Hallituksen kertomus valtuustokaudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen kertomus valtuustokaudesta 2010-2014"

Transkriptio

1 Hallituksen kertomus valtuustokaudesta Valtuustokausi oli suurten mullistusten aikaa mediateollisuudessa. Jäsenille tämä näyttäytyi jatkuvina yt-neuvotteluina, irtisanomisina ja erilaisten lehtiyritysten yhteistyömallien lisääntymisenä. Myös uusia yritysjärjestelyjä tehtiin. Alma keskitti maakuntalehtensä Alma Aluemediaan, Keskisuomalainen osti Eero Lehden Lehtiyhtymän ja Sanomien Lehtimedia siirtyi pääosin Länsi-Savo-konsernille. Lisäksi MTV:ssä tehtiin mittavia yritysjärjestelyjä. Irtisanomisten ja lähtöpakettien lisäksi toimenkuvia rukattiin monessa yrityksessä. Tämä näkyi liiton tekemissä tes-kyselyissä, joissa aivan kärkeen nousivat lisääntyneet jaksamisongelmat. Valtuustokauden aikana menetettiin kaikkiaan noin tuhat työpaikkaa, joista pieni osa korvaantui uusrekrytoinneilla. Freelancereiden työtilaisuudet vähenivät ja palkkioita leikattiin. Irtisanomisia tapahtui lähes kaikissa yrityksissä pieniä lehtiä lukuun ottamatta. Myös Yleisradiossa vähennettiin väkeä vuoden 2014 lopulla. Kaikkiaan toimintakauden aikana käytiin toista sataa yksittäistä yt-neuvottelua. Yleinen talouden epävarmuus ja kansainväliset kriisit pitivät talouden kasvun edellytykset hyvin matalina. Tämä näkyi mediassa vähentyneinä ilmoitustuloina, myös levikkien lasku jatkui. Digitaalisen tuotannon tulopuoli kehittyi eräin osin positiiviseen suuntaan, mutta yksittäiset onnistumiset eivät korvanneet menetettyjä ilmoitus- ja levikkituloja. Suomalaisen mediateollisuuden muutos kohti laajempaa digitaalisuutta sai vauhtia valtuustokauden aikana. Huolimatta isoista alan ongelmista valtaosa lehtiyritysten tuloista tulee edelleen painetusta sanasta. Lehtikuolemia ei nähty niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Tältä osin vaikeinta oli aikakausilehdissä, joissa useita nimikkeitä lopetettiin. Liiton jäsenet ja liiton talous Työpaikkojen vähentyminen alalla näkyy liiton jäsenmäärässä. Vuoden vaihteessa liitossa oli jäsentä. Vuonna 2011 jäsenmäärä vielä kasvoi muutamalla (15 678). Sen jälkeen tapahtui selvä käänne vuonna 2012, ja laskusuunta on jatkunut vuosina 2013 ja Marraskuussa 2014 liitossa oli jäsentä. Alenevan jäsenmäärän lisäksi eläkeläisten määrä on noussut huomattavasti. Eläkeläisjäseniä on jo runsas viidennes kaikista. Samalla työsuhteisten suhteellinen osuus on pienentynyt. Koska selvästi suurin osa jäsenmaksutuotoista saadaan valtakirjaperinnässä olevien jäsenmaksuista, alkoivat jäsenmaksutulot vähentyä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Itsemaksavien jäsenmaksukäytäntöihin on tehty valtuustokaudella kaksi merkittävää uudistusta. Ensimmäisessä uudistuksessa jäsenmaksut porrastettiin tulojen mukaan ja jäseniltä pyydettiin verotietoja maksuluokan määrittelemistä varten. Vuonna 2014 tehdyssä uudistuksessa freejäsenten jäsenmaksukäytäntöä yksinkertaistettiin ja maksu muutettiin 1

2 prosenttipohjaiseksi, niin että se on ollut 1 % journalistisesta työstä. Freeyhdistyksen jäsenten tulot laskivat samaan aikaan, kun tämä uudistus toteutettiin. Jäseniä on myös eronnut uudistusten takia jonkin verran. Osittain muutokset koettiin monimutkaisiksi. Vuonna 2014 jäsenmaksukertymä pieneni merkittävästi, mikä kriisiytti freeyhdistyksen toimintaa. Akuutin tilanteen helpottamiseksi liiton hallitus myönsi vuonna 2014 yhdistykselle ylimääräisen avustuksen. Jäsenmäärän kääntyminen laskuun näkyi heti liiton taloudenpidossa, joka on perustunut jo vuosien ajan jäsenmaksujen lisäksi sijoitustoiminnan tuottoihin. Kun jäsenmaksutulot ovat pienentyneet, on liiton toiminta voitu taata sijoitustuottojen ansiosta. Liiton sijoituspolitiikka on ollut maltillista, ja liiallista riskin ottamista on vältetty. Varoja on sijoitettu osake- ja korkorahastoihin sekä huoneistoihin ja kiinteistöihin. Asuntojen osuutta lisättiin toimintakauden aikana. Hietalahden toimistohuoneisto myytiin vuonna Vaikka myynnistä saatuja rahoja on sijoitettu sekä uusiin huoneisto-osakkeisiin että kiinteistö- ja vuokratuottorahastoihin, on kiinteistö- ja huoneistosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta laskenut valtuustokaudella. Liitolle jäävän jäsenmaksutulon pienentymisestä johtuen talous on ollut yhä enemmän sijoitustoiminnan varassa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sijoitustoiminnan tuotot ovat riittäneet kattamaan varsinaisesta toiminnasta syntyneen vajeen. Valtuustokaudella sijoitustoiminta on tuottanut hyvin. Ainut lievästi alijäämäinen tulos ( euroa) on vuodelta Myös vuoden 2014 tuloksen arvioidaan jäävän miinukselle. Varsinaisen toiminnan alijäämä on kutenkin kasvanut. Kuluneen valtuustokauden alussa oltiin aikaisempien vuosien tahdissa. Toiminnan kulujäämä oli tuolloin noin euroa alijäämäinen, mutta vuonna 2013 se oli jo lähes euroa. Vuonna 2014 hallituksessa linjattiin, että taloutta tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tällöin huomiota ei niinkään kiinnitetä vuositasolla tapahtuneisiin sijoitustoiminnasta johtuviin tulosvaihteluihin vaan pidemmän aikavälin trendiin. Pyrkimys on terävöittää talouden seurantaa ja parantaa mahdollisuutta reagoida muutoksiin oikeaan aikaan. Yksi keskeinen asia päätettiin toukokuussa 2014 valtuustossa, kun valtuusto linjasi liiton uusia jäsenkriteerejä. Uusien kriteerien mukaan jäseneksi hakeutuvat pystyvät itse määrittämään, kuinka journalistista heidän työnsä on. Silti työn pitää edelleen sisältää journalistisia elementtejä, joten ketä hyvänsä ei liiton jäseneksi hyväksytä. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin eläkeläisten jäsenmaksua, josta päätetään valtuuston kokouksessa joulukuussa Valmisteluvaiheessa hanke aiheutti runsaasti keskustelua. Hallitus esittää vuoden 2015 budjetissa jäsenmaksujen nostamista. Tällä nostolla (1,3 1,4 %) katetaan työttömyyskassamaksun noin 30 prosentin nousua. Lisäksi tehdään säästötoimia. Silti talousarvio on jäämässä noin euroa alijäämäiseksi. Nykyisellä jäsenmaksulla alijäämä olisi yli puoli miljoonaa. 2

3 Liiton edunvalvonta Vuotta 2012 lukuun ottamatta liiton sopimusaloilla käytiin neuvotteluja uusista työehtosopimuksista aikana kaikki sopimusalat olivat neuvottelujen piirissä. Liiton jo joku aika sitten omaksutun linjauksen mukaisesti jokainen sopimus neuvoteltiin kunkin sopimusalan omista lähtökohdista lähtien. Tästä syystä niissä päädyttiin toimintakaudella keskenään erilaisiin lopputuloksiin. Kaikkien ammattiliittojen sopimustoimintaa hallitsivat työmarkkinajärjestöjen tekemät tuloratkaisut vuosina 2011 ja Ne pakottivat kaikki liitot tavalla tai toisella sovittamaan omat sopimuksensa työmarkkinoiden yleiseen linjaan. Näillä kahdella sopimuksella suomalainen ay-liike osallistui Suomen kansantalouden talkoisiin, joilla yritettiin pelastaa sekä työllisyyttä että kansantaloutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkansaajat ovat suostuneet kahdella ajallisesti pitkällä sopimuskierroksella alentamaan reaalipalkkojaan, koska kaikilla sopimusaloilla neuvoteltiin hyvin pienistä palkankorotuksista. Taustalla olivat kaikilla aloilla pyörivät yt-neuvottelut ja työttömyyden kasvu. Reaalipalkkojen alentamisen vaikutusta yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten määrään on kuitenkin mahdotonta arvioida. Toimintakaudella vahvistui liiton pitkäaikainen näkemys siitä, että jossakin sopivassa vaiheessa on aloitettava keskustelut työantajien kanssa yhdestä laajasta kaikkea journalistista työtä käsittävästä työehtosopimuksesta. Tämä työ käynnistyi eri tavoin monilla sopimusaloilla. Lehdistö jäi monesta syystä tuporatkaisujen ulkopuolelle molemmilla kierroksilla. Ensin muihin liittoihin verrattuna lehdistö kulki ajallisesti omia polkujaan, joten vuonna 2011 ei ollut edellytyksiä sitoa lehdistöä myöhemmin syntyneeseen raamisopimukseen. Neuvotteluissa keskityttiin hyvin pitkälle tekstikysymyksiin, niinpä neuvottelupöytäkirjasta tuli aiempiin verrattuna hyvin pitkä. Sopimus hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa. Vuonna 2013 lehdistössä ajauduttiin työtaistelu-uhkaan. SJL jätti rajatun lakkovaroituksen, minkä jälkeen VKL ilmoitti kaikkia jäsenyrityksiään koskevasta työsulusta. Tämä johtui työnantajien vaatimuksesta leikata sopimukseen kuuluvaa kuudetta lomaviikkoa. Asia oli neuvotteluissa esillä sovittelijan toimistossakin viimeisiin päiviin asti. Lopulta lomaviikon poisto saatiin torjutuksi, ja valtuusto hyväksyi lopulta vain hyvin matalat palkankorotukset muutama tunti ennen lakon alkamista. Neuvotteluiden aikana ja sopimusta käsiteltäessä kävi erittäin selväksi, mikä merkitys kuudennella lomaviikolla jäsenille on neuvottelut ajoittuivat taas eri aikaan kuin muissa ammattiliitoissa. Tällä kertaa lehdistössä neuvottelut käytiin hyvin asiallisesti välttäen edellisen kierroksen jyrkkää vastakkainasettelua. Esillä oli jälleen kuudes lomaviikko, jonka poisto torjuttiin nyt toiseen kertaan. Lehdistön sopimus ulottuu vuoden 2016 loppupuolelle asti, ja sen palkkoja korottava vaikutus on hivenen korkeampi kuin syksyn 2013 syntyneen työllisyys- ja kasvusopimuksen korotusvaikutus on. Keskeistä on sopimuksen soveltamisalan laajennus. Tämä taas johti liiton sisällä tulevaisuuskeskusteluun ja erillisen tulevaisuusvaliokunnan perustamiseen. Valiokunta hahmottelee lehdistön tulevaa työehtopolitiikkaa ja viestintäpoliittista vaikuttamista. 3

4 Kustannustoimittajien sopimus syntyi raamisopimuksen paineissa syksyllä Myöskään syksyllä 2013 ei ollut mahdollisuuksia irtaantua työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sopimuskauden aikana kehitettiin kustannustoimittajien henkilökohtaisen palkanosan kriteeristöjä yritystasolla, mutta konkreettisiin lopputuloksiin päästiin hyvin harvoissa taloissa. Kustannustoimittajien työn digitaalisoituminen aiheutti kovia paineita palkkausjärjestelmään. Yleisradion työehtotoimintaan vaikuttivat ratkaisevasti Ylen rahoituksen jatkuvat epäselvyydet. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen syksyllä 2011 syntynyt veroihin perustuva ratkaisu antoi mahdollisuuksia miettiä työehtotoimintaa itsenäiseltä pohjalta. Vuonna 2011 mentiin täysin raamiratkaisun mukaisesti, koska rahoitus oli neuvoteltaessa auki. Myös 2013 neuvotteluissa Yle oli ahtaassa raossa. Työnantajan mielestä Yle ei voi verorahoin rahoitettavana yhtiönä poiketa yleisistä linjoista. Liiton liikkumavara oli siis erityisen ahdas koko toimintakauden ajan. Vuoden 2014 lopussa aloitetut massiiviset ytneuvottelut selvästi osoittavat, että Yle seurailee työmarkkinoiden yleistä kehitystä. Sama koskee myös Yhtyneet-sopimusta, joka kattaa Ylen freetyön ehdot. MTV oli taas kerran liiton työmarkkinoiden koelaboratorio. Vuonna 2011 pienellä rutistuksella pystyttiin ylittämään raamisopimuksen tasot. MTV:n osalta keskeistä on kuitenkin, että vuokratyön kaltaiset uudet työsuhteen muodot olivat jatkuvana riesana koko toimintakauden. MTV oli sopimusratkaisuissa yleiseen työmarkkinalinjaan kytkyssä. Lisäksi toimintakauden lopulla 2014 MTV toteutti merkittävän yritysjärjestelyn. Se möi lähetysyksikkönsä Ericssonille ja ulkoisti liiton jäsenten töitä muualle. Käännöstyöt ulkoistettiin jo aiemmin kokonaan, mikä johti liiton aloitteesta neuvotteluihin käännöstoimistoja koskevasta työehtosopimuksesta. Neuvottelut ovat edelleen kesken. MTV:n aloitteesta toimintakaudella ryhdyttiin virittelemään keskusteluja Ylen ja MTV:n työehtosopimusten yhdistämisestä. Varsinaiset neuvottelut aloitettiin vuonna Vuonna 2013 MTV työnantajana vaihtoi Paltasta (Yle:n työnantajaliitto) Viestinnän Keskusliittoon. Pienemmistä sopimusaloista kannattaa mainita elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöissä aloitettu kehitystyö, jota ei ole tätä kirjoitettaessa vielä saatettu loppuun. Liiton aloitteesta otettiin yhteyttä audiovisuaalisen alan tuottajienyhdistykseen SATU ry:hyn. Tarkoituksena on saada aikaan tuotantoyhtiöiden kanssa sellainen työehtosopimus, johon yhtiöt voisivat sitoutua. Tällä hetkellä vain yksi tuotantoyhtiö on sitoutunut yhdessä Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden kanssa solmittuun työehtosopimukseen. Neuvotteluja jatketaan edelleen. Edunvalvonnan onnistumista voidaan mitata monella tavalla. Yksi tapa on tarkastella ansiokehitystä eri sopimusaloilla. Tällaisissa tilastotulkinnoissa pitää kuitenkin aina ymmärtää tilastojen taustat. Käytössä on kaksi erilaista tilastoa, graafisen teollisuuden ansiotilasto, joka kerätään vuosittain lokakuussa maksetuista palkoista. Toinen tilasto on liiton tekemä jäsenille osoitettu kyselytutkimus, joka tehdään kahden vuoden välein huhtikuun palkoista. Koska keräystapa on erilainen, näitä kahta tilastoa ei voi verrata keskenään, vaan pitää katsoa kutakin tilastoa verrattuna edelliseen samanlaiseen tutkimukseen. Liitolla on myös käytössä yksityiskohtaiset tiedot Yleisradion palkoista ja ansioista. 4

5 Tilastosta näkyy selvästi lehdistössä läpikäyty rakennemuutos. Käytännössä tämä on tarkoittanut yritysten palkkahaitarin yläpään poistumista joko eläkkeelle tai irtisanotuksi. Tästä syystä lehdistön tilastoissa näkyvä ansiokehitys on pienempää kuin sopimuksilla sovitut sopimuskorotukset. Sama näkyy myös MTV:ssä. Yleisradiossa taas näkyy yhtiön omaksuma aktiivisempi palkkapolitiikka, joka on liu uttanut palkkoja paljon ylöspäin sopimuskorotuksia enemmän. Myös kustannusaloilla on ollut jonkin verran palkkaliukumaa, mikä on ollut liiton pitkäaikainen tavoitekin. Tilaston tulkinta saa tukea myös Viestinnän keskusliiton palkkatutkimuksista. Aineisto kootaan kunkin vuoden lokakuussa maksetuista palkoista. Se on siis huomattavasti kattavampi kuin liiton kyselytutkimus, mutta tulos on samansuuntainen. Lehdistön keskiarvoansiot ovat nousseet vuosien aikana kuusi prosenttia. Vuoden 2014 tilasto valmistuu vasta ensi vuoden keväällä, joten tästä luvusta puuttuu kevään 2014 palkankorotus. Liitolla on käytössään myös Yleisradion tilastot, joiden mukaan keskiarvoansiot ovat nousseet samana aikana 15,7 prosenttia. Yritystasolla edunvalvonta oli pakko keskittää hyvin laajasti yt-neuvottelujen käymiseen ja niiden jälkihoitoon. Mutta oli paljon muutakin. Erityisen paljon luottamusmiehiä työllistivät sopimuksiin lisätyt yrityskohtaiset palkankorotuserät. Luottamusmiesten suhtautuminen eriin oli hyvin kaksijakoista. Suurin piirtein puolet neuvotteluja käyneistä torjuivat tyystin yrityserät, toinen puoli taas piti niitä joko ihan hyvinä tai sitten sellaisina, joiden kanssa 5

6 pystyttiin elämään. Myös lopputuloksissa oli isoja eroja. Joissakin yrityksissä ei päästy sopuun erän jakotavoista, toisaalla myös päästiin jopa lihottamaan erää. Yrityserän jaosta tehtiin jokaisella sopimuskierroksella kaikilla sopimusaloilla analyysit. Yt-neuvottelujen yhteydessä tapahtui myös joitakin ulosmarsseja. Näiden johdosta VKL ilmoitti, että absoluuttisen työrauhan vallitessa Journalistiliitolle kuului myös tiukennettu valvontavelvollisuus. Käytännössä tällainen tulkinta tarkoitti raskaita jälkiseuraamuksia eli isoja sakkoja. Liitto vei tulkinnan Työtuomioistuimeen ja voitti tapauksen vuonna Tämä oli merkittävä periaatteellinen voitto. Liitto voitti myös eräitä periaatteellisesti merkittäviä oikeustapauksia, jotka liittyivät yt-neuvotteluihin. Toimintakauden aikana saatiin päätökseen Etelä-Suomen Sanomien irtisanomisten yhteydessä tapahtuneet ikään perustuvat irtisanomistapaukset. Ne liitto voitti. Toimintakauden päättyessä on yhä kesken merkittävä tapaus, joka tulee linjaamaan liiton ja myös muiden liittojen vastaavia tapauksia. Kyse on työehtosopimusten soveltamisesta. Opiskelijalehti Aviisin osalta hovioikeus on todennut, että lehteen ei tarvitse soveltaa lehdistön työehtosopimusta, koska lehden julkaisijan päätoimiala ei ole lehden julkaiseminen. Liitto sai lopulta vuonna 2014 valitusoikeuden Korkeimpaan oikeuteen, joka viime kädessä ratkaisee tämän juridisen mutta periaatteellisesti erittäin tärkeän kysymyksen. Yhteiskuntavaikuttaminen Vuoden 2008 ylimääräisen liittokokouksen päätösten mukaisesti Journalistiliitossa on vahvistettu yhteiskunnallista vaikuttamista. Tämä tarkoittaa yhteydenpitoa poliitikkoihin, virkamiehiin ja keskusjärjestöihin sekä muihin Journalistiliiton toiminta-alueen toimijoihin. Kauden aikana oli kolme selkeää painopistettä. Itsensä työllistävien asemaa erityisesti sosiaaliturvassa ja toisaalta myös itsensä työllistäjien juridista asemaa yritettiin parantaa useissa eri työryhmissä, esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa trendiryhmässä. Koko vaalikauden kestänyt puristus tuotti lukuisia selvityksiä, mutta vain niukasti parannuksia. Toinen keskeinen asia oli liiton ja muiden tekijäjärjestöjen yhteinen tavoite tekijänoikeuslain muuttamisesta niin, että lakimuutoksella taattaisiin tekijälle teoksen luovuttamisesta kohtuullinen korvaus. Asiasta saatiin hallitusohjelmaan maininta, mutta työnantajien ja teollisuuden vahva vastalobbaus viivästytti hanketta niin, että lakimuutos saatiin eduskuntaan vasta vuoden 2014 loppupuolella. Lakimuutoksen käsittely on tätä kirjoitettaessa kesken eduskunnassa. Kolmas kokonaisuus liittyi lehtitilausten arvonlisäveroon, joka ideoitiin hallitusohjelmaneuvotteluissa vuonna Asiasta tehtiin poliittinen päätös sen jälkeen, kun SDP kieltäytyi neuvotteluissa yleisen arvonlisäveron nostosta. Lehtitilausten osalta päätös tehtiin vailla arviota työllisyysvaikutuksista. Liitto teki yhteistyötä Viestinnän Keskusliiton ja muiden graafisen teollisuuden ammattiliittojen kanssa. Kaikki alan toimijat olivat hanketta vastaan, ja kanta kerrottiin hyvin selkeästi työllisyysvaikutuksineen päättäjille. Poliittinen päätös kuitenkin piti eduskunnassa. Muutos toteutettiin ensin 9 prosentin verona, mutta veroa nostettiin vuotta myöhemmin yhdellä prosenttiyksiköllä. Digitaalisten tilausten 6

7 arvonlisäveroa, joka on 24 prosenttia, ei kuitenkaan samalla alennettu. Arvonlisäveroa käytettiin yt-perusteena lähes kaikissa vuoden 2011 aikana kiihtyneissä yt-neuvotteluissa. Osittain kyse oli varmastikin tekosyystä, mutta yhtä varmasti myös monissa tapauksissa oikeasta perusteesta aloittaa yt-neuvottelut. Toimintakauden aikana käytiin kaikkiaan xxxx erillistä yt-neuvottelua. Arvonlisäverosta ja printtiteollisuutta koettelevan suhdannekriisin takia liikenne- ja viestintäministeriö perusti Lehtiasiain neuvottelukunnan, jonka työhön Journalistiliitto kutsuttiin mukaan. Neuvottelukunta laati vuonna 2013 lehdistön tulevaisuudesta laajan raportin, jossa ehdotettiin liiton aloitteesta erillistä 30 miljoonan euron tukea kaupalliselle medialle. Yhden miehen selvitysryhmä, raportoija Tuomas Harpf ehdotti 30 miljoonan sisältöihin suunnattavaa erillistukea. Hallitus muutti sen kehysriihessään 30 miljoonan euron innovaatiotueksi, jota jaetaan Tekesin kautta ensimmäisen kerran vuonna 2015 kaikkiaan 20 miljoonaa ja seuraavana vuonna 10 miljoonaa. Tämä ei ketään pelasta, mutta oletettavasti kiihdyttää mediayrityksiä investoimaan enemmän varsinkin digitaaliseen tuotantoon ja sisältöihin. EU-määräysten mukaan tällaiset hankkeet edellyttävät yrityksiltä myös omarahoitusta. Yleisradion rahoitus ratkaistiin vuoden 2011 lopulla. Liitto ei kannattanut veromallia, johon lopulta päädyttiin. Uusi veromalli tuli voimaan 2013, mutta malliin päätetty indeksikorotus jäädytettiin vuoden 2013 lopulla. Vuonna 2014 Yle käytti tätä perusteena massiivisiin ytneuvotteluihin, joiden lopputuloksena päädyttiin lopulta 74 ihmisen irtisanomiseen ja 160 tehtävän lakkauttamiseen. Liitto vaikutti voimakkaasti alan koulutuksen aloituspaikkojen vähentämiseksi. Alan työpaikkoja on edelleen tarjolla liian vähän kaikille opiskelijoille, ja toimintakauden aikana tehtiinkin ensimmäiset päätökset aloituspaikoista. Niitä on kuitenkin edelleen liikaa. Liitto antoi toimintakauden aikana lukuisia lausuntoja viestintäpolitiikasta ja tekijänoikeudesta. Lisäksi toimintasarkaan kuuluivat myös kyberturvallisuus, mainonnan rajoitukset ja esitutkintalakiin kaavaillut muutokset. Liiton toimistossa aloitettiin systemaattinen seuranta vaikuttajatapaamisista ja yritysjohtajien tapaamisista. Tästä on ollut suurta apua suunniteltaessa tulevaa yhteiskuntavaikuttamista. Järjestötoiminta Yt-neuvottelut ja irtisanomiset vaikuttivat myös järjestötoimintaan. Lähes koko toimintakauden liitossa pohdittiin jäsenrajoja. Pohdinta johti vuonna 2014 rajojen lievään avaamiseen, josta on jo kerrottu aiemmin. Heti toimintakauden alussa tehtiin Järjestökuvatutkimus. Yt-neuvottelut näkyivät tuloksissakin, erityisen paljon kiitosta sai liiton työehtoyksikön antama neuvonta hankalien neuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen. 7

8 Liiton koulutustoiminta saavutti toimintavuosien aikana satoja Journalistiliiton jäseniä. Erityispainopiste-alueita olivat luottamusmiehet, freelancerit, opiskelijat ja myös ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvat jäsenet, joille suunnattu seminaari vakiintui toimintakauden aikana. Pressikortti uusittiin vuoden 2013 alussa. Journalistin ilmestymiskertoja vähennettiin, ja käyttöön otettiin eläkeläisten tilausmaksu, mikä aiheutti runsaasti palautetta. Muista toimintakauden erillishankkeista pitää mainita opiskelijoihin suuntautunut nuorisoprojekti, jonka aikana selviteltiin mm. harjoittelijatilannetta. Ilmainen, tavallista työvoimaa korvannut ilmainen harjoittelu kävi siitä hyvin ilmi. vaikein tilanne tässä mielessä oli ammattikorkeakouluissa opiskelevien osalta. Liitto tapasi projektin johdosta opetusministeri Jukka Gustafssonin, jolle kerrottiin tästä työmarkkinahäiriöstä. Harjoittelukäytäntöjä ei kuitenkaan muutettu. Liiton historiahanke nytkähti ratkaisevasti eteenpäin sen jälkeen, kun liitto palkkasi kaksi historiantutkijaa (Tiina Huokuna, Pirkko Leino-Kaukiainen) kirjoittajiksi. Käsikirjoitusten on tarkoitus valmistua vuoden 2015 lopulla. Liiton kansainvälistä toimintaa hallitsi pohjoismainen yhteistyö. Erityistä huolta aiheutti kansainvälisen journalistijärjestön IFJ:n sisäinen sekavuus. Sen seurauksena järjestö polarisoitui rikkaisiin länsimaihin ja köyhiin kehitysmaihin. Itä-Euroopan liittojen tilanne oli myös hyvin hankala, ja vakiintuneitten työmarkkinajärjestelmien maiden ja vakiintumattomimpien maiden erot vain kasvoivat. IFJ:n riitely johti vakaviin keskusteluihin järjestössä, ja esimerkiksi Dublinin liittokokous päättyi saksalaisten ja kanadalaisten ulosmarsseihin. Liiton toimistossa jatkui nuorennusleikkaus. Eläkkeelle jäivät toimintakauden aikana talouspäällikkö Marjut Mikkonen, koulutusasiamies Jarmo Häkkinen, tiedottaja Pekka Vehviläinen, keskuksenhoitaja Kaarina Riekkinen ja tes-asiamies Erkki Kupari. Vuonna 2014 tehtiin merkittävä uusrekrytointi, kun liittoon palkattiin kokoaikainen tiedottaja Jaakko Kilpeläinen. 8

JOURNALISTILIITON TOIMINTA- JA TALOUSOHJELMA 2015-2018

JOURNALISTILIITON TOIMINTA- JA TALOUSOHJELMA 2015-2018 JOURNALISTILIITON TOIMINTA- JA TALOUSOHJELMA 2015-2018 Journalistien liitosta media-alan liitoksi Journalistiliitto on suomalaisen mediakentän keskeinen toimija, jonka tärkein tehtävä on liiton jäsenten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014/ hallituksen esitys edustajakokoukselle

Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014/ hallituksen esitys edustajakokoukselle Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014/ hallituksen esitys edustajakokoukselle 1. YLEISTÄ Radio- ja televisiotoimittajien liiton (RTTL) tehtävänä on ajaa jäsenyhdistystensä

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2016

Jäsenmaksuohjesääntö 2016 Muutokset on esitetty punaisella värillä ja selitykset kursiivilla. Jäsenmaksuohjesäännössä perusmaksu on korvattu kauttaaltaan ilmauksella minimimaksu. Jäsenmaksuohjesääntö 2016 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2015

Jäsenmaksuohjesääntö 2015 Jäsenmaksuohjesääntö 2015 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Työmarkkinakatsaus 1 (6) Esityslistan kohta 4.3. Valtuuston varsinainen syyskokous 12. 13.12.2013/AN/as. Yleistilanne

Työmarkkinakatsaus 1 (6) Esityslistan kohta 4.3. Valtuuston varsinainen syyskokous 12. 13.12.2013/AN/as. Yleistilanne 1 (6) Työmarkkinakatsaus Yleistilanne Valtaosa suomalaisista palkansaajista sitoutui syksyllä 2013 pitkäaikaiseen ja hyvin maltilliseen tulopoliittiseen ratkaisuun. Syksyn tilanne poikkesi olennaisesti

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Jäsenmaksuohjesääntö 2014

Jäsenmaksuohjesääntö 2014 Jäsenmaksuohjesääntö 2014 1. Jäsenmaksu Suomen Journalistiliiton jäsenen tulee liiton sääntöjen mukaan maksaa jäsenmaksua, ellei hän ole oikeutettu jäsenmaksuvapautukseen. Jäsenmaksun suuruudesta päättää

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2009 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2009 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Puheenjohtajan palsta

Puheenjohtajan palsta Puheenjohtajan palsta Einon päivän mietteitä Keväällä pohdittiin syksyn tes-neuvotteluista tulevan haasteelliset ja että lakoistakaan tuskin säästytään. Neuvotteluissa päästiin kuitenkin sekä työntekijöitä

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

22.11.2007. Ateriakustannusten korvaus Ateriakorvauksen suuruus vuonna 2008 on 22,81 euroa/kurssipäivä.

22.11.2007. Ateriakustannusten korvaus Ateriakorvauksen suuruus vuonna 2008 on 22,81 euroa/kurssipäivä. 22.11.2007 LIITTOJEN VÄLISESSÄ KOULUTUSTOIMIKUNNASSA HYVÄKSYTYT AY-KURSSIT VUODELLE 2008 Viestintäalan ammattiliiton ja Viestinnän Keskusliitto VKL ry:n välisessä koulutustoimikunnassa on hyväksytty seuraavat

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012

JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 JOURNALISTILIITON VUOKRATYÖOHJE 23.5.2012 SAATTEEKSI Vuokratyö on uudenlainen työn tekemisen muoto, joka näyttää leviävän työmarkkinoilla, myös journalistisessa työssä. Erityisesti Ruotsissa jo monta sataa

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Syysyhtiökokous. Oy Nordgolf Ab 15.11.2011 klo 19.00. Nordcenter 2009 www.nordcenter.com

Syysyhtiökokous. Oy Nordgolf Ab 15.11.2011 klo 19.00. Nordcenter 2009 www.nordcenter.com Syysyhtiökokous Oy Nordgolf Ab 15.11.2011 klo 19.00 1 Nordcenter 2009 www.nordcenter.com KUTSU SYYSYHTIÖKOKOUKSEEN Oy Nordgolf Ab:n osakkeenomistajat kutsutaan syysyhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA

Liite 1 TULOSLASKELMA N:o 1268 3467 Liite 1 TULOSLASKELMA Vakuutustekninen laskelma Maksutulo Lakisääteisten eläkkeiden kannatusmaksut Muiden eläkkeiden kannatusmaksut Vakuutustoiminnan luovuttamiset Sijoitustoiminnan tuotot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014. Tasekirja 31.12.2014 o Tekstiosa o Tuloslaskelma o Tase o Tilinpäätöksen liitetiedot o Allekirjoitussivu.

Tilinpäätös 2014. Tasekirja 31.12.2014 o Tekstiosa o Tuloslaskelma o Tase o Tilinpäätöksen liitetiedot o Allekirjoitussivu. Tilinpäätös 2014 Tasekirja 31.12.2014 o Tekstiosa o Tuloslaskelma o Tase o Tilinpäätöksen liitetiedot o Allekirjoitussivu o Liitteet Tilintarkastajien lausunto SUOMEN JOURNALISTILIITTO

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Konsernitalousarvion rakenne

Konsernitalousarvion rakenne TALOUSARVIO 2016 Edustajiston kokous 25.11.2015 Konsernitalousarvion rakenne Aatteellinen toiminta Jäsenmaksut ja muu varainhankinta Jäsenpalvelut, sihteeristö, hallinnon kulut, arkisto Tukitoiminta Talouspalvelu,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011

Raamin mukaisten sopimusten kooste. Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Raamin mukaisten sopimusten kooste Työ ja virkaehtosopimusneuvottelut 2011 Kattavuus Raamisopimuksen mukainen työ tai virkaehtosopimus on solmittu sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus

Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus Maaseutuelinkeinojen ja neuvontaalan Työnantajayhdistyksen toimintakertomus 2008 Erityispalvelujen Työnantajaliitto / Maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan Työnantajayhdistys TOIMINTAKERTOMUS 2008 NEUVOTTELUTOIMINTA

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus)

TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) TES 302121 PL: 01, 05 MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Tekniikan ja Tiedon Toimihenkilöt TTT ry:n välinen työehtosopimus 1 1 Soveltamisala Tätä työehtosopimusta sovelletaan MTT:n (Maa-

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012

Alma Media Q2 2012. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 20.7.2012 20.7.2012 Alma Media Q2 2012 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Q2 2012 lyhyesti Keskeiset strategiset hankkeet Markkinoiden kehitys Suomessa Taloudellinen kehitys ja

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY

1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY 1 VIHREIDEN NUORTEN JA OPISKELIJOIDEN LIITTO ViNO RY 2 Talousarvio 2013 / Hallituksen esitys liittokokoukselle 3 4 5 6 7 VARSINAINEN TOIMINTA TA2013 TA2013 TA2013 TA2012 TP2011 8 Nykyinen Optimistinen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013

Kunta-alan työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 Kunta-alan työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen 23.8.2013 KT Kuntatyönantajat KT Kuntatyönantajat on kunta-alan työnantajajärjestö. Se ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla.

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015

Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisen julkaisemisen palvelut TSV:llä nyt ja tulevaisuudessa Johanna Lilja 28.9.2015 Sähköisten julkaisupalvelujen historiaa TSV:llä Elektra-yhteistyö 1997 alkaen 2014: 32 lehteä OJS-julkaisualustan

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten

Sopimus on tehty valtiovarainministeriön sopimuskauden 2007-2010 neuvottelu- ja sopimusmääräysten Tarkentava virkaehtosopimus oikeusministeriön ja Valtakunnansyyttäjänviraston sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä paikallisesti toteutettavien erien käytöstä syyttäjälaitoksessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Siltasaarenkatu 16, 7. krs PL 252, FIN-00531 Helsinki Puh. +358 9 6122 330 Fax +358 9 605 396 www.journalistiliitto.fi FI03 8000 1000 0940 87 DABAFIHH Broholmsgatan

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi

Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa. 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Askeleita eteenpäin työpaikan neuvottelukulttuurissa 18.4.2012 Niilo Hakonen niilo.hakonen@ek.fi Esimerkki 1: Hydro Aluminium Salko Oy - vastuuta jaettiin ja henkilöstöön luotettiin Alumiiniprofiilien

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT

YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry SÄÄNNÖT Liitto merkitty yhdistysrekisteriin 23.11.1956 Sääntömuutos 11.2.2014 1 Liiton nimi ja kotipaikka Yleinen Teollisuusliitto ry, jota näissä säännöissä kutsutaan Liitoksi,

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen.

- toimii jäsenyhdistystensä ja liiton yhdyssiteenä. - toimii liiton hyväksymiä arvoja noudattaen. Senioripiiri Säännöt 1 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 2 Tarkoitus 3 Toiminta 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on kansallinen senioripiiri ry. Yhdistys kuuluu piirijärjestönä Kansallinen senioriliitto

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2012. Toimihenkilöt 2012 2. Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00. Toimintakertomus vuodelta 2011 5 8

JÄSENTIEDOTE 1/2012. Toimihenkilöt 2012 2. Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00. Toimintakertomus vuodelta 2011 5 8 Aalto-yliopiston ammattiosasto JHL ry JÄSENTIEDOTE 1/2012 Sisältö Sivu Toimihenkilöt 2012 2 Ammattiosaston kevätkokous 20.04.2012, klo 16.00 Kevätkokouksen esityslista 3 4 Toimintakertomus vuodelta 2011

Lisätiedot

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4982. Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4982 Flash Eurobarometer 251 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area [KAIKILLE] C1. Yleisesti ottaen,

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen 1. Osaamisen kehittämisen toimintamalli (neuvottelutulos ns. koulutusriidan ratkaisemisesta 7.3.2013) 2. Tunnustelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Radio ja televisiotoimittajien liitto ry

Radio ja televisiotoimittajien liitto ry 1 Radio ja televisiotoimittajien liitto ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 1. YLEISTÄ Radio ja televisiotoimittajien liiton (RTTL) tehtävänä on ajaa jäsenyhdistystensä yhteisiä etuja ja kehittää niiden

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä

Mäkäräinen 10. joukkoon, Laukkanen pisteillä ja miehet (2) pisteillä 1. HARJOITUKSELLISET TEEMAT - Lihaskestävyys - Lajinomaisuus - Vauhti / vauhtireservi - Kesän Cup-kuukausi ; rutiinia 2. TULOSTAVOITTEET - Naiset ja miehet MM viestissä 8 parhaan joukkoon - MM-kilpailuissa

Lisätiedot

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle) Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Perustelut laskuperustehakemukselle

Perustelut laskuperustehakemukselle Perustelut laskuperustehakemukselle Yrittäjien eläkekassa Oma asetettiin selvitystilaan huhtikuussa 2012. Eläkekassan toimintapääoman alhainen taso osoittautui esteeksi sille, että eläkekassan vakuutustoiminnan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot