AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto"

Transkriptio

1 TUUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVESITATIS TUKUENSIS SAJA - SE. C OSA - TOM. 228 SCIPTA LINGUA FENNICA EDITA HOITAJAN FYYSINEN KUOMITTUMINEN POTILAAN SIITYMISEN AVUSTAMISESSA - KOLMEN SIITOMENETELMÄN VETAILU English Abstract Leena Tamminen-Peter TUUN YLIOPISTO Turku 2005

2 AKATEEMINEN VÄITÖSKIJA Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto Ohjaajat: Timo Leskinen, TkT Työterveyslaitos Dosentti Ismo äihä, LKT Turun Yliopisto Professori Gustav Wickström, LKT Turun Yliopisto Esitarkastajat: Professori Veikko Louhevaara, FT Kuopion yliopisto Professori Hannu Virokannas, LT Oulun yliopisto Vastaväittäjä: Professori Clas-Håkan Nygård, FT Tampereen yliopisto ISBN ISSN Painosalama Oy, Turku 2005

3 Thomakselle, Atsolle ja Jussille

4 Leena Tamminen-Peter: The physical strain when assisting a patient to move - An ergonomic evaluation of three transfer methods. University of Turku, Faculty of Medicine, Occupational Health. Ser. C 228. Scripta lingua Fennica edita Turku 2005 ABSTACT The aim of the study was to find out if the new transfer methods, Durewall and Kinaesthetics, were less strenuous than the presently used method, and to find the least strenuous method which should, at the same time, be safe and comfortable for the patient and allow her/him to take part in the transfer to the limit of her/his capacity. The study included twelve female nurses and 18 patients. Patients functional independence measure was low; one or two. The nurses were assigned to two groups and they received training in both new methods, but in different order. Nurses assisted a patient from the wheelchair to the bed and vice versa in three test sessions: before the training, after learning one method and after learning the other method. The nurses' skill in assisting a patient to move was evaluated with a new observation instrument, SOPMAS. The lower back and trapetzius muscle activity of the nurses was measured by video EMG. The nurses rated their perceived physical exertion in lower back and shoulders on Borg s C-10 scale. The patients rated their feeling of security, control and comfort on a bipolar rating scale, and their muscle activity was measured in the knee extensor muscles. The nurses learned the new methods to assist a patient well, their skills developed from the lowest level to the second highest level after the first training session. After both training sessions, the group receiving the last Kinaesthetics training reached the highest level of skill. Applying both new methods their measured and perceived physical strain was significantly less than when applying the presently used method. The muscle activity and perceived physical exertion was reduced by % in the lower back and % in the neck and shoulder area. The patients' feeling of control in the transfer situation and their measured activity was higher when the new methods were applied. Patients also rated the new methods as safer and more comfortable than the presently used methods. The better the nurse's skill, the greater comfort, safety and control patients experienced when being transferred. However, there was no significant difference between the new methods. This study shows that the patients' support from somewhere other than the nurse is an important factor in decreasing the physical load of the nurse. Another factor is that the patients are better able to participate in their transfer, when the nurses learned to activate them more effectively and gave them more time and space to do so. The results can be exploited in making nursing physically less heavy and in improving the quality of nursing. The most important is to apply the new evidence in the professional training of nursing staff. Keywords: nurse, elderly patient, physical strain, transfer skill, lifting, training-intervention, Durewall-method, Kinaesthetics. 4

5 Leena Tamminen-Peter: Hoitajan fyysinen kuormittuminen potilaan siirtymisen avustamisessa kolmen siirtomenetelmän vertailu. Turun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, työterveyshuolto. Sarja: C 228. Scripta lingua Fennica edita Turku TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, ovatko uudet potilassiirtomenetelmät, Durewallja kinesteettinen menetelmä, hoitajille fyysisesti vähemmän kuormittavia kuin nykykäytännön mukaiset tavat avustaa. Menetelmän tulisi olla turvallinen ja miellyttävä ja samalla tukea potilaan hallinnan tunnetta, niin että se sallii potilaan oman osallistumisen siirtoon voimiensa rajoissa. Tutkimukseen osallistui 12 naispuolista sairaanhoitajaa ja perushoitajaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään. Potilaana oli 18 liikuntarajoitteista, iäkästä henkilöä, jotka edustivat kahta heikointa toimintakykyluokkaa. yhmät saivat koulutuksen molempiin uusiin menetelmiin, Durewall-menetelmään ja kinesteettiseen menetelmään, mutta eri järjestyksessä, ja siirtotaito arvioitiin kunkin koulutusjakson jälkeen uudella siirtotaitojen havainnointimenetelmällä. Hoitajien fyysistä kuormittumista selvitettiin subjektiivisin ja objektiivisin mittarein: selkä- ja epäkäslihasten sähköistä aktiviteettia mitattiin elekromyografialla (EMG) ja hoitajat arvioivat alaselän ja hartiaseudun lihasten kuormittumista. Potilaiden turvallisuuden, miellyttävyyden ja siirtymisen hallinnan tunnetta kysyttiin ja heidän reisilihastensa aktiivisuus mitattiin EMG:lla. Hoitajien siirtotaidot kehittyivät alkumittauksen alimmilta taitoarvioinnin tasoilta jo ensimmäisen koulutusintervention jälkeen molemmissa ryhmissä toiseksi ylimmälle tasolle. Toisen koulutuksen jälkeen kinesteettisen menetelmäkoulutuksen viimeksi saaneen ryhmän taidot nousivat vielä ylimmälle tasolle. Hoitajien koettu ja mitattu fyysinen kuormittuminen väheni heidän siirtotaitojensa kehittyessä molemmilla menetelmillä matalaksi. Selkälihasten mitattu aktiviteetti laski jo ensimmäisen menetelmäkoulutuksen jälkeen, mutta epäkäslihasten aktiviteetit laskivat vasta molempien koulutusten jälkeen. Alaselän mitattu ja koettu kuormittuminen väheni % ja hartiaseudun lihasten kuormittuminen %. Potilaiden kokema hallinnan tunne siirtotilanteessa ja oma aktiivisuus siirtymisessä olivat parempia, kun käytettiin uusia menetelmiä. Potilaat kokivat uudet menetelmät myös turvallisemmiksi ja miellyttävämmiksi kuin nykykäytännön mukaiset avustustavat. Mitä parempi hoitajien siirtotaito oli, sitä myönteisempiä olivat potilaiden tuntemukset. Uusien siirtomenetelmien kuormittavuuden välillä ei ollut merkitsevää eroa. Potilaiden ottama tuki muualta kuin hoitajasta oli merkittävä seikka hoitajien kuormittumisen laskussa. Toinen kuormittumiseen selvästi vaikuttava tekijä oli, että potilaat pystyivät paremmin osallistumaan siirtymiseensä, kun hoitajat aktivoivat potilaita tehokkaammin ja antoivat siihen enemmän aikaa ja tilaa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää hoitajien fyysisen kuormittumisen vähentämisessä ja hoidon laadun kehittämisessä. Avainsanat: hoitaja, potilas, kuormittuminen, potilassiirto, nostaminen, siirtotaito, Durewall-menetelmä, kinesteettinen menetelmä, koulutusinterventio. 5

6 ESIPUHE Tämän tutkimuksen siemenet jäivät itämään kirjan Potilassiirrot taitava avustaja aktivoi ja auttaa julkistamistilaisuudessa vuonna Työsuojelurahaston edustaja ilmaisi ilonsa siitä, että oli saatu opaskirja, jossa esitellään uusia tutkittuja potilassiirtomenetelmiä. Valitettavasti kirjassa esitellyistä menetelmistä ei ollut olemassa tutkimuksellista näyttöä, vaan ne oli käytännössä havaittu toimiviksi. Asia jäi kuitenkin askarruttamaan mieltäni. Haluankin kiittää Turun aluetyöterveyslaitoksen johtajaa, professori Gustav Wickströmiä mahdollisuudesta toteuttaa tämä tutkimus. Kiitän häntä asiantuntevasta ohjauksesta ja hänen pitkäaikaisesta kannustuksestaan tutkimuksentekoon. Lämmin kiitos myös dosentti, ylilääkäri Ismo äihälle kannustavasta ohjauksesta ja monista hyvistä neuvoista tutkimuksen teossa ja tekniikan tohtori Timo Leskiselle, joka asiantuntevasti ja kärsivällisesti luotsasi minua biomekaniikan karikoissa. Turun kaupunginsairaalassa on pitkät perinteet vanhuspotilaiden kuntouttamisesta. Sisätautisairaalan ylihoitaja, terveystieteiden tohtori Seija Arve antoi tilaisuuden tutkimuksen toteuttamiseen sairaalan neurologian ja ortopedian kuntoutumisosastoilla, joiden potilaita aktivoivaan hoitoidelogiaan sopi hyvin uusien siirtomenetelmien tutkiminen. Haluan kiittää häntä sekä tutkimukseen osallistuneita hoitajia ja potilaita lämpimästi. Hoitajien hyvä motivaatio ja potilaiden innokas osallistuminen loivat hyvän pohjan tutkimuksen onnistumiselle. Kiitän lämpimästi työni esitarkastajia ergonomian professori Veikko Louhevaaraa ja työterveyshuollon professori Hannu Virokannasta työni asiantuntevasta ja huolellisesta tarkastuksesta sekä kriittisistä kommenteista. Heidän monet hyvät korjausehdotuksensa paransivat työtäni oleellisesti. Keskustelut heidän kanssaan olivat rakentavia ja opettavaisia sekä antoivat uusia näkökulmia tutkimuksen jäntevöittämiseen. Fysioterapeutti, terveystieteiden maisteri Sari Stenholm oli korvaamaton apu mittauksissa ja tulosten alkukäsittelyssä. Hänen tarkka ja huolellinen työskentelynsä auttoi mittausten onnistuneessa läpiviennissä. Lämpimät kiitokset siirtomenetelmien asiantunteville kouluttajille, Durewall-menetelmän kouluttajalle fysioterapeutti Vesa Suopankille ja kinesteettisen menetelmän kouluttajalle terveystieteiden tohtori Virpi Hantikaiselle. Virpille myös kiitos monista yhteisistä pohdinnoista uuden havainnointimittarin kehittelyssä. Sarille ja työfysioterapeutti Kaija Kiesslingille kiitos hoitajien ohjauksesta siirtotaitojen soveltamisessa osastolla. Kiitän kielentarkastuksen tehnyttä filosofian lisensiaatti Arja Lampista taitavasta kielenhuollosta. Lämmin kiitos työtovereilleni ATK-suunnittelija Jaana Pentille asiantuntevasta tietojenkäsittelystä, toimistosihteeri Taru Koskiselle nopeasta tietojen hausta ja toimistosihteeri itva Lehdolle avusta tekstin ja kuvioiden viimeistelyssä. 6

7 Teidän aina valmis tukenne koko tutkimusprosessin ajan on auttanut tasaamaan tutkimuksen mukanaan tuomia paineita. Lopuksi kiitän miestäni Thomasta siitä, että hän on kärsivällisesti huolehtinut näinä tutkimusvuosina monista arkipäivän välttämättömyyksistä, kuten ruuanlaitosta, ja näin antanut minulle mahdollisuuden syventyä tutkimukseeni. Kiitän poikiani, Atsoa ja Jussia, että olette pitäneet minut kiinni tietotekniikan kehityksessä ja auttaneet selviämään sen tuomista haasteista. Kiitän Työsuojelurahastoa sen myöntämästä rahallisesta tuesta itse tutkimuksen tekovaiheessa että tutkimuksen loppuunsaattamisessa. Metsäkumpareella, valkovuokkojen kukkiessa Leena Tamminen-Peter 7

8 SISÄLLYS ESIPUHE...6 LYHENTEET...10 MÄÄITELMÄT JOHDANTO KIJALLISUUSKATSAUS Fyysinen kuormittuminen hoitotyössä Hoitajien liikuntaelinvaivat ja -sairaudet Liikuntaelinvaivojen ja -sairauksien esiintyvyys Työperäisten selkä- ja niskavaivojen riskitekijät Hoitajien fyysinen kuormittuminen potilassiirroissa ja sen arviointi Kuormittumisen arviointi Biomekaaninen kuormittuminen ja sen arviointi Havainnoitu työasentokuormitus Siirtotaito ja sen arviointi Fysiologinen kuormittuminen ja sen arviointi Psykofyysinen kuormittuminen ja sen arviointi Potilassiirtomenetelmät Nykykäytännön mukaiset nostomenetelmät Suositeltuja siirtomenetelmiä Siirtomenetelmien vertailu Kuormittuminen eri siirtomenetelmissä Fyysisen kuormittumisen vähentäminen potilassiirroissa Siirtokoulutus Muut preventiiviset lähestymistavat Potilaan hyvinvointi Tutkimuksen tarpeellisuus TUTKIMUKSEN TAVOITTEET AINEISTO JA MENETELMÄT Osallistuneet hoitajat ja potilaat Tutkimuksen rakenne ja kulku Potilassiirtointerventiot Kinesteettisen menetelmän koulutus Durewall-menetelmän koulutus Siirtotilanteet ja siirtomenetelmät Tutkimusmenetelmät Hoitajien siirtotaitojen arviointi Arviot siirtojen kuormittavuudesta ja niiden onnistumisesta Mittaustila ja mittausjärjestelyt EMG-mittaukset, selän kulmamittaukset, siirtojen kestot ja videokuvaukset.60 8

9 4.6 Tulosten käsittely ja tilastolliset menetelmät TULOKSET Siirtotaidon havainnointimittari Siirtotaidot Fyysinen kuormittuminen yhden koulutuksen jälkeen Hoitajien arviot siirtojen kuormittavuudesta käytettäessä eri menetelmiä Selän asennot ja siirtojen kestot Hoitajien selkä- ja epäkäslihasten lihasaktiviteetit Potilaiden tuntemukset siirtomenetelmistä Potilaiden reisilihasten EMG-aktiviteetit käytettäessä eri siirtomenetelmiä Fyysinen kuormittuminen molempien menetelmäkoulutusten jälkeen Arviot siirtojen kuormittavuudesta Selän asennot Durewall- ja kinesteettistä menetelmää käytettäessä Selkä- ja hartiaseudun lihasten lihasaktiviteetit Potilaiden tuntemukset uusista menetelmistä Potilaiden reisilihasten EMG-aktiviteetit käytettäessä uusia menetelmiä POHDINTA Tutkimukselliset haasteet Tutkimukseen valitut hoitajat ja potilaat Tutkimusasetelma Menetelmien tarkastelu Koulutusinterventioiden onnistuminen Fyysinen kuormittuminen Potilaiden aktiivisuus Hyvän siirtotaidon merkitys kuormittumiseen Mikä on paras siirtomenetelmä? Suositukset ja sovellutukset koulutukseen JOHTOPÄÄTÖKSET...94 LÄHTEET...95 LIITE LIITE

10 LYHENTEET AET cm C scale DINO EMG F FIM %HH K ka kg L 3 4 L 5 N NIOSH M Md OWAS PE s S 1 sd SOLO SOPMAS v vv Arbeitwissenschaftliches Erhebungsverfahren zur Tätigkeitsanalyse, työn kuvausmenetelmä senttimetri koettu kuormittuminen, category ratio -asteikko DIrect Nurse Observation instrument for assessment of work technique during patient transfers elektromyografia voima Functional Independence Measure verenkieroelimistön kuormittumisprosentti Kappa-koefisientti keskiarvo kilogramma kolmannen ja neljännen lannenikaman väli viides lannenikama Newton National Institute of Occupational Health momentti moodi Ovako Working posture Analysis System koettu kuormittuminen (atings of Perceived Exertion) sekunti ensimmäinen ristinikama keskihajonta (standard deviation) Structure of the Observed Learning Outcome Structure of the Observed Patient Movement Assessment Skill vuosi vaihteluväli 10

11 MÄÄITELMÄT Käsin tehdyllä siirtämisellä (manual handling) tarkoitetaan taakkojen lihasvoimalla tapahtuvaa siirtämistä nostaen, laskien, työntäen, vetäen, kantaen tai rullaten. Potilasnosto määritellään potilaan nostamiseksi tai laskemiseksi painovoimaa vastaan. Potilassiirto määritellään työtehtäväksi, jossa hoitajat avustavat potilaan siirtymistä yhdestä paikasta toiseen, kuten sängystä tuoliin, tai yhdestä asennosta toiseen, kuten makuulta istumaan. Tällöin suurin osa potilaan painosta on tukipinnalla ja hoitaja kannattelee vain osan. Työtekniikka on yläkäsite, joka jakautuu menetelmään ja yksilölliseen suoritustapaan. Siirtotaito on hoitajan kykyä tunnistaa potilaan voimavarat ja osata hyödyntää niitä potilaan siirtymisen parhaaksi niin, että potilas mahdollisimman pienellä avustuksella pääsee siirtymään turvallisesti ja miellyttävästi. Hoitaja itse työskentelee hyvässä, tasapainoisessa asennossa ja hyödyntää siirron apuvälineitä ja avustusympäristöä tarkoituksenmukaisesti. 11

12 Johdanto 1 JOHDANTO Maamme väestörakenne muuttuu. Ennusteiden mukaan vanhusväestön osuus kasvaa 2000-luvulla voimakkaasti. Kun yli 85-vuotiaita oli vuoden 2002 lopussa henkeä, niin vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan henkeä (Tilastokeskus 2004). Vanhustenhuollon painopiste on perinteisesti ollut laitoshoidossa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Viime aikoina avoterveydenhuoltoa on voimakkaasti kehitetty ja varsin huonokuntoisia vanhuksia hoidetaan nykyisin kotona. Kotihoidossa, vanhainkodeissa ja muissa laitoksissa asuvat henkilöt ovat vaikeammin hoidettavia, kuin mihin kyseisten hoitopaikkojen henkilöstö on tottunut. Tämä asettaa vanhustenhuollon henkilökunnalle uusia vaatimuksia, ja henkilökuntaa tarvitaan lähivuosina nimenomaan vanhustenhuollossa (Vaarama ym. 1999; Wickström ym. 2000). Sosiaali- ja terveysalalla työskenteli vuonna 2003 yhteensä henkilöä sairaanhoitajana, perushoitajana, kuntouttavana henkilönä, hoitoapulaisena tai kodinhoitajana (Tilastokeskus 2004). Tämä on noin 9 % Suomen työllisestä väestöstä. Koko EU:ta koskevien tutkimustietojen mukaan työhön liittyvien tapaturmien määrä on terveydenhuollossa 34 % suurempi kuin kaikilla aloilla keskimäärin. Myös työhön liittyviä liikuntaelinten sairauksia esiintyy tällä sektorilla eniten rakennusalan jälkeen (Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto 2004). Paljon potilassiirtoja tekevillä hoitajilla selkävaivat ja -tapaturmat ovat yleisempiä kuin muilla hoitajilla (Jensen 1990; Yassi ym. 1995; Engkvist 1997; Lagerstöm, Hansson & Hagberg 1997; Zhuang ym. 1999). Suomessa sosiaali- ja terveysalan henkilöstö kärsii hyvin yleisesti liikuntaelinvaivoista; 'Työ ja terveys'-haastattelututkimuksessa viimeksi kuluneen kuukauden aikana niskan ja hartiaseudun vaivoja ilmoitti 57 % ja selkävaivoja 34 % vastaajista (Piirainen ym. 2003). Hoitotyö on fyysisesti kuormittavaa etenkin kotipalvelussa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa huolehditaan vanhusten ja muiden alentuneen liikuntakyvyn omaavien perushoidosta (Piirainen ym. 2003). Hoitotilat ja hoitajien ohjaus- ja avustustaidot eivät vastaa nykyasukkaiden tarpeita, eivät vanhuksen kotona eivätkä aina laitoksissakaan (outio 1992; Sipiläinen & Kylmäaho 1998; Tamminen- Peter 2000). Potilaan liikkumisen avustaminen koetaan yhdeksi hoitotyön fyysisesti kuormittavimmaksi työvaiheeksi (Ljunberg, Kilbom & Hägg 1989; Engels ym. 1994b; Nuikka 2002). On olemassa monia ohjeita ja opaskirjoja siitä, miten alentuneen liikuntakyvyn omaavaa potilasta on turvallista ja tarkoituksenmukaista avustaa, mutta vain vähän tutkimustietoa ja yhteisymmärrystä siitä, mikä on paras tapa ja apuväline missäkin tilanteessa ja kenen kannalta se on paras potilaan vai hoitajan (Parnianpour, Bejjani & Pavlidis 1987; St Vincent, Tellier & Lortie 1989; Garg ym. 1991a; Nussbaum & Torres 2001). Eri maissa on kehitetty uusia lähestymistapoja potilaan liikkumisen avustamiseen. Asiantuntijoiden tapaamisessa esiteltiin 13 erilaista Euroopassa koulutettavaa menetelmää (Experts Work Shop 2002). Menetelmät eivät eroa vain maittain, vaan myös samassa maassa hoitajat voivat käyttää eri menetelmiä (Hignet 2005). Suomessa eniten 12

13 Johdanto levinneet uudet menetelmät ovat Durewall ja kinesteettinen menetelmä (Hantikainen 2005; Laitinen 2005). Hoitajien liikuntaelinten kuormittumista ja potilaiden kokemuksia näiden menetelmien vaikutuksista ei vielä ole tutkittu. Muidenkin uusien menetelmien vaikutuksia on tutkittu vielä varsin vähän (Johnsson 2005). Monet tutkimustulokset potilassiirtotaitojen koulutusinterventioista eivät ole kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta, kun mittareina on käytetty liikuntaelinten oireita ja tapaturmia (Harber ym. 1994; Fanello ym. 1999; Engkvist ym. 2001). Yksi syy lienee opetettujen menetelmien huono soveltuvuus käytäntöön (Stubbs ym. 1983; St Vincent ym. 1989) tai se, että menetelmiä ei ole syystä tai toisesta opittu kunnolla hyödyntämään (Wachs & Parker 1987). Monissa menetelmissä ei myöskään ole kiinnitetty mitään huomiota potilaan jäljellä olevien voimavarojen hyödyntämiseen. Tässä tutkielmassa, joka on kenttäolosuhteissa tehty kokeellinen koulutusinterventio, tarkoituksena on selvittää, ovatko uudet potilassiirtomenetelmät, kinesteettinen ja Durewall-menetelmä, hoitajille fyysisesti vähemmän kuormittavia kuin nykykäytännön mukaiset tavat avustaa potilasta, sekä määrittää vähiten kuormittava menetelmä. Siirtomenetelmän tulisi samalla olla potilaalle turvallinen ja miellyttävä, niin että se sallisi potilaan oman osallistumisen siirtymiseen. Tutkimukseen osallistui 12 hoitajaa ja 18 liikuntarajoitteista potilasta. Hoitajat jaettiin kahteen ryhmään, ja he saivat koulutuksen molempiin uusiin siirtomenetelmiin, mutta eri järjestyksessä. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli kehittää hoitajien siirtotaidon arviointimittari, jolla voidaan arvioida tämän koulutusintervention oppimistulokset ja jota voidaan myöhemmin käyttää koulutuksen arviointiin sekä tutkimuksessa että käytännön työssä. Hoitajien fyysistä kuormittumista selvitettiin subjektiivisin ja objektiivisin mittarein. Potilaat arvioivat turvallisuuden, miellyttävyyden ja hallinnan tunnetta siirtymätilanteessa ja heidän reisilihasaktiviteettiaan mitattiin. Tutkimuksen hypoteesina on, että nämä uudet menetelmät ovat hoitajalle vähemmän kuormittavia kuin nykykäytännön mukaiset avustavat ja potilaille miellyttävämpiä ja aktivoivampia. Tutkittavaksi tilanteeksi valittiin hyvin yleinen, kuormittavaksi koettu siirtotilanne: vanhuspotilaan avustaminen pyörätuolista vuoteeseen ja takaisin. Kyseisessä tilanteessa sattuu myös eniten selkätapaturmia (Engkvist 1997). 13

14 2 KIJALLISUUSKATSAUS Kirjallisuuskatsaus 2.1 Fyysinen kuormittuminen hoitotyössä Työn ja työympäristön terveysvaikutuksia on perinteisesti jäsennetty erilaisten kuormitusmallien avulla. Niissä lähtökohtana ovat stressiteoriat ja työn vaatimusten suhde ihmisen ominaisuuksiin ja suorituskykyyn. Vanhin ja Suomessa paljon käytetty on kuorma-kuormittuminen malli. Se on alkujaan kehitetty ruumiilliseen työhön Selyen stressimallin pohjalta (utenfranz 1981). Sen jälkeen on kehitetty useita malleja, joissa kuvataan työn kuormitustekijöiden, yksilön suorituskyvyn ja liikuntaelinvaivojen suhdetta. (Armstrong ym. 1993; Westgaard & Winkel 1997; Marras 2000; Kumar 2001). Työperäisten liikuntaelinten oireiden ja sairauksien syntymismallissa (Armstrong ym. 1993) kuormituksen määrä, toistuvuus ja kesto, työntekijän kapasiteetti ja vaste ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Mallissa työkuormitus nähdään peräkkäisten altisteiden, kuormitustekijöiden ja vasteiden sarjana. Kuormittumisvaste viittaa niihin muutoksiin, joita tapahtuu elimistössä kuormittumisen seurauksena. Tällaisia ovat muutokset energiankulutuksessa, sydämen sykintätaajuudessa tai lihasaktiviteetissa. Nämä ihmisessä tapahtuvat muutokset, vasteet, voivat toimia uutena kuormitustekijänä, joka kehittää uuden vasteen oireen syntyprosessissa (Armstrong ym. 1993). Kuinka nämä eri tekijät ovat suhteessa toisiinsa, ei kuitenkaan täysin ymmärretä. Keskeisiä käsitteitä malleissa ovat työn kuormitustekijät, ihmisen ominaisuudet ja kuormittuminen. Kuormitustekijät ovat työhön liittyviä, työn asettamia vaatimuksia, joihin hoitaja vastaa omien yksilöllisten edellytystensä, kuten työ- ja toimintakykynsä, terveytensä ja ammattitaitonsa mukaan. Ammattitaitoon kuuluu, miten hoitaja osaa avustaa potilasta liikkumisessa eli millainen on hänen työtekniikkansa. Hoitajan kuormittuminen ei aiheudu yksinomaan kuormituksen määrästä, kestosta ja laadusta, vaan kuormittumista säätelee se, kuinka paljon hänellä on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä, millaiset työn säätelymahdollisuudet hänellä on ja saako hän työssään tukea työtovereilta ja esimieheltä (Lagerstöm ym. 1997; Vahtera ym. 2002). Karasek (1979) onkin kehittänyt mallin, jossa työn vaatimuksia tarkastellaan suhteessa työn hallintaan. Vähäiset hallintamahdollisuudet ovat esteitä työntekijän erilaisille vaihtoehtoisille strategioille reagoida työperäiseen kuormitukseen. Myöhemmin tähän malliin on sisällytetty myös sosiaalinen tuki ja työn ruumiilliset vaatimukset (Karasek & Theorell 1990). Hoitotyössä fyysisiä kuormitustekijöitä ovat hankalat työasennot, potilaiden nostot ja siirrot sekä runsas seisominen ja kävely (Videman ym. 1984; Ljunberg ym. 1989, Engels, Landeweerd & Kant 1994a). Erityisen vaarallisia ovat arvaamattomat, äkkinäiset kuormitushuiput, kun potilas esimerkiksi menettää tasapainonsa (Ljunberg ym. 1989; Engkvist 1997). Nämä tilanteet altistavat hoitajat tapaturmille. Potilasnostojen ja -siirtojen kuormitukseen vaikuttaa, millä siirtomenetelmällä hoitaja potilasta avustaa. Fyysinen kuormitus kohdistuu verenkierto- ja liikuntaelimiin, minkä hoitaja aistii 14

15 Kirjallisuuskatsaus erilaisina fyysisinä tuntemuksina, kuten oireina, väsymyksenä ja puutumisena. Pitkään jatkuessaan fyysinen kuormitus voi aiheuttaa liikuntaelinten sairauksia. (Louhevaara & Smolander 1993.) Persoonallisuuden käyttö työvälineenä on hoitajien työn keskeinen piirre. Vuorovaikutus potilaiden kanssa antaa työlle mielekkyyttä ja luo tyytyväisyyttä, mutta samalla siihen sisältyy vaikeiden tunteiden kohtaamista ja käsittelyä. Muita tärkeitä psykososiaalisia tekijöitä ovat vastuu, mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä, rooliepäselvyydet ja yhä lisääntyvä väkivallan uhka (Sinervo & Lindström 1992; Lindström 1993). Vaikutusmahdollisuudet työssä koetaan hoitoalalla yleensä vähäisiksi (Wickström ym. 2000). Erityisen haitalliseksi terveyden kannalta ovat osoittautuneet tehtävät, joissa yhdistyvät suuret työn vaatimukset ja vähäinen työn hallinta (Karasek & Theorell 1990; Vahtera & Pentti 1997; Vahtera ym. 2002). Organisatoriset tekijät vaikuttavat fyysisiin ja psykososiaalisiin tekijöihin joko pahentavasti tai lieventävästi. Tällaisia organisatorisia tekijöitä ovat henkilöstövahvuus, hoitomuoto, vuorotyö ja tauotusmahdollisuudet (Lagerström ym. 1997). Liian vähäinen henkilökuntamäärä aiheuttaa kiirettä, mikä puolestaan lisää fyysisten kuormitustekijöiden, nostojen ja hankalien työasentojen määrää ja kuormittavuutta. Ihmisillä ei ole aikaa tehdä työtä optimaalisella työtekniikalla, vaan he kurkottavat ja käyttävät liikaa voimaa (Elovainio & Sinervo 1996) luvun aikana kiire hoitotyössä lisääntyi (Wickström ym. 2000), mutta 2000-luvun alussa kiire näyttää olevan hieman laantumaan päin. "Työ ja terveys" -tutkimuksen mukaan 46 % terveys- ja sosiaalialan työntekijöistä joutui kiirehtimään erittäin tai melko usein vuonna 2003, kun vastaava luku vuonna 2000 oli 50 % (Piirainen ym. 2003). Vanhusten hoitotyön erityispiirteisiin kuuluu, että työssä voi olla paljon kuormitusta fyysisellä, psyykkisellä ja psykososiaalisella alueilla (Sinervo 2000). Viimeksi tehdyn "Työ ja terveys Suomessa" -haastattelututkimuksen mukaan 51 % terveys- ja sosiaalipuolen vastaajista ilmoitti työn olevan henkisesti ja 38 % fyysisesti melko tai hyvin rasittavaa, kun vastaavat luvut kaikkien vastaajien kesken oli 35 ja 25 % (Piirainen ym. 2003). Nuikka (2002) on tutkinut sairaanhoitajien fyysistä ja psyykkistä kuormittumista todellisissa työtilanteissa. Hänen tutkimuksensa osoitti, että hoitajien psyykkisesti vaikeat ja ahdistavat kokemukset heijastuivat elimistössä myös fysiologisina muutoksina. Esimerkiksi lyhytkestoisen stressin on todettu lisäävän lihastonusta. iittämätön rentoutumisaika voi aiheuttaa kohonneen lihasjännityksen kehittymisen krooniseksi tilaksi ja johtaa selkä- tai niskakipuun (Bongers ym. 1993). Hoitajan yksilölliset ominaisuudet, kuten ikä, sukupuoli, työkokemus, antropometriset mitat, terveydentila ja toimintakyky, tiedot ja taidot sekä aikaisemmat liikuntaelinten vaivat vaikuttavat hänen kuormittumiseensa (Lagerström ym. 1997). On tunnettu tosiasia, että samoissa olosuhteissa yhtä suuri fyysinen kuormitus aiheuttaa toiselle liikuntaelinoireita, mutta toiselle ei. 15

16 Kirjallisuuskatsaus 2.2 Hoitajien liikuntaelinvaivat ja -sairaudet Liikuntaelinvaivojen ja -sairauksien esiintyvyys Terveydenhoitoalalla työskentelevillä on paljon liikuntaelinvaivoja ja -sairauksia (Piirainen 2003). Eniten on tutkittu hoitajien selkävaivoja, ja niiden korkea määrä on todettu monissa epidemiologisissa tutkimuksissa (Stubbs ym. 1983; Jensen 1990; Estryn-Behar ym. 1990; Smedley ym. 1995). Useimmat epidemiologiset tutkimukset hoitajien liikuntaelinvaivoista perustuvat kyselytutkimuksiin. Vaivojen ja sairauksien esiintymislukuja on vaikea verrata, koska kysymykset eivät ole olleet täysin yhteneviä. Hoitajien selkäsairauksien ja -vaivojen yhden vuoden vallitsevuutta (prevalenssi) on kuitenkin kysytty monissa tutkimuksissa. Se vaihtelee ranskalaisten sairaanhoitajien 41 %:sta ruotsalaisten kodinhoitajien 71 %:n vallitsevuuteen (Niedhammer, Lert & Marne 1994; Johansson 1995). Hoitajien niska- ja hartiavaivoja on tutkittu vähemmän, mutta niiden yhden vuoden vallitsevuus on suunnilleen samalla tasolla kuin selkävaivojen (Engels ym. 1996; Brulin ym. 1998). Vertailukelpoisen aineiston liikuntaelinsairauksien ja -oireille antaa hoitajien työolojen tutkimus kymmenessä Euroopan maassa (Estryn-Behar ym. 2003). Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli hoitajaa, ja Suomessa lähes hoitajaa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, lääkäriasemilla sekä hoito- ja vanhainkodeissa eri puolilla maata. Yleisimmin (n. 60 %) liikuntaelinten vaivoja vastaushetkellä kokivat saksalaiset, slovakialaiset, puolalaiset ja italialaiset hoitajat, kun tarkastellaan sekä lääkärin toteamia että hoitajien omia arvioita (kuvio 1). Saksa Slovakia Puola Italia anska Belgia Suomi Norja Iso-Britannia Hollanti kyllä, lääkärin toteama kyllä, oma arvio ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % KUVIO 1. Liikuntaelinsairauksien ja oireiden (selkä, raajat tai muu kehon osa) esiintyvyys kysymyshetkellä kymmenessä Euroopan maassa (Estryn-Behar ym. 2003). 16

17 Kirjallisuuskatsaus Saman tutkimuksen mukaan 47 % suomalaisista hoitajista ilmoitti kärsivänsä liikuntaelinvaivoista. Vähemmän vaivoja oli englantilaisilla ja hollantilaisilla hoitajilla (39 %) sekä norjalaisilla hoitajilla (44 %). Kun tarkastellaan pelkästään lääkärin toteamia liikuntaelinsairauksia, niitä oli noin 20 prosenttiyksikköä vähemmän; sairauksien esiintyvyydet vaihtelivat saksalaisten hoitajien 40 %:sta englantilaisten 21 %:iin. (Estryn-Behar ym. 2003). Suomessa liikuntaelinten vaivojen esiintymistä vanhustenhuollon hoitohenkilökunnalla tutkimusta edeltäneen 12 kuukauden aikana on tutkittu kyselyin vuosina 1986 (Takala & Kukkonen 1987) ja 1996 (Tamminen-Peter 1997). Takalan ja Kukkosen (1987) tutkimuksessa tiedusteltiin 143 hoitajalta vain niskassa, hartioissa ja alaselässä koettuja vaivoja, kun Tamminen-Peterin tutkimuksessa (1997) 195 hoitajalta tiedusteltiin myös olkapäissä, ranteissa ja käsissä sekä selän yläosassa, lonkissa, polvissa ja nilkoissa koettuja vaivoja. Molemmilla kerroilla 63 % vastaajista ilmoitti vaivoja niska-hartiaseudussa, mutta vuonna % vastaajista ilmoitti vaivoja alaselässä, kun kymmenen vuotta myöhemmin vain 55 %. Näiden aineistojen valossa näyttää siltä, että hoitajien selkävaivat ovat vähenemässä ja niska- ja hartiaseudun vaivat ovat pysyneet entisellä tasolla. Myös Terveys tutkimuksen mukaan lääkärin toteamat selän ja niskan oireyhtymät väestössä ovat vähentyneet verrattuna 20 vuoden takaisiin Mini- Suomi-tutkimuksen tuloksiin, mutta tutkimusta edeltäneen kuukauden aikana ilmennyt selkäkipu ei ollut vähentynyt (iihimäki & Heliövaara 2002) Työperäisten selkä- ja niskavaivojen riskitekijät Liikuntaelinten sairauksien etiologia on monisyinen. Sairauksien uskotaan syntyvän tapaturmien, epäedullisen fyysisen kuormituksen sekä fyysisen ja psyykkisen kuormituksen monimutkaisen vuorovaikutuksen seurauksena (Kuorinka ym. 1990). Myös yksilön psyykkisillä ja biologisilla ominaisuuksilla on merkitystä. Tutkimuksissa on eniten selvitetty selkävaivojen, vähemmän muiden liikuntaelinvaivojen, syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Suomessa hoitajien niska- ja hartiavaivat ovat tällä hetkellä yleisempiä kuin selkävaivat. Tosin selkävaivat koetaan suuremmaksi ongelmaksi, koska ne haittaavat yleensä työntekoa enemmän kuin niska- ja hartiavaivat (Tamminen-Peter 1997). Työperäiset selkävaivat ja nostotyö Viime vuosina on julkaistu monta systemaattista ja kriittistä kirjallisuuskatsausta työperäisten selkäsairauksien riskitekijöistä. Vahva näyttö työn ja selkäsairauksien yhteydestä on todettu olevan käsin tehtävällä nostotyöllä, jolla tarkoitetaan nostamisen lisäksi kantamista, työntämistä ja vetämistä (Heliövaara ym. 1993; NIOSH 1997; Hoogendoorn ym. 1999; National easearch Council 2001). Hanssonin (2001) selvityksessä ilmeni, että selkävaivojen riski kasvoi, kun nostetaan toistuvasti kg:n taakkoja. Alle 10 kg:n taakat eivät lisänneet riskiä. Suomessa sosiaali- ja terveysalalla yli 25 kg:n taakkoja käsitellään käsin useammin kuin muilla toimialoilla (Piirainen ym. 2003), ja 41 % hoitajista siirtää potilasta useammin kuin kuusi kertaa päivässä (Estryn-Behar ym. 2003). Hoitoalan epidemiologiset tutkimukset yli 20 17

18 Kirjallisuuskatsaus vuoden ajalta vahvistavat selkäsairauksien riskin liittyvän naisvaltaiseen hoitotyöhön (Bell ym. 1979; Videman ym. 1984; Vennig, Walter & Stitt 1987; Stobbe ym. 1988; Estryn-Behar ym. 1990; Owen, Garg & Jensen 1992; Harber ym. 1994; Smedley ym. 1995; 1997; Engels ym. 1996; Knibbe & Friele 1996; Yassi ym. 1995, 2001). Hoitoalalta on laadittu kirjallisuuskatsauksia myös selkäsairauksien riskitekijöistä (McAbee 1988; Hignett 1996b; Lagerström ym. 1997). Toistuvat potilasnostot on monissa tutkimuksissa todettu merkittävimmäksi riskitekijäksi. Monen potilasnoston suorittaminen työvuorossa nostaa selvästi selkävaivojen riskisuhdetta (Venning ym. 1987; Stobbe ym. 1988; Jensen 1990; Yassi ym. 1995; Smedley ym. 1997). Nostotilanteet ovat hoitotyössä suhteellisen lyhytkestoisia. Ne kestävät keskimäärin 10 sekuntia, ja raskaimmillakin osastoilla ne vievät vain 3 10 % hoitajan kokonaistyöajasta (Ljungberg ym. 1989; Engels ym. 1994a). Hoitajat kokevat potilasnostot kuitenkin fyysisesti kaikkein kuormittavimmaksi työvaiheeksi. Vahvasta näytöstä huolimatta on epäilty, ovatko potilasnostot pääasiallinen syy selkävaivoihin, koska hoitajilla on työssään paljon muutakin nostamista sekä huonoja asentoja (Engels ym. 1994b; Hignett 1996a). Työasentoanalyysi vanhustenhoitajien työstä osoitti, että potilasnostoissa oli merkitsevästi enemmän huonoja työasentoja kuin tavaranostoissa (Hignett 1996a). Kun verrattiin vanhusten hoitotyötä ja tavaratalon nostotyötä, niin tavaratalossa nostettiin enemmän ja nostot olivat lyhytkestoisempia kuin hoitotyössä. Hoitotyön nostoissa on monia ainutlaatuisia piirteitä verrattuna teolliseen nostotyöhön. Taakka on toinen ihminen, ja avun tarve vaihtelee suuresti potilasta toiseen ja jopa vuorokauden eri aikoina. Hoitajilla on todettu enemmän odottamattomia ja nopeita huippukuormitustilanteita. (Ljungberg ym ) Potilaan odottamatonta liikettä pidetäänkin merkittävänä syynä hoitajien selkätapaturmiin. Hoitajien työtapaturmien tutkimuksessa ilmeni, että yli 80 % selkävaivoihin johtaneista työtapaturmista liittyi juuri potilassiirtoihin (Engkvist 1997). Selän kumarat ja kiertynet asennot Tuoreiden kirjallisuusselvitysten mukaan toistuvat selän kumarat ja kiertyneet asennot ja koko kehon tärinä ovat keskeisiä selkävaivojen riskitekijöitä (Hoogendoorn ym. 1999; Hansson 2001; National easearch Council 2001). Hoitajien työssä ei esiinny kehoon kohdistuvaa tärinää, mutta sen sijaan paljon huonoja työasentoja, työskentelyä selkä kumarassa, kiertyneenä tai kumarassa ja kiertyneenä. Työskentely selkä huonossa asennossa vähintään tunnin päivässä lisäsi selkäkivun vaaraa nelinkertaiseksi (Josephson & Vingård 1998). Hoitajilla on näitä huonoja asentoja hoitolaitoksissa lähes neljännes työajasta (Baty & Stubbs 1987; Engels ym. 1994a). Tilanne on vielä hankalampi työskennellessä hoidettavien kotona: kotipalvelun työntekijät työskentelevät selkä huonossa asennossa lähes puolet asiakkaiden luona käyttämästään työajasta (Pohjonen, Punakallio & Louhevaara 1995, Sipiläinen & Kylmäaho 1998). Eurooppalaisessa hoitajien tutkimuksessa 45 % suomalaisista ja ranskalaisista hoitoapulaisista kertoi työskentelevänsä työvuorossa yli 6 tuntia huonossa työasennossa. Vielä suurempi joukko saksalaisista hoitajista (56 %) ja hoitoapulaisista (47 %) raportoi työskentelevänsä huonoissa asennoissa. (Estryn-Behar ym ) Eniten huonoja työasentoja tulee pesuissa, pukemisessa, potilassiirroissa ja petauksessa (Engels ym. 18

19 Kirjallisuuskatsaus 1994a; Hignett 1996a). Tietyillä osastoilla on paljon nostoja ja huonoja työasentoja. Tällaisiksi kuormittaviksi osastoiksi on todettu geriatrinen, ortopedinen (Yassi ym. 1995), sisätauti-, röntgen- ja teho-osasto (Videman ym. 1983; Leighton & eilly 1995; Lusted ym. 1996). askas fyysinen työ askas fyysinen työ on kirjallisuusselvityksissä todettu selkävaivojen kohtalaiseksi riskitekijäksi (Hoogendoorn ym. 1999; Hansson 2001; National easearch Council 2001). Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työoloja ja hyvinvointia selvittäneessä tutkimuksessa yli 60 % terveyskeskusten vuodeosastojen työntekijöistä koki työnsä ruumiillisesti raskaaksi. uumiillista rasitusta oli tavallista enemmän myös kotipalvelun, vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijöillä. askaimmaksi työnsä kokivat hoitoapulaiset, perushoitajat ja kotipalvelutyöntekijät (Wickström ym. 2000). Hoitajien määrän potilasta kohti on todettu olevan suorassa yhteydessä selkävaivoihin (Yassi ym. 1995). Seisominen ja käveleminen Teollisuuden piirissä runsaan seisomisen ja kävelemisen on todettu ennustavan selkävaivojen ilmaantumista (Wickström & Pentti 1998). Hoitajilla on paljon seisomista ja kävelyä: keskimäärin askelta tunnissa (Ljundberg ym. 1989). Määrä vaihtelee paljon osastoittain ja hoitajittain. Yleensä vähemmän koulutettujen työt sisältävät seisomista ja kävelyä enemmän kuin korkeammalle koulutettujen. Noin neljä viidestä (80 %) ranskalaisesta ja suomalaisesta hoitoapulaisesta seisoi yli 6 tuntia työvuorossa (Estryn-Behar ym. 2003). Hollantilainen avustava hoitohenkilökunta oli jaloillaan 85 % havainnoidusta työvuorosta, ja heillä seisominen ja käveleminen oli yhteydessä liikuntaelinvaivoihin (Engels 1998). Hoogendoornin ym. (1999) ja Hanssonin (2001) kirjallisuusselvitykset eivät kuitenkaan antaneet riittävää tutkimusnäyttöä liikuntaelinvaivojen yhteydestä runsaaseen seisomiseen ja kävelemiseen. Kumulatiivinen kuorma Selkä- ja niskavaivojen riski kasvaa merkittävästi, kun työssä on useita kuormitustekijöitä ja kuormitus on pitkäkestoista tai toistuvaa. Epidemiologisia tutkimuksia, joissa on huomioitu kuormituksen kesto ja kumulatiivinen kuorma, on suhteellisen vähän. Monissa tutkimuksissa selvitetään vain karkeasti, kuinka kauan hoitaja on työskennellyt nostoja edellyttävässä hoitotyössä. Kumulatiivinen kuormitus on merkittävää hoitajilla, joilla potilassiirrot ja muut työtehtävät toistuvat useita kertoja työvuoron ja työvuosien aikana. Muutama tutkija on luonut kokonaiskuormitusta osoittavia indeksejä (Estryn-Behar ym. 1990) tai tarkastelee työtehtävän (Daynard ym. 2001), työvuoron (Ljundberg ym. 1989) tai työvuosien (Kumar 1990) aikana syntyvää kumulatiivista kuormaa. Kumarin (1990) tutkimuksessa kumulatiivisia puristus- ja leikkausvoimia kohdistui lannerankaan merkittävästi enemmän selkäkipuisilla hoitoapulaisilla kuin kivuttomilla. Johtopäätös olikin, että kumulatiivinen kuormitus altisti selän vammautumiselle (Kumar 1990). 19

20 Kirjallisuuskatsaus Työperäiset niskavaivat ja fyysiset kuormitustekijät Niskavaivojen ja -sairauksien syntyyn vaikuttavat tekijät tunnetaan edelleen varsin huonosti, vaikka niistä on tehty useita epidemiologisia tutkimuksia (Hansson 2001). Keskeisenä vaivojen synnyn aiheuttajana pidetään niska- ja hartiaseudun lihasten ja nivelsiteiden ylikuormittumista olkavarren kohoasentojen, niskan etukumaran asennon pitkäaikaisen ylläpitämisen ja käsien tai sormien toistoliikkeiden seurauksena (Viikari- Juntura ym. 2000). Viime vuosina tehdyt epidemiologiset tutkimukset ja systemaattiset kirjallisuusselvitykset (NIOSH 1997; Ariëns ym. 2000; Hansson 2001) antavat hieman ristiriitaisia tuloksia. Suuri tai pitkäkestoinen staattinen kuormitus antoi vahvan näytön ja toistotyö sekä suuri voiman käyttö kohtalaisen näytön NIOSH:n selvityksessä (NIOSH 1997). Sen sijaan kaksi muuta selvitystä päätyi johtopäätökseen, että kyseisten fyysisten kuormitustekijöiden näyttö ei ole vakuuttava. Niissä niukka näyttö saatiin ainoastaan työskentelystä vartalo kiertyneenä ja taipuneena (Ariëns ym. 2000; Hansson 2001). Tutkimuksia hoitajien niska-hartiavaivojen yhteydestä hoitotyössä esiintyviin kuormitustekijöihin on vielä vähän. Hollantilaisilla vanhustenhoitajilla voimakkaimmat yhteydet niska- ja käsivaivoihin oli työn fyysisillä tekijöillä, raskaiden taakkojen nostamisella, ja huonoilla työasennoilla, mutta myös suuri työmäärä ja tarve hidastaa työtahtia lisäsivät selkä- ja niskavaivoja (Engels ym. 1996). Pyrkimys korvata potilaiden pystysuunnassa tapahtuva nostaminen vaakatasossa tehtävillä siirroilla on mahdollisesti lisännyt olkapäihin kohdistuvaa kuormitusta, samalla kun se on vähentänyt alaselän kuormittumista. Selvää tutkimuksellista tukea tälle olettamukselle ei kuitenkaan vielä ole (Tamminen-Peter & Wickström 1998). Työperäiset niska- ja selkävaivat ja psykososiaaliset kuormitustekijät Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa psykososiaalista tekijöistä huonon työtoverituen ja työn suurten määrällisten vaatimusten yhdistettynä huonoon työnhallintaan on todettu olevan yhteydessä niskakipuun (Ariëns ym. 2001). Hoitoyhteisöjen toimintakyvyn kehittämishankkeessa vanhusten hoitajilla stressin kokeminen, psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä huono työnhallinta olivat yhteydessä usein esiintyviin niska- ja hartiaoireisiin poikkileikkaustutkimuksessa. Kahden vuoden seurantatutkimuksessa liian pieni työntekijämäärä ennusti niska- ja hartiavaivojen esiintymistä (Tamminen-Peter, Pentti & Wickström 1999). Edellä mainittujen tutkimusten mukaan niska-hartiaoireiden ilmaantumista näyttävätkin ennustavan paremmin psykososiaaliset kuin fyysiset kuormitustekijät. Hoitajilla psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä vaivoihin on tutkittu vähän, ja yleensäkin hyvin harvoissa tutkimuksissa on tutkittu sekä fyysisiä että psykososiaalisia riskitekijöitä yhtä laajasti ja tarkasti. Westgaard ym. (1993) kehittivät kolmiulotteisen mallin, jossa he testasivat fyysisen kuormittavuuden, psykososiaalisen stressin ja yksilön herkkyyden vaikutusta niskaoireiden syntyyn kahdella naisryhmällä, toimisto- ja suklaatehtaan työntekijöillä. Fyysinen kuormittuminen oli suorassa yhteydessä niskaoireisiin, kun yksilöllinen herkkyys ja psykososiaaliset ongelmat olivat vähäiset. Yksilöllisen herkkyyden ja psykososiaalisten 20

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen

Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien. Eija Olkkonen Potilaan avustaminen luonnollisia liikemalleja tukien Eija Olkkonen Potilassiirrot kuormittavat hoitajia fyysisesti Käsin tehtävät potilasnostot ja kumarat työasennot selittävät osaltaan hoitohenkilökunnan

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012

Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Verkostoseminaari Kuopio 8.6.2012 Leena Tamminen-Peter, kouluttaja FT, SHO, työfysioterapeutti Oy Ergosolutions BC, Ab, Turku http://www.ergosolutions.fi +358 40 5447134 Ergonomiakorttikoulutuksen tavoite:

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella myönteistä vaikutusta hoitajien siirtotaitoon Oulu 9.-10.6.2011, Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-alan asiantuntijoiden työseminaari Anne Henriksson, Tft, TtK, Ergonomia Pro gradu -tutkielman tuloksia Potilassiirtojen Ergonomiakortti - koulutuksella

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tarkista työympäristösi työkuntoon! Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ -seminaari 5.-6.6.2014, Rovaniemi Virpi Fagerström, FT, erityisasiantuntija Fyysiset

Lisätiedot

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI

MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI MITEN AVUSTAN JA SIIRRÄN OMAISTANI Koulutuspäivä omaishoitajille 26.3. 2009 OULA / sosiaali- ja terveysalan yksikkö Opettaja Pia Koistinen MITÄ? siirrot terveellisesti ja turvallisesti sekä omaisen toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS

KUNTOUTUSTA TOIMINTATAPOJEN JA KULTTUURIN MUUTOS KUNTUTUSTA TUKEVA TIMINTAMALLI TIMINTATAPJEN JA KULTTUURIN MUUTS Tunnistatko kohderyhmän? y Ennakoivia merkkejä joka toisella yli 75 vuotiaalla: Ulkona liikkumisen väheneminen Tuolista ylösnousun vaikeutuminen

Lisätiedot

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.

ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA. Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6. ERGONOMIA OSANA TURVALLISUUSJOHTAMISTA VANHUSTENHOIDOSSA Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Sotergo seminaari 12.6.2015, Tampere TERVEISET TURUSTA! 12.6.2015 kristiina.hellstén@turku.fi

Lisätiedot

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä

Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Liukulakanat hoitotyön apuvälineinä Hoitajien työn fyysisen kuormittavuuden kokemus, liukulakanoiden käytettävyys ja potilaiden kuntoutuminen Jan Lund Heidi Pelttari Anu Yli-Kauppila Opinnäytetyö Turun

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click

Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click lindab ventilation Ergonomiaa ja tehokkuutta - Lindab Safe Click Työterveyslaitos on tutkinut asian Suomen työterveyslaitos on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on edistää työturvallisuutta,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Tervetuloa koulutukseen! Esittelykierros: Nimi Ammattinimike Työpaikka Miksi haluat kouluttajaksi? Potilassiirtojen Ergonomiakortti keino työ- ja potilasturvallisuuden parantamiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015

Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Perioperatiivisen hoitotyön erittyvän osion 1. pilotointi Satakunnan keskussairaalassa keväällä 2015 Tampere verkostoseminaari 11.6.2015 Leena Tamminen-Peter, FT, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista

Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Toimintakykyä tukevan apuvälineen käyttöönotto sekä toimivuuden ja käyttökunnon varmistaminen; mitä uutta ja ajankohtaista Liu uttavan vuodesuojan käyttöönotto Sosiaali- ja terveydenhuollon ergonomiaasiantuntijoiden

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli

Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli 1 Kinestetiikka - toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukeva voimavaralähtöinen toimintamalli Virpi Hantikainen ESH, TtT, Kinestetiikka kouluttaja Suomen kinestetiikkayhdistys ry:n puheenjohtaja

Lisätiedot

TYÖERGONOMIAN OHJAUKSEN VAIKUTUKSIA VANHAINKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN TYÖTAPOIHIN JA KOETTUUN KUORMITUKSEEN

TYÖERGONOMIAN OHJAUKSEN VAIKUTUKSIA VANHAINKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN TYÖTAPOIHIN JA KOETTUUN KUORMITUKSEEN TYÖERGONOMIAN OHJAUKSEN VAIKUTUKSIA VANHAINKODIN HOITOHENKILÖKUNNAN TYÖTAPOIHIN JA KOETTUUN KUORMITUKSEEN Pipsa Tuominen Pro gradu -tutkielma Liikuntalääketiede Itä-Suomen yliopisto Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa

Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa Potilassiirtojen kuormittavuuden arviointi vanhainkodissa TyöfysioterapeuttiRiittaOksanen Oksanen, Huittistenterveyskeskus terveyskeskus 5.6.2009 Hanke tehty vanhainkodissa, jossa on 50 asukasta Heistä

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 15.9.2011 Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mastotyöntekijöiden fyysinen kuormittuneisuus, toimintakykyvaatimukset ja terveystarkastusten toimintakykymittareiden kehittäminen Juha Oksa, Sanna Peura, Tero Mäkinen, Harri Lindholm,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

NISKA-HARTIASEUDUN KIPUOIREET VANHUSTEN LAITOSHOIDON HOITOTYÖNTEKIJÖILLÄ

NISKA-HARTIASEUDUN KIPUOIREET VANHUSTEN LAITOSHOIDON HOITOTYÖNTEKIJÖILLÄ NISKA-HARTIASEUDUN KIPUOIREET VANHUSTEN LAITOSHOIDON HOITOTYÖNTEKIJÖILLÄ Yhteydet fyysiseen suorituskykyyn, asiakaskuormitukseen ja koettuun työkykyyn Tuija Toikka pro gradu tutkielma ergonomia Kuopion

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖ Henna Nevala, Miira Palovaara, 2012

OPINNÄYTETYÖ Henna Nevala, Miira Palovaara, 2012 OPINNÄYTETYÖ Henna Nevala, Miira Palovaara, 2012 SEN KÄYNTIASENNON OON JO OTTANU OMAKSENI - Potilassiirtojen Ergonomiakortti -koulutuksen käyneiden hoitotyöntekijöiden siirtotaito, fyysinen kuormittuvuus,

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.

Hyvinvointia työstä 12.6.2013 APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA. Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6. Hyvinvointia työstä APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ ASUKKAAN ERGONOMISESSA AVUSTAMISESSA Siirtoergonomiaverkoston kesäseminaari 6.-7.6.2013 Virpi Fagerström, FT, TtM, työfysioterapeutti, tutkija virpi.fagerstrom@ttl.fi

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot

menetelmä: kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Care Thermometer menetelmä: työkalu osaston fyysisen kuormituksen arvioimiseen Virpi Fagerström tutkija, TtM, työfysioterapeutti Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja Organisaatiot Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Füüsilised riskid ja koormused eakate hoolduses Fyysinen kuormitus ja riskit vanhustyössä

Füüsilised riskid ja koormused eakate hoolduses Fyysinen kuormitus ja riskit vanhustyössä Füüsilised riskid ja koormused eakate hoolduses Fyysinen kuormitus ja riskit vanhustyössä Ergonooomika hooldustöö vöti! Tartu 28.4.2015 Leena Tamminen-Peter Phd, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa

Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin. ja palvelutalossa Käyttäjäkokemuksia Care thermometerin käytöstä tä Omakotisäätiön vanhainkodissa ja palvelutalossa Omakotisäätiön vanhainkoti ja palvelutalo Vanhainkodissa 3 osastoa, joissa asuu 26 27 asukasta 2 hengen

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot

Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Kotihoitotyön fyysiset riskit ja hallintakeinot Ergonomialla kevennetään vanhustyötä Oulaisten ammattiopisto 6.5.2015 Leena Tamminen-Peter FT, SHO, työfysioterapeutti Ergosolutions BC Oy Ab Turku, Finland

Lisätiedot

Paarien käytettävyys SEMINAARI

Paarien käytettävyys SEMINAARI Paarien käytettävyys SEMINAARI Sirra Toivonen 27.4.2006 Esityksen rakenne Nostot ja siirrot sairaankuljettajien tapaturmatekijänä Paaritestin taustaa Menetelmät Paaritestin tulokset Yhteenveto Laitteiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 23.3.2012. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työtapaturmien ehkäisy tavaransiirroissa TkT Pia Perttula Työturvallisuus - Logistiikka Miten tutkittiin Tilastotietoa Kuorma-autonkuljettajille sattuneet työtapaturmat Length of disability

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE

Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Juho Lehtinen ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Fysioterapian koulutusohjelma 2011 ERGONOMIAOHJAUSTA OMAISHOITAJILLE Lehtinen, Juho Satakunnan ammattikorkeakoulu Fysioterapian koulutusohjelma Toukokuu

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS (SLI) JA SEN KEHITYS ENSIMMÄISINÄ KOULUVUOSINA LASTEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN VAIKUTUKSESTA OPPIMISEEN PERUSKOULUN 1. 3. LUOKILLA Pia Isoaho Esitetään Helsingin Yliopiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Kinestetiikka. Potilassiirroista kohti vaikuttavaa liikkumisen ja toimintojen tukemista. Geriatrisen kuntoutuksen seminaari 23. 9.

Kinestetiikka. Potilassiirroista kohti vaikuttavaa liikkumisen ja toimintojen tukemista. Geriatrisen kuntoutuksen seminaari 23. 9. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry www.kinestetiikka.fi Kinestetiikka Potilassiirroista kohti vaikuttavaa liikkumisen ja toimintojen tukemista Geriatrisen kuntoutuksen seminaari 23. 9.2011 Virpi Hantikainen

Lisätiedot

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

70 vuotta. Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi 70 vuotta Hyvinvointia työstä Pelastustyöntekijöiden toimintakyky kuumassa Lihaksiston väsymyksen ja palautumisen arviointi ja palautumista nopeuttavat menetelmät Satu Mänttäri Juha Oksa, Petri Tuomi,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot