Khall 192 Valmistelijat: vt. hallintojohtaja, puh ja talous- ja suunnit te lu pääl lik kö, puh

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Lausunto / Hallituksen esitysluonnos uudesta kuntalaista 1673/ /2014 Khall 192 Valmistelijat: vt. hallintojohtaja, puh ja talous- ja suunnit te lu pääl lik kö, puh Valtiovarainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa men nessä kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta. Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toi min ta ym päris tös tä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muu tos tarpeet. Uusi kuntalaki korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edel leen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koske va yleislaki. Uudistuksella pyritään vähentämään eri tyis lain säädän nön tarvetta. Hallituksen esityksessä suuri osa säädöksistä säilyy sisällöiltään suh teel li sen samankaltaisina. Kuntalain rakennetta esitetään muu tetta vak si jonkin verran ja uuttakin säädöspohjaa esitetään. Esityksessä merkittävimmät muutokset kohdistuvat: 1. Alijäämän kattamisvelvoitteeseen Valtion ja kunnan suhteeseen Kunnan toiminnan käsitteeseen ja kun ta konser niin 6, 48, 49, 115, Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien 22 vah vis ta mi seen 5. Luottamushenkilöiden mahdollisuuksiin hoitaa 81, 82 tehtäväänsä 6. Luottamustoimen suos tu muk sen va rai suuteen Vaikuttamistoimielimiin Viestintään Sähköiseen päätöksentekomenettelyyn Kuntavaalien ajankohtaan Valtuutettujen lukumäärään Kansanäänestysaloitteen ikärajan laskuun Työntekijöiden rooliin luottamuselimissä 74, Kuntastrategiaan Toimielinten puheenjohtajien luottamuksen 35 ar vioin tiin 16. Kiinteistökauppoja ja vuokraamista kos kevaan 131 sääntelyyn

2 17. Takauksia ym. koskevaan sääntelyyn SKEI - instrumentin käyttöön ottoon Hankintalain ja kuntien yhteistoiminnan suhtee 51 seen 20. Otto-oikeuden käyttöön Hallintosäännön rooliin Alijäämän kattamisvelvoitteen osalta oleellinen muutos voimassa ole vaan lainsäädäntöön verrattuna on se, että alijäämä tulee kattaa ab so luut ti ses ti tilinpäätöksen vahvistamisesta seuraavan neljän vuoden aikana. Alijäämän kattamisvelvoite esitetään laajennettavaksi kos ke maan kuntayhtymiä. 2. Valtion ja kunnan suhdetta koskevassa säätelyssä oleellinen muutos on se, että valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä tar kas tellaan kuntataloutta kokonaisuutena mukaan lukien vapaaehtoisten teh tä vien hoitaminen. Edelleen valtion tehtäväksi tulee määritellä, mi ten kuntien talous tullaan tasapainottamaan. Voimassa olevan lain sää dän nön mukaisessa neuvottelumenettelyssä kuntataloutta on tar kas tel tu ensisijaisesti kuntien lakisääteisten tehtävien hoidon osalta. 3. Kunnan toiminnan käsitettä tarkastellaan esityksessä laajemmin kuin voimassa olevassa lainsäädännössä. Kunnan toiminnaksi määri tel lään esityksessä kunta, sen konserni, kunnan määräysvallassa ole va säätiö sekä osallistuminen kuntien yhteistoimintaan ja muuhun omis tuk seen sopimukseen tai rahoittamiseen perustuvaan toi mintaan. Konsernin johtamiseen liittyviä muutoksia on esityksessä lukuisia liittyen mm konserniohjeiden antamiseen ja konserniyhtiöiden tie donan to vel vol li suu teen luottamushenkilöille. Omistajaohjausta koskeva pykälä 47 olisi uusi ja siinä määritellään omis ta ja oh jauk sen käsite ja sen tarkoituksena on ohjata kuntia käyttä mään omistajaohjauksellisia keinoja. Myös 48 olisi uusi ja siinä sää det täi siin kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Kon ser ni joh toa koskeva 49 vastaisi voimassa olevan kuntalain 25 a :ää. 4. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia käsitellään esityksessä voi mas sa olevaa lakia laajemmin. Esityksen tavoitteena on vah vis taa kuntalaisten osallisuutta ja käyttäjädemokratiaa. Esitykseen on tuo tu ehdotuksia vaikutuskeinoista, joilla kuntalaisten osallistumista on mahdollisuus parantaa. Säännöstä ei ole laadittu pakottavaksi kei nojen osalta. Myös viestintää ja sähköistä päätöksentekoa koskevissa sää dök ses-

3 sä, sekä päätösten nähtävillä pitoon liittyvissä säädöksissä esitetään kun ta lais ten osallisuutta ja tietoisuutta parantavia määräyksiä. Edelleen kuntalaisten tiedonsaantia parantaa esityksen säännös 85, jossa edellytetään sidonnaisuuksien ilmoittamista tar kas tus lau takun nal le ja sidonnaisuuksien rekisterin ylläpitämistä yleisessä tie tover kos sa kunnan toimesta. 5. Laajennuksena luottamushenkilöiden mahdollisuuksiin hoitaa tehtä vään sä esitetään säädöstä, jolla päätoiminen tai osa-aikainen luotta mus hen ki lö tulevat lakiin kirjatuiksi. Päätoimisella luot ta mus hen kilöl lä on oikeus saada virka- tai työvapaata työstään luottamustoimen hoi ta mi sek si. Osa-aikaisen luottamustoimen hoitamista varten tar vitta vas ta vapaasta on sovittava työnantajan kanssa, mutta vapaan anta mi ses ta ei voi ilman erityisen perusteltua syytä kieltäytyä. Esityksen säännöksessä 82 oleellisin muutos koskee luot ta mushen ki löl le annettavaa vapaata luottamustoimen hoitamiseen. Työnan ta jal le tulee ilmoittaa viimeistään 14 päivää ennen kokouspäivää tar vit ta vas ta vapaasta. Jos ilmoitus annetaan myöhemmin, työn an tajal la on oikeus kieltäytyä vapaan antamisesta, jos siihen on ole massa työhön liittyvä painava syy. 6. Voimassa olevasta laista poiketen kaikkiin luottamustoimiin voidaan jatkossa valita vain henkilöt, jotka ovat antaneet suos tu muksen sa toimen vastaan ottamiseen. 7. Esitykseen on tuotu uusina säädöksinä vaikuttamistoimielimet: nuo ri so val tuus to, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto, joista kahden ensimmäisen asettaminen tulisi lailla määrätyksi. 8. Kuntalaisten tiedonsaannin ja vaikutusmahdollisuuksien pa ran tami sek si ehdotuksessa on otettu kantaa viestinnän tavoitteisiin, keinoi hin ja käytettävään kieliasuun. Kunnan velvollisuudeksi tulee huoleh tia, että toimielinten käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta anne taan yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeelliset tiedot yleisessä tie to ver kos sa. Säännös ei ota kantaa, mitä nämä valmistelua kos kevat tiedot ovat. Edelleen sekä viestintää koskien todetaan että salassa pidettäviä tieto ja ei tule yleiseen tietoverkkoon laittaa ja että yksityisyyden suo ja henkilötietojen käsittelyssä on toteuduttava. Päätösten nähtävillä pitoa (141 ) ja valitusaikaa koskien todetaan, että henkilötiedot tulee pois taa tietoverkosta oikaisuvaatimus- tai valitusajan päätyttyä. 9. Voimassa olevassa kuntalaissa tunnetaan mahdollisuus osallistua toi mi elin ten kokouksiin videoneuvotteluyhteyden kautta. Esityksessä toi mi elin ten päätöksentekotavoiksi esitetään varsinaisen kokouksen li säk si sähköistä kokousta ja sähköistä päätöksentekomenettelyä.

4 Sähköinen kokous toteutetaan sähköisessä tietoverkossa ja kaikkien osal lis tu jien tulee olla keskenään yhdenvertaisessa näkö- ja ää ni yhtey des sä. Sähköisellä päätöksentekomenettelyllä tarkoitetaan pää tök sen te koa, jossa jokin rutiiniasia voidaan päättää sähköisessä suljetussa tie tover kos sa toimielimen kokouksen ulkopuolelle. Asia on käsitelty, kun kaikki toimielimen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja kä sit telyn määräaika on päättynyt. Jos yksikin jättää kantansa an ta mat ta tai vaatii asian käsittelyä kokouksessa, asian käsittely siirtyy ko koukseen. Sähköinen päätöksentekomenettely ei sovellu val tuus tos sa tai muissa julkisissa kokouksissa käytettäväksi. 10. Kuntavaaleja esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, mikä tarkoittaa si tä, että uuden valtuuston toimikausi alkaisi aina vaalivuoden ke säkuun alussa. 11. Valtuutettujen lukumäärään liittyvää säätelyä esitetään lie ven nettä väk si. Esityksessä asetetaan valtuutettujen minimimäärä, mutta val tuus toil le säädetään mahdollisuus päättää valtuutettujen lu ku määräs tä. 12. Kansanäänestysaloitteen ikärajaa esitetään laskettavaksi vii teentois ta ikävuoteen. 13. Toimielinten vaalikelpoisuuden ehtoihin esitetään tiukennusta. Vaa li kel poi nen kaupunginhallitukseen ei enää olisi kun nan hal li tuk sen alaisena tai kaupunginhallituksen tehtäväalueella toimivassa yh teisös sä työskentelevä henkilö. Voimassa olevassa laissa rajoitus koskee vain yleishallinnossa työskenteleviä. Edelleen kunnan tai kun nan määräysvallassa olevan yhteisön työntekijä ei olisi vaa li kel poi nen puheenjohtajistoon. Konserninäkökulma esitetään laissa otettavaksi nykyistä sel keäm min huomioon myös vaalikelpoisuussääntelyssä, sillä henkilö ei voisi ol la samaan aikaan kunnanhallituksessa ja kuntakonserniin kuu lu van yhtiön hallituksessa. Laista poistettaisiin siten mahdollisuus olla kaksois roo lis sa eli käytännössä vastata oman toimintansa val von nas ta. Samaa sääntelyn kiristämistä esitetään muiden toimielinten vaa li kelpoi suu teen pykälässä Esitykseen on tuotu uutena asiana kuntastrategia, jonka si säl löstä esitetään säädettäväksi 39 :ssä. Kuntastrategia tulee ottaa huomi oon talousarvion ja - suunnitelman laadinnassa ja se tulee tar kistaa valtuustokausittain. 15. Voimassa olevan kuntalain 21 säädetään luot ta mus hen ki löi den

5 erot ta mi ses ta kesken toimikauden. Nykyisen säädöksen poh jal ta toimi eli meen valitut luottamushenkilöt voidaan erottaa vain ko ko nai suute na. Ehdotuksen pohjalta valtuusto voisi erottaa valitsemiensa toi mi elinten pu heen joh ta jan ja varapuheenjohtajan myös erikseen, jos he eivät nau ti valtuuston luottamusta. 16. Esitykseen on tuotu uutena säädös kunnan omistaman kiin teistön luovutuksesta tai vuokralle antamisesta. Säädöksen laatimisen taus tal la on ajatus siitä, että kunnan ei tule toiminnallaan vaikuttaa mark ki noi den toimintaan antamalla yksityiselle taholle etuutta, joka edes aut taa sen toimintaa markkinoilla suhteessa muihin toimijoihin. 17. Esitykseen on tuotu uutena säännös, jossa rajoitetaan kunnan mah dol li suut ta antaa lainoja, takauksia tai muita vakuuksia, jotka voivat vaarantaa kunnan kyvyn vastata sille laissa säädetyistä teh tä vistä. 18. Esitykseen on tuotu uutena säännös julkisen palvelun vel voittees ta (SKEI instrumentti), jossa kunta voi antaa määräaikaisesti julki sen palvelun velvoitteen yksityiselle tms. taholle, palveluiden tuot tami ses ta sellaisessa tilanteessa jossa palveluita ei voida turvata mark ki noil la toimivan palveluntuottajan voimin. Käytännössä inst rument tia voitaneen joutua käyttämään esim Pohjois-Suomen harvaan asu tuil la seuduilla. 19. Esityksessä määrätään hankintalain ja kuntien yhteistoiminnan suh tees ta. Käytännössä säädöksessä määrätään, että kuntien yhteis toi min taan kuuluvien asioiden piirissä ei sovelleta hankintalakia. 20. Esityksessä otto-oikeuden käyttäminen rajataan kau pun gin hal lituk sel le. 21. Voimassa olevan kuntalain 50 :ssä säädetään hal lin to sään nössä an net ta vis ta määräyksistä. Hallintosäännön lisäksi kunnalla voi olla mui ta johtosääntöjä ja valtuuston toimintaa ohjaavia säädöksiä, ku ten valtuuston työjärjestys. Esityksessä hallintosäännön rooli kasvaa, sillä siihen esitetään kir jatta vak si kaikki toimielinten johtosäännöissä määrätyt asiat (ml. lii ke laitos ten johtosäännöt) ja valtuuston toimintaan liittyvät asiat. Paikalliset ammattijärjestöt ovat esittäneet oman nä ke myksen sä kuntalakiluonnokseen, mikä on asian liitemateriaalina. Kaupun gin johtoryhmä on käsitellyt lausuntoluonnosta 4.8. ja Lausunto on valmisteltu päätösehdotukseen valtiovarainministeriön

6 lau sun to pyyn nös sä ehdottamalla tavalla. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Jämsän kaupunki antaa seuraavan lausunnon kuntalain hallituksen esi tys luon nok seen: Ehdotettu hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi on mahdollistava ja se vahvistaa osin voimassa olevia käytäntöjä. Kaikilta osin nämä jous ta vat ja paikalliset olosuhteet huomioivat tavoitteet ja periaatteet ei vät kuitenkaan lakiluonnoksessa toteudu. Kunnan toiminnan käsite (6 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että kunnan toiminnan moni muo toi suu den tunnistaminen ja huomioiminen kuntalaissa on myön tei nen asia. Kunnan tehtävät, järjestämisvastuu ja palveluiden tuottaminen(7-9 ) esityksen 7-9 :iin. Kuntatalousohjelma (12 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että esityksessä on myönteis tä kuntatalouden arvioiminen osana julkisen talouden ko ko naisuut ta ja myös se, että valtion ja kuntien välisissä neuvotteluissa huo mioi daan kuntien vapaaehtoisten tehtävien hoitaminen osana kun ta ta lout ta. Jämsän kaupunki pitää tärkeänä, että kuntien ja valtion välistä neuvot te lu me net te lyä kehitetään siihen suuntaan, että voidaan rea lis tises ti määrittää kunnan tehtävien ja talouden tasapaino. Edelleen perus tus lain suojaaman rahoitusperiaatteen toteutumisen kannalta on tärkeää, että kaikki ministeriöt sitoutuvat kuntatalouden ta sa pai not tami seen. Lisävelvoitteita ei tulisi kunnille säätää, sillä kuntien teh tä viä ei ole voitu karsia samaan tahtiin, kun uusia velvoitteita on sää det ty. Lisäksi Jämsän kaupungin mielestä Suomen kuntaliitto on nos tet ta va tasavertaiseksi kuntatalousohjelman valmistelijaksi ministeriöiden kans sa. Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen ajankohdan muutta mi nen (15 ) Jämsän kaupunki suhtautuu kriittisesti kuntavaalien ajankohdan siirtä mi seen ja valtuuston toimikauden alkamiseen kesäkuun alusta. Kunnan hallinto perustuu jatkuvuuden periaatteelle ja val tuus to kauden aloittamiselle kesken kalenterivuoden ei ole osoitettavissa käytän nön hyötyjä. Talousarvion laadintaprosessin näkökulmasta uu sien

7 toimielimien ja luottamushenkilöiden työn aloittaminen syksyllä suoraan talousarvion laadinnalla ilman pitempää perehtymistä kun nan toimintaympäristöön ja talouteen ei ole järkevää. Jatkuvuuden kannalta on myös epäloogista, että kesäkuun alussa aloit ta va uusi valtuusto hyväksyisi ensi töikseen vanhan valtuuston ai kai sen edellisvuoden tilinpäätöksen. Kuntien työvoiman käytön kan nal ta ja mahdollisesti kuntavaalien ajankohtaan sattuvien kir kollis ten juhlapyhien takia huhtikuu ei ole paras mahdollinen kun ta vaalien toimittamisen ajankohta. Valtuuston kokoa koskeva sääntely (16 ) esityksen 16 :än. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä vai kut ta mis toi mi elimet (luku 5) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että se pitää tärkeänä asukkai den ja palveluiden käyttäjien monipuolisia mahdollisuuksia osal listua kunnan toimintaan. Aloiteoikeuden laajentaminen pal ve lun käyt täjiin voi kuitenkin johtaa viranhaltijaorganisaation kuor mit tu mi seen ja käsittelyaikojen pidentymiseen. Nuorille tärkeiden asioiden esille tuontia ja nuorison vai ku tus mah dolli suuk sia kunnan päätöksenteossa on hyvä korostaa, mutta vel voit tava säännös nimenomaan nuorisovaltuuston perustamiseksi on tämän kuntalain hengen ja periaatteiden vastainen. Keinovalikoima tältä kin osin pitää jättää paikallistasolla harkittavaksi. Jämsän kaupunki katsoo, että vaikuttamistoimielinten kirjaaminen kun ta la kiin on hyvä asia, mutta niiden asettaminen pitäisi olla va paaeh tois ta niin kuin vam mais neu vos toa (28 ) koskevassa sää dök sessä on tehty. Kunnan toimielinorganisaatio ja johtamisen vaihtoehtoiset or ga nisoin ti ta vat ( 31, 34 ja 38 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että laissa ei ole tar koi tuksen mu kais ta nostaa esille toimielinorganisointimalleja. Niistä tilaaja - tuot ta ja -malli ei edes ole toimielinorganisaatiomalli, vaan pal ve luiden järjestämis- ja tuottamismalli. Selkeintä olisi nykylainsäädännön mu kaan mahdollistaa erilaisten mallien kehittäminen ja käyttöönotto nos ta mat ta mitään mallia erityisesti lain kirjaimen tasolle. Alueellisia toimielimiä koskevat ehdotukset (37 ) esityksen 37 :än.

8 Kunnan johtaminen ja kunnanhallitus (luku 7) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että kuntastrategian (39 ) ko ros ta mi nen on tarpeellista nykyisessä monimuotoisessa toi min taym pä ris tös sä. Edelleen Jämsän kaupunki toteaa, että säädökseen kir jat tu vel voi te strategian toteutumisen arviointiin ja seurantaan, sekä yh teys taloussuunnitteluun ovat välttämättömiä ja tarpeellisia asioi ta. kunnanhallituksen tehtäviä koskevaan ehdotukseen. Sää dökseen (40 ) esitetty toimivalta vahvistaa olemassa olevaa käytäntöä. Poliittisen johdon toimintaedellytysten parantaminen on tar koi tuk senmu kais ta kunnan tehtävien ja toimintakentän muuttuessa. Kui ten kin operatiivisen johtamisen ja poliittisen johtamisen erottaminen toi sistaan on oltava selkeää ja jopa välttämätöntä. Jämsän kaupunki toteaakin lausuntonaan, että poliittisen johdon ja vir ka mies joh don työnjako ja tehtävät on osin ilmaistu epäselvästi ja ris ti rii tai ses ti lakiluonnoksen pykälä- ja perusteluteksteissä. La ki luonnok sen 38 :n mu kaan "kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa, hallin toa ja taloutta", kun taas "kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alai se na kunnan hal lin toa ja taloudenhoitoa ja muuta toimintaa". Tämän lisäksi 41 :ssä todetaan, että "kunnanhallituksen pu heen joh taja johtaa poliittista val mis te lua" ja lain perustelutekstissä:" kun nanhal li tus johtaa kun nan toimintaa käytännössä". Kunnanhallituksen pu heen joh ta jaa koskevassa säädöksessä (41 ) jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan kunnanhallituksen tehtävien edellyttämällä po liit ti sel la valmistelulla. Jämsän kaupungin mielestä johtajasopimuksen (43 ) kir jaa mi nen kun ta la kiin on myönteinen asia. Johtajasopimuksen hy väk syn tää valtuus tos sa ei pidä lainsäädännöllä määrittää, vaan kun nal la on ol ta va mahdollisuus hyväksyä sopimus myös kun nan hal li tuk ses sa. Väl jempi sääntely mahdollistaa paikallisten olosuhteiden ja kunnan joh tamis kult tuu rin ottamisen huomioon. Jämsän kaupunki toteaa, että omistajaohjausta (47 ) ja kun ta konser nia koskevien uusien pykälien (48 ) ottaminen kuntalakiin selkeyt tää nykyistä tilannetta kuntakonsernin johtamisessa ja samalla vah vis taa jo osin olemassa olevaa käytäntöä. Kuntien yhteistoimintaa koskevat ehdotukset (8 luku) esityksen lukuun 8. Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuus (74 1 ja 4 mom)

9 Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että vaalikelpoisuuden ra jaami nen kunnanhallitukseen nykyistä lakia tiukemmaksi on osin pe rustel tu. Vaa li kel poi suus kunnanhallitukseen voisi olla määritelty jo pa tiukemmin rajaamalla kunnan oma henkilöstö pois kokonaan kun nan taloudesta ja hallinnosta vastaavasta toimielimestä. Tällä edes au tettai siin kunnanhallitusten toimintakykyä ja mah dol li suuk sia teh dä tulevaisuudessa toimintaympäristön muutosten edel lyt tä miä ra kenteel li sia kehittämispäätöksiä. Henkilöstöllä tulee säilyttää mah dol lisuus osallistua kunnan päätöksentekoon muissa toimielimissä muun muassa valtuutettuina. Vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen esitetään, että henkilö ei voi si olla samaan aikaan kunnanhallituksessa ja konserniyhtiön hal lituk ses sa (74 3 mom). Tämä säännösesitys heikentää la ki luon nokses sa korostettua konsernivalvontaa ja konsernin ko ko nais etu ajat telua. Esitys johtaa siihen, että kunnan keskeiset konserniohjauksesta vas taa vat luottamushenkilöt joutuvat käytännössä sivuun ty tär yh teisö jen ohjauksessa. Erityisesti kunnan toimialaan liittyvien mark ki noilla toimimattomien yhteisöjen hallituksiin pitäisi saada valita kun nanhal li tuk sen jäseniä. Päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asema ja luot ta mushen ki lön oikeus saada vapaata työstään (81 ja 82 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huo maut ta mista päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön asemaa koskeviin eh do tuk siin. Jämsän kaupunki kantaa kuitenkin huolta siitä, että luotta mus hen ki löi den on (82 1 mom) ilmoitettava työnantajalleen 14 vrk ennen luottamustehtävän hoitoa tarvittavasta vapaasta, tai työnan ta jal la on oikeus kieltäytyä vapaan antamisesta. Ny ky-yh teis kunnan kiivastahtisuus edellyttää monesti nopeaa pää tök sen te ko ky kyä toimielimiltä ja 14 vrk säädös saattaa tarkoittaa sitä, että toi mi eli miä on vaikea saada päätösvaltaisiksi. Sidonnaisuuksien ilmoittaminen (85 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että sidonnaisuuksien il moitta mi sen edellyttäminen on myönteinen asia. Jämsän kaupunki kuiten kin suhtautuu kriittisesti siihen, että säännös lisää kuntien vel voittei ta sidonnaisuusrekisterin ylläpitämisen ja verkkoviestinnän laa jenta mi sen suhteen. Kunnallisen puoluerahoituksen läpinäkyvyys (19 2 mom. ja 83 3 mom.) Jämsän kaupungilla toteaa lausuntonaan, että kuntalaisten tiedon saan nin kannalta puoluerahoituksen läpinäkyvyyden lisääntyminen on myönteinen asia. Muilta osin sillä ei ole huomautettavaa asiassa. Otto-oikeuden rajaaminen kunnanhallitukselle (93 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että nykyisessä kuntalaissa

10 ole va säädös asian ottamisesta ylemmän toimielimen käsiteltäväksi on tarkoituksenmukaisempi kuin lakiluonnokseen esitetty ot to-oi keuden rajaaminen. Nykyinen kuntalaki mahdollistaa asian ottamisen myös lautakunnan ja johtokunnan käsiteltäväksi. Lautakunnan tai johtokunnan alaisen vi ran hal ti jan päättämä asia voidaan nopeastikin ottaa käsiteltäväksi toi mi eli mes sä, jossa on myös paras mahdollinen tietämys lau ta kunnan tai johtokunnan alaiseen toimintaan. Kunnanhallituksen ot to-oikeus tarkoittaisi käytännössä lautakuntien ja johtokuntien pää tän täval lan ohittamista. Myös otto-oikeusmenettelyn saaminen sujuvaksi voi tuottaa ongelmia ja hidastaa asioiden käsittelyä. Toimielinten sähköiset päätöksentekotavat ( ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että se pitää myönteisenä säh köis ten päätöksentekomenettelyjen mahdollistamista, mutta toteaa että tietojärjestelmien ja tekniikan osalta asiassa tar vi taan vielä ke hi tys työ tä. Kunnan ilmoitusten, kunnan toimintaa koskevien tietojen ja pöy tä kirjo jen julkaiseminen tietoverkossa (109 ja 110 sekä 141 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että kunnan julkisesta il moitus tau lus ta luopuminen kuntalain säädöksissä on nykyaikaa samoin se, että kunnasta on annettava riittävästi tietoa julkisissa tie to verkois sa. Jämsän kaupunki toteaa kuitenkin lausuntonaan, että yksityisyyden suo jaan liittyvät viittaukset esityksessä ja velvoite poistaa hen ki lö tiedot yleisistä tietoverkosta nähtävillä olon päättymisen vaativat selven nys tä. Kunta voi poistaa henkilötiedot omilta sivuiltaan, mutta ei voi var mistaa sitä että henkilötiedot poistuvat yleisistä tietoverkoista. Yleisten tie to verk ko jen ominaisuus on tietojen kopiointi ja välittäminen hal litse mat to mas ti. Yksilön ja kunnan oikeusturvan kannalta lainsäätäjän oli si hyvä pohtia, kuka vastaa juridisesti siitä, että henkilötiedot le viävät yleisissä tietoverkoissa sen jälkeen kun kunta on ne asian mu kaises ti omilta sivuiltaan poistanut. Edelleen olisi hyvä tarkentaa sitä, et tä mitä esim. pykälässä 141 tarkoitetaan pöytäkirjan sisältämillä hen ki lö tie doil la, jotka tulee tietoverkosta poistaa. Ovatko esimerkiksi kau pun gin hal li tuk sen viran täyttöä koskevat päätökset sellaisia, joista henkilöiden nimet tulee poistaa? Alijäämän kattamisvelvollisuudesta määräajassa ja kat ta mis vel vol lisuu den ulottaminen kuntayhtymiin (111 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että alijäämän kat ta mis velvoit teen ulottaminen kuntayhtymiin on myönteinen asia, mutta on gelmal li nen erityisesti suunniteltuja laajoja sote-alueita ajatellen. Suun-

11 ni tel lut sote-kuntayhtymät tulevat olemaan kooltaan valtavan ko koisia, useiden kuntien omistamia ja toimivat valtion tiukassa oh jaukses sa. Näin ollen yksittäisten kuntien mahdollisuudet kun ta yh ty mien toi min nan ja talouden ohjaamiseen ovat olemattomia, mutta vii me käti nen taloudellinen vastuu velvoitteesta kattaa alijäämät jäisi kun nalle. Kuntayhtymien alijäämien kattamissäännöksiin olisi hyvä lisätä menet te ly, jossa kuntayhtymä velvoitetaan toisen alijäämäisen ti lin päätök sen jälkeen valmistelemaan alijäämän kat ta mi sen edellyttämät toi men pi teet ja talouden tasapainottamissuunnitelma. Tämä me nette ly edellyttäisi kun ta yh ty mää ja osakaskuntia puuttumaan syntyviin ali jää miin jo ai kai ses sa vaiheessa ennen varsinaiseen ar vioin ti menet te lyn (120 ) edel ly tys ten täyttymistä. Muilta osin Jämsän kaupungilla ei ole asiaan huomautettavaa. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan ja kunta yh ty män arviointimenettely (119 ja 120 ) esityksen 119 ja 120 :iin. Tarkastuslautakuntaa koskevat ehdotukset (122 ) esityksen 122 :än. Tilintarkastus (123 ) esityksen 123 :än. Tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajien tiedonsaantioikeus (125 ) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että tarkastuslautakunnan ja ti lin tar kas ta jien tiedonsaantioikeuden laajentaminen kuntakonserniin kuu lu viin yhteisöihin on myönteinen asia ja linjassa kunnan toi minnan määrittelyn kanssa. Kunnan toiminta markkinoilla, lainat, takaukset, vakuudet, kunnan luo vut ta mat kiinteistöt sekä julkisen palvelun velvoite (luku 15) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että se pitää tarpeellisena kun ta lain täydentämistä luvussa 15 annetuilla säädöksillä. Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus (luku 16) Hallituksen lakiluonnoksessa lukuun "Nykytila" on kirjattu seuraava to tea mus: keinoa viivyttävien valitusten estämiseksi on vaikea löy tää, rajoittamatta valitusoikeutta yleensä. Keinoja tuloksettomien ja aiheet to mas ti tehtyjen viivyttävien valitusten vähentämiseksi olisi ol tava myös käytettävissä kansalaisten oikeusturvan toteutumista vaaran ta mat ta.

12 Nykysäännöksillä voidaan viivyttää laajoja ihmisjoukkoja palvelevien hank kei den toteutumista yksittäisen kansalaisen lopulta ai heet tomak si todetun valituksen johdosta. Tuloksettomien ja aiheettomien va li tus ten vähentämiseksi ja niiden käsittelyn nopeuttamiseksi pitäisi ot taa käyttöön mm. seuraavia keinoja: asianosaisen käsitteen ra jaami nen, valituskiellon ja valituslupamenettelyn laajentaminen, ai heetto man valittajan taloudellisen vastuun lisääminen ja "ta kuu kä sit te ly aiko jen" säätäminen hallintolainkäyttöprosessille. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset (luku 17) Jämsän kaupungin mielestä kuntalakiuudistuksen voimaantulo ko konai suu des saan olisi järkevää siirtää vuoden 2017 alkuun. Tällöin kun ta la ki pystytään synkronoimaan yhteen erityisesti so te-jär jes tämis lain ja myös valtionosuuslainsäädännön kanssa. On huo mioi ta va, että kuntalakiluonnos on valmisteltu pitkälle tietämättä an net ta van sote-lainsäädännön sisältöä. Uusi sote-järjestelmä tulee kui ten kin voimakkaasti vaikuttamaan kuntien rooliin ja tehtäviin tu le vai suu dessa. Muut huomiot Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että viestintää koskevan pykä län (29 ) kirjaus, jossa kuntia edellytetään julkaisemaan tie to verkos sa yleisen tiedonsaannin kannalta tarpeellisia valmistelua kos kevia tietoja, on tarpeettoman yleisellä tasolla. Mitä ovat nämä yleisen tie don saan nin kannalta tarpeelliset valmistelua koskevat tiedot, jois ta on julkisessa tietoverkossa annettava tiedot? Säädös vaatii tar kennus ta, jotta kuntaa ei voida velvoittaa kaiken valmisteluun liit ty vän materiaalin viemiseen julkisiin tietoverkkoihin. Päätös Kaupunginhallitus päätti tarkentaa lausuntoa pykälän luottamushenkilöiden vaalikelpoisuus osalta seuraavasti: Luottamushenkilöiden vaalikelpoisuus (74 1 ja 4 mom) Jämsän kaupunki toteaa lausuntonaan, että vaalikelpoisuuden rajaaminen kunnanhallitukseen nykyistä lakia tiukemmaksi on osin perusteltu. Vaalikelpoisuus kunnanhallitukseen voisi olla määritelty jopa tiukemmin rajaamalla kunnan oma henkilöstö pois kunnanhallituksen varsinaisesta jäsenyydestä. Tällä edesautettaisiin kunnanhallitusten toimintakykyä ja mahdollisuuksia tehdä tulevaisuudessa toimintaympäristön muutosten edellyttämiä rakenteellisia kehittämispäätöksiä. Henkilöstöllä tulee säilyttää mahdollisuus osallistua kunnan päätöksentekoon muissa toimielimissä muun muassa valtuutettuina.

13 Vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen esitetään, että henkilö ei voisi olla samaan aikaan kunnanhallituksessa ja konserniyhtiön hallituksessa (74 3 mom). Tämä säännösesitys heikentää lakiluonnoksessa korostettua konsernivalvontaa ja konsernin kokonaisetuajattelua. Esitys johtaa siihen, että kunnan keskeiset konserniohjauksesta vastaavat luottamushenkilöt joutuvat käytännössä sivuun tytäryhteisöjen ohjauksessa. Erityisesti kunnan toimialaan liittyvien markkinoilla toimimattomien yhteisöjen hallituksiin pitäisi saada valita kunnanhallituksen jäseniä. Hyväksyttiin yksimielisesti.