Merenkävijät ry. Vuosikirja 2016 No 69

Transkriptio

1 Merenkävijät ry. Vuosikirja 2016 No 69 Kommodorin tervehdys 4-5 Kaikkien tietoon 6-8 Toimintakalenteri ja Särkän yhteysveneen aikataulu 9 Tukea seuran kilpapurjehtijoille 46 Ovi uuteen maailmaan Jaakko Okkonen in memoriam 49 Heikki Kuitunen in memoriam Merenkävijäin hallitus esittäytyy Purjehduksen urheilu Katsastusasiaa 12 Onko 80 vuotta paljon vai vähän? Särkän sauna 13 Nostoja ja laskuja 60 Kuva: Pentti Ella Toimikunnat, tilintarkastajat ja toimihenkilöt Vahvistetut maksut Merenkävijät ry:n vanhat säännöt Merenkävijät ry:n säännöt Särkän sataman ohjeet Merenkävijäin lippuohje Purjehdus- ja ansiomerkit sekä seuran sisäiset kiertopalkinnot 36 Merenkävijäin tukikohdat Majasaarten järjestyssäännöt 42 Matoa koukkuun! Meriselitys eräästä projektista 63 Halot pinoon! Toimintakertomus Tase Tuloslaskelma Jäsenrekisteri Venerekisteri Tärkeitä puhelinnumeroita ja mittamuunnoksia 102 Merenkävijöiden koulutus- ja junioritoiminta Kuva: Johanna Vuorinen Etukannen kuva: Markus Levlin Takakannen kuva: Kari Järvinen Merenkävijät ry. Puistokatu 3 C, Helsinki, Puh Sähköposti: toimisto@merenkavijat.fi Kotisivu: Toimisto, toiminnanjohtaja puh Telakkamestari puh Ravintola Särkänlinna puh Yhteysvene puh Taitto: Anneli Rajala Painopaikka: Ajanpaino Oy ISSN

2 Kommodorin tervehdys Hyvää alkavaa uutta purjehduskautta! Toivon koko sydämestäni, että ensi kesänä tuuli olisi lämpöisempi ja Merenkävijöitä kohtaavat tapahtumat vähemmän dramaattisia kuin viime kautena. Elämme murroksen aikaa niin arkena kuin seuratoiminnassammekin. Meidän pitää toimia halvemmalla, tehdä investointeja tulevaan ja saada uusia tulonlähteitä samaan aikaan, kun Suomi on taloudellisessa taantumassa. Viime kautena luimme Merenkävijöiden hallituksessa niin omia sääntöjämme kuin useammankin alan lakipykäliä. Havaitsimme heti alkuvuonna 2015 säännöissämme merkittäviä puutteita samalla, kun totesimme, että olisi hyvä saada kirjanpitovuosi samaksi kuin kalenterivuosi. Hallituksen ehdotusta uusiksi seuran säännöiksi hiottiinkin sitten seuran yhteisissä kokouksissa useammankin kerran ja hyväksyttiin lopullisesti joulukuun 2015 vuosikokouksessa. Uudet säännöt tulevat voimaan heti, kun Patentti- ja Rekisterihallitus on ne hyväksynyt oletettavasti keväällä Tämä vuoksi olemme julkaiseet tässä vuosikirjassa poikkeuksellisesti sekä vanhat että uudet säännöt. Toteutimme viime vuonna merkittävän hallintouudistuksen ja siirsimme jäsenrekisterimme Membraan, jotta voimme toteuttaa yhdistyslain mukaisen velvoitteemme ja ajaa seuramme etuja, lähettää jäsenillemme seuramme jäsen- ja muita laskuja. Toiminnanjohtajamme teki tässä hallituksen toimeksiannosta ison työn, jonka tuloksena saamme vihdoin toteutettua 2016 kaudesta alkaen modernin laskutuskäytännön: jäsenmaksut, laituripaikkamaksut ja kurssimaksut maksetaan ennen kuin ko. asiaa aletaan käyttää. Maksamattomat laskut myös karhutaan, koska meillä kenelläkään ei ole varaa ylläpitää vapaamatkustajia. Merenkävijät kokivat viime kaudella isoja inhimillisiä menetyksiä, kun joukostamme poistui hallituksemme jäsen ja satamakapteenimme Heikki Kuitunen sekä entinen kommodorimme Jaakko Okkonen. Heikin kanssa olimme juuri aloittaneet ison urakan koskien Särkän turvallisuusasioiden parantamista. Jatkoimme suunnitelman täytäntöönpanoa syksyllä ja aloitimme muun muassa käytännön, jossa Särkällä telakoivien veneiden omistajien kanssa pidetään keväisin ja syksyisin telakkapalaverit, jossa käsitellään tulevat veneiden laskut ja nostot ja niihin liittyvät asiat. Viime syksynä lähes kaikkien venepukkien jalaksiin asennettiin kitkaa pienentävät muoviliuskat. Särkän laitureiden sähköt uusittiin. Kauden loputtua ilmeisen monelle venerekisterissämme venettään pitävälle merenkävijälle, joka ei ollut osallistunut menneen kauden aikana kaksiin talkoisiin, tuli yllätyksenä 2015 kaudelta talkoomaksu. Tekemättömien talkoiden maksu on ollut vuosikymmeniä hinnastossamme, mutta ilmeisesti sitä ei ole koskaan aikaisemmin pistetty maksuun. Tässäkin kohtaa en voi hallituksen puheenjohtajana kuin viitata yhdistyslakiin hallituksen velvoitteista ja todeta, että meidän tulee toiminnallamme varmistaa, että sääntömme ovat samat kaikille ja niitä myös noudatetaan. Nyt alkavaan kauteen olemme uudistaneet talkoovelvoitteita koskevan toimintamallin meille kaikille mukavammaksi siitä lisää toisaalla tässä vuosikirjassa. Meillä oli viime vuonna paljon kursseja purjehduksesta kiinnostuneille aikuisille ja nuorille, koulutimme omia jäseniämme ensiaputaidoista veneen sähköjärjestelmiin ja järjestimme kaikki perinteiset Merenkävijöiden tapahtumat saaritukikohdissamme ja Särkällä. Talkoisiimme, lipunnostoon, kauden päättäjäisten lipunlaskujuhlaan ja seuran kokouksiin osallistui ennätysmäärä merenkävijöitä. Kiitos teille kaikille! Kaiken tämän seurauksena saimme viime vuonna ennätykselliset 50 uutta Merenkävijää, joista suurin osa aikuisia, jotka suunnittelevat ensimmäisen veneensä ostoa. Toivotan kaikki uudet jäsenet tervetulleiksi Merenkävijöhin! Viime kautena seuramme teki edelleen tappiota, mutta ei niin paljon kuin edellisenä vuotena. Suurin menoerä oli vuoden 2014 telakkamestarin erottamisesta aiheutuneet kulut, jotka näkyivät kirjanpidossamme vielä 2015 aikana. Toinen budjetoimaton menoerä oli Särkän yhteysaluksiin Trafin vaatimuksen mukaisesti tehty navigointilaitteiden asennus - Trafi muutti yllättäen juuri ennen kauden alkua tulkintaansa Särkän yhteysaluksien luokituksesta. Merkittäviin investointeihin ei ole ollut siis vielä varaa. Viime vuosi meni siivotessa. Odottelemme myös Särkän sopimusneuvottelujen tuloksia, jotka loppuvat syyskuun lopulla tänä vuonna. Silloin selviää, millä ehdoilla voimme jatkaa Särkällä lokakuusta 2017 ja kannattaako meidän alkaa investoida vai ei. Nostimme jäsenmaksujamme ensimmäisen kerran sitten neljääntoista vuoteen! Teimme sen hyvin maltillisesti, kuten muutamien muidenkin hintojen nostot, jotka löydät jäljempää tästä vuosikirjasta. Olemme silti edelleen yksi edullisimmista pääkaupunkiseudun seuroista. Olemme rakentamassa yhä terveempää, toimivampaa ja haluttavaa purjehdusurheilu seuraa. Sellaista, mikä toimii läpinäkyvästi, on kiinni tässä päivässä, jossa puhutaan asioista ja tehdään meitä kaikkia kiinnostavia asioita yhdessä. Sellaisen seuran talkoissakin on mukavaa ja tekemisen meininki. Niin kauan, kun olemme yhdistys emmekä palveluita tarjoava marina, meidän jokaisen osaamista tarvitaan. Siksi olemme laajentaneet jo aiemmin mainitsemaani tulkintaa talkoista. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat ohjelmoivat jäsenemme, jotka parhaillaan koodaavat meille uutta verkkosivua ja sen toiminnallisuutta, kaksi juristijäsentämme jotka auttavat meitä Särkän sopimusneuvotteluissa sekä henkilö, joka juuri siivosi varastomme, jotta voimme luopua siitä ja siten pienentää kulujamme. Hallituksessa ja toimikunnissa on valmisteltu talven aikana useita tapahtumia niin jäsenillemme kuin purjehduksesta kiinnostuneille. Tutustu siis Merenkävijöiden tapahtumakalenteriin hyvissä ajoin ennen kauden alkua ja laita päiviä kalenteriisi, niin muistat kääntää keulan sinne, missä tapahtuu. Aurinkoista kesää ja menestyksellistä purjehduskautta! Merja Vane-Tempest Kommodori s/y Babariina 4 5

3 Kaikkien tietoon kaudelle 2016 Muutoksia kaudelle 2016 Telakkamestarin tehtäviä hoitaa Särkällä Mikko Kokko, joka on aiemmin hoitanut telakka-apulaisen tehtäviä saarella. Seuran toimisto on mahdollisuuksien mukaan purjehduskaudella Särkällä ja löytyy ns. telakkamestarin mökistä. Särkän yhteystiedot ovat puh (toimisto/telakkamestari), (yhteysvene) sekä sähköpostiosoitteet: Kaudella 2016 talkoovelvollisuus koskee niiden alus- tai viirialusrekisterissä olevien veneiden omistajia, joilla on laituri-, poiju- tai telakointipaikka Särkällä tai jotka ovat lunastaneet saaritarran. Jokainen tällaisen veneen omistaja tai hänen edustajansa on velvoitettu osallistumaan veneilykauden aikana kaksiin seuran talkoisiin. Mikäli talkoisiin osallistuu samasta veneestä useampi kuin yksi Merenkävijöiden jäsen tai tämän vieras, saa vene hyväkseen kaksi talkoosuoritusta. Veneilykaudella järjestetään useita talkoita Särkällä ja majasaarissa. Tämän lisäksi talkoosuorituksen voi saada tekemällä ns. täsmätalkoita. Seura tiedottaa erillistalkoista sähköpostitiedotteissa sekä seuran Facebook-sivuilla. Yhteystiedot ja tiedottaminen Olemme siirtyneet tiedottamisessa digiaikaan. Pyrimme tiedottamaan asioista mahdollisimman reaaliaikaisesti Merenkävijöiden sivuilla ja Facebookissa Lähetämme jäsentiedotteen sähköpostitse noin kerran kuukaudessa. Paperitiedotteita lähetämme vain poikkeustapauksissa. Ilmoita muuttuneet yhteystietosi sekä muutokset venerekisteriin seuran toimistoon. Sähköpostiosoite on välttämätön tiedotteiden vastaanottamiseksi ja matkapuhelinnumero tarvitaan etenkin jäseniltä, joiden veneellä on telakointi- tai laituripaikka Särkällä. Liikenne Särkälle Liikenteen aikatauluja on muutettu kaudelle Mahdollisista muutoksista aikatauluihin tiedotetaan seuran verkkosivuilla www. merenkavijat.fi. Jäsen, joka on maksanut kaikki hänelle kuuluvat maksut, voi noutaa Särkän yhteysveneen kausikortin yhteysveneestä. Kausikortti on voimassa koko liikennöintikauden. Mikäli sinulla ei ole korttia mukanasi, joudut maksamaan kertamaksun. Kausikortilla kulkevilla junioreilla on oikeus tuoda mukanaan ilmaiseksi kolme juniori-ikäistä ystävää. Alle 12-vuotiaat seuran juniorijäsenet kuljetetaan ilmaiseksi. Ravintola Särkänlinnan palvelut Vuonna 2016 ravintolan palveluista vastaa Royal Ravintolat Oy. Ravintolapäällikkönä toimii Vilho Varjonen ja keittiömestarina Toni Liukkonen. Ravintola on auki vappuna ja äitienpäivänä, jonka jälkeen ravintola on avoinna maanantaista lauantaihin ajalla ja Ravintola tarjoaa seuran jäsenille edullista, säännöllisesti vaihtuvaa Merenkävijätmenua. Kulloinkin voimassa oleva ruokalista on nähtävissä yhteysveneessä, ravintolassa sekä verkko-osoitteessa Jäsenet ovat oikeutettuja myös edullisiin sopimushintoihin ruokajuomista, sekä 20 %:n alennukseen normaalihintaisista ruoka-annoksista. Alennus annetaan enintään 10 hengen seurueelle. Edun saa näyttämällä yhteysveneen kausikorttia. Ravintolalla on anniskeluoikeudet yläsalissa, Piper-salissa sekä linnanpihalla, joten omien alkoholijuomien nauttiminen näissä tiloissa ei ole sallittua. Mikäli jäsen haluaa järjestää omia tilaisuuksia ravintolassa ja nauttia mahdollisista alennuksista hinnoittelussa, tulee hänen ottaa etukäteen yhteyttä toimistoon. Paras palaute ravintolalle on aina välitön kehu tai haukut. Myös seuran hallitus sekä toimihenkilöt ovat kiinnostuneita positiivisista ja negatiivisista havainnoista, jotta voimme ottaa asioita esille tapaamisissa ravintolan edustajien kanssa. Venepaikat ja telakointi Särkällä Kaudella 2015 käytössä olleet venepaikat siirtyvät automaattisesti kaudelle 2016 ellei jäsen muuta ilmoita. Laituri-, poiju- ja telakointipaikat jakaa telakkamestari yhteistyössä toimiston kanssa. Venepaikat on lisätty seuran uuteen jäsenrekisteriohjelmaan ja mahdollisimman ajantasainen lista venepaikoista yhteystietoineen on luettavissa vartiointikansiossa, Särkän alavajassa. Luettelo venepaikoista ilman yhteystietoja on nähtävissä verkko-osoitteessa fi/laituripaikat. Mikäli Särkällä oleva laituri- tai poijupaikkasi on kesällä pitemmän ajan vapaana, ilmoita asiasta telakkamestarille tai toimistoon. Särkällä joudutaan järjestelemään laituripaikkoja ainakin järjestettävien Teleregatan ja Gulf of Finland Race:n yhteydessä. Mikäli veneesi on tuolloin Särkällä laituripaikalla, ota yhteyttä telakkamestariin tai toimistoon. Ilmoita hyvissä ajoin telakkamestarille halukkuudestasi telakoida Särkällä, kuitenkin viimeistään elokuun alkuun mennessä. Tähän mennessä ilmoituksen tehneillä, edellisenä kautena Särkällä telakoituneilla veneillä on etuoikeus telakointipaikkaan. Tämän jälkeen telakointipaikat jaetaan telakkamestarin harkinnan mukaan. Seuran telakointialueella talvehtivan veneen maston voi säilyttää Särkän mastotelineissä. Muualla telakoivan veneen maston säilytyksestä on sovittava telakkamestarin kanssa. Särkällä säilytettävään mastoon on merkittävä veneen ja omistajan nimi. Turvallisuus Tutustu Särkän ja majasaarten sääntöihin ja turvallisuusohjeisiin. Ohjeet on laadittu yhteisen turvallisuuden ja viihtyvyyden aikaansaamiseksi. Ajantasaiset ohjeet ja säännöt löytyvät saarikansioista, Särkän vartiointikansioista sekä osoitteesta Vartiointi Särkällä Vartiointivelvollisuus koskee kaikkien Särkällä pidettävien myös kesätelakoitujen veneiden omistajia, pois lukien kevytveneet sekä juniorijäsenet. Vartiovuoroja on kaksi. Jos et itse kykene hoitamaan velvoitettasi, hanki tilallesi sijainen. Vartiointivelvollisuuden laiminlyömisestä peritään kaksinkertainen vartiointimaksu (340 ). Vartiointikausi alkaa 1.5. ja päättyy Vartiovuoro alkaa klo ja päättyy seuraavana aamuna klo Vartija ilmoittautuu veneenkuljettajalle tullessaan vartioon. Vartiointitupana toimii Särkän alavaja, josta löydät yksityiskohtaiset vartiointiohjeet. Tarvittaessa kysy apua veneenkuljettajalta. Toimisto lähettää veneenomistajille sähköpostitse ohjeet vartiovuorojen varaamiseksi. Vartiovuorot on varattava 1.5. mennessä. Jäljellä olevat vartiovuorot arvotaan niiden vartiointivelvollisten kesken, jotka eivät ole vuoroaan varanneet tai maksaneet 170 euron vartiointikorvausta. Jos et kykene hoitamaan vartiointivuoroasi, etkä löydä tilallesi sijaista, ilmoita asiasta toimistoon tai telakkamestarille. Hoitamatta jäävästä vartiointivuorosta peritään kaksinkertainen vartiointikorvaus. Veneiden katsastus Jokaisen seuran alusrekisteriin kuuluvan veneen tulee olla katsastettu, sillä alusrekisteri-, venepaikka- ja telakointimaksut peritään katsastamattomista veneistä kaksinkertaisi- 6 7

4 na. Vain katsastettu vene saa purjehtia Merenkävijöiden lipun alla ja kiinnittyä seuramme saariin. Katsastus on suoritettava kesäkuun loppuun mennessä. Särkän katsastuspäivät löydät toimintakalenterista. Mikäli katsastat veneesi muun kuin seuran katsastusmiehen toimesta, on sinun huolehdittava katsastustiedon toimittamisesta seuran toimistoon kesäkuun loppuun mennessä. Viirialusrekisteriin kuuluvan veneen omistaja ei ole velvollinen ilmoittamaan katsastuksesta seuran toimistoon. Veneen tulee kuitenkin olla katsastettu, mikäli se kiinnittyy seuran saariin. 148x105-puolisivu PAINO.pdf Toimintakalenteri Veneiden katsastukset Särkällä maanantaisin klo Huhtikuu la Juniorikauden avaustapahtuma / Meriturva, Lohja to klo 8.30 Yhteysveneliikenne Särkälle alkaa to klo Särkän kevättalkoot to klo Lipunnosto ja seuran kevätkokous Toukokuu su 1.5. Vappulounas Ravintola Särkänlinnassa ke kauden avaus + talkoot la Sulkaniemen kevättalkoot to klo Särkän talkoot ma Liikenteen kesäaikataulu käyttöön ma klo Sammutinten tarkastus Särkällä la Granlandetin kevättalkoot Kesäkuu la 4.6. su 5.6. Granlandetin 606-regatta la Saaritukikohtien avoimet ovet Heinäkuu la 2.7. Helsinki Regatta la 2.7. Stenskärin talkoot su 3.7. su Ravintola Särkänlinna suljettu la Rapuseiluu Elokuu ma 1.8. pe 5.8. Juniorileiri Sulkaniemessä la 6.8. Mato + onki Sulkaniemessä la Aarresaari Granlandetissa la Saaritukikohtien avoimet ovet Syyskuu pe 9.9. Teleregatta Särkällä la su Gulf of Finland Race Särkällä la Sulkaniemen halkotalkoot to klo Särkän syystalkoot la klo Lipunlasku ja illanvietto Loka-, marras- ja joulukuu ma Liikenteen talviaikataulu la klo Särkän talvitalkoot su Liikenne Särkälle päättyy klo Seuran syyskokous Klubi-illat pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona Centralissa klo 18 ja kesällä 606- harjoituksina Särkällä. Seniori-illat kuukauden toisena tiistaina Suomalaisella Klubilla tai Särkällä klo 18. Särkän yhteysveneen aikataulu Ullanlinna Harakka Särkkä-Ullanlinna Kutsu vene nostamalla merkkiviitta laiturilla ylös myös silloin kun vene on laiturissa! Aikataulu ma-su minuutin välein minuutin välein min. välein Lippujen hinnat: Särkkä, meno-paluu 6,50 Lapset 4-16 v, meno-paluu 3,00 Yhdensuuntainen 4,00 Harakka, meno-paluu 5,00 Lapset 4-16 v, meno-paluu 2,00 Eläkeläiset, meno-paluu 2,00 Yhdensuuntainen 2,50 Hinnat sisältävät Alv 10 %. Aikataulu ma-su minuutin välein minuutin välein min. välein Huom! Kello vuoroa ei ajeta kuljettajan ruokatauon vuoksi. Juhannuksena liikennöinti loppuu kello Lähtöaika Ullanlinnasta tai Särkältä riippuen siitä mihin alus on tyhjentyessään jäänyt. Ajoaika 5 7 minuuttia. Yhteysvene: Ravintola Särkänlinna: Harakka:

5 Merenkävijöiden hallitus esittäytyy Merja Vane-Tempest Kommodori Aloitin matka- ja optimistijollapurjehduksen kahdeksanvuotiaana, koska vanhempani ostivat purjeveneen ja liittyivät Merenkävijöihin. Olen ollut jäsen vuodesta 1976 asti, joten aika monet Mato-onginta kilpailut, Rapuseiluut ja talkoot on koettu. Juniorina olin muistaakseni viisi kertaa juniorileirillä aluksi koulutettavana ja lopuksi valmentajana. Silloin harrastin kilpapurjehdusta ja Särkällä olemista ensin optimistijollalla, sitten Flipperillä ja viimeiseksi 470:llä. Matkapurjehdusta olen harrastanut koko ikäni. Ensin vanhempien kanssa ja sitten heidän venettään lainaten. Vuodesta 2001 olen kipparoinut kaiket kesät 39 jalkaista s/y Babariinaa. Merenkävijöiden hallituksessa olen aikaisemmin ollut vuosina , jolloin vastasin tiedotuksesta. Purjehduksesta on vuosien aikana tullut intohimo! Hilleriikka Vaho Talouspäällikkö Ensimmäistä kertaa elämässäni astuin purjeveneeseen Ensimmäinen purjehdukseni oli 42-jalkaisen veneen miehistönä Tukholmasta Turkuun. Hankin oman veneen, puufolkkari Linnean ja liityin sen kanssa Merenkävijöihin vuoden 2011 syksyllä. Tärkein syy hakeutua pursiseuraan oli mahdollisuus saada kokeneemmilta purjehtijoilta vinkkejä niin veneen pitoon kuin purjehdukseenkin. Lisäksi venepaikka Särkällä, hieman eristyksissä kaupungin vilskeestä, tuntui oikein hyvältä ajatukselta. Mielestäni on suuri etuoikeus saada Merenkävijänä olla kuin kotonaan niin hienossa paikassa kuin Särkkä. Haluan olla kehittämässä sitä seuran toiminnan keskuksena. Myös juniorien omaehtoisen veneilyharrastuksen mahdollistaminen ja tukeminen on lähellä sydäntäni. Mikko Jalas Satamapäällikkö Purjehdusharrastukseni on alkanut saaristossa asuttujen lapsuudenkesien myötä. Optari ja Windmill olivat lapsuuteni purjeveneet. Ensimmäinen oma veneeni oli Kustavissa rakennettu verkkovene. Sitä seurasi hai-vene Kaptah, jonka kanssa liityin Merenkävijöihin vuonna Viimeiset 15 vuotta olen hoitanut ja purjehtinut ruotsalaista rannikkoristeilijää. Merenkävijöiden toiminnassa ja Särkän saarella arvostan erityisesti veneilykulttuurin kerrostumia. Johanna Vuorinen Juniori- ja koulutuspäällikkö Aloitin purjehduksen ja liityin Merenkävijöihin v Alusta alkaen minua kiinnostivat seuran 606-veneet, jotka vaikuttivat olevan vähällä käytöllä. Veneettömänä innostuin kehittämään koulutus- ja klubipurjehdustoimintaa ja olen edelleen sillä tiellä, vaikka nyt jo myös oman veneeni onnellinen kippari. Hyvä fiilis ja mukavat ihmiset pitävät minut mukana toiminnassa. Nykyinen ja ensimmäinen oma veneeni on H-vene Venda, jonka hankin vuonna kauppakirja allekirjoitettiin syntymäpäivänäni - tietenkin! Otto Aalto 1. Varakommodori Aloitin purjehduksen -78 Mirror-jollilla ja Laserilla Tansaniassa. Liityin Merenkävijöihin -83 ja kilpailin pari vuotta aktiivisesti Laserilla. Vuosien varrella kilpapurjehtijasta kuoriutui matkapurjehtija. Kilpaileminen kiinnostaa edelleen, tosin lähinnä kilpailujen järjestäminen. Haluan taata seuramme menestyksen ja hyvän maineen myös tulevaisuudessa. Nykyinen veneeni on Maxi Fenix Ariel. Jaakko Antti-Poika 2. Varakommodori Olen aloittanut purjehduksen meripartiossa Lightningilla, sitten tauon jälkeen perheen kanssa 34 v sitten. Merenkävijöihin liityin -82 ja alusta saakka olen ollut matkapurjehdukseen kallellaan. Purjehdusseuratoiminta on samanhenkisten ihmisten yhteistoimintaa ja se on kivaa. Nykyinen veneemme on Saare 38, uiva kesämökki vaihtuvilla maisemilla

6 Katsastusasiaa Särkän sauna Hätämerkinantovälineet Siirtymäaika pyrotekniikan kelpoisuuden lisäajasta on päättynyt alkaen HY- VÄKSYTÄÄN vain tuotteeseen merkityn kelpoisuusajan mukaan. Hätämerkinantovälineisiin on SPV:n katsastusjärjestelmään 2015 hyväksytty seuraavat muutokset, Led-hätämerkinantovälineiden hyväksymisestä korvaamaan pyroteknisiä soihtuja. Katsastusluokka 1: Ei muutoksia Katsastusluokka 2: 4 rakettia ja 4 soihtua tai 4 rakettia, 2 soihtua ja 1 led-hätämerkinantoväline, lisäksi suositellaan 1 oranssisavu Katsastusluokka 3: 2 rakettia ja 2 soihtua tai 4 soihtua tai 2 rakettia 1 led-hätämerkinantoväline tai 2 soihtua ja 1 led-hätämerkinantoväline Katsastusluokka 4: suositellaan 2 soihtua tai 1 led-hätämerkinantovälinettä Led-hätämerkinantovälineet varaparistoineen. Lisäksi suositellaan matkapuhelinta, latureineen, vedenpitävällä suojakotelolla. Avun hälyttäminen vesillä HÄLYTYS PUHELIMELLA Meripelastuksen hälytysnumero Länsi-Suomen meripelastusalue MRCC TURKU Suomenlahden meripelastusalue MRSC HELSINKI Sisävesien hälytysnumero Yleinen hätänumero 112 (112 toimii myös merellä mutta sieltä puhelu siirretään Meripelastukseen) HÄLYTYS RADIOLLA VHF-DSC 70 VHF-kanava 16 MF-taajuus 2182 khz MF-DSC 2187,5 khz MUITA YHTEYSTIETOJA NÄMÄ EIVÄT OLE HÄLYTYSNUMEROITA! Helsingin venepoliisi Turun venepoliisi Lääkäripalvelu Särkän sauna on tarkoitettu jäsenten käyttöön ja sitä vuokrataan vain erityistapauksissa ulkopuolisille. Saunaa voi käyttää merkitsemällä oman vuoronsa saunalta löytyvään liitutauluun. Jäsen voi tuoda vieraitaan saunaan ja ovat tällöin heistä vastuussa. Erääntyneet maksut seuralle voivat estää saunan käytön. 2. Saunavuoron voi varata etukäteen telakkamestarilta tai toimistosta. Varauksia ei voi tehdä perjantai-, lauantai- tai aattopäiviksi. Näinä päivinä saunan voi lämmittää ja tällöin noudatetaan normaalia saarisaunojen käytäntöä. Tarvittaessa sovitaan saunavuorot naisille ja miehille. Saunavuoro on yksi tunti. Yli 10 hengen seurue voi varata saunan kahden tunnin ajaksi. 3. Jäsenen varatessa saunan on varausmaksu 50 euroa. Jäsen saa varauksesta laskun. 4. Jäsen lämmittää saunan ja siivoaa jälkensä. Lämmittäjän on aina ennen tulentekoa tyhjennettävä tuhkalaatikko varastohuoneen ämpäriin. 5. Turha polttopuiden käyttö on kielletty. Saunan grillissä saa käyttää vain grillihiiliä. Grillihiilet ja sytytysneste on tuotava itse. Saunan läheisyydestä löytyy kaasugrilli, johon seura toimittaa kaasun. 6. Sauna-aika loppuu kello Vartiomiehen luvalla voi saunomista jatkaa kello asti, jonka jälkeen vartiomies ja veneenkuljettaja saavat saunoa kello saakka. Ovi on lukittava lähtiessä. 7. Lähin WC on Törnessä. Tarpeitaan ei saa tehdä muualla kuin WC-tiloissa. 8. Tulenkäsittelyssä on noudatettava tarpeellista varovaisuutta. Lähtiessä on varmistettava, ettei kiukaan eteen jää palavia kekäleitä. Tupakointi ja kynttilöiden poltto saunassa on kielletty. 9. Saunavihkoon on merkittävä saunomispäivä ja -aika, kulloinkin vastuussa oleva saunaisäntä sekä saunojien määrä. 10. Roskat ja tyhjät pullot/tölkit on vietävä mennessään. 11. Telakkamestarin ja vartiomiehen kaikkia ohjeita ja neuvoja on ehdottomasti noudatettava. Mahdollisista saunan puutteista tai korjaustarpeista ilmoitetaan telakkamestarille tai toimistoon. Kirjaa asia myös saunavihkoon tiedoksi. 12. Mikäli sinulla ei ole venepaikkaa Särkällä, kysy telakkamestarilta, mihin voit kiinnittää veneesi saunomisen ajaksi. Leppoisia saunahetkiä arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemassa ja vuonna 1939 rakennetussa Särkän ainutlaatuisessa saunassa. Hallitus 12 13

7 Merenkävijäin toimikunnat, tilintarkastajat ja toimihenkilöt Seuran eri toimintoja hoitavat toimikunnat. Hallitus nimittää toimikuntien jäsenet. Eri toimintamuotoja varten voidaan perustaa jaostoja, joihin samaa toimintaa (kilpapurjehdus, matkapurjehdus, kevytvenepurjehdus jne.) harrastavat jäsenet kuuluvat. Erityisprojekteja varten voidaan asettaa työryhmiä. Juniori- ja koulutustoimikunta Toimikunnan tehtävänä on huolehtia seuran junioreiden alkeis-, jatko- ja kilpapurjehduskoulutuksesta. Myös uusien juniorijäsenten hankinta, Helsingin Kaupungin Liikuntaviraston toimeksiannosta järjestettävät alkeiskurssit sekä avoimet aikuiskurssit kuuluvat toimikunnan tehtäviin. Koulutus- ja toimintatilaisuuksien järjestämisen lisäksi toimikunta pyrkii opastamaan ja avustamaan junioreita kilpapurjehdukseen liittyvissä erityiskysymyksissä. Toimikunnalla on vastuullaan juniorikoulutusveneitä, joita seuraan kuuluvat juniorit saavat käyttää. Toimikunnan puheenjohtajana on Johanna Vuorinen ja jäseninä Rosemarie Hartman, Pekka Lopmeri, Pirta Palola, Kaisla Rantala, Paulus Saari, Sami Sundberg, Sami Teräsvirta, Matias Valente ja Walter Valente. Katsastustoimikunta Katsastustoimikunnan tehtävänä on huolehtia seuran alusrekisteriin merkittyjen alusten katsastamisesta. Toimikuntaan kuuluvat seuran katsastusmiehet. Toimikunnan puheenjohtajana on katsastuspäällikkö Matti Teräsvirta ja jäseninä Jaakko Koskela, Toni Kuusisto, Tero Laaksonen, Pekka Lopmeri, Jyrki Santaholma, Matti Vaaksala, Matti Vartiainen ja Peter Wirbergh. Kerhotoimikunta Kerhotoimikunnan tehtävänä on edistää seuran jäsenten keskinäistä kanssakäymistä järjestämällä yhdessäolotilaisuuksia. Näissä tilaisuuksissa tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä varoja seuran tarkoitusperien toteuttamiseksi. Seuran järjestämien merkittävien purjehduskilpailujen yhteydessä toimikunta osallistuu purjehdusjuhlien järjestämisen. Toimikunnan puheenjohtajana on kerhomestari Tapani Riddarström ja jäseninä Tuija Levlin, Paula Rekola, Erja Riikonen ja Hilleriikka Vaho Kilpailutoimikunta Toimikunnan tehtävänä on huolehtia seuran kilpapurjehdustoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä vastata tarvittavien kilpailulautakuntien asettamisesta seuran järjestämissä kilpailuissa. Vastuualueeseen kuuluu tarvittavien kilpailutoimihenkilöiden valinta ja kouluttaminen sekä yhteistoiminta muiden Helsinkiläisten pursiseurojen kanssa kilpailujen järjestämisessä. Toimikunnan puheenjohtajana on Juha Saaristo ja jäseninä Otto Aalto, Martti Kulvik, Kirsti Lindman, Pekka Lopmeri, Jaakko Olkkonen, Juhani Seppä, Matti Siivola ja Tapani Somersalo. Matkapurjehdustoimikunta Toimikunta kokoaa ympärivuotisesti yhteen seuran matkapurjehtijoita vaihtamaan tietoa ja kokemuksia mielenkiintoisista purjehduskohteista. Talven aikana suunnitellaan yhteisiä purjehduksia, joita toteutetaan purjehduskauden aikana käyttäen hyväksi yhteisesti koottua tietoa ja aineistoa toteutet- tavien purjehdusten kohteista. Toimikunta järjestää myös veneisiin sekä niiden varusteisiin ja käsittelyyn liittyvää koulutusta. Saaritoimikunta Saaritoimikunnan tehtävänä on edistää jäsenistön viihtyvyyttä ja turvallisuutta majasaarissa, huolehtia tarpeellisten talkoiden järjestämisestä niissä ja tehdä toimialaansa kuuluvia aloitteita seuran hallitukselle ja kiinteistötoimikunnalle. Merenkävijöillä on Särkän lisäksi käytössään kolme saaritukikohtaa. Toimikunnan puheenjohtajana on saaripäällikkö Robert Ekelund ja jäseninä Jukka Aittola, Teemu Antti-Poika, Hannu Fritze (Graniksen isäntä), Taisto 'Tane' Helenius, Ismo Hämäläinen, Ismo Koivu (Sulkaniemen isäntä), Hannu Koponen, Olli Koponen, Kim Lindholm, Mirkku Ronimus ja Kimmo Soukki (Stenskärin isäntä) Satamatoimikunta Satamatoimikunnan tehtävänä on huolehtia seuran hallinnassa Särkän saarella olevista laitteista, rakenteista ja rakennuksista sekä satama-, telakointi- ja liikennepalvelujen kehittämisestä ja ylläpidosta. Toimikunta edistää ja valvoo sataman turvallisuutta, yleistä kuntoa ja järjestystä. Toimikunnan puheenjohtajana on satamakapteeni Mikko Jalas ja jäseninä Mikko Kokko (telakkamestari), Jaakko Antti-Poika, Hannu Hyvärinen, Juha Saaristo, Juhani Seppä, Sami Teräsvirta ja Matti Vartiainen. Taloustoimikunta Taloustoimikunnan tehtävänä on ideoida ja toteuttaa seuran taloutta kehittäviä toimenpiteitä sekä suunnitella ja valvoa seuran taloudenhoitoa. Toimikunnan puheenjohtajana on talouspäällikkö Hilleriikka Vaho ja jäseninä Erkki Kupiainen, Jukka Lumenko ja Satu Müller- Ekelund. Tiedotustoimikunta Tiedotustoimikunta kehittää ja toteuttaa seuran sisäistä ja ulkoista tiedottamista. Toimikunta tekee työtä aktiivisesti ympäri vuoden yhdessä muiden toimikuntien ja seuran toiminnanjohtajan kanssa, ja vastaa mm. jäsentiedotteista, vuosikirjasta ja seuran internet-sivuista. Toimikunnan puheenjohtajana on I varakommodori Otto Aalto ja jäseninä Antti Halkka, Annika Koli, Jari Nousiainen, Anneli Rajala, Sami Teräsvirta ja Reeta Viljakainen. Vaali- ja palkitsemistoimikunta Vaalitoimikunnan tehtävänä on laatia vuosittain ehdotus vaalikokoukselle seuran sääntöjen mukaisista vaaleilla valittavista henkilöistä ja tarkistaa ja laatia säännöstöt seuran nykyisille palkitsemismuodoille sekä suunnitella ja esittää käyttöönotettavaksi uusia palkitsemismuotoja. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja ja jäsenet valitaan vaalikokouksessa. Toimikunnan puheenjohtajana on Pekka Lopmeri ja jäseninä Hannu Hyvärinen, Ismo Koivu, Tero Laaksonen, Jukka Lumenko ja Mirkku Ronimus. Tilintarkastajat Vaalikokouksessa valittiin tilintarkastajaksi Pertti Hiltunen ja varatilintarkastajaksi Pekka Klemetti, molemmat KHT-yhteisö BDO Oy:stä. Toiminnantarkastajaksi valittiin Erkki Kupiainen ja hänen varamiehekseen Jukka Lumenko. Toimihenkilöt Seuran toiminnanjohtajana toimii Sami Teräsvirta ja telakkamestarina Mikko Kokko ( saakka)

8 Vahvistetut maksut 2016 Jäsen- ja liittymismaksut Uudet jäsenet maksavat liittyessään liittymismaksun ja jäsenmaksun. Kaikki seuran jäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksun alla olevan hinnaston mukaisesti. Uusien jäsenten liittymismaksut Vuosijäsenet 185 Avio- ja avopuolisot 80 Opiskelijat vuotta 50 Juniorit vuotta 50 - alle 12 vuotta 0 Jäsenmaksut 2016 Vuosijäsenet yli 75 vuotta 50 Avio- ja avopuolisot 50 Opiskelijat vuotta 42 Juniorit vuotta 20 - alle 12 vuotta 0 Vakinainen jäsen 0 Ulkomailla oleskelevan jäsenmaksu 20 Viimeinen juniorivuosi on se, jolloin jäsen täyttää 19 vuotta. Eronneet tai erotetut jäsenet, jotka liittyvät uudestaan jäseniksi, maksavat normaalin liittymismaksun. Jäsenmaksun maksamalla saat jäsentiedotteet suoraan sähköpostiisi, postitse Vuosikirjan (1 kirja/talous) ja Taskumuistion sekä pääset SPV:n vakuutuksen piiriin. Merenkävijöiden alusrekisterissä olevia veneitä koskevat maksut Kun Merenkävijäin jäsenen omistama vene tuodaan ensimmäistä kertaa kyseisen omistajan nimissä Merenkävijöiden alus- tai viirialusrekisteriin, siitä peritään ensirekisteröintimaksu alla olevan hinnaston mukaisesti. Veneiden ensirekisteröintimaksut Kevytveneet ja purjelaudat 50 Muut veneet painon mukaan alle 1,5 tonnia 200 1,5-2,9 tonnia 400 3,0-5,0 tonnia 625 yli 5,0 tonnia 850 Alusrekisterimaksut 2016 Kevytveneet ja purjelaudat 10 Muut veneet painon mukaan alle 1,5 tonnia 40 1,5-2,9 tonnia 80 3,0-5,0 tonnia 125 yli 5,0 tonnia 170 Särkän sataman maksut Särkän satama soveltuu parhaiten enintään noin 10 t painaville veneille. Poijupaikka, veneen painon mukaan alle 4t painava vene 302,50 yli 4t painava vene 330,00 Laituripaikka veneen leveyden mukaan alle 250 cm 361,90 alle 300 cm 402,60 alle 350 cm 466,40 alle 400 cm 559,90 alle 450 cm 658,90 alle 500 cm 793,10 yli 5 m erikoistapauksissa, kysy toimistosta. Maasähkön käyttömaksu 50 /kausi. Muu säilytys Kesän telakalla olevasta köliveneestä peritään telakointimaksu ilman painomaksua sekä normaali alusrekisterimaksu. Jolla 20 Kevytvenepaikka 25 Tilapäinen laituripaikka jäseneltä, vko 85 Vierasvenemaksu, laituri/vrk 30 Vierasvenemaksu, laituri/vko 150 Ylikulku Jäsenmaksunsa maksaneet voivat noutaa Särkän ylikulkuun oikeuttavan kausikortin yhteysveneestä henkilötodistusta näyttämällä. Kortti on voimassa säännöllisen vuoroliikenteen aikana. Katsastusmaksut Merenkävijöiden alusrekisterissä olevat veneet on katsastettava vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Katsastus on ilmainen, kun se suoritetaan Särkällä katsastukseen varattuna aikana, tai siitä on erikseen sovittu katsastusmiehen kanssa. Katsastusmiehellä on oikeus periä kohtuullinen korvaus katsastuksen suorittamisesta muualla tai muuna aikana. Asiasta sovitaan katsastusmiehen kanssa. Ongelmatilanteissa ota yhteys katsastuspäällikköön tai toimistoon. Seuran alusrekisteriin kuuluvien katsastamattomien tai katsastusilmoituksen laiminlyöneiden alusrekisteri-, venepaikka- ja telakointimaksu on kaksinkertainen. Laiminlyönniksi on katsottava veneen omistajan katsastusilmoituksen toimittamatta jättäminen seuran toimistoon kesäkuun loppuun mennessä niiden veneiden osalta, jotka katsastetaan muun kuin seuran katsastusmiesten toimesta. Ilmoitukseksi hyväksytään esimerkiksi sähköposti toimistoon. On tärkeää, että ilmoitat myös alusrekisteriin kuuluvan veneen katsastamattomuudesta, mikäli vene on esimerkiksi kesätelakoituna, tai katsastus esimerkiksi viivästyy muusta syystä. Näin vältytään turhien sakkomaksujen lähettämiseltä. Venetodistus Venetodistus 50 e Katsastuksen yhteydessä kirjoitettava venetodistus on ilmainen (todistuksen täyttyessä, esitä vanha todistus uusittaessa). Saarimaksu Saarimaksu 80 Saarissa käyntiin oikeuttava saaritarra lähetetään laskun maksaneille jäsenille postitse. Saaritarran voi myös lunastaa seuran toimistosta. Saarimaksun maksaneet ovat oikeutettuja käyttämään saunoja Granlandetissa, Stenskärillä, Sulkaniemessä ja Särkällä. M-saariavain (pantti) 80 Avainpantti palautetaan, mikäli avain palautetaan. 606-klubin jäsenyysmaksu 606-klubin jäsenyysmaksu 150 Klubin jäsenenä pääset mukaan 606-toimintaan ja käyttämään Merenkävijöiden 606-veneitä varauslistan kautta.tta. Seuran veneiden käyttömaksu Jos seuran veneellä osallistutaan avoimeen kilpailuun, peritään siitä kevytveneiden osalta 25 sekä 606-veneiden osalta 50 käyttömaksu. Nämä maksut eivät kuitenkaan koske alle 12-v. juniorijäseniä. Talkoomaksu Jokaisen seuran alus- tai viirialusrekisteriin kuuluvan veneenomistajan tai hänen edustajansa tulee kauden aikana saada kaksi talkoosuoritusta, kun: 1. Veneellä on laituri- tai poijupaikka Särkällä 2. Veneellä on telakointipaikka Särkällä 3. Veneenomistaja on lunastanut Saaritarran Jokaisen seuraan kuuluvan jäsenen osallistuminen kustakin venekunnasta lasketaan talkoosuoritukseksi. Talkoovelvoite koskee myös kevytveneitä. Talkoovelvoite ei koske 75-vuotta täyttäneitä veneenomistajia. Talkoosuoritukseksi lasketaan osallistuminen seuran yleisiin talkoisiin sekä seuran hallituksen hyväksymiin erillistalkoisiin, joiden organisoimisesta vastaavat saaripäällikkö, satamakapteeni, juniori- ja koulutuspäällikkö sekä toiminnanjohtaja. Kustakin puuttuvasta talkoosuorituksesta peritään 100 talkoomaksu. Maksu peritään syksyllä talkootilastojen valmistuttua

9 Pidä siis huoli siitä, että saat merkinnän talkoosuorituksestasi. Jos olet epävarma asiasta, ota yhteyttä toimistoon. Talkoosuoritukseksi lasketaan aina osallistuminen kilpailujärjestelyihin sekä toimiminen seuran hallituksessa tai katsastusmiehenä. Myös aktiivinen osallistuminen jonkin toimikunnan työhön voidaan laskea talkoosuoritteeksi. Vartiointi Vartiointimaksu 170 Laiminlyöty vartiointivelvollisuus 340 /vartiointi Telakan maksut Palvelukset 100 /h Minimiveloitus 0,5 tuntia. Kaapit ja komerot Alavajan kaappi 50 Törnen komero 35 Särkällä telakoivien veneiden omistajat saavat veloituksetta käyttöönsä komeron Törnestä. Nosto isolla sähkönosturilla Nosturin varaus 100 /vuorokausi Ison sähkönosturin käyttö on tilattava telakkamestarilta. Käyttö edellyttää, että jäsenen kaikki maksut ovat on suoritettu. Veneen tuonti ja pois siirtäminen nosturilta on veneen omistajan velvollisuus. Mikäli venettä joudutaan siirtämään seuran toimesta, peritään siitä aikaan sidottu palvelumaksu (100 /h, minimiveloitus 0,5 tuntia). Mikäli siirto johtuu laiminlyönnistä, korotetaan maksu kolminkertaiseksi. Ellei venettä ole vakuutettu, sitä ei nosteta. Pieni sähkönosturi (max 2 tonnia) Katsastetuilta seuran veneiltä 0 Ennen nosturin käyttöä katso erillistä käyttöohjetta Särkän sataman ohjeista. Talvitelakointi Särkällä (max 5 tonnia) Maksu määräytyy veneen ja venepukin viemän pinta-alan sekä painokertoimen mukaisen maksun summana. Veneen ns. talvileveyteen ja -pituuteen lisätään 0,5 metrin työskentelytila. Maksuun sisältyy nosto, lasku ja maston säilytys Särkän mastotelineessä. Veneenomistajan tai hänen edustajansa on oltava mukana nostossa, laskussa ja veneen siirtelyssä telakalla. Veneen telakointialue: Ulkoalueella/neliömetri 11 Sisällä/neliömetri 2 2 Painokerroin: alle 1 t 55 alle 2 t 99 alle 3 t 132 alle 4 t 165 alle 5 t 198 Kesätelakoidulta veneeltä sekä satamassa että telakalla peritään neliömaksu kuten edellä, mutta painomaksua ei peritä. Maksun alaraja on 250 euroa. Talvitelakointi Verkkosaaressa Merenkävijäin jäsenellä on mahdollisuus telakointiin HMVK:n telakka-alueella Verkkosaaressa. Telakointisopimukset tehdään suoraan HMVK:n toimistoon. HMVK Tervasaarenkannas Helsinki Puh Sähköposti: hmvk@hmvk.fi Kerhotuotteet Lista olemassa olevista M-tuotteista löytyy seuran verkkosivustolta. Peräliput ym. Perälippu No 072, 44X72 cm 40 Perälippu No 090, 55X90 cm 50 Perälippu No 108, 66X108 cm 60 Perälippu No 131, 80X131 cm 70 Kunniajäsenen lippu, 22X36 cm 75 Veneenomistajan viiri 22X44 cm 50 Varakommodorin viiri, 26x50 cm 100 Särkän sauna Jäsensauna, varausmaksu (su-to) 50 Varaukset aina toimistosta. Sauna toimii saarisaunan tapaan ja on jäsenille ilmainen poislukien etukäteisvaraukset. Tutustu erillisiin ohjeisiin Särkän saunan käytöstä. Maksupolitiikka Merenkävijät noudattaa asiallista ja tiukkaa maksupolitiikkaa. Jäsenen on maksettava hänelle kuuluvat maksut ajallaan. Maksuista päätetään, kuten seuran säännöissä määrätään. Maksuajasta poikkeaminen on sallittua vain, mikäli toimisto on myöntänyt siihen poikkeuksen. Poikkeus voidaan myöntää jäsenelle pakottavista syistä väliaikaisesti ja lyhytaikaisena. Maksumuistutuksesta peritään 5. Myöhästyneitä maksuja voidaan periä ja niistä on maksettava kulloinkin korkolain mukainen korko sekä perimisestä aiheutuvat kustannukset. Mikäli jäsen laiminlyö maksunsa, voidaan hänet erottaa seurasta sääntöjen määräämällä tavalla

10 Säännöt Vanhat säännöt. Voimassa, kunnes PRH vahvistaa uudet sääntömme. 1 Seuran nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Merenkävijät ry, josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä Seura, ja kotipaikka Helsinki. Seuran tarkoituksena on purjehduskilpailujen, matkapurjehduksen, harjoitus- ja yhteispurjehduksen ja muiden sopivien keinojen avulla herättää ja ylläpitää harrastusta purjehduskilpailuun ja merenkulkuun, kehittää merimiestaitoa sekä edistää kilpailu- ja merikelpoisten urheilualusten rakentamista. 2 Seuran liput Seuran tunnuksena on Valtioneuvoston vahvistama lippu. Seuran lipun, perälipun, kommodorin viirin, varakommodorin viirin, veneenomistajan viirin, kilpailulautakunnan lipun ja kunniajäsenen lipun käyttöoikeudesta ja käyttämisestä on noudatettava mitä on sanottu Seuran lippuohjeissa ja kulloinkin voimassa olevissa huvialusten lipusta annetussa asetuksessa. Seuran lippuun, perälippuun ja viireihin ja muihin lippuihin sovelletaan lisäksi mitä Suomen lipussa annetussa laissa on säädetty. 3 Seuran jäsenet Seuran jäseniä ovat: Kunniajäsenet, jotka ovat jäsenmaksuista vapaat. Kutsutut vakinaiset jäsenet, jotka ovat niin ikään jäsenmaksuista vapaat. Vuosijäsenet, jotka vuosittain suorittavat Seuran määräämän jäsenmaksun. Vakinaiset jäsenet, jotka ovat suorittaneet seuraavassa kappaleessa mainitut maksut. Ennen vuotta 1979 Seuraan liittynyt vuosijäsen, joka on kahdenkymmenenviiden (25) vuoden aikana suorittanut jäsenmaksunsa, vapautuu vuosimaksujen suorittamisesta siirtyen vakinaiseksi jäseneksi. Vuosijäsen voi siirtyä vakinaiseksi jäseneksi jo tätä aikaisemmin suorittamalla kertakaikkisena maksuna määrän, joka saadaan kertomalla voimassa oleva vuosimaksu mainitusta kahdenkymmenenviiden (25) vuoden jaksosta puuttuvien vuosien lukumäärän. Kannattajajäsenet, jotka suorittavat Seuran vuosikokouksen määräämän kertakaikkisen jäsenmaksun. Juniorijäsenet, jotka suorittavat Seuran vuosikokouksen määräämän alennetun jäsenmaksun. Alle kaksitoista (12) -vuotiailta ei kuitenkaan peritä jäsenmaksua. Juniorijäsen on juniori sen vuoden loppuun, kun hän täyttää kahdeksantoista (18) vuotta. Seuran vuosikokous voi määrätä alennetun opiskelijajäsenmaksun vuoden ikäisille vuosijäsenille, puolisojäsenmaksun jäsenten avio- ja samassa taloudessa asuville avopuolisoille sekä alennetun jäsenmaksun kuusikymmentäviisi (65) vuotta täyttäneille vuosijäsenille. Alennettuna opiskelijajäsenmaksua voi suorittaa myös kaksikymmentäviisi (25) täyttänyt vuosijäsen, mikäli hän anoo sitä seuran hallitukselta ja todistaa opiskelevansa. Oikeus opiskelijajäsenmaksuun päättyy kuitenkin sen vuoden lopussa, kun jäsen täyttää kolmekymmentä vuotta. 4 Jäsenten hyväksyminen ja ottaminen Edellä 3. pykälän kohdissa 3-6 mainitut jäsenet hyväksyy Seuran hallitus asianomaisen hakemuksen perusteella ja kahden Seuran täysi-ikäisen jäsenen suosittelemana. Jäseneksi ottamiseen vaaditaan vähintään viisi (5) puoltavaa ääntä. Jos Seuran hallituksessa kuitenkin jäseneksi ottamista koskevassa äänestyksessä on annettu enemmän kuin yksi Kuva: Kaisu Ilomäki hylkäävä ääni, esitys jäseneksi on hylätty. Kunniajäseneksi Seura voi kokouksessaan hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erittäin huomattavasti ansioitunut Seuran tarkoitusperiä edistämällä tai Seuran hyväksi toimimalla. Kutsutuksi vakinaiseksi jäseneksi Seura voi kokouksessaan hallituksen esityksestä kutsua henkilön, jolle Seura tahtoo osoittaa huomaavaisuutta tai tunnustusta. Kannattajajäseneksi Seuran hallitus voi ottaa oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa kannattaa ja tukea Seuran toimintaa. Kunniajäseneksi tai kutsutuksi vakinaiseksi jäseneksi kutsuminen edellyttää, että Seuran kokouksessa esitystä on kannattanut kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 5 Jäsenen erottaminen ja eroaminen Jäsenen, joka rikkoo Seuran sääntöjä tai hyviä tapoja vastaan taikka on vahingoittanut Seuraa, hallitus voi häntä kuultuaan erottaa Seurasta. Erottamispäätös voidaan tehdä jos vähintään viisi (5) hallituksen jäsentä on kannattanut erottamista. Erotetulla jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan tästä kirjallisesti valittaa Seuran kokoukselle. Valitus on osoitettava hallitukselle. Hallituksen tulee alistaa erottamispäätöksensä Seuran kokouksen ratkaistavaksi. Seuran kokouksessa vaaditaan hallituksen erottamispäätöksen kumoamista vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsen- ja muita Seuran määräämiä maksuja ajallaan, Seuran hallitus voi erottaa Seurasta. Näin erotettu jäsen voi liittyä Seuraan uudelleen tavanomaisessa järjestyksessä. Jäsen voi erota tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle taikka ilmoitettuaan siitä suullisesti Seuran kokouksessa. Eroavan jäsenen on kuitenkin suoritettava eroamisvuotena erääntyneet tai määrätyt jäsen- ja muut maksunsa. 6 Seuran hallitus Seuran toimintaa johtaa ja sen asioita hoitaa 20 21

11 Seuran välikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu kommodori, I ja II varakommodori sekä vähintään kuusi (6) jäsentä ja enintään kahdeksan (8) muuta jäsentä. Kommodorit valitaan kolmeksi toimintavuodeksi kerrallaan siten, että yksi heitä on vuosittain erovuorossa. Muut hallituksen jäsenet valitaan yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee tarvittaessa talouspäällikön, kiinteistöpäällikön, kilpailupäällikön, satamakapteenin, junioripäällikön, matkapurjehduspäällikön, saaripäällikön, kerhomestarin, koulutus- ja valmennuspäällikön ja tiedotuspäällikön sekä heidän sijaisensa. Hallitus nimeää alusten katsastusmiehet, kilpailulautakunnan jäsenet sekä valitsee ja ottaa muut tarpeelliset luottamus- ja toimihenkilöt ja sopii heidän palkkauksestaan. 7 Seuran hallituksen kokoukset Seuran hallituksen puheenjohtaja on kommodori. Kommodorin ollessa estyneenä puheenjohtajana hallituksen kokouksissa toimii I tai II varakommodori taikka jos näilläkin on este jokin hallituksen muu jäsen. Hallitus kokoontuu kommodorin tai I taikka II varakommodorin kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Hallituksen kokouksessa toimii sihteerinä Seuran toiminnanjohtaja tai muu hallituksen siihen tehtävään valitsema henkilö. 8 S euran nimenkirjoitus Seuran nimen kirjoittavat kaksi (2) hallituksen jäsentä yhdessä tai yksi (1) hallituksen jäsen yhdessä hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa. Hallitus voi lisäksi antaa Seuran nimenkirjoitusoikeuden jollekin muulle henkilölle siten, että hän kirjoittaa Seuran nimen yksin. 9 Seuran toiminta- ja tilikausi Seuran toiminta- ja tilikausi on Tilinpäätös on viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta jätettävä tilintarkastajien tarkastettavaksi. 10 Seuran kokoukset Seuran varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kolme (3): vaalikokous, vuosikokous ja kevätkokous. Vaalikokous pidetään syksyllä ennen syyskuun 15. päivää, vuosikokous joulukuun loppuun mennessä ja kevätkokous huhtikuussa. Vaalikokouksessa: valitaan kommodori erovuoroisen tilalle, päätetään hallituksen muiden jäsenten lukumäärästä, valitaan hallituksen muut jäsenet, valitaan tilintarkastaja ja toiminnan tarkastaja sekä kummallekin varamies, valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet sekä käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Vuosikokouksessa: esitetään hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen, esitetään tilintarkastuskertomus, vahvistetaan toimintakertomus ja tilinpäätös, päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta, päätetään vastuuvapaudesta Seuran hallituksen jäsenille, päätetään hallituksen jäsenten palkkiosta ja matka- sekä muiden kulujen korvauksesta, päätetään tilintarkastajien palkkioista, esitetään seuraavan toimintavuoden talousarvioehdotus, johon liittyy ehdotus liittymis-, jäsen- sekä alusrekisteri- ja viirialusrekisterimaksujen suuruudesta sekä muiden Seuran perimien palvelumaksujen perusteet, päätetään liittymis-, jäsen- sekä alusrekisteri- ja viirialusrekisterimaksujen suuruudesta, päätetään ne sanomalehdet, joissa Seuran kokouskutsut julkaistaan sekä käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Kevätkokouksessa: käsitellään hallituksen selonteko tulevan purjehduskauden toiminnasta, käsitellään tulevan purjehduskauden kilpailu- ja yhteistoimintaohjelmat sekä muut kokouskutsussa mainitut asiat. 11 Kokouskutsu, Ylimääräinen Seuran kokous, Jäsenen esitys Kutsu Seuran kokouksiin on julkaistava enintään kolme (3) viikkoa ja viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta ainakin kahdessa (2) Helsingissä ilmestyvässä päivälehdessä tai toimitettava Seuran jäsenille kirjallisesti viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kokousta jäsenten Seuralle ilmoittamilla posti- tai sähköpostiosoitteilla. Ylimääräinen Seuran kokous Ylimääräisen Seuran kokouksen hallitus kutsuu koolle tarpeen vaatiessa tai milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti Seuran hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle. Jäsenen esitys Esitys, jonka Seuran jäsen haluaa Seuran kokouksessa käsiteltäväksi, on jätettävä kirjallisena hallitukselle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta, jossa asia on tarkoitettu käsiteltäväksi 12 Seuran kokoukset Seuran kokouksissa on valittava kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkistajaa ja tarvittaessa kaksi (2) ääntenlaskijaa. Äänioikeus Seuran kokouksissa on kunniajäsenillä, kutsutuilla vakinaisilla jäsenillä, vakinaisilla ja vuosijäsenillä sekä viisitoista (15) vuotta täyttäneillä juniorijäsenillä. 13 Päätöksenteko kokouksissa Seuran ja hallituksen kokouksissa tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 14 Vaalitoimikunta. Seuran jaostot Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien vaalia varten Seuran vaalikokous valitsee toimintakaudeksi vaalitoimikunnan. Vaalitoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja vähintään viisi (5) muuta jäsentä. Vaalitoimikunnan tehtävänä on nimetä ehdokkaansa erovuoroisen kommodorin ja hallituksen muiden jäsenten sekä tilintarkastajien vaalia varten. Seuran keskuudessa voidaan perustaa jaostoja herättämään harrastusta Seuran tarkoitusperien ja pyrkimysten erikoishaaroihin. 15 Seuran alus- ja viirialusrekisteri Seuran jäsenten hallitukselle ilmoittamat alukset otetaan Seuran alusrekisteriin. Alusrekisteriin otetut veneet saavat vuosittain suoritetun katsastuksen jälkeen oikeuden käyttää kyseisenä purjehduskautena, kuitenkin katsastuskauden loppuun asti Seuran lippua sekä ne muut Seuran katsastettujen veneiden oikeudet, jotka kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaan niille kuuluvat. Seuran alusrekisteriin ei voida ottaa alusta, joka samanaikaisesti kuuluu Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n toisen kotimaisen jäsenseuran alusrekisteriin. Toisen seuran alusrekisterissä oleva alus sekä alus, josta ei ole suoritettu alusrekisterimaksua, voidaan poistaa Seuran alusrekisteristä. Poistamises

12 Merenkävijät ry:n säännöt Uudet säännöt, vahvistettu kevätkokouksessa Kuva: Kaisu Ilomäki ta päättää Seuran hallitus. Seuran hallitus päättää viirialusrekisteristä. Siihen voidaan ottaa alus, jota ei voida pitää alusrekisterissä, mutta jolle erityisestä syystä halutaan antaa joko tilapäinen tai pysyvä oikeus edustaa Seuraa. Viirialusrekisterissä olevalla aluksella ei ole Seuran lipun käyttöoikeutta, mutta sillä on Seuran veneenomistajan viirin käyttöoikeus. Aluksista peritään vuosittain vuosikokouksen vahvistama alus- tai viirirekisterimaksu. Alusrekisteri- ja viirialusrekisterimaksut ovat samansuuruiset. 16 Hallituksen ohjeidenantooikeus Seuran hallituksella on oikeus näiden sääntöjen lisäksi antaa ohjeita ja määräyksiä Seuran lippujen ja viirien käyttämisestä, alusten Seuran toimesta suoritettavasta katsastuksesta, merellä ja maalla noudatettavista esiintymistavoista sekä Seuran majasaaressa ja satamissa noudatettavasta järjestyksestä tai muusta vastaavasta asiasta. 17 Sääntöjen muuttaminen. Seuran purkaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta ja Seuran purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa (2) vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Päätös on pätevä vain, jos jäsenet, joilla on kummassakin kokouksessa kolme neljäsosaa (¾) annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet. Seuran purkaminen Jos Seura on päätetty purkaa, sen omaisuus on jätettävä jollekin toiselle oikeuskelpoiselle, suomalaiselle yhdistykselle purjehdusurheilua edistäviin tarkoituksiin käytettäväksi. 18 Yleissäännös Muutoin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä. 1 Seuran nimi ja tarkoitus Yhdistyksen nimi on Merenkävijät ry, josta jäljempänä näissä säännöissä käytetään nimitystä Seura, ja kotipaikka Helsinki. Seuran tarkoituksena on purjehduskilpailujen, matkapurjehduksen, harjoitus- ja yhteispurjehdusten sekä muiden sopivien keinojen avulla herättää ja ylläpitää harrastusta purjehduskilpailuun ja merenkulkuun sekä kehittää merimiestaitoja. 2 Seuran liput ja viirit Seuran tunnuksena on Valtioneuvoston vahvistama lippu. Seuran lipun, perälipun, kommodorin viirin, varakommodorin viirin, veneenomistajan viirin, kilpailulautakunnan lipun ja kunniajäsenen lipun käyttöoikeudesta ja käyttämisestä on noudatettava mitä on sanottu Seuran lippuohjeissa ja kulloinkin voimassa olevissa huvialusten lipusta annetussa asetuksessa. Seuran lippuun, perälippuun ja viireihin ja muihin lippuihin sovelletaan lisäksi mitä Suomen lipussa annetussa laissa on säädetty. 3 Seuran jäsenet Seuran jäseniä ovat: 3.1 Kunniajäsenet 3.2 Kutsutut vakinaiset jäsenet 3.3 Vakinaiset jäsenet, jotka ovat liittyneet Seuraan ennen vuotta 1979 ja ovat maksaneet 25 vuoden aikana kaikki jäsenmaksunsa. 3.4 Vuosijäsenet 3.5 Puolisojäsenet. Puolisojäsen on Seuran jäsenen aviopuoliso tai samassa taloudessa asuva avopuoliso. 3.6 Kannattajajäsenet 3.7 Opiskelijajäsenet. Seuran jäsen voi olla Opiskelijajäsen sen vuoden alus- ta, jolloin hän täyttää yhdeksäntoista (19) vuotta, aina sen vuoden loppuun, kun hän täyttää kaksikymmentäviisi (25) vuotta. Opiskelijajäsen voi olla myös Seuran kaksikymmentäviisi (25) vuotta täyttänyt jäsen, mikäli hän anoo sitä Seuran hallitukselta ja todistaa opiskelevansa. Oikeus Opiskelijajäsenyyteen päättyy kuitenkin sen vuoden lopussa, kun jäsen täyttää kolmekymmentä vuotta. Opiskelijajäsenen on pyydettäessä todistettava opiskelevansa. 3.8 Juniorijäsenet. Juniorijäsen on juniori sen vuoden loppuun, kun hän täyttää kahdeksantoista (18) vuotta. Alle kaksitoistavuotiailta (12) ei kuitenkaan peritä jäsenmaksua 4 Jäsenmaksujen perusteet Vuosijäsenet, Kannattajajäsenet, Puolisojäsenet, Opiskelijajäsenet ja Juniorijäsenet maksavat Seuran määräämän vuosittaisen jäsenmaksun. Alle kaksitoistavuotiailta (12) ei peritä jäsenmaksua. Seuran vuosikokous voi määrätä alennetun jäsenmaksun - Juniorijäsenille - Opiskelijajäsenille - Puolisojäsenelle - Seitsemänkymmentäviisi (75) vuotta täyttäneille Vuosijäsenille Kunniajäsenet, Kutsutut vakinaiset jäsenet sekä Vakinaiset jäsenet ovat vapaat vuosittaisesta henkilökohtaisesta jäsenmaksusta. Yllä mainitut jäsenmaksuista vapautetut Seuran jäsenet ovat vapautetut henkilökohtaisesta Seuran jäsenmaksusta, mutta eivät muista Seuran perimistä maksuista ja velvoitteista

13 5 Jäsenten hyväksyminen ja ottaminen Edellä 3 kohdissa mainitut jäsenet hyväksyy Seuran hallitus asianomaisen hakemuksen perusteella ja kahden Seuran täysi-ikäisen jäsenen suosittelemana. Jos hakijalla ei ole riittävästi Seuran jäseniä suosittelijoinaan, hallitus voi kuitenkin harkintansa perusteella hyväksyä hakijan uudeksi jäseneksi. Jäseneksi ottamiseen vaaditaan hallituksen kokouksen yksinkertainen enemmistö. Kunniajäseneksi Seura voi kokouksessaan hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on erittäin huomattavasti ansioitunut Seuran tarkoitusperiä edistämällä tai Seuran hyväksi toimimalla. Kutsutuksi vakinaiseksi jäseneksi Seura voi kokouksessaan hallituksen esityksestä kutsua henkilön, jolle Seura tahtoo osoittaa huomaavaisuutta tai tunnustusta. Kannattajajäseneksi Seuran hallitus voi ottaa oikeuskelpoisen yhteisön, joka haluaa kannattaa ja tukea Seuran toimintaa. Kunniajäseneksi tai kutsutuksi vakinaiseksi jäseneksi kutsuminen edellyttää, että Seuran kokouksessa esitystä on kannattanut kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. 6 Jäsenen erottaminen, kurinpitotoimet ja eroaminen Jäsenen, joka rikkoo Seuran sääntöjä tai hyviä tapoja vastaan tai on kilpaillessaan toiminut vastoin urheilun eettisiä arvoja tai on vahingoittanut Seuraa, hallitus voi häntä kuultuaan erottaa Seurasta. Erottamispäätös voidaan tehdä hallituksen enemmistön päätöksellä. Muista syistä kuin maksamattomien Seuran jäsen- ja muiden maksujen vuoksi Seurasta erotetulla jäsenellä on oikeus yhden kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan tästä kirjallisesti valittaa Seuran kokoukselle. Valitus on osoitettava hallitukselle. Hallituksen tulee alistaa erottamispäätöksensä Seuran kokouksen ratkaistavaksi. Seuran kokouksessa vaaditaan hallituksen erottamispäätöksen kumoamiseksi vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Seuran hallitus voi erottaa jäsenen Seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun tai muita Seuran määräämiä maksuja maksamatta maksukehotuksista huolimatta. Näin erotettu jäsen voi liittyä Seuraan uudelleen tavanomaisessa järjestyksessä. Hallitus päättää erottamisesta ja muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista. Erottamis- ja kurinpitopäätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty hänelle kirjatussa kirjeessä. Erotetulla ja kurinpitopäätöksen kohteella ei ole oikeutta vaatia takaisin Seuralle suorittamiaan maksuja. Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan Seuran sääntöjä, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) määrittelemiä urheilun eettisiä arvoja sekä kilpaillessaan kulloinkin voimassa olevaa kansainvälistä ja kansallista antidopingsäännöstöä ja kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä kansainvälisen olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Edellä mainittujen sääntöjen vastaisesta toiminnasta seuraamuksena on varoitus, enintään kahden vuoden toimintakielto Seuran toiminnasta tai erottaminen yhdistyksestä, ellei kansallisen tai kansainvälisen lajiliiton tai voimassaolevasta antidopingsäännöstöstä muuta johdu. Kilpailujen aikaisesta dopingrikkomuksesta Seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon Seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle. Kilpailu- ja junioritoiminnassa Seura sitoutuu noudattamaan SPV:n määrittelemiä urheilun eettisiä arvoja ja reilun pelin periaatteita. Jäsen voi erota tehtyään siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle tai hallituksen puheenjohtajalle taikka ilmoitettuaan siitä suullisesti Seuran kokouksessa. Eroavan jäsenen on kuitenkin suoritettava eroamisvuotena erääntyneet tai määrätyt jäsen- ja muut maksunsa. 7 Seuran alus- ja viirialusrekisteri Seuran jäsenten hallitukselle ilmoittamien alusten ottamisesta Seuran alusrekisteriin päättää hallitus. Hallitus voi olla ottamatta Seuran jäsenen alusta Seuran alusrekisteriin esimerkiksi aluksen suuren painon, leveyden tai vastaavan syyn vuoksi. Jäsenen on vuosittain katsastettava Seuran alusrekisterissä ja vesillä oleva aluksensa Seuran antamien ohjeiden mukaisesti. Alusrekisteriin otetut veneet saavat vuosittain suoritetun katsastuksen jälkeen oikeuden käyttää kyseisenä purjehduskautena, ja katsastuskauden loppuun asti, Seuran lippua sekä muut Seuran katsastettujen veneiden kulloinkin voimassaolevat oikeudet. Katsastamattomat vesillä olevat veneet poistetaan Seuran alusrekisteristä, jolloin niillä ei ole Seuran alusrekisterissä olevien alusten oikeuksia eivätkä ne saa kulkea Seuran lipun tai viirien alla. Aluksen saa takaisin Seuran alusrekisteriin normaalin alusrekisteriprosessin ja -maksujen mukaisesti. Seuran alusrekisteriin ei voida ottaa alusta, joka samanaikaisesti kuuluu Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) toisen jäsenseuran alusrekisteriin. Toisen seuran alusrekisterissä oleva alus sekä alus, josta ei ole suoritettu alusrekisterimaksua, voidaan poistaa Seuran alusrekisteristä. Poistamisesta päättää Seuran hallitus. Seuran hallitus päättää viirialusrekisteristä. Siihen voidaan ottaa alus, jota ei voida pitää alusrekisterissä, mutta jolle erityisestä syystä halutaan antaa joko tilapäinen tai pysyvä oikeus edustaa Seuraa. Viirialusrekisterissä olevalla aluksella ei ole Seuran lipun käyttöoikeutta, mutta sillä on Seuran veneenomistajan viirin käyttöoikeus. Aluksista peritään vuosittain syyskokouksen vahvistama alus- tai viirirekisterimaksu. Alusrekisteri- ja viirialusrekisterimaksut ovat samansuuruiset. 8 Seuran jäsenyys muissa yhdistyksissä Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen kokous. Seura sitoutuu noudattamaan niiden järjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä Seura on. 9 Seuran hallitus Seuran toimintaa johtaa ja sen asioita hoitaa Seuran syyskokouksen valitsema Seuran jäsenistä koostuva hallitus, johon kuuluu kommodori, I ja II varakommodorit sekä kuudesta kahdeksaan (6-8) muuta jäsentä. Kommodorit valitaan kolmeksi toimintavuodeksi kerrallaan siten, että yksi heistä on vuosittain erovuorossa. Muut hallituksen jäsenet valitaan yhdeksi toimintavuodeksi kerrallaan. Hallituksen tehtävänä on erityisesti 1 Toteuttaa Seuran kokouksen päätökset 2 Johtaa ja kehittää Seuran toimintaa 3 Valita tarvittavat toimikunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat 4 Vastata Seuran taloudesta 5 Pitää jäsenluetteloa 6 Tehdä Seuran tilinpäätös ja vuosikertomus 7 Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten 8 Hoitaa Seuran tiedotustoimintaa 9 Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista 10 Valita ja erottaa Seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan 11 Päättää Seuran ansiomerkkien ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä Seuran kokouksen päätettäväksi 12 Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita Seuran etu vaatii 13 Luovuttaa tilit tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi 26 27

14 Hallitus valitsee tarvittaessa talouspäällikön, kiinteistöpäällikön, kilpailupäällikön, satamakapteenin, junioripäällikön, matkapurjehduspäällikön, saaripäällikön, kerhomestarin, koulutus- ja valmennuspäällikön ja tiedotuspäällikön sekä heidän sijaisensa. Hallitus nimeää alusten katsastusmiehet sekä valitsee ja ottaa muut tarpeelliset luottamus- ja toimihenkilöt ja sopii heidän palkkauksestaan. Erityisprojekteja varten hallitus voi asettaa työryhmiä. Toimikuntien, katsastusmiesten, ja muiden hallituksen nimeämien henkilöiden toimintakausi on sama kuin Seuran toimi- ja tilikausi (14 ). 10 Seuran hallituksen kokoukset Seuran hallituksen puheenjohtaja on kommodori. Kommodorin ollessa estyneenä puheenjohtajana hallituksen kokouksissa toimii I tai II varakommodori tai näidenkin estyneenä ollessa joku muu hallituksen jäsen. Hallitus kokoontuu kommodorin, I taikka II varakommodorin kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Hallituksen kokouksessa toimii sihteerinä Seuran toiminnanjohtaja tai muu hallituksen siihen tehtävään valitsema henkilö. 11 Vaali- ja palkitsemistoimikunta Hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien vaalia varten Seuran syyskokous valitsee seuraavaksi toimintakaudeksi vaali- ja palkitsemistoimikunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään viisi (5) muuta jäsentä. Vaali- ja palkitsemistoimikunnan tehtävänä on: 11.1 Hakea ehdokkaita erovuoroisen kommodorin ja hallituksen muiden jäsenten, tilintarkastajien sekä vaali- ja palkitsemistoimikunnan vaaleja varten. Seuran jäsenet voivat ehdottaa toimikunnalle ehdokkaita Seuran eri tehtäviin. Vaali- ja palkitsemistoimikunta varmistaa ehdotettujen vaaliehdokkaiden suostumuksen ehdokkuuteensa sekä tiedottaa heidän ehdokkuudestaan syyskokouskutsuun liitettävän ehdokaslistan avulla Seuran jäsenille Vaalia Seuran palkitsemisperinnettä ja ylläpitää palkitsemistapojen arvostusta sekä valmistella ansiomerkkien ja kunniajäsenten sekä kutsuttujen vakinaisten jäsenten osalta palkitsemisesitykset hallitukselle. Toimikunta valmistelee ja perustelee edellä mainittuihin palkitsemisiin liittyvät esitykset hallitukselle. Palkitsemisperusteet käsitellään toimikunnassa ja päätetään hallituksessa. 12 Seuran muut toimikunnat Hallitus nimittää muiden toimikuntien jäsenet. Hallitus voi perustaa omasta tai jäsenistön aloitteesta toimikuntia Seuran tarkoitusperien ja pyrkimysten syventämiseksi. 13 Seuran nimenkirjoitus Seuran nimen kirjoittavat kaksi (2) hallituksen jäsentä yhdessä tai yksi (1) hallituksen jäsen yhdessä hallituksen siihen määräämän henkilön kanssa. Hallitus voi lisäksi antaa Seuran nimenkirjoitusoikeuden jollekin muulle henkilölle siten, että hän kirjoittaa Seuran nimen yksin. 14 Seuran toiminta- ja tilikausi Seuran toiminta- ja tilikausi on Tilinpäätös on viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta jätettävä tilin- ja toiminnantarkastajien tarkastettavaksi. 15 Seuran kokoukset Seuran varsinaisia kokouksia pidetään vuosittain kaksi (2): vuosikokous ja syyskokous. Vuosikokous pidetään helmi huhtikuussa ja syyskokous loka joulukuussa. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus Vuosikokous Asialista: 1 Avataan kokous 2 Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa d) kaksi (2) ääntenlaskijaa 3 Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet 4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 Esitetään hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen 6 Esitetään tilintarkastajan antama lausunto ja toiminnantarkastajan antama toiminnantarkastuskertomus 7 Päätetään toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta 8 Päätetään toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta, 9 Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 10 Päätetään hallituksen jäsenten palkkiosta ja matka- sekä muiden kulujen korvauksesta 11 Päätetään tilintarkastajien palkkioista 12 Käsitellään hallituksen selonteko tulevan purjehduskauden toiminnasta 13 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 14 Päätetään kokous 15.2 Syyskokous: Asialista: 1 Avataan kokous 2 Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa d) kaksi (2) ääntenlaskijaa 3 Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet 4 Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5 Esitetään seuraavan toimintavuoden toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus, johon liittyy ehdotus liittymis-, jäsen- sekä alusrekisteri- ja viirialusrekisterimaksujen suuruudesta sekä muiden Seuran perimien palvelumaksujen perusteet 6 Päätetään liittymis-, jäsen- sekä alusrekisteri- ja viirialusrekisterimaksujen suuruudesta 7 Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kaudelle 8 Valitaan kommodori erovuoroisen tilalle 9 Päätetään hallituksen muiden jäsenten lukumäärästä 10 Valitaan hallituksen muut jäsenet 11 Valitaan vaali- ja palkitsemistoimikunnan puheenjohtaja ja muut sen jäsenet 12 Valitaan yksi tilintarkastaja ja toiminnantarkastaja ja varatilintarkastaja ja varatoiminnantarkastaja 13 Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 14 Päätetään kokous 16 Pöytäkirja Seuran vuosi-, syys- ja ylimääräisissä kokouksissa sekä hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran vuosi-, syys- ja ylimääräisten kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen kokousten pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. 17 Kokouskutsu, Ylimääräinen Seuran kokous, Jäsenen esitys Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen Seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta Seuran internetsivuilla ja lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan posti- tai sähköpostiosoitteeseen. Samassa taloudessa oleville seuran jäsenille voidaan lähettää postitse yksi kokouskutsu Ylimääräinen Seuran kokous Ylimääräisen Seuran kokouksen hallitus kutsuu koolle tarpeen vaatiessa tai milloin vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Vaa

15 timus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti Seuran hallitukselle. Hallituksen on viipymättä vaatimuksen saatuaan kutsuttava kokous koolle Jäsenen esitys Esitys, jonka Seuran jäsen haluaa Seuran kokouksessa käsiteltäväksi, on jätettävä kirjallisena hallitukselle vähintään neljä (4) viikkoa ennen kokousta, jossa asia on tarkoitettu käsiteltäväksi. 18 Äänioikeus Seuran kokouksissa ja osallistuminen Seuran kokouksiin Äänioikeus Seuran kokouksissa on kaikilla viisitoista (15) vuotta täyttäneillä Seuran henkilöjäsenillä. Jäsenmaksunsa tai muiden Seuran perimien maksujen maksamisen laiminlyöneellä ei ole äänioikeutta. Seuran ja hallituksen kokouksiin voi osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta, silloin kun tämä mahdollisuus on kokouskutsussa mainittu. Tällöin osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. 19 Päätöksenteko kokouksissa Seuran ja hallituksen kokouksissa päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. 20 Hallituksen ohjeidenantooikeus Seuran hallituksella on oikeus näiden sääntöjen lisäksi antaa ohjeita ja määräyksiä Seuran lippujen ja viirien käyttämisestä, alusten Seuran toimesta suoritettavasta katsastuksesta, merellä ja maalla noudatettavista esiintymistavoista sekä Seuran majasaarissa ja satamissa noudatettavasta järjestyksestä tai muusta vastaavasta asiasta. 21 Sääntöjen muuttaminen, Seuran purkaminen Näiden sääntöjen muuttamisesta ja Seuran purkamisesta on tehtävä päätös kahdessa (2) vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä kokouksessa. Päätös on pätevä vain, jos jäsenet, joilla on kummassakin kokouksessa kolme neljäsosaa (¾) annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet. Jos Seura on päätetty purkaa, sen omaisuus on jätettävä jollekin toiselle oikeustoimikelpoiselle, suomalaiselle yhdistykselle purjehdusurheilua edistäviin tarkoituksiin käytettäväksi. 22 Yleissäännös Muutoin noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä. 30