NAANTALI KARJALUOTO PIRTTILUOTO RAKENNUSTAPAOHJE

Transkriptio

1 NAANTALI KARJALUOTO PIRTTILUOTO RAKENNUSTAPAOHJE A-Konsultit , , OHJEIDEN TARKOITUS Asemakaavassa annetaan useita rakentamistapaa koskevia määräyksiä, jotka on esitetty tässä ohjeessa kursiivitekstillä. Näitä määräyksiä täydennetään tällä rakennustapaohjeella ja annetaan suosituksia mm. rakennusten ulkonäöstä, tonttien aitaamisesta ja kasvilajeista. 2. RAKENNUSTEN SIJOITUS TONTILLE Rakennukset sijoitetaan rakennusaloille. AO- ja AO-1-kortteleiden tontit ovat isokokoisia, mutta useimmilla tonteilla rakennusala on melko suppea johtuen maisemallisista syistä ja/tai maaston korkeusasemasta. Asuinrakennuksen oleskelutilat terasseineen ja pihan oleskelualueet tulee pyrkiä sijoittamaan aurinkoisiin ilmansuuntiin. Terassi aurinkoiseen ilmansuuntaan. Pientalotontilla kaunis männikkö ja maanpeitekasvillisuus ovat säilyneet koskemattomina. Kuva ADLC. AP-1-korttelit olisi hyvä toteuttaa yhtenä tonttina, jotta korttelit rakentuvat yhtenäisen rakennus- ja pihasuunnitelman mukaisesti. Rakennukset tulee suunnitella siten, että jokaisella asunnolla on oma suojaisa piha-alueensa. Korttelin 37 AP-1-alueen rakennukset puuistutuksineen tulee sijoittaa rakennusalalle siten, että ne muodostavat tiiviin ja yhtenäisen ryhmän/ saarekkeen, jota ympäröi avoimena säilytettävä/istutettava niitty/viheriö asemakaavan havainnekuvan tapaan.

2 3. RAKENNUSSUUNNITTELU Sovitus maastoon, sokkeli Asemakaavamääräykset: Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen ei ole sallittua. Rakentaminen on sovitettava oleviin pinnanmuotoihin. Sokkelina käsiteltävän julkisivunosan enimmäiskorkeus on 0,7 metriä maanpinnasta mitattuna. Rakennettaessa loivaan rinnemaastoon rakennus tulee porrastaa korkeussuunnassa maaston mukaan. Rinnettä ei tule pengertää tai leikata tasamaan taloa varten vaan rakennus tulee sovittaa maastoon rinteen mukaisesti. Massoittelu, kerrosluku Asemakaavamääräykset: Maanpäällisen kellarikerroksen rakentaminen ei ole sallittua. Asuinrakennuksen kokonaiskerrosalasta saa sijoittaa enintään 2/3 yhteen kerrokseen. Rakennuksen vesikaton ylin korkeus saa olla enintään 9,0 metriä luonnollisesta maanpinnasta. Lisäksi asemakaavakartalla on annettu kerrosluvut, rinnetonteilla 2/3rII, muilla II. Julkisivumateriaalit ja värit Asemakaavamääräykset: Pääasiallinen julkisivumateriaali ja -väri: AO- ja AO-1 -kortteleissa 37, 38, tulee käyttää värisävyltään tummaa puuta. AO-1 -korttelissa 27 tulee käyttää värisävyltään vaaleaa puuta tai sileää rappausta. AP-1 -kortteleissa 37, 39, 40 tulee käyttää värisävyltään vaaleaa puuta tai sileää rappausta. AO- ja AO-1-kortteleissa rakennusten väritykseen käytetään tummia murrettuja värisävyjä. Maalaukseen suositellaan perinteistä pellavaöljymaalia, puunsuojamaalit ovat myös mahdollisia. Kaikissa kortteleissa ikkuna- ja ovikarmit, ikkunapuitteet ym. puuosat tulee maalata vaaleilla sävyillä esim. puun värillä tai murretulla valkoisella. Uudisrakennuksissa ei sallita valkoiseksi maalattuja nurkkalautoja. Asemakaavamääräykset: Katemateriaali ja -väri: AO- ja AO-1 -kortteleissa katteen värin tulee olla harmaa. AP-1-kortteleissa katemateriaalina tulee olla harmaa konesaumattu pelti tai rivipelti. (Rivipelti on lukkosaumakatto, joka näyttää konesaumakatolta, mutta jonka asennus ei vaadi koneita.) AO- ja AO-1-kortteleissa katemateriaali on vapaa, kuitenkaan hyvin näkyviä ja poikkeavia materiaaleja kuten kiiltäväpintaisia kattotiiliä ei tule käyttää. Kattomuoto ja -kaltevuus, räystäät Korttelit AP-1 / 37, 39, 40 AO-1 / 27 AO ja AO-1 / 37, 38, Vesikatto - kattokaltevuus 1:3-1:4 1:3-1:4 1:3-1:4 - kattomuoto harja- t. pulpettikatto harja- t. pulpetti harja- t. pulpetti - materiaali konesaumattu pelti t. rivipelti vapaa vapaa - väri harmaa harmaa harmaa Julkisivut - pääasiallinen materiaali puu t. sileä rappaus puu t. sileä rappaus puu - väri vaalea vaalea tumma, murrettu sävy Sokkeli - väri harmaa harmaa harmaa

3 Asemakaavamääräykset: Kaikissa kortteleissa kattomuotona tulee olla harja- tai pulpettikatto ja kattokaltevuus 1:3-1:4. Räystäät tulee toteuttaa ilmeeltään keveinä avoräystäinä. Jos katemateriaalina käytetään tiiltä, tulee avoräystään detaljointiin kiinnittää erityistä huomiota keveän vaikutelman saavuttamiseksi. Alla olevassa kuvassa on suositeltava detaljiratkaisu tiilikaton päätyräystääseen. Talousrakennukset n. 9 cm Esimerkki nk. kevyestä räystäästä. Katemateriaalina harmaa betonikattotiili. Talousrakennusten kuten autotallien ja saunojen kerrosluku on yksi. Julkisivujen materiaali ja väri, kattomuoto ja kaltevuus kuten asuinrakennuksissa. Perustelluista syistä talousrakennuksen kattokaltevuus voi kuitenkin poiketa päärakennuksen kattokaltevuudesta. Omakotitonteilla (AO-1) ei tulisi rakentaa erillistä kahden auton autotallia, vaan toinen auto sijoitetaan tallin viereiseen katokseen tai avopaikalle. Autotalli- ja varastorakennuksen on oltava ulkomitoiltaan selvästi päärakennukselle alisteinen. Tämä on huomioitava etenkin kahden auton talleissa, jotka pyrkivät muodostumaan helposti liian hallitseviksi. Ongelman välttämiseksi suurin sallittu yhtenäisen seinän pituus on 7 m. Jos pituus ei riitä, voidaan rakennusta jatkaa porrastamalla seinälinjaa sisäänpäin. 4. MAANPINNAN TASO, RAKENNUSTEN PERUSTAMISTASO JA ALIN LATTIAPINNAN TASO, RAKENTAMINEN HEIKON KANTAVUUDEN OMAAVALLE SAVIKOLLE Asemakaavamääräykset: Asuinrakennuksen lattiapinnan alin korkeustaso tulee olla vähintään +3,5m N2000-korkeusjärjestelmässä. (Naantalin korkeusjärjestelmässä NN +3.00). Suunnittelualueen pohjakartan korkeusasemat ovat Naantalin korkeusjärjestelmässä NN ja ne tulevat muuttumaan N-korkeusjärjestelmään siirryttäessä siten, että lisäys korkeusasemaan on noin 0,5 m. Rakentamisen edellyttämistä maantäytöistä sekä vesialueen ruoppauksista ja rakentamisesta tulee tehdä suunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennusvalvonnan, kunnallisteknisen osaston ja kaavoitusosaston viranomaisilla, sekä ympäristönsuojeluviranomaisella. Maantäyttö- ja ruoppaussuunnitelmissa tulee huomioida myös naapuritontin mahdolliset maantäytöt ja ruoppaukset. Tulvauhan alaisilla tonteilla maanpinnan korkeusasemaa tulee siis nostaa, jotta kaavamääräysten mukaiset korkeustasot saavutetaan. Talousrakennusten kuten esim. autotallien ja saunarakennusten alin rakentamiskorkeus ja lattiapinnan alin korkeustaso saa olla alempi kuin mitä asuinrakennuksen korkeustasoista on määrätty. Tonteilla, jotka eivät ole tulvauhan alaisia, tulee maanpinnan taso säilyttää mahdollisimman lähellä luonnollista korkeusasemaa. Täytepenkereitä ja leikkauksia tulee välttää.

4 5. RAKENTAMINEN HEIKON KANTAVUUDEN OMAAVALLE SAVIKOLLE Asemakaavan vaakaviiva-merkintä: Heikon kantavuuden omaava savikko. Rakentamisen mahdollistaminen alueella vaatii merkittäviä perusmaan kantavuuden vahvistustoimenpiteitä. Ramboll Oy.n päivätyssä selvityksessä Pohjarakentaminen Pirtti- ja Karjaluodon kaava-alueella, annetaan selvitystekstin kappaleissa 4 ja 5 ohjeita savikkoalueelle rakentamisesta. Selvitys on liitteenä 4a-c. 6. AIDAT, PIHAT, HULEVEDET, JÄTEHUOLTO Tontin aitaaminen Liitteessä 2 on annettu ohjeet tonttien ja katualueiden/viheralueiden vastaisten rajojen aitaamisesta. Viheralueiden vastainen raja suositellaan jätettäväksi pääosin rajaamatta. Jos raja kuitenkin halutaan aidata, voidaan aitana käyttää harmaaksi maalattua matalaa (korkeus enintään 80cm) ja avointa puuaitausta. Kortteleissa 27 ja 37 puiston vastaiselle rajalle voidaan istuttaa matalia, vapaasti kasvavia pensasryhmiä. Kasvillisuus tonteilla Asemakaavamääräykset: Rakentamisessa ja muussa maankäytössä tulee ottaa huomioon alueen arvokas maisemakuva ja välttää sen muuttamista sellaisilla alueilla, joissa maaston korkeusasema ei edellytä maaston muokkausta. Kaikilla korttelialueilla maasto ja maiseman kannalta tärkeä puusto, erityisesti männyt, jalot lehtipuut ja rantapuusto on pyrittävä säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisina. Mäntyjen, jalojen lehtipuiden ja rantapuiden kaataminen sekä rantaviivan muokkaaminen edellyttävät rakennusvalvonnan myöntämää toimenpidelupaa. Lisäksi asemakaavakarttaan on merkitty /s-merkinnällä alueen osat, joilla ympäristö säilytetään ja avmerkinnällä alueen osat, jotka hoidetaan avoimina ja harvapuustoisina. Puusto on suojattava rakentamisen aikana. Kallio- ja rinnealueilla tulisi pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä maanpinta-kasvillisuutta. Nurmialueiden rakentamista näille alueille ei suositella. Alavilla piha-alueilla voidaan nurmettaa alueet, joilla maastoa on muokattu, kts. liite 2. Ranta-alueilla tulisi maasto säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Jos ranta-aluetta on muokattu, alue suositellaan istutettavaksi niityksi - ei nurmeksi. Tonttien suositeltavat kasvilajit ilmenevät liitteestä 1. Puutarhaviljelyyn soveltuvilla tonteilla voidaan kasvattaa perheen tarvitsemat vihannekset. Puutarhajätteet kompostoidaan.

5 Tontin sisäänajotie, paikoitus, pihapolut Asemakaavamääräys: Tontin ajoyhteyden ajo-/kulkureittinä käsiteltävän osan maksimileveys on 3 metriä. Tonttien sisäänajotiet ja avopaikoitus suositellaan rakennettaviksi sora- tai kivituhkapintaisina. Asfaltointia tulee välttää. Pihapolut päällystetään kivituhkalla. Asuntojen sisäänkäyntien edustat ja tärkeimmät pihapolut voidaan kivetä/laatoittaa. Rantaviiva ja laiturit Asemakaavamääräykset: Rantaviivan muokkaaminen edellyttää rakennusvalvonnan myöntämää toimenpidelupaa. Pistolaituri saa ulottua enintään kymmenen metriä vesialueen puolelle. Vesialueelle ulottuva laiturin osa on tehtävä kevyenä ja puurakenteisena. Laiturin maisemaan sovittamiseen tulee kiinnittää eritystä huomiota. Laiturin ylin sallittu korkeustaso on 1,5 metriä keskiveden korkeudesta mitattuna. Hulevedet Mahdollisimman suuri osa tontin piha-alueesta pyritään säilyttämään/rakentamaan sade- ja sulamisveden (=huleveden) imeväksi. Imeytymättömiä hulevesiä ei saa johtaa naapuritonteille. Pihan ajo- ja kulkuteiden pinnoitteiksi suositellaan vettä imeviä pinnoitteita, kuten soraa, hiekkaa tai kivituhkaa. pienialaiset kulkutiet voidaan kivetä tai laatoittaa. Kuva Mariitta Vuorenpää. Pihakasvien kastelussa suositellaan käyttämään sadevettä. Kuvassa sadevesikaivo ja käsipumppu Helsingin Viikin ekologisen rakentamisen alueelta. Kuva Mariitta Vuorenpää. Jätehuolto Kaikkia kiinteistöjä koskevat kunnalliset jätehuoltomääräykset, jotka ovat luettavissa kaupungin kotisivuilla. Hyötyjätteiden keräyspiste sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Tontilla sijaitsevat jätteiden keräysastiat suositellaan sijoitettavaksi autokatosten/autotallien yhteyteen. Erilliset jäteastiat ympäröidään pensasistutuksin. 7. KORTTELISUUNNITELMAT AP-KORTTELEISTA AP-1 -kortteleista 37, 39 ja 40 on laadittu korttelisuunnitelmat 1:500, liitteet 3a-c. LIITTEET 1 Kasvilajit 2 Tonttien aitaaminen ja rakentamattoman tonttialueen käsittely 3a-c Korttelisuunnitelmat kortteleista 37, 40 ja 41 4a-c. Pohjarakentaminen Pirtti- ja Karjaluodon kaava-alueella, , , Ramboll Oy

6 ISTUTUSSUOSITUKSET ERITYYPPISILLE TONTEILLE JA TONTIN OSILLE Kallio- ja/tai rinnealue Puut: mänty, koivu Matala puukerros: pihlaja, mongolianvaahtera Pensaat: tuomipihlaja, kataja Köynnökset: alppikärhö, säleikkövilliviini Perennat: vuorenkilpi, sianpuola, maksaruohot, kanerva, ajuruohot, ketoneilikka, kielo Alava piha-alue Puut: mänty, koivu, tervaleppä, tammi Matala puukerros: pihlaja, orapihlaja, omenapuut Pensaat: taikinamarja, tuomipihlaja, angervot Köynnökset: piippuköynnös, kelasköynnös, imukärhivilliviini Perennat: päivänliljat, ruskolilja, rantakukka, koristeheinät Alava ranta-alue / rantaniitty Alavia ranta-alueita kehitetään ja ylläpidetään avoimina, matalia heiniä ja ruohoja sisältävinä niittyinä. Alavien ranta-alueiden jo olemassa olevia nurmia suositellaan muutettavaksi rantaniityiksi. PENSASAIDANTEET TONTTIEN RAJOILLA Tonttien rajoille liitteessä 2 osoitettuihin paikkoihin istutetaan vapaasti kasvava pensasaidanne. Käytettäviä lajeja: Korttelin 37 AP-1 -alue: Syreeni tai juhannusruusu Muissa kortteleissa käytetään metsäiseen luontoon sopivia valkoisia ja vaalean punaisia pensasruusuja: Rosa pimpinellifolia Juhannusmorsian, morsionruusu Rosa pimpinellifolia, Papula, papulanruusu Rosa pimpinellifolia Plena, juhannusruusu Rosa pimpinellifolia Poppius, suviruusu Rosa rugosa Martin Frobisher, tarhakurtturuusu Martin Frobisher Rosa rugosa Pohjolan Kuningatar, tarhakurtturuusu Pohjolan Kuningatar Rosa rugosa Ritausma, tarhakurtturuusu Ritausma Rosa rugosa Thérèse Bugnet, teresansuusu Kasvilajit LIITE 1

7 Rakentamattoman tonttialueen käsittely Tonttien aitaaminen LIITE 2 VAPAASTI KASVAVA PENSASAITA - avoimeksi osoitetun alueen vieressä pensasaidan korkeus saa olla enintään noin 1,5 metriä AITAAMATTOMAKSI JÄTETTÄVÄ RAJA - haluttaessa voidaan rajata matalalla ja avoimella, harmaaksi maalatulla puuaidanteella ALAVA PIHA-ALUE - alue voidaan nurmettaa, hyväkuntoinen mäntypuusto tulee säilyttää ALAVA RANTA-ALUE - aluetta ei tule nurmettaa vaan hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisena - esim. rantaniittynä KALLIO- JA/TAI METSÄALUE - mahdollisimman luonnontilaiseksi jätettävä/palautettava alue

8 PIRTTILUOD ONTIE ap II jäte I II I +3.0 asuntopiha KORTTELI 37 leikki rantaniitty KAISLAPUISTO I sauna korttelin pinta-ala m2, rakennusoikeus 2000+at400+sa 35 k-m2 - autopaikkanormi 1ap/80k-m2 tai vähintään 1,5ap/asunto - autopaikkavaatimus kerrosalan mukaan 25 ja asuntojen mukaan 14 (9x1,5) - suunnitelmassa yht. 25ap - rakennusten tarkka sijainti ja harjan suunta ovat vapaat - jokaiselle asunnolle järjestetään aurinkoinen ja suojattu piha-alue - autopaikat hajasijoitetaan - jäteastiat sijoitetaan autokatoksen tai pysäköinnin yhteyteen - ajotie ja pysäköintipaikat pinnoitetaan kivituhkalla/ soralla/ nurmisaumatulla kiveyksellä/ reikäkiveyksellä - asunnon sisääntulopolku ja -alue voidaan kivetä/laatoittaa - Pirttiluodontien varrella oleva mäntypuusto säilytetään - uusi puusto istutetaan rakennusten lähituntumaan - puiston ja kadun vastaiset rajat voidaan haluttaessa rajata vapaasti kasvavilla pensailla A1-1-kortteli 37, korttelisuunnitelma 1:500+70% pienennös LIITE 3a

9 VL leikki VL KORTTELI 39 3ap KARJALUODONTIE leikki 4ap kääntöpaikka asuntopiha - korttelin pinta-ala 6789 m2, rakennusoikeus 1697 k-m2 - autopaikkanormi 1ap/80k-m2 tai vähintään 1,5ap/asunto - autopaikkavaatimus kerrosalan mukaan 21 ja asuntojen mukaan 17 (11x1,5) - suunnitelmassa yht. 21ap - rakennusten sijainti ja harjan suunta ovat vapaat - jokaiselle asunnolle järjestetään aurinkoinen ja suojattu piha-alue - autopaikat hajasijoitetaan - jäteastiat sijoitetaan autokatoksen tai esim. kääntöpaikan yhteyteen - ajotie ja kääntöpaikka pinnoitetaan kivituhkalla/ soralla/ nurmisaumatulla kiveyksellä/ reikäkiveyksellä - asunnon sisääntulopolku ja -alue voidaan kivetä/laatoittaa - olemassa oleva mäntypuusto säilytetään mahdollisimman laajasti - viheralueen (VL) ja katujen vastaiset rajat jätetään aitaamatta AP-1-kortteli 39, korttelisuunnitelma 1:500 LIITE 3b

10 leikki 3ap KARJALUODONTIE 3ap KORTTELI 40 asuntopiha 1ap VL PIRTTILUODONTIE - korttelin pinta-ala 2030 m2, rakennusoikeus 609 k-m2 - autopaikkanormi 1ap/80k-m2 tai vähintään 1,5ap/asunto - autopaikkavaatimus kerrosalan mukaan 8 ja asuntojen mukaan 9 (6x1,5) - suunnitelmassa yht. 9 ap - rakennusten sijainti ja harjan suunta ovat vapaat - jokaiselle asunnolle järjestetään aurinkoinen ja suojattu piha-alue - autopaikat hajasijoitetaan, Karjaluodontien varrella sijaitseville autopaikoille voidaan ajaa suoraan kadulta - jäteastiat sijoitetaan autokatoksen yhteyteen - asunnon sisääntulopolku ja -alue voidaan kivetä/laatoittaa - olemassa oleva mäntypuusto säilytetään mahdollisimman laajasti - viheralueen (VL) ja katujen vastaiset rajat jätetään aitaamatta AP-1-kortteli 40, korttelisuunnitelma 1:500 LIITE 3c

11 Pohjarakentaminen, Ramboll Oy:n selvitys LIITE 4a

12 Pohjarakentaminen, Ramboll Oy:n selvitys LIITE 4b

13 Pohjarakentaminen, Ramboll Oy:n selvitys LIITE 4c