄLISTYVILLE YRITYKSILLE Marko Laiho, TEM Team Finland ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Team Finlandin perusteesit 2. Ajankohtaista Team Finland toiminnassa

Lisätiedot

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen

Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Since 1969 Yrityksen toimet kansainvälistymiseen Kansainvälistymisen edellytykset Kansainvälistyminen on yritykselle haastava askel, jonka onnistumista oikea tieto ja asiantunteva apu edistävät. Kansainvälistä

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Kansainvälistymispalvelut ja rahoitusmahdollisuudet kansainvälistyvälle pk-yritykselle (TEM, TE-keskus, Tekes, Finnvera, UM, Finnfund, Nopef)

Kansainvälistymispalvelut ja rahoitusmahdollisuudet kansainvälistyvälle pk-yritykselle (TEM, TE-keskus, Tekes, Finnvera, UM, Finnfund, Nopef) Kansainvälistymispalvelut ja rahoitusmahdollisuudet kansainvälistyvälle pk-yritykselle (TEM, TE-keskus, Tekes, Finnvera, UM, Finnfund, Nopef) KiVi 2009 Mikkeli 4.11.2009 Rahoituspäällikkö Leena Tonttila

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen

Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Ulkomaankaupan tiedonhaun kuva -tarjonnan ja tarpeen kohtaaminen Tullitilastotieto: 8000 tuojaa ja 3500 viejää, joiden kaupankäynnin volyymi ylittää 100 000 euron rajan vuodessa Kuka koordinoi? Koordinointi

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Presentation. Finpron tehtävä

Presentation. Finpron tehtävä Presentation Finpron tehtävä Finpro on tehokas asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tavoitteena on nopeuttaa suomalaisten yritysten kansainvälistymistä ja vähentää siihen liittyviä riskejä. Finpro

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen

Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Rahoittajan näkökulma metsä- ja biotalouteen Lieksan Puuakatemian järjestämä PUUN KÄYTÖN LAAJA-ALAISTAMINEN -seminaari 20.5. 21.5.2014 Hannu Puhakka, Finnvera Oyj Finnveran tavoitteet Cleantech-sektorilla

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus

Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Kansainvälistymispalvelut Uudenmaan ELY-keskus, Henri Molander, Innovaatiot ja yritysrahoitus 4/1/11 1 Elinkeinojen, työvoiman, osaamisen ja kulttuurin vastuualue, Innovaatiot ja yritysrahoitus

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat 17.3.2015 17.3.2015 ELY:n keskeisimmät tukijärjestelmät (elintarvikeala) Maataloustuotteet (jalostusprosessin

Lisätiedot

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset

Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset Yritysten kansainvälistymiseen liittyvät tuet ja avustukset 25.3.2015 Maija Pirvola, Yrityssalo Yrityssalo Oy 25.3.2015 Tässä esityksessä Yritysten kehittämispalvelut (ELY) Team Finland palvelut verkossa

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus

KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE. Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus KEHITTÄMIS- RAHOITUKSESTA PK-YRITYKSILLE Eija Pihlaja Pohjois-Savon ELY-keskus Yritystukirahoitus Pohjois-Savossa ohjelmakaudella 2007-2013 EAKR-rahoitus 21.6.2007-24.6.2014 yhteensä 100 497 720 euroa,

Lisätiedot