Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö"

Transkriptio

1 Riitta-Liisa Larjovuori Marko Laiho Harri Talonen Anne-Mari Järvelin Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 16/2003 Markkinaosasto

2

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Tutkimuksia ja raportteja Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) /2003 Telekopio (09) Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Tampereen yliopiston liiketaloudellinen tutkimuskeskus: Riitta-Liisa Larjovuori, Marko Laiho, Harri Talonen, Anne-Mari Järvelin Julkaisuaika Joulukuu 2003 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Yritysten julkiset kansainvälistymispalvelut ja niiden käyttö Tiivistelmä Tampereen yliopiston Liiketaloudellinen tutkimuskeskus selvitti kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta maalis-syyskuussa 2003 yritysten julkisten kansainvälistymispalveluiden tarjontaa, käyttöä sekä yritysten käsityksiä palveluista ja palvelujärjestelmästä. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin ns. kirjoituspöytätutkimusta, vientiyrityksille suunnattua postikyselyä sekä vientiyritysten johdon ja palveluntarjoajaorganisaatioiden edustajien teemahaastatteluja. Julkisesti rahoitettuja, yritysten kansainvälistymistä edistäviä palveluita tarjoavat Suomessa useat eri organisaatiot. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pääasiallisesti Finpron, TE-keskusten, Finnveran, FINTRA:n, Tekesin sekä ulkoasiainhallinnon VKE-toimintaa. Varsinaisten kansainvälistymispalveluiden ja -tukien lisäksi myös useat muut yritystoiminnan tuki-instrumentit, esim. Tekesin teknologiaohjelmat, sisältävät yritysten kansainvälistymistä edistäviä elementtejä. Suoria tukia yritysten kansainvälistymiseen myönnettiin vuonna 2002 KTM:n, TE-keskuksen, Tekesin ja ulkoasiainministeriön toimesta 35,4 miljoonaa euroa. Lisäksi KTM myönsi yhteisöavustuksia yritysten ulkomaankauppaa edistäville järjestöille 23,5 miljoonaa euroa. Lainoja antoivat Finnvera, Suomen Vientiluotto, Finnfund ja ulkoasiainministeriö yhteensä 243,4 miljoonaa euroa. Finnvera myönsi vientitakuita 1709 miljoonaa euroa. Yrityksille tehtyyn kyselyyn vastanneista lähes kolme neljännestä (71 %) oli viimeisten viiden vuoden aikana käyttänyt julkisia kansainvälistymispalveluita. Yritysten eniten käyttämiä palveluorganisaatioita olivat Finpro (47 %) ja TE-keskukset (45 %). Yritykset pitivät käyttämistään palveluista koituneita liiketoiminnallisia hyötyjä melko hyvinä (kouluarvosana 8-). Seuraavana kolmena vuotena vastaajat arvioivat tarvitsevana eniten julkisia rahoitus- ja markkinointipalveluja. Yritykset pitivät julkisen sektorin osallistumista yritysten kansainvälistymisen tukemiseen tärkeänä, ja kansainvälistymistukien arvioitiin käynnistävän muutoin toteutumatta jääviä projekteja. Palveluiden tunnettuudessa on kuitenkin yritysten mielestä parantamisen varaa. Suomen VKE-palvelujärjestelmä vaikuttaisi olevan melko kattava. Toimintaa tulisi kuitenkin edelleen kehittää vahvistamalla eri palveluntarjoajien strategisen ja operatiivisen tason yhteistyötä ja toimimista järjestelmänä, jossa olevaa erikoisosaamista ja paikallisen tason yritystuntemusta tulisi saada hyödynnettyä nykyistä tehokkaammin yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Alkuvaiheen kansainvälistyjien rahoituksen ja palveluiden saatavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Yritysten markkinointityön tukeminen lainsäädännön mahdollistamin keinoin ja markkinointi- ja kansainvälistymisosaamisen parantaminen on keskeistä. Palvelutarjonnasta tiedottamista tulisi kehittää siten, että se muodostaisi yritysten näkökulmasta mahdollisimman helposti ymmärrettävän ja yhtenäisen kokonaisuuden. KTM:n yhdyshenkilö: Markkinaosasto/Ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, puh. (09) Asiasanat vienninedistäminen, yritysten kansainvälistyminen, vienti, vientiyritykset, julkinen rahoitus, julkiset palvelut ISSN Kokonaissivumäärä 131 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 euroa Kustantaja Edita Publishing Oy

4

5 Esipuhe Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yritysten julkisten kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluiden kokonaisuutta ja käyttöä. Erityisesti haluttiin selvittää, miten yritykset kokevat nykyisen palvelukokonaisuuden tukevan niiden kansainvälistymistä ja viennin edistämistä, ja miten ja miltä osin yritysten mielestä palveluita voitaisiin kehittää. Idean tutkimuksesta esitti vientifoorumi, joka on kauppa- ja teollisuusministerin johtama yritysten ja kansainvälistymispalveluita tuottavien organisaatioiden yhteistyöelin. Vientifoorumin eräänä tehtävänä on koordinoida palvelukokonaisuuden kehittämistä, mihin tämän tutkimuksen haluttiin osaltaan antavan suuntaa ja välineitä. Vientifoorumin aloitteen pohjalta kauppa- ja teollisuusministeriö tilasi tutkimuksen Tampereen yliopiston liiketaloustieteelliseltä tutkimuskeskukselta. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut johtaja Harri Talonen Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksen toteuttamiseen ovat osallistuneet lisäksi tutkimuspäällikkö Marko Laiho sekä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimushankkeen tieteellisenä vastuuhenkilönä on toiminut liiketaloustieteiden professori Anne-Mari Järvelin Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselta. Kauppa- ja teollisuusministeriö käyttää tutkimuksen tuloksia hyväkseen palvelujärjestelmän kehittämistyössään. Ministeriö haluaakin lämpimästi kiittää tutkimuksen tekijöitä, hankkeen ohjausryhmän jäseniä sekä tutkimukseen osallistuneita yrityksiä ja palveluntuottajia hyvästä yhteistyöstä sekä antamastaan panoksesta kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluiden kehittämisen hyväksi. Helsingissä marraskuussa 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriö Markkinaosasto

6

7 Sisällys Esipuhe... 5 Sisällys Johdanto Taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Kansainvälistymisen julkisten tukipalvelujen tarjonta ja käyttö Yritystoiminnan tukemista ohjaava kansantaloudellinen ja lainsäädännöllinen perusta Suomalainen intressi Palvelumuodot Palveluiden tarjonta ja käyttö organisaatioittain Kauppa- ja teollisuusministeriö TE-keskukset (Työvoima- ja elinkeinokeskukset) Finpro ry FINTRA Kansainvälisen kaupan koulutuskeskus Finnvera Oyj Tekes Viexpo Ulkoasiainministeriö Suomen Vientiluotto Oy Yhteenveto kansainvälistymisavustuksista ja -rahoituksesta vuonna Yrityskysely VKE-palveluista ja niiden käytöstä Tavoitteet ja toteutus Vastaajien profiili Yritysten kansainvälistymisen nykytila Vienninedistämispalveluiden käyttö... 48

8 3.5 Tulevaisuuden palvelutarpeet Palvelutarpeet ja palveluiden käyttö yritystyypeittäin Yritysten näkemykset VKE-palvelujärjestelmästä Palveluiden hyödyllisyys Mielipiteet palvelujärjestelmästä Näkemykset yritystyypeittäin sekä palveluiden käytön ja viennin volyymin mukaan Klusterianalyysi Yritysedustajien teemahaastattelut Kansainvälistymispalveluiden resurssit ja organisointi Resurssit Järjestelmät selkeys ja organisaatioiden välinen työnjako Palveluiden laatu, sisältö ja kohdentuminen Palvelumuotojen riittävyys ja kattavuus Palveluiden sisältö ja kohdentuminen Kansainvälistymispalveluiden laatu ja hyödyllisyys Palveluiden saatavuus ja tunnettuus Palveluiden alueellinen saatavuus Tukien hakeminen ja byrokratia Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Palveluntarjoajien teemahaastattelut Kansainvälistymispalveluiden resurssit ja vastuunjako Järjestelmän resurssit Toimijoiden välinen yhteistyö ja vastuunjako Palveluiden laatu, sisältä ja kohdentaminen Palveluiden laatu Palveluiden sisältö ja kohdentuminen Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Uudet vs. vanhat asiakkaat Asiakastietojen hallinta Järjestelmän sisäinen tiedonkulku Yhteenveto ja johtopäätökset Palvelujärjestelmän resurssit ja organisointi... 92

9 6.2 Palveluiden laatu, sisältö ja kohdentaminen Palveluiden tunnettuus ja niistä tiedottaminen Lähteet Liite 1 Organisaatioiden VKE-palvelutarjonta pääpiirteittäin Liite 2 Postikyselyn kyselylomake Liite 3 Luettelo EU-tukien piiriin kuulumattomista kunnista Liite 4 Aineiston tilastollinen analyysi Liite 5 Vientiyrityksille suunnatussa postikyselyssä saatu avoin palaute. 108

10

11 11 1 Johdanto 1.1 Taustaa Suomalainen vienninedistämistoiminta on perinteisesti rakentunut vahvasti julkisen vallan ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön varaan. Yritysten kansainvälistymisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on jo pitkään määritelty yhdeksi hallituksen elinkeinopolitiikan keskeisistä tavoitteista. Vienninedistämistoiminnalla on maassamme pitkät perinteet. Kansainvälistymisen asiantuntija- ja markkinointipalveluita tarjoavan Finpro ry:n edeltäjä Suomen Vientiyhdistys perustettiin jo vuonna Yritystoiminnan tukipalvelutarjonta on viime vuosina laajentunut ja palvelukentän rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kohdemaissa toimivien kaupallisten sihteerien verkosto siirtyi vuonna 1992 ulkoasiainhallinnosta Ulkomaakauppaliiton (nyk. Finpro ry) alaisuuteen. Vuonna 1997 kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdistivät alueelliset voimavaransa ja perustivat yhdessä 15 työvoima- ja elinkeinokeskusta (TEkeskusta), jotka tarjoavat paikallisesti laajan valikoiman yritystoiminnan tukipalveluita. Samalla Ulkomaankauppaliiton alueelliset vientiasiamiehet ja Tekesin teknologia-asiantuntijat siirtyivät TE-keskusten palvelukseen. Tekes organisoi kansainväliset toimintonsa omaksi Kansainväliset verkostot tulosyksiköksi vuonna Teollisuussihteeritoiminnasta ja maksua vastaan tehtävistä yritystoimeksiannoista luovuttiin samaan aikaan. Finnvera Oyj perustettiin vuonna 1999 yhdistämällä Kera Oyj:n ja Takuukeskuksen toiminnot. Samana vuonna Ulkomaankauppaliitto muuttui Finpro ry:ksi, ja vuoden 2002 alussa sen organisaatiota muutettiin yhtiöittämällä markkinointipalvelut Finpro Marketing Oy:ksi. Viennin- ja kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä palveluita (VKE-palveluita) tarjoavat siis useat eri organisaatiot, ja niiden tarjonnan ja vastuukysymysten täsmentäminen on katsottu tarpeelliseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti VKE-toimikunnan palvelukentän organisointia ja vastuukysymyksiä selvittämään. Käsillä olevan tutkimuksen toteuttamisen taustalla on VKE-toimikunnan työtä jatkaneen Vientifoorumin aloite, jonka mukaan kansainvälistymisen julkisten tukipalveluiden kenttä kaipaa vielä erityisesti yritysnäkökulman huomioivaa lisäselvitystä.

12 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteuttaminen 12 Kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksiannosta aloitettiin keväällä 2003 tutkimushanke, jonka tarkoituksena on kuvata Suomen vienninedistämisjärjestelmän toimintaa ja järjestelmän yrityksille tarjoamia palveluita sekä selvittää palveluiden käytettävyyttä, laatua, saatavuutta ja kehittämistarpeita erityisesti yritysnäkökulmasta tarkasteltuna. Yrityskentältä kerättyä tutkimusaineista täydennettiin vienninedistämispalveluita tarjoavien organisaatioiden edustajien haastatteluilla. Selvityksen avulla pyrittiin saamaan kuva palvelutarjonnan resursseista ja organisoinnista, palveluiden laadusta ja sisällöstä sekä palveluiden saatavuudesta ja tunnettuudesta. Yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävä julkinen palvelutarjonta on laajaa ja monipuolista, ja palveluita tuottavia organisaatioita on useita. Palveluiden moninaisuus sekä se, että useisiin palvelumuotoihin voi yhtenä osa-alueena sisältyä yrityksen kansainvälistymisen edistämistä, tekee kansainvälistymispalveluiden tarjonnan ja niihin suunnattujen resurssien kartoittamisesta haastavaa. Tukipalveluiden kentässä voidaankin erottaa varsinaiset kansainvälistymisen ja viennin edistämisen tukipalvelut sekä muut yritystoiminnan tukipalvelut, joihin voi sisältyä yrityksen kansainvälistymistä edistäviä elementtejä. Esimerkiksi Tekesin teknologiaohjelmiin sisältyy usein myös yritysten kansainvälistymistä tukevia elementtejä. Epäsuorasti kansainvälistymiseen kohdistuvien palveluiden täsmällistä panosta suomalaisyritysten kansainvälistymiselle on kuitenkin vaikea määritellä. Yritysten kansainvälistymisen edistämisellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa varsinaisen vienninedistämisen lisäksi myös muun kansainvälisen toiminnan, kuten teknologiansiirtojen, investointien ja suorien sijoitusten edistämistä. Käytännössä näitä edistetään kansainvälistymisen tukipalveluilla, joita ovat esim. vientitoiminnan rahoitukselliset kannustimet, kansainvälistymiseen liittyvät tieto-, neuvonta- ja koulutuspalvelut sekä kansainvälinen tiedotus- ja markkinointitoiminta, jolla tähdätään kansainvälistymisen edistämiseen. Tutkimuksen kohteeksi on valittu toiminnaltaan kokonaisvaltaisimmat ja yritysten kansainvälistymisen edistämisen kannalta merkittävimmät organisaatiot. Näin ollen tutkimuksessa keskitytään erityisesti jäljempänä listattujen organisaatioiden palveluiden esittelyyn ja arviointiin. Näiden lisäksi yritysten kansainvälistymisen edistämiseen tähtäävää toimintaa harjoittavat myös esim. kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt ja osaamiskeskusohjelman toteuttajaorganisaatiot sekä monet yksityiset toimijatahot.

13 13 Alueelliset TE-keskukset (+ Osuuskunta Viexpo) o o o o pk-yritysten kansainvälistymistuki Globaali-kansainvälistymisohjelma ja muut asiantuntijapalvelut kansainvälistymiskoulutukset ja -ohjelmat neuvontapalvelut Finnvera Oyj o viennin takuu- ja rahoituspalvelut Finpro ry o o o o neuvontapalvelut markkinatietopalvelut asiantuntijatoimeksiannot markkinointipalvelut ja tapahtumat Kauppa- ja teollisuusministeriö o toimialakohtainen kansainvälistymistuki Ulkoasiainministeriö o ulkomaanedustustojen palvelut Tekes o yritysten kansainvälistymistä edistävät palvelut Suomen Vientiluotto Oy o vientiluotot. Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston Liiketaloudellisen tutkimuskeskuksen toimesta ajalla tammikuu syyskuu Tutkimuksen vastuullisena johtajana toimi johtaja Harri Talonen Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimuksen käytännön toteuttamiseen osallistuivat lisäksi tutkimuspäällikkö Marko Laiho sekä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori Liiketaloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Tutkimushankkeen tieteellisenä vastuuhenkilönä toimi liiketaloustieteiden professori Anne-Mari Järvelin Tampereen yliopiston kauppatieteiden laitokselta. Kauppa- ja teollisuusministeriön nimeämään tutkimushankkeen ohjausryhmään kuuluivat apulaisosastopäällikkö Henrik Räihä (pj.), ylitarkastaja Kari Alanko sekä ylitarkastaja Pertti Hämäläinen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, projektipäällikkö Tuulikki Laine-Kangas Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta, ulkoasiainneuvos Kari Mitrunen ulkoasiainministeriöstä sekä kansainvälistymispalvelut

14 14 yksikön päällikkö Kari Komulainen Tekesistä (varaedustajana teknologiaasiantuntija Kirsi Vähä-Pietilä). Ohjausryhmällä oli mahdollisuus kommentoida sekä tutkimuksen toteuttamismallia että tuloksia. Tutkimuksessa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä. Julkisten vienninedistämispalveluiden tarjontaa ja niitä tuottavien palveluorganisaatioiden toimintaa selvitettiin ns. kirjoituspöytätutkimuksen avulla, jonka lähteinä käytettiin organisaatioiden omia julkaisuja, kuten vuosikertomuksia, esitteitä ja Internet-sivuja sekä organisaatioiden erikseen toimittamia yhteenvetoja ja tilastoja. Kansainvälistymispalveluiden käyttöä yrityksissä ja yritysten edustajien näkemyksiä palveluista tutkittiin yritykselle suunnatun postitetun kyselyn avulla. Yritysjohdon teemahaastatteluilla (23 kpl) selvitettiin lisäksi yksityiskohtaisempia kokemuksia eri palvelumuodoista sekä näkemyksiä palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi tutkimusaineistoa täydennettiin vielä haastattelemalla 23 julkisia kansainvälistymispalveluita tarjoavan organisaation edustajaa tai VKE-palvelujärjestelmää muutoin hyvin tuntevaa asiantuntijaa. Yritysedustajien ja palveluntarjoajien haastattelut suoritettiin 1) Uudellamaalla, 2) Pirkanmaalla, 3) Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä 4) Pohjois- Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Alueet valittiin edustamaan erityyppisiä yritysten toimintaympäristöjä. 1.3 Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen Ulkomaankaupan merkitys Suomen taloudelle on suuri. Viennin osuus bruttokansantuotteesta kasvoi viime vuosikymmenen aikana yli 10 prosenttiyksikköä. Suomen viennin arvon kehitys 1990-luvulla on esitetty kuviossa 1, jossa vertailukohtana on esitetty myös ulkomaankaupan arvon maailmanlaajuinen kehitys. Muihin teollisuusmaihin verrattuna suomalaisyritysten kansainvälistyminen alkoi melko myöhään. Suomalaisten yritysten kansainvälistyminen on kuitenkin edennyt viime aikoina vauhdikkaasti. Kymmenen suurimman suomalaisyrityksen yhteenlasketusta liikevaihdosta noin 90 % tulee viennistä tai ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdosta. Suuryritysten lisäksi myös pk-yritysten ulkomaantoimintojen määrä on lisääntynyt. Talouden globalisoitumisen myötä lähes kaikkien toimialojen yritykset kohtaavat nykyään kansainvälistä kilpailua. Erityisesti Suomen jäsenyys Euroopan Unionissa ja yhteisvaluuttaan siirtyminen ovat vapauttaneet ja helpottaneet sisämarkkinakauppaa. Kilpailun kiristymisen myötä osaamisen rooli on korostunut, ja yritykset ovat erikoistuneet yhä kapeammille markkinasegmenteille. Tämä on puolestaan kannustanut yhä useampia yrityksiä toimi-

15 15 man globaaleilla markkinoilla. Tulevaisuudessa mm. EU:n laajentuminen tuo suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta myös uutta kilpailua. Suomalaisten, kuten muissakin teollisuusmaissa sijaitsevien yritysten kansainvälistymisen motiiveja ovat edellä mainitun erikoistumisen välttämättömyyden ohella pienet kotimarkkinat, tarve päästä lähelle asiakkaita ja pyrkimys hyödyntää erikoistumiseen liittyviä skaalaetuja. Suomalaisyritysten kansainvälistymistä onkin viime aikoina vauhdittanut yritysten teknologiaintensiivisyys ja innovatiivisuus, mikä on parantunut yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä Tavarat, koko maailma Tavarat, Suomi Palvelut, koko maailma Palvelut, Suomi Lähde: World Trade Organisation Vuosi 1991=100 Kuva 1. Viennin arvon indeksi , Suomi vs. koko maailma Suomen vientikauppa rakentuu pääosin kolmen toimialan varaan. Perusmetalli-, kone- ja kulkuneuvoteollisuus, sähkötekninen teollisuus sekä puu- ja paperiteollisuus kattoivat vuonna 2001 yli 80 % maamme tavaraviennin arvosta. Suomen ulkomaankauppa, käsittäen sekä viennin että tuonnin, on maailman yleisen heikon talouskehityksen takia ollut laskusuhdanteista vuodesta 2000 lähtien. Tava-

16 16 raviennin arvo oli vuonna miljoonaa euroa, jossa laskua edellisvuoteen oli 1,5 %. 1 Palveluiden vienti ja tuonti on Suomessa pienimuotoista verrattuna muihin samankokoisiin teollisuusmaihin. Esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa palveluiden vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on 10 prosentin luokkaa, kun Suomessa vastaava suhde on 5 prosenttia. Merkittävimpiä eriä palveluiden vientikaupassa vuonna 2001 olivat sekalaiset liike-elämän palvelut, rojaltit, rakennuspalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Palveluiden vientitulot laskivat vuodesta prosenttia miljoonaan euroon. Kiihtyvästä teknologisesta kehityksestä ja suomalaisten teknologiayritysten kansainvälistymisestä johtuen tietotekniikka- ja informaatiopalvelut ovat kuitenkin voimakkaasti kasvava palveluviennin erä. Esimerkiksi työvoiman saatavuuden ja kustannusten vuoksi suomalaisyritykset ovat lisääntyvässä määrin tehneet investointeja ulkomaille. Korkean teknologian tuotteista entistä suurempi osa tehdään ulkomailla. Suomessa sijaitsevien yritysten ulkomaiset tytäryhtiöt ja sivuliikkeet työllistivät vuonna 2000 lähes työntekijää. Noin puolet tästä henkilöstöstä työskenteli EU-maissa. Suurin osa (70 %) ulkomaisten tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden henkilöstöstä työskenteli teollisuudessa, palvelualan työllistäessä 24 %, kaupan 13 % ja rahoitus- ja vakuutusalan 5 %. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille kasvoivat voimakkaasti 1990-luvulla. Vuonna 1991 suoria sijoituksia tehtiin 7,5 miljardin euron arvosta ja vuonna 2000 niiden arvo oli jo 56,0 miljardia euroa. Tärkeimmät suorien sijoitusten kohdemaat olivat vuonna 2000 Ruotsi, Alankomaat ja Yhdysvallat. Merkittävimmät suoria sijoituksia tehneet toimialat olivat teollisuudessa metsä- ja metalliteollisuus ja palvelualoista rahoitus ja vakuutus. Palvelualan tekemät investoinnit lisääntyivät etenkin 1990-luvun loppupuolella. 2 Myös ulkomaisten yritysten Suomeen tekemien investointien arvo moninkertaistui 1990-luvulla, mutta niiden määrä on kuitenkin edelleen tuntuvasti alhaisempi kuin Suomesta ulkomaille tehtyjen investointien. Vuonna 2001 näiden sijoitusten arvo oli miljoonaa euroa Tullihallitus. Yritysten kansainvälistyminen, Tilastokeskus

17 2 Kansainvälistymisen julkisten tukipalvelujen tarjonta ja käyttö Yritystoiminnan tukemista ohjaava kansantaloudellinen ja lainsäädännöllinen perusta Nykyaikaisen elinkeinopolitiikan mukaan valtion pitäisi puuttua mahdollisimman vähän markkinamekanismien toimintaan. Julkisen rahoitustoiminnan tulisi kohdistua korjaamaan markkinamekanismeissa ilmeneviä puutteita. Lisäksi yritystukien olisi edistettävä kansantalouden kasvuedellytyksiä sekä lisättävä yritystoiminnan tehokkuutta. Yritystukiohjelma tulisi järjestää siten, että se vääristää mahdollisimman vähän luonnollista kilpailua. 4 Yritysten kansainvälistymishankkeiden rahoittamista julkisin varoin säätelevät mm. EU-lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö. Yritystuen myöntämistä säätelevät esim. Laki yritystoiminnan tukemisesta 2000/1068 sekä Laki yritystuen yleisistä ehdoista 1997/786. Vientitakuiden myöntämistä säätelee esim. Laki valtion vientitakuista 2001/422. Avoimessa kansainvälisessä taloudessa julkisen sektorin tukitoimet ovat perusteltuja vain erikoistapauksissa. Julkinen sektori osallistuu kuitenkin lähes kaikissa teollisuusmaissa yritysten kansainvälistymisen edistämiseen. Julkisten tukipalveluiden tarvetta perustellaan yleensä ns. markkinapuutteiden, järjestelmäpuutteiden tai hallintopuutteiden olemassaololla. Markkinapuutteella tarkoitetaan tilannetta, jossa markkinat eivät toimi yhteiskunnan kannalta optimaalisesti, kilpailulle on esteitä tai markkinoiden tuottamat hyödyt eivät leviä riittävästi elinkeinoelämään ja yhteiskuntaan. Esimerkiksi yritysten kansainvälistymistä rajoittaa yritysten haluttomuus tai kykenemättömyys tehdä yhteiskunnan kannalta toivottavia investointeja toimintansa laajentamiseksi. Julkisen tuen osuus rahoituksessa pienentää yrityksen riskiä ja saattaa houkutella mukaan muitakin rahoittajia etenkin silloin, kun julkista tukea pidetään osoituksena hankkeen tärkeydestä ja hyödyllisyydestä. Julkisen tuen tarpeellisuutta voidaan perustella myös positiivisilla ulkoisvaikutuksilla, eli ajatellaan tietyn 4 Laki yritystuen yleisistä ehdoista /786.

18 18 yrityksen hankkeen hyödyttävän joko koko toimialaa tai yhteiskuntaa laajemminkin. 5 Järjestelmäpuutteilla puolestaan tarkoitetaan koko palvelujärjestelmän toimintaa haittaavia epäjohdonmukaisuuksia ja kannustimien ristiriitaisuuksia. Näiden puutteiden korjaaminen tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiä ja muita organisaatioita kehittämään vuorovaikutustaan, toimintatapojaan ja rakenteitaan. Hallintopuutteella viitataan siihen, että julkisen sektorin harjoittamat politiikat ja toimenpiteet eivät ole yhdenmukaisia. 6 Vertailun vuoksi voidaan mainita, että Ruotsin valtion teettämässä vienninedistämispalveluselvityksessä esitettiin, että valtion tulee osallistua vienninedistämistoimintaan erityisesti seuraavin perustein 7 : Tiettyjen, informaation tuottamiseen ja tehokkaaseen ja laaja-alaiseen jakamiseen liittyvien palveluiden tuottaminen markkinaehtoisesti ei ole kannattavaa, joten valtion tulee tuottaa ja jakaa tietoa yritysten vientitoiminnan ja kansainvälistymisen tueksi. Valtion tehtävänä on madaltaa kansainvälistymisen kynnystä erityisesti vähän osaamista ja valmiuksia omaavien pk-yritysten osalta. Valtion tulisi tukea yritysten etenkin kaukaisille ja vaikeille markkinaalueille suuntautuvia markkinointiponnisteluja. Tällaisten hankkeiden riskit ovat usein suuret ja tuotot niin epävarmoja ja/tai hitaasti realisoituvia, etteivät yritykset ole halukkaita kantamaan investointien riskejä yksin. Vuonna 2003 valmistuneessa suomalaisen innovaatiojärjestelmän arvioinnissa annettujen suositusten mukaan julkisen sektorin osallistumisesta on hyötyä erityisesti sellaisissa toiminnoissa, jotka ovat monimutkaisia ja vaikutuksiltaan hankalasti mitattavia. Julkinen sektori voi esim. toimia yritysten hankkeissa tiedon välittäjänä ja toimijoiden verkottajana, ja sen tulisi tukitoimiensa avulla kannustaa yrityksiä tiedon jakamiseen ja yhteistyöhön (esim. vientirengastoiminta) Asplund ja Kiander Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi Expert på export? Betänkande av exportutredningen Georghiou et al

19 Suomalainen intressi Yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn, innovoinnin ja uudistumisen edistämiseksi tarvitaan toimiva ja monipuolinen kansallinen toimintaympäristö. Yhteiskunnan tehtävänä onkin elinkeino- ja kauppapolitiikan avulla luoda yrityksillemme otolliset ja vähintään kilpailijamaitamme vastaavat toimintaedellytykset. Yritysten kansainvälistymisen edistäminen on jo pitkään määritelty yhdeksi hallitusohjelman keskeisistä tavoitteista. Suomen ulkomaankauppapolitiikan tarkoituksena on tukea yritysten ja elinkeinoelämän sopeutumista kansainvälisiin markkinoihin ja globalisaation haasteisiin. Kauppapolitiikalla pyritään mm. edistämään kaupan ja investointien vapautumista sekä järjestäytyneitä ja toimivia markkinoita. Keskeinen osa suomalaista toimintaympäristöä on kansallinen innovaatiojärjestelmä, joka muodostaa laaja-alaisen uuden tiedon ja osaamisen kehittämisen kokonaisuuden. Kuusi keskeistä innovaatio-organisaatiota (Finnvera Oyj, Finpro, KTM/TE-keskukset, Sitra, Suomen teollisuussijoitus Oy ja Tekes) onkin omalta osaltaan lähtenyt tietoisesti kehittämään keskinäistä yhteistyötään. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti vuonna 2001 yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen (VKE-) toimikunnan, jonka tehtävänä oli mm. laatia tavoitteet ja periaatelinjaukset kansainvälistymistä edistäville tukitoimille. Ministeri Christoffer Taxellin johtaman toimikunnan työn lähtökohtana oli ns. suomalainen intressi, jonka mukaan kansainvälistymisen tukitoimien tulee yrityksen omistajapohjasta riippumatta edistää taloudellista kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia Suomessa. Suomalaisen intressin mukaista toimintaa on täten varsinaisen viennin edistämisen lisäksi myös suomalaisyritysten ulkomaisen toiminnan ja Suomeen suuntautuvien investointien ja teknologiansiirron edistäminen. Suomalaiseen intressiin sisältyy entistä vahvemmin myös suomalaisyritysten kansainvälinen kilpailukyky ja sen kehittäminen. Toimikunnan työtä jatkaa asetettu Vientifoorumi, johon kuuluu sekä julkisen hallinnon että elinkeinoelämän vaikuttajia. 9 Suomessa kauppa- ja teollisuusministeriö on määritellyt yritysten kansainvälistymisen tukemiselle seuraavat periaatteet: Madalletaan yritysryhmien ja toimialakohtaisesti yhdessä esiintyvien yritysten kansainvälistymisen kynnystä tukemalla, kehittämällä ja monipuolistamalla yritysten kansainvälistymistaitoja. 9 Kansainvälistymisen edistäminen suomalainen intressi 2001.

20 Edistetään viennin pohjan laajentumista tukemalla kasvukykyisten yritysten kansainvälistymistä. Tuella pyritään vaikuttamaan yritysten viennin kasvuun ja elinkelpoisten menestyvien yritysten määrän lisääntymiseen. Helpotetaan yritysten markkinoillepääsyä tuottamalla tietoa kaupan esteistä ja osallistumalla niiden poistamiseen tähtääviin sopimusneuvotteluihin Palvelumuodot Kansainvälistymisen tukipalvelut jaetaan esim. Yrityssuomi.fi internetportaalissa rahoituspalveluihin, asiantuntijapalveluihin, koulutuspalveluihin, markkinointipalveluihin ja tietopalveluihin 10. Luokat eivät kuitenkaan ole täysin toisensa poissulkevia, ja yksittäisiin palveluihin voi kuulua useisiinkin palvelumuotoihin liittyviä elementtejä. Erityisesti asiantuntijapalvelut luokka saattaa yritysnäkökulmasta vaikuttaa liian moniselitteiseltä. Jäljempänä tässä tutkimuksessa palvelut on pyritty luokittelemaan yritysten tarpeista lähtevällä tavalla seuraavasti: kansainvälistymissuunnitelmat ja markkinaselvitykset, vientiasioihin liittyvä koulutus ja koulutuspainotteiset kehittämisprojektit, tietotuotteet ja -palvelut, maksuton kansainvälistymisneuvonta, markkinointipalvelut ja rahoituspalvelut. Yhteenveto eri organisaatioiden palvelutarjonnan pääpiirteittäisestä sisällöstä on esitetty liitteessä 1. Lisääntynyttä rahoitustarvetta kansainvälistymisprosessissa syntyy esimerkiksi kasvaneista markkinointi-, tutkimus- tai jakelukustannuksista. Investoinneille ja toimituksille tarvitaan myös vakuuksia. Etenkään pk-yrityksillä ei resursseja laajamittaisiin kansainvälisiin markkinointipanostuksiin useinkaan ole riittävästi. Pääasiallisesti kansainvälistyminen rahoitetaan yleensä yrityksen omalla tulorahoituksella. Uudempien rahoitusinstrumenttien, kuten riskirahoituksen käyttö on suomalaisyrityksissä vielä melko harvinaista. Selvitysten mukaan yritykset kokevat juuri kansainvälistymisrahoituksen saatavuuden merkittävänä ongelmana. Eniten ongelmia on nuorilla, kasvu- ja kansainvälistymisorientoituneilla, pienillä teknologiayrityksillä. 11 Tärkeimmät yhteiskunnan yrityksille suuntaamat taloudelliset tukimuodot ovat avustusluonteinen suora tuki, verokannustimet sekä vastikkeellinen rahoitustu Ks. esimerkiksi esim. Hyytinen ja Pajarinen 2002.

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

ELY-keskuksen kv-palvelut

ELY-keskuksen kv-palvelut ELY-keskuksen kv-palvelut Kv- neuvonta ja informaatiopalvelu Tiedonhankinta, Sparraus, Finpron verkoston palvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut Globaali, easkel, Pk-LTS Kansainvälistymissuunnitelmat

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016-2020 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa?

Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa? Kuinka Finpro voi auttaa muuttuneessa markkinatilanteessa? MITÄ NYT BALTIA? -SEMINAARI 22.1. 2009 HELSINKI Marko Tulonen Finpro Baltic countries Suomalaisen menestyksen asialla Finpro on suomalaisten yritysten

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Team Finland -esittely

Team Finland -esittely Team Finland -esittely Arktisuus elintarvikeviennin mahdollisuutena 16.11.2016 Kirsi Kosunen Etelä-Savon Team Finland koordinaattori 14/11/2016 Team Finland -viestintä, syyskuu 2016 2 Team Finland pähkinänkuoressa

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE

BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE BEST PRACTICE -TIEDOTE KV-VERKOSTOLLE 2/2015 28.4.2015 1. Selvitys: yritykset hyötyvät yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksista Yritykset kokevat yritysten yhteishankkeisiin myönnettävän tuen olevan

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012

Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Accelerate your internationalization and export! KEURUU 22.11.2012 Askelmerkkejä kansainvälistymiseen Vientitoiminnan aloittaminen / uusien vientimaiden valinta - Kenelle tuotteenne / palvelunne on kehitetty?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 2015 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot