JYVÄSKYLÄN LYSEO. Ulla Pohjamo R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S. Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN LYSEO. Ulla Pohjamo R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S. Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO"

Transkriptio

1 R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S Ulla Pohjamo Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO JYVÄSKYLÄN LYSEO 2013 KESKI-SUOMEN MUSEO

2 1 Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO Rakennushistoriaselvitys

3 2 Sisällysluettelo JYVÄSKYLÄN LYSEO 4 Suojelutilanne 5 Rakennushistoriaselvitys 6 Tutkimusmenetelmät ja lähteet 7 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 9 Lyseotalot osana suomalaisten koulurakennusten arkkitehtuurihistoriaa 9 Jyväskylän Lyseon varhaiset vaiheet 12 Jyväskylän lyseotalon rakennushanke 13 LYSEOTALON ARKKITEHTUURI 16 Rakennuksen vastaanotto 21 Lyseotalon huoneohjelma 23 Lyseotalon suunnittelijat Werner Polón, Sebastian Gripenberg ja Hjalmar Åberg 27 Kertaustyylit uusgotiikka ja uusrenessanssi 28 Biedermeier 28 Jugend 29 KORJAUS- JA MUUTOSHISTORIAA 31 Ennen vuoden 1958 peruskorjausta tehdyt kunnostustyöt 31 Laajennushanke ja peruskorjaus vuosina Peruskorjaus vuosina Peruskorjauksen toteuttaminen 46 Jyväskylän Lyseon museo 48 Peruskorjauksen jälkeiset korjaustyöt 49 Piha ja istutukset 49 JYVÄSKYLÄN LYSEON JULKISIVUT 51 Lyseotalon julkisivujen säilyminen ja muutokset 51 Yliopistonkadun puoleinen julkisivu kaakko 53 Päätyjulkisivu vanha pääsisäänkäynti lounainen 54 Pihanpuoleinen julkisivu luode 54 Päätyjulkisivu liitos laajennusosaan koillinen 56 Vesikatto 58 Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen. Kannen kuva Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2013

4 JYVÄSKYLÄN LYSEO 3 LYSEOTALON KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT SISÄTILAT 62 Alakäytävä 62 Eos päivänkoiton jumalatar Jyväskylän Lyseon tunnuskuvana 65 Opettajainhuone 66 Rehtorin kanslia 69 Kirjasto 71 Luokat esimerkkiluokka Vanha porrashuone 77 Uusi porrashuone 80 Juhlasali 82 Rukousaula 86 Yläkäytävä 90 LYSEOTALON RAKENTEET 94 Julkisivut 94 Ikkunat 95 Perustus 96 Alapohjarakenteet 97 Lyseon museon tilat 97 Maanpaineseinät 99 Runko ja välipohjarakenteet 99 Ensimmäinen kerros 100 Toinen kerros 101 Kolmas kerros 102 Lämmitys ja ilmanvaihto 103 Kalorifeeri-järjestelmä 103 ARVOTTAMINEN 105 Jatkosuunnittelussa huomioonotettavat erityispiirteet ja arvot 105 Säilyneisyys ja suojelutavoitteet 108 Julkisivut 116 Sisätilat 116 PERUSTIEDOT 118 VIITTEET 123 LÄHTEET 126 LIITTEET 129 Julkisivukortit 129 Huonekortit 138 Irtaimistoinventointi 181

5 4 Jyväskylän Lyseo Jyväskylän Lyseon perustaminen vuonna 1858 liittyy kansalliseen heräämiseen ja suomalaisuuden ja suomenkielen aseman vahvistamiseen Suomessa. Vuonna 1858 toimintansa aloittanut Jyväskylän yläalkeiskoulu, vuodesta 1862 alkeisopisto ja vuodesta 1873 Jyväskylän Lyseo, oli Suomen ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, joka mahdollisti oppilaille tien yliopisto-opintoihin. Koulu toimi ensimmäiset vuosikymmenet vuokratiloissa, alun perin asuinkäyttöön rakennetuissa puutaloissa. Jyväskylän Lyseon uuden koulutalon suunnittelu käynnistyi Yleisten rakennusten ylihallituksessa vuonna Seuraavana vuonna Jyväskylän kaupunki luovutti valtiolle tontin koulua varten kaupunkikuvallisesti merkittävältä paikalta Asemakadun yläpäästä. Yleisten rakennusten ylihallituksen johtajan, suomenmielisen arkkitehti Sebastian Gripenbergin ja viraston ylimääräisen arkkitehdin Karl Werner Polónin laatimat rakennuspiirustukset valmistuivat huhtikuussa Rakennusurakoitsijana toimi urakkahuutokaupan voittanut rakennusmestari E.W. Linden. Koulun kiinteän sisutuksen ja uudet irtokalusteet suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksessa vuosina ylimääräisenä arkkitehtina työskennellyt arkkitehti Hjalmar Åberg. Valmistumisaikanaan Lyseo oli kaupunginkirkon, seminaarin tiilirakennusten ja pari vuotta aiemmin valmistuneen kunnallistalon rinnalla ainoita kookkaita kivirakennuksia asukkaan puutalokaupungissa. Vuonna 1902 valmistunut Jyväskylän Lyseon koulutalo edustaa arkkitehtuuriltaan suunnitteluaikansa 1800-luvun lopun kertaustyylejä. Julkisivussa ja sisustuksessa on sekä uusrenessanssin että uusgotiikan piirteitä. Tilajäsentelyltään rakennus on vuosisadan lopun tyypillinen koulutalo. Koulun luokkahuoneet, opettajainhuone, kirjasto, juhlasali ja rukousaula sekä aputilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa päätyikkunoiden valaiseman keskikäytävän molemmin puolin. Sisätiloissa on nähtävissä jugendin piirteitä niin kiinteässä sisustuksessa, koristemaalauksissa, lasimaalauksissa, paneloinneissa ja kirjaston kiinteissä hyllyrakenteissa, kuin edelleen säilyneissä alkuperäisissä irtokalusteissa. Oppilasmäärän kasvaessa ullakkotiloja on osittain muutettu opetustiloiksi vuonna 1924.

6 JYVÄSKYLÄN LYSEO 5 Jo varhain kouluun alettiin kerätä historiallista opetuskokoelmaa. Uudesta koulutalosta saatiin Lyseon arvokkaalle kirjastolle asianmukaiset tilat kirjahyllyineen, kaappeineen ja lainaustiskeineen. Jyväskylän Lyseon kirjasto on säilynyt kirjakokoelmineen alkuperäisessä asussaan. Koulurakennuksen kirjastoa kalusteineen ja kokoelmineen sekä kirjaston viereistä opettajanhuonetta ja rehtorin kansliaa alkuperäiskalusteineen voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävinä interiööreinä. Vuonna 1979 Jyväskylän kaupunki perusti nykyään Keski-Suomen museoon kuuluvan Jyväskylän Lyseon museon. Koulutalon kellarissa sijaitsevaan museoon on tallennettu koulun vaiheisiin liittyvää aineistoa, kuten kalusteita, opetusvälineitä, oppikirjoja, valokuvia ja arkistoaineistoa Jyväskylän yläalkeiskoulun ajoilta lähtien. Vuosina rakennetun, pitkään kaivatun Lyseon laajennuksen suunnitteli Rakennushallituksen arkkitehti Einari Wennervirta. Samassa yhteydessä Lyseon vanha osa peruskorjattiin modernisoivalla otteella. Seuraavassa peruskorjauksessa vuosina pyrittiin palauttamaan rakennuksen sisustuksen historiallista ilmettä. Muun muassa edellisessä korjauksessa asennetut laakaovet korvattiin uusilla peiliovilla, ja peittoon maalatut koristemaalaukset maalattiin uudestaan. Lyseotalon kiinteä sisustus, kalusteet ja taideteokset muodostavat historiallisesti kerrostuneen kokonaisuuden. Osa ullakkoa on rakennettu ilmastointikonehuoneeksi vuosien peruskorjauksessa. Syksyllä 1973 peruskoulu-uudistus muutti valtion ylläpitämän kahdeksanluokkaisen yksin pojille tarkoitetun oppikoulun kaupungin omistamaksi peruskoulun yläasteeksi ja kolmeluokkaiseksi lukioksi. Yläaste toimi vain muutaman vuoden, jonka jälkeen Lyseo jatkoi lukiona, johon oppilaiksi otettiin sekä tyttöjä että poikia. Viimeisin suuri muutos koulutalon historiassa tapahtui vuonna 2010, kun Jyväskylän lukiokoulutuksen järjestämisvastuu siirrettiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Selvitysten jälkeen Jyväskylän lukioverkkoa päädyttiin uudistamaan siten, että Harjun ja Viitaniemen kampuksille muodostettiin uudet suurlukiot. Jyväskylän Lyseon lukion toiminta siirtyi pois vanhasta lyseotalosta vuoden 2013 lopussa. Suojelutilanne Jyväskylän Lyseon tontin asemakaava on vahvistettu Vanha koulurakennus ja sen laajennus sijaitsevat kaavamääräyksen mukaan opetustoimintaa

7 6 palvelevien rakennusten korttelialueella (YO4). Kummallakaan rakennuksella ei ole vanhentuneessa asemakaavassa suojelumerkintää. Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) Jyväskylän Lyseo on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lyseon entisten oppilaiden yhdistys JyLy ry on tehnyt Jyväskylän Lyseon vanhasta päärakennuksesta suojeluesityksen Keski-Suomen ELY-keskukselle. Esitystä on täydennetty Suojeluesitys koskee Lyseon vanhaa päärakennusta sisätiloineen, pihapiireineen ja alkuperäisine käyttötarkoituksineen. Kohteen omistaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, mutta se tulee siirtymään Jyväskylän kaupungin omistukseen lähitulevaisuudessa. Rakennushistoriaselvitys Keski-Suomen museo on laatinut rakennushistoriaselvityksen Jyväskylän Lyseon vanhasta päärakennuksesta. Selvityksen tilaaja on Jyväskylän Tilapalvelu. Rakennushistoriaselvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ennen korjaus- ja muutostöiden suunnitteluvaihetta. Selvitys tarjoaa rakennuksen omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa rakennuksen ylläpitoa ja suojelua varten. Rakennushistoriaselvitys antaa tietoa rakennuksen historiasta, alkuperäisasusta, muutoksista, säilyneisyydestä ja käytöstä. Selvityksen lopussa on osuus, jossa arvioidaan rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Tämä rakennushistoriaselvitys liittyy taustaselvityksenä Jyväskylän Lyseon rakennuksen peruskorjaushankkeeseen tilanteessa, jossa lukiokoulutus rakennuksessa oli päättymässä Peruskorjauksen ajankohdaksi arvioitiin vuonna 2013 vuosikymmen loppupuoli. Rakennushistoriaselvitys keskittyy rakennuksen julkisivun ja keskeisten sisätilojen dokumentointiin ja niiden säilyneisyyden ja muutosten kuvailuun. Selvityksessä on esitetty rakennuksen korjaus- ja muutoshistoria kronologisessa järjestyksessä tunnetuilta osin. Selvitys tehtiin elo-lokakuussa Selvityksen laati amanuenssi FT Ulla Pohjamo Keski-Suomen museossa. Tutkimuksen ohjaajina toimivat Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja amanuenssi Saija Silén.

8 JYVÄSKYLÄN LYSEO 7 Tutkimusmenetelmät ja lähteet Inventointi Jyväskylän Lyseon vanha päärakennus on inventoitu ensimmäisen kerran vuonna Tämän rakennushistoriaselvityksen yhteydessä rakennuksen nykytila on inventoitu ja dokumentoitu valokuvaamalla. Inventoinnin tulokset esitetään julkisivu- ja huonekorteissa sekä kalustoluettelossa, joka on liitetty rakennushistoriaselvitykseen. Huonetiloihin viitataan Arkkitehdit.618 Oy:n Jouko Koskisen laatimissa lyseotalon nykytilaa kuvaavissa piirustuksissa käytetyllä numeroinnilla. Valokuvia ja inventointiaineistoa säilytetään Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkistossa. Tässä raportissa käytetyt valokuvat ovat Keski-Suomen museon kokoelmista, ellei toisin mainita. Kirjallisuus ja painetut lähteet Tämä rakennushistoriaselvitys on laadittu käyttäen ohjeena Museoviraston opasta Talon tarinat rakennushistorian selvitysopas. Selvityksen tekemisessä on käytetty lähdeaineistona kirjallisuutta, joka on antanut tietoa 1800-luvun lopun koulurakentamisesta yleensä ja Jyväskylän Lyseon rakennuksen vaiheista erityisesti. Eeva-Maija Viljo on artikkelissaan Kaupungistuvan yhteiskunnan rakennustaide (1984) käsitellyt koulutalojen rakennustyypin kehitystä. Henrik Lilius on teoksessaan Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa (1982) esitellyt oppikoulujen rakentamisen muutoksia 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Erkki Fredrikson on kirjassaan Lyseotalon vuosisata, Jyväskylän Lyseon päärakennuksen ja opinkäynnin vaiheita 1900-luvulla (2002) käsitellyt seikkaperäisesti koulun historiaa ja koulutalon vaiheita. Jyväskylän Lyseon toiminnasta ja oppilaista on yli sadan vuoden aikana julkaistu runsaasti teoksia. Päätös lukiokoulutuksen loppumisesta vanhassa lyseotalossa synnytti runsaasti lehtikirjoittelua erityisesti vuosina Selvitykset Tuomo Jarva ja Janne Koskenkorva Vahanen Oy:stä laativat lyseotalon kuntoja rakenneselvityksen vuonna Insinööritoimisto Mittatyö Jukka Holopainen Oy laati julkisivujen kuntokartoituksen vuonna Rakennuksessa on myös tehty useita sisäilmatutkimuksia 2000-luvulla.

9 8 Arkistolähteet Lyseon alkuperäisiä piirustuksia säilytetään Kansallisarkistossa. Vuoden 1958 ja vuosien peruskorjauksiin liittyvät rakennuslupapiirustukset ovat säilyneet Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan arkistossa. Jyväskylän kaupunginarkistosta löytyy työmaapäiväkirja rakennuksen vuoden 1958 peruskorjauksesta. 3 Myös vuosien peruskorjauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä asiakirjoja on säilynyt kaupunginarkistossa. Valokuvat Selvityksessä on hyödynnetty lyseotaloa esittäviä valokuvia 1910-luvulta nykypäivään saakka. Suuri osa valokuvista on peräisin Keski-Suomen museon valokuva-arkistosta ja Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen arkistosta, joka on siirtynyt Keski-Suomen museon kuva-arkistoon. Valokuvia on käytetty dokumentoimaan rakennuksen varhaista asua ja vuosien 1958 ja peruskorjausten siihen tuomia muutoksia. Haastattelut Rakennushistoriaselvitystä varten on haastateltu Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredriksonia. Suullisia tietoja ovat antaneet arkkitehti Martti I. Jaatinen, maalarimestari Voitto Nurmela ja Usko Juvonen, jotka olivat mukana lyseotalon peruskorjauksessa vuosina Apuaan ovat antaneet myös Jyväskylän Lyseon henkilökunta ja Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry.

10 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 9 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Lyseotalot osana suomalaisten koulurakennusten arkkitehtuurihistoriaa Asemapiirros vuodelta 1977 näyttää lyseotalon ja laajennusosan sijainnin Yliopistonkadun, Harjukadun ja Koulukadun välisessä korttelissa. Suomalainen yhteiskunta siirtyi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti dynaamiseen vaihteeseen 1860-luvulla. Kansan sivistämispyrkimykset näkyivät uusien koulutalojen rakentamisena. Pojille tarkoitettujen oppikoulujen rinnalle alettiin rakentaa myös tyttökouluja. Suomalainen kansakoululaitos sai alkunsa vuonna Kouluhallitus, jonka hallintaan myös koulutalojen rakentaminen kuului, aloitti toimintansa kolme vuotta myöhemmin vuonna Alusta lähtien valtion oppikoulut suunniteltiin rakennushallituksessa kiinteässä yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Oppikoululaitos järjestettiin uudelleen vuoden 1872 koulujärjestyksellä. Valtio otti tuolloin kustantaakseen koulutalojen rakentamisen, ja maassa alkoi ennennäkemättömän vilkas rakennustoiminta, joka jatkui aina 1910-luvulle saakka.

11 10 Uusien koulutalojen suunnitteluun vaikuttivat Euroopassa kehitetyt arkkitehtoniset ratkaisut. Tavoitteena oli erityisesti koulurakennusten hygienian parantaminen. Tarkoituksena oli rakentaa kouluja, joissa olisi terveelliset, valoisat ja ilmavat luokkahuoneet. Huoneohjelmaan kuului myös tilava juhlasali, opetusvälineiden säilytystilat, tarpeelliset ulkorakennukset ja vahtimestarin asunto. Rakennushallituksen arkkitehdit seurasivat alan kansainvälistä kehitystä ja saivat vaikutteita erityisesti Pohjoismaiden ja Saksan uudesta koulurakentamisesta. Varhaiset 1870-luvulla suunnitellut oppikoulutalot edustivat tyyliltään uusklassismia tai uusrenessanssia. Ne olivat kolmikerroksisia rakennuksia, joihin yleensä liittyi pihaseinän keskeltä ulkoneva kaksikerroksinen salirakennus. Julkisivujen jäsentely perustui rakennuksen keskiviivalla sijaitsevaan pääsisäänkäyntiin ja sivurisaliitteihin päätykolmioineen. 4 Seuraava vaihe koulutalojen arkkitehtuurissa kehittyi 1880-luvulla. Vuonna 1885 rakennushallituksen pääjohtaja Sebastian Gripenberg laati yhdessä Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa huonetilaohjelman suomenkielisiä oppikouluja Lyseotalo sijoittui Asemakadun päähän ja muodosti näyttävän kadunpäätteen matalassa puutalovaltaisessa kaupungissa.

12 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 11 varten. Uudet koulutalot muodostuivat varsin kookkaiksi. Luokkahuoneita oli noin kymmenen, joista osa oli erikoisluokkia kielten, laulun, piirustuksen ja luonnontieteiden opetusta varten. Huonetilaohjelmaan kuuluivat myös opettajainhuone, kirjasto, kokoelmahuone, rehtorin kanslia sekä mahdollisesti erilliset voimistelu- ja juhlasalit. Kellariin sijoitettiin vahtimestarin asunto, polttopuuvarastot sekä lämmitys- ja ilmastointilaitteet. Luokkahuoneita oli kahta eri kokoa. Toiset oli suunniteltu 30 ja toiset 40 oppilasta varten. Luokkien koko vaihteli yleensä pituudeltaan 7-10 metrin ja leveydeltään noin 7 metrin välillä. Luokat olivat hyvin korkeita, yleensä noin 4,5 m. Lämmitykseen ja ilmanvaihtoon alettiin soveltaa alan uusia keksintöjä. Lämmitys hoidettiin kaakeliuuneilla ja llmanvaihtoon käytettiin insinööri G.E. Berggrenin edelleen kehittelemää kalorifeerijärjestelmää. Järjestelmässä raikas ilma otettiin kellarista, jossa se lämmitettiin ja johdettiin ilmasäiliöihin ja edelleen kanavia pitkin luokkiin. Pilaantunut ilma johdettiin luokista yleensä vetoputkien kautta ullakolle. Kanavia tehtiin sekä muuraamalla, lautarakenteisina että metalliputkista. 5 Koulutaloja rakennettiin ympäri maata, ja kustannukset nousivat. Niinpä 1890-luvulla päätettiin karsia koulujen huonetilaohjelmaa ja pienentää tiloja. Yleinen tapa säästää tilaa, oli poistaa sisäänkäynti rakennuksen keskiviivalta ja siirtää ulko-ovet talon päätyihin. Samoin yläkertaan vievät portaat sijoitettiin rakennuksen päätyyn. Erillisistä naulakkotiloista luovuttiin ja vaatteita säilytettiin käytävillä. Suuri muutos oli voimistelu- ja juhlasalien yhdistäminen ja sijoittaminen rakennuksen toiseen kerrokseen. 6 Jyväskylän Lyseo seuraa pääpiirteissään ja 1890-luvuille tyypillistä tilaratkaisua, jossa koulutalo on kaksikerroksinen suorakulmainen rakennusmassa ja pääfasadin keskellä on suuri risaliitti. Toisessa kerroksessa risaliitin kohdalla sijaitsee yhdistetty voimistelu- ja juhlasali. Luokat on järjestetty keskikäytävän molemmin puolin. Pääovi ja portaikko sijaitsevat rakennuksen toisessa päädyssä. Tyylillisesti koulutaloja hallitsi 1890-luvun lopulle saakka uusrenessanssi, jonka jälkeen uusgotiikka ja muut kertaustyylit tulivat hallitseviksi. Tässä suhteessa Jyväskylän Lyseon julkisivut ovat aikakaudelle tyypilliset, sillä niissä on havaittavissa sekä uusgotiikan, että renessanssiarkkitehtuurin piirteitä. Uusgoottilaisia koulutaloja suunniteltiin aina 1910-luvulle saakka. Samoihin aikoihin uusrenessanssi teki paluun, mutta siihen alkoi se-

13 12 koittua jugendin piirteitä. Pohjakaavoissa tuli Jyväskylän Lyseossa sovelletun käytävämallin rinnalle käyttöön keskeishalliin perustuva tilaratkaisu. 7 Puutalovaltaisissa pikkukaupungeissa kookkaat kivirakenteiset lyseotalot olivat vaikuttava kaupunkikuvallinen elementti. Yleensä koulutalot sijoittuivat sinne, mistä kaupunki päätyi luovuttamaan niille tontin. Näin tapahtui myös Jyväskylässä, jossa lyseotalo nousi hiekkakentälle kaupungin puutalokortteleiden ja Harjun puistoalueen välille. 8 Jyväskylässä Lyseon sijainti Asemakadun päätteenä muodostui kaupunkikuvallisesti merkittäväksi pikkukaupungin puutalojen korvautuessa kerrostaloilla 1950-luvulta lähtien. Jyväskylän Lyseon varhaiset vaiheet Jyväskylän Lyseon edeltäjä oli vuonna 1858 toimintansa aloittanut Jyväskylän yläalkeiskoulu. Kunnia aloitteesta koulun perustamiseksi on annettu piirilääkäri Wolmar Schildtille, joka ajoi väsymättä uusien oppilaitosten perustamista Jyväskylään. Ajatuksena oli alusta alkaen perustaa koulu, jossa opetus annettaisiin suomenkielellä. Opetuskielen valinta ei ollut itsestäänselvyys, vaan siitä taitettiin peistä lehtien palstoilla toistakymmentä vuotta. Uuden koulun tehtäväksi tuli kouluttaa suomenkielisiä virkamiehiä lähinnä sivistyneistön pojista. Jyväskylä kuului tuolloin Porvoon hiippakuntaan, joten Porvoon kimnaasilla oli oma vaikutuksensa Jyväskylän Lyseon syntyyn. Lyseon ensimmäinen rehtori Gottlieb Leopold Pesonius oli Porvoon kimnaasin opettajia. Koulun suomenmieliset opettajat edistivät suomenkielistä tiedettä ja kulttuuria sekä työssä että vapaa-aikanaan. Lyseon opettajakunnasta versoi aikakauslehtiä, kansanvalistusta, kustannustoimintaa ja kuoro- sekä musiikkiharrastuksia. 9 Koulun ensimmäiset vuosikymmenet kuluivat vuokratiloissa. Ensimmäinen rakennus, jonka koulu sai käyttöönsä, oli kultaseppä G. Weckmanin pieni puutalo kaupungin keskustassa Kauppakadun varrella. Oppilaiden ja luokkien määrän kasvaessa tilat kävivät pian ahtaiksi. Jo vuonna 1860 koulu muutti torin laidalla sijainneeseen apteekkari Magnus Enckellin taloon. Kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1862 koulun nimi muuttui Jyväskylän Alkeisopistoksi. Vain kolme vuotta myöhemmin keväällä 1865 valmistuivat koulun ensim-

14 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 13 Jyväskylän Ylä-alkeiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1858 Rönnebergin talossa Kauppakadun ja Vaasankadun kulmauksessa. Jo vuonna 1860 koulu muutti isompiin tiloihin torin laidalla sijainneeseen apteekkari Enckellin taloon. Vuodesta 1882 uuden koulutalon valmistumiseen saakka Lyseo toimi Jyväskylän seminaarilta vapautuneissa puurakennuksissa Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun kulmassa. mäiset ylioppilaat. Nimensä Jyväskylän Lyseo sai vuonna 1873, kun koulusta muodostettiin yliopistoon johtava seitsenluokkainen oppikoulu. Jyväskylän lyseo oli klassillinen lyseo, jossa opetuksessa latinan ja kreikankielen opinnoilla oli merkittävä sija. Pian kouluun kuitenkin perustettiin myös reaaliosasto, jossa keskityttiin muun muassa kieliin, luonnontieteisiin ja piirustukseen Uusi muutto koululle tuli eteen vuonna 1882, kun koulu siirtyi Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarilta vapautuneisiin tiloihin kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun kulmaan. Jyväskylän Lyseo teki ensimmäiset vuosikymmenet haastavaa opetus- ja kulttuurityötä suhteellisen vaatimattomissa oloissa mutta menestyksekkäästi. Oppilasmäärien jatkuva kasvu ja opetustiloille asetetut uudet vaatimukset tekivät vanhat tilat riittämättömiksi. 10 Jyväskylän Lyseotalon rakennushanke 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Suomeen rakennettiin runsaasti uusia koulutaloja. Myös Jyväskylässä haaveiltiin uudesta ajanmukaisesta lyseorakennuksesta. Rehtori Verner Donatus Peltonen kuvaili vuoden 1902 vuosikertomuksessa lyseotalon rakennushanketta seuraavasti.

15 14 Kun marraskuussa 1897 Jyväskylässä vietettiin rautatien avaajaisjuhlaa, kääntyi Jyväskylän lyseon silloinen rehtori, tohtori O.A. Forsström juhlassa saapuvilla olleen senaattori G.Z. Yrjö-Koskisen puoleen, joka silloin oli senaatin Kirkollisasiain-toimituskunnan päällikkönä, huomauttaen, että maan vanhin suomenkielinen lyseo oli uuden kodin tarpeessa. Siinä oli tämän rakennushankkeen ensimmäinen alku. Seuraavana päivänä menivät molemmat mainitut herrat kaupungille katselemaan paikkaa tulevalle lyseorakennukselle. 11 Rakennushanke eteni myötätuulessa, ja jo Yleisten Rakennusten Ylihallitus sai käskyn laatia piirustukset ja kustannusarvion Jyväskylän lyseon uutta rakennusta varten. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehti Karl Werner Polón ja ylitirehtööri Sebastian Gripenberg. Piirustukset hyväksyttiin Senaatin Talousosastossa toukokuussa Kun tieto rakennushankkeen etenemisestä saatiin Jyväskylään, teki kaupunginvaltuusto päätöksen luovuttaa lyseotalolle tontti Asemakadun yläpäästä Hevostorin ja Harjun tuntumasta. Myös hankkeen rahoitus järjestyi ripeästi. Kuten Jyväskylän Lyseon vuosikertomuksessa vuodelta 1899 todetaan: Huomauttaa sopinee tässä myös siitä koulumme piirissä yleistä iloa herättäneestä seikasta, että korkeimmassa paikassa vihdoin on myönnetty rahasumma 255 tuh.mk., uuden talon rakentamista varten Jyväskylän Lyseolle. On siis syytä toivoa, että parin vuoden päästä lyseomme saa työskennellä uusissa, valoisissa ja muuten ajanmukaisissa suojissa, jommoisia tämä maan ensimmäinen suomenkielinen lyseo kyllä jo kauvan on kaivannut. 12 Lyseotalon urakkahuutokauppa pidettiin heinäkuussa Huutokaupan voitti rakennusmestari E.W. Linden tarjouksellaan markkaa. Talvikaudella valmistui rakennuksen graniittilohkareista muurattu perusta välimuureineen ja pilareineen. Kellarin sekä rakennuksen läpi pitkittäin kulkevien käytävien katot muurattiin niin sanotulla ratakiskoholvauksella. Muuraustyö ja puisten välipohjien rakentaminen kesti toukokuun puolivälistä syyskuun lopulle. Syksyllä 1901 rakennusta suojasi jo peltikatto. Loppuvuodesta rakennusta alettiin kuivattaa siirrettävien kamiinoiden avulla. Sitä ennen seiniä oli kuivattu aikakauden keinoihin kuuluneella jäädytysmenetelmällä. Rakennus rapattiin ja maalattiin kesällä Maalausurakan sai suoritettavakseen maalari J. Matilainen Tampereelta. Huoneiden kiinteän sisutuksen valmistivat jyväskyläläinen Kumpunen & kumppa-

16 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 15 nien puusepänliike ja Vaasan puunjalostustehdas, joka toimitti ja asensi myös lattiat ja paneelikatot, juhlasalin rintapaneelit sekä ovet ja ikkunat. Rakennuksen lämmitys hoidettiin neljälläkymmenelläkahdella puulämmitteisellä uunilla. Opettajainhuoneessa, rehtorin kansliassa, rukousaulassa ja juhlasalissa uunit olivat kaakeliuuneja, luokissa peltikuorisia pönttöuuneja. Polttopuut voitiin nostaa kellarista kerrosten käytäville käsikäyttöisellä hissillä. Kellariin asennettiin ilmanvaihtoa varten kaksi Högforsin tehtaan valmistamaa kalorifeeriuunia, joiden oli tarkoitus myös lämmittää rakennusta lauhempina aikoina. Rakennukseen asennettiin vesijohto, josta saatiin vettä käytävien juomahanoihin ja rehtorin kanslian takana sijainneeseen vesikäymälään ja lavuaariin. Sähkövaloa uuteen rakennukseen jouduttiin vielä odottamaan, sillä Jyväskylän sähkölaitos aloitti toimintansa vuonna Lyseon ladattavilla akuilla toiminut soittokellojärjestelmä oli kuitenkin uutuus Jyväskylässä. 13

17 16 LYSEOTALON ARKKITEHTUURI Jyväskylän Lyseon rakennus edustaa tyypillistä aikansa oppikoulurakennusta. Lyseotalojen piirteet olivat muotoutuneet 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Koulutalojen rakentamista ohjasi Rakennushallituksen kehittämä yhtenäinen arkkitehtoninen perusmalli. Vuosisadan loppua kohden koulurakennuksia varten kehitettiin säästöratkaisu, jossa sisäänkäynnit ja portaikko sijoitettiin rakennuksen päätyihin, ja yhdistetty juhla- ja voimistelusali sai tilan rakennuksen toisesta kerroksesta. Jyväskylän Lyseo perustuu tilaohjelmaan, jossa on kaksi varsinaista kerrosta, ja joissa luokkahuoneet on sijoitettu keskikäytävän molemmin puolin. Käytävien molemmissa päissä on ikkunat, joista saadaan luonnonvaloa. Yhdistetty juhla- ja liikuntasali on yläkerroksessa julkisivun puolella. Salia vastapäätä sijaitseva rukousaula on yhdistetty käytävään kaariaukoilla. Jyväskylän Lyseon alkuperäinen julkisivupiirustus esittää Yliopistonkadun puoleista kaakkoisjulkisivua. Piirustuksesta käy ilmi, että ensimmäisen kerroksen luokkien ikkunoiden päälle ei ole toteutettu suunniteltuja koristesyvennyksiä. Kansallisarkisto.

18 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 17 Jyväskylän Lyseon alkuperäinen julkisivupiirustus esittää lounaista julkisivua, jonka keskelle on sijoitettu rakennuksen pääsisäänkäynti. Katolle on piirretty kolme ullakkoikkunaa, jotka on sittemmin poistettu. Kansallisarkisto. Arkkitehti Gustaf Nyströmin vuonna 1894 Helsinkiin suunnittelema yksityinen Brobergin oppikoulu Läroverket för gossar och flickor, nousi esikuvaksi useille myöhemmille koulurakennuksille. Eeva-Maija Viljo on huomauttanut, että Jyväskylän lyseossa on toteutettu samankaltainen ratkaisu, jossa toisen kerroksen käytävän molemmin puolin on sijoitettu juhlasali ja rukousaula. 14 Jyväskylän lyseon rehtorina vuosina toimineen Verner Donatus Peltosen mukaan Jyväskylän lyseotalossa nämä tilaratkaisut olivat Sebastian Gripenbergin käsialaa. 15 Suomen oppikoulujen arkkitehtuuri pysyi pitkään konservatiivisena soveltaen lähinnä uusrenessanssin ja uusgotiikan tyylipiirteitä. Mutta 1900-luvun alussa siinä alkoi jo näkyä uusien tyylien kansallisromantiikan ja jugendin vaikutusta. On mahdollista, että Jyväskylän Lyseon lähinnä uusgotiikkaan ja uusrenessanssiin viittaavat ornamentit ovat peräisin arkkitehti Werner Polónin kynästä. Erkki Fredrikson on huomauttanut Jyväskylän lyseotalon koristeai-

19 18 heiden lähisukulaisuudesta vuonna 1901 valmistuneen arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitteleman Sortavalan Lyseon uusgoottilaisten julkisivujen kanssa. 16 Koulutalojen julkisivussa juhlasalia ja sen ikkunoita korostettiin yleensä koristeaiheilla. Sortavalan Lyseossa julkisivun ornamentit on toteutettu puhtaaksimuuratulla punatiilellä. Jyväskylän lyseotalon rapatut julkisivut on koristeltu muuratuilla ja rapatuilla sekä kipsistä valetuilla koriste-elementeillä. Lyseotalon pääjulkisivu avautuu Yliopistonkadun puolelle. Asemakadun päähän sijoittunut koulutalo muodostaa näyttävän päätteen katunäkymälle. Lyseon rakennus on kookas, tiilestä muurattu, symmetrisesti jäsennelty, kuutiomainen rakennusmassa. Rakennuksessa on kaksi varsinaista kerrosta, kellarikerros ja pihan puolelle avautuva ullakkokerros. Julkisivut on jäsennelty uusgotiikan ja renessanssin koristeaiheilla. Julkisivut on rapattu karhealla roiskerappauksella, koriste-elementtien ja ikkunasyvennysten kohdalla rappaus on hierretty sileäksi. Julkisivun koriste-elementit ovat kipsiä, joka on kiinnitetty julkisivuun. Osa koristeista, kuten kreneloitu kattolista ja kulmien pinaakkelit eli pienet torni- Jyväskylän Lyseon alkuperäinen julkisivupiirustus esittää pihanpuoleista luoteisjulkisivua. Piirustuksesta käy ilmi, että päätyihin suunniteltuja valeikkunoita ei toteutettu. Kansallisarkisto.

20 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 19 Jyväskylän Lyseon alkuperäisiin piirustuksiin kuuluvassa leikkauksessa näkyvät kellarin alle rakennetut kalorifeeri-lämmitysjärjestelmän ilmanvaihtotunnelit. Toisessa kerroksessa on näkyvissä opettajainuoneen edessä ollut pylväiden ja kaariaukon reunustama syvennys, joka on sittemmin muurattu umpeen. Kansallisarkisto. maiset ulokkeet on muurattu ja rapattu. Sokkelien alaosat on verhottu lohkopintaisilla graniittilaatoilla ja yläosa nupukkihakatuilla kivillä. Kivien väliset saumat on peitetty kapealla makkarasaumalaastilla. Yliopistonkadun puoleista pääjulkisivua on kevennetty vetämällä luokkatiloja sisältävät siipiosat hieman sisään katulinjasta. Julkisivun keskiosa muodostuu voimakkaasta keskirisaliitista, joka työntyy ulospäin kahdessa tasossa. Keskirisaliittia hallitsevat viisi ikkuna-akselia ja voimakkaat kerros- ja kattolistat. Keskirisaliittiin sijoittuvat yläkertaan juhlasali ja alakertaan kirjasto, opettajainhuone ja rehtorin kanslia. Toiseen kerrokseen sijoittuvan juhlasalin korkeita terävähuippuisia kaksoiskaari-ikkunoita on korostettu muuta rakennusta runsaammilla koristeaiheilla. Keskirisaliitin kulmia on korostettu kuusikulmaisilla pinaakkeleilla, joiden huiput on hammastettu. Myös rakennuksen päädyissä on kipsi- ja rappauskoristeita. Pääsisäänkäynti sijoittuu rakennuksen lounaispäätyyn kuusikulmaiseen erkkeriin. Toisessa päädyssä on ollut vaatimattomampi ulko-ovi. Pihan puolella julkisivu on yksinkertaisemmin koristeltu.

21 20 Alkuperäisissä laveeratuissa julkisivupiirustuksissa rapattujen seinäpintojen väri on vaaleankeltainen, koristelistat ovat valkoisia ja katonrajassa kulkevan koristelistan kasviaihetta on korostettu taivaansinisellä värillä. Peltikatto on punainen ja ikkunanpuitteet on väritetty jollakin tummalla mahdollisesti punaisella sävyllä. Pääovi on piirustuksissa nykyisenkaltainen puurakenteinen paneeliovi, jossa on koristeelliset helat. Lyseotalon alkuperäiset ikkunat ovat suurimmaksi osaksi säilyneet paikoillaan. Malleiltaan vaihtelevat ikkunat 1800-luvun lopulle tyypillisine puitejakoineen ovat rakennuksen oleellinen ominaispiirre. Ruutujen lukumäärä yhdessä ikkunassa vaihtelee neljästä kahteenkymmeneenyhteen. Erilaisia ikkunamalleja rakennuksessa on kuusitoista. Eri aikoina tehdyistä korjauksista ja kunnostustöistä huolimatta ikkunat ovat säilyneet varsin hyvin. Ikkunoissa ovat edelleen paikoillaan alkuperäiset saranat, kulmaraudat, sormihaat, pitkäsulkijat ja muut kiinnipitolaitteet. Varhaiseen toteutumattomaan laajennushankkeeseen liittyneissä arkkitehti Robert Tikkasen laatimissa piirustuksissa rakennusta olisi laajennettu Koulukadun puolelle lisäosalla, jonka tyyli mukaili päärakennusta. Kansallisarkisto.

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo

Jyväskylän kaupungintalo Jyväskylän kaupungintalo Kulttuurihistoriallinen arvo sekä poimintoja rakennuksen vaiheista Lähteet: Keski-Suomen museon kuva-arkisto Leena Lindell,Jyväskylän kaupungintalon rakennushistoriallinen selvitys

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO Nuorelle kaupungille uusi kaupungintalo Kun Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837, merkitsi ruutuasemakaavan laatija, arkkitehti Carl Ludvig Engel sen keskusaukion reunalle

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO Nuorelle kaupungille uusi kaupungintalo Kun Jyväskylän kaupunki perustettiin vuonna 1837, merkitsi ruutuasemakaavan laatija, arkkitehti Carl Ludvig Engel sen keskusaukion reunalle

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY

KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY KAUPUNGINTALON peruskorjaus ja entisöinti TYÖMAA- ja SUUNNITTELUTILANNE 25.5.2011 ARK-KANTONEN OY RAKENNUSURAKOITSIJAN VALINTA ON KÄYNNISSÄ. LVISA-URAKAT OVAT LASKENNASSA. RAKENNUSLUPA ODOTTAA KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja osittainen entisöinti LOKAKUU 2012 ARK-KANTONEN OY

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus ja osittainen entisöinti LOKAKUU 2012 ARK-KANTONEN OY VALOKUVAT TUIJA ILVES / ARK-KANTONEN OY RIIKKA MÄKIPELKOLA / YLIOPISTON MUSEO TYÖMAATILANNE: JULKISIVUN MAALAUSTYÖT JATKUVAT VAPAUDENKADUN PUOLELLA. PIHASIVUJEN VANHOJEN MAALIEN POISTO JA KORJAUSRAPPAUKSET

Lisätiedot

Lausunto MV/35/05.01.01/2013 1 (5) 08.05.2015

Lausunto MV/35/05.01.01/2013 1 (5) 08.05.2015 Lausunto MV/35/05.01.01/2013 1 (5) 08.05.2015 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pl 36 00521 HELSINKI Viite UUDELY/126/07.01/2011 ; UUDELY/128/07.01/2011 ; UUDELY/129/07.01/2011 ; UUDELY/130/07.01/2011

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAATIHUONE

HÄMEENLINNAN RAATIHUONE HÄMEENLINNAN RAATIHUONE RAATIHUONEEN HISTORIAA Ennen nykyistä vuonna 1888 valmistunutta Raatihuonetta kaupungilla oli kolme Raatihuoneeksi kutsuttua rakennusta. Ensimmäinen oli vanhassa kaupungissa linnan

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen

Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1. Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen Ulvilan kaupunki Ote pöytäkirjasta 1 Tekninen lautakunta 89 09.12.2014 Vanhankylän alakoulun laajennus- ja peruskorjaustyön suunnitelmaluonnosten hyväksyminen 42/10.03.02.00/2014 Tekninen lautakunta 89

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

Vaihtoehdot kustannusarvioineen ovat seuraavat:

Vaihtoehdot kustannusarvioineen ovat seuraavat: Valtuusto 34 26.04.2010 Suomenkielinen koulutusjaosto 51 02.06.2010 Suomenkielinen koulutusjaosto 01.12.2011 4 Leppätien koulun tilaohjelman muutos 198/05.06.02/2009 KOULJAOS 37 Suomenkielinen koulutusjaosto

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus

HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 1(6) HANKESUUNNITELMA Helsingin Uusi Yhteiskoulu Oy Julkisivujen ja vesikaton peruskorjaus 2(6) Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 1.1 Tiivistelmä... 3 1.2 Yhteenveto... 3 1.3 Hankesuunnittelutyöryhmä...

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot