Hallituksen kertomus valtuustokaudesta

Transkriptio

1 Hallituksen kertomus valtuustokaudesta Valtuustokausi oli suurten mullistusten aikaa mediateollisuudessa. Jäsenille tämä näyttäytyi jatkuvina yt-neuvotteluina, irtisanomisina ja erilaisten lehtiyritysten yhteistyömallien lisääntymisenä. Myös uusia yritysjärjestelyjä tehtiin. Alma keskitti maakuntalehtensä Alma Aluemediaan, Keskisuomalainen osti Eero Lehden Lehtiyhtymän ja Sanomien Lehtimedia siirtyi pääosin Länsi-Savo-konsernille. Lisäksi MTV:ssä tehtiin mittavia yritysjärjestelyjä. Irtisanomisten ja lähtöpakettien lisäksi toimenkuvia rukattiin monessa yrityksessä. Tämä näkyi liiton tekemissä tes-kyselyissä, joissa aivan kärkeen nousivat lisääntyneet jaksamisongelmat. Valtuustokauden aikana menetettiin kaikkiaan noin tuhat työpaikkaa, joista pieni osa korvaantui uusrekrytoinneilla. Freelancereiden työtilaisuudet vähenivät ja palkkioita leikattiin. Irtisanomisia tapahtui lähes kaikissa yrityksissä pieniä lehtiä lukuun ottamatta. Myös Yleisradiossa vähennettiin väkeä vuoden 2014 lopulla. Kaikkiaan toimintakauden aikana käytiin toista sataa yksittäistä yt-neuvottelua. Yleinen talouden epävarmuus ja kansainväliset kriisit pitivät talouden kasvun edellytykset hyvin matalina. Tämä näkyi mediassa vähentyneinä ilmoitustuloina, myös levikkien lasku jatkui. Digitaalisen tuotannon tulopuoli kehittyi eräin osin positiiviseen suuntaan, mutta yksittäiset onnistumiset eivät korvanneet menetettyjä ilmoitus- ja levikkituloja. Suomalaisen mediateollisuuden muutos kohti laajempaa digitaalisuutta sai vauhtia valtuustokauden aikana. Huolimatta isoista alan ongelmista valtaosa lehtiyritysten tuloista tulee edelleen painetusta sanasta. Lehtikuolemia ei nähty niin paljon kuin olisi voinut olettaa. Tältä osin vaikeinta oli aikakausilehdissä, joissa useita nimikkeitä lopetettiin. Liiton jäsenet ja liiton talous Työpaikkojen vähentyminen alalla näkyy liiton jäsenmäärässä. Vuoden vaihteessa liitossa oli jäsentä. Vuonna 2011 jäsenmäärä vielä kasvoi muutamalla (15 678). Sen jälkeen tapahtui selvä käänne vuonna 2012, ja laskusuunta on jatkunut vuosina 2013 ja Marraskuussa 2014 liitossa oli jäsentä. Alenevan jäsenmäärän lisäksi eläkeläisten määrä on noussut huomattavasti. Eläkeläisjäseniä on jo runsas viidennes kaikista. Samalla työsuhteisten suhteellinen osuus on pienentynyt. Koska selvästi suurin osa jäsenmaksutuotoista saadaan valtakirjaperinnässä olevien jäsenmaksuista, alkoivat jäsenmaksutulot vähentyä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Itsemaksavien jäsenmaksukäytäntöihin on tehty valtuustokaudella kaksi merkittävää uudistusta. Ensimmäisessä uudistuksessa jäsenmaksut porrastettiin tulojen mukaan ja jäseniltä pyydettiin verotietoja maksuluokan määrittelemistä varten. Vuonna 2014 tehdyssä uudistuksessa freejäsenten jäsenmaksukäytäntöä yksinkertaistettiin ja maksu muutettiin 1

2 prosenttipohjaiseksi, niin että se on ollut 1 % journalistisesta työstä. Freeyhdistyksen jäsenten tulot laskivat samaan aikaan, kun tämä uudistus toteutettiin. Jäseniä on myös eronnut uudistusten takia jonkin verran. Osittain muutokset koettiin monimutkaisiksi. Vuonna 2014 jäsenmaksukertymä pieneni merkittävästi, mikä kriisiytti freeyhdistyksen toimintaa. Akuutin tilanteen helpottamiseksi liiton hallitus myönsi vuonna 2014 yhdistykselle ylimääräisen avustuksen. Jäsenmäärän kääntyminen laskuun näkyi heti liiton taloudenpidossa, joka on perustunut jo vuosien ajan jäsenmaksujen lisäksi sijoitustoiminnan tuottoihin. Kun jäsenmaksutulot ovat pienentyneet, on liiton toiminta voitu taata sijoitustuottojen ansiosta. Liiton sijoituspolitiikka on ollut maltillista, ja liiallista riskin ottamista on vältetty. Varoja on sijoitettu osake- ja korkorahastoihin sekä huoneistoihin ja kiinteistöihin. Asuntojen osuutta lisättiin toimintakauden aikana. Hietalahden toimistohuoneisto myytiin vuonna Vaikka myynnistä saatuja rahoja on sijoitettu sekä uusiin huoneisto-osakkeisiin että kiinteistö- ja vuokratuottorahastoihin, on kiinteistö- ja huoneistosijoitusten osuus sijoitusomaisuudesta laskenut valtuustokaudella. Liitolle jäävän jäsenmaksutulon pienentymisestä johtuen talous on ollut yhä enemmän sijoitustoiminnan varassa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sijoitustoiminnan tuotot ovat riittäneet kattamaan varsinaisesta toiminnasta syntyneen vajeen. Valtuustokaudella sijoitustoiminta on tuottanut hyvin. Ainut lievästi alijäämäinen tulos ( euroa) on vuodelta Myös vuoden 2014 tuloksen arvioidaan jäävän miinukselle. Varsinaisen toiminnan alijäämä on kutenkin kasvanut. Kuluneen valtuustokauden alussa oltiin aikaisempien vuosien tahdissa. Toiminnan kulujäämä oli tuolloin noin euroa alijäämäinen, mutta vuonna 2013 se oli jo lähes euroa. Vuonna 2014 hallituksessa linjattiin, että taloutta tarkastellaan pitkällä aikavälillä. Tällöin huomiota ei niinkään kiinnitetä vuositasolla tapahtuneisiin sijoitustoiminnasta johtuviin tulosvaihteluihin vaan pidemmän aikavälin trendiin. Pyrkimys on terävöittää talouden seurantaa ja parantaa mahdollisuutta reagoida muutoksiin oikeaan aikaan. Yksi keskeinen asia päätettiin toukokuussa 2014 valtuustossa, kun valtuusto linjasi liiton uusia jäsenkriteerejä. Uusien kriteerien mukaan jäseneksi hakeutuvat pystyvät itse määrittämään, kuinka journalistista heidän työnsä on. Silti työn pitää edelleen sisältää journalistisia elementtejä, joten ketä hyvänsä ei liiton jäseneksi hyväksytä. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin eläkeläisten jäsenmaksua, josta päätetään valtuuston kokouksessa joulukuussa Valmisteluvaiheessa hanke aiheutti runsaasti keskustelua. Hallitus esittää vuoden 2015 budjetissa jäsenmaksujen nostamista. Tällä nostolla (1,3 1,4 %) katetaan työttömyyskassamaksun noin 30 prosentin nousua. Lisäksi tehdään säästötoimia. Silti talousarvio on jäämässä noin euroa alijäämäiseksi. Nykyisellä jäsenmaksulla alijäämä olisi yli puoli miljoonaa. 2

3 Liiton edunvalvonta Vuotta 2012 lukuun ottamatta liiton sopimusaloilla käytiin neuvotteluja uusista työehtosopimuksista aikana kaikki sopimusalat olivat neuvottelujen piirissä. Liiton jo joku aika sitten omaksutun linjauksen mukaisesti jokainen sopimus neuvoteltiin kunkin sopimusalan omista lähtökohdista lähtien. Tästä syystä niissä päädyttiin toimintakaudella keskenään erilaisiin lopputuloksiin. Kaikkien ammattiliittojen sopimustoimintaa hallitsivat työmarkkinajärjestöjen tekemät tuloratkaisut vuosina 2011 ja Ne pakottivat kaikki liitot tavalla tai toisella sovittamaan omat sopimuksensa työmarkkinoiden yleiseen linjaan. Näillä kahdella sopimuksella suomalainen ay-liike osallistui Suomen kansantalouden talkoisiin, joilla yritettiin pelastaa sekä työllisyyttä että kansantaloutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkansaajat ovat suostuneet kahdella ajallisesti pitkällä sopimuskierroksella alentamaan reaalipalkkojaan, koska kaikilla sopimusaloilla neuvoteltiin hyvin pienistä palkankorotuksista. Taustalla olivat kaikilla aloilla pyörivät yt-neuvottelut ja työttömyyden kasvu. Reaalipalkkojen alentamisen vaikutusta yt-neuvotteluiden ja irtisanomisten määrään on kuitenkin mahdotonta arvioida. Toimintakaudella vahvistui liiton pitkäaikainen näkemys siitä, että jossakin sopivassa vaiheessa on aloitettava keskustelut työantajien kanssa yhdestä laajasta kaikkea journalistista työtä käsittävästä työehtosopimuksesta. Tämä työ käynnistyi eri tavoin monilla sopimusaloilla. Lehdistö jäi monesta syystä tuporatkaisujen ulkopuolelle molemmilla kierroksilla. Ensin muihin liittoihin verrattuna lehdistö kulki ajallisesti omia polkujaan, joten vuonna 2011 ei ollut edellytyksiä sitoa lehdistöä myöhemmin syntyneeseen raamisopimukseen. Neuvotteluissa keskityttiin hyvin pitkälle tekstikysymyksiin, niinpä neuvottelupöytäkirjasta tuli aiempiin verrattuna hyvin pitkä. Sopimus hyväksyttiin yksimielisesti valtuustossa. Vuonna 2013 lehdistössä ajauduttiin työtaistelu-uhkaan. SJL jätti rajatun lakkovaroituksen, minkä jälkeen VKL ilmoitti kaikkia jäsenyrityksiään koskevasta työsulusta. Tämä johtui työnantajien vaatimuksesta leikata sopimukseen kuuluvaa kuudetta lomaviikkoa. Asia oli neuvotteluissa esillä sovittelijan toimistossakin viimeisiin päiviin asti. Lopulta lomaviikon poisto saatiin torjutuksi, ja valtuusto hyväksyi lopulta vain hyvin matalat palkankorotukset muutama tunti ennen lakon alkamista. Neuvotteluiden aikana ja sopimusta käsiteltäessä kävi erittäin selväksi, mikä merkitys kuudennella lomaviikolla jäsenille on neuvottelut ajoittuivat taas eri aikaan kuin muissa ammattiliitoissa. Tällä kertaa lehdistössä neuvottelut käytiin hyvin asiallisesti välttäen edellisen kierroksen jyrkkää vastakkainasettelua. Esillä oli jälleen kuudes lomaviikko, jonka poisto torjuttiin nyt toiseen kertaan. Lehdistön sopimus ulottuu vuoden 2016 loppupuolelle asti, ja sen palkkoja korottava vaikutus on hivenen korkeampi kuin syksyn 2013 syntyneen työllisyys- ja kasvusopimuksen korotusvaikutus on. Keskeistä on sopimuksen soveltamisalan laajennus. Tämä taas johti liiton sisällä tulevaisuuskeskusteluun ja erillisen tulevaisuusvaliokunnan perustamiseen. Valiokunta hahmottelee lehdistön tulevaa työehtopolitiikkaa ja viestintäpoliittista vaikuttamista. 3

4 Kustannustoimittajien sopimus syntyi raamisopimuksen paineissa syksyllä Myöskään syksyllä 2013 ei ollut mahdollisuuksia irtaantua työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sopimuskauden aikana kehitettiin kustannustoimittajien henkilökohtaisen palkanosan kriteeristöjä yritystasolla, mutta konkreettisiin lopputuloksiin päästiin hyvin harvoissa taloissa. Kustannustoimittajien työn digitaalisoituminen aiheutti kovia paineita palkkausjärjestelmään. Yleisradion työehtotoimintaan vaikuttivat ratkaisevasti Ylen rahoituksen jatkuvat epäselvyydet. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen syksyllä 2011 syntynyt veroihin perustuva ratkaisu antoi mahdollisuuksia miettiä työehtotoimintaa itsenäiseltä pohjalta. Vuonna 2011 mentiin täysin raamiratkaisun mukaisesti, koska rahoitus oli neuvoteltaessa auki. Myös 2013 neuvotteluissa Yle oli ahtaassa raossa. Työnantajan mielestä Yle ei voi verorahoin rahoitettavana yhtiönä poiketa yleisistä linjoista. Liiton liikkumavara oli siis erityisen ahdas koko toimintakauden ajan. Vuoden 2014 lopussa aloitetut massiiviset ytneuvottelut selvästi osoittavat, että Yle seurailee työmarkkinoiden yleistä kehitystä. Sama koskee myös Yhtyneet-sopimusta, joka kattaa Ylen freetyön ehdot. MTV oli taas kerran liiton työmarkkinoiden koelaboratorio. Vuonna 2011 pienellä rutistuksella pystyttiin ylittämään raamisopimuksen tasot. MTV:n osalta keskeistä on kuitenkin, että vuokratyön kaltaiset uudet työsuhteen muodot olivat jatkuvana riesana koko toimintakauden. MTV oli sopimusratkaisuissa yleiseen työmarkkinalinjaan kytkyssä. Lisäksi toimintakauden lopulla 2014 MTV toteutti merkittävän yritysjärjestelyn. Se möi lähetysyksikkönsä Ericssonille ja ulkoisti liiton jäsenten töitä muualle. Käännöstyöt ulkoistettiin jo aiemmin kokonaan, mikä johti liiton aloitteesta neuvotteluihin käännöstoimistoja koskevasta työehtosopimuksesta. Neuvottelut ovat edelleen kesken. MTV:n aloitteesta toimintakaudella ryhdyttiin virittelemään keskusteluja Ylen ja MTV:n työehtosopimusten yhdistämisestä. Varsinaiset neuvottelut aloitettiin vuonna Vuonna 2013 MTV työnantajana vaihtoi Paltasta (Yle:n työnantajaliitto) Viestinnän Keskusliittoon. Pienemmistä sopimusaloista kannattaa mainita elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöissä aloitettu kehitystyö, jota ei ole tätä kirjoitettaessa vielä saatettu loppuun. Liiton aloitteesta otettiin yhteyttä audiovisuaalisen alan tuottajienyhdistykseen SATU ry:hyn. Tarkoituksena on saada aikaan tuotantoyhtiöiden kanssa sellainen työehtosopimus, johon yhtiöt voisivat sitoutua. Tällä hetkellä vain yksi tuotantoyhtiö on sitoutunut yhdessä Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden kanssa solmittuun työehtosopimukseen. Neuvotteluja jatketaan edelleen. Edunvalvonnan onnistumista voidaan mitata monella tavalla. Yksi tapa on tarkastella ansiokehitystä eri sopimusaloilla. Tällaisissa tilastotulkinnoissa pitää kuitenkin aina ymmärtää tilastojen taustat. Käytössä on kaksi erilaista tilastoa, graafisen teollisuuden ansiotilasto, joka kerätään vuosittain lokakuussa maksetuista palkoista. Toinen tilasto on liiton tekemä jäsenille osoitettu kyselytutkimus, joka tehdään kahden vuoden välein huhtikuun palkoista. Koska keräystapa on erilainen, näitä kahta tilastoa ei voi verrata keskenään, vaan pitää katsoa kutakin tilastoa verrattuna edelliseen samanlaiseen tutkimukseen. Liitolla on myös käytössä yksityiskohtaiset tiedot Yleisradion palkoista ja ansioista. 4

5 Tilastosta näkyy selvästi lehdistössä läpikäyty rakennemuutos. Käytännössä tämä on tarkoittanut yritysten palkkahaitarin yläpään poistumista joko eläkkeelle tai irtisanotuksi. Tästä syystä lehdistön tilastoissa näkyvä ansiokehitys on pienempää kuin sopimuksilla sovitut sopimuskorotukset. Sama näkyy myös MTV:ssä. Yleisradiossa taas näkyy yhtiön omaksuma aktiivisempi palkkapolitiikka, joka on liu uttanut palkkoja paljon ylöspäin sopimuskorotuksia enemmän. Myös kustannusaloilla on ollut jonkin verran palkkaliukumaa, mikä on ollut liiton pitkäaikainen tavoitekin. Tilaston tulkinta saa tukea myös Viestinnän keskusliiton palkkatutkimuksista. Aineisto kootaan kunkin vuoden lokakuussa maksetuista palkoista. Se on siis huomattavasti kattavampi kuin liiton kyselytutkimus, mutta tulos on samansuuntainen. Lehdistön keskiarvoansiot ovat nousseet vuosien aikana kuusi prosenttia. Vuoden 2014 tilasto valmistuu vasta ensi vuoden keväällä, joten tästä luvusta puuttuu kevään 2014 palkankorotus. Liitolla on käytössään myös Yleisradion tilastot, joiden mukaan keskiarvoansiot ovat nousseet samana aikana 15,7 prosenttia. Yritystasolla edunvalvonta oli pakko keskittää hyvin laajasti yt-neuvottelujen käymiseen ja niiden jälkihoitoon. Mutta oli paljon muutakin. Erityisen paljon luottamusmiehiä työllistivät sopimuksiin lisätyt yrityskohtaiset palkankorotuserät. Luottamusmiesten suhtautuminen eriin oli hyvin kaksijakoista. Suurin piirtein puolet neuvotteluja käyneistä torjuivat tyystin yrityserät, toinen puoli taas piti niitä joko ihan hyvinä tai sitten sellaisina, joiden kanssa 5

6 pystyttiin elämään. Myös lopputuloksissa oli isoja eroja. Joissakin yrityksissä ei päästy sopuun erän jakotavoista, toisaalla myös päästiin jopa lihottamaan erää. Yrityserän jaosta tehtiin jokaisella sopimuskierroksella kaikilla sopimusaloilla analyysit. Yt-neuvottelujen yhteydessä tapahtui myös joitakin ulosmarsseja. Näiden johdosta VKL ilmoitti, että absoluuttisen työrauhan vallitessa Journalistiliitolle kuului myös tiukennettu valvontavelvollisuus. Käytännössä tällainen tulkinta tarkoitti raskaita jälkiseuraamuksia eli isoja sakkoja. Liitto vei tulkinnan Työtuomioistuimeen ja voitti tapauksen vuonna Tämä oli merkittävä periaatteellinen voitto. Liitto voitti myös eräitä periaatteellisesti merkittäviä oikeustapauksia, jotka liittyivät yt-neuvotteluihin. Toimintakauden aikana saatiin päätökseen Etelä-Suomen Sanomien irtisanomisten yhteydessä tapahtuneet ikään perustuvat irtisanomistapaukset. Ne liitto voitti. Toimintakauden päättyessä on yhä kesken merkittävä tapaus, joka tulee linjaamaan liiton ja myös muiden liittojen vastaavia tapauksia. Kyse on työehtosopimusten soveltamisesta. Opiskelijalehti Aviisin osalta hovioikeus on todennut, että lehteen ei tarvitse soveltaa lehdistön työehtosopimusta, koska lehden julkaisijan päätoimiala ei ole lehden julkaiseminen. Liitto sai lopulta vuonna 2014 valitusoikeuden Korkeimpaan oikeuteen, joka viime kädessä ratkaisee tämän juridisen mutta periaatteellisesti erittäin tärkeän kysymyksen. Yhteiskuntavaikuttaminen Vuoden 2008 ylimääräisen liittokokouksen päätösten mukaisesti Journalistiliitossa on vahvistettu yhteiskunnallista vaikuttamista. Tämä tarkoittaa yhteydenpitoa poliitikkoihin, virkamiehiin ja keskusjärjestöihin sekä muihin Journalistiliiton toiminta-alueen toimijoihin. Kauden aikana oli kolme selkeää painopistettä. Itsensä työllistävien asemaa erityisesti sosiaaliturvassa ja toisaalta myös itsensä työllistäjien juridista asemaa yritettiin parantaa useissa eri työryhmissä, esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön alaisessa trendiryhmässä. Koko vaalikauden kestänyt puristus tuotti lukuisia selvityksiä, mutta vain niukasti parannuksia. Toinen keskeinen asia oli liiton ja muiden tekijäjärjestöjen yhteinen tavoite tekijänoikeuslain muuttamisesta niin, että lakimuutoksella taattaisiin tekijälle teoksen luovuttamisesta kohtuullinen korvaus. Asiasta saatiin hallitusohjelmaan maininta, mutta työnantajien ja teollisuuden vahva vastalobbaus viivästytti hanketta niin, että lakimuutos saatiin eduskuntaan vasta vuoden 2014 loppupuolella. Lakimuutoksen käsittely on tätä kirjoitettaessa kesken eduskunnassa. Kolmas kokonaisuus liittyi lehtitilausten arvonlisäveroon, joka ideoitiin hallitusohjelmaneuvotteluissa vuonna Asiasta tehtiin poliittinen päätös sen jälkeen, kun SDP kieltäytyi neuvotteluissa yleisen arvonlisäveron nostosta. Lehtitilausten osalta päätös tehtiin vailla arviota työllisyysvaikutuksista. Liitto teki yhteistyötä Viestinnän Keskusliiton ja muiden graafisen teollisuuden ammattiliittojen kanssa. Kaikki alan toimijat olivat hanketta vastaan, ja kanta kerrottiin hyvin selkeästi työllisyysvaikutuksineen päättäjille. Poliittinen päätös kuitenkin piti eduskunnassa. Muutos toteutettiin ensin 9 prosentin verona, mutta veroa nostettiin vuotta myöhemmin yhdellä prosenttiyksiköllä. Digitaalisten tilausten 6

7 arvonlisäveroa, joka on 24 prosenttia, ei kuitenkaan samalla alennettu. Arvonlisäveroa käytettiin yt-perusteena lähes kaikissa vuoden 2011 aikana kiihtyneissä yt-neuvotteluissa. Osittain kyse oli varmastikin tekosyystä, mutta yhtä varmasti myös monissa tapauksissa oikeasta perusteesta aloittaa yt-neuvottelut. Toimintakauden aikana käytiin kaikkiaan xxxx erillistä yt-neuvottelua. Arvonlisäverosta ja printtiteollisuutta koettelevan suhdannekriisin takia liikenne- ja viestintäministeriö perusti Lehtiasiain neuvottelukunnan, jonka työhön Journalistiliitto kutsuttiin mukaan. Neuvottelukunta laati vuonna 2013 lehdistön tulevaisuudesta laajan raportin, jossa ehdotettiin liiton aloitteesta erillistä 30 miljoonan euron tukea kaupalliselle medialle. Yhden miehen selvitysryhmä, raportoija Tuomas Harpf ehdotti 30 miljoonan sisältöihin suunnattavaa erillistukea. Hallitus muutti sen kehysriihessään 30 miljoonan euron innovaatiotueksi, jota jaetaan Tekesin kautta ensimmäisen kerran vuonna 2015 kaikkiaan 20 miljoonaa ja seuraavana vuonna 10 miljoonaa. Tämä ei ketään pelasta, mutta oletettavasti kiihdyttää mediayrityksiä investoimaan enemmän varsinkin digitaaliseen tuotantoon ja sisältöihin. EU-määräysten mukaan tällaiset hankkeet edellyttävät yrityksiltä myös omarahoitusta. Yleisradion rahoitus ratkaistiin vuoden 2011 lopulla. Liitto ei kannattanut veromallia, johon lopulta päädyttiin. Uusi veromalli tuli voimaan 2013, mutta malliin päätetty indeksikorotus jäädytettiin vuoden 2013 lopulla. Vuonna 2014 Yle käytti tätä perusteena massiivisiin ytneuvotteluihin, joiden lopputuloksena päädyttiin lopulta 74 ihmisen irtisanomiseen ja 160 tehtävän lakkauttamiseen. Liitto vaikutti voimakkaasti alan koulutuksen aloituspaikkojen vähentämiseksi. Alan työpaikkoja on edelleen tarjolla liian vähän kaikille opiskelijoille, ja toimintakauden aikana tehtiinkin ensimmäiset päätökset aloituspaikoista. Niitä on kuitenkin edelleen liikaa. Liitto antoi toimintakauden aikana lukuisia lausuntoja viestintäpolitiikasta ja tekijänoikeudesta. Lisäksi toimintasarkaan kuuluivat myös kyberturvallisuus, mainonnan rajoitukset ja esitutkintalakiin kaavaillut muutokset. Liiton toimistossa aloitettiin systemaattinen seuranta vaikuttajatapaamisista ja yritysjohtajien tapaamisista. Tästä on ollut suurta apua suunniteltaessa tulevaa yhteiskuntavaikuttamista. Järjestötoiminta Yt-neuvottelut ja irtisanomiset vaikuttivat myös järjestötoimintaan. Lähes koko toimintakauden liitossa pohdittiin jäsenrajoja. Pohdinta johti vuonna 2014 rajojen lievään avaamiseen, josta on jo kerrottu aiemmin. Heti toimintakauden alussa tehtiin Järjestökuvatutkimus. Yt-neuvottelut näkyivät tuloksissakin, erityisen paljon kiitosta sai liiton työehtoyksikön antama neuvonta hankalien neuvotteluiden aikana ja niiden jälkeen. 7

8 Liiton koulutustoiminta saavutti toimintavuosien aikana satoja Journalistiliiton jäseniä. Erityispainopiste-alueita olivat luottamusmiehet, freelancerit, opiskelijat ja myös ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvat jäsenet, joille suunnattu seminaari vakiintui toimintakauden aikana. Pressikortti uusittiin vuoden 2013 alussa. Journalistin ilmestymiskertoja vähennettiin, ja käyttöön otettiin eläkeläisten tilausmaksu, mikä aiheutti runsaasti palautetta. Muista toimintakauden erillishankkeista pitää mainita opiskelijoihin suuntautunut nuorisoprojekti, jonka aikana selviteltiin mm. harjoittelijatilannetta. Ilmainen, tavallista työvoimaa korvannut ilmainen harjoittelu kävi siitä hyvin ilmi. vaikein tilanne tässä mielessä oli ammattikorkeakouluissa opiskelevien osalta. Liitto tapasi projektin johdosta opetusministeri Jukka Gustafssonin, jolle kerrottiin tästä työmarkkinahäiriöstä. Harjoittelukäytäntöjä ei kuitenkaan muutettu. Liiton historiahanke nytkähti ratkaisevasti eteenpäin sen jälkeen, kun liitto palkkasi kaksi historiantutkijaa (Tiina Huokuna, Pirkko Leino-Kaukiainen) kirjoittajiksi. Käsikirjoitusten on tarkoitus valmistua vuoden 2015 lopulla. Liiton kansainvälistä toimintaa hallitsi pohjoismainen yhteistyö. Erityistä huolta aiheutti kansainvälisen journalistijärjestön IFJ:n sisäinen sekavuus. Sen seurauksena järjestö polarisoitui rikkaisiin länsimaihin ja köyhiin kehitysmaihin. Itä-Euroopan liittojen tilanne oli myös hyvin hankala, ja vakiintuneitten työmarkkinajärjestelmien maiden ja vakiintumattomimpien maiden erot vain kasvoivat. IFJ:n riitely johti vakaviin keskusteluihin järjestössä, ja esimerkiksi Dublinin liittokokous päättyi saksalaisten ja kanadalaisten ulosmarsseihin. Liiton toimistossa jatkui nuorennusleikkaus. Eläkkeelle jäivät toimintakauden aikana talouspäällikkö Marjut Mikkonen, koulutusasiamies Jarmo Häkkinen, tiedottaja Pekka Vehviläinen, keskuksenhoitaja Kaarina Riekkinen ja tes-asiamies Erkki Kupari. Vuonna 2014 tehtiin merkittävä uusrekrytointi, kun liittoon palkattiin kokoaikainen tiedottaja Jaakko Kilpeläinen. 8