JYVÄSKYLÄN LYSEO. Ulla Pohjamo R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S. Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN LYSEO. Ulla Pohjamo R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S. Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO"

Transkriptio

1 R A K E N N U S H I S T O R I A S E L V I T Y S Ulla Pohjamo Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO JYVÄSKYLÄN LYSEO 2013 KESKI-SUOMEN MUSEO

2 1 Ulla Pohjamo JYVÄSKYLÄN LYSEO Rakennushistoriaselvitys

3 2 Sisällysluettelo JYVÄSKYLÄN LYSEO 4 Suojelutilanne 5 Rakennushistoriaselvitys 6 Tutkimusmenetelmät ja lähteet 7 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 9 Lyseotalot osana suomalaisten koulurakennusten arkkitehtuurihistoriaa 9 Jyväskylän Lyseon varhaiset vaiheet 12 Jyväskylän lyseotalon rakennushanke 13 LYSEOTALON ARKKITEHTUURI 16 Rakennuksen vastaanotto 21 Lyseotalon huoneohjelma 23 Lyseotalon suunnittelijat Werner Polón, Sebastian Gripenberg ja Hjalmar Åberg 27 Kertaustyylit uusgotiikka ja uusrenessanssi 28 Biedermeier 28 Jugend 29 KORJAUS- JA MUUTOSHISTORIAA 31 Ennen vuoden 1958 peruskorjausta tehdyt kunnostustyöt 31 Laajennushanke ja peruskorjaus vuosina Peruskorjaus vuosina Peruskorjauksen toteuttaminen 46 Jyväskylän Lyseon museo 48 Peruskorjauksen jälkeiset korjaustyöt 49 Piha ja istutukset 49 JYVÄSKYLÄN LYSEON JULKISIVUT 51 Lyseotalon julkisivujen säilyminen ja muutokset 51 Yliopistonkadun puoleinen julkisivu kaakko 53 Päätyjulkisivu vanha pääsisäänkäynti lounainen 54 Pihanpuoleinen julkisivu luode 54 Päätyjulkisivu liitos laajennusosaan koillinen 56 Vesikatto 58 Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen. Kannen kuva Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2013

4 JYVÄSKYLÄN LYSEO 3 LYSEOTALON KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT SISÄTILAT 62 Alakäytävä 62 Eos päivänkoiton jumalatar Jyväskylän Lyseon tunnuskuvana 65 Opettajainhuone 66 Rehtorin kanslia 69 Kirjasto 71 Luokat esimerkkiluokka Vanha porrashuone 77 Uusi porrashuone 80 Juhlasali 82 Rukousaula 86 Yläkäytävä 90 LYSEOTALON RAKENTEET 94 Julkisivut 94 Ikkunat 95 Perustus 96 Alapohjarakenteet 97 Lyseon museon tilat 97 Maanpaineseinät 99 Runko ja välipohjarakenteet 99 Ensimmäinen kerros 100 Toinen kerros 101 Kolmas kerros 102 Lämmitys ja ilmanvaihto 103 Kalorifeeri-järjestelmä 103 ARVOTTAMINEN 105 Jatkosuunnittelussa huomioonotettavat erityispiirteet ja arvot 105 Säilyneisyys ja suojelutavoitteet 108 Julkisivut 116 Sisätilat 116 PERUSTIEDOT 118 VIITTEET 123 LÄHTEET 126 LIITTEET 129 Julkisivukortit 129 Huonekortit 138 Irtaimistoinventointi 181

5 4 Jyväskylän Lyseo Jyväskylän Lyseon perustaminen vuonna 1858 liittyy kansalliseen heräämiseen ja suomalaisuuden ja suomenkielen aseman vahvistamiseen Suomessa. Vuonna 1858 toimintansa aloittanut Jyväskylän yläalkeiskoulu, vuodesta 1862 alkeisopisto ja vuodesta 1873 Jyväskylän Lyseo, oli Suomen ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, joka mahdollisti oppilaille tien yliopisto-opintoihin. Koulu toimi ensimmäiset vuosikymmenet vuokratiloissa, alun perin asuinkäyttöön rakennetuissa puutaloissa. Jyväskylän Lyseon uuden koulutalon suunnittelu käynnistyi Yleisten rakennusten ylihallituksessa vuonna Seuraavana vuonna Jyväskylän kaupunki luovutti valtiolle tontin koulua varten kaupunkikuvallisesti merkittävältä paikalta Asemakadun yläpäästä. Yleisten rakennusten ylihallituksen johtajan, suomenmielisen arkkitehti Sebastian Gripenbergin ja viraston ylimääräisen arkkitehdin Karl Werner Polónin laatimat rakennuspiirustukset valmistuivat huhtikuussa Rakennusurakoitsijana toimi urakkahuutokaupan voittanut rakennusmestari E.W. Linden. Koulun kiinteän sisutuksen ja uudet irtokalusteet suunnitteli Yleisten rakennusten ylihallituksessa vuosina ylimääräisenä arkkitehtina työskennellyt arkkitehti Hjalmar Åberg. Valmistumisaikanaan Lyseo oli kaupunginkirkon, seminaarin tiilirakennusten ja pari vuotta aiemmin valmistuneen kunnallistalon rinnalla ainoita kookkaita kivirakennuksia asukkaan puutalokaupungissa. Vuonna 1902 valmistunut Jyväskylän Lyseon koulutalo edustaa arkkitehtuuriltaan suunnitteluaikansa 1800-luvun lopun kertaustyylejä. Julkisivussa ja sisustuksessa on sekä uusrenessanssin että uusgotiikan piirteitä. Tilajäsentelyltään rakennus on vuosisadan lopun tyypillinen koulutalo. Koulun luokkahuoneet, opettajainhuone, kirjasto, juhlasali ja rukousaula sekä aputilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa päätyikkunoiden valaiseman keskikäytävän molemmin puolin. Sisätiloissa on nähtävissä jugendin piirteitä niin kiinteässä sisustuksessa, koristemaalauksissa, lasimaalauksissa, paneloinneissa ja kirjaston kiinteissä hyllyrakenteissa, kuin edelleen säilyneissä alkuperäisissä irtokalusteissa. Oppilasmäärän kasvaessa ullakkotiloja on osittain muutettu opetustiloiksi vuonna 1924.

6 JYVÄSKYLÄN LYSEO 5 Jo varhain kouluun alettiin kerätä historiallista opetuskokoelmaa. Uudesta koulutalosta saatiin Lyseon arvokkaalle kirjastolle asianmukaiset tilat kirjahyllyineen, kaappeineen ja lainaustiskeineen. Jyväskylän Lyseon kirjasto on säilynyt kirjakokoelmineen alkuperäisessä asussaan. Koulurakennuksen kirjastoa kalusteineen ja kokoelmineen sekä kirjaston viereistä opettajanhuonetta ja rehtorin kansliaa alkuperäiskalusteineen voidaan pitää valtakunnallisesti merkittävinä interiööreinä. Vuonna 1979 Jyväskylän kaupunki perusti nykyään Keski-Suomen museoon kuuluvan Jyväskylän Lyseon museon. Koulutalon kellarissa sijaitsevaan museoon on tallennettu koulun vaiheisiin liittyvää aineistoa, kuten kalusteita, opetusvälineitä, oppikirjoja, valokuvia ja arkistoaineistoa Jyväskylän yläalkeiskoulun ajoilta lähtien. Vuosina rakennetun, pitkään kaivatun Lyseon laajennuksen suunnitteli Rakennushallituksen arkkitehti Einari Wennervirta. Samassa yhteydessä Lyseon vanha osa peruskorjattiin modernisoivalla otteella. Seuraavassa peruskorjauksessa vuosina pyrittiin palauttamaan rakennuksen sisustuksen historiallista ilmettä. Muun muassa edellisessä korjauksessa asennetut laakaovet korvattiin uusilla peiliovilla, ja peittoon maalatut koristemaalaukset maalattiin uudestaan. Lyseotalon kiinteä sisustus, kalusteet ja taideteokset muodostavat historiallisesti kerrostuneen kokonaisuuden. Osa ullakkoa on rakennettu ilmastointikonehuoneeksi vuosien peruskorjauksessa. Syksyllä 1973 peruskoulu-uudistus muutti valtion ylläpitämän kahdeksanluokkaisen yksin pojille tarkoitetun oppikoulun kaupungin omistamaksi peruskoulun yläasteeksi ja kolmeluokkaiseksi lukioksi. Yläaste toimi vain muutaman vuoden, jonka jälkeen Lyseo jatkoi lukiona, johon oppilaiksi otettiin sekä tyttöjä että poikia. Viimeisin suuri muutos koulutalon historiassa tapahtui vuonna 2010, kun Jyväskylän lukiokoulutuksen järjestämisvastuu siirrettiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle. Selvitysten jälkeen Jyväskylän lukioverkkoa päädyttiin uudistamaan siten, että Harjun ja Viitaniemen kampuksille muodostettiin uudet suurlukiot. Jyväskylän Lyseon lukion toiminta siirtyi pois vanhasta lyseotalosta vuoden 2013 lopussa. Suojelutilanne Jyväskylän Lyseon tontin asemakaava on vahvistettu Vanha koulurakennus ja sen laajennus sijaitsevat kaavamääräyksen mukaan opetustoimintaa

7 6 palvelevien rakennusten korttelialueella (YO4). Kummallakaan rakennuksella ei ole vanhentuneessa asemakaavassa suojelumerkintää. Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu ) Jyväskylän Lyseo on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Lyseon entisten oppilaiden yhdistys JyLy ry on tehnyt Jyväskylän Lyseon vanhasta päärakennuksesta suojeluesityksen Keski-Suomen ELY-keskukselle. Esitystä on täydennetty Suojeluesitys koskee Lyseon vanhaa päärakennusta sisätiloineen, pihapiireineen ja alkuperäisine käyttötarkoituksineen. Kohteen omistaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, mutta se tulee siirtymään Jyväskylän kaupungin omistukseen lähitulevaisuudessa. Rakennushistoriaselvitys Keski-Suomen museo on laatinut rakennushistoriaselvityksen Jyväskylän Lyseon vanhasta päärakennuksesta. Selvityksen tilaaja on Jyväskylän Tilapalvelu. Rakennushistoriaselvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista ennen korjaus- ja muutostöiden suunnitteluvaihetta. Selvitys tarjoaa rakennuksen omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa rakennuksen ylläpitoa ja suojelua varten. Rakennushistoriaselvitys antaa tietoa rakennuksen historiasta, alkuperäisasusta, muutoksista, säilyneisyydestä ja käytöstä. Selvityksen lopussa on osuus, jossa arvioidaan rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Tämä rakennushistoriaselvitys liittyy taustaselvityksenä Jyväskylän Lyseon rakennuksen peruskorjaushankkeeseen tilanteessa, jossa lukiokoulutus rakennuksessa oli päättymässä Peruskorjauksen ajankohdaksi arvioitiin vuonna 2013 vuosikymmen loppupuoli. Rakennushistoriaselvitys keskittyy rakennuksen julkisivun ja keskeisten sisätilojen dokumentointiin ja niiden säilyneisyyden ja muutosten kuvailuun. Selvityksessä on esitetty rakennuksen korjaus- ja muutoshistoria kronologisessa järjestyksessä tunnetuilta osin. Selvitys tehtiin elo-lokakuussa Selvityksen laati amanuenssi FT Ulla Pohjamo Keski-Suomen museossa. Tutkimuksen ohjaajina toimivat Keski-Suomen museon museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja amanuenssi Saija Silén.

8 JYVÄSKYLÄN LYSEO 7 Tutkimusmenetelmät ja lähteet Inventointi Jyväskylän Lyseon vanha päärakennus on inventoitu ensimmäisen kerran vuonna Tämän rakennushistoriaselvityksen yhteydessä rakennuksen nykytila on inventoitu ja dokumentoitu valokuvaamalla. Inventoinnin tulokset esitetään julkisivu- ja huonekorteissa sekä kalustoluettelossa, joka on liitetty rakennushistoriaselvitykseen. Huonetiloihin viitataan Arkkitehdit.618 Oy:n Jouko Koskisen laatimissa lyseotalon nykytilaa kuvaavissa piirustuksissa käytetyllä numeroinnilla. Valokuvia ja inventointiaineistoa säilytetään Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkistossa. Tässä raportissa käytetyt valokuvat ovat Keski-Suomen museon kokoelmista, ellei toisin mainita. Kirjallisuus ja painetut lähteet Tämä rakennushistoriaselvitys on laadittu käyttäen ohjeena Museoviraston opasta Talon tarinat rakennushistorian selvitysopas. Selvityksen tekemisessä on käytetty lähdeaineistona kirjallisuutta, joka on antanut tietoa 1800-luvun lopun koulurakentamisesta yleensä ja Jyväskylän Lyseon rakennuksen vaiheista erityisesti. Eeva-Maija Viljo on artikkelissaan Kaupungistuvan yhteiskunnan rakennustaide (1984) käsitellyt koulutalojen rakennustyypin kehitystä. Henrik Lilius on teoksessaan Suomalaisen koulutalon arkkitehtuurihistoriaa (1982) esitellyt oppikoulujen rakentamisen muutoksia 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Erkki Fredrikson on kirjassaan Lyseotalon vuosisata, Jyväskylän Lyseon päärakennuksen ja opinkäynnin vaiheita 1900-luvulla (2002) käsitellyt seikkaperäisesti koulun historiaa ja koulutalon vaiheita. Jyväskylän Lyseon toiminnasta ja oppilaista on yli sadan vuoden aikana julkaistu runsaasti teoksia. Päätös lukiokoulutuksen loppumisesta vanhassa lyseotalossa synnytti runsaasti lehtikirjoittelua erityisesti vuosina Selvitykset Tuomo Jarva ja Janne Koskenkorva Vahanen Oy:stä laativat lyseotalon kuntoja rakenneselvityksen vuonna Insinööritoimisto Mittatyö Jukka Holopainen Oy laati julkisivujen kuntokartoituksen vuonna Rakennuksessa on myös tehty useita sisäilmatutkimuksia 2000-luvulla.

9 8 Arkistolähteet Lyseon alkuperäisiä piirustuksia säilytetään Kansallisarkistossa. Vuoden 1958 ja vuosien peruskorjauksiin liittyvät rakennuslupapiirustukset ovat säilyneet Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan arkistossa. Jyväskylän kaupunginarkistosta löytyy työmaapäiväkirja rakennuksen vuoden 1958 peruskorjauksesta. 3 Myös vuosien peruskorjauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä asiakirjoja on säilynyt kaupunginarkistossa. Valokuvat Selvityksessä on hyödynnetty lyseotaloa esittäviä valokuvia 1910-luvulta nykypäivään saakka. Suuri osa valokuvista on peräisin Keski-Suomen museon valokuva-arkistosta ja Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistyksen arkistosta, joka on siirtynyt Keski-Suomen museon kuva-arkistoon. Valokuvia on käytetty dokumentoimaan rakennuksen varhaista asua ja vuosien 1958 ja peruskorjausten siihen tuomia muutoksia. Haastattelut Rakennushistoriaselvitystä varten on haastateltu Keski-Suomen museon intendentti Erkki Fredriksonia. Suullisia tietoja ovat antaneet arkkitehti Martti I. Jaatinen, maalarimestari Voitto Nurmela ja Usko Juvonen, jotka olivat mukana lyseotalon peruskorjauksessa vuosina Apuaan ovat antaneet myös Jyväskylän Lyseon henkilökunta ja Jyväskylän Lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry.

10 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 9 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Lyseotalot osana suomalaisten koulurakennusten arkkitehtuurihistoriaa Asemapiirros vuodelta 1977 näyttää lyseotalon ja laajennusosan sijainnin Yliopistonkadun, Harjukadun ja Koulukadun välisessä korttelissa. Suomalainen yhteiskunta siirtyi yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti dynaamiseen vaihteeseen 1860-luvulla. Kansan sivistämispyrkimykset näkyivät uusien koulutalojen rakentamisena. Pojille tarkoitettujen oppikoulujen rinnalle alettiin rakentaa myös tyttökouluja. Suomalainen kansakoululaitos sai alkunsa vuonna Kouluhallitus, jonka hallintaan myös koulutalojen rakentaminen kuului, aloitti toimintansa kolme vuotta myöhemmin vuonna Alusta lähtien valtion oppikoulut suunniteltiin rakennushallituksessa kiinteässä yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Oppikoululaitos järjestettiin uudelleen vuoden 1872 koulujärjestyksellä. Valtio otti tuolloin kustantaakseen koulutalojen rakentamisen, ja maassa alkoi ennennäkemättömän vilkas rakennustoiminta, joka jatkui aina 1910-luvulle saakka.

11 10 Uusien koulutalojen suunnitteluun vaikuttivat Euroopassa kehitetyt arkkitehtoniset ratkaisut. Tavoitteena oli erityisesti koulurakennusten hygienian parantaminen. Tarkoituksena oli rakentaa kouluja, joissa olisi terveelliset, valoisat ja ilmavat luokkahuoneet. Huoneohjelmaan kuului myös tilava juhlasali, opetusvälineiden säilytystilat, tarpeelliset ulkorakennukset ja vahtimestarin asunto. Rakennushallituksen arkkitehdit seurasivat alan kansainvälistä kehitystä ja saivat vaikutteita erityisesti Pohjoismaiden ja Saksan uudesta koulurakentamisesta. Varhaiset 1870-luvulla suunnitellut oppikoulutalot edustivat tyyliltään uusklassismia tai uusrenessanssia. Ne olivat kolmikerroksisia rakennuksia, joihin yleensä liittyi pihaseinän keskeltä ulkoneva kaksikerroksinen salirakennus. Julkisivujen jäsentely perustui rakennuksen keskiviivalla sijaitsevaan pääsisäänkäyntiin ja sivurisaliitteihin päätykolmioineen. 4 Seuraava vaihe koulutalojen arkkitehtuurissa kehittyi 1880-luvulla. Vuonna 1885 rakennushallituksen pääjohtaja Sebastian Gripenberg laati yhdessä Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen kanssa huonetilaohjelman suomenkielisiä oppikouluja Lyseotalo sijoittui Asemakadun päähän ja muodosti näyttävän kadunpäätteen matalassa puutalovaltaisessa kaupungissa.

12 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 11 varten. Uudet koulutalot muodostuivat varsin kookkaiksi. Luokkahuoneita oli noin kymmenen, joista osa oli erikoisluokkia kielten, laulun, piirustuksen ja luonnontieteiden opetusta varten. Huonetilaohjelmaan kuuluivat myös opettajainhuone, kirjasto, kokoelmahuone, rehtorin kanslia sekä mahdollisesti erilliset voimistelu- ja juhlasalit. Kellariin sijoitettiin vahtimestarin asunto, polttopuuvarastot sekä lämmitys- ja ilmastointilaitteet. Luokkahuoneita oli kahta eri kokoa. Toiset oli suunniteltu 30 ja toiset 40 oppilasta varten. Luokkien koko vaihteli yleensä pituudeltaan 7-10 metrin ja leveydeltään noin 7 metrin välillä. Luokat olivat hyvin korkeita, yleensä noin 4,5 m. Lämmitykseen ja ilmanvaihtoon alettiin soveltaa alan uusia keksintöjä. Lämmitys hoidettiin kaakeliuuneilla ja llmanvaihtoon käytettiin insinööri G.E. Berggrenin edelleen kehittelemää kalorifeerijärjestelmää. Järjestelmässä raikas ilma otettiin kellarista, jossa se lämmitettiin ja johdettiin ilmasäiliöihin ja edelleen kanavia pitkin luokkiin. Pilaantunut ilma johdettiin luokista yleensä vetoputkien kautta ullakolle. Kanavia tehtiin sekä muuraamalla, lautarakenteisina että metalliputkista. 5 Koulutaloja rakennettiin ympäri maata, ja kustannukset nousivat. Niinpä 1890-luvulla päätettiin karsia koulujen huonetilaohjelmaa ja pienentää tiloja. Yleinen tapa säästää tilaa, oli poistaa sisäänkäynti rakennuksen keskiviivalta ja siirtää ulko-ovet talon päätyihin. Samoin yläkertaan vievät portaat sijoitettiin rakennuksen päätyyn. Erillisistä naulakkotiloista luovuttiin ja vaatteita säilytettiin käytävillä. Suuri muutos oli voimistelu- ja juhlasalien yhdistäminen ja sijoittaminen rakennuksen toiseen kerrokseen. 6 Jyväskylän Lyseo seuraa pääpiirteissään ja 1890-luvuille tyypillistä tilaratkaisua, jossa koulutalo on kaksikerroksinen suorakulmainen rakennusmassa ja pääfasadin keskellä on suuri risaliitti. Toisessa kerroksessa risaliitin kohdalla sijaitsee yhdistetty voimistelu- ja juhlasali. Luokat on järjestetty keskikäytävän molemmin puolin. Pääovi ja portaikko sijaitsevat rakennuksen toisessa päädyssä. Tyylillisesti koulutaloja hallitsi 1890-luvun lopulle saakka uusrenessanssi, jonka jälkeen uusgotiikka ja muut kertaustyylit tulivat hallitseviksi. Tässä suhteessa Jyväskylän Lyseon julkisivut ovat aikakaudelle tyypilliset, sillä niissä on havaittavissa sekä uusgotiikan, että renessanssiarkkitehtuurin piirteitä. Uusgoottilaisia koulutaloja suunniteltiin aina 1910-luvulle saakka. Samoihin aikoihin uusrenessanssi teki paluun, mutta siihen alkoi se-

13 12 koittua jugendin piirteitä. Pohjakaavoissa tuli Jyväskylän Lyseossa sovelletun käytävämallin rinnalle käyttöön keskeishalliin perustuva tilaratkaisu. 7 Puutalovaltaisissa pikkukaupungeissa kookkaat kivirakenteiset lyseotalot olivat vaikuttava kaupunkikuvallinen elementti. Yleensä koulutalot sijoittuivat sinne, mistä kaupunki päätyi luovuttamaan niille tontin. Näin tapahtui myös Jyväskylässä, jossa lyseotalo nousi hiekkakentälle kaupungin puutalokortteleiden ja Harjun puistoalueen välille. 8 Jyväskylässä Lyseon sijainti Asemakadun päätteenä muodostui kaupunkikuvallisesti merkittäväksi pikkukaupungin puutalojen korvautuessa kerrostaloilla 1950-luvulta lähtien. Jyväskylän Lyseon varhaiset vaiheet Jyväskylän Lyseon edeltäjä oli vuonna 1858 toimintansa aloittanut Jyväskylän yläalkeiskoulu. Kunnia aloitteesta koulun perustamiseksi on annettu piirilääkäri Wolmar Schildtille, joka ajoi väsymättä uusien oppilaitosten perustamista Jyväskylään. Ajatuksena oli alusta alkaen perustaa koulu, jossa opetus annettaisiin suomenkielellä. Opetuskielen valinta ei ollut itsestäänselvyys, vaan siitä taitettiin peistä lehtien palstoilla toistakymmentä vuotta. Uuden koulun tehtäväksi tuli kouluttaa suomenkielisiä virkamiehiä lähinnä sivistyneistön pojista. Jyväskylä kuului tuolloin Porvoon hiippakuntaan, joten Porvoon kimnaasilla oli oma vaikutuksensa Jyväskylän Lyseon syntyyn. Lyseon ensimmäinen rehtori Gottlieb Leopold Pesonius oli Porvoon kimnaasin opettajia. Koulun suomenmieliset opettajat edistivät suomenkielistä tiedettä ja kulttuuria sekä työssä että vapaa-aikanaan. Lyseon opettajakunnasta versoi aikakauslehtiä, kansanvalistusta, kustannustoimintaa ja kuoro- sekä musiikkiharrastuksia. 9 Koulun ensimmäiset vuosikymmenet kuluivat vuokratiloissa. Ensimmäinen rakennus, jonka koulu sai käyttöönsä, oli kultaseppä G. Weckmanin pieni puutalo kaupungin keskustassa Kauppakadun varrella. Oppilaiden ja luokkien määrän kasvaessa tilat kävivät pian ahtaiksi. Jo vuonna 1860 koulu muutti torin laidalla sijainneeseen apteekkari Magnus Enckellin taloon. Kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1862 koulun nimi muuttui Jyväskylän Alkeisopistoksi. Vain kolme vuotta myöhemmin keväällä 1865 valmistuivat koulun ensim-

14 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 13 Jyväskylän Ylä-alkeiskoulu aloitti toimintansa syksyllä 1858 Rönnebergin talossa Kauppakadun ja Vaasankadun kulmauksessa. Jo vuonna 1860 koulu muutti isompiin tiloihin torin laidalla sijainneeseen apteekkari Enckellin taloon. Vuodesta 1882 uuden koulutalon valmistumiseen saakka Lyseo toimi Jyväskylän seminaarilta vapautuneissa puurakennuksissa Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun kulmassa. mäiset ylioppilaat. Nimensä Jyväskylän Lyseo sai vuonna 1873, kun koulusta muodostettiin yliopistoon johtava seitsenluokkainen oppikoulu. Jyväskylän lyseo oli klassillinen lyseo, jossa opetuksessa latinan ja kreikankielen opinnoilla oli merkittävä sija. Pian kouluun kuitenkin perustettiin myös reaaliosasto, jossa keskityttiin muun muassa kieliin, luonnontieteisiin ja piirustukseen Uusi muutto koululle tuli eteen vuonna 1882, kun koulu siirtyi Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarilta vapautuneisiin tiloihin kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun kulmaan. Jyväskylän Lyseo teki ensimmäiset vuosikymmenet haastavaa opetus- ja kulttuurityötä suhteellisen vaatimattomissa oloissa mutta menestyksekkäästi. Oppilasmäärien jatkuva kasvu ja opetustiloille asetetut uudet vaatimukset tekivät vanhat tilat riittämättömiksi. 10 Jyväskylän Lyseotalon rakennushanke 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä Suomeen rakennettiin runsaasti uusia koulutaloja. Myös Jyväskylässä haaveiltiin uudesta ajanmukaisesta lyseorakennuksesta. Rehtori Verner Donatus Peltonen kuvaili vuoden 1902 vuosikertomuksessa lyseotalon rakennushanketta seuraavasti.

15 14 Kun marraskuussa 1897 Jyväskylässä vietettiin rautatien avaajaisjuhlaa, kääntyi Jyväskylän lyseon silloinen rehtori, tohtori O.A. Forsström juhlassa saapuvilla olleen senaattori G.Z. Yrjö-Koskisen puoleen, joka silloin oli senaatin Kirkollisasiain-toimituskunnan päällikkönä, huomauttaen, että maan vanhin suomenkielinen lyseo oli uuden kodin tarpeessa. Siinä oli tämän rakennushankkeen ensimmäinen alku. Seuraavana päivänä menivät molemmat mainitut herrat kaupungille katselemaan paikkaa tulevalle lyseorakennukselle. 11 Rakennushanke eteni myötätuulessa, ja jo Yleisten Rakennusten Ylihallitus sai käskyn laatia piirustukset ja kustannusarvion Jyväskylän lyseon uutta rakennusta varten. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehti Karl Werner Polón ja ylitirehtööri Sebastian Gripenberg. Piirustukset hyväksyttiin Senaatin Talousosastossa toukokuussa Kun tieto rakennushankkeen etenemisestä saatiin Jyväskylään, teki kaupunginvaltuusto päätöksen luovuttaa lyseotalolle tontti Asemakadun yläpäästä Hevostorin ja Harjun tuntumasta. Myös hankkeen rahoitus järjestyi ripeästi. Kuten Jyväskylän Lyseon vuosikertomuksessa vuodelta 1899 todetaan: Huomauttaa sopinee tässä myös siitä koulumme piirissä yleistä iloa herättäneestä seikasta, että korkeimmassa paikassa vihdoin on myönnetty rahasumma 255 tuh.mk., uuden talon rakentamista varten Jyväskylän Lyseolle. On siis syytä toivoa, että parin vuoden päästä lyseomme saa työskennellä uusissa, valoisissa ja muuten ajanmukaisissa suojissa, jommoisia tämä maan ensimmäinen suomenkielinen lyseo kyllä jo kauvan on kaivannut. 12 Lyseotalon urakkahuutokauppa pidettiin heinäkuussa Huutokaupan voitti rakennusmestari E.W. Linden tarjouksellaan markkaa. Talvikaudella valmistui rakennuksen graniittilohkareista muurattu perusta välimuureineen ja pilareineen. Kellarin sekä rakennuksen läpi pitkittäin kulkevien käytävien katot muurattiin niin sanotulla ratakiskoholvauksella. Muuraustyö ja puisten välipohjien rakentaminen kesti toukokuun puolivälistä syyskuun lopulle. Syksyllä 1901 rakennusta suojasi jo peltikatto. Loppuvuodesta rakennusta alettiin kuivattaa siirrettävien kamiinoiden avulla. Sitä ennen seiniä oli kuivattu aikakauden keinoihin kuuluneella jäädytysmenetelmällä. Rakennus rapattiin ja maalattiin kesällä Maalausurakan sai suoritettavakseen maalari J. Matilainen Tampereelta. Huoneiden kiinteän sisutuksen valmistivat jyväskyläläinen Kumpunen & kumppa-

16 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 15 nien puusepänliike ja Vaasan puunjalostustehdas, joka toimitti ja asensi myös lattiat ja paneelikatot, juhlasalin rintapaneelit sekä ovet ja ikkunat. Rakennuksen lämmitys hoidettiin neljälläkymmenelläkahdella puulämmitteisellä uunilla. Opettajainhuoneessa, rehtorin kansliassa, rukousaulassa ja juhlasalissa uunit olivat kaakeliuuneja, luokissa peltikuorisia pönttöuuneja. Polttopuut voitiin nostaa kellarista kerrosten käytäville käsikäyttöisellä hissillä. Kellariin asennettiin ilmanvaihtoa varten kaksi Högforsin tehtaan valmistamaa kalorifeeriuunia, joiden oli tarkoitus myös lämmittää rakennusta lauhempina aikoina. Rakennukseen asennettiin vesijohto, josta saatiin vettä käytävien juomahanoihin ja rehtorin kanslian takana sijainneeseen vesikäymälään ja lavuaariin. Sähkövaloa uuteen rakennukseen jouduttiin vielä odottamaan, sillä Jyväskylän sähkölaitos aloitti toimintansa vuonna Lyseon ladattavilla akuilla toiminut soittokellojärjestelmä oli kuitenkin uutuus Jyväskylässä. 13

17 16 LYSEOTALON ARKKITEHTUURI Jyväskylän Lyseon rakennus edustaa tyypillistä aikansa oppikoulurakennusta. Lyseotalojen piirteet olivat muotoutuneet 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä. Koulutalojen rakentamista ohjasi Rakennushallituksen kehittämä yhtenäinen arkkitehtoninen perusmalli. Vuosisadan loppua kohden koulurakennuksia varten kehitettiin säästöratkaisu, jossa sisäänkäynnit ja portaikko sijoitettiin rakennuksen päätyihin, ja yhdistetty juhla- ja voimistelusali sai tilan rakennuksen toisesta kerroksesta. Jyväskylän Lyseo perustuu tilaohjelmaan, jossa on kaksi varsinaista kerrosta, ja joissa luokkahuoneet on sijoitettu keskikäytävän molemmin puolin. Käytävien molemmissa päissä on ikkunat, joista saadaan luonnonvaloa. Yhdistetty juhla- ja liikuntasali on yläkerroksessa julkisivun puolella. Salia vastapäätä sijaitseva rukousaula on yhdistetty käytävään kaariaukoilla. Jyväskylän Lyseon alkuperäinen julkisivupiirustus esittää Yliopistonkadun puoleista kaakkoisjulkisivua. Piirustuksesta käy ilmi, että ensimmäisen kerroksen luokkien ikkunoiden päälle ei ole toteutettu suunniteltuja koristesyvennyksiä. Kansallisarkisto.

18 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 17 Jyväskylän Lyseon alkuperäinen julkisivupiirustus esittää lounaista julkisivua, jonka keskelle on sijoitettu rakennuksen pääsisäänkäynti. Katolle on piirretty kolme ullakkoikkunaa, jotka on sittemmin poistettu. Kansallisarkisto. Arkkitehti Gustaf Nyströmin vuonna 1894 Helsinkiin suunnittelema yksityinen Brobergin oppikoulu Läroverket för gossar och flickor, nousi esikuvaksi useille myöhemmille koulurakennuksille. Eeva-Maija Viljo on huomauttanut, että Jyväskylän lyseossa on toteutettu samankaltainen ratkaisu, jossa toisen kerroksen käytävän molemmin puolin on sijoitettu juhlasali ja rukousaula. 14 Jyväskylän lyseon rehtorina vuosina toimineen Verner Donatus Peltosen mukaan Jyväskylän lyseotalossa nämä tilaratkaisut olivat Sebastian Gripenbergin käsialaa. 15 Suomen oppikoulujen arkkitehtuuri pysyi pitkään konservatiivisena soveltaen lähinnä uusrenessanssin ja uusgotiikan tyylipiirteitä. Mutta 1900-luvun alussa siinä alkoi jo näkyä uusien tyylien kansallisromantiikan ja jugendin vaikutusta. On mahdollista, että Jyväskylän Lyseon lähinnä uusgotiikkaan ja uusrenessanssiin viittaavat ornamentit ovat peräisin arkkitehti Werner Polónin kynästä. Erkki Fredrikson on huomauttanut Jyväskylän lyseotalon koristeai-

19 18 heiden lähisukulaisuudesta vuonna 1901 valmistuneen arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnitteleman Sortavalan Lyseon uusgoottilaisten julkisivujen kanssa. 16 Koulutalojen julkisivussa juhlasalia ja sen ikkunoita korostettiin yleensä koristeaiheilla. Sortavalan Lyseossa julkisivun ornamentit on toteutettu puhtaaksimuuratulla punatiilellä. Jyväskylän lyseotalon rapatut julkisivut on koristeltu muuratuilla ja rapatuilla sekä kipsistä valetuilla koriste-elementeillä. Lyseotalon pääjulkisivu avautuu Yliopistonkadun puolelle. Asemakadun päähän sijoittunut koulutalo muodostaa näyttävän päätteen katunäkymälle. Lyseon rakennus on kookas, tiilestä muurattu, symmetrisesti jäsennelty, kuutiomainen rakennusmassa. Rakennuksessa on kaksi varsinaista kerrosta, kellarikerros ja pihan puolelle avautuva ullakkokerros. Julkisivut on jäsennelty uusgotiikan ja renessanssin koristeaiheilla. Julkisivut on rapattu karhealla roiskerappauksella, koriste-elementtien ja ikkunasyvennysten kohdalla rappaus on hierretty sileäksi. Julkisivun koriste-elementit ovat kipsiä, joka on kiinnitetty julkisivuun. Osa koristeista, kuten kreneloitu kattolista ja kulmien pinaakkelit eli pienet torni- Jyväskylän Lyseon alkuperäinen julkisivupiirustus esittää pihanpuoleista luoteisjulkisivua. Piirustuksesta käy ilmi, että päätyihin suunniteltuja valeikkunoita ei toteutettu. Kansallisarkisto.

20 SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 19 Jyväskylän Lyseon alkuperäisiin piirustuksiin kuuluvassa leikkauksessa näkyvät kellarin alle rakennetut kalorifeeri-lämmitysjärjestelmän ilmanvaihtotunnelit. Toisessa kerroksessa on näkyvissä opettajainuoneen edessä ollut pylväiden ja kaariaukon reunustama syvennys, joka on sittemmin muurattu umpeen. Kansallisarkisto. maiset ulokkeet on muurattu ja rapattu. Sokkelien alaosat on verhottu lohkopintaisilla graniittilaatoilla ja yläosa nupukkihakatuilla kivillä. Kivien väliset saumat on peitetty kapealla makkarasaumalaastilla. Yliopistonkadun puoleista pääjulkisivua on kevennetty vetämällä luokkatiloja sisältävät siipiosat hieman sisään katulinjasta. Julkisivun keskiosa muodostuu voimakkaasta keskirisaliitista, joka työntyy ulospäin kahdessa tasossa. Keskirisaliittia hallitsevat viisi ikkuna-akselia ja voimakkaat kerros- ja kattolistat. Keskirisaliittiin sijoittuvat yläkertaan juhlasali ja alakertaan kirjasto, opettajainhuone ja rehtorin kanslia. Toiseen kerrokseen sijoittuvan juhlasalin korkeita terävähuippuisia kaksoiskaari-ikkunoita on korostettu muuta rakennusta runsaammilla koristeaiheilla. Keskirisaliitin kulmia on korostettu kuusikulmaisilla pinaakkeleilla, joiden huiput on hammastettu. Myös rakennuksen päädyissä on kipsi- ja rappauskoristeita. Pääsisäänkäynti sijoittuu rakennuksen lounaispäätyyn kuusikulmaiseen erkkeriin. Toisessa päädyssä on ollut vaatimattomampi ulko-ovi. Pihan puolella julkisivu on yksinkertaisemmin koristeltu.

21 20 Alkuperäisissä laveeratuissa julkisivupiirustuksissa rapattujen seinäpintojen väri on vaaleankeltainen, koristelistat ovat valkoisia ja katonrajassa kulkevan koristelistan kasviaihetta on korostettu taivaansinisellä värillä. Peltikatto on punainen ja ikkunanpuitteet on väritetty jollakin tummalla mahdollisesti punaisella sävyllä. Pääovi on piirustuksissa nykyisenkaltainen puurakenteinen paneeliovi, jossa on koristeelliset helat. Lyseotalon alkuperäiset ikkunat ovat suurimmaksi osaksi säilyneet paikoillaan. Malleiltaan vaihtelevat ikkunat 1800-luvun lopulle tyypillisine puitejakoineen ovat rakennuksen oleellinen ominaispiirre. Ruutujen lukumäärä yhdessä ikkunassa vaihtelee neljästä kahteenkymmeneenyhteen. Erilaisia ikkunamalleja rakennuksessa on kuusitoista. Eri aikoina tehdyistä korjauksista ja kunnostustöistä huolimatta ikkunat ovat säilyneet varsin hyvin. Ikkunoissa ovat edelleen paikoillaan alkuperäiset saranat, kulmaraudat, sormihaat, pitkäsulkijat ja muut kiinnipitolaitteet. Varhaiseen toteutumattomaan laajennushankkeeseen liittyneissä arkkitehti Robert Tikkasen laatimissa piirustuksissa rakennusta olisi laajennettu Koulukadun puolelle lisäosalla, jonka tyyli mukaili päärakennusta. Kansallisarkisto.

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus

Tapiolan koulu ja lukio peruskorjaus sijaitsee Tapiolassa osoitteessa Opintie 1 Sijaintikartta Arkkitehti Jorma Järven suunnittelema koulurakennus toteutettiin vuosina 1958-1960 Arkkitehti Heikki Koskela laajensi koulua vuosina 1967-1968

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Lausunto MV/35/05.01.01/2013 1 (5) 08.05.2015

Lausunto MV/35/05.01.01/2013 1 (5) 08.05.2015 Lausunto MV/35/05.01.01/2013 1 (5) 08.05.2015 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pl 36 00521 HELSINKI Viite UUDELY/126/07.01/2011 ; UUDELY/128/07.01/2011 ; UUDELY/129/07.01/2011 ; UUDELY/130/07.01/2011

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 30.5.2016 Dnro 69/530/2015 Anne-Marie Brisson Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto MUNKKINIEMEN KOULUTUSSÄÄTIÖ SR:N PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kuntotutkimusraportin liite

Kuntotutkimusraportin liite Lämpökuvasivu 1 Liikuntasali,7 C 21 19 17,3 C,1 C 15,9 C 21,0 C Todennäköisimmin ilmavuoto. Lämpökuvasivu 2 Liikuntasali 28,9 C 28 26,0 C,0 C 17,0 C,3 C Mahdollisesti kostunut seinän alaosa. (ei tarkastettu

Lisätiedot

Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta

Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta Cygnaeuksenkatu 2 Näkymä 1880-luvulla Jyväsjärven rannasta Rantakadulle, vasemmassa reunassa tontille vuonna 1861 tehty pieni asuinrakennus. n

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 29.7.2015 Sivu 1/9 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HEINÄKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Täydennä teksti sen mukaan mitä kuulet nauhalta. Opettaja / opiskelija tauottaa nauhan sopivissa kohdissa. Voitte myös miettiä muita tilanteeseen sopivia

Lisätiedot

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen

Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne Maija Lehtinen Jousenkaaren koulun Sisäilmastotilanne 21.3.2015 Maija Lehtinen Jousenkaaren koulu Valmistunut 1961 Peruskorjattu kahdessa vaiheessa 1996 ja 1998 21.3.2016 2 Kohdekohtainen sisäilmaryhmä Jousenkaaren koululle

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot