Kilpailuviraston vuosikirja 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kilpailuviraston vuosikirja 2009"

Transkriptio

1

2 Kilpailuviraston vuosikirja 2009

3 Toimitus Kilpailuviraston viestintä Taitto Antti Hovila Kannen suunnittelu Harri Heikkilä Valokuvat Kuvatoimisto Rodeo Oy Painotyö Yliopistopaino 2009 ISSN

4 Sisällys Lukijalle Talouden kriisi ja kilpailu Haasteellista työtä kaikkien hyväksi Kilpailun edistäminen Kilpailuvalvonta Toiminnan tuloksellisuus Kilpailuviraston ratkaisuja Kilpailuviraston lausunnot Markkinaoikeuden päätökset KHO:n päätökset Työryhmäedustukset Kilpailuviraston yhteystiedot

5 4

6 Lukijalle Talouden lama sekä osittain myös keinot sen lieventämiseksi ovat haaste etenkin talouspolitiikalle, mutta myös kilpailulle. Onko finanssikriisi osoitus markkinamekanismin toimimattomuudesta taloudellisen järjestyksen ylläpitäjänä, ja mikä rooli taloudellisella kilpailulla on kriisistä selviytymisessä? Syy-yhteyttä taloudellisen kilpailun tai sen puutteen ja kansainvälisen finanssikriisin välillä ei ole löydetty kysymys oli pikemminkin sääntelyn epäonnistumisesta ja liiallisesta riskinotosta. Voimakas kilpailu finanssialalla ei myöskään ole sellaisen vakauden este, jota finanssimarkkinoiden asianmukainen toiminta välttämättä edellyttää. Reaalitalouden puolella niiden yritysten tukeminen, joilla muutoinkaan ei olisi menestymisen mahdollisuuksia, vaikeuttaa pidemmän aikavälin kasvua. Ongelmia voi tulla myös kansallisten menestyjäyritysten rakentamisesta ja perusteettomasta tukemisesta. Taloudellisilla kriiseillä on ollut taipumus pitkittyä, jos kilpailusääntöjen soveltamisesta on tingitty. Edellä olevat näkemykset olivat OECD:n kilpailukomitean helmikuun kokouksen keskeistä antia. Kokouksen tavoitteena oli selvittää talouskriisin vaikutuksia kilpailupolitiikkaan. Miten kilpailuviranomaisen, Kilpailuvirasto mukaan luettuna, tulisi sovittaa tehtävänsä talouslamaan? OECD:n kilpailukomitean mukaan valvonta ja kilpailunrajoitusten ja yrityskauppojen arviointi tulee sopeuttaa laman taloudelliseen ympäristöön tinkimättä kuitenkaan kilpailun perimmäisistä tavoitteista ja kilpailupolitiikan yleisesti hyväksytyistä taloudellisista periaatteista. Tavoiteltavaa on lisäksi entistäkin perusteellisempi tapauskohtainen vaikutusarviointi muodollisen tarkastelun kustannuksella. turvaaminen ei pelkästään hyvinä aikoina, vaan myös taantumassa tuottaa merkittävää hyvinvoinnin kasvua. Katsaus julkaistiin viraston 20-vuotis- ja kilpailunrajoituslain 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Kilpailukatsaus sisältää yhteenvedon kilpailun teoreettisesta perustasta, selvityksiä kilpailun merkityksestä taloudellisen kehityksen ylläpitäjänä sekä arviot televiestinnän, sähkömarkkinoiden, maa- ja vesirakentamisen sekä ympäristöliiketoiminnan kilpailusta. Julkaisu antaa hyvät lähtökohdat kilpailusta ja sen merkityksestä käytävälle keskustelulle ja päätöksenteolle, ja sen anti on erityisen merkityksellinen käsillä olevassa talouden kriisissä. Aktiivinen kilpailupolitiikka ja sitä tukenut muu yhteiskuntapolitiikka ovat viime vuosikymmeninä muuttaneet toimintaolosuhteita Suomessa kilpailulle edullisemmiksi. Jäljellä on kuitenkin vieläkin merkittäviä kilpailun puutteita, ja uusi talouden tilanne saattaa tuoda mukanaan uusia kilpailuongelmia. Yhteiskuntapolitiikan laaja-alainen koordinointi kilpailun edistämiseksi on siksi tärkeää. Ajankohtaisia haasteita kilpailun näkökulmasta ovat mm. julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisen kilpailuneutraliteetin turvaaminen ja jo edellä mainittujen talouden tukitoimien kilpailuvaikutusten arviointi. Kesäkuussa 2009 Juhani Jokinen Edellä esitettyyn voi vielä lisätä, että myös Kilpailuviraston lokakuussa 2008 julkaisema Kilpailukatsaus antaa voimakkaan todistuksen siitä, että taloudellisen kilpailun 5

7 Talouden kriisi ja kilpailu Suomessa ja koko maailmantaloudessa elettiin syksyyn 2008 asti vakaan ja vahvan taloudellisen kasvun aikaa. Sen jälkeen suhdannetilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja radikaalisti. Kilpailuvirasto on seurannut koko ajan aktiivisesti talouden kehitystä ja pyrkinyt ottamaan kriisin huomioon oman toimintansa ennakoinnissa. Viraston Kilpailu-uutiset -lehdessä esitettiin syyskuussa 2008 seuraava arvio talouden tilasta: Näyttää kuitenkin varsin selvältä, että taloudellisen kasvun ja inflaation välinen suhde on kaikissa teollisuusmaissa muuttumassa olennaisesti epäedullisemmaksi kuin aiempina vuosina. Samaan aikaan kun taloudellinen kasvu lähestyy nollaa, vuotuinen inflaatio on noussut 4 5 prosentin tienoille; lähestytään siis stagflaation tyyppistä tilannetta. Syyskuun 2008 lopulla valmistuneessa viraston toimintaja taloussuunnitelmassa vuosille talouden kehityksestä todetaan seuraavaa: Taloudellinen kasvu on ollut koko 2000-luvun kaikkialla vahvaa ja kansainvälinen vaihdanta on lisääntynyt nopeasti. Vahvaa kasvukautta on kuitenkin leimannut tasapainon puute. Erityisesti teollisuusmaat ovat pitäneet alhaisilla koroilla yllä korkeaa aktiviteetin tasoa, mutta rakenteelliset uudistukset, joilla talouden kasvukykyä olisi voitu lisätä pitkällä aikavälillä, ovat jääneet taka-alalle. Talouden voimakas laajeneminen on lisännyt huomattavasti raaka-aineiden ja muiden panostekijöiden kysyntää koko maailmassa, minkä johdosta kasvu on törmännyt ehkä ensimmäistä kertaa maailman historiassa luonnonvarojen fyysiseen riittävyyteen. Seurauksena on ollut raju hintojen nousu, joka on saattanut liikkeelle maailmanlaajuisesti vahvan kustannusinflaatioshokin. Varallisuusarvojen keinotekoinen nousu, velkaantuminen ja teollisuusmaiden talouksien tasapainottomuus yhdistyneenä kustannusinflaatioon ja siihen liittyvään ostovoiman heikkenemiseen ovat nyt vieneet kasvulta terän. Suomessa rakenteellisia uudistuksia on tehty enemmän kuin monissa muissa maissa ja maamme on hyötynyt Venäjän talouden ekspansiosta; myös varallisuusarvojen kuplaa pidetään lievempänä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Stagflaatiouhka koskee kuitenkin myös Suomea. Suhdanteet ja Kilpailuvirasto Talouden suhdannevaiheella on merkittävä vaikutus siihen, millaisia kilpailunrajoituksia Kilpailuviraston käsiteltäväksi tulee. Korkeasuhdanteelle on tyypillistä hyödykkeiden hyvä menekki ja ajoittaiset saatavuusongelmat sekä hintojen nousutaipumus. Erityisesti Suomen kaltaisissa maissa, joissa markkinat ovat laajalti keskittyneet ja määräävä markkina-asema on yleinen ilmiö, kilpailuviranomaisten tietoon saatetaan runsaasti epäilyksiä kohtuuttoman korkeista hinnoista tai hintojen korotuksista. Myös toimituskieltoja ja muita mielivaltaisiksi epäiltäviä menettelyjä voi esiintyä, kun myyjien merkittävä markkinavoima ja vahva kysyntä kohtaavat markkinoilla toisensa. Yrityskauppoja tehdään myös runsaasti, kun pääomia rakennejärjestelyjen toteuttamiseen on hyvin saatavissa. Matalasuhdanteessa hyödykkeiden kysyntä on heikkoa, ja myyjien kannusteet lisätä tuotantokapasiteettinsa käyttöastetta vahvistuvat. Tähän voi liittyä myös houkutus sulkea kilpailijoita keinotekoisesti pois markkinoilta. Yrityskauppojen määrä yleensä laskee, mutta esiin tulevilla tapauksilla on taipumus olla erityisen hankalia, koska niiden seurauksena saattaa olla markkinoiden olennainen keskittyminen ja tuotantokapasiteetin merkittävä väheneminen. Kartellien suhde suhdannevaiheeseen on muihin kilpailunrajoituksiin verrattuna jossain määrin epäselvempi, koska korkeasuhdanteessa kartellista on helpompi sopia, mutta matalasuhdanteessa kiellettyyn yhteistyöhön on toisaalta suurempi tarve. Kilpailuviranomaisen kannalta stagflaatio-olosuhteet olisivat sikäli haasteelliset, että esiin saattaisi tulla sekä korkea- että matalasuhdanteelle tyypillisiä ongelmia, kun sekä hintojen nousu että kapasiteetin vajaakäyttö olisivat taloudessa vallitsevina. Kartellienkin osalta stagflaatio sekä helpottaisi kolluusion toteuttamista että vahvistaisi tämän kannusteita. 6

8 Raju pudotus Maailmanlaajuisesta kriisistä kärsivät eniten ulkomaankaupasta riippuvaiset maat, joiden vienti painottuu raakaaineisiin tai investointihyödykkeisiin ja joiden tärkeimmät kauppakumppanit ovat taantumasta merkittävästi kärsivien maiden joukossa. Suomi täyttää mainitut ehdot valitettavan hyvin. Muihin maihin verrattuna tilannetta lievittävät kuitenkin meillä keskimääräistä pienempi hintakupla asuntomarkkinoilla ja rahoitussektorin ainakin toistaiseksi suhteellisen vakaa asema. Tuotanto ja ulkomaankauppa lähtivät Suomessa jyrkkään pudotukseen loka-marraskuussa Tuotanto supistui marraskuussa 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna ja joulukuussa lasku syveni edelleen. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kilpailuviraston välillä solmitussa vuotta 2009 koskevassa tulossopimuksessa kriisistä todetaan seuraavaa: Kilpailuvirasto varautuu talouden (ainakin aluksi) inflatoriseen taantumavaiheeseen vahvistamalla edelleen kykyään kartellien nopeaan paikantamiseen sekä suoran että epäsuoran evidenssin avulla, puuttumalla tehokkaasti määräävässä markkina-asemassa olevien yritysten pyrkimyksiin keinotekoisesti sulkea kilpailijoitaan markkinoilta tai hyödyntää kohtuuttomasti markkinatilannetta kuluttajien vahingoksi sekä pyrkimällä jo etukäteen vaikuttamaan mahdollisiin eri toimialoja koskeviin erityisiin kriisijärjestelyihin näitten kilpailua estävien, rajoittavien tai vääristävien vaikutusten torjumiseksi. Vuodenvaihteessa kävi jo ilmeiseksi, että talouden kriisi tulee koskemaan koko maailmaa ja johtamaan vuonna 2009 maailmantalouden supistumiseen ensimmäistä kertaa yli 60 vuoteen. Finanssikriisin sijaan alettiin puhua reaalitalouden kriisistä ja lopulta myös taantumasta: hätäkokouksia pidettiin sekä Suomessa että EU:n piirissä, ja tukitoimia tehostettiin. Suomessa bruttokansantuote oli tammi-helmikuussa noin 11 % ja viennin arvo yli kolmanneksen pienempi kuin vuotta aiemmin. Maaliskuussa 2009 vahvistetussa TEM-konsernin uudessa strategiassa kriisi nostettiin jo yhtä keskeiseen rooliin kuin muut, pidemmän aikavälin merkittävät muutostrendit: Meneillään oleva globaali talouskriisi muuttaa lyhyellä aikavälillä voimakkaasti toimintaympäristöä, jossa keskeisiä pitkän ajan muutostrendejä ovat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen erityisesti energiapolitiikan keinoin sekä globalisaatio ja väestön ikääntyminen. Maailmantalous on taantumassa, ja uuteen nousuun pääsy näyttää siirtyvän aiemmin arvioitua etäämmälle. Laskusuhdanne kohtaa samanaikaisesti kaikki talousalueet. Rahoituskriisin vaikutukset näkyvät mm. yleisen luottamuksen romahtamisena, luoton saannin vaikeutumisena ja varallisuusarvojen putoamisena. Seurauksena on ollut maailmankaupan ja investointien hiipuminen, työpaikkojen menetys, kotitalouksien varovaisuussäästämisen kasvu sekä lopulta tuotannon kasvun pysähtyminen ja kääntyminen laskuun. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat kääntyivät kriisin syvetessä rajuun laskuun, ja hintatason nousu on pysähtynyt merkittävistä julkisista tukitoimista ja rahamäärän kasvattamisesta huolimatta. Tuoreimmat ennusteet ennustavat Euroopan unionin bruttokansantuotteen supistuvan vuoden kuluessa neljällä prosentilla, ja joissakin maissa hintataso on kääntynyt jo laskuun. Kriisin kestosta ja siitä irtaantumiskeinoista käydään vilkasta keskustelua, mutta ainakaan vuonna 2009 ei merkittävää käännettä pidetä todennäköisenä. Yhteinen haaste Tätä kirjoitettaessa on joka tapauksessa jo selvää, että lama ja sen vaikutusten lieventämispyrkimykset vaikuttavat Suomessakin kaikkien yritysten ja kansalaisten ja kaikkien hallinnonalojen toimintaan. Haaste ne ovat myös kilpailupolitiikalle ja Kilpailuvirastolle. Kansalaisten ostovoiman vähetessä kilpailun ja sen puutteen merkitys tulee toisaalta aiempaa selkeämmin esiin. Olosuhteet ovat siis nyt jopa tavallista otollisemmat kilpailun ja kilpailuviranomaisten työn luonteen ja merkityksen osoittamiseen. Uusi tilanne vaatii Kilpailuvirastolta toisaalta valppautta ja ketteryyttä, toisaalta syvällistä arviointia ja kykyä viestiä arviointien tuloksista kansalaisille ja muille sidosryhmille, kuten Kilpailu-uutisissa viime syyskuussa ennustettiin. Erityisen tärkeässä roolissa on julkisen hallinnon sisäinen yhteistyö. 7

9 Vapaa kilpailu ja sääntely Jos rahoituksen ja talouden kriisi on ylipäätään opettanut meille mitään, niin ainakin sen, että hinta sääntelyn epäonnistumisesta on korkea ja sen, että kilpailupolitiikkaa tarvitaan ehdottomasti varmistamaan talouden pyörien pyöriminen, sanoi EU:n kilpailukomissaari Neelie Kroes Saksan Kilpailuvirastossa pitämässään puheessa. Pelkkä markkinatalous ja kilpailu eivät kuitenkaan riitä, niiden lisäksi tarvitaan laadukasta ja tehokasta sääntelyä, Kroes jatkoi. Esimerkkeinä toimialoista, joilla sääntelyä tarvitaan, hän mainitsi rahoitussektorin sekä energia- ja telemarkkinat. Markkinat ja kilpailu eivät näillä aloilla pysty yksin turvaamaan kuluttajien etuja toisaalta siihen ei pysty yksin myöskään sääntely. Sääntelyn ohella tarvitaan aktiivista kilpailuvalvontaa sekä kansallisella että EU:n tasolla. Toimiva kilpailu ja sääntely eivät kilpaile keskenään, muistutti Kroes, ne ovat rinnakkaisia prosesseja. Parhaiten tämä näkyy hänen mielestään telemarkkinoilla. Sääntely tulee kuitenkin vaihtoehtona kyseeseen vain jos markkinoille pääsy on vaikeaa tai mahdotonta, jos kehitys ei ole ilman sääntelyä johtanut kilpailullisiin olosuhteisiin ja jos kilpailulainsäädäntö ei yksin riitä hoitamaan markkinoiden ongelmia (= three criteria test). Ehtona on lisäksi se, että kyse on huomattavaa markkinavoimaa omaavista yrityksistä. Em. testiä voidaan lisäksi soveltaa luotettavasti vain ex post tarkastelussa. Ex ante sääntely perustuu aina ennusteisiin, joiden osuvuudesta ei ole takeita. Esimerkiksi Espanjassa telealan sääntely perustui Kroesin mukaan virheellisiksi osoittautuneisiin ennusteisiin ja johti myöhemmin siihen, että kilpailuviranomaisten oli puututtava asiaan. Vastaavaan on aiemmin törmätty Ranskassa ja Saksassa, ja Puolassa ja Slovakiassa epäillään nyt samaa. Telemarkkinoilla kehitys on kuitenkin Kroesin mukaan ollut yleisesti ottaen myönteistä: vanhat monopolit on purettu, hinnat ovat laskeneet ja markkinoille on tullut uusia ja parempia tuotteita. Energiamarkkinoilla vastaavaa ei ole nähty. Markkinat ovat edelleen pääosin kansallisia ja määräävässä asemassa olevat yritykset omistavat usein sekä tuotantolaitokset että siirtoverkon. Kannustimet siirto- ja verkkokapasiteetin lisäämiseen ovat siksi heikkoja ja alalle pääsy vaikeata. Tilanteeseen energiamarkkinoilla on Kroesin mukaan usein syyllinen sääntelyn tai sen toimeenpanon epäonnistuminen. Jos sääntelyä suunniteltaessa otetaan asianmukaisesti huomioon toimivan kilpailun periaatteet, sekä kuluttajille että kilpailuviranomaisille seuraa asiasta vähemmän päänvaivaa. Jatkuva dialogi sääntely- ja kilpailuviranomaisten välillä on siksi Kroesin mukaan välttämätöntä. Molempien tavoitteet saavutetaan paremmin, kun toimeenpanijat tekevät yhteistyötä. Ilman tällaista yhteistyötä ja kilpailua Eurooppa ei pääse takaisin kasvu-uralle, päätti Kroes puheensa. (Lähde: EU:n komission tiedote , SPEECH/09/202) 8

10 Haasteellista työtä kaikkien hyväksi Kilpailuviraston visiossa Suomi on uudistumiskykyinen markkinatalous, jossa kilpailu palvelee kuluttajien ja elinkeinoelämän etua. Toiminta tähtää tuottavuuden ja sitä kautta yleisen hyvinvoinnin kasvuun. Toiminta-ajatuksemme on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa elinkeinotoiminnassa. Tehtävämme on valvoa kilpailunrajoituslain ja Euroopan yhteisön kilpailusääntöjen (EY 81 ja EY 82) noudattamista ja edistää alan asiantuntijaviranomaisena muutenkin eri tavoin toimivaa kilpailua. Asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta valintamahdollisuuksien lisääntymisenä, tavaroiden ja palvelujen parempana laatuna, uusina tuote- ja palveluinnovaatioina sekä halvempina hintoina. Yritysten näkökulmasta kyse on mm. elinkeinonharjoittamisen vapauden ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden turvaamisesta. Kilpailuviraston toiminnan strategiset painopisteet ja operatiiviset tavoitteet tukevat osaltaan työja elinkeinoministeriön hallinnonalan konsernistrategiaa ja hallituksen yhteisiä talouspoliittisia linjauksia. Valvontaviranomaisena Kilpailuvirasto on kuitenkin itsenäinen. Keskeisiä sidosryhmiämme ovat yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt, poliittiset päättäjät, muut viranomaiset ja virkamiehet, yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja media. Yhteistyö sidosryhmien kanssa tähtää viraston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Myös kuluttajien eli viime kädessä kaikkien kansalaisten on hyvä tuntea toimivan kilpailun pelisäännöt ja kilpailun avulla saavutettavat hyödyt. 9

11 Kilpailuviraston toimintaa ohjaavia arvoja ja periaatteita ovat: Ammattitaitoisuus: Pyrimme täyttämään yhteiskunnallisen palvelutehtävämme tekemällä oikeansisältöisiä ja hyvin perusteltuja ratkaisuja, tarjoamalla sidosryhmillemme laadukkaita asiantuntijapalveluja ja osallistumalla aktiivisesti kilpailupoliittiseen keskusteluun sekä Suomessa että Euroopan kilpailuviranomaisten verkostossa. Tavoitteemme on olla kansainvälisesti arvostettu kilpailuvalvonnan ja kilpailun edistämisen osaaja. Avoimuus: Tiedotamme avoimesti toiminnastamme ja erityisesti tekemiemme päätösten perusteluista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus ymmärtää terveen ja toimivan kilpailun hyödyt. Toiminnan läpinäkyvyys on välttämätöntä myös sen vuoksi, että yritykset ja kansalaiset voivat valvoa omien oikeuksiensa toteutumista ja varmistua toimintamme lainmukaisuudesta. Avoimuus arvona tarkoittaa myös valmiutta ottaa vastaan kritiikkiä ja muuttua toimintaympäristön muuttuessa. Luovuus: Haluamme olla elävä ja kehittyvä organisaatio, joka seuraa aktiivisesti mm. kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen uusimpia virtauksia ja soveltaa niitä ennakkoluulottomasti ja tehokkaasti päätöksissään ja muussa toiminnassaan. Luotaamme jatkuvasti toimintaympäristöämme saadaksemme ajantasaista tietoa toimintojemme priorisointia varten. Pyrimme koko ajan kehittämään ongelmanratkaisutaitojamme ja mm. kykyämme viestiä oikeista asioista oikeille sidosryhmille oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Tasapuolisuus: Kohtelemme asiakkaitamme ja sidosryhmiämme tasapuolisesti niin, että samanlaisissa tilanteissa toimitaan aina samalla tavalla ja samanlaisissa asioista tehdään samanlaisia päätöksiä. Asiat valmistellaan objektiivisesti tosiasioiden perusteella ja kaikille asianosaisille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet kommentoida ratkaisuluonnoksia. Toimintamme perusteet, esimerkiksi priorisointiperiaatteet, ovat kaikkien tiedossa ja niitä sovelletaan samalla tavalla kaikissa tapauksissa. Vaikuttavuus: Tavoitteemme on suorittaa yhteiskunnan meille osoittamat tehtävät resursseihin nähden mahdollisimman vaikuttavasti ja tuloksellisesti. Pyrimme sekä kilpailuvalvonnassa että kilpailun edistämisessä puuttumaan oikea-aikaisesti oikeisiin asioihin ja lisäämään tätä kautta kaikkien kansalaisten hyvinvointia. Toiminta kohdistetaan ensisijaisesti kansantalouden kannalta merkittävimpiin asioihin, ja ratkaisut asioista tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Yhteistyökykyisyys: Haluamme tehdä hedelmällistä yhteistyötä kaikkien sidosryhmiemme kanssa kansalaisten ja yritysten parhaaksi. Tarjoamme omaa asiantuntemustamme sidosryhmien käyttöön ja kehitämme toimintaamme sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Arvostamme erilaisten ihmisten ja erilaisten organisaatioiden erilaista osaamista, ja olemme valmiita dialogiin kaikkien kanssa. Yhteiskunnan palveleminen mahdollisimman tehokkaalla tavalla onnistuu vain yhteistyössä toisten kanssa. 10

12 Vahvuutena hyvä työilmapiiri Henkilöstön osalta Kilpailuviraston tavoitteina ovat tarvittavan huipputason osaamisen varmistaminen ja työntekijöiden hyvinvointi ja aikaansaavuus. Osaamisen näkökulmasta olennaista on huolehtia hyvin työnantajakuvasta ja houkuttelevuudesta työnantajana sekä poistaa työssä oppimisen ja koulutuksen avulla osaamiskapeikkoja. Hyvinvoinnin osalta tavoitteena on varmistaa työterveys, työkyky ja työturvallisuus sekä huolehtia hyvin henkilöstön motivaatiosta. Henkilöstöä koskevat tulosmittarit osoittivat vuonna 2008 myönteistä kehitystä: loppuvuodesta tehdyn VMBarokyselyn vastausten keskiarvo (3,53/5) oli merkittävästi parempi kuin edellisessä vuonna 2006 toteutetussa kyselyssä (3,22) ja lisäksi selvästi parempi kuin valtionhallinnossa keskimäärin. Tulokset paranivat kaikilla osa-alueilla. Parhaat arviot annettiin työilmapiiristä (3,89) ja työoloista (3,85), huonoimmat palkkauksesta (2,83). Hyvän työilmapiirin lisäksi henkilöstö arvostaa erityisesti työnsä haasteellisuutta (3,91) ja itsenäisyyttä (3,97). Työntekijät pääsevät perehtymään monipuolisesti sekä elinkeinoelämään että julkisen sektorin toimintaan, ja työ tarjoaa näköalapaikan myös kansainvälisen yritystoiminnan seuraamiseen. Myös arviot johtamisesta parantuivat 3,1:stä 3,6:een, ja halukkuus työpaikan vaihtoon väheni. Henkilöstökyselyn hyvä tulos heijastaa osaltaan sitä, että henkilöstön osallistumismahdollisuuksia yhteisiin hankkeisiin, kuten vuonna 2008 valmistuneeseen strategiatyöhön, on viime vuosina tietoisesti lisätty. Kiinnostava työnantaja Kiinnostus viraston virkoja kohtaan on yleisesti ottaen suurta: esimerkiksi vuonna 2008 virastoon tuli keskimäärin 44 työhakemusta kutakin avoinna ollutta viittä virkaa kohden. Myös sijaisuudet ja harjoittelupaikat kiinnostavat yleensä kymmeniä hakijoita. Virasto tarjoaa vuosittain 8 10 harjoittelupaikkaa kilpailuoikeuden ja talous- ja kauppatieteiden yliopisto-opiskelijoille eri puolilta Suomea. Harjoittelusta on käytännössä muodostunut tärkeä rekrytointikanava virastolle: monet uusista työntekijöistä ovat aiemmin toimineet virastossa harjoittelijoina. Yhteistyö potentiaalisten uusien työntekijöiden kanssa on muutenkin aktiivista. Virasto mm. järjestää vuosittain kilpailuoikeuden käytännön kurssin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan opetusohjelmaan ja julkaisee julkaisusarjassaan korkeatasoisia, kilpailuun liittyviä tutkielmia ja pro gradu -töitä. Työantajakuvan houkuttelevuutta mitataan työhakemusten määrän lisäksi lähtövaihtuvuudella eli toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrällä. Vuonna 2008 lähtövaihtuvuus oli alhainen, vain 4,8 %. Kokonaispoistuma (22,2 %) ja tulovaihtuvuus (31,7 %) pysyivät kuitenkin edellisten vuosien tapaan korkeina. Kokonaispoistumaa kasvattavat mm. perhevapaat ja muut virkavapaudet. Työaikajoustot ovat lisääntyneet, mm. kiinnostus osa-aikaiseen viran hoitamiseen on jatkanut kasvuaan. Vuoden 2008 aikana yhteensä 12 virkamiestä hoiti virkaansa osaaikaisesti, kun edellisenä vuonna osa-aikaisia oli vain kuusi. Vuoden 2008 lopussa osa-aikaisia oli yhdeksän. Henkilötyövuosien määrää koskeva tavoite oli viime vuonna 70 ja toteuma harjoittelijat mukaan lukien 69,3. Osaaminen A ja O Virasto lähetti vuosina yhteensä yhdeksän tutkijaa opiskelemaan Lontoon King`s Collegen Masters in EC Competition Law ja Masters in Economics in Competition Law -koulutusohjelmiin. Yksi tutkijoista osallistui lisäksi kesällä 2008 kansainvälisen kilpailuasiantuntijaverkoston järjestämään kaksiviikkoiseen kilpailualan koulutukseen (The Competition and Regulation European Summer School CRESSE). 11

13 Tutkijat käyvät vuosittain myös useissa muissa ulkomailla järjestettävissä koulutustilaisuuksissa. Vuonna 2008 tällaisia kurssimatkoja tehtiin 15. Kaksi tutkijoista osallistui lisäksi kuukauden mittaiseen harjoitteluun komission kilpailupääosastolla. Myös kansainvälinen yhteistyö EU:n komission työryhmissä ja muissa kansainvälisissä yhteistyöryhmissä kehittää tutkijoiden osaamista. Suomessa tutkijoita osallistui mm. yleishyödyllisiä palveluja, eri kilpailunrajoitustyyppejä, toimialaseurantaa ja hallintopäätösten tekemistä koskeville kursseille. Lisäksi tutkijoille järjestettiin kaksipäiväinen tarkastuskoulutustilaisuus, taloudellista koulutusta sekä useita viraston sisäisiä tutkijatapaamisia. Lokakuussa 2008 julkaistun Kilpailukatsauksen 1 laati projektiryhmä, jonka yhdeksästä jäsenestä kahdeksan työskentelee Kilpailuvirastossa ja yksi Itä-Suomen lääninhallituksessa. Hanke tarjosi tutkijoille mahdollisuuden tutustua syvällisesti alan kirjallisuuteen ja saada yhteistyökumppaneina olleilta tutkimuslaitoksilta uutta tietoa tutkimusmenetelmien ja alan kehityksestä yleisesti. Kilpailukatsaus nivoi onnistuneesti yhteen juridisen osaamisen ja analyyttisen taloudellisen tutkimuksen. Hanke tarjosi siten käyttökelpoisen mallin tutkijoiden työskentelyn kehittämiselle yleisemminkin. Myös kesällä 2008 julkaistun rakennusalan erillisselvityksen laatiminen kehitti tutkijoiden osaamista. 2 Virastossa on käynnistetty järjestelmällinen esimieskoulutus, johon viime vuonna osallistui viisi tutkimuspäällikköä. Substanssiryhmien päälliköt osallistuivat lisäksi kaksipäiväiseen asiantuntijaorganisaation johtamiseen liittyvään koulutustilaisuuteen. Tukitehtävissä toimiva henkilöstö osallistuu vastaavasti omien erikoisalojensa kursseille. Aiheina olivat vuonna 2008 mm. taloushallinto ja virkaehdot, riskien hallinta, osaamisen johtaminen ja perehdytys sekä uudet asianja matkanhallintajärjestelmät. Viimeksi mainituista järjestettiin koulutusta myös koko henkilöstölle. Vuosien 2007 ja 2008 voimakas panostus koulutuksen ostopalveluihin ilmenee oheisesta kuvasta (ks. sivu 13). Ulkopuolelta ostettuihin koulutuspalveluihin käytettiin lähes euroa eli 1,8 % toimintamenomäärärahasta. Kaikkiaan koulutuskustannukset nousivat vakinaisten ja määräaikaisten virkamiesten osalta lähes euroon eli lähes euroon per henkilötyövuosi. Henkilöstön näkemys työpaikkakoulutuksesta ja osaamisen kehittämismahdollisuuksista toteutui VMBaro-tunnusluvulla mitattuna suunnitellusti: tavoite oli 3,5 ja toteuma 3,6. Vuoden 2006 luku oli 3,4. Palkitseminen ja hyvinvointi Kesällä 2008 virastossa käynnistettiin palkitsemisstrategiaa ja palkkausjärjestelmän kehittämistä koskeva hanke, jossa käsitellään aineellisen palkitsemisen lisäksi työn sisältöä ja laatua, työn ja muun elämän tasapainoa, johtamista ja organisaatiota sekä työympäristöä ja mahdollisuutta kehittyä. Aiheena on myös tuloksellisuutta edistävien työaikaratkaisujen ja asiantuntijoiden urakehitysmahdollisuuksien parantaminen. Sairauspoissaolojen määrä per henkilötyövuosi kääntyi vuonna 2008 laskuun: tavoite oli enintään 9 tpv/htv, toteutuma 7,9 tpv/htv eli vähemmän kuin kertaakaan vuosina Myös sairauspoissaolojen keskimääräinen kestoaika 2,1 päivää ja työterveyspalvelujen ostomenot per henkilötyövuosi olivat pienimmät viiden vuoden tarkastelujaksolla. Kuvassa näkyvä työterveyspalvelujen ostomenojen huippu vuonna 2007 johtuu työturvallisuuslain mukaisesta työpaikkariskiselvityksestä ja joka neljäs vuosi tehtävästä koko henkilöstöä koskeneesta työterveystarkastuksesta. Henkilöstöllä on vuodesta 2007 alkaen ollut mahdollisuus saada liikuntaseteleitä ja niitä onkin käytetty aktiivisesti. Lisäksi henkilöstölle on tarjolla viikoittaiset sulkapallo- ja salibandyvuorot. Vuoden 2007 lopulla käyttöönotettuja lounasseteleitä käyttää kuukausittain keskimäärin puolet henkilöstöstä. 1 Kilpailuviraston selvityksiä 2/2008: Kilpailukatsaus 2 Kilpailuviraston selvityksiä 1/2008: Rakennusalan markkinoiden toimivuus ongelma-alueita ja edistämisen mahdollisuuksia 12

14 Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 2008: Toteutuma 2006 Toteutuma 2007 Tulossopimustavoite 2008 Toteutuma 2008 Henkilötyövuodet, vakituiset ja määräaikaiset 69,2 65, ,3 Harjoittelijat, htv 4,6 5,0 5,0 Työvoimakustannukset, 1000 *) Työvoimakustannukset, 1000 **) Osaamiskapeikkojen poistaminen Työpaikkakoulutus ja osaamisen kehittämismahdollisuudet, VMBaro (asteikko 1 5) 3,4-3,5 3,6 Koulutuspanos, työpäivää/htv 9 8,7 > 9 7,4 Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä vuoden lopussa, % 63,2 61, ,1 Henkilöstön fyysinen hyvinvointi paranee Työilmapiiri, VMBaro (asteikko 1 5) 3,5-3,4 3,8 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 9,2 13,4 < 9 7,9 Organisaation työnantajakuva on houkutteleva Työhakemusten määrä. kpl / avoin virka ,6 Lähtövaihtuvuus, % 5,8 11,8 < 10 4,8 *) Vuoden 2007 tilinpäätöksessä raportoitiin työvoimakustannuksina sisäisessä seurannassa käytetyt henkilöstömenot, jotka koostuivat pääasiassa, joskaan ei kattavasti, liikekirjanpidon henkilöstökuluista. **) Tässä kohdassa raportoitaviin työvoimakustannuksiin on luettu henkilöstökulujen, koulutus-, työterveys- ja virkistyspalvelujen sekä muiden henkilöstöpalvelujen tileille kirjatut kulut. Luvut ovat lähempänä VM:n henkilöstötilinpäätöksen standardeissa määriteltyjä työvoimakustannuksia kuin aiemmin raportoidut luvut. Ostetut henkilöstöpalvelut vuosina (1000 ) 150 Virkistys- ja muut henkilöstöpalvelut 120 Työterveyspalvelut (netto) Koulutuspalvelut

15 Selvitys Kilpailuviraston yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti alkuvuodesta 2008 Kilpailuviraston ulkoisen arvioinnin, jonka tavoitteena oli selvittää, miten viraston toiminta-ajatus on toteutunut ja miten viraston yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Arvioinnin tekijäksi nimettiin KTT Aki Kangasharju, joka toimii päätyökseen tutkimusprofessorina Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Helmikuussa 2009 valmistunut arviointiraportti (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 6/2009) antaa myönteisen kuvan viraston toiminnasta. Arvioinnin mukaan virasto on onnistunut tehtävässään hyvin, ja sen toiminta on ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Viraston tutkintaosaaminen on raportin mukaan korkealla tasolla ja yritykset saavat siltä arvokasta tapauskohtaista neuvontaa ja ohjeistusta toimintaansa. Myös kansainvälisessä vertailussa virasto saa hyvät arvosanat. Kehittämisen varaa on mm. toiminnan linjaavuudessa, tavoitteellisuudessa ja eräissä toimintaprosesseissa. Toiminnan painopistettä tulisi lisäksi keskittää voimakkaammin kansantaloudellisesti merkittävien tapausten tutkintaan. Viraston tulisi myös selkeyttää viestintäänsä ja osallistua nykyistä aktiivisemmin julkiseen keskusteluun. Myös sidosryhmiltä hyvä arvio Kilpailuvirasto kartoittaa itsekin vuosittain sidosryhmien näkemyksiä toiminnastaan. Vuoden 2008 sidosryhmätutkimuksen tulokset tukevat edellä kuvatun arvioinnin tuloksia. Tutkimuksen mukaan virasto on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa kohtalaisen hyvin. Parhaat arviot toiminnastaan virasto sai elinkeinoelämän ja muiden viranomaisten edustajilta, kriittisimmin viraston saavutuksiin suhtautuivat kilpailujuristit. Muita tutkittuja ryhmiä olivat poliittiset päättäjät ja kilpailupolitiikkaa seuraavat toimittajat. Kyselyyn vastanneet 178 henkilöä pitivät virastoa yleisesti luotettavana, ammattitaitoisena, yhteiskunnallisesti merkittävänä ja tasapuolisena toimijana. Myös ilmaisut tuloksellinen ja avoin kuvasivat vastaajien mielestä kohtuullisen hyvin Kilpailuvirastoa. Ilmaisu ripeä ei kuitenkaan valitettavasti kuvannut vastaajien mielestä virastoa juuri lainkaan. Toimintojen osalta parhaat arviot virasto sai kartellien vastaisesta työstä ja yrityskauppavalvonnasta. Eniten parannettavaa nähtiin oligopoliongelmiin puuttumisessa sekä aloitteiden tekemisessä markkinoiden avaamiseksi ja kilpailun rakenteellisten esteiden poistamiseksi. 14

16 Uusi toimialakohtainen organisaatio Kilpailuviraston organisaatiota uudistettiin alkaen niin, että kilpailuvalvonnassa siirryttiin toimialaperusteiseen ryhmäjakoon aiemman kilpailunrajoitustyyppeihin perustuneen jaon sijasta. Samalla vahvistettiin viraston esikuntaa, jonka vastuulle kuuluvat mm. taloudellisen toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja tutkimuksen kehittäminen. Uudistus luo virastolle aiempaa paremmat edellytykset havaita markkinoilla esiintyviä kilpailuongelmia ja puuttua niihin. Markkinakohtainen tarkastelu lisää toimialaosaamista, mahdollistaa samalla alalla esiintyvien erityyppisten kilpailunrajoitusten käsittelyn yhtä aikaa ja tehostaa näin tapauskäsittelyä. YLIJOHTAJA Juhani Jokinen ESIKUNTA Johtaja Martti Virtanen Erikoistutkija Tom Björkroth KANSAINVÄLISET ASIAT Apulaisjohtaja Rainer Lindberg VIESTINTÄ JA VALMENNUS Viestintäpäällikkö Päivi Kari HALLINTO Hallintopäällikkö Marja-Terttu Kyttälä Kilpailuvalvonta Kilpailun edistäminen TOIMIALAT 1 Johtaja Kirsi Leivo TOIMIALAT 2 Apulaisjohtaja Timo Mattila KILPAILUNEDISTÄMISRYHMÄ Apulaisjohtaja Seppo Reimavuo KARTELLIT YRITYSKAUPAT 15

17 Ryhmien tehtävät uudessa organisaatiossa: Esikunta Esikunta toimii ylijohtajan tukena viraston strategian suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esikunnan vastuualueeseen kuuluvat myös toimintaympäristön muutosten seuraaminen, tutkimuksen kehittäminen ja kilpailukatsaukset. Toimialat 1 Ryhmä vastaa kilpailunrajoitusten selvittämisestä mm. seuraavilla markkinoilla: päivittäistavarakauppa elintarvikeketju (ml. maatalous) finanssiala lääkeala metsäteollisuus kustannustoiminta majoitus- ja ravitsemisala muut palvelut Kartelliasiat: Toimialat 1 -ryhmä ottaa lisäksi vastaan kartelleja koskevat hakemukset seuraamusmaksusta vapautumiseksi (eli ns. leniency-hakemukset) ja antaa leniency-menettelyyn liittyviä neuvoja. Ryhmä vastaa myös viraston tarkastustoiminnan kehittämisestä. Toimialat 2 Ryhmä vastaa kilpailunrajoitusten selvittämisestä mm. seuraavilla markkinoilla: energia-ala teollisuus rakentaminen liikenne ja satamat sähköinen viestintä ja IT-sektori vesihuolto ja ympäristöliiketoiminta urheilu ja rahapelit tekijänoikeusjärjestöt Yrityskauppa-asiat: Toimialat 2 -ryhmässä sijaitseva erillinen yksikkö antaa neuvoja yrityskauppa-asioihin liittyen ja käsittelee virastoon tulleet yrityskauppailmoitukset. Kilpailunedistämisryhmä Ryhmän tehtävänä on edistää kilpailua tarjoamalla asiantuntijapalveluita (aloitteet, lausunnot jne.) päätöksentekijöille ja muille viraston sidosryhmille. Toiminnan painopistealueita ovat mm. taloudellisen kilpailun ja sääntelyn väliset ristiriitatilanteet ja tasapuolisten kilpailuolosuhteiden turvaaminen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Kansainväliset asiat Kansainvälisten asioiden ryhmä koordinoi viraston EU- ja muuta kansainvälistä yhteistyötä (ECA, OECD, Pohjoismaat, ICN, kahdenväliset suhteet) ja edustaa virastoa useissa kansainvälisissä asiantuntijatyöryhmissä. Viestintä ja valmennus Viestintä- ja valmennusryhmän tehtäviä ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä, henkilöstön koulutuksen koordinointi ja järjestäminen, tietopalvelu sekä käännöspalvelut. Hallinto Hallinnon tehtäviä ovat henkilöstöhallinto ja työnantajatehtävät, talous- ja tietohallinto sekä kirjaamo- ja arkistotehtävät. Lääninhallitukset Myös lääninhallitukset osallistuvat kilpailun edistämiseen ja kilpailuvalvontaan. Kilpailuvirasto solmii niiden kanssa vuosittain tulossopimukset, joissa sovitaan yhteistyön tavoitteista. 16

18 Kilpailun edistäminen Viraston kilpailunedistämistoiminnalla pyritään vaikuttamaan kilpailun institutionaalisten esteiden poistamiseen ja kilpailun lisäämiseen erityisesti infrastruktuurialoilla, palveluissa ja runsaasti säännellyillä aloilla. Tavoitteena on erityisesti toimivien kilpailuolosuhteiden muodostuminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien avautuminen teknologisen kehityksen, kysynnän muutosten ja sääntelyn uudistumisen johdosta syntyvillä uusilla toimialoilla. Säännellyillä aloilla painotetaan kilpailun lisäämisen myönteisiä vaikutuksia. Erityisesti infrastruktuurialojen osalta virasto korostaa koko talouspolitiikan kattavan laaja-alaisen kilpailun lisäämisstrategian tarvetta. Tätä tarvittaisiin tehokkuuden parantamiseksi sekä kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien etujen turvaamiseksi. Toiminnan resurssit suunnataan erityisesti tasavertaisten kilpailuedellytysten varmistamiseen. Kilpailuedellytysten erilaisten elinkeinonharjoittajien välillä tulee olla yhtäläiset ja tasapuoliset julkisen tuotannon muuttuessa yhä markkinaehtoisemmaksi. Työryhmät keskeisessä roolissa Työ kilpailun edistämiseksi on viime vuosina painottunut työskentelyyn eri hallinnonaloille perustetuissa kilpailuun liittyvissä työryhmissä. Näistä tärkeimpiä ovat olleet TEM:n asettama julkisen elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia selvittänyt JULKI-työryhmä, liikenneja viestintäministeriön (LVM) asettamat liikenteen työryhmät sekä valtiovarainministeriön (VM) ja ympäristöministeriön (YM) asettamat jätealan työryhmät. Viime vuosien saavutuksina joskaan ei yksin Kilpailuviraston aikaansaannoksina voidaan mainita kilpailunäkökohtien huomioon ottaminen mm. radanpidon ja joukkoliikenteen kehittämisessä, autoverotuksessa ja -katsastuksessa, kunnallisen palvelutuotannon kehityksessä sekä jätealan, satamien, luotsauksen ja jäänmurron työryhmien perustamisessa. Virasto osallistui lisäksi merkittävällä panoksella tammikuussa 2009 työnsä päättäneen Kilpailulaki 2010-työryhmän työhön. (Asiasta tarkemmin sivulla 22.) Ohessa yhteenveto viraston tavoitteista ja toiminnasta viime aikojen tärkeimmissä kotimaisissa työryhmissä: Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisiä kilpailuneutraliteettikysymyksiä selvittäneessä JULKItyöryhmässä tavoitteena oli muodostaa selkeä kuva julkisen ja yksityisen taloudellisen toiminnan tasavertaisista kilpailuedellytyksistä ja niihin liittyvien kilpailuongelmien laajuudesta sekä myötävaikuttaa siihen, että työn tuloksena syntyy lainsäädäntöä, joka ehkäisee ja poistaa tehokkaasti kilpailuneutraliteettiongelmia. Työryhmä luovutti mietintönsä (Asiasta lisää sivulla 18.) Radiotaajuuksien kaupallistamista käsitelleessä LVM:n työryhmässä virasto vaikutti siihen, että radiotaajuudet allokoidaan tulevaisuudessa palveluja teknologianeutraalisti ja mahdollisimman markkinaehtoisesti. Myös taajuuksien jälkimarkkinoiden synnylle luotiin edellytykset. Uudistukset helpottavat televiestintämarkkinoille pääsyä ja tehostavat taajuusresurssien käyttöä. Keväällä 2008 työnsä päättäneen työryhmän näkemyksiin perustuva lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa Jäteverotuksen kehittämismahdollisuuksia selvittäneessä VM:n työryhmässä tavoitteina olivat kunnallisten ja yksityisten toimijoiden kilpailuneutraliteetti yhdyskuntajätehuollossa, eri jätelajien verollisuuden tai verottomuuden perusteiden selkiyttäminen ja erilaisten jäteyritysten kilpailumahdollisuuksien turvaaminen. Työryhmän muistio luovutettiin ministeriölle

19 Kilpailuneutraliteetti takaa tasapuoliset toimintaedellytykset Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan tasapuolisten toimintaedellytysten takaamista markkinoiden jokaiselle toimijalle. Tasapuolisuuteen vaikuttavat mm. verotuksen neutraalisuus, rahoituksen hinta ja saatavuus, hinnoitteluperusteet, kirjanpitovelvoitteiden sitovuus sekä omistajaohjaukseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät linjaukset ja tavoitteet. Julkinen ja yksityinen elinkeinotoiminta kohtaavat nykyisin yhä useammin samoilla markkinoilla. Toiminnan lähtökohtien erilaisuudesta syntyy väistämättä kilpailuneutraliteettiongelmia, joihin liittyvät kysymykset ovat nousseet esiin useissa kotimaisissa selvityksissä. Ne ovat myös kansainvälisesti tunnettu ilmiö, jota on selvitetty useissa maissa ja mm. OECD:n toimesta. Tarve tilanteen selvittämiseen ja korjaamiseen huomioitiin Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa, jossa todetaan, että hallitus varmistaa kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset. Nykymuotoinen liikelaitosmalli aiheuttaa JULKI-työryhmän huhtikuussa julkaistun mietinnön mukaan kilpailuongelmia silloin, kun liikelaitos toimii markkinoilla kilpailutilanteessa. Julkinen liikelaitosmalli ei siksi työryhmän mielestä sovellu elinkeinotoiminnan harjoittamiseen kilpailluilla markkinoilla. Kunnan samoin kuin valtion on todennäköisesti jatkossa valittava, lähteekö se myymään palveluita markkinoille. Jos se lähtee kilpailemaan markkinoille, sen tulee toimia samoista lähtökohdista yksityisen sektorin kanssa, totesi kilpailuasioista vastaava ministeri Tarja Cronberg työryhmämietinnön luovutustilaisuudessa. Tasapuolisilla kilpailumahdollisuuksilla on merkitystä erityisesti pk-yrityksille ja uuden yritystoiminnan syntymisen kannalta. Ministeri huomautti myös, että markkinatilannetta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kilpailun mahdollisuus sielläkin, missä yksityistä tarjontaa ei vielä ole. Uusia yrityksiä voi syntyä, jos kilpailulle annetaan mahdollisuus, hän painotti. Kansallisen ja eurooppalaisen kilpailupolitiikan lähtökohtana on neutraali suhtautuminen julkisomisteisen tuotannon asemaan sinänsä. Kilpailuviranomaiset eivät ota kantaa siihen, millä aloilla ja missä laajuudessa julkista tuotantoa pitäisi harjoittaa. Tärkeää on tasavertaisten kilpailuedellytysten takaaminen kaikille markkinoilla toimiville, olivatpa nämä julkisia tai yksityisiä toimijoita. (Lähteet: TEM:n ja Kilpailuviraston tiedotteet ) 18

20 Jätelainsäädännön kokonaisuudistusta valmistelevan YM:n JÄLKI-työryhmän tuottajavastuujaostossa viraston tavoitteena oli turvata kilpailunedellytykset ja innovatiivisuus jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypalveluissa, varmistaa tuottajavastuujärjestelmien avoimuus ja tasapuolisuus sekä estää tuottajayhteisöjen kilpailua poissulkevat menettelytavat. Jaosto päätti työnsä maaliskuussa 2009 ja toimitti JÄLKI-työryhmälle ehdotuksensa tuottajavastuuta koskevan sääntelyn uudistamiseksi. Radanpitotöiden markkinoita kehittäneessä LVM:n työryhmässä (35/2008) tavoitteena oli liikenteenohjauksen ja muiden fasiliteettipalvelujen sekä radanrakentamisen ja -pidon erityiskaluston eriyttäminen VR-konsernista ja kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden varmistaminen niiden tarjonnassa. Työryhmäraportin uudistusehdotukset täyttävät pääosin viraston tavoitteet. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia selvittäneessä LVM:n työryhmässä tavoitteena oli kilpailun avaaminen 2010-luvun alkuvuosina ainakin Helsingin lähiliikenteessä. Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi liikenteenohjaus ja koulutus olisi erotettava VR:stä ja yhtiön käytössä nyt oleva lähiliikennekalusto olisi siirrettävä Pääkaupunkiseudun Junakalustolle, jonka osakkuudesta VR:n tulisi luopua. Kaikille toimijoille olisi lisäksi järjestettävä pääsy huolto- ja varikkotiloihin, asemille ja muihin liikenteen palvelufasiliteetteihin. LVM:n Joukkoliikennefoorumiin osallistuminen palvelee sidosryhmäyhteistyötä alan sääntelyn lieventämiseksi, kilpailun edistämiseksi ja eri liikennemuotojen yhteentoimivuuden parantamiseksi. Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 3/2008 oli kilpailumyönteinen, joukkoliikennelain uudistusta valmistellaan kilpailua lisäävään suuntaan ja LVM käynnisti syksyllä 2008 joukkoliikenteen kehittämisohjelman laatimisen, jonka tavoitteena ovat mm. eri liikennemuotojen yhteentoimivuus ja sääntelyn uudistaminen. Luotsauspalvelujen kilpailulle avaamista selvittäneelle LVM:n virkamiestyöryhmälle tammikuussa 2008 esitetyt kannanotot lähetettiin ministeriölle myöhemmin lausuntona, jossa katsottiin, että palvelu on järjestettävissä ilman monopolia kilpailun tai alueellisten toimijoiden kilpailuttamisen kautta. Ministeriö päätti sittemmin jatkaa työryhmän toimikautta kilpailun avaamisen vaikutusten selvittämiseksi ja täydentää työryhmää VM:n ja Kilpailuviraston edustajilla. Laajennetun työryhmän loppuraportin mukaan vaihtoehtoja luotsaustoiminnan järjestämiselle ovat monopolin säilyttäminen, alueellinen kilpailuttaminen tai sovellettu avoin kilpailu. Näistä kaksi viimeistä ovat viraston tavoitteiden mukaisia. Satamalaitoslainsäädännön uudistamista käsittelevässä LVM:n työryhmässä viraston tavoitteena on yksityisten ja kunnallisten satamien sääntelyn yhdenmukaistaminen, kilpailun lisääminen satamien välillä ja sisällä, maksupolitiikan kohtuullisuuden ja tasapuolisuuden turvaaminen sekä viranomais- ja sääntelytehtävien vähentäminen ja niiden eriyttäminen liiketoiminnoista. Virasto on edustettuna myös virkamiesryhmässä, joka pohtii, millaisia lainsäädäntömuutoksia selvitysmies Erkki Rajaniemen vuonna 2007 julkaistu työeläkejärjestelmän kilpailuolosuhteita koskeva raportti edellyttää. Tavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että työeläkelaitosten yhteistyötä rajoitettaisiin ja STM:n roolia vahvistettaisiin laitosten yhteistyötä edellyttävien toimintojen osalta. Työeläkekantojen siirtoja tulisi myös helpottaa ja päättyneiden vakuutusten tuottojen kilpailua vääristävä vaikutus poistaa. Luettelo työryhmistä, joissa Kilpailuvirasto oli edustettuna , löytyy tämän julkaisun lopusta. 19

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Päivi Kari Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Kilpailupolitiikan perustana olevan kilpailulain 1 :n 2 momentissa todetaan, että lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi

Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista. kkv.fi. Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015. kkv.fi Ajankohtaista kilpailuneutraliteetista Apulaisjohtaja Arttu Juuti 27.8.2015 Yleistä kilpailuneutraliteettisääntelystä Kilpailulain 4 a luku ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen

Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä. Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Milloin julkinen palvelu sotkee yksityiset markkinat? Esimerkkejä elävästä elämästä Johtava asiantuntija Tytti Peltonen Julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasavertaisuus Kilpailuneutraliteettiongelmat

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot

Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sen jaostot Sari Löytökorpi, pääsihteeri Sektoritutkimus yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnallisia palveluja tukevaa tutkimustoimintaa palvelee poliittisessa päätöksenteossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 907 final Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sen toteamisesta, että Puola ei ole toteuttanut 21 päivänä kesäkuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen mukaisia tuloksellisia

Lisätiedot

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi Maria Nikkilä ja Markus Rahkola, VM, 3.5.2017 ValtioExpo @VM_MariaNikkila Digitalisaatio ja julkinen

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Toimenpidepyynnön tekijä: Kilpailu- ja kuluttajavirasto jättää asian tutkimatta.

Toimenpidepyynnön tekijä: Kilpailu- ja kuluttajavirasto jättää asian tutkimatta. Päätös 1 (5) Asia Faba osk:n epäilty määräävän markkina-aseman väärinkäyttö nautaeläinten jalostuspalveluiden markkinoilla. Asianosaiset Faba osk Toimenpidepyynnön tekijä: HH Embryo Oy Ratkaisu Asian vireilletulo

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma

Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kilpailuneutraliteetti - yrittäjäkentän näkökulma Kuntaliiton ja KKV:n seminaari 15.11.2013: Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja kilpailuneutraliteetin valvonta Johtaja Antti Neimala, Suomen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi

Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa. Kuntaliitto kkv.fi. kkv.fi Kilpailuneutraliteetin valvonta: Selvitys- ja neuvottelumenettely KKV:ssa Kuntaliitto Yleistä KKV:n tulee ensisijaisesti neuvotteluteitse pyrkiä poistamaan julkisyhteisöjen taloudellisen toiminnan menettely

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.

Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun. Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv. Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan vaikutukset talouden kasvuun Tutkimusjohtaja Martti Virtanen KKV-päivä 23.10.2014 Kasvuvaikutusten arviointi Vaikutukset kasvun ajoittumiseen Torjutaan kasvun mahdollistavien

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries

Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries Elinkeinoelämän keskusliitto Finlands Näringsliv Confederation of Finnish Industries 1 Menestyvien yritysten Suomi 2 Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta

Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Yhtiöittämisen avainkysymyksiä - Erityisesti Sote-palvelujen näkökulmasta Alustus työpajassa vesa.voutilainen@jkl.fi Taustaksi yhtiöittämiselle Maakuntalain mukaan maakuntavaltuusto päättää konsernirakenteesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Uusi kilpailulaki. Lakiklinikka ,Kuntamarkkinat johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff Kuntaliitto

Uusi kilpailulaki. Lakiklinikka ,Kuntamarkkinat johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff Kuntaliitto Uusi kilpailulaki Lakiklinikka 13.9.2012,Kuntamarkkinat johtava lakimies Pirkka-Petri Lebedeff Kuntaliitto Uusi kilpailulaki, esityksen pääkohdat Kunnat markkinaympäristössä ja sitä rajoittava lainsäädäntö

Lisätiedot

kkv.fi KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA

kkv.fi KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA KILPAILUNEUTRALITEETTI JÄTEHUOLLOSSA Tutkimusjohtaja 28. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät / Teema 1 7.10.2014, Hilton Helsinki Kalastajatorppa Tässä esitelmässä esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto

MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi. Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto MAL-aiesopimusmenettely Väliarviointi Matti Vatilo Suurkaupunkijaosto 24.4.2014 Taustaa Paras-selonteon linjaukset lähtökohtana Valtio-osapuolen valmisteluryhmän (LVM, TEM, VM, YM, ARA, LiVi) tehtävänä

Lisätiedot

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka

Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 21.6.2016 KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Liettuan tasavallan parlamentin perusteltu lausunto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014

kunnan ja kuntayhtymän toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 Uudet kilpailuneutraliteettisäännökset kunnan ja kuntayhtymän y toiminnan suunnittelussa helmikuu 2014 KESKEISET UUDISTUKSET Kuntalain ja kilpailulain muutokset tulivat voimaan 1.9.2013 Tavoitteena ensisijaisesti

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-27.1.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot