UUDENKYLÄN VALTAKUNNALLISEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN LIITTYMINEN MAISEMAAN

Transkriptio

1 HISTORIA- JA MAISEMASELVITYS UUSIKYLÄ III A FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU UUDENKYLÄN VALTAKUNNALLISEN RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN LIITTYMINEN MAISEMAAN Sirkka Köykkä

2 Karttaliite - Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, rakennettu kulttuuriympäristö ID: Kunta: Forssa Kohdenimi: Forssan teollisuusyhdyskunta Forssan teollisuusyhdyskunta Forssan teollisuusyhdyskunta Merkkien selitys Rakennus tai muu yksittäinen kohde Tie Alue 2 MV/RHO/RVe Ote peruskartasta MML PerusCD 2002 (lupa nro MYY/212/01) Mittakaava 1: Taustakartan copyright Maanmittauslaitos 2008, aineiston kopiointi ilman Maanmittauslaitoksen lupaa on kielletty. Tarkistanut: / 200

3 Tarkasteltava alue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Rajapinnassa, jossa Uudenkylän vanha rakennuskanta ja uusi rakentaminen ovat sekoittuneet. Rakennuskannasta on Miika Tuki / suunnittelutoimisto nolo:n tekemä selvitys: Forssan keskustan oasyleiskaavan selvitykset ja inventoinnit, Uudenkylän rakennuskannan kulttuurihistoriallinen inventointi , josta seuraavassa ote: 3

4 Nykyisen liiketalon tontti oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla, mutta kaikki tämä rakennuskanta purettiin jo ennen liikerakennuksen rakentamista. Liikerakennuksen viimeisin muutos/laajennus on vuodelta Kapearunkoinen rakennus on tyylillisestikin selkeästi vanha, 1800-luvun lopulta. Kuisti ja kattomateriaali on uusittu, samoin ikkunat ja ovetkin. Liikekerrostalo on rakennettu vuonna 1956 Osuusliike Tammen toimesta ja siinä oli Tammen pääkonttori myymälöineen ja hotelleineen. (ks. Kauppakadun alku) 12 Rakennus on tyylillisesti 1800-luvun lopun / luvun alun tuote. Rakennusta on jonkin verran uusittu, niin ikkunat kuin ovetkin Asuinkerrostalo on rakennettu vuonna Rakennus sopeutuu puutaloympäristöön melko huonosti. Kapearunkoinen rakennus on tyylillisesti luvun alun tuote, malli ja ulkoverhous ovat alkuperäisiä tai sitä vastaavia. Myöhempiä lisäyksiä ovat rakennuksen laajennus pituussuuntaan sekä ikkunat ja ovet Rakennus on tyylillisesti selkeästi 1800-luvun lopun / 1900-luvun alun rakennus, jossa on 1920-luvun lisäyksiä kuten leveät nurkkalaudat. Myöhempiä lisäyksiä ovat lähinnä ikkunat ja ovet. Rakennuksen Sepänkadun varren laajennus on melko tyypillinen luvun rakennus/laajennus Rakennuksessa on muutosten myötä 1920-luvun klassismin piirteitä kuten leveät nurkkalaudat. Myöhempiä lisäyksiä ovat vielä mm. pihan puolen laajennus sekä niin ikkunat kuin ovetkin. Rakennus on rakennettu vuonna 1955 ja on melko tyypillinen 1950-luvun rakennus. (ks. Kauppakadun alku) 2-6 4

5 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Rno: 12 kartat 1894, ja 2007 Historia Sijainti tontti asuinrakennus talousrakennus Sisääntulo Kulut Piha Puutarha Nykyisen liikekerrostalon tontti oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla, mutta kaikki tämä rakennuskanta purettiin viimeistään nykyisen kerrostalon rakentamisaikaan 1900-luvun puolivälissä. Näihin aikoihin myös nykyisen Rautatienkadun linjaus on tehty ja rakennettu halki alueen, muuttaen Koskisillan ympäristöä radikaalisti. Vanhoissa rakennuksissa oli mm. Tammen kangaskauppa. Alkujaan tontilla on ollut räätälimestari Paul Sankarin liike- ja asuintalo, tontilla Amanda Ervingssonin kangaskauppa ja asuinrakennus. Tontilla on ollut Juha Enqvistin kahvila ja kauppa, viereisellä tontilla Hagelbergin asuinrakennus. Nämä kaikki on kuitenkin purettu, nykyisen liikekerrostalon rakensi Osuusliike Tammi päärakennuksekseen vuonna Tuolloin rakennuksessa toimi myymälän lisäksi hotelli ja ravintola. Nykyisin rakennuksessa on useita pienliikkeitä sekä ravintola Martina pubeineen. Tontti sijaitsee Kauppakadun ja Rautatienkadun risteyksessä rajautuen lounaissivultaan Kauppakatuun, luoteissivultaan Rautatienkatuun. Kaakkoissivulta tonttia rajaa viereiset asuintontit, koillispuolelta viereisen liiketalon tontti pysäköintialueineen. L-mallinen kerrostalo sijoittuu tontin länsinurkkaan siten, että siivet käsittävät melkeinpä koko rajan. Ei ole. Tontille saavutaan autolla Sepänkadun ja Sepänkujan kautta rakennuksen takana olevalle sorapihalle. Sepänkuja jatkuu rakennuksen koillispäädyn ohitse, rakennuksen luoteissivua voi kulkea ravintolan terassin alle ja edelleen sekä joelle että sillalle. Rakennuksen kadunpuoleiset sivut ovat betonilaatoilla kivettyä, luoteissivulla on asfalttitie, joka johtaa ravintolan terassin ali joelle. Koillispäädyssä on yhteistä asfalttikenttää viereisen liikerakennuksen kanssa. L-mallisen rakennuksen siipiensä väliin rajaama piha on sorakenttää. Rakennuksen rajaama piha on sorakenttää, muuten rakennuksen sivut ovat kivettyjä tai asfaltoituja. Ei ole. suunnittelutoimisto nolo puh , 5

6 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Puusto Istutukset Aita Oleskelu Pihapiiri 1:500 Ei ole. Ei ole. Tonttia rajaa osin metalliverkkoaita. Varsinaista oleskelualuetta ei ole. 6 suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi

7 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Rno: 12 Historia Alkuperäinen käyttö Muoto kerrosluku: kel Kattomuoto Ulokkeita Sokkeli Julkisivu Ikkunat Ovet Räystäs Syöksytorvet Kourut Kattomateriaali Liikekerrostalo on rakennettu vuonna 1956 Osuusliike Tammen toimesta ja siinä oli Tammen pääkonttori. Rakennuksessa toimi tuolloin Tammen myymälä, hotelli ja ravintola. Nykyisin rakennuksen katukerroksessa toimii useita yrityksiä, mm ravintola Martina pubeineen. Rakennus on aina toiminut nykyisessä käytössään, tosin hotelli on poistunut. Kerrostalo on L-mallinen siten, että Kauppakadun varren osa on kolmikerroksinen, Rautatienkadun puoleinen kaksikerroksinen. Rakennus on harjakattoinen. Ravintolan sisäänkäynnin luona on katos, Kauppakadun varrella rakennuksen eteläpäässä on ulkonevia parvekkeita. Ravintolalle on rakennettu Rautatienkadun varrelle ulkoterassi. Rakennuksen perustukset ovat betonia. Tiilisen rakennuksen julkisivu on rapattu, väri harmaa. Katutasossa julkisivu on verhottu kaakelilla, väri tumma harmaa. Liikeosan näyteikkunat ovat metallisia, myös asuinosan ikkunat ovat uusittuja alumiinipuuikkunoita. Asuinrakennuksen ikkunoissa on tuuletusikkuna. Ovet ovat liikepuolella metallilasiovia, pihan puolella puulasiovia tai puupaneeliovia. Räystäät ovat umpinaisia. Rännit ovat peltiä. Kourut ovat peltiä ja osa räystästä. Kattomateriaali on konesaumattu pelti. suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi 7

8 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Piippu Kunto Piiput ovat pellitettyjä. Rakennus on ulospäin hyvässä kunnossa. Tyyli Rakennus on melko tyypillinen luvun tiilinen kerrostalo, joka on rakenneratkaisuiltaan ja iältään vielä löyhällä tavalla yhteydessä vanhan puutaloalueen rakennusperintöön. 8 suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi

9 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Rno: 9 kartat 1894, ja 2007 Historia Sijainti tontti asuinrakennus talousrakennus Sisääntulo Kulut Piha Puutarha Puusto Istutukset Aita Oleskelu Nykyisen liiketalon tontti oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla, mutta kaikki tämä rakennuskanta purettiin jo ennen liikerakennuksen rakentamista. Nykyisen Rautatienkadun linjaus on rakennettu halki alueen, muuttaen Koskisillan ympäristöä radikaalisti. Tontilla on alkujaan ollut suurikokoinen Svante Yrjölän rauta- ja maalikauppa sekä tästä Loimijoelle päin Juho Åmarkin asuinrakennus. Nämä rakennuksen on kuitenkin purettu. Tontin nykyinen liikerakennus on rakennettu 1900-luvun lopulla, viimeisin muutos/laajennus on vuodelta Tontti sijaitsee Rautatienkadun ja Loimijoen risteyksessä, sillan kupeella. Tonttia rajaavat kadusta ja joesta yleiset puisto/kevyenliikenteen alueet. Liikerakennus sijoittuu melko keskelle tonttiaan. Ei ole. Tontille saavutaan autolla Sepänkadun ja Sepänkujan kautta rakennuksen ympärillä olevalle asfaltille. Tontin kulut ovat asfalttia. Tontti on suurimmaksi osaksi asfalttia, ainoastaan tontin koillisrajalla on nurmikenttäistä aluetta koristekuusineen. Ei ole. Tontin koillisrajan nurmialueella kasvaa koristekuusia. Tontin ja Rautatienkadun välissä on pensasistutuksia. Ei ole. Tontti on lähinnä pysäköintiin ja huoltoliikenteelle tarkoitettua aluetta. suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi 9

10 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Pihapiiri 1:500 10suunnittelutoimisto nolo puh ,

11 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Rno: 9 Historia Alkuperäinen käyttö Muoto kerrosluku: 1 Kattomuoto Ulokkeita Sokkeli Julkisivu Ikkunat Ovet Räystäs Syöksytorvet Kourut Kattomateriaali Piippu Kunto Liikekerrostalo on rakennettu 1900-luvun lopulla, käyttöön rakennus on otettu 1982 ja viimeisin muutostyö on vuodelta Rakennus on aina toiminut nykyisessä käytössään. Liikerakennus on neliönmallinen. Rakennus on tasakattoinen. Lounaissivussa on kolmiomainen uloke ja kaakkoissivulla lastauslaituri. Luoteissivun sisäänkäynnin päällä on katos. Osa rakennuksesta on korkeampaa tilaa. Julkisivussa on kolmiomaisia valaisimia. Rakennuksen perustukset ovat betonia. Rakennuksen julkisivu on betonielementeistä. Liikerakennuksen ikkunat ovat alumiinisia, lounaispäädyssä on lasitiiltä. Ovet ovat alumiinilasiovia. Ei ole. Ulkoisia rännejä ei ole. Ulkoisia kouruja ei ole. Kattomateriaali lienee useiden tasakattojen tapaan bitumikermikate. Varsinaisia piippuja ei ole. Rakennus on ulospäin hyvässä kunnossa. Tyyli Rakennus on 1900-luvun teollinen liikerakennus, joka sopeutuu puutaloympäristöön huonosti. suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi 11

12 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Rno: 27 kartat 1894, ja 2007 Historia Sijainti tontti asuinrakennus talousrakennus Sisääntulo Kulut Piha Puutarha Puusto Istutukset Aita Oleskelu Nykyisen liikekerrostalon tontti oli rakennettu jo 1800-luvun lopulla, mutta kaikki tämä rakennuskanta purettiin jo ennen tontin nykyisen asuinkerrostalon rakentamista. Tontilla on alkujaan ollut Palikaisen ja puuseppämestari Nikodemus Walleniuksen asuinrakennukset sekä Nevanderin ja Vihtori Levanderin asuinrakennukset. Osin tontilla, osin puistovyöhykkeellä Loimijoen rannassa ovat olleet Hakalan asuinrakennus sekä Hakalan talli-, navetta- ja sikalarakennus. Nykyisen tontin alueella ollut rakennuskanta oli purettu jo aikaisemmin ja asuinkerrostalo rakennettu Tontti sijaitsee Loimijoen varrella rajautuen koillis- ja kaakkoissivultaan kevyenliikenteen väyliin ja lounaissivultaan Sepänkujaan. L-mallinen kerrostalo sijoittuu tontin itänurkkaan siten, että siivet käsittävät melkeinpä koko koillis- ja kaakkoisrajan. Tontin autotallirakennus on Sepänkujan varrella. Tontille saavutaan autolla Sepänkadulta Sepänkujalla olevan autotallin eteen. Tontin pihalle käydään autotallin päätyjen kautta. Tontilla on pysäköintipaikkoja sen länsinurkalla. Kävelytiet tontilla ovat kivettyjä ja rajaavat istutuksia. Tontin piha on suurimmaksi osaksi nurmialuetta istutuksineen. Autotallin ympäristöön on sijoitettu jätehuolto sekä matontuuletus/pyykinkuivaus. Varsinaista hyötypuutarhaa ei tontilla ole, mutta kukkaistutuksia kylläkin. Tontille on istutettu lukuisia koristekuusia. Tontille on myös istutettu useita pensaita ja istutuksia. Tonttia rajaa lauta-aita. Tontti on lähes kokonaisuudessaan nurmialuetta, jolla voi oleskella. 12suunnittelutoimisto nolo puh ,

13 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Pihapiiri 1:500 suunnittelutoimisto nolo puh ,

14 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Rno: 27 Historia Alkuperäinen käyttö Muoto kerrosluku: 2 + kel Kattomuoto Ulokkeita Sokkeli Julkisivu Ikkunat Ovet Räystäs Syöksytorvet Kourut Kattomateriaali Piippu Kunto Asuinkerrostalo on rakennettu vuonna Rakennus on aina toiminut nykyisessä käytössään. Kerrostalo on L-mallinen. Rakennuksen lappeet kaatavat sisäpihaa kohden. Parvekkeet rakennuksessa ovat ulokkeina julkisivussa, myös sisäpihan luhtikäytävän / kuistin katto on tällainen. Rakennuksen perustukset ovat betonia. Rakennuksen julkisivu on rapattu. Ikkunat ovat puualumiini-ikkunoita, osassa ikkunoista on umpinainen vaakajako-osa, jossa on tuuletusritilät. Ovet ovat sisäänkäynnissä metallilasiovia ja asuntojen sisäänkäynneissä alumiini/hdfpuristeovia. Räystäät ovat avonaiset. Rännit ovat kulmikkaat metallirännit. Kourut ovat kulmikkaat metallikourut. Katemateriaali on pelti. Varsinaisia piippuja ei ole. Rakennus on ulospäin hyvässä kunnossa. Tyyli Rakennus on ratkaisuiltaan perinteisistä ratkaisuista hivenen poikkeava ja sopeutuu puutaloympäristöön melko huonosti. 14suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi

15 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Rno: 27 Historia Alkuperäinen käyttö Muoto kerrosluku: 1 Kattomuoto Ulokkeita Sokkeli Julkisivu Ikkunat Ovet Räystäs Syöksytorvet Kourut Kattomateriaali Piippu Kunto Autotallina toimiva talousrakennus on rakennettu 1990-luvulla, samaan aikaan kerrostalon kanssa. Rakennus on aina toiminut nykyisessä käytössään. Rakennus on suorakaiteen muotoinen. Rakennus on pulpettikattoinen. Ei ole. Rakennuksen perustukset ovat betonia. Rakennus on noin puolentoista metrin korkeuteen verhottu lohkokivellä, josta ylöspäin metallikaseteilla. Ei ole. Ovet ovat puupaneelisia autotallinovia. Räystäät ovat avonaiset. Rännit ovat kulmikkaat metallirännit. Kourut ovat kulmikkaat metallikourut. Katemateriaali on pelti. Varsinaisia piippuja ei ole. Rakennus on ulospäin hyvässä kunnossa. Tyyli Rakennus on ratkaisuiltaan perinteisistä ratkaisuista hivenen poikkeava, mutta sopeutuu mittakaavaltaan puutaloympäristöön. suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi 15

16 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Rno: 11A (2-112) kartat 1894, ja 2007 Historia Sijainti tontti Tontti on ollut rakennettu jo 1800-luvun lopulla ja tontin rakennuskanta saattaakin olla tontin alkuperäistä rakennuskantaa. Tultaessa 1930-luvulle tontin liikeasuinrakennusta on laajennettu L-siivellä. Tontti rakennuksineen on ollut alun perin Kalle Östermanin asuin- ja suutarinverstaan käytössä, tämän jälkeen tontti siirtyi Ville Hakalan (Villa- Vihtorin) omistukseen. Hakalan kutomo ja kauppa oli tontin rakennuksissa. Sittemmin tontin liikeasuinrakennuksessa on ollut lasten leluliike. Nykyisin sekä se että talousrakennus ovat käyttämättömiä. Tontti sijaitsee Kauppakadun ja Sepänkadun risteyksessä rajautuen lounaissivultaan Kauppakatuun, kaakkoissivultaan Sepänkatuun. Koillissivulta tonttia rajaa nykyisin samaan tonttiin kuuluva entinen itsenäinen asuintontti 2-123, luoteissivulta 1950-luvulla rakennettu liikekerrostalo. asuinrakennus talousrakennus Sisääntulo Kulut Piha Puutarha Puusto Istutukset Aita Oleskelu Tontin asuinrakennus sijoittuu Kauppakadun varrelle kadun suuntaisesti, muutaman metrin irti kadusta. Talousrakennus sijaitsee asuinrakennusta vastapäätä tontin koillisrajalla. Tontille saavutaan Sepänkadulta rakennusten väliin tai tontin kautta. Tontti on kokonaisuudessaan nurmikenttää ja yhteydessä tonttiin Asuinrakennuksen sisäänkäynti on pihan puolelta siipien nurkasta. Tontti on kokonaisuudessaan nurmikenttää ja yhteydessä tonttiin Varsinaista puutarhaa tontilla ei ole. Tontin luoteisrajalla asuinrakennuksen ja viereisen kerrostalon välissä kasvaa lehtipuita. Tontilla ei ole varsinaisia istutuksia. Tonttia rajaa Sepänkadusta lauta-aita, jossa on portti tontille. Oleskelu tontilla tapahtuu nurmialueella. 16suunnittelutoimisto nolo puh ,

17 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Pihapiiri 1:500 suunnittelutoimisto nolo puh ,

18 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Rno: 11A (2-112) Historia Alkuperäinen käyttö Muoto kerrosluku: 1 ½ Kattomuoto Ulokkeita Sokkeli Rakennus saattaa olla karttatietojen perusteella rakennettu jo 1800-luvun lopulla. Tultaessa luvulle rakennusta oli laajennettu L-siivellä. Tältä ajalta on myös talon nykyinen ulkoasu, verrattuna 1900-luvun alun asuun rakennuksesta on mm. purettu poikkipääty Kauppakadun puolelta. Rakennus on ollut alkujaan Kalle Östermannin asunto ja suutarinverstas, tämän jälkeen Vihtori Hakalan kutomo ja kauppa on sijainnut siinä. Rakennuksessa on ollut myöhemminkin liiketoimintaa (viimeksi lasten leluliike), josta todistavat myös Kauppakadun kolme erillistä sisäänkäyntiä. Nykyisin rakennus on käyttämättömänä. Rakennus on toiminut niin asuinrakennuksena kuin liikerakennuksenakin. Rakennus on L-muotoinen. Rakennus on harjakattoinen, päädyn laajennus pyöristetty. Rakennuksen pihan puoleisella sivulla on laajennus, joka on rakennettu entisen kuistin tilalle. Rakennuksessa vaikuttaisi olevan betonisokkeli, tosin rakennus on melko maahan painunut. Julkisivu Ikkunat Ovet Rakennus on verhottu pystyrimalaudalla, väri keltainen. Vuorilaudat ovat punaoranssit. Kadun puoleiset liiketilojen näyteikkunat ovat uusitut/puhkotut todennäköisesti 1950-luvulla, samoin pihan puoleiset tavalliset puuikkunatkin. Ovet ovat puisia ikkunallisia ovia 50-luvulta, pihan puolella on paneelinen umpiovi samalta ajalta. 18suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi

19 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Räystäs Syöksytorvet Kourut Kattomateriaali Piippu Kunto Rakennuksen räystäät ovat umpinaiset. Rakennuksen rännit ovat pyöreää metalliränniä. Vedenohjaus on osa kattopeltiä. Kattomateriaalina on konesaumattu pelti, väri punainen. Piiput (2 kpl) on pellitetty. Rakennus on ulkoisesti melko hyvässä kunnossa, tosin maahan painunut ja muutenkin hivenen hoitamaton. Tyyli Rakennuksessa on tyylillisesti 1920-luvun klassismin piirteitä kuten leveät nurkkalaudat, ilmeisesti tuon ajan korjauksen peruja. Myöhempiä lisäyksiä ovat vielä mm. pihan puolen laajennus sekä niin ikkunat kuin ovetkin. suunnittelutoimisto nolo puh ,

20 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Rno: 11A (2-112) Historia Alkuperäinen käyttö Muoto kerrosluku: 1 Kattomuoto Ulokkeita Sokkeli Julkisivu Ikkunat Ovet Räystäs Syöksytorvet Kourut Kattomateriaali Piippu Kunto Talousrakennus saattaa olla karttatietojen perusteella rakennettu jo 1800-luvun lopulla. Talon nykyinen ulkoasu on kuitenkin enemmän 1900-luvun puolivälistä, ja se onkin todennäköisesti rakennettu vanhemman talousrakennuksen sijoille noihin aikoihin. Rakennus on aina toiminut talousrakennuksena. Rakennus on suorakaiteen muotoinen. Rakennus on harjakattoinen. Ei ole. Rakennus vaikuttaisi olevan betonisokkelilla, tosin rakennus on melko maahan painunut. Rakennus on verhottu pystylaudalla, väri vaaleanruskea. Vuorilaudat ovat punaoranssit. Ei ole. Ovet ovat puisia paneeliovia 1900-luvun puolenvälin tuntumasta. Rakennuksen räystäät ovat avonaiset. Ei ole. Ei ole. Kattomateriaalina on aaltopelti. Ei ole. Rakennus on käyttämätön ja sitä kautta myös hivenen hoitamaton. Tyyli Rakennus on tyypillinen 1900-luvun puolenvälin talousrakennus. 20suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi

21 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Rno: 11B (2-113) kartat 1894, ja 2007 Historia Tontti on ollut rakennettu jo 1800-luvun lopulla, jolta ajalta tontin asuinrakennus vaikuttaisikin olevan. Tontti oli alkujaan Niemisen, jonka asuinrakennukset olivat tällä tontilla. Tultaessa lukujen taitteeseen tontilla ollutta rakennuskantaa on purettu. Sittemmin myös tontilla pitkään ollut talousrakennus on purettu. Vielä 1980-luvulla tontilla nykyisinkin olevassa asuinrakennuksessa toimi kangas- ja nappikauppa. Nykyisin tontilla yksinään oleva asuinrakennus on tyhjillään. Nykyisin tontti on liitetty viereiseen tonttiin Sijainti tontti Tontti sijaitsee Sepänkadun varrella rajautuen lounaissivultaan tonttiin 2-112, jonka kanssa se nykyään muodostaa tontin 11. Koillissivulta tonttia rajaa Sepänkuja, luoteispuolelta viereinen kerrostalo tontteineen. asuinrakennus talousrakennus Sisääntulo Kulut Piha Puutarha Puusto Istutukset Aita Oleskelu Tontin asuinrakennus sijoittuu Sepänkujan suuntaisesti takapuoli kujassa kiinni. Ei ole. Tontille saavutaan Sepänkadulta aidassa olevien porttien kautta tai tontin kautta. Varsinaisia kulkuja ei tontilla ole. Tontti on kokonaisuudessaan nurmikenttää ja yhteydessä tonttiin Tontilla ei varsinaista puutarhaa ole. Tontin luoteisrajalla kasvaa hopeapajuja, etelänurkalla mm. koivu, mänty ja muutama pihlaja. Tontti on kokonaisuudessaan nurmikenttää ja yhteydessä tonttiin Tonttia rajaa luoteissivulla metalliverkkoaita ja kaakkoissivulla Sepänkadusta lauta-aita. Oleskelu tontilla tapahtuu nurmialueella. suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi 21

22 Forssan Uudenkylän inventointi TONTTI-INVENTOINTI Pihapiiri 1:500 Lisäys : Inventoinnin jälkeen rakennuksen julkisivut on on purettu. Ulkopuolelle on asetettu tuulensuojalevy ja vuoraus on lisätty. 22suunnittelutoimisto nolo puh ,

23 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Rno: 11B (2-113) Historia Alkuperäinen käyttö Muoto kerrosluku: 1 ½ Kattomuoto Ulokkeita Sokkeli Julkisivu Ikkunat Ovet Räystäs Syöksytorvet Asuinrakennus saattaa olla karttatietojen perusteella rakennettu jo 1800-luvun lopulla. Tultaessa lukujen taitteeseen rakennusta lienee kunnostettu - tältä ajalta lienee talon nykyinen ulkoasu levennettyine vuorilautoineen. Rakennuksessa oli liiketoimintaa vielä 1980-luvulla, jolloin sen tiloissa toimi kangas- ja nappikauppa. Rakennus on nykyisin tyhjillään, lattiat on purettu ja ilmeisesti rakennuksen kunnostamista aloitellaan. Rakennus on toiminut sekä liike- että asuinrakennuksena. Asuinrakennus on suorakaiteen muotoinen. Rakennus on harjakattoinen. Rakennuksen pihan puolella on korkea kuisti, jonka katto liittyy harjaan. Rakennuksen Sepänkujan puoleisella sivulla on kattolyhty. Rakennus vaikuttaisi ulkoapäin katsottuna olevan betonisokkelilla, mutta sisäpuolelta näkyy, että alun perin rakennus on ollut nurkkakivillä. Ulkopuolelta rakennus on maahan painunut. Rakennus on verhottu vaakapaneelilla ensimmäisen kerroksen osalta, josta ylöspäin pystypaneelilla, väri vaaleanruskea. Vuorilaudat ovat sinertävänharmaat. Rakennuksen ikkunat ovat puiset ikkunat luvun puolivälistä, väri valkoinen. Ovet ovat puisia paneeliovia 1900-luvun puolivälistä. Rakennuksen räystäät ovat avonaiset. Rakennuksen rännit ovat pyöreää metalliränniä. suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi 23

24 Forssan Uudenkylän inventointi RAKENNUSINVENTOINTI Kourut Kattomateriaali Piippu Kunto Vedenohjaus on osa kattopeltiä. Kattomateriaalina on konesaumattu pelti, väri ruskea. Piiput (2 kpl) on pellitetty. Rakennus on ulkoisesti melko hyvässä kunnossa, tosin maahan painunut ja muutenkin hivenen hoitamaton. Tyyli Rakennus on tyylillisesti selkeästi 1800-luvun lopun / 1900-luvun alun rakennus, jossa on luvun lisäyksiä kuten leveät nurkkalaudat. Myöhempiä lisäyksiä ovat lähinnä ikkunat sekä ovet. Lisäys : 1800-luvun lopun 1900-luvun alun tyylipiirteet on poistettu inventoinnin jälkeen tehdyssä julkisivukorjauksessa. 24suunnittelutoimisto nolo puh , nolo@nolo.fi

25 3 Uudenkylän kaavoittaminen Uuttakylää on vuosien saatossa kaavoitettu useaan otteeseen, mutta ei oikeastaan 1940-luvun jälkeen kokonaisuutena. Osin voimassa oleva asemakaava onkin juuri tuo 1940-luvun kaava Lahden kaupungingeodeetin Lauri Kauton laatimana, joka on nykyvaatimuksiin täysin vanhentunut. 3.1 Kaavat Ensimmäinen kaava alueelle oli jo vuonna 1917 vahvistettu Sepänhaan ja Björninmäen asemakartta ja H. Andersenin suunnittelema Forssan yhdyskunnan rakennusjärjestys (liite 3). Bertel Jungin kaava vuodelta 1927 (liite 5) Lauri Kauton kaava 1940-luvulta (liite 6) Varsinainen ensimmäinen kauppalan tilaama asemakaava on Turun asemakaavaarkkitehdin Bertel Jungin kaava vuodelta 1927 ja samana vuonna vahvistettu Forssan rakennusjärjestys. Jungin kaavassa on ennakoitu Forssan kasvavan tulevaisuudessa ja koko keskustaalueet kaavoitettu umpikortteleina, myös Uusikylä. Vanha rakennuskanta on korvattu täysin uudella, yksikerroksisesta kolmi-nelikerroksiseen rakennuskannalla. Toreja on suunnitelmassa kaksi, rannanvarteen sijoittuva kauppatori ja kirkon luo sijoittuva kirkkotori. Seuraavaa asemakaavaa lähdettiin laatimaan melko nopeasti. Arkkitehti A. Flodinin vuoden 1935 alkupuolella laatima kaavaluonnos ei kuitenkaan soveltunut käyttöön, mm. pohjana olleet mittaukset vuosilta eivät vastanneet vaatimuksia. Uusi kaava laadittiin Lahden kaupungingeodeetin Lauri Kauton kanssa vuosina Tällöin kaavoitettiin koko kauppala, tosin osissa. Tässäkin kaavassa keskustan alueelle on sijoitettu kolmi-nelikerroksista rakennuskantaa, tosin osin umpikortteleista on luovuttu. Uusikylä on Kauppakadun osalta kaavoitettu samoin kuin kauppalan keskusta. Muutoin Kauton asemakaavalle ominaista ovat laajat pientaloalueet kauppalan laitamilla. Tämä kaava on konkreettisesti toiminut pohjana kauppalan muodostumisessa. Yleiskaavan Forssaan laati professori Olli Kivinen vuonna 1965 Ann-Marie Lepon avustuksella kaavaa ei kuitenkaan virallisesti koskaan vahvistettu, mutta se toimi suunnittelun pohjana Forssaan rakennettaessa. Kaava laadittiin melko optimistisiin väestönkasvunäkymiin perustuen, jonka johdosta etenkin liikennöintiin on kaavaa laadittaessa kiinnitetty korostetusti huomiota ja tielinjauksia laajennettu / uudistettu. Tästä on esimerkkinä Yhtiönkatu, joka esiintyi ensimmäistä kertaa tässä kaavassa. Asemakaava 1958 (liite 7) Kauppakadun lounaispuoleisesta osasta Uuteenkatuun asti laadittiin 1950-luvulla asemakaava, jossa työväentalon ympäristöön ja Keskuskadun ja Rautatienkadun väliin kaavoitettiin suuria kerrostaloja, joista onkin toteutunut Tammenkulma Kauppakadun ja Rautatienkadun risteykseen. Kauppakadun ja Loimijoen väliin on kaavoitettu 1970 ja 80 luvuilla kirjapainon aluetta, jonka mukaan kirjapaino on rakentunut paikoilleen. Kirjapainon ympäristökin on kaavoitettu uudelleen, Esko Aaltosen kadun varrella kaksikerroksiseksi. Tässä vaiheessa on kaavoitettu Veneilijänpuisto rantaan. Kauppakatu on kirjapainon kohdalla muuttunut nimeltään Esko Aaltosen kaduksi kaavamuutoksella vuonna Kirjapainon kaavat 1977 ja 1986 (liitteet 8 ja 9) sivu21 25

26 Kauppakadun lounaispuoleisen varren alueelle, nyt jatkuen tulevalle Yhtiökadulle, on laadittu kaava 1980-luvulla, jonka mukaan alueelle on rakennettu mm. Kauppakadun varressa oleva asuinliikekerrostalo ja Oikokadun varren kaksi kerrostaloa. Tässä kaavassa kaavoitettiin melkein koko Uusikylä, mutta Kauppakadun ja Loimijoen välinen alue rajattiin kaavan ulkopuolelle, samoin Esko Aaltosen kadun, Oikokadun ja nykyisen yhtiönkadun välinen kolmio. Myös kirjapainon alue jäi kaavoittamatta, täällä kuitenkin siksi, että alue oli kirjapainolle jo kaavoitettu vuonna Edellä mainittu Kauppakadun ja Loimijoen välinen alue kirjapainolta Rautatienkadulle on kaavoitettu vuonna Kaavassa Sepänhaka ja Keskuskadun varsi on kaavoitettu pysyväksi nykyisellään ja suojeltavaksi alueena, tosin rakennuksia ei ole suojeltu. Kauppakadun varsi kohti kirjapainoa on kaavoitettu uudelleen kaksikerroksisiksi, rantakujat 1 2/3 korkeiksi, melko tavalla vanhoille sijoille mutta tontit yhdistäviksi paritaloiksi. Tultaessa 2000-luvulle on alueelle laadittu kaksi kaavaa. Ensimmäinen laadittiin 2000 Koivukadun ja Työväentalon väliin jäävälle alueelle. Tässäkin kaavassa Kauppakadun ja Keskuskadun varteen on sijoitettu kaksikerroksista rakentamista. Koivukadun varren vanhat pientalot on säästetty. Toinen 2000-luvulla ja samaisena vuonna laadittu kaava kaavoittaa tyhjän tontin Oikokadun ja Kauppakadun risteyksessä, Ojakadun ja Kyläkadun välissä. Tässäkin kaavassa Kauppakadun varteen on sijoitettu kaksikerroksista rakentamista. Osa Uudenkylän kaavaa 1980-luvulta (liite 10) 3.2 Kaavoitus tulevaisuudessa Viimeisissä kaavoissa on havaittavissa selkeä pyrkimys palauttamaan alueen rakennetta kohti alkuperäistä. Kerrostaloista on luovuttu ja tilalle rakennettu kaksikerroksista liikeasuinrakennusta. Vuonna 2000 laadituissa kaavoissa on paikattu Kauppakadun lounaissivulle purkamisten seurauksena jääneitä aukkokohtia. Uudet rakennukset on sijoitettu vanhojen tapaan kiinni katuun, myös materiaaliksi on määritetty puu tai rappaus. Kattomuodoksi on määritetty harjakatto. Vuonna 2007 kaavoitusta laaditaan Oikokadun Esko Aaltosen kadun ja Yhtiönkadun rajaamalle kolmiolle. Tällä alueella kaava onkin auttamatta vanhentunut, sillä alueella on voimassa Lauri Kauton asemakaava 1940-luvulta. Kaavallisesti on siis herätty huomioimaan alueen rakennetta, tosin edelleen kaavoitus lähtee vanhan korvaamisesta uudella. Tämä on luonnollisesti välttämätöntä kahdessa tuoreimmassa kaavassa, sillä tonttien rakennuskanta on purettu jo aikaisemmin. Tulevissa kaavoissa tulisikin huomioida myös olemassa olevia rakennuksia ja suojella osa niistä, jotta riittävä historiallinen kerros saataisiin jäämään tuleville sukupolville palauttamalla rakenne säilytetään alueen mittakaava, mutta rakentamalla uutta menetetään vanhaa paikallista historiaa, jota olisi arvokasta säilyttää. Tyhjille tonteille tullaan joka tapauksessa rakentamaan uutta, eikä estettä selkeästi modernin rakentamiseenkaan ole, kunhan se tapahtuu alueen vanhan rakennuskannan ehdoilla ja sitä tukien. Loimijoen varren kaava vuodelta 1993 (liite 11) 2000-luvun kaavat Uuteenkylään (liitteet 12 ja 13) sivu22 26