AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto"

Transkriptio

1 TUUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVESITATIS TUKUENSIS SAJA - SE. C OSA - TOM. 228 SCIPTA LINGUA FENNICA EDITA HOITAJAN FYYSINEN KUOMITTUMINEN POTILAAN SIITYMISEN AVUSTAMISESSA - KOLMEN SIITOMENETELMÄN VETAILU English Abstract Leena Tamminen-Peter TUUN YLIOPISTO Turku 2005

2 AKATEEMINEN VÄITÖSKIJA Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto Ohjaajat: Timo Leskinen, TkT Työterveyslaitos Dosentti Ismo äihä, LKT Turun Yliopisto Professori Gustav Wickström, LKT Turun Yliopisto Esitarkastajat: Professori Veikko Louhevaara, FT Kuopion yliopisto Professori Hannu Virokannas, LT Oulun yliopisto Vastaväittäjä: Professori Clas-Håkan Nygård, FT Tampereen yliopisto ISBN ISSN Painosalama Oy, Turku 2005

3 Thomakselle, Atsolle ja Jussille

4 Leena Tamminen-Peter: The physical strain when assisting a patient to move - An ergonomic evaluation of three transfer methods. University of Turku, Faculty of Medicine, Occupational Health. Ser. C 228. Scripta lingua Fennica edita Turku 2005 ABSTACT The aim of the study was to find out if the new transfer methods, Durewall and Kinaesthetics, were less strenuous than the presently used method, and to find the least strenuous method which should, at the same time, be safe and comfortable for the patient and allow her/him to take part in the transfer to the limit of her/his capacity. The study included twelve female nurses and 18 patients. Patients functional independence measure was low; one or two. The nurses were assigned to two groups and they received training in both new methods, but in different order. Nurses assisted a patient from the wheelchair to the bed and vice versa in three test sessions: before the training, after learning one method and after learning the other method. The nurses' skill in assisting a patient to move was evaluated with a new observation instrument, SOPMAS. The lower back and trapetzius muscle activity of the nurses was measured by video EMG. The nurses rated their perceived physical exertion in lower back and shoulders on Borg s C-10 scale. The patients rated their feeling of security, control and comfort on a bipolar rating scale, and their muscle activity was measured in the knee extensor muscles. The nurses learned the new methods to assist a patient well, their skills developed from the lowest level to the second highest level after the first training session. After both training sessions, the group receiving the last Kinaesthetics training reached the highest level of skill. Applying both new methods their measured and perceived physical strain was significantly less than when applying the presently used method. The muscle activity and perceived physical exertion was reduced by % in the lower back and % in the neck and shoulder area. The patients' feeling of control in the transfer situation and their measured activity was higher when the new methods were applied. Patients also rated the new methods as safer and more comfortable than the presently used methods. The better the nurse's skill, the greater comfort, safety and control patients experienced when being transferred. However, there was no significant difference between the new methods. This study shows that the patients' support from somewhere other than the nurse is an important factor in decreasing the physical load of the nurse. Another factor is that the patients are better able to participate in their transfer, when the nurses learned to activate them more effectively and gave them more time and space to do so. The results can be exploited in making nursing physically less heavy and in improving the quality of nursing. The most important is to apply the new evidence in the professional training of nursing staff. Keywords: nurse, elderly patient, physical strain, transfer skill, lifting, training-intervention, Durewall-method, Kinaesthetics. 4

5 Leena Tamminen-Peter: Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto. Sarja: C 228. Scripta lingua Fennica edita Turku TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko uudet potilassiirtomenetelmät, Durewallja kinesteettinen menetelmä, hoitajille fyysisesti vähemmän kuormittavia kuin nykykäytännön mukaiset tavat avustaa. Menetelmän tulisi olla turvallinen ja miellyttävä ja samalla tukea potilaan hallinnan tunnetta, niin että se sallii potilaan oman osallistumisen siirtoon voimiensa rajoissa. Tutkimukseen osallistui 12 naispuolista sairaanhoitajaa ja perushoitajaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Potilaana oli 18 liikuntarajoitteista, iäkästä henkilöä, jotka edustivat kahta heikointa toimintakykyluokkaa. yhmät saivat koulutuksen molempiin uusiin menetelmiin, Durewall-menetelmään ja kinesteettiseen menetelmään, mutta eri järjestyksessä, ja siirtotaito arvioitiin kunkin koulutusjakson jälkeen uudella siirtotaitojen havainnointimenetelmällä. Hoitajien fyysistä kuormittumista selvitettiin subjektiivisin ja objektiivisin mittarein: selkä- ja epäkäslihasten sähköistä aktiviteettia mitattiin elekromyografialla (EMG) ja hoitajat arvioivat alaselän ja hartiaseudun lihasten kuormittumista. Potilaiden turvallisuuden, miellyttävyyden ja siirtymisen hallinnan tunnetta kysyttiin ja heidän reisilihastensa aktiivisuus mitattiin EMG:lla. Hoitajien siirtotaidot kehittyivät alkumittauksen alimmilta taitoarvioinnin tasoilta jo ensimmäisen koulutusintervention jälkeen molemmissa ryhmissä toiseksi ylimmälle tasolle. Toisen koulutuksen jälkeen kinesteettisen menetelmäkoulutuksen viimeksi saaneen ryhmän taidot nousivat vielä ylimmälle tasolle. Hoitajien koettu ja mitattu fyysinen kuormittuminen väheni heidän siirtotaitojensa kehittyessä molemmilla menetelmillä matalaksi. Selkälihasten mitattu aktiviteetti laski jo ensimmäisen menetelmäkoulutuksen jälkeen, mutta epäkäslihasten aktiviteetit laskivat vasta molempien koulutusten jälkeen. Alaselän mitattu ja koettu kuormittuminen väheni % ja hartiaseudun lihasten kuormittuminen %. Potilaiden kokema hallinnan tunne siirtotilanteessa ja oma aktiivisuus siirtymisessä olivat parempia, kun käytettiin uusia menetelmiä. Potilaat kokivat uudet menetelmät myös turvallisemmiksi ja miellyttävämmiksi kuin nykykäytännön mukaiset avustustavat. Mitä parempi hoitajien siirtotaito oli, sitä myönteisempiä olivat potilaiden tuntemukset. Uusien siirtomenetelmien kuormittavuuden välillä ei ollut merkitsevää eroa. Potilaiden ottama tuki muualta kuin hoitajasta oli merkittävä seikka hoitajien kuormittumisen laskussa. Toinen kuormittumiseen selvästi vaikuttava tekijä oli, että potilaat pystyivät paremmin osallistumaan siirtymiseensä, kun hoitajat aktivoivat potilaita tehokkaammin ja antoivat siihen enemmän aikaa ja tilaa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien fyysisen kuormittumisen vähentämisessä ja hoidon laadun kehittämisessä. Avainsanat: hoitaja, potilas, kuormittuminen, potilassiirto, nostaminen, siirtotaito, Durewall-menetelmä, kinesteettinen menetelmä, koulutusinterventio. 5

6 ESIPUHE Tämän tutkimuksen siemenet jäivät itämään kirjan Potilassiirrot taitava avustaja aktivoi ja auttaa julkistamistilaisuudessa vuonna Työsuojelurahaston edustaja ilmaisi ilonsa siitä, että oli saatu opaskirja, jossa esitellään uusia tutkittuja potilassiirtomenetelmiä. Valitettavasti kirjassa esitellyistä menetelmistä ei ollut olemassa tutkimuksellista näyttöä, vaan ne oli käytännössä havaittu toimiviksi. Asia jäi kuitenkin askarruttamaan mieltäni. Haluankin kiittää Turun aluetyöterveyslaitoksen johtajaa, professori Gustav Wickströmiä mahdollisuudesta toteuttaa tämä tutkimus. Kiitän häntä asiantuntevasta ohjauksesta ja hänen pitkäaikaisesta kannustuksestaan tutkimuksentekoon. Lämmin kiitos myös dosentti, ylilääkäri Ismo äihälle kannustavasta ohjauksesta ja monista hyvistä neuvoista tutkimuksen teossa ja tekniikan tohtori Timo Leskiselle, joka asiantuntevasti ja kärsivällisesti luotsasi minua biomekaniikan karikoissa. Turun kaupunginsairaalassa on pitkät perinteet vanhuspotilaiden kuntouttamisesta. Sisätautisairaalan ylihoitaja, terveystieteiden tohtori Seija Arve antoi tilaisuuden tutkimuksen toteuttamiseen sairaalan neurologian ja ortopedian kuntoutumisosastoilla, joiden potilaita aktivoivaan hoitoidelogiaan sopi hyvin uusien siirtomenetelmien tutkiminen. Haluan kiittää häntä sekä tutkimukseen osallistuneita hoitajia ja potilaita lämpimästi. Hoitajien hyvä motivaatio ja potilaiden innokas osallistuminen loivat hyvän pohjan tutkimuksen onnistumiselle. Kiitän lämpimästi työni esitarkastajia ergonomian professori Veikko Louhevaaraa ja työterveyshuollon professori Hannu Virokannasta työni asiantuntevasta ja huolellisesta tarkastuksesta sekä kriittisistä kommenteista. Heidän monet hyvät korjausehdotuksensa paransivat työtäni oleellisesti. Keskustelut heidän kanssaan olivat rakentavia ja opettavaisia sekä antoivat uusia näkökulmia tutkimuksen jäntevöittämiseen. Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Sari Stenholm oli korvaamaton apu mittauksissa ja tulosten alkukäsittelyssä. Hänen tarkka ja huolellinen työskentelynsä auttoi mittausten onnistuneessa läpiviennissä. Lämpimät kiitokset siirtomenetelmien asiantunteville kouluttajille, Durewall-menetelmän kouluttajalle fysioterapeutti Vesa Suopankille ja kinesteettisen menetelmän kouluttajalle terveystieteiden tohtori Virpi Hantikaiselle. Virpille myös kiitos monista yhteisistä pohdinnoista uuden havainnointimittarin kehittelyssä. Sarille ja työfysioterapeutti Kaija Kiesslingille kiitos hoitajien ohjauksesta siirtotaitojen soveltamisessa osastolla. Kiitän kielentarkastuksen tehnyttä filosofian lisensiaatti Arja Lampista taitavasta kielenhuollosta. Lämmin kiitos työtovereilleni ATK-suunnittelija Jaana Pentille asiantuntevasta tietojenkäsittelystä, toimistosihteeri Taru Koskiselle nopeasta tietojen hausta ja toimistosihteeri itva Lehdolle avusta tekstin ja kuvioiden viimeistelyssä. 6

7 Teidän aina valmis tukenne koko tutkimusprosessin ajan on auttanut tasaamaan tutkimuksen mukanaan tuomia paineita. Lopuksi kiitän miestäni Thomasta siitä, että hän on kärsivällisesti huolehtinut näinä tutkimusvuosina monista arkipäivän välttämättömyyksistä, kuten ruuanlaitosta, ja näin antanut minulle mahdollisuuden syventyä tutkimukseeni. Kiitän poikiani, Atsoa ja Jussia, että olette pitäneet minut kiinni tietotekniikan kehityksessä ja auttaneet selviämään sen tuomista haasteista. Kiitän Työsuojelurahastoa sen myöntämästä rahallisesta tuesta itse tutkimuksen tekovaiheessa että tutkimuksen loppuunsaattamisessa. Metsäkumpareella, valkovuokkojen kukkiessa Leena Tamminen-Peter 7

8 SISÄLLYS ESIPUHE...6 LYHENTEET...10 MÄÄITELMÄT JOHDANTO KIJALLISUUSKATSAUS Fyysinen kuormittuminen hoitotyössä Hoitajien liikuntaelinvaivat ja -sairaudet Liikuntaelinvaivojen ja -sairauksien esiintyvyys Työperäisten selkä- ja niskavaivojen riskitekijät Hoitajien fyysinen kuormittuminen potilassiirroissa ja sen arviointi Kuormittumisen arviointi Biomekaaninen kuormittuminen ja sen arviointi Havainnoitu työasentokuormitus Siirtotaito ja sen arviointi Fysiologinen kuormittuminen ja sen arviointi Psykofyysinen kuormittuminen ja sen arviointi Potilassiirtomenetelmät Nykykäytännön mukaiset nostomenetelmät Suositeltuja siirtomenetelmiä Siirtomenetelmien vertailu Kuormittuminen eri siirtomenetelmissä Fyysisen kuormittumisen vähentäminen potilassiirroissa Siirtokoulutus Muut preventiiviset lähestymistavat Potilaan hyvinvointi Tutkimuksen tarpeellisuus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET AINEISTO JA MENETELMÄT Osallistuneet hoitajat ja potilaat Tutkimuksen rakenne ja kulku Potilassiirtointerventiot Kinesteettisen menetelmän koulutus Durewall-menetelmän koulutus Siirtotilanteet ja siirtomenetelmät Tutkimusmenetelmät Hoitajien siirtotaitojen arviointi Arviot siirtojen kuormittavuudesta ja niiden onnistumisesta Mittaustila ja mittausjärjestelyt EMG-mittaukset, selän kulmamittaukset, siirtojen kestot ja videokuvaukset.60 8

9 4.6 Tulosten käsittely ja tilastolliset menetelmät TULOKSET Siirtotaidon havainnointimittari Siirtotaidot Fyysinen kuormittuminen yhden koulutuksen jälkeen Hoitajien arviot siirtojen kuormittavuudesta käytettäessä eri menetelmiä Selän asennot ja siirtojen kestot Hoitajien selkä- ja epäkäslihasten lihasaktiviteetit Potilaiden tuntemukset siirtomenetelmistä Potilaiden reisilihasten EMG-aktiviteetit käytettäessä eri siirtomenetelmiä Fyysinen kuormittuminen molempien menetelmäkoulutusten jälkeen Arviot siirtojen kuormittavuudesta Selän asennot Durewall- ja kinesteettistä menetelmää käytettäessä Selkä- ja hartiaseudun lihasten lihasaktiviteetit Potilaiden tuntemukset uusista menetelmistä Potilaiden reisilihasten EMG-aktiviteetit käytettäessä uusia menetelmiä POHDINTA Tutkimukselliset haasteet Tutkimukseen valitut hoitajat ja potilaat Tutkimusasetelma Menetelmien tarkastelu Koulutusinterventioiden onnistuminen Fyysinen kuormittuminen Potilaiden aktiivisuus Hyvän siirtotaidon merkitys kuormittumiseen Mikä on paras siirtomenetelmä? Suositukset ja sovellutukset koulutukseen JOHTOPÄÄTÖKSET...94 LÄHTEET...95 LIITE LIITE

10 LYHENTEET AET cm C scale DINO EMG F FIM %HH K ka kg L 3 4 L 5 N NIOSH M Md OWAS PE s S 1 sd SOLO SOPMAS v vv Arbeitwissenschaftliches Erhebungsverfahren zur Tätigkeitsanalyse, työn kuvausmenetelmä senttimetri koettu kuormittuminen, category ratio -asteikko DIrect Nurse Observation instrument for assessment of work technique during patient transfers elektromyografia voima Functional Independence Measure verenkieroelimistön kuormittumisprosentti Kappa-koefisientti keskiarvo kilogramma kolmannen ja neljännen lannenikaman väli viides lannenikama Newton National Institute of Occupational Health momentti moodi Ovako Working posture Analysis System koettu kuormittuminen (atings of Perceived Exertion) sekunti ensimmäinen ristinikama keskihajonta (standard deviation) Structure of the Observed Learning Outcome Structure of the Observed Patient Movement Assessment Skill vuosi vaihteluväli 10

11 MÄÄITELMÄT Käsin tehdyllä siirtämisellä (manual handling) tarkoitetaan taakkojen lihasvoimalla tapahtuvaa siirtämistä nostaen, laskien, työntäen, vetäen, kantaen tai rullaten. Potilasnosto määritellään potilaan nostamiseksi tai laskemiseksi painovoimaa vastaan. Potilassiirto määritellään työtehtäväksi, jossa hoitajat avustavat potilaan siirtymistä yhdestä paikasta toiseen, kuten sängystä tuoliin, tai yhdestä asennosta toiseen, kuten makuulta istumaan. Tällöin suurin osa potilaan painosta on tukipinnalla ja hoitaja kannattelee vain osan. Työtekniikka on yläkäsite, joka jakautuu menetelmään ja yksilölliseen suoritustapaan. Siirtotaito on hoitajan kykyä tunnistaa potilaan voimavarat ja osata hyödyntää niitä potilaan siirtymisen parhaaksi niin, että potilas mahdollisimman pienellä avustuksella pääsee siirtymään turvallisesti ja miellyttävästi. Hoitaja itse työskentelee hyvässä, tasapainoisessa asennossa ja hyödyntää siirron apuvälineitä ja avustusympäristöä tarkoituksenmukaisesti. 11

12 Johdanto 1 JOHDANTO Maamme väestörakenne muuttuu. Ennusteiden mukaan vanhusväestön osuus kasvaa 2000-luvulla voimakkaasti. Kun yli 85-vuotiaita oli vuoden 2002 lopussa henkeä, niin vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan henkeä (Tilastokeskus 2004). Vanhustenhuollon painopiste on perinteisesti ollut laitoshoidossa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Viime aikoina avoterveydenhuoltoa on voimakkaasti kehitetty ja varsin huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan nykyisin kotona. Kotihoidossa, vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa asuvat henkilöt ovat vaikeammin hoidettavia, kuin mihin kyseisten hoitopaikkojen henkilöstö on tottunut. Tämä asettaa vanhustenhuollon henkilökunnalle uusia vaatimuksia, ja henkilökuntaa tarvitaan lähivuosina nimenomaan vanhustenhuollossa (Vaarama ym. 1999; Wickström ym. 2000). Sosiaali- ja terveysalalla työskenteli vuonna 2003 yhteensä henkilöä sairaanhoitajana, perushoitajana, kuntouttavana henkilönä, hoitoapulaisena tai kodinhoitajana (Tilastokeskus 2004). Tämä on noin 9 % Suomen työllisestä väestöstä. Koko EU:ta koskevien tutkimustietojen mukaan työhön liittyvien tapaturmien määrä on terveydenhuollossa 34 % suurempi kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Myös työhön liittyviä liikuntaelinten sairauksia esiintyy tällä sektorilla eniten rakennusalan jälkeen (Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto 2004). Paljon potilassiirtoja tekevillä hoitajilla selkävaivat ja -tapaturmat ovat yleisempiä kuin muilla hoitajilla (Jensen 1990; Yassi ym. 1995; Engkvist 1997; Lagerstöm, Hansson & Hagberg 1997; Zhuang ym. 1999). Suomessa sosiaali- ja terveysalan henkilöstö kärsii hyvin yleisesti liikuntaelinvaivoista; 'Työ ja terveys'-haastattelututkimuksessa viimeksi kuluneen kuukauden aikana niskan ja hartiaseudun vaivoja ilmoitti 57 % ja selkävaivoja 34 % vastaajista (Piirainen ym. 2003). Hoitotyö on fyysisesti kuormittavaa etenkin kotipalvelussa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa huolehditaan vanhusten ja muiden alentuneen liikuntakyvyn omaavien perushoidosta (Piirainen ym. 2003). Hoitotilat ja hoitajien ohjaus- ja avustustaidot eivät vastaa nykyasukkaiden tarpeita, eivät vanhuksen kotona eivätkä aina laitoksissakaan (outio 1992; Sipiläinen & Kylmäaho 1998; Tamminen- Peter 2000). Potilaan liikkumisen avustaminen koetaan yhdeksi hoitotyön fyysisesti kuormittavimmaksi työvaiheeksi (Ljunberg, Kilbom & Hägg 1989; Engels ym. 1994b; Nuikka 2002). On olemassa monia ohjeita ja opaskirjoja siitä, miten alentuneen liikuntakyvyn omaavaa potilasta on turvallista ja tarkoituksenmukaista avustaa, mutta vain vähän tutkimustietoa ja yhteisymmärrystä siitä, mikä on paras tapa ja apuväline missäkin tilanteessa ja kenen kannalta se on paras potilaan vai hoitajan (Parnianpour, Bejjani & Pavlidis 1987; St Vincent, Tellier & Lortie 1989; Garg ym. 1991a; Nussbaum & Torres 2001). Eri maissa on kehitetty uusia lähestymistapoja potilaan liikkumisen avustamiseen. Asiantuntijoiden tapaamisessa esiteltiin 13 erilaista Euroopassa koulutettavaa menetelmää (Experts Work Shop 2002). Menetelmät eivät eroa vain maittain, vaan myös samassa maassa hoitajat voivat käyttää eri menetelmiä (Hignet 2005). Suomessa eniten 12

13 Johdanto levinneet uudet menetelmät ovat Durewall ja kinesteettinen menetelmä (Hantikainen 2005; Laitinen 2005). Hoitajien liikuntaelinten kuormittumista ja potilaiden kokemuksia näiden menetelmien vaikutuksista ei vielä ole tutkittu. Muidenkin uusien menetelmien vaikutuksia on tutkittu vielä varsin vähän (Johnsson 2005). Monet tutkimustulokset potilassiirtotaitojen koulutusinterventioista eivät ole kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta, kun mittareina on käytetty liikuntaelinten oireita ja tapaturmia (Harber ym. 1994; Fanello ym. 1999; Engkvist ym. 2001). Yksi syy lienee opetettujen menetelmien huono soveltuvuus käytäntöön (Stubbs ym. 1983; St Vincent ym. 1989) tai se, että menetelmiä ei ole syystä tai toisesta opittu kunnolla hyödyntämään (Wachs & Parker 1987). Monissa menetelmissä ei myöskään ole kiinnitetty mitään huomiota potilaan jäljellä olevien voimavarojen hyödyntämiseen. Tässä tutkielmassa, joka on kenttäolosuhteissa tehty kokeellinen koulutusinterventio, tarkoituksena on selvittää, ovatko uudet potilassiirtomenetelmät, kinesteettinen ja Durewall-menetelmä, hoitajille fyysisesti vähemmän kuormittavia kuin nykykäytännön mukaiset tavat avustaa potilasta, sekä määrittää vähiten kuormittava menetelmä. Siirtomenetelmän tulisi samalla olla potilaalle turvallinen ja miellyttävä, niin että se sallisi potilaan oman osallistumisen siirtymiseen. Tutkimukseen osallistui 12 hoitajaa ja 18 liikuntarajoitteista potilasta. Hoitajat jaettiin kahteen ryhmään, ja he saivat koulutuksen molempiin uusiin siirtomenetelmiin, mutta eri järjestyksessä. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli kehittää hoitajien siirtotaidon arviointimittari, jolla voidaan arvioida tämän koulutusintervention oppimistulokset ja jota voidaan myöhemmin käyttää koulutuksen arviointiin sekä tutkimuksessa että käytännön työssä. Hoitajien fyysistä kuormittumista selvitettiin subjektiivisin ja objektiivisin mittarein. Potilaat arvioivat turvallisuuden, miellyttävyyden ja hallinnan tunnetta siirtymätilanteessa ja heidän reisilihasaktiviteettiaan mitattiin. Tutkimuksen hypoteesina on, että nämä uudet menetelmät ovat hoitajalle vähemmän kuormittavia kuin nykykäytännön mukaiset avustavat ja potilaille miellyttävämpiä ja aktivoivampia. Tutkittavaksi tilanteeksi valittiin hyvin yleinen, kuormittavaksi koettu siirtotilanne: vanhuspotilaan avustaminen pyörätuolista vuoteeseen ja takaisin. Kyseisessä tilanteessa sattuu myös eniten selkätapaturmia (Engkvist 1997). 13

14 2 KIJALLISUUSKATSAUS Kirjallisuuskatsaus 2.1 Fyysinen kuormittuminen hoitotyössä Työn ja työympäristön terveysvaikutuksia on perinteisesti jäsennetty erilaisten kuormitusmallien avulla. Niissä lähtökohtana ovat stressiteoriat ja työn vaatimusten suhde ihmisen ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Vanhin ja Suomessa paljon käytetty on kuorma-kuormittuminen malli. Se on alkujaan kehitetty ruumiilliseen työhön Selyen stressimallin pohjalta (utenfranz 1981). Sen jälkeen on kehitetty useita malleja, joissa kuvataan työn kuormitustekijöiden, yksilön suorituskyvyn ja liikuntaelinvaivojen suhdetta. (Armstrong ym. 1993; Westgaard & Winkel 1997; Marras 2000; Kumar 2001). Työperäisten liikuntaelinten oireiden ja sairauksien syntymismallissa (Armstrong ym. 1993) kuormituksen määrä, toistuvuus ja kesto, työntekijän kapasiteetti ja vaste ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Mallissa työkuormitus nähdään peräkkäisten altisteiden, kuormitustekijöiden ja vasteiden sarjana. Kuormittumisvaste viittaa niihin muutoksiin, joita tapahtuu elimistössä kuormittumisen seurauksena. Tällaisia ovat muutokset energiankulutuksessa, sydämen sykintätaajuudessa tai lihasaktiviteetissa. Nämä ihmisessä tapahtuvat muutokset, vasteet, voivat toimia uutena kuormitustekijänä, joka kehittää uuden vasteen oireen syntyprosessissa (Armstrong ym. 1993). Kuinka nämä eri tekijät ovat suhteessa toisiinsa, ei kuitenkaan täysin ymmärretä. Keskeisiä käsitteitä malleissa ovat työn kuormitustekijät, ihmisen ominaisuudet ja kuormittuminen. Kuormitustekijät ovat työhön liittyviä, työn asettamia vaatimuksia, joihin hoitaja vastaa omien yksilöllisten edellytystensä, kuten työ- ja toimintakykynsä, terveytensä ja ammattitaitonsa mukaan. Ammattitaitoon kuuluu, miten hoitaja osaa avustaa potilasta liikkumisessa eli millainen on hänen työtekniikkansa. Hoitajan kuormittuminen ei aiheudu yksinomaan kuormituksen määrästä, kestosta ja laadusta, vaan kuormittumista säätelee se, kuinka paljon hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, millaiset työn säätelymahdollisuudet hänellä on ja saako hän työssään tukea työtovereilta ja esimieheltä (Lagerstöm ym. 1997; Vahtera ym. 2002). Karasek (1979) onkin kehittänyt mallin, jossa työn vaatimuksia tarkastellaan suhteessa työn hallintaan. Vähäiset hallintamahdollisuudet ovat esteitä työntekijän erilaisille vaihtoehtoisille strategioille reagoida työperäiseen kuormitukseen. Myöhemmin tähän malliin on sisällytetty myös sosiaalinen tuki ja työn ruumiilliset vaatimukset (Karasek & Theorell 1990). Hoitotyössä fyysisiä kuormitustekijöitä ovat hankalat työasennot, potilaiden nostot ja siirrot sekä runsas seisominen ja kävely (Videman ym. 1984; Ljunberg ym. 1989, Engels, Landeweerd & Kant 1994a). Erityisen vaarallisia ovat arvaamattomat, äkkinäiset kuormitushuiput, kun potilas esimerkiksi menettää tasapainonsa (Ljunberg ym. 1989; Engkvist 1997). Nämä tilanteet altistavat hoitajat tapaturmille. Potilasnostojen ja -siirtojen kuormitukseen vaikuttaa, millä siirtomenetelmällä hoitaja potilasta avustaa. Fyysinen kuormitus kohdistuu verenkierto- ja liikuntaelimiin, minkä hoitaja aistii 14

15 Kirjallisuuskatsaus erilaisina fyysisinä tuntemuksina, kuten oireina, väsymyksenä ja puutumisena. Pitkään jatkuessaan fyysinen kuormitus voi aiheuttaa liikuntaelinten sairauksia. (Louhevaara & Smolander 1993.) Persoonallisuuden käyttö työvälineenä on hoitajien työn keskeinen piirre. Vuorovaikutus potilaiden kanssa antaa työlle mielekkyyttä ja luo tyytyväisyyttä, mutta samalla siihen sisältyy vaikeiden tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Muita tärkeitä psykososiaalisia tekijöitä ovat vastuu, mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, rooliepäselvyydet ja yhä lisääntyvä väkivallan uhka (Sinervo & Lindström 1992; Lindström 1993). Vaikutusmahdollisuudet työssä koetaan hoitoalalla yleensä vähäisiksi (Wickström ym. 2000). Erityisen haitalliseksi terveyden kannalta ovat osoittautuneet tehtävät, joissa yhdistyvät suuret työn vaatimukset ja vähäinen työn hallinta (Karasek & Theorell 1990; Vahtera & Pentti 1997; Vahtera ym. 2002). Organisatoriset tekijät vaikuttavat fyysisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin joko pahentavasti tai lieventävästi. Tällaisia organisatorisia tekijöitä ovat henkilöstövahvuus, hoitomuoto, vuorotyö ja tauotusmahdollisuudet (Lagerström ym. 1997). Liian vähäinen henkilökuntamäärä aiheuttaa kiirettä, mikä puolestaan lisää fyysisten kuormitustekijöiden, nostojen ja hankalien työasentojen määrää ja kuormittavuutta. Ihmisillä ei ole aikaa tehdä työtä optimaalisella työtekniikalla, vaan he kurkottavat ja käyttävät liikaa voimaa (Elovainio & Sinervo 1996) luvun aikana kiire hoitotyössä lisääntyi (Wickström ym. 2000), mutta 2000-luvun alussa kiire näyttää olevan hieman laantumaan päin. "Työ ja terveys" -tutkimuksen mukaan 46 % terveys- ja sosiaalialan työntekijöistä joutui kiirehtimään erittäin tai melko usein vuonna 2003, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 50 % (Piirainen ym. 2003). Vanhusten hoitotyön erityispiirteisiin kuuluu, että työssä voi olla paljon kuormitusta fyysisellä, psyykkisellä ja psykososiaalisella alueilla (Sinervo 2000). Viimeksi tehdyn "Työ ja terveys Suomessa" -haastattelututkimuksen mukaan 51 % terveys- ja sosiaalipuolen vastaajista ilmoitti työn olevan henkisesti ja 38 % fyysisesti melko tai hyvin rasittavaa, kun vastaavat luvut kaikkien vastaajien kesken oli 35 ja 25 % (Piirainen ym. 2003). Nuikka (2002) on tutkinut sairaanhoitajien fyysistä ja psyykkistä kuormittumista todellisissa työtilanteissa. Hänen tutkimuksensa osoitti, että hoitajien psyykkisesti vaikeat ja ahdistavat kokemukset heijastuivat elimistössä myös fysiologisina muutoksina. Esimerkiksi lyhytkestoisen stressin on todettu lisäävän lihastonusta. iittämätön rentoutumisaika voi aiheuttaa kohonneen lihasjännityksen kehittymisen krooniseksi tilaksi ja johtaa selkä- tai niskakipuun (Bongers ym. 1993). Hoitajan yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, työkokemus, antropometriset mitat, terveydentila ja toimintakyky, tiedot ja taidot sekä aikaisemmat liikuntaelinten vaivat vaikuttavat hänen kuormittumiseensa (Lagerström ym. 1997). On tunnettu tosiasia, että samoissa olosuhteissa yhtä suuri fyysinen kuormitus aiheuttaa toiselle liikuntaelinoireita, mutta toiselle ei. 15

16 Kirjallisuuskatsaus 2.2 Hoitajien liikuntaelinvaivat ja -sairaudet Liikuntaelinvaivojen ja -sairauksien esiintyvyys Terveydenhoitoalalla työskentelevillä on paljon liikuntaelinvaivoja ja -sairauksia (Piirainen 2003). Eniten on tutkittu hoitajien selkävaivoja, ja niiden korkea määrä on todettu monissa epidemiologisissa tutkimuksissa (Stubbs ym. 1983; Jensen 1990; Estryn-Behar ym. 1990; Smedley ym. 1995). Useimmat epidemiologiset tutkimukset hoitajien liikuntaelinvaivoista perustuvat kyselytutkimuksiin. Vaivojen ja sairauksien esiintymislukuja on vaikea verrata, koska kysymykset eivät ole olleet täysin yhteneviä. Hoitajien selkäsairauksien ja -vaivojen yhden vuoden vallitsevuutta (prevalenssi) on kuitenkin kysytty monissa tutkimuksissa. Se vaihtelee ranskalaisten sairaanhoitajien 41 %:sta ruotsalaisten kodinhoitajien 71 %:n vallitsevuuteen (Niedhammer, Lert & Marne 1994; Johansson 1995). Hoitajien niska- ja hartiavaivoja on tutkittu vähemmän, mutta niiden yhden vuoden vallitsevuus on suunnilleen samalla tasolla kuin selkävaivojen (Engels ym. 1996; Brulin ym. 1998). Vertailukelpoisen aineiston liikuntaelinsairauksien ja -oireille antaa hoitajien työolojen tutkimus kymmenessä Euroopan maassa (Estryn-Behar ym. 2003). Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli hoitajaa, ja Suomessa lähes hoitajaa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla sekä hoito- ja vanhainkodeissa eri puolilla maata. Yleisimmin (n. 60 %) liikuntaelinten vaivoja vastaushetkellä kokivat saksalaiset, slovakialaiset, puolalaiset ja italialaiset hoitajat, kun tarkastellaan sekä lääkärin toteamia että hoitajien omia arvioita (kuvio 1). Saksa Slovakia Puola Italia anska Belgia Suomi Norja Iso-Britannia Hollanti kyllä, lääkärin toteama kyllä, oma arvio ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 1. Liikuntaelinsairauksien ja oireiden (selkä, raajat tai muu kehon osa) esiintyvyys kysymyshetkellä kymmenessä Euroopan maassa (Estryn-Behar ym. 2003). 16

17 Kirjallisuuskatsaus Saman tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisista hoitajista ilmoitti kärsivänsä liikuntaelinvaivoista. Vähemmän vaivoja oli englantilaisilla ja hollantilaisilla hoitajilla (39 %) sekä norjalaisilla hoitajilla (44 %). Kun tarkastellaan pelkästään lääkärin toteamia liikuntaelinsairauksia, niitä oli noin 20 prosenttiyksikköä vähemmän; sairauksien esiintyvyydet vaihtelivat saksalaisten hoitajien 40 %:sta englantilaisten 21 %:iin. (Estryn-Behar ym. 2003). Suomessa liikuntaelinten vaivojen esiintymistä vanhustenhuollon hoitohenkilökunnalla tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana on tutkittu kyselyin vuosina 1986 (Takala & Kukkonen 1987) ja 1996 (Tamminen-Peter 1997). Takalan ja Kukkosen (1987) tutkimuksessa tiedusteltiin 143 hoitajalta vain niskassa, hartioissa ja alaselässä koettuja vaivoja, kun Tamminen-Peterin tutkimuksessa (1997) 195 hoitajalta tiedusteltiin myös olkapäissä, ranteissa ja käsissä sekä selän yläosassa, lonkissa, polvissa ja nilkoissa koettuja vaivoja. Molemmilla kerroilla 63 % vastaajista ilmoitti vaivoja niska-hartiaseudussa, mutta vuonna % vastaajista ilmoitti vaivoja alaselässä, kun kymmenen vuotta myöhemmin vain 55 %. Näiden aineistojen valossa näyttää siltä, että hoitajien selkävaivat ovat vähenemässä ja niska- ja hartiaseudun vaivat ovat pysyneet entisellä tasolla. Myös Terveys tutkimuksen mukaan lääkärin toteamat selän ja niskan oireyhtymät väestössä ovat vähentyneet verrattuna 20 vuoden takaisiin Mini- Suomi-tutkimuksen tuloksiin, mutta tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana ilmennyt selkäkipu ei ollut vähentynyt (iihimäki & Heliövaara 2002) Työperäisten selkä- ja niskavaivojen riskitekijät Liikuntaelinten sairauksien etiologia on monisyinen. Sairauksien uskotaan syntyvän tapaturmien, epäedullisen fyysisen kuormituksen sekä fyysisen ja psyykkisen kuormituksen monimutkaisen vuorovaikutuksen seurauksena (Kuorinka ym. 1990). Myös yksilön psyykkisillä ja biologisilla ominaisuuksilla on merkitystä. Tutkimuksissa on eniten selvitetty selkävaivojen, vähemmän muiden liikuntaelinvaivojen, syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Suomessa hoitajien niska- ja hartiavaivat ovat tällä hetkellä yleisempiä kuin selkävaivat. Tosin selkävaivat koetaan suuremmaksi ongelmaksi, koska ne haittaavat yleensä työntekoa enemmän kuin niska- ja hartiavaivat (Tamminen-Peter 1997). Työperäiset selkävaivat ja nostotyö Viime vuosina on julkaistu monta systemaattista ja kriittistä kirjallisuuskatsausta työperäisten selkäsairauksien riskitekijöistä. Vahva näyttö työn ja selkäsairauksien yhteydestä on todettu olevan käsin tehtävällä nostotyöllä, jolla tarkoitetaan nostamisen lisäksi kantamista, työntämistä ja vetämistä (Heliövaara ym. 1993; NIOSH 1997; Hoogendoorn ym. 1999; National easearch Council 2001). Hanssonin (2001) selvityksessä ilmeni, että selkävaivojen riski kasvoi, kun nostetaan toistuvasti kg:n taakkoja. Alle 10 kg:n taakat eivät lisänneet riskiä. Suomessa sosiaali- ja terveysalalla yli 25 kg:n taakkoja käsitellään käsin useammin kuin muilla toimialoilla (Piirainen ym. 2003), ja 41 % hoitajista siirtää potilasta useammin kuin kuusi kertaa päivässä (Estryn-Behar ym. 2003). Hoitoalan epidemiologiset tutkimukset yli 20 17

18 Kirjallisuuskatsaus vuoden ajalta vahvistavat selkäsairauksien riskin liittyvän naisvaltaiseen hoitotyöhön (Bell ym. 1979; Videman ym. 1984; Vennig, Walter & Stitt 1987; Stobbe ym. 1988; Estryn-Behar ym. 1990; Owen, Garg & Jensen 1992; Harber ym. 1994; Smedley ym. 1995; 1997; Engels ym. 1996; Knibbe & Friele 1996; Yassi ym. 1995, 2001). Hoitoalalta on laadittu kirjallisuuskatsauksia myös selkäsairauksien riskitekijöistä (McAbee 1988; Hignett 1996b; Lagerström ym. 1997). Toistuvat potilasnostot on monissa tutkimuksissa todettu merkittävimmäksi riskitekijäksi. Monen potilasnoston suorittaminen työvuorossa nostaa selvästi selkävaivojen riskisuhdetta (Venning ym. 1987; Stobbe ym. 1988; Jensen 1990; Yassi ym. 1995; Smedley ym. 1997). Nostotilanteet ovat hoitotyössä suhteellisen lyhytkestoisia. Ne kestävät keskimäärin 10 sekuntia, ja raskaimmillakin osastoilla ne vievät vain 3 10 % hoitajan kokonaistyöajasta (Ljungberg ym. 1989; Engels ym. 1994a). Hoitajat kokevat potilasnostot kuitenkin fyysisesti kaikkein kuormittavimmaksi työvaiheeksi. Vahvasta näytöstä huolimatta on epäilty, ovatko potilasnostot pääasiallinen syy selkävaivoihin, koska hoitajilla on työssään paljon muutakin nostamista sekä huonoja asentoja (Engels ym. 1994b; Hignett 1996a). Työasentoanalyysi vanhustenhoitajien työstä osoitti, että potilasnostoissa oli merkitsevästi enemmän huonoja työasentoja kuin tavaranostoissa (Hignett 1996a). Kun verrattiin vanhusten hoitotyötä ja tavaratalon nostotyötä, niin tavaratalossa nostettiin enemmän ja nostot olivat lyhytkestoisempia kuin hoitotyössä. Hoitotyön nostoissa on monia ainutlaatuisia piirteitä verrattuna teolliseen nostotyöhön. Taakka on toinen ihminen, ja avun tarve vaihtelee suuresti potilasta toiseen ja jopa vuorokauden eri aikoina. Hoitajilla on todettu enemmän odottamattomia ja nopeita huippukuormitustilanteita. (Ljungberg ym ) Potilaan odottamatonta liikettä pidetäänkin merkittävänä syynä hoitajien selkätapaturmiin. Hoitajien työtapaturmien tutkimuksessa ilmeni, että yli 80 % selkävaivoihin johtaneista työtapaturmista liittyi juuri potilassiirtoihin (Engkvist 1997). Selän kumarat ja kiertynet asennot Tuoreiden kirjallisuusselvitysten mukaan toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot ja koko kehon tärinä ovat keskeisiä selkävaivojen riskitekijöitä (Hoogendoorn ym. 1999; Hansson 2001; National easearch Council 2001). Hoitajien työssä ei esiinny kehoon kohdistuvaa tärinää, mutta sen sijaan paljon huonoja työasentoja, työskentelyä selkä kumarassa, kiertyneenä tai kumarassa ja kiertyneenä. Työskentely selkä huonossa asennossa vähintään tunnin päivässä lisäsi selkäkivun vaaraa nelinkertaiseksi (Josephson & Vingård 1998). Hoitajilla on näitä huonoja asentoja hoitolaitoksissa lähes neljännes työajasta (Baty & Stubbs 1987; Engels ym. 1994a). Tilanne on vielä hankalampi työskennellessä hoidettavien kotona: kotipalvelun työntekijät työskentelevät selkä huonossa asennossa lähes puolet asiakkaiden luona käyttämästään työajasta (Pohjonen, Punakallio & Louhevaara 1995, Sipiläinen & Kylmäaho 1998). Eurooppalaisessa hoitajien tutkimuksessa 45 % suomalaisista ja ranskalaisista hoitoapulaisista kertoi työskentelevänsä työvuorossa yli 6 tuntia huonossa työasennossa. Vielä suurempi joukko saksalaisista hoitajista (56 %) ja hoitoapulaisista (47 %) raportoi työskentelevänsä huonoissa asennoissa. (Estryn-Behar ym ) Eniten huonoja työasentoja tulee pesuissa, pukemisessa, potilassiirroissa ja petauksessa (Engels ym. 18

19 Kirjallisuuskatsaus 1994a; Hignett 1996a). Tietyillä osastoilla on paljon nostoja ja huonoja työasentoja. Tällaisiksi kuormittaviksi osastoiksi on todettu geriatrinen, ortopedinen (Yassi ym. 1995), sisätauti-, röntgen- ja teho-osasto (Videman ym. 1983; Leighton & eilly 1995; Lusted ym. 1996). askas fyysinen työ askas fyysinen työ on kirjallisuusselvityksissä todettu selkävaivojen kohtalaiseksi riskitekijäksi (Hoogendoorn ym. 1999; Hansson 2001; National easearch Council 2001). Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työoloja ja hyvinvointia selvittäneessä tutkimuksessa yli 60 % terveyskeskusten vuodeosastojen työntekijöistä koki työnsä ruumiillisesti raskaaksi. uumiillista rasitusta oli tavallista enemmän myös kotipalvelun, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijöillä. askaimmaksi työnsä kokivat hoitoapulaiset, perushoitajat ja kotipalvelutyöntekijät (Wickström ym. 2000). Hoitajien määrän potilasta kohti on todettu olevan suorassa yhteydessä selkävaivoihin (Yassi ym. 1995). Seisominen ja käveleminen Teollisuuden piirissä runsaan seisomisen ja kävelemisen on todettu ennustavan selkävaivojen ilmaantumista (Wickström & Pentti 1998). Hoitajilla on paljon seisomista ja kävelyä: keskimäärin askelta tunnissa (Ljundberg ym. 1989). Määrä vaihtelee paljon osastoittain ja hoitajittain. Yleensä vähemmän koulutettujen työt sisältävät seisomista ja kävelyä enemmän kuin korkeammalle koulutettujen. Noin neljä viidestä (80 %) ranskalaisesta ja suomalaisesta hoitoapulaisesta seisoi yli 6 tuntia työvuorossa (Estryn-Behar ym. 2003). Hollantilainen avustava hoitohenkilökunta oli jaloillaan 85 % havainnoidusta työvuorosta, ja heillä seisominen ja käveleminen oli yhteydessä liikuntaelinvaivoihin (Engels 1998). Hoogendoornin ym. (1999) ja Hanssonin (2001) kirjallisuusselvitykset eivät kuitenkaan antaneet riittävää tutkimusnäyttöä liikuntaelinvaivojen yhteydestä runsaaseen seisomiseen ja kävelemiseen. Kumulatiivinen kuorma Selkä- ja niskavaivojen riski kasvaa merkittävästi, kun työssä on useita kuormitustekijöitä ja kuormitus on pitkäkestoista tai toistuvaa. Epidemiologisia tutkimuksia, joissa on huomioitu kuormituksen kesto ja kumulatiivinen kuorma, on suhteellisen vähän. Monissa tutkimuksissa selvitetään vain karkeasti, kuinka kauan hoitaja on työskennellyt nostoja edellyttävässä hoitotyössä. Kumulatiivinen kuormitus on merkittävää hoitajilla, joilla potilassiirrot ja muut työtehtävät toistuvat useita kertoja työvuoron ja työvuosien aikana. Muutama tutkija on luonut kokonaiskuormitusta osoittavia indeksejä (Estryn-Behar ym. 1990) tai tarkastelee työtehtävän (Daynard ym. 2001), työvuoron (Ljundberg ym. 1989) tai työvuosien (Kumar 1990) aikana syntyvää kumulatiivista kuormaa. Kumarin (1990) tutkimuksessa kumulatiivisia puristus- ja leikkausvoimia kohdistui lannerankaan merkittävästi enemmän selkäkipuisilla hoitoapulaisilla kuin kivuttomilla. Johtopäätös olikin, että kumulatiivinen kuormitus altisti selän vammautumiselle (Kumar 1990). 19

20 Kirjallisuuskatsaus Työperäiset niskavaivat ja fyysiset kuormitustekijät Niskavaivojen ja -sairauksien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan edelleen varsin huonosti, vaikka niistä on tehty useita epidemiologisia tutkimuksia (Hansson 2001). Keskeisenä vaivojen synnyn aiheuttajana pidetään niska- ja hartiaseudun lihasten ja nivelsiteiden ylikuormittumista olkavarren kohoasentojen, niskan etukumaran asennon pitkäaikaisen ylläpitämisen ja käsien tai sormien toistoliikkeiden seurauksena (Viikari- Juntura ym. 2000). Viime vuosina tehdyt epidemiologiset tutkimukset ja systemaattiset kirjallisuusselvitykset (NIOSH 1997; Ariëns ym. 2000; Hansson 2001) antavat hieman ristiriitaisia tuloksia. Suuri tai pitkäkestoinen staattinen kuormitus antoi vahvan näytön ja toistotyö sekä suuri voiman käyttö kohtalaisen näytön NIOSH:n selvityksessä (NIOSH 1997). Sen sijaan kaksi muuta selvitystä päätyi johtopäätökseen, että kyseisten fyysisten kuormitustekijöiden näyttö ei ole vakuuttava. Niissä niukka näyttö saatiin ainoastaan työskentelystä vartalo kiertyneenä ja taipuneena (Ariëns ym. 2000; Hansson 2001). Tutkimuksia hoitajien niska-hartiavaivojen yhteydestä hoitotyössä esiintyviin kuormitustekijöihin on vielä vähän. Hollantilaisilla vanhustenhoitajilla voimakkaimmat yhteydet niska- ja käsivaivoihin oli työn fyysisillä tekijöillä, raskaiden taakkojen nostamisella, ja huonoilla työasennoilla, mutta myös suuri työmäärä ja tarve hidastaa työtahtia lisäsivät selkä- ja niskavaivoja (Engels ym. 1996). Pyrkimys korvata potilaiden pystysuunnassa tapahtuva nostaminen vaakatasossa tehtävillä siirroilla on mahdollisesti lisännyt olkapäihin kohdistuvaa kuormitusta, samalla kun se on vähentänyt alaselän kuormittumista. Selvää tutkimuksellista tukea tälle olettamukselle ei kuitenkaan vielä ole (Tamminen-Peter & Wickström 1998). Työperäiset niska- ja selkävaivat ja psykososiaaliset kuormitustekijät Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa psykososiaalista tekijöistä huonon työtoverituen ja työn suurten määrällisten vaatimusten yhdistettynä huonoon työnhallintaan on todettu olevan yhteydessä niskakipuun (Ariëns ym. 2001). Hoitoyhteisöjen toimintakyvyn kehittämishankkeessa vanhusten hoitajilla stressin kokeminen, psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä huono työnhallinta olivat yhteydessä usein esiintyviin niska- ja hartiaoireisiin poikkileikkaustutkimuksessa. Kahden vuoden seurantatutkimuksessa liian pieni työntekijämäärä ennusti niska- ja hartiavaivojen esiintymistä (Tamminen-Peter, Pentti & Wickström 1999). Edellä mainittujen tutkimusten mukaan niska-hartiaoireiden ilmaantumista näyttävätkin ennustavan paremmin psykososiaaliset kuin fyysiset kuormitustekijät. Hoitajilla psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä vaivoihin on tutkittu vähän, ja yleensäkin hyvin harvoissa tutkimuksissa on tutkittu sekä fyysisiä että psykososiaalisia riskitekijöitä yhtä laajasti ja tarkasti. Westgaard ym. (1993) kehittivät kolmiulotteisen mallin, jossa he testasivat fyysisen kuormittavuuden, psykososiaalisen stressin ja yksilön herkkyyden vaikutusta niskaoireiden syntyyn kahdella naisryhmällä, toimisto- ja suklaatehtaan työntekijöillä. Fyysinen kuormittuminen oli suorassa yhteydessä niskaoireisiin, kun yksilöllinen herkkyys ja psykososiaaliset ongelmat olivat vähäiset. Yksilöllisen herkkyyden ja psykososiaalisten 20

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston seminaari Kouvola 9.6.2016 Leena Lähdesmäki-Mäkinen, lehtori, JEDU, Oulaisten ammattiopisto Soile

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja ergonomia

Työhyvinvointi ja ergonomia Työhyvinvointi ja ergonomia Tuloksia Petra- hankkeesta Työfysioterapeutti Paula Hämäläinen, Mamk Työhyvinvointi Työhyvinvointi Työntekijän fyysinen ja psyykkinen olotila, joka perustuu työn, työympäristön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

NISKA-HARTIASEUDUN KIPUOIREET VANHUSTEN LAITOSHOIDON HOITOTYÖNTEKIJÖILLÄ

NISKA-HARTIASEUDUN KIPUOIREET VANHUSTEN LAITOSHOIDON HOITOTYÖNTEKIJÖILLÄ NISKA-HARTIASEUDUN KIPUOIREET VANHUSTEN LAITOSHOIDON HOITOTYÖNTEKIJÖILLÄ Yhteydet fyysiseen suorituskykyyn, asiakaskuormitukseen ja koettuun työkykyyn Tuija Toikka pro gradu tutkielma ergonomia Kuopion

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut

Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Siivoustyön ergonomia Kirsi Pietilä Työfysioterapeutti Mehiläinen Työelämäpalvelut Turvallisen ja terveellisen työn edistäminen Tieto hyvistä työasennoista ja -tavoista (perehdytys, harjoittelu, kertaus)

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab yksinkertaistamme rakentamista LindabSolutions Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä.

Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. 29.11.2009 POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTIN NÄYTÖN KRITEERIT Potilassiirtojen Ergonomiakortin näyttö muodostuu kahdesta osasta: teoriaopintojen tehtävien tekemisestä ja käytännön näytöstä. Potilassiirtojen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964

AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen. TYKS fysioterapia / os.964 AVH-potilaan siirtymisen ohjaaminen TYKS fysioterapia / os.964 AVH potilaan kuntoutus Ohjataan ja tuetaan potilasta käyttämään voimavarojaan oikein erilaisissa päivittäisissä tilanteissa Tavoitteena on

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja Selkäkipupotilaan mittaaminen ja PTA-mittauksen esittely Vesa Lehtola ftomt, TtM / Kotkan OMT-Fysio Jatko-opiskelija / Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö Selkävaivan taustatekijät Mittausten yleisesittely

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Ergonomialla kevennetään vanhustyötä Oulaisten ammattiopisto 6.5.2015 Leena Tamminen-Peter FT, SHO, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy Ab Turku, Finland

Lisätiedot

Tapaturmat ja väkivallan uhka

Tapaturmat ja väkivallan uhka Tapaturmat ja väkivallan uhka Tuula Putus Turun yliopisto Hoitoalan työtapaturmat Sosiaali- ja terveysalan työssä sattuu Suomessa keskimääräistä vähemmän työtapaturmia. Tapaturmien määrä on kuitenkin ollut

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2

Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Fysioterapia työterveyshuollossa TYÖNÄKÖ JA TYÖYMPÄRISTÖN FYSIKAALISET TEKIJÄT JA TYÖTILOJEN SUUNNITTELU YHTEISTYÖ 17.2 Kuva: ttl.fi Taustaa: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama neuvottelukunta on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN

HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN HOITAJIEN OPASVIHKO LONKKAMURTUMAPOTILAAN KUNTOUTUMISTA TUKEVAAN HOITOTYÖHÖN Jokitalo Marjaana, Mäkitaavola Anna-Lena, Söderlund Sanna & Tervaniemi Satu SISÄLLYSLUETTELO KUNTOUTUMINEN... 3 KORJAUSMATERIAALIT...

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot