Kilpailuviraston vuosikirja 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuviraston vuosikirja 2009"

Transkriptio

1

2 Kilpailuviraston vuosikirja 2009

3 Toimitus Kilpailuviraston viestintä Taitto Antti Hovila Kannen suunnittelu Harri Heikkilä Valokuvat Kuvatoimisto Rodeo Oy Painotyö Yliopistopaino 2009 ISSN

4 Sisällys Lukijalle Talouden kriisi ja kilpailu Haasteellista työtä kaikkien hyväksi Kilpailun edistäminen Kilpailuvalvonta Toiminnan tuloksellisuus Kilpailuviraston ratkaisuja Kilpailuviraston lausunnot Markkinaoikeuden päätökset KHO:n päätökset Työryhmäedustukset Kilpailuviraston yhteystiedot

5 4

6 Lukijalle Talouden lama sekä osittain myös keinot sen lieventämiseksi ovat haaste etenkin talouspolitiikalle, mutta myös kilpailulle. Onko finanssikriisi osoitus markkinamekanismin toimimattomuudesta taloudellisen järjestyksen ylläpitäjänä, ja mikä rooli taloudellisella kilpailulla on kriisistä selviytymisessä? Syy-yhteyttä taloudellisen kilpailun tai sen puutteen ja kansainvälisen finanssikriisin välillä ei ole löydetty kysymys oli pikemminkin sääntelyn epäonnistumisesta ja liiallisesta riskinotosta. Voimakas kilpailu finanssialalla ei myöskään ole sellaisen vakauden este, jota finanssimarkkinoiden asianmukainen toiminta välttämättä edellyttää. Reaalitalouden puolella niiden yritysten tukeminen, joilla muutoinkaan ei olisi menestymisen mahdollisuuksia, vaikeuttaa pidemmän aikavälin kasvua. Ongelmia voi tulla myös kansallisten menestyjäyritysten rakentamisesta ja perusteettomasta tukemisesta. Taloudellisilla kriiseillä on ollut taipumus pitkittyä, jos kilpailusääntöjen soveltamisesta on tingitty. Edellä olevat näkemykset olivat OECD:n kilpailukomitean helmikuun kokouksen keskeistä antia. Kokouksen tavoitteena oli selvittää talouskriisin vaikutuksia kilpailupolitiikkaan. Miten kilpailuviranomaisen, Kilpailuvirasto mukaan luettuna, tulisi sovittaa tehtävänsä talouslamaan? OECD:n kilpailukomitean mukaan valvonta ja kilpailunrajoitusten ja yrityskauppojen arviointi tulee sopeuttaa laman taloudelliseen ympäristöön tinkimättä kuitenkaan kilpailun perimmäisistä tavoitteista ja kilpailupolitiikan yleisesti hyväksytyistä taloudellisista periaatteista. Tavoiteltavaa on lisäksi entistäkin perusteellisempi tapauskohtainen vaikutusarviointi muodollisen tarkastelun kustannuksella. turvaaminen ei pelkästään hyvinä aikoina, vaan myös taantumassa tuottaa merkittävää hyvinvoinnin kasvua. Katsaus julkaistiin viraston 20-vuotis- ja kilpailunrajoituslain 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Kilpailukatsaus sisältää yhteenvedon kilpailun teoreettisesta perustasta, selvityksiä kilpailun merkityksestä taloudellisen kehityksen ylläpitäjänä sekä arviot televiestinnän, sähkömarkkinoiden, maa- ja vesirakentamisen sekä ympäristöliiketoiminnan kilpailusta. Julkaisu antaa hyvät lähtökohdat kilpailusta ja sen merkityksestä käytävälle keskustelulle ja päätöksenteolle, ja sen anti on erityisen merkityksellinen käsillä olevassa talouden kriisissä. Aktiivinen kilpailupolitiikka ja sitä tukenut muu yhteiskuntapolitiikka ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet toimintaolosuhteita Suomessa kilpailulle edullisemmiksi. Jäljellä on kuitenkin vieläkin merkittäviä kilpailun puutteita, ja uusi talouden tilanne saattaa tuoda mukanaan uusia kilpailuongelmia. Yhteiskuntapolitiikan laaja-alainen koordinointi kilpailun edistämiseksi on siksi tärkeää. Ajankohtaisia haasteita kilpailun näkökulmasta ovat mm. julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisen kilpailuneutraliteetin turvaaminen ja jo edellä mainittujen talouden tukitoimien kilpailuvaikutusten arviointi. Kesäkuussa 2009 Juhani Jokinen Edellä esitettyyn voi vielä lisätä, että myös Kilpailuviraston lokakuussa 2008 julkaisema Kilpailukatsaus antaa voimakkaan todistuksen siitä, että taloudellisen kilpailun 5

7 Talouden kriisi ja kilpailu Suomessa ja koko maailmantaloudessa elettiin syksyyn 2008 asti vakaan ja vahvan taloudellisen kasvun aikaa. Sen jälkeen suhdannetilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja radikaalisti. Kilpailuvirasto on seurannut koko ajan aktiivisesti talouden kehitystä ja pyrkinyt ottamaan kriisin huomioon oman toimintansa ennakoinnissa. Viraston Kilpailu-uutiset -lehdessä esitettiin syyskuussa 2008 seuraava arvio talouden tilasta: Näyttää kuitenkin varsin selvältä, että taloudellisen kasvun ja inflaation välinen suhde on kaikissa teollisuusmaissa muuttumassa olennaisesti epäedullisemmaksi kuin aiempina vuosina. Samaan aikaan kun taloudellinen kasvu lähestyy nollaa, vuotuinen inflaatio on noussut 4 5 prosentin tienoille; lähestytään siis stagflaation tyyppistä tilannetta. Syyskuun 2008 lopulla valmistuneessa viraston toimintaja taloussuunnitelmassa vuosille talouden kehityksestä todetaan seuraavaa: Taloudellinen kasvu on ollut koko 2000-luvun kaikkialla vahvaa ja kansainvälinen vaihdanta on lisääntynyt nopeasti. Vahvaa kasvukautta on kuitenkin leimannut tasapainon puute. Erityisesti teollisuusmaat ovat pitäneet alhaisilla koroilla yllä korkeaa aktiviteetin tasoa, mutta rakenteelliset uudistukset, joilla talouden kasvukykyä olisi voitu lisätä pitkällä aikavälillä, ovat jääneet taka-alalle. Talouden voimakas laajeneminen on lisännyt huomattavasti raaka-aineiden ja muiden panostekijöiden kysyntää koko maailmassa, minkä johdosta kasvu on törmännyt ehkä ensimmäistä kertaa maailman historiassa luonnonvarojen fyysiseen riittävyyteen. Seurauksena on ollut raju hintojen nousu, joka on saattanut liikkeelle maailmanlaajuisesti vahvan kustannusinflaatioshokin. Varallisuusarvojen keinotekoinen nousu, velkaantuminen ja teollisuusmaiden talouksien tasapainottomuus yhdistyneenä kustannusinflaatioon ja siihen liittyvään ostovoiman heikkenemiseen ovat nyt vieneet kasvulta terän. Suomessa rakenteellisia uudistuksia on tehty enemmän kuin monissa muissa maissa ja maamme on hyötynyt Venäjän talouden ekspansiosta; myös varallisuusarvojen kuplaa pidetään lievempänä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Stagflaatiouhka koskee kuitenkin myös Suomea. Suhdanteet ja Kilpailuvirasto Talouden suhdannevaiheella on merkittävä vaikutus siihen, millaisia kilpailunrajoituksia Kilpailuviraston käsiteltäväksi tulee. Korkeasuhdanteelle on tyypillistä hyödykkeiden hyvä menekki ja ajoittaiset saatavuusongelmat sekä hintojen nousutaipumus. Erityisesti Suomen kaltaisissa maissa, joissa markkinat ovat laajalti keskittyneet ja määräävä markkina-asema on yleinen ilmiö, kilpailuviranomaisten tietoon saatetaan runsaasti epäilyksiä kohtuuttoman korkeista hinnoista tai hintojen korotuksista. Myös toimituskieltoja ja muita mielivaltaisiksi epäiltäviä menettelyjä voi esiintyä, kun myyjien merkittävä markkinavoima ja vahva kysyntä kohtaavat markkinoilla toisensa. Yrityskauppoja tehdään myös runsaasti, kun pääomia rakennejärjestelyjen toteuttamiseen on hyvin saatavissa. Matalasuhdanteessa hyödykkeiden kysyntä on heikkoa, ja myyjien kannusteet lisätä tuotantokapasiteettinsa käyttöastetta vahvistuvat. Tähän voi liittyä myös houkutus sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markkinoilta. Yrityskauppojen määrä yleensä laskee, mutta esiin tulevilla tapauksilla on taipumus olla erityisen hankalia, koska niiden seurauksena saattaa olla markkinoiden olennainen keskittyminen ja tuotantokapasiteetin merkittävä väheneminen. Kartellien suhde suhdannevaiheeseen on muihin kilpailunrajoituksiin verrattuna jossain määrin epäselvempi, koska korkeasuhdanteessa kartellista on helpompi sopia, mutta matalasuhdanteessa kiellettyyn yhteistyöhön on toisaalta suurempi tarve. Kilpailuviranomaisen kannalta stagflaatio-olosuhteet olisivat sikäli haasteelliset, että esiin saattaisi tulla sekä korkea- että matalasuhdanteelle tyypillisiä ongelmia, kun sekä hintojen nousu että kapasiteetin vajaakäyttö olisivat taloudessa vallitsevina. Kartellienkin osalta stagflaatio sekä helpottaisi kolluusion toteuttamista että vahvistaisi tämän kannusteita. 6

8 Raju pudotus Maailmanlaajuisesta kriisistä kärsivät eniten ulkomaankaupasta riippuvaiset maat, joiden vienti painottuu raakaaineisiin tai investointihyödykkeisiin ja joiden tärkeimmät kauppakumppanit ovat taantumasta merkittävästi kärsivien maiden joukossa. Suomi täyttää mainitut ehdot valitettavan hyvin. Muihin maihin verrattuna tilannetta lievittävät kuitenkin meillä keskimääräistä pienempi hintakupla asuntomarkkinoilla ja rahoitussektorin ainakin toistaiseksi suhteellisen vakaa asema. Tuotanto ja ulkomaankauppa lähtivät Suomessa jyrkkään pudotukseen loka-marraskuussa Tuotanto supistui marraskuussa 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja joulukuussa lasku syveni edelleen. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kilpailuviraston välillä solmitussa vuotta 2009 koskevassa tulossopimuksessa kriisistä todetaan seuraavaa: Kilpailuvirasto varautuu talouden (ainakin aluksi) inflatoriseen taantumavaiheeseen vahvistamalla edelleen kykyään kartellien nopeaan paikantamiseen sekä suoran että epäsuoran evidenssin avulla, puuttumalla tehokkaasti määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten pyrkimyksiin keinotekoisesti sulkea kilpailijoitaan markkinoilta tai hyödyntää kohtuuttomasti markkinatilannetta kuluttajien vahingoksi sekä pyrkimällä jo etukäteen vaikuttamaan mahdollisiin eri toimialoja koskeviin erityisiin kriisijärjestelyihin näitten kilpailua estävien, rajoittavien tai vääristävien vaikutusten torjumiseksi. Vuodenvaihteessa kävi jo ilmeiseksi, että talouden kriisi tulee koskemaan koko maailmaa ja johtamaan vuonna 2009 maailmantalouden supistumiseen ensimmäistä kertaa yli 60 vuoteen. Finanssikriisin sijaan alettiin puhua reaalitalouden kriisistä ja lopulta myös taantumasta: hätäkokouksia pidettiin sekä Suomessa että EU:n piirissä, ja tukitoimia tehostettiin. Suomessa bruttokansantuote oli tammi-helmikuussa noin 11 % ja viennin arvo yli kolmanneksen pienempi kuin vuotta aiemmin. Maaliskuussa 2009 vahvistetussa TEM-konsernin uudessa strategiassa kriisi nostettiin jo yhtä keskeiseen rooliin kuin muut, pidemmän aikavälin merkittävät muutostrendit: Meneillään oleva globaali talouskriisi muuttaa lyhyellä aikavälillä voimakkaasti toimintaympäristöä, jossa keskeisiä pitkän ajan muutostrendejä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen erityisesti energiapolitiikan keinoin sekä globalisaatio ja väestön ikääntyminen. Maailmantalous on taantumassa, ja uuteen nousuun pääsy näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua etäämmälle. Laskusuhdanne kohtaa samanaikaisesti kaikki talousalueet. Rahoituskriisin vaikutukset näkyvät mm. yleisen luottamuksen romahtamisena, luoton saannin vaikeutumisena ja varallisuusarvojen putoamisena. Seurauksena on ollut maailmankaupan ja investointien hiipuminen, työpaikkojen menetys, kotitalouksien varovaisuussäästämisen kasvu sekä lopulta tuotannon kasvun pysähtyminen ja kääntyminen laskuun. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kääntyivät kriisin syvetessä rajuun laskuun, ja hintatason nousu on pysähtynyt merkittävistä julkisista tukitoimista ja rahamäärän kasvattamisesta huolimatta. Tuoreimmat ennusteet ennustavat Euroopan unionin bruttokansantuotteen supistuvan vuoden kuluessa neljällä prosentilla, ja joissakin maissa hintataso on kääntynyt jo laskuun. Kriisin kestosta ja siitä irtaantumiskeinoista käydään vilkasta keskustelua, mutta ainakaan vuonna 2009 ei merkittävää käännettä pidetä todennäköisenä. Yhteinen haaste Tätä kirjoitettaessa on joka tapauksessa jo selvää, että lama ja sen vaikutusten lieventämispyrkimykset vaikuttavat Suomessakin kaikkien yritysten ja kansalaisten ja kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Haaste ne ovat myös kilpailupolitiikalle ja Kilpailuvirastolle. Kansalaisten ostovoiman vähetessä kilpailun ja sen puutteen merkitys tulee toisaalta aiempaa selkeämmin esiin. Olosuhteet ovat siis nyt jopa tavallista otollisemmat kilpailun ja kilpailuviranomaisten työn luonteen ja merkityksen osoittamiseen. Uusi tilanne vaatii Kilpailuvirastolta toisaalta valppautta ja ketteryyttä, toisaalta syvällistä arviointia ja kykyä viestiä arviointien tuloksista kansalaisille ja muille sidosryhmille, kuten Kilpailu-uutisissa viime syyskuussa ennustettiin. Erityisen tärkeässä roolissa on julkisen hallinnon sisäinen yhteistyö. 7

9 Vapaa kilpailu ja sääntely Jos rahoituksen ja talouden kriisi on ylipäätään opettanut meille mitään, niin ainakin sen, että hinta sääntelyn epäonnistumisesta on korkea ja sen, että kilpailupolitiikkaa tarvitaan ehdottomasti varmistamaan talouden pyörien pyöriminen, sanoi EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes Saksan Kilpailuvirastossa pitämässään puheessa. Pelkkä markkinatalous ja kilpailu eivät kuitenkaan riitä, niiden lisäksi tarvitaan laadukasta ja tehokasta sääntelyä, Kroes jatkoi. Esimerkkeinä toimialoista, joilla sääntelyä tarvitaan, hän mainitsi rahoitussektorin sekä energia- ja telemarkkinat. Markkinat ja kilpailu eivät näillä aloilla pysty yksin turvaamaan kuluttajien etuja toisaalta siihen ei pysty yksin myöskään sääntely. Sääntelyn ohella tarvitaan aktiivista kilpailuvalvontaa sekä kansallisella että EU:n tasolla. Toimiva kilpailu ja sääntely eivät kilpaile keskenään, muistutti Kroes, ne ovat rinnakkaisia prosesseja. Parhaiten tämä näkyy hänen mielestään telemarkkinoilla. Sääntely tulee kuitenkin vaihtoehtona kyseeseen vain jos markkinoille pääsy on vaikeaa tai mahdotonta, jos kehitys ei ole ilman sääntelyä johtanut kilpailullisiin olosuhteisiin ja jos kilpailulainsäädäntö ei yksin riitä hoitamaan markkinoiden ongelmia (= three criteria test). Ehtona on lisäksi se, että kyse on huomattavaa markkinavoimaa omaavista yrityksistä. Em. testiä voidaan lisäksi soveltaa luotettavasti vain ex post tarkastelussa. Ex ante sääntely perustuu aina ennusteisiin, joiden osuvuudesta ei ole takeita. Esimerkiksi Espanjassa telealan sääntely perustui Kroesin mukaan virheellisiksi osoittautuneisiin ennusteisiin ja johti myöhemmin siihen, että kilpailuviranomaisten oli puututtava asiaan. Vastaavaan on aiemmin törmätty Ranskassa ja Saksassa, ja Puolassa ja Slovakiassa epäillään nyt samaa. Telemarkkinoilla kehitys on kuitenkin Kroesin mukaan ollut yleisesti ottaen myönteistä: vanhat monopolit on purettu, hinnat ovat laskeneet ja markkinoille on tullut uusia ja parempia tuotteita. Energiamarkkinoilla vastaavaa ei ole nähty. Markkinat ovat edelleen pääosin kansallisia ja määräävässä asemassa olevat yritykset omistavat usein sekä tuotantolaitokset että siirtoverkon. Kannustimet siirto- ja verkkokapasiteetin lisäämiseen ovat siksi heikkoja ja alalle pääsy vaikeata. Tilanteeseen energiamarkkinoilla on Kroesin mukaan usein syyllinen sääntelyn tai sen toimeenpanon epäonnistuminen. Jos sääntelyä suunniteltaessa otetaan asianmukaisesti huomioon toimivan kilpailun periaatteet, sekä kuluttajille että kilpailuviranomaisille seuraa asiasta vähemmän päänvaivaa. Jatkuva dialogi sääntely- ja kilpailuviranomaisten välillä on siksi Kroesin mukaan välttämätöntä. Molempien tavoitteet saavutetaan paremmin, kun toimeenpanijat tekevät yhteistyötä. Ilman tällaista yhteistyötä ja kilpailua Eurooppa ei pääse takaisin kasvu-uralle, päätti Kroes puheensa. (Lähde: EU:n komission tiedote , SPEECH/09/202) 8

10 Haasteellista työtä kaikkien hyväksi Kilpailuviraston visiossa Suomi on uudistumiskykyinen markkinatalous, jossa kilpailu palvelee kuluttajien ja elinkeinoelämän etua. Toiminta tähtää tuottavuuden ja sitä kautta yleisen hyvinvoinnin kasvuun. Toiminta-ajatuksemme on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa. Tehtävämme on valvoa kilpailunrajoituslain ja Euroopan yhteisön kilpailusääntöjen (EY 81 ja EY 82) noudattamista ja edistää alan asiantuntijaviranomaisena muutenkin eri tavoin toimivaa kilpailua. Asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, tavaroiden ja palvelujen parempana laatuna, uusina tuote- ja palveluinnovaatioina sekä halvempina hintoina. Yritysten näkökulmasta kyse on mm. elinkeinonharjoittamisen vapauden ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden turvaamisesta. Kilpailuviraston toiminnan strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet tukevat osaltaan työja elinkeinoministeriön hallinnonalan konsernistrategiaa ja hallituksen yhteisiä talouspoliittisia linjauksia. Valvontaviranomaisena Kilpailuvirasto on kuitenkin itsenäinen. Keskeisiä sidosryhmiämme ovat yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt, poliittiset päättäjät, muut viranomaiset ja virkamiehet, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja media. Yhteistyö sidosryhmien kanssa tähtää viraston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Myös kuluttajien eli viime kädessä kaikkien kansalaisten on hyvä tuntea toimivan kilpailun pelisäännöt ja kilpailun avulla saavutettavat hyödyt. 9

11 Kilpailuviraston toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat: Ammattitaitoisuus: Pyrimme täyttämään yhteiskunnallisen palvelutehtävämme tekemällä oikeansisältöisiä ja hyvin perusteltuja ratkaisuja, tarjoamalla sidosryhmillemme laadukkaita asiantuntijapalveluja ja osallistumalla aktiivisesti kilpailupoliittiseen keskusteluun sekä Suomessa että Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tavoitteemme on olla kansainvälisesti arvostettu kilpailuvalvonnan ja kilpailun edistämisen osaaja. Avoimuus: Tiedotamme avoimesti toiminnastamme ja erityisesti tekemiemme päätösten perusteluista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ymmärtää terveen ja toimivan kilpailun hyödyt. Toiminnan läpinäkyvyys on välttämätöntä myös sen vuoksi, että yritykset ja kansalaiset voivat valvoa omien oikeuksiensa toteutumista ja varmistua toimintamme lainmukaisuudesta. Avoimuus arvona tarkoittaa myös valmiutta ottaa vastaan kritiikkiä ja muuttua toimintaympäristön muuttuessa. Luovuus: Haluamme olla elävä ja kehittyvä organisaatio, joka seuraa aktiivisesti mm. kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen uusimpia virtauksia ja soveltaa niitä ennakkoluulottomasti ja tehokkaasti päätöksissään ja muussa toiminnassaan. Luotaamme jatkuvasti toimintaympäristöämme saadaksemme ajantasaista tietoa toimintojemme priorisointia varten. Pyrimme koko ajan kehittämään ongelmanratkaisutaitojamme ja mm. kykyämme viestiä oikeista asioista oikeille sidosryhmille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Tasapuolisuus: Kohtelemme asiakkaitamme ja sidosryhmiämme tasapuolisesti niin, että samanlaisissa tilanteissa toimitaan aina samalla tavalla ja samanlaisissa asioista tehdään samanlaisia päätöksiä. Asiat valmistellaan objektiivisesti tosiasioiden perusteella ja kaikille asianosaisille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet kommentoida ratkaisuluonnoksia. Toimintamme perusteet, esimerkiksi priorisointiperiaatteet, ovat kaikkien tiedossa ja niitä sovelletaan samalla tavalla kaikissa tapauksissa. Vaikuttavuus: Tavoitteemme on suorittaa yhteiskunnan meille osoittamat tehtävät resursseihin nähden mahdollisimman vaikuttavasti ja tuloksellisesti. Pyrimme sekä kilpailuvalvonnassa että kilpailun edistämisessä puuttumaan oikea-aikaisesti oikeisiin asioihin ja lisäämään tätä kautta kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Toiminta kohdistetaan ensisijaisesti kansantalouden kannalta merkittävimpiin asioihin, ja ratkaisut asioista tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Yhteistyökykyisyys: Haluamme tehdä hedelmällistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmiemme kanssa kansalaisten ja yritysten parhaaksi. Tarjoamme omaa asiantuntemustamme sidosryhmien käyttöön ja kehitämme toimintaamme sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Arvostamme erilaisten ihmisten ja erilaisten organisaatioiden erilaista osaamista, ja olemme valmiita dialogiin kaikkien kanssa. Yhteiskunnan palveleminen mahdollisimman tehokkaalla tavalla onnistuu vain yhteistyössä toisten kanssa. 10

12 Vahvuutena hyvä työilmapiiri Henkilöstön osalta Kilpailuviraston tavoitteina ovat tarvittavan huipputason osaamisen varmistaminen ja työntekijöiden hyvinvointi ja aikaansaavuus. Osaamisen näkökulmasta olennaista on huolehtia hyvin työnantajakuvasta ja houkuttelevuudesta työnantajana sekä poistaa työssä oppimisen ja koulutuksen avulla osaamiskapeikkoja. Hyvinvoinnin osalta tavoitteena on varmistaa työterveys, työkyky ja työturvallisuus sekä huolehtia hyvin henkilöstön motivaatiosta. Henkilöstöä koskevat tulosmittarit osoittivat vuonna 2008 myönteistä kehitystä: loppuvuodesta tehdyn VMBarokyselyn vastausten keskiarvo (3,53/5) oli merkittävästi parempi kuin edellisessä vuonna 2006 toteutetussa kyselyssä (3,22) ja lisäksi selvästi parempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla. Parhaat arviot annettiin työilmapiiristä (3,89) ja työoloista (3,85), huonoimmat palkkauksesta (2,83). Hyvän työilmapiirin lisäksi henkilöstö arvostaa erityisesti työnsä haasteellisuutta (3,91) ja itsenäisyyttä (3,97). Työntekijät pääsevät perehtymään monipuolisesti sekä elinkeinoelämään että julkisen sektorin toimintaan, ja työ tarjoaa näköalapaikan myös kansainvälisen yritystoiminnan seuraamiseen. Myös arviot johtamisesta parantuivat 3,1:stä 3,6:een, ja halukkuus työpaikan vaihtoon väheni. Henkilöstökyselyn hyvä tulos heijastaa osaltaan sitä, että henkilöstön osallistumismahdollisuuksia yhteisiin hankkeisiin, kuten vuonna 2008 valmistuneeseen strategiatyöhön, on viime vuosina tietoisesti lisätty. Kiinnostava työnantaja Kiinnostus viraston virkoja kohtaan on yleisesti ottaen suurta: esimerkiksi vuonna 2008 virastoon tuli keskimäärin 44 työhakemusta kutakin avoinna ollutta viittä virkaa kohden. Myös sijaisuudet ja harjoittelupaikat kiinnostavat yleensä kymmeniä hakijoita. Virasto tarjoaa vuosittain 8 10 harjoittelupaikkaa kilpailuoikeuden ja talous- ja kauppatieteiden yliopisto-opiskelijoille eri puolilta Suomea. Harjoittelusta on käytännössä muodostunut tärkeä rekrytointikanava virastolle: monet uusista työntekijöistä ovat aiemmin toimineet virastossa harjoittelijoina. Yhteistyö potentiaalisten uusien työntekijöiden kanssa on muutenkin aktiivista. Virasto mm. järjestää vuosittain kilpailuoikeuden käytännön kurssin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opetusohjelmaan ja julkaisee julkaisusarjassaan korkeatasoisia, kilpailuun liittyviä tutkielmia ja pro gradu -töitä. Työantajakuvan houkuttelevuutta mitataan työhakemusten määrän lisäksi lähtövaihtuvuudella eli toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrällä. Vuonna 2008 lähtövaihtuvuus oli alhainen, vain 4,8 %. Kokonaispoistuma (22,2 %) ja tulovaihtuvuus (31,7 %) pysyivät kuitenkin edellisten vuosien tapaan korkeina. Kokonaispoistumaa kasvattavat mm. perhevapaat ja muut virkavapaudet. Työaikajoustot ovat lisääntyneet, mm. kiinnostus osa-aikaiseen viran hoitamiseen on jatkanut kasvuaan. Vuoden 2008 aikana yhteensä 12 virkamiestä hoiti virkaansa osaaikaisesti, kun edellisenä vuonna osa-aikaisia oli vain kuusi. Vuoden 2008 lopussa osa-aikaisia oli yhdeksän. Henkilötyövuosien määrää koskeva tavoite oli viime vuonna 70 ja toteuma harjoittelijat mukaan lukien 69,3. Osaaminen A ja O Virasto lähetti vuosina yhteensä yhdeksän tutkijaa opiskelemaan Lontoon King`s Collegen Masters in EC Competition Law ja Masters in Economics in Competition Law -koulutusohjelmiin. Yksi tutkijoista osallistui lisäksi kesällä 2008 kansainvälisen kilpailuasiantuntijaverkoston järjestämään kaksiviikkoiseen kilpailualan koulutukseen (The Competition and Regulation European Summer School CRESSE). 11

13 Tutkijat käyvät vuosittain myös useissa muissa ulkomailla järjestettävissä koulutustilaisuuksissa. Vuonna 2008 tällaisia kurssimatkoja tehtiin 15. Kaksi tutkijoista osallistui lisäksi kuukauden mittaiseen harjoitteluun komission kilpailupääosastolla. Myös kansainvälinen yhteistyö EU:n komission työryhmissä ja muissa kansainvälisissä yhteistyöryhmissä kehittää tutkijoiden osaamista. Suomessa tutkijoita osallistui mm. yleishyödyllisiä palveluja, eri kilpailunrajoitustyyppejä, toimialaseurantaa ja hallintopäätösten tekemistä koskeville kursseille. Lisäksi tutkijoille järjestettiin kaksipäiväinen tarkastuskoulutustilaisuus, taloudellista koulutusta sekä useita viraston sisäisiä tutkijatapaamisia. Lokakuussa 2008 julkaistun Kilpailukatsauksen 1 laati projektiryhmä, jonka yhdeksästä jäsenestä kahdeksan työskentelee Kilpailuvirastossa ja yksi Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hanke tarjosi tutkijoille mahdollisuuden tutustua syvällisesti alan kirjallisuuteen ja saada yhteistyökumppaneina olleilta tutkimuslaitoksilta uutta tietoa tutkimusmenetelmien ja alan kehityksestä yleisesti. Kilpailukatsaus nivoi onnistuneesti yhteen juridisen osaamisen ja analyyttisen taloudellisen tutkimuksen. Hanke tarjosi siten käyttökelpoisen mallin tutkijoiden työskentelyn kehittämiselle yleisemminkin. Myös kesällä 2008 julkaistun rakennusalan erillisselvityksen laatiminen kehitti tutkijoiden osaamista. 2 Virastossa on käynnistetty järjestelmällinen esimieskoulutus, johon viime vuonna osallistui viisi tutkimuspäällikköä. Substanssiryhmien päälliköt osallistuivat lisäksi kaksipäiväiseen asiantuntijaorganisaation johtamiseen liittyvään koulutustilaisuuteen. Tukitehtävissä toimiva henkilöstö osallistuu vastaavasti omien erikoisalojensa kursseille. Aiheina olivat vuonna 2008 mm. taloushallinto ja virkaehdot, riskien hallinta, osaamisen johtaminen ja perehdytys sekä uudet asianja matkanhallintajärjestelmät. Viimeksi mainituista järjestettiin koulutusta myös koko henkilöstölle. Vuosien 2007 ja 2008 voimakas panostus koulutuksen ostopalveluihin ilmenee oheisesta kuvasta (ks. sivu 13). Ulkopuolelta ostettuihin koulutuspalveluihin käytettiin lähes euroa eli 1,8 % toimintamenomäärärahasta. Kaikkiaan koulutuskustannukset nousivat vakinaisten ja määräaikaisten virkamiesten osalta lähes euroon eli lähes euroon per henkilötyövuosi. Henkilöstön näkemys työpaikkakoulutuksesta ja osaamisen kehittämismahdollisuuksista toteutui VMBaro-tunnusluvulla mitattuna suunnitellusti: tavoite oli 3,5 ja toteuma 3,6. Vuoden 2006 luku oli 3,4. Palkitseminen ja hyvinvointi Kesällä 2008 virastossa käynnistettiin palkitsemisstrategiaa ja palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva hanke, jossa käsitellään aineellisen palkitsemisen lisäksi työn sisältöä ja laatua, työn ja muun elämän tasapainoa, johtamista ja organisaatiota sekä työympäristöä ja mahdollisuutta kehittyä. Aiheena on myös tuloksellisuutta edistävien työaikaratkaisujen ja asiantuntijoiden urakehitysmahdollisuuksien parantaminen. Sairauspoissaolojen määrä per henkilötyövuosi kääntyi vuonna 2008 laskuun: tavoite oli enintään 9 tpv/htv, toteutuma 7,9 tpv/htv eli vähemmän kuin kertaakaan vuosina Myös sairauspoissaolojen keskimääräinen kestoaika 2,1 päivää ja työterveyspalvelujen ostomenot per henkilötyövuosi olivat pienimmät viiden vuoden tarkastelujaksolla. Kuvassa näkyvä työterveyspalvelujen ostomenojen huippu vuonna 2007 johtuu työturvallisuuslain mukaisesta työpaikkariskiselvityksestä ja joka neljäs vuosi tehtävästä koko henkilöstöä koskeneesta työterveystarkastuksesta. Henkilöstöllä on vuodesta 2007 alkaen ollut mahdollisuus saada liikuntaseteleitä ja niitä onkin käytetty aktiivisesti. Lisäksi henkilöstölle on tarjolla viikoittaiset sulkapallo- ja salibandyvuorot. Vuoden 2007 lopulla käyttöönotettuja lounasseteleitä käyttää kuukausittain keskimäärin puolet henkilöstöstä. 1 Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008: Kilpailukatsaus 2 Kilpailuviraston selvityksiä 1/2008: Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia 12

14 Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 2008: Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Tulossopimustavoite 2008 Toteutuma 2008 Henkilötyövuodet, vakituiset ja määräaikaiset 69,2 65, ,3 Harjoittelijat, htv 4,6 5,0 5,0 Työvoimakustannukset, 1000 *) Työvoimakustannukset, 1000 **) Osaamiskapeikkojen poistaminen Työpaikkakoulutus ja osaamisen kehittämismahdollisuudet, VMBaro (asteikko 1 5) 3,4-3,5 3,6 Koulutuspanos, työpäivää/htv 9 8,7 > 9 7,4 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä vuoden lopussa, % 63,2 61, ,1 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee Työilmapiiri, VMBaro (asteikko 1 5) 3,5-3,4 3,8 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,2 13,4 < 9 7,9 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva Työhakemusten määrä. kpl / avoin virka ,6 Lähtövaihtuvuus, % 5,8 11,8 < 10 4,8 *) Vuoden 2007 tilinpäätöksessä raportoitiin työvoimakustannuksina sisäisessä seurannassa käytetyt henkilöstömenot, jotka koostuivat pääasiassa, joskaan ei kattavasti, liikekirjanpidon henkilöstökuluista. **) Tässä kohdassa raportoitaviin työvoimakustannuksiin on luettu henkilöstökulujen, koulutus-, työterveys- ja virkistyspalvelujen sekä muiden henkilöstöpalvelujen tileille kirjatut kulut. Luvut ovat lähempänä VM:n henkilöstötilinpäätöksen standardeissa määriteltyjä työvoimakustannuksia kuin aiemmin raportoidut luvut. Ostetut henkilöstöpalvelut vuosina (1000 ) 150 Virkistys- ja muut henkilöstöpalvelut 120 Työterveyspalvelut (netto) Koulutuspalvelut

15 Selvitys Kilpailuviraston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti alkuvuodesta 2008 Kilpailuviraston ulkoisen arvioinnin, jonka tavoitteena oli selvittää, miten viraston toiminta-ajatus on toteutunut ja miten viraston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Arvioinnin tekijäksi nimettiin KTT Aki Kangasharju, joka toimii päätyökseen tutkimusprofessorina Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Helmikuussa 2009 valmistunut arviointiraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 6/2009) antaa myönteisen kuvan viraston toiminnasta. Arvioinnin mukaan virasto on onnistunut tehtävässään hyvin, ja sen toiminta on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Viraston tutkintaosaaminen on raportin mukaan korkealla tasolla ja yritykset saavat siltä arvokasta tapauskohtaista neuvontaa ja ohjeistusta toimintaansa. Myös kansainvälisessä vertailussa virasto saa hyvät arvosanat. Kehittämisen varaa on mm. toiminnan linjaavuudessa, tavoitteellisuudessa ja eräissä toimintaprosesseissa. Toiminnan painopistettä tulisi lisäksi keskittää voimakkaammin kansantaloudellisesti merkittävien tapausten tutkintaan. Viraston tulisi myös selkeyttää viestintäänsä ja osallistua nykyistä aktiivisemmin julkiseen keskusteluun. Myös sidosryhmiltä hyvä arvio Kilpailuvirasto kartoittaa itsekin vuosittain sidosryhmien näkemyksiä toiminnastaan. Vuoden 2008 sidosryhmätutkimuksen tulokset tukevat edellä kuvatun arvioinnin tuloksia. Tutkimuksen mukaan virasto on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa kohtalaisen hyvin. Parhaat arviot toiminnastaan virasto sai elinkeinoelämän ja muiden viranomaisten edustajilta, kriittisimmin viraston saavutuksiin suhtautuivat kilpailujuristit. Muita tutkittuja ryhmiä olivat poliittiset päättäjät ja kilpailupolitiikkaa seuraavat toimittajat. Kyselyyn vastanneet 178 henkilöä pitivät virastoa yleisesti luotettavana, ammattitaitoisena, yhteiskunnallisesti merkittävänä ja tasapuolisena toimijana. Myös ilmaisut tuloksellinen ja avoin kuvasivat vastaajien mielestä kohtuullisen hyvin Kilpailuvirastoa. Ilmaisu ripeä ei kuitenkaan valitettavasti kuvannut vastaajien mielestä virastoa juuri lainkaan. Toimintojen osalta parhaat arviot virasto sai kartellien vastaisesta työstä ja yrityskauppavalvonnasta. Eniten parannettavaa nähtiin oligopoliongelmiin puuttumisessa sekä aloitteiden tekemisessä markkinoiden avaamiseksi ja kilpailun rakenteellisten esteiden poistamiseksi. 14

16 Uusi toimialakohtainen organisaatio Kilpailuviraston organisaatiota uudistettiin alkaen niin, että kilpailuvalvonnassa siirryttiin toimialaperusteiseen ryhmäjakoon aiemman kilpailunrajoitustyyppeihin perustuneen jaon sijasta. Samalla vahvistettiin viraston esikuntaa, jonka vastuulle kuuluvat mm. taloudellisen toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja tutkimuksen kehittäminen. Uudistus luo virastolle aiempaa paremmat edellytykset havaita markkinoilla esiintyviä kilpailuongelmia ja puuttua niihin. Markkinakohtainen tarkastelu lisää toimialaosaamista, mahdollistaa samalla alalla esiintyvien erityyppisten kilpailunrajoitusten käsittelyn yhtä aikaa ja tehostaa näin tapauskäsittelyä. YLIJOHTAJA Juhani Jokinen ESIKUNTA Johtaja Martti Virtanen Erikoistutkija Tom Björkroth KANSAINVÄLISET ASIAT Apulaisjohtaja Rainer Lindberg VIESTINTÄ JA VALMENNUS Viestintäpäällikkö Päivi Kari HALLINTO Hallintopäällikkö Marja-Terttu Kyttälä Kilpailuvalvonta Kilpailun edistäminen TOIMIALAT 1 Johtaja Kirsi Leivo TOIMIALAT 2 Apulaisjohtaja Timo Mattila KILPAILUNEDISTÄMISRYHMÄ Apulaisjohtaja Seppo Reimavuo KARTELLIT YRITYSKAUPAT 15

17 Ryhmien tehtävät uudessa organisaatiossa: Esikunta Esikunta toimii ylijohtajan tukena viraston strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esikunnan vastuualueeseen kuuluvat myös toimintaympäristön muutosten seuraaminen, tutkimuksen kehittäminen ja kilpailukatsaukset. Toimialat 1 Ryhmä vastaa kilpailunrajoitusten selvittämisestä mm. seuraavilla markkinoilla: päivittäistavarakauppa elintarvikeketju (ml. maatalous) finanssiala lääkeala metsäteollisuus kustannustoiminta majoitus- ja ravitsemisala muut palvelut Kartelliasiat: Toimialat 1 -ryhmä ottaa lisäksi vastaan kartelleja koskevat hakemukset seuraamusmaksusta vapautumiseksi (eli ns. leniency-hakemukset) ja antaa leniency-menettelyyn liittyviä neuvoja. Ryhmä vastaa myös viraston tarkastustoiminnan kehittämisestä. Toimialat 2 Ryhmä vastaa kilpailunrajoitusten selvittämisestä mm. seuraavilla markkinoilla: energia-ala teollisuus rakentaminen liikenne ja satamat sähköinen viestintä ja IT-sektori vesihuolto ja ympäristöliiketoiminta urheilu ja rahapelit tekijänoikeusjärjestöt Yrityskauppa-asiat: Toimialat 2 -ryhmässä sijaitseva erillinen yksikkö antaa neuvoja yrityskauppa-asioihin liittyen ja käsittelee virastoon tulleet yrityskauppailmoitukset. Kilpailunedistämisryhmä Ryhmän tehtävänä on edistää kilpailua tarjoamalla asiantuntijapalveluita (aloitteet, lausunnot jne.) päätöksentekijöille ja muille viraston sidosryhmille. Toiminnan painopistealueita ovat mm. taloudellisen kilpailun ja sääntelyn väliset ristiriitatilanteet ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden turvaaminen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Kansainväliset asiat Kansainvälisten asioiden ryhmä koordinoi viraston EU- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä (ECA, OECD, Pohjoismaat, ICN, kahdenväliset suhteet) ja edustaa virastoa useissa kansainvälisissä asiantuntijatyöryhmissä. Viestintä ja valmennus Viestintä- ja valmennusryhmän tehtäviä ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön koulutuksen koordinointi ja järjestäminen, tietopalvelu sekä käännöspalvelut. Hallinto Hallinnon tehtäviä ovat henkilöstöhallinto ja työnantajatehtävät, talous- ja tietohallinto sekä kirjaamo- ja arkistotehtävät. Lääninhallitukset Myös lääninhallitukset osallistuvat kilpailun edistämiseen ja kilpailuvalvontaan. Kilpailuvirasto solmii niiden kanssa vuosittain tulossopimukset, joissa sovitaan yhteistyön tavoitteista. 16

18 Kilpailun edistäminen Viraston kilpailunedistämistoiminnalla pyritään vaikuttamaan kilpailun institutionaalisten esteiden poistamiseen ja kilpailun lisäämiseen erityisesti infrastruktuurialoilla, palveluissa ja runsaasti säännellyillä aloilla. Tavoitteena on erityisesti toimivien kilpailuolosuhteiden muodostuminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen teknologisen kehityksen, kysynnän muutosten ja sääntelyn uudistumisen johdosta syntyvillä uusilla toimialoilla. Säännellyillä aloilla painotetaan kilpailun lisäämisen myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti infrastruktuurialojen osalta virasto korostaa koko talouspolitiikan kattavan laaja-alaisen kilpailun lisäämisstrategian tarvetta. Tätä tarvittaisiin tehokkuuden parantamiseksi sekä kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien etujen turvaamiseksi. Toiminnan resurssit suunnataan erityisesti tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseen. Kilpailuedellytysten erilaisten elinkeinonharjoittajien välillä tulee olla yhtäläiset ja tasapuoliset julkisen tuotannon muuttuessa yhä markkinaehtoisemmaksi. Työryhmät keskeisessä roolissa Työ kilpailun edistämiseksi on viime vuosina painottunut työskentelyyn eri hallinnonaloille perustetuissa kilpailuun liittyvissä työryhmissä. Näistä tärkeimpiä ovat olleet TEM:n asettama julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvittänyt JULKI-työryhmä, liikenneja viestintäministeriön (LVM) asettamat liikenteen työryhmät sekä valtiovarainministeriön (VM) ja ympäristöministeriön (YM) asettamat jätealan työryhmät. Viime vuosien saavutuksina joskaan ei yksin Kilpailuviraston aikaansaannoksina voidaan mainita kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen mm. radanpidon ja joukkoliikenteen kehittämisessä, autoverotuksessa ja -katsastuksessa, kunnallisen palvelutuotannon kehityksessä sekä jätealan, satamien, luotsauksen ja jäänmurron työryhmien perustamisessa. Virasto osallistui lisäksi merkittävällä panoksella tammikuussa 2009 työnsä päättäneen Kilpailulaki 2010-työryhmän työhön. (Asiasta tarkemmin sivulla 22.) Ohessa yhteenveto viraston tavoitteista ja toiminnasta viime aikojen tärkeimmissä kotimaisissa työryhmissä: Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisiä kilpailuneutraliteettikysymyksiä selvittäneessä JULKItyöryhmässä tavoitteena oli muodostaa selkeä kuva julkisen ja yksityisen taloudellisen toiminnan tasavertaisista kilpailuedellytyksistä ja niihin liittyvien kilpailuongelmien laajuudesta sekä myötävaikuttaa siihen, että työn tuloksena syntyy lainsäädäntöä, joka ehkäisee ja poistaa tehokkaasti kilpailuneutraliteettiongelmia. Työryhmä luovutti mietintönsä (Asiasta lisää sivulla 18.) Radiotaajuuksien kaupallistamista käsitelleessä LVM:n työryhmässä virasto vaikutti siihen, että radiotaajuudet allokoidaan tulevaisuudessa palveluja teknologianeutraalisti ja mahdollisimman markkinaehtoisesti. Myös taajuuksien jälkimarkkinoiden synnylle luotiin edellytykset. Uudistukset helpottavat televiestintämarkkinoille pääsyä ja tehostavat taajuusresurssien käyttöä. Keväällä 2008 työnsä päättäneen työryhmän näkemyksiin perustuva lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa Jäteverotuksen kehittämismahdollisuuksia selvittäneessä VM:n työryhmässä tavoitteina olivat kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kilpailuneutraliteetti yhdyskuntajätehuollossa, eri jätelajien verollisuuden tai verottomuuden perusteiden selkiyttäminen ja erilaisten jäteyritysten kilpailumahdollisuuksien turvaaminen. Työryhmän muistio luovutettiin ministeriölle

19 Kilpailuneutraliteetti takaa tasapuoliset toimintaedellytykset Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan tasapuolisten toimintaedellytysten takaamista markkinoiden jokaiselle toimijalle. Tasapuolisuuteen vaikuttavat mm. verotuksen neutraalisuus, rahoituksen hinta ja saatavuus, hinnoitteluperusteet, kirjanpitovelvoitteiden sitovuus sekä omistajaohjaukseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät linjaukset ja tavoitteet. Julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat nykyisin yhä useammin samoilla markkinoilla. Toiminnan lähtökohtien erilaisuudesta syntyy väistämättä kilpailuneutraliteettiongelmia, joihin liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin useissa kotimaisissa selvityksissä. Ne ovat myös kansainvälisesti tunnettu ilmiö, jota on selvitetty useissa maissa ja mm. OECD:n toimesta. Tarve tilanteen selvittämiseen ja korjaamiseen huomioitiin Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa, jossa todetaan, että hallitus varmistaa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset. Nykymuotoinen liikelaitosmalli aiheuttaa JULKI-työryhmän huhtikuussa julkaistun mietinnön mukaan kilpailuongelmia silloin, kun liikelaitos toimii markkinoilla kilpailutilanteessa. Julkinen liikelaitosmalli ei siksi työryhmän mielestä sovellu elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kilpailluilla markkinoilla. Kunnan samoin kuin valtion on todennäköisesti jatkossa valittava, lähteekö se myymään palveluita markkinoille. Jos se lähtee kilpailemaan markkinoille, sen tulee toimia samoista lähtökohdista yksityisen sektorin kanssa, totesi kilpailuasioista vastaava ministeri Tarja Cronberg työryhmämietinnön luovutustilaisuudessa. Tasapuolisilla kilpailumahdollisuuksilla on merkitystä erityisesti pk-yrityksille ja uuden yritystoiminnan syntymisen kannalta. Ministeri huomautti myös, että markkinatilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kilpailun mahdollisuus sielläkin, missä yksityistä tarjontaa ei vielä ole. Uusia yrityksiä voi syntyä, jos kilpailulle annetaan mahdollisuus, hän painotti. Kansallisen ja eurooppalaisen kilpailupolitiikan lähtökohtana on neutraali suhtautuminen julkisomisteisen tuotannon asemaan sinänsä. Kilpailuviranomaiset eivät ota kantaa siihen, millä aloilla ja missä laajuudessa julkista tuotantoa pitäisi harjoittaa. Tärkeää on tasavertaisten kilpailuedellytysten takaaminen kaikille markkinoilla toimiville, olivatpa nämä julkisia tai yksityisiä toimijoita. (Lähteet: TEM:n ja Kilpailuviraston tiedotteet ) 18

20 Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan YM:n JÄLKI-työryhmän tuottajavastuujaostossa viraston tavoitteena oli turvata kilpailunedellytykset ja innovatiivisuus jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypalveluissa, varmistaa tuottajavastuujärjestelmien avoimuus ja tasapuolisuus sekä estää tuottajayhteisöjen kilpailua poissulkevat menettelytavat. Jaosto päätti työnsä maaliskuussa 2009 ja toimitti JÄLKI-työryhmälle ehdotuksensa tuottajavastuuta koskevan sääntelyn uudistamiseksi. Radanpitotöiden markkinoita kehittäneessä LVM:n työryhmässä (35/2008) tavoitteena oli liikenteenohjauksen ja muiden fasiliteettipalvelujen sekä radanrakentamisen ja -pidon erityiskaluston eriyttäminen VR-konsernista ja kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden varmistaminen niiden tarjonnassa. Työryhmäraportin uudistusehdotukset täyttävät pääosin viraston tavoitteet. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia selvittäneessä LVM:n työryhmässä tavoitteena oli kilpailun avaaminen 2010-luvun alkuvuosina ainakin Helsingin lähiliikenteessä. Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi liikenteenohjaus ja koulutus olisi erotettava VR:stä ja yhtiön käytössä nyt oleva lähiliikennekalusto olisi siirrettävä Pääkaupunkiseudun Junakalustolle, jonka osakkuudesta VR:n tulisi luopua. Kaikille toimijoille olisi lisäksi järjestettävä pääsy huolto- ja varikkotiloihin, asemille ja muihin liikenteen palvelufasiliteetteihin. LVM:n Joukkoliikennefoorumiin osallistuminen palvelee sidosryhmäyhteistyötä alan sääntelyn lieventämiseksi, kilpailun edistämiseksi ja eri liikennemuotojen yhteentoimivuuden parantamiseksi. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 3/2008 oli kilpailumyönteinen, joukkoliikennelain uudistusta valmistellaan kilpailua lisäävään suuntaan ja LVM käynnisti syksyllä 2008 joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisen, jonka tavoitteena ovat mm. eri liikennemuotojen yhteentoimivuus ja sääntelyn uudistaminen. Luotsauspalvelujen kilpailulle avaamista selvittäneelle LVM:n virkamiestyöryhmälle tammikuussa 2008 esitetyt kannanotot lähetettiin ministeriölle myöhemmin lausuntona, jossa katsottiin, että palvelu on järjestettävissä ilman monopolia kilpailun tai alueellisten toimijoiden kilpailuttamisen kautta. Ministeriö päätti sittemmin jatkaa työryhmän toimikautta kilpailun avaamisen vaikutusten selvittämiseksi ja täydentää työryhmää VM:n ja Kilpailuviraston edustajilla. Laajennetun työryhmän loppuraportin mukaan vaihtoehtoja luotsaustoiminnan järjestämiselle ovat monopolin säilyttäminen, alueellinen kilpailuttaminen tai sovellettu avoin kilpailu. Näistä kaksi viimeistä ovat viraston tavoitteiden mukaisia. Satamalaitoslainsäädännön uudistamista käsittelevässä LVM:n työryhmässä viraston tavoitteena on yksityisten ja kunnallisten satamien sääntelyn yhdenmukaistaminen, kilpailun lisääminen satamien välillä ja sisällä, maksupolitiikan kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen sekä viranomais- ja sääntelytehtävien vähentäminen ja niiden eriyttäminen liiketoiminnoista. Virasto on edustettuna myös virkamiesryhmässä, joka pohtii, millaisia lainsäädäntömuutoksia selvitysmies Erkki Rajaniemen vuonna 2007 julkaistu työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita koskeva raportti edellyttää. Tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että työeläkelaitosten yhteistyötä rajoitettaisiin ja STM:n roolia vahvistettaisiin laitosten yhteistyötä edellyttävien toimintojen osalta. Työeläkekantojen siirtoja tulisi myös helpottaa ja päättyneiden vakuutusten tuottojen kilpailua vääristävä vaikutus poistaa. Luettelo työryhmistä, joissa Kilpailuvirasto oli edustettuna , löytyy tämän julkaisun lopusta. 19

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Päivi Kari Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Kilpailupolitiikan perustana olevan kilpailulain 1 :n 2 momentissa todetaan, että lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010

Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi 1.1.2010 Liikenne- ja viestintäministeriön virastouudistus ja sen tavoitteet Kokonaisvaltaista otetta ja tehokkuutta liikennepolitiikan valmisteluun ja toteutukseen

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013

Kuntalain kokonaisuudistus. Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntalain kokonaisuudistus Sari Raassina Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö 29.10.2013 Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lisätiedot

Kilpailuviraston tilinpäätös vuodelta 2008. Dnro 1167/23/07

Kilpailuviraston tilinpäätös vuodelta 2008. Dnro 1167/23/07 Kilpailuviraston tilinpäätös vuodelta 2008 Dnro 1167/23/07 KILPAILUVIRASTO 2 (43) Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus... 5 1.2.1 Kilpailuvalvonta...

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus

Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Yhtiöittämisvelvollisuus ja kilpailuneutraliteetin valvonta tilannekatsaus Lakiklinikka Kuntamarkkinat 11.9.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies, Suomen Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Yhtiöittämisvelvollisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot