Suomen Keskustanaiset r.y. 34. varsinainen edustajakokous Turussa Edustajakokouksen asiakirja

Transkriptio

1 Suomen Keskustanaiset r.y. 34. varsinainen edustajakokous Turussa Edustajakokouksen asiakirja 1

2 2 3 Sisältö Edustajak Laulujen sanat...4 Keskusta Avajaisjuhla...6 Ohjelma...7 Esityslista...14 Kokouksen järjestyssääntö...18 Toimintakatsaus edellisen edustajakokouksen jälkeiseltä ajalta...22 Kartta...28 Selvitys Keskustanaisten taloudesta viime edustajakokouksen jälkeiseltä ajalta.32 Suomen Keskustanaisten talous...33 Turussa tavataan! Keskustan puoluekokous Turussa Periaatteellinen toimintasuunnitelma Edustajakokoukselle osoitetut aloitteet Käytännön ohjeita...51 SuomenKeskusta

3 4 5 Laulujen sanat Maamme Lippulaulu Varsinaissuomalaisten laulu Kansalaismarssi Sanat: J L Runeberg, suomennos Paavo Cajander Sävel: Fredrik Pacius Oi maamme, Suomi, synnyinmaa! Soi, sana kultainen! :;:Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä, rantaa rakkaampaa, kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien.:;: Sun kukoistukses kuorestaan kerrankin puhkeaa; :;:viel lempemme saa nousemaan sun toivos, riemus loistossaan, ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa.:;: Sanat: V.A. Koskenniemi Sävel: Yrjö Kilpinen Siniristilippumme, sulle käsin vannomme, sydämin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin. Kuin taivas ja hanki Suomen ovat värisi puhtahat. Sinä hulmullas mielemme nostat ja kotimme korotat. Isät, veljet verellään vihki sinut viiriksi vapaan maan. Ilomiellä sun jäljessäs käymme teit` isäin astumaan. Sun on kunnias kunniamme, sinun voimasi voimamme on. Sinun kanssasi onnemme jaamme ja iskut kohtalon. Siniristilippumme, sulle valan vannomme kallihin: sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin. Sanat: Väinö Kulo (Kolkkala) Sävel: Toivo Louko Helky laulu Auran rantain silmä kirkas salamoi, kaiu maine kauas kantain minkä kunto kansan voi! Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot virttä vapauden soi virttä vapauden soi. :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,: Auran rantamilla tähti syttyi päälle Suomenmaan, Auran rantamilta lähti onni maahan ihanaan: Kristinuskon, tiedon valta nosti heimot kaikkialta turvaks armaan synnyinmaan turvaks armaan synnyinmaan. :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,: Puhkes uudet tertut tuomeen, aika aatteet uudet toi, Auran rantamilta Suomeen koitti kirkas huomenkoi. Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot virttä vapauden soi virttä vapauden soi. Sanat: Severi Nuormaa Sävel: Aatto A. Lumme Työ Suomen hyväks' uhratkaamme, Kaikki työhön, taistohon! Siinä, miss' on onni maamme, Siinä meidän onni on. Kiistamieliin meill' ei aikaa, Kas kuin päivä kiiruhtaa! Kuule, kuinka huudot kaikaa: Työhön, työhön koko maa! Yks hallayö voi viljat kaataa, Tai voi tulla turma muu. Nyt on tarvis kaikkein raataa, Työssä voima vahvistuu; Kiistamieliin meill' ei aikaa, Rivit tarkoin sulkekaa! Kuule, kuinka soitto kaikaa: Työhön, työhön koko maa! Luo työssä silmät taivaan puoleen, Sielt' on valo, vapaus! Sielt' on armot tulleet huoleen, Sielt' on työssä siunaus. Kiistamieliin meill' ei aikaa, Työ on kansan kunniaa. Kuule, kuinka huudot kaikaa: Työhön, työhön koko maa! :,: Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi.:,:

4 6 7 Avajaisjuhla Kokouspaikalla klo Ohjelma Suomen Keskustanaiset r.y. 34. varsinainen edustajakokous Turussa , Turun VPK:n talo, Eskelinkatu 5 Lauantai 8.6. Lippujen sisääntulo ja lippulaulu Musiikkiesitys Avajaissanat Katkelma näytelmästä Mustat autot Maarian yössä Varsinais-Suomalaisten laulu Tervehdyssanat Musiikkiesitys Maamme-laulu Laulujen sanat sivuilla 4 5. Armi Haatanen Teija Ek-Marjamäki, puheenjohtaja Keskustanaisten Varsinais-Suomen piiri Elsi Katainen, puheenjohtaja Suomen Keskustanaiset ry Maarian teatteri ry Annika Saarikko, kansanedustaja ja Turun kaupunginvaltuutettu Risto Autio, puheenjohtaja Vesaisten Keskusliitto Juha Sipilä, Suomen Keskusta r.p.:n puheenjohtaja Armi Haatanen Valtakirjojen tarkastus Avajaisjuhla Lounastauko Kokouksen avaus ja asioiden esittely Yleiskeskustelu Valiokuntien kokoukset Iltajuhla Radisson Blu Marinassa Palacessa (Linnankatu 32) yhdessä Vesaisten kanssa Sunnuntai 9.6. Valiokuntien kokoukset jatkuvat tarvittaessa Hartaus Mikaelinkirkossa (Puistokatu 16) Järjestäytyminen kirkon pihalla lippukulkueeseen Lippumarssi Mikaelinkirkolta kokouspaikalle Valtakirjojen tarkistus jatkuu/tauko Edustajakokous jatkuu (yleiskeskustelu jatkuu tarvittaessa) Kokous päätetään yhteislaululla Työ Suomen hyväks uhratkaamme Lounas kokouksen päätteeksi. Edustajakokouksen valitsema uusi valtuusto kokoontuu heti edustajakokouksen päättyessä. Lämpimästi tervetuloa edustajakokoukseen!

5 8 9 Keskustanaisten Varsinais- Suomen piirin tervehdys Keskustanaisten puheenjohtajan tervehdys Tervetuloa Turkuun! Nainen ratkaisee! Pitkään Aurajoessa vesi virtasi ennen kuin saimme toivottaa teidät tänne tervetulleiksi. Turun vuoden 2011 aforismikilpailun voittaja Olli-Jukka Jokisaari onkin sanonut: Turku on kuin savusauna. Mennessä ja tullessa täytyy totutella. Toivottavasti siis Turku ja sen tapahtumat jäävät pitkään myönteisenä kokemuksena mieleenne. Keskustanaiset on järjestö, johon kuuluu monenlaisia naisia, monelta eri ammattialalta, eri ikäisiä ja eri näköisiä, yksineläviä, suurperheellisiä, pohdiskelevia ja aktiivisia. Yhteistä meille Keskustanaisille on kuitenkin kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin. Halu tehdä yhdessä ja rakentaa yhä parempaa Suomea. Varsinais-Suomen alueella naisten toiminta on vuoden kuluessa aktivoitunut. Kunnallisvaalien innoittamana peräti kuusi naisten yhdistystä on aloittanut toimintansa aivan uutena järjestönä tai herännyt nukkumasta. Keskustan selkeät vaihtoehdot, puheenjohtajan karisma ja kasvanut kannatus on innostanut ihmisiä liittymään yhteen ja vahvistamaan myös järjestötoimintaa. Naisten kokouksissa keskustelun aiheena ovat usein perhe, lapset ja ikäihmiset, koulutus ja terveys, ympäristö ja ravinto. Nämä teemat tulevat varmasti olemaan myös puheenaiheita Turun edustajakokouksessa. Uskon, että viikonloppu tarjoaa meille kaikille aihetta ajatusten vaihtoon ja vilkkaaseen keskusteluun. Kokouksessa päätämme toimintasuunnitelmasta, käymme keskustelua taloudesta ja ajankohtaisista asioista, käsittelemme aloitteita sekä valitsemme puheenjohtajiston seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Toivottavasti aikaa jää kuitenkin myös kulttuurille ja vapaalle seurustelulle. Turun kaupunki juhli vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunkivuottaan. Monet tuolloin luodut tapahtumat ja kohteet ovat edelleen voimissaan. Haluamme, että myös te saatte nauttia kauniista kaupungista Aurajoen rannalla, sen lukuisista vapaa-ajan mahdollisuuksista ja nähtävyyksistä. Olemme panneet parastamme ja luoneet juhlavat puitteet kokoukselle. Toivomme Teidän nauttivan viikonlopusta Turussa antoisan kokouksen ja vilkkaan kulttuurielämän parissa. Teija Ek-Marjamäki Keskustanaisten Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Suomen suurin ja vanhin poliittinen näisjärjestö on taas kokoontumassa edustajakokoukseen, järjestön korkeimman päättävän joukon voimin. Käymme läpi mennyttä ja suunnittelemme tulevaa, jaamme kokemuksiamme, tuomme uusia näkökulmia. Ennen kaikkea saamme voimaa tuleviin arjen ja politiikan pyörityksiin. Naiset ovat jo vuosikymmeniä äänestäneet miehiä vilkkaammin, ja nuoret naiset ovat yhteiskunnallisesti nuoria miehiä aktiivisempia. Naisten äänestysaktiivisuus ei kuitenkaan heijastu naisten asemaan vaikuttajina niin paljon kuin voisi olettaa nainen ei perinteisesti ole äänestänyt naista lähimainkaan yhtä usein kuin mies miestä. Tämäkin asia on muuttumassa: tyttäret näyttävät antavan äänensä naisille äitejään useammin. Uuden sukupolven myötä puolueuskollisuuden kaavat murtuvat, ja vaikuttamisessa alkavat teot ratkaista mielikuvia enemmän. Liikkuvien äänestäjien joukko kasvaa ja naisistuu sekin. Yleisen yhteiskunnallisen aktiivisuuden hiipuessa, ja rakenteiden ja ilmapiirin muuttuessa naisilla näyttääkin siis olevan kaikki tulevaisuuden päätöksenteon avaimet käsissään esimerkiksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Osaammeko me Keskustassa vastata naisten huutoon? 2010-luvulla uudelleen nousevan Keskustan yksi kannattelevista voimista on tasa-arvon ja perhepolitiikan vahva arvostaminen. Naisten lasikatot, palkkavaje tai vanhemmuuden kustannusten lankeaminen äidin työnantajalle ovat edelleen haastamassa meitä. Niiden murtamista on rummutettava yhä uudelleen, kunnes tasa-arvo on totta. Pienipalkkaiset naiset sijoittuvat usein erityisen vastuullisiin töihin. Henkilöstön asema on kuitenkin sivuutettu esimerkiksi kunta- ja soteuudistuksessa täysin. Keskustalla on vaihtoehto. Esitän tiiviin vuoropuhelun aloittamista puolueena myös kuntien työntekijöiden kanssa siitä, miten kuntia ja palveluja tulisi uudistaa. Tämänkaltaisiin asioihin Suomen Keskustanaisten tulee seuraavienkin kahden vuoden aikana paneutua. Meissä naisissa on yhdessä ja erikseen tahtoa, lujuutta ja osaamista, jota tämä maa ja Suomen Keskusta tarvitsee! Innostavaa edustajakokousviikonloppua toivottaen, lämpimästi menneestä kaksivuotiskaudesta kiittäen, Elsi Katainen Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja

6 10 11 Turun kaupungin tervehdys Keskustan puheenjohtajan tervehdys Suomen Keskustanaiset ovat aktiivisesti ottaneet kantaa yhteiskunnan ajankohtaisiin kipupisteisiin. Järjestö on myös teemavuosiensa kautta tuonut esiin pitkän linjan toiminnan tavoitteitaan, esimerkiksi kiinnittämällä huomiota yksineläjien asemaan ja nykyajan köyhyyden moniin ilmentymiin. Tämän päivän kovatahtisessa ja kylmässäkin maailmassa syrjäytyminen on suomalaisen yhteiskunnan suurin turvallisuusuhka, Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen kirjoittaa osuvasti tuoreessa Avain-lehden pääkirjoituksessaan. Nämä haasteet edellyttävät ripeitä toimia syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Erityisesti huomio on kiinnitettävä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, sillä nyt tehdyt oikeansuuruiset panostukset palkitsevat itsensä tulevaisuudessa moninkertaisesti. Syrjäytymisen haaste vaatii meiltä kaikilta uusia ratkaisumalleja ja ennen kaikkea yhteisöllisyyden esiintuomista. Turussa aiheeseen on pureuduttu pitkäjänteisesti osallisuutta ja asukaslähtöisyyttä korostamalla. On tärkeää että poliittiset puolueet ja niiden sisarjärjestöt käyvät ohjelmakeskustelua näistä kysymyksistä ja pohtivat vaihtoehtoja, joilla ongelmaan voidaan puuttua koko valtakunnan tasolla. Vain siten voidaan turvata suunnitelmallinen työ ja taata riittävät resurssit syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi. Ennaltaehkäisyn näkökulma asukkaiden hyvinvoinnin lähtökohtana on noussut aikaisempaa keskeisemmäksi. Turun kaupunki tukee aktiivisesti toimia, jotka rohkaisevat ihmisiä muuttamaan elintapojaan terveellisempään suuntaan pysyvästi. Tämä toiminta on lähtökohtaisesti poikkihallinnollista, joten se palvelee toimintatavan juurtumista kaupungin käytäntöihin. Terveydenhuolto ja terveyden edistäminen eivät ole ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla. Samaa työtä tehdään laaja-alaisesti monella muullakin hallinnonalalla; liikunta- nuoriso-, ja kulttuuritoimet eli vapaa-aikatoimiala sekä koulutoimi ovat omalta osaltaan keskeisessä asemassa hyvinvoinnin edistämisessä. Arvoisat keskustanaiset, Turku on perinteisesti ollut vahva matkailukaupunki, yliopistokaupunki ja kongressikaupunki. Sijaintimme länsirannikolla laajan saariston ja Tukholman läheisyydessä on luonut Turulle vahvan aseman sekä kotimaan matkailussa että ulkomailta tulevien turistien kohteena. Minulla on ilo toivottaa Suomen Keskustanaiset tervetulleiksi Turkuun Aurajoen vihreiden rantojen äärelle. Aleksi Randell Turun kaupunginjohtaja Hyvät Keskustanaiset! Keväällä hahmoteltiin suuntaviivat Keskustan selviytymissuunnitelmalle, joka rakentaa pohjaa tulevia eduskuntavaaleja varten. Havainnollistin selviytymissuunnitelmaa politiikan kakkaralla. Siinä on neljä osiota: huolenpito, vastuunotto, julkinen talous ja talouskasvu. Kakkara havainnollistaa, miten talouskasvu on mahdollistanut myös julkisen talouden kasvamisen. Kansantuotteen supistuttua julkinen talous ei ole ehtinyt sopeutua, vaan on nopeasti velkaantunut. Mikäli talouskasvu ei pysty enää rahoittamaan julkisten palvelujen lisääntyvää tarvetta, tarvitsemme rinnalle enemmän ihmisten välistä huolenpitoa ja vastuunottoa. Kakkaran idean voi kiteyttää toisinkin. Alkiolaisen ajattelun mukaisesti meidän on paitsi huolehdittava ja otettava vastuuta itsestä, läheisistämme ja lähiyhteisöstämme. Raha ei ratkaise kaikkia ongelmia. Inhimillistä toisista välittämistä emme voi koskaan täysin ulkoistaa yhteiskunnalle. Talouskasvu ei avaa ovea kauppakasseja kantavalle, ei ota syliin yhtäkään lasta eikä tervehdi naapuria. Arjessa toimiminen ja päätöksenteko politiikassa lähtevät molemmat arvoista. Arvoista rakentuu maaperä, josta käsin toimimme. Keskustalaisia arvoja ovat muun muassa oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kohtuullisuus, ylisukupolvisuus, kestävä luontosuhde ja paikallisuus. Visiossamme olemme vuonna 2020 innostava ja elävä kansanliike, jolla on aktiiviset jäsenet, vahva yhteishenki ja meihin luotetaan. Keskusta on avoin ja helposti lähestyttävä puolue, joka puhuu arjen kieltä. Olemme suvaitsevainen ja toisiamme kunnioittava sivistysliike, jossa ihmiset voivat kohdata ja vaikuttaa. Toivon, että yhdessä teemme visiostamme totta. Siihen tarvitaan jokaista keskustalaista omassa arjessa keskusta olemme me. Kannustan teitä myös tuomaan omat ideat mukaan Suomen kehittämiseen. Meillä on yhteiskunnassa käytäntöjä ja toimenpiteitä, jotka kaipaavat järkeistämistä ja tolokun toimia. Ryhdytään siis hommiin paremman arjen luomiseksi! Hyvää edustajakokousta toivottaen, Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja Kansanedustaja

7 12 13 Keskustan puoluesihteerin tervehdys Keskustan Varsinais-Suomen piirin tervehdys Naiset mukaan kokouksiin Tämän kevään piirikokouskierroksen kohokohta osui Lappiin ja Utsjoelle. Siellä vietettiin kokonainen viikonloppu. Naisten piiri kokoontui lauantaina, ja sunnuntaina pidettiin ukkopiirin kokous. Sen lisäksi turinoitiin mennen tullen politiikkaa tilausbussissa välillä Rovaniemi-Utsjoki. Järjestelyn paras puoli oli naisten vahva osallistuminen myös sunnuntain piirikokoukseen. Lappi oli tässä suhteessa valitettava poikkeus. Puolueen piirikokoukset tahtovat olla kovin miesvaltaisia, ja sama koskee myös kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten kokouksia. Puolueen johtoelimissä naisten edustus on turvattu tasa-arvopykälällä, jonka mukaan miehiä ja naisia pitää olla vähintään 40 prosenttia. Tätä sääntöä on sovellettu vuodesta 2010 lähtien. Puoluevaltuustoon löytyy naisia jo varsin helposti. Monet piirit ovat tottuneet valitsemaan sinne puolet miehiä ja puolet naisia. Sen sijaan puoluehallituksen ja työvaliokunnan valinnat ovat tuottaneet välillä sen verran vaikeuksia, että jotkut ovat vaatineet koko tasa-arvopykälän poistamista. Se olisi huono ratkaisu. Erityisesti puoluehallituksen osalta on nähty, että naisten osuus ei olisi noussut ilman sääntöjen vaatimusta. Tavoitteena pitää tietysti olla, että tasaarvopykälä jää vähitellen hätävaraksi ja naisia valitaan puolue-elimiin muutoinkin suunnilleen puolet jäsenistä. Mutta ainakin toistaiseksi joudumme vielä vahtimaan sääntöjen voimalla siitä, että puolueen johtoelimiin tulee riittävästi naisia. Rohkenenkin antaa vinkin keskustanaisille: tavoitelkaa jatkossa puheenjohtajan paikkaa entistä useammassa keskustan piirijärjestössä. Se on paras tapa lisätä naisten osuutta puoluehallituksessa, koska piirit valitsevat useimmiten puheenjohtajansa puoluehallitukseen. Tätä käytäntöä pidän sinänsä hyvänä, koska se varmistaa piirien ja puoluehallituksen yhteyden säilymisen lujana. Toinen toiveeni keskustanaisille on, että osallistutte jatkossa entistä runsaslukuisemmin puolueen kokouksiin, oli kyse sitten paikallisyhdistyksistä, kunnallisjärjestöistä tai piireistä. Ymmärrän, että se tarkoittaa lisäuhrauksia oman järjestönne tärkeän toiminnan pyörittämisen ohella. Siitä huolimatta rohkenen vedota teihin, sillä puolue tarvitsee nyt naisten panosta kipeämmin kuin koskaan. Näillä ajatuksilla toivotan keskustanaisten edustajakokoukselle mitä parhainta menestystä! Timo Laaninen Puoluesihteeri, Suomen Keskusta Tervetuloa Keskustanaiset Varsinais-Suomeen ja Turkuun Naiset ovat olleet merkittävässä roolissa koko historiamme ajan. Tarinan mukaan Maarian kirkon rakennutti ylhäinen nainen nimeltä Inkeri. Tähän liittynee kirkossa sijaitseva Suomen vanhin ajoitettu hautakivi, joka on 1290-luvulta. Sen alla on levännyt Ingigerdis, muinoin Pietarin vaimo. Viimeistään 1400-luvun puolivälissä perustettiin Raisioon Birgittalaisluostari, joka muutaman vuoden jälkeen siirtyi 1444 Ailoistenniemelle, minne perustettiin myös Naantali. Ruotsalaisen aatelisnainen Birgitta Birgersdotterin luomassa luostarissa naiset keskittyivät hartauden harjoittamiseen, käsitöihin ja puutarhanhoitoon luvulla Varsinais-Suomessa taisteltiin niin omien kuin venäläistenkin kanssa, mutta ylellisen hovielämän huippunsa Turun linna koki 1562 kun tuore Suomen herttua Juhana avioitui puolalaisen prinsessan Katarina Jagellonican kanssa. Hän toi, vaikkakin lyhyellä ajallaan, mannermaisen tuulahduksen kylmään ja kolkkoon linnaan. Kaarina Maununtyttären ( )nousu talonpoikaissäädystä Ruotsin kuningattareksi on kiehtonut ruotsalaisia ja suomalaisia tähän päivään saakka. Kaarina Maununtytär on myös ainoa Ruotsi-Suomen valtaistuimella istunut henkilö, joka on haudattu Suomeen, Turun tuomiokirkkoon. Suomen ensimmäiset hoitoalan koulutuksen saaneet ammattilaiset työskentelivät 1700-luvun Turussa. Lapsenpäästöön kouluttauduttiin Tukholmassa 1740-luvulle saakka. Venäjän alaisuudessa Turusta tuli myös luonnostaan uuden suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vanhat instituutiot jatkoivat toimintaansa. Mutta kauan ei näin jatkunut kun G.M. Armfelt innostui pääkaupungin siirtämisestä Helsinkiin ja sai suostuteltua keisari Aleksanteri I ilman, että Turun hallitukselta pyydettiin edes lausuntoa. Pohjoismaiden suurimmassa kaupunkipalossa 1827 tuli tuhosi Turun miltei täydellisesti. Uuden asemakaavan laatijaksi määrättiin Carl Ludvig Engel ja hänen ruutukaavansa vaikutukset näemme tänäkin päivänä. Teidän kokoustilanne Brankku täytti juuri 120 vuotta. Kiitoksia kun olette valinneet kokouspaikaksenne kaupungin, jossa suuria päätöksiä on osattu tehdä aiemminkin. Toivotan Teille mitä parhainta viikonloppua Turussa ja voimia arvokkaassa luottamustehtävässänne. Jani Kurvinen Keskustan Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja

8 14 15 Esityslista Lauantai klo EDUSTAJAKOKOUKSEN AVAUS Suomen Keskustanaiset ry:n puheenjohtaja Elsi Katainen 2. TODETAAN KOKOUKSEN LAILLI- SUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2.1. Esittely Sääntöjen 11. pykälän mukaan varsinainen edustajakokous kutsutaan koolle Avain-lehdessä julkaistulla tiedotuksella ja jäsenyhdistyksille lähetetyllä kirjeellä kahta (2) kuukautta ennen varsinaisen edustajakokouksen alkua. Edustajakokous on kutsuttu koolle Avainlehdessä 1/2013 (maaliskuu) julkaistulla tiedotuksella, Suomenmaa-lehdessä ensimmäisen kerran julkaistulla ilmoituksella sekä jäsenyhdistyksille lähetetyllä kutsulla ja asialistalla Edustajakokouksen äänivaltaisten edustajien valtakirjojen tarkistus suoritetaan kokouspaikalla lauantaina klo ja sunnuntaina klo jonka jälkeen menettelytapavaliokunta esittää valtakirjat edustajakokouksen vahvistettaviksi. Sääntöjen 12 pykälän mukaan läsnäolo-oikeus kokouksessa on puolueen perusjärjestöjen jäsenillä, joille edustajakokous voi myöntää puheoikeuden. Kokouksessa on lisäksi läsnä kutsuvieraita ja tiedotusvälineiden edustajia Päätösehdotus: Keskustanaisten hallitus ehdottaa, että viralliset edustajat todetaan 9.6. klo mennessä tarkistettujen valtakirjojen perusteella. Puheoikeus esitetään myönnettäväksi kaikille, joilla on sääntöjen mukainen läsnäolo-oikeus. Läsnäolo-oikeus esitetään lisäksi myönnettäväksi kutsuvieraille ja tiedotusvälineiden edustajille Päätös 3. KOKOUKSEN JÄRJESTÄY- TYMINEN 3.1. Päätösehdotus: Keskustanaisten hallitus ehdottaa, että edustajakokous valitsee kolme puheenjohtajaa kolme sihteeriä kaksi pöytäkirjantarkastajaa ääntenlaskijoiksi menettelytapavaliokunnan jäsenet 3.2. Päätös 4. TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMI- NEN 4.1. Esittely Kokousasiakirjassa on julkaistu esityslista sekä ehdotus järjestyssäännöksi 4.2. Päätösehdotus: Keskustanaisten hallitus ehdottaa, että edustajakokous hyväksyy esityslistan työjärjestykseksi ja järjestyssäännön menettelytapojen ja päätösten valmistelun osalta käytettäväksi kokouksessa Päätös 5. VALIOKUNTIEN ASETTAMINEN 5.1. Päätösehdotus: Keskustanaisten hallitus esittää, että edustajakokous asettaa seuraavat valiokunnat: Järjestövaliokunta, joka käsittelee kohdat 6 ja 7 sekä kohdan 16 järjestölliset aloitteet Ohjelmavaliokunta, joka käsittelee kohdan 8 ja kohdan 16 poliittiset aloitteet Menettelytapavaliokunta, joka tarkastaa valtakirjat, valmistelee kohdat 13, 14 ja 15 sekä käsittelee kokouksessa esiin tulevat menettelytapoja koskevat asiat Kannanottovaliokunta, joka valmistelee kokouksen kannanotot. Kuhunkin valiokuntaan valitaan jäsenpiirin alueen edustajista yksi (1) edustaja jäsenyhdistyksen yhteenlasketun lukumäärän jokaista alkavaa 4000-lukua kohden. Valitaan valiokuntiin piirien ehdottamat edustajat, Keskustanaisten hallituksen esittämät asiantuntijat ja sihteerit. Valiokunnat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Sihteerit toimivat valiokuntien kokoonkutsujina. Keskustanaisten hallitus esittää, että valiokuntien sihteereiksi valitaan seuraavat henkilöt Järjestövaliokunta: Kirsi Marttinen Ohjelmavaliokunta: Elina Helmanen Menettelytapavaliokunta: Satu Simelius Kannanottovaliokunta: Tuomas Meriniemi 5.2. Päätös 6. ESITETÄÄN KERTOMUS KESKUS- TANAISTEN TOIMINNASTA EDELLI- SEN VARSINAISEN EDUSTAJAKO- KOUKSEN JÄLKEISELTÄ AJALTA 6.1. Esittely Keskustanaisten pääsihteeri Kirsi Marttinen esittelee kertomuksen Keskustanaisten toiminnasta Mikkelissä pidetyn 33. varsinaisen edustajakokouksen jälkeiseltä ajalta Päätösehdotus: Keskustanaisten hallitus esittää, että edustajakokous keskustelee asiasta kohdassa 9 (yleiskeskustelu) ja että esitys lähetetään järjestövaliokunnan valmisteltavaksi Päätös 7. ESITETÄÄN SELVITYS KESKUS- TANAISTEN TALOUDESTA 7.1. Päätösesittely Keskustanaisten pääsihteeri Kirsi Marttinen esittelee selvityksen Keskustanaisten taloudesta Päätösehdotus: Keskustanaisten hallitus esittää, että kokous keskustelee asiasta työjärjestyksen kohdassa 9 (yleiskeskustelu) ja että esitys lähetetään järjestövaliokunnan valmisteltavaksi Päätös 8. PERIAATTEELLINEN TOIMIN- TASUUNNITELMA SEURAAVAKSI KAKSIVUOTISKAUDEKSI 8.1. Päätösesittely Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen esittelee periaatteellisen toimintasuunnitelman vuosiksi Päätösehdotus:

9 16 17 Keskustanaisten hallitus esittää, että kokous keskustelee asiasta kohdassa 9 (yleiskeskustelu) ja että esitys lähetetään ohjelmavaliokunnan valmisteltavaksi Päätös 9. YLEISKESKUSTELU 9.1. Esittely Yleiskeskustelun yhteydessä käydään lähetekeskustelu esityslistan kohdissa 6, 7 ja 8 esitellyistä asioista. Keskustanaisten hallitus esittää, että kokous käy tässä yhteydessä lähetekeskustelua edellä mainittujen kohtien lisäksi myös Keskustanaisten hallituksen puheenjohtajasta, varapuheenjohtajista, valtuuston jäsenistä, kannanotosta, aloitteista sekä lähettää esitykset edelleen valiokuntiin valmisteltaviksi Päätösehdotus Aloitetaan yleiskeskustelu, jota käydään kello saakka ja yleiskeskustelua jatketaan tarvittaessa sunnuntaina 9.6. klo Kokous jatkuu sunnuntaina hartauden ja lippumarssin jälkeen klo Päätös Sunnuntai klo SELVITYS TALOUDESTA EDEL- LISEN EDUSTAJAKOKOUKSEN JÄLKEISELTÄ AJALTA Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa Päätösehdotus Järjestövaliokunnan esitys Päätös 12. PERIAATTEELLINEN TOIMIN- TASUUNNITELMA VUOSILLE Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa Päätösesittely Ohjelmavaliokunnan esitys Päätös 13. JÄSENTEN JA VARAJÄSENTEN VALINTA KESKUSTANAISTEN VAL- TUUSTOON KAHDEKSI VUODEKSI Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa 9. Keskustanaisten sääntöjen mukaisesti tehdyt ehdotukset Keskustanaisten valtuuston jäseniksi jaetaan liitteenä kokouksessa Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys Päätös 15. KESKUSTANAISTEN KAHDEN (2) VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys Päätös 16. EDUSTAJAKOKOUKSEN ALOIT- TEISTA PÄÄTTÄMINEN Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa Päätösehdotus Järjestö- ja ohjelmavaliokunnan esitykset Päätös 17. KOKOUKSEN KANNANOTOISTA PÄÄTTÄMINEN Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa Päätösehdotus Kannanottovaliokunnan esitys Päätös 18. KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Kokouksen puheenjohtaja päättää kokouksen. Kansalaismarssi Työ Suomen hyväks uhratkaamme. Vastavalittu valtuusto kokoontuu välittömästi edustajakokouksen päätyttyä menettelytapavaliokunnan kokoustilassa (yläkerran Peilisali). 10. TOIMINTAKERTOMUS EDELLI- SEN EDUSTAJAKOKOUKSEN JÄL- KEISELTÄ AJALTA Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa Päätösehdotus Järjestövaliokunnan esitys Päätös Päätösehdotus Menettelytapavaliokunnan esitys Päätös 14. KESKUSTANAISTEN HALLITUK- SEN PUHEENJOHTAJAN VALINTA Esittely Edustajakokous kävi asiasta keskustelun kohdassa 9.

10 Äänestysmenettely 5 Ääänestystoimitus Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1 Järjestäytyminen Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokous asettaa päätösten valmistelua varten seuraavat valiokunnat: 1. Järjestövaliokunta 2. Ohjelmavaliokunta 3. Menettelytapavaliokunta 4. Kannanottovaliokunta Keskustanaisten hallitus nimeää valiokuntiin edustajansa, jolla on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta ja joka niin ollen ei voi tulla valituksi valiokunnan puheenjohtajaksi. Valiokunnat valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Keskustanaisten hallitus nimeää sihteerit. 2 Puheenvuorot Puheenvuorot pyydetään kokouksen puheenjohtajalta kirjallisesti tarkoitusta varten varatuilla lipuilla, joita jaetaan virallisille edustajille valtakirjan tarkastuksen yhteydessä ja sihteeristön pöydältä muille osanottajille, jotka ovat puolueen perusjärjestöjen jäseniä. Pyyntöön on merkittävä työjärjestyksen kohta, jota käsiteltäessä puheenvuoro halutaan käyttää. Työjärjestystä ja päätöksentekomenettelyä koskevat puheenvuorot voi pyytää suullisesti paikaltaan näyttämällä edustajakorttia ja ilmoittamalla nimensä. Puheenvuorot annetaan siinä järjestyksessä kuin ne on pyydetty. Piirijärjestön virallisen kokouksen kannanotto käsiteltävään asiaan tai esitys päätökseksi voidaan myöntää ennen yksityisten edustajien puheenvuoroja, mikäli siitä on mainittu puheenvuoroa pyydettäessä. Puheenvuorot saavat kestää enintään kolme (3) minuuttia, ellei kokous toisin päätä. Kokous voi myös päättää puheenvuorojen lukumääräisestä rajoittamisesta. Valiokuntien esityksiä käsiteltäessä voidaan käyttää yhden (1) minuutin puheenvuoroja tehtäessä muutosesityksiä päätösehdotuksiin. Menettelytapavaliokunnan ehdotuksista henkilövaalien suorittamiseksi voidaan keskustella vain menettelytapojen osalta. Alustajille on annettava mahdollisuus lyhyisiin vastauspuheenvuoroihin. Mikäli henkilövaaleja koskevassa keskustelussa joku ehdotetuista haluaa käyttää puheenvuoron, niin se annetaan hänelle välittömästi ohi muiden pyydettyjen puheenvuorojen, muuten menetellään järjestyssäännön mukaisesti. Puheenvuorot on esitettävä tarkoitukseen varatulta puhujapaikalta. Puheenvuoron käyttäjien on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Ellei puhuja näin menettele, puheenjohtaja voi keskeyttää puheenvuoron. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Ennen äänestystä puheenjohtajan on ilmoitettava kannatetut ja kannattamatta jääneet ehdotukset. Puheenjohtaja tekee äänestysehdotuksen, jolloin ovat käytettävissä suljettu lippuäänestys tai avoin äänestys äänestyslipuilla, joista toisessa on vihreällä pohjalla JAA ja toisessa punaisella pohjalla EI. Valiokuntien kannanotoista päätettäessä suositellaan mahdollisten vastakkaisten esitysten ratkaisemista koeäänestyksellä. Käsittelyn pohjana on kokouksen valiokunnan esitys. 4 Vaalimenettely Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin numeroiduilla äänestyslipuilla. Kokouksen puheenjohtaja määrää äänestysehdotusta tehdessään, mitä äänestyslippua vaaleissa käytetään. Mikäli puheenjohtajavaalin ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ehdokkaista ei saa ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, suoritetaan uusi äänestys kahden (2) eniten ääniä saaneen kesken. Varapuheenjohtajien vaalissa tulevat valituiksi kaksi (2) eniten ääniä saanutta ehdokasta. Äänestyslippuun on kirjoitettava varapuheenjohtajiksi esitetyistä henkilöistä kaksi (2) nimeä. Vähemmän tai enemmän nimiä sisältävä äänestyslippu hylätään. Kokouksen vaaleja valvoo menettelytapavaliokunta. Se toteaa äänioikeutetut edustajat 9.6. klo mennessä jätettyjen valtakirjojen perusteella, valvoo vaaleja, suorittaa ääntenlaskennan ja toimittaa tuloksen kokouksen puheenjohtajalle. Avoimissa äänestyksissä menettelytapavaliokunta jakaantuu kokoussalin eri puolille voidakseen suorittaa ääntenlaskun. Vaalit toimitetaan piirijärjestöittäin kolmessa (3) eri ryhmässä seuraavasti: I äänestyspaikka Etelä-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Helsinki, Itä-Savo, Kainuu, Karjala II äänestyspaikka Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Peräpohjola, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala III äänestyspaikka Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät- Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Ylä-Savo Kutakin äänestyspaikkaa valvovat ao. piirejä edustavat menettelytapavaliokunnan jäsenet avustajinaan piirien toiminnanjohtajat tai edustajat, jotka yhdessä muodostavat vaalitoimikunnan. Menettelytapavaliokunta valitsee keskuudestaan äänestyspaikkojen vaalitoimikunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Puheenjohtajan tehtävänä on kutsua vaalitoimikunta kokoon ja johtaa äänestyksen suorittamista joustavasti ja ripeästi. Vaalit suoritetaan piireittäin samassa järjestyksessä kuin ne on edellä äänestyspaikoittain lueteltu. Edustajat jättävät vaalilippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan siinä järjestyksessä kuin heidän nimensä on kirjoitettu virallisten edustajien ilmoittautumisluetteloon, johon tehdään merkintä osallistumisesta vaaliin. Nimenhuudon ja osallistumismerkinnän suorittaa piirin toiminnanjohtaja tai

11 20 21 edustaja vaalitoimikunnan valvonnassa. Vaalitoimikunnan puheenjohtaja julistaa vaalin päättyneeksi välittömästi sen jälkeen, kun nimenhuuto ryhmään kuuluvien piirien osalta on suoritettu loppuun. Tämän jälkeen vaaliin ei voi enää jättää äänestyslippua. Äänestysliput sisältävä uurna luovutetaan vaalin päätyttyä menettelytapavaliokunnalle, joka aloittaa ääntenlaskennan välittömästi. Tässä voidaan käyttää apuna piirien toiminnanjohtajia. Vaalin tulos kirjoitetaan äänestyspaikoittain paperille ja lasketaan yhteen. Menettelytapavaliokunnan ja vaalitoimikuntien puheenjohtajat allekirjoittavat lopulliset tulokset ja luovuttavat ne kokouksen puheenjohtajalle. Kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa vaalin tuloksen ja tekee sen perusteella päätösehdotuksen ottaen huomioon 4 :ssä mainitut menettelytavat. Muilla henkilöillä ei ole vaalin tulokseen ilmoitusoikeutta. Menettelytapavaliokunnan on paketoitava äänestysliput ja osanottajaluettelot sekä luovutettava ne Keskustanaisten pääsihteerille. 6 Edustajien sijoittuminen kokoussaliin Viralliset ja epäviralliset edustajat sijoittuvat kokoussaliin vapaasti. Edustajien on vältettävä tarpeetonta liikkumista kokouksen kuluessa ja pysyttävä ehdottomasti paikallaan avointen äänestysten aikana ja ryhmityttävä 5 :ssä mainittuihin lippuäänestyksiin äänestyspaikoittain. Kutsuvieraat ja Keskustanaiset ry:n hallituksen jäsenet seuraavat kokousta heille varatuilta paikoilta. 7 Valtakirjojen tarkastus ja ilmoittautuminen 34. varsinaiseen edustajakokoukseen saapuvien virallisten edustajien valtakirjojen tarkastus ja muiden osanottajien ilmoittautuminen toimitetaan kokouspaikalla siihen varatussa tilassa lauantaina klo sekä sunnuntaina klo VIIMEKSI MAINITUN AJANKOHDAN JÄLKEEN EI VALTAKIRJOJA EIKÄ ILMOITTAUTUMISIA ENÄÄ OTETA VASTAAN. Valtakirjojen tarkastus ja ilmoittautuminen tapahtuu viidessä eri pisteessä, jotka on jaettu piireittäin seuraavasti: I ilmoittautumispiste Etelä-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Helsinki II ilmoittautumispiste Itä-Savo, Kainuu, Karjala, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi III ilmoittautumispiste Kymenlaakso, Lappi, Peräpohjola, Pirkanmaa IV ilmoittautumispiste Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme V ilmoittautumispiste Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Ylä-Savo Ilmoittautumiset ja valtakirjat vastaanottavat tehtävään erikseen määrätyt henkilöt. Suomen Keskustanaiset ry:n jäsenyhdistyksillä on oikeus lähettää edustajia seuraavasti: 1) Kukin osasto ja jäseneksi hyväksytty puolueen paikallisyhdistys lähettää yhden (1) naispuolisen edustajan naisjäseniensä lukumäärän jokaista alkavaa 200-lukua kohti. 2) Kukin piirijärjestö lähettää yhden (1) edustajan osastojensa yhteenlasketun jäsenmäärän jokaista alkavaa 2000-lukua kohti. Ilmoittautumisen vastaanottajat luovuttavat menettelytapavaliokunnalle kokousedustajien valtakirjojen mukana luettelon piirien jäsenyhdistyksistä, paikalla olevista edustajista sekä tiedon kunkin osaston jäsenmääristä Samaan luetteloon sisällytetään piirijärjestön edustajien nimet sekä jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä. Piirit toimittavat nämä tiedot omille ilmoittautumispisteilleen ennen ilmoittautumisen alkamista. Kokousedustajien valtakirjoina hyväksytään ensisijaisesti Keskustanaisten toimiston laatimalle valtakirjalomakkeelle laaditut valtakirjat naisosastojen ja puolueen perusjärjestöjen osalta sekä asianomaisen kokouksen oikeaksi todistettu pöytäkirjanote piirijärjestön osalta. Kokousedustajan valtakirjoina hyväksytään myös oikeiksi todistetut pöytäkirjanotteet, joista ilmenee jäsenyhdistyksen nimi, kokousaika ja -paikka, osanottajien lukumäärä, valintaa koskeva pöytäkirjan pykälä, kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin nimet, sekä pöytäkirjantarkastajien nimet. Ilmoittautumisen vastaanottajat ja valtakirjan tarkastajat luovuttavat valtakirjat, jäsenluettelot ja kokouksen epävirallisten osanottajien luettelot menettelytapavaliokunnan sihteerille välittömästi ilmoittautumisen päätyttyä. Tarkastustoimintaa johtavana yhteyshenkilönä toimii Keskustanaisten pääsihteeri. Menettelytapavaliokunta ratkaisee tulkinnanvaraiset kysymykset. 8 Äänioikeus, puheoikeus ja läsnäolo-oikeus Keskustanaisten sääntöjen 12 mukaan jokaisella edustajalla on yksi ääni. Äänioikeus ja puheoikeus edustajakokouksessa on ainoastaan 5 mukaisesti ko kousta edeltäneeltä kalenterivuodelta jäsenmaksunsa suorittaneiden jäsenyhdistysten edus tajilla. 5 mukaan jäsenet suorittavat KN:lle vuosittain marraskuun loppuun mennessä jäsenmaksuna määrän, jonka KN:n valtuuston vuosikokous on määrännyt. Läsnäolo-oikeus on sääntöjen 12 mukaan edustajakokouksessa puolueen perusjärjestön jäsenillä, joille voidaan myöntää myös puheoikeus.

12 22 23 Toimintakatsaus edellisen edustajakokouksen jälkeiseltä ajalta 1. Yleistä Suomen Keskustanaiset ry on toimintavuosinaan jatkanut aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten yhdenvertaisuuden sekä perheisiin ja lapsiin liittyvien kysymysten edistämistä lainsäädännössä, politiikassa ja käytännössä. Keskustanaisten toiminta on tarjonnut jäsenilleen mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin lähiseudullaan, kotimaassaan ja globaalilla tasolla sekä kehittyä yhteiskunnallisina toimijoina. Mikkelin edustajakokouksessa kesäkuussa 2011 järjestön puheenjohtajaksi valittiin edelleen kansanedustaja Elsi Katainen. Varapuheenjohtajiksi valittiin jatkokaudelle luokanopettaja Eija Sippola sekä uutena varapuheenjohtajana tarkastaja Kristiina Ruuskanen. 2. Järjestötyö Mikkelin kokouksen jälkeisenä aikana Keskustanaisten järjestötoiminnassa ovat olleet painopiste-alueina: 1. Piirien tasolla tapahtuvan järjestötyön ja paikallistason keskustanaisten toimintaedellytyksien parantaminen. Tämän on mahdollistanut harkinnanvarainen taloudellinen hanketuki, jonka avulla monissa piireissä keskustanaisten toiminta on monipuolistunut ja siitä on tullut yhä näkyvämpää. Olennaista hanketukien myöntämisessä on ollut ohjaava luonne ja hyvien käytäntöjen välittyminen piirien kesken. 2. Koulutustoiminnan kehittäminen ja naisten verkostoitumisen tukeminen. Tasa-arvon Akatemia toteutettiin myös vuonna Koulutuksen tavoitteena oli tarjota osallistujille ajankohtaista tietoa tasa-arvopolitiikasta ja rohkaista heitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen. 3. Yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen erityisellä teemapainotuksella. Vuoden 2012 teemavuodeksi valittiin Nykyajan köyhyys ja teemavuotta päätettiin jatkaa myös vuonna Teema on näkynyt niin kannanottojen sisällöissä, kun lehtikirjoituksissa. Teemavuodelle on myös oma alasivunsa Keskustanaisten nettisivuilla. Myös muita teemoja on pidetty esillä. Keskustanaiset järjestivät vuonna 2012 kaikista naisjärjestöistä aktiivisimmin Valoa ei väkivaltaa -tilaisuuksia ympäri Suomen, joka oli Kansallisen väkivaltaobservatorion ja NYTKIS ry:n yhteistyössä hallinnoima tapahtumakokonaisuus YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. 4. Toiminnan kehittäminen yhteistyössä puolueen ja sisarjärjestöjen kanssa. Keskustanaiset suunnitteli ja toteutti järjestötapahtumia yhdessä puolueen, Vesaisten ja Keskustanuorten kanssa. Yhteistyötä tehtiin mm. kun Perheverkosto aloitti toimintansa Verkoston toiminta hiljeni vuoden 2012 aikana pääosin puuttuvan (teknisen) keskustelualustan johdosta, mutta Perheverkoston toimintaa on käynnistetty uudelleen vuoden 2013 keväällä osana puolueen kehittämishankkeita. Myös piiritasolla yhteistyötä on tehty puolueen ja sisarjärjestöjen kanssa, esim. vaalityössä ja erilaisten tapahtumien yhteydessä. 3. Vaalitoiminta Vuonna 2012 käytiin kahdet vaalit, presidentinvaalit keväällä ja kuntavaalit syksyllä. Kuntavaaleissa Keskustanaiset kampanjoi yhteistyössä puolueen kanssa, eikä erillistä omaa kampanjaa tehty. Keskustanaiset tukivat naisehdokkaiden yhteismainontaa ja markkinointia piirien kautta 1000 eurolla/piiri. Lisäksi Keskustanaisten painattivat omia Ääni naiselle -korttia, jota ehdokkaat tilasivat myös omaan kampanjointiinsa. Keskustanaisten omana vaalimateriaalina toimi Avain-lehti. Kunnallisvaaleissa Keskustanaisten tavoitteena oli aktiivinen osallistuminen ehdokashankintaan paikallistasolla, jotta 50 % kaikista Keskustan ehdokkaista olisi naisia (40,3 % vuonna 2008). Tavoitteesta jäätiin, sillä naisehdokkaita Keskustan listoilla oli 39,8 prosenttia (valtakunnallisesti 38,8 %). Vaikka Keskustalla oli enemmän naisehdokkaita valtakunnalliseen keskiarvoon verrattuna, oli puolueella naisehdokkaita 0,5 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Koko maassa naisehdokkaita oli 38,8 prosenttia ja uusista valtuutetuista naisia on 36,2 prosenttia. Vuonna 2012 naisia tuli valituksi 0,5 prosenttia vähemmän valtuustoihin kuin vuoden 2008 vaaleissa. Keskustan sisällä naisten osuus valituista nousi 0,5 prosenttiyksikön verran. 4. Vaikuttamistyö Keskustanaiset on toiminut aktiivisesti tasa-arvoon liittyvien kysymysten edistämiseksi yhteiskunnassa sekä puolueen politiikassa ja käytännössä. Mikkelin edustajakokouksessa hyväksytyn periaatteellisen toimintasuunnitelman ja kannanottojen sisällöt ovat olleet poliittisen toiminnan pohjalla. Lisäksi Keskustanaiset ovat eri tasoilla tuoneet esille ajankohtaisia sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Keskustanaisten osallistui Rovaniemen puoluekokoukseen kesäkuuta 2012 seuraavilla aloitteilla: 1. Suomen Keskustanaiset: Koulutuspolitiikan keskiöön oppilaat keskittämisen sijaan 2. Suomen Keskustanaiset: Arjen innovaatiot tulevaisuuden Nokia 3. Suomen Keskustanaiset: Keskusta intranetaikaan 4. Suomen Keskustanaiset: Päihdeperheille apua varhaisessa vaiheessa 5. Suomen Keskustanaiset: Kunnallinen kotiapu on palautettava 6. Suomen Keskustanaiset: Naisyrittäjien asemaa parannettava suunnitelmallisesti 7. Suomen Keskustanaiset: Työllistymistä koskevaa lainsäädäntöä selkiytettävä 8. Suomen Keskustanaiset: Pikavippikielto ei yksin riitä 9. Suomen Keskustanaiset: vuotiaiden tukiverkkoa tiivistettävä Keskustanaiset ovat toimineet aktiivisesti järjestölle tärkeiden kysymysten edistämiseksi puolueen politiikassa ja käytännössä. Keskustanaiset osallistuivat mm. puolueen kuntavaalikampanjan ja puoluekokouksen valmisteluun. Puolueen ulkopuolella vaikuttamis- ja yhteistyötä on tehty yhteistyössä muiden naisjärjestöjen kanssa. NYTKIS ry:n kautta Keskustanaiset olivat mukana myös European Women`s Lobby (EWL) toiminnassa.

13 Koulutustoiminta Vuonna 2010 aloitettu Keskustanaisten oma koulutus Tasa-arvon Akatemia jatkui vuonna Koulutus tarjosi osallistujille korkealaatuista ajankohtaista tietoa tasa-arvopolitiikasta ja rohkaisi heitä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja verkostoitumiseen. Tasa-arvon Akatemia tarkoituksena oli myös vahvistaa jäsenistön sitoutumista Keskustanaisten toimintaan. Koulutukseen valittiin osallistujat hakemuksen perusteella. Vuonna 2011 Akatemiaan osallistui 28 eri-ikäistä keskustalaista naista eri puolelta Suomea. Tasa-arvon Akatemian rehtorina toimi Anneli Jäätteenmäki ja koulutus koostui kolmesta lähijaksosta. Tavoitteena on, että jatkossa tasa-arvon akatemian käyneet voisivat toimia kouluttajina ja alustajina myös omissa piireissään. Vuonna 2012 suunniteltiin uusi koulutuskokonaisuus: järjestö- ja demokratiakoulutus. Koulutuksen tavoitteena oli tarjota osallistujille mahdollisuus kehittyä yhteiskunnallisena toimijana, tukea osallisuutta ja aktiivista roolia keskustaperheessä, kirkastaa järjestön oman poliittisen toiminnan sisältöä. Koulutus järjestettiin mm. piirien puheenjohtajille, toiminnanjohtajille ja hallituksen jäsenille ja osia koulutuksesta pidettiin eri piirien tilaisuudessa vuoden 2012 aikana. Koulutuksen sisällön suunnittelusta vastasi järjestösuunnittelija Elina Rajaniemi. Keskustanaiset ovat osallistuneet myös syksyllä 2013 käynnistyvän Vaikuttaja 2020 koulutuksen suunnitteluun, joka toteutetaan yhdessä puolueen, Maaseudun sivistysliiton ja sisarjärjestöjen kanssa. Koulutus antaa kokonaiskuvan vaikuttamisesta ja sen eri muodoista sekä rohkaisee nuoria toimijoita päätöksentekoon ja kansalaisvaikuttamiseen. 6. Valtakunnalliset tapahtumat Valtakunnallinen Marjatan päivä Savonlinnan edustajakokouksen aloitteesta lähtien Keskustanaiset ovat viettäneet elokuun 15. päivä ministeri, Keskustanaisten kunniapuheenjohtaja Marjatta Väänäsen kunniaksi valtakunnallista Marjatan päivää kulttuurin merkeissä. Päivällä on vakiintunut paikkansa järjestön tapahtumakalenterissa. Valtakunnallinen Kertun päivä Vuonna 2010 hyväksyttiin järjestön toiseksi valtakunnalliseksi juhlapäiväksi yrittäjyyden ja osaamisen teemoilla ministeri Kerttu Saalastin mukaan Kertun päivä Juhlapäivän tarkoituksena on luoda uskoa mahdollisuuksien tasa-arvoon ja ihmisen kykyyn kehittää itseään. Naistenpäivä 8.3. Naistenpäivinä Keskustanaiset järjestivät omia tapahtumia sekä muiden naisjärjestöjen ja Nytkis ry:n kanssa yhteisiä tilaisuuksia ympäri Suomen. YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä Lisäksi Keskustanaiset ovat järjestäneet naisjärjestöistä aktiivisimmin Valoa - ei väkivaltaa- tilaisuuksia ympäri Suomen, joka on Kansallisen väkivaltaobservatorion ja NYTKIS ry:n yhteistyössä hallinnoima tapahtumakokonaisuus YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä. 7. Avain-lehti Keskustanaisten julkaisema erilainen naistenlehti Avain ilmestyi vuosina 2011 ja 2012 neljä kertaa: kevätkaudella kaksi kertaa ja syksyllä kaksi kertaa. Painopaikka on ollut Suomenmaan kirjapaino Timo Kaunisto Uuden ajan talonpoika KIINTEISTÖVÄLITYKSEN, TALOUSHALLINNON JA ISÄNNÖINNIN OSAAMISKESKUS KIINTEISTÖVÄLITYKSEN, TALOUSHALLINNON JA ISÄNNÖINNIN OSAAMISKESKUS Naisissa on voimaa Nauttikaa Turusta, Keskustanaiset! Maksaja: Tulevaisuuden Varsinais-Suomi ry. Keskustalaisten äänen kantaja Keskustalaisen äänen kantaja.

14 26 27 Tervetuloa PERHELEIRILLE Marttiseen, Virroille Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet: Ihania sisustustarvikkeita lahjaksi ja kotiin. Tutustu myös ryijymallistoomme. ja taittopalvelut on ostettu graafikko Päivi Tiittaselta. Avain-lehden toimitussihteerinä on edelleen toiminut Mervi Mäki-Neste. Lehdelle valittu toimituskunta ei ole kokoontunut, vaan lehden sisältö on pääsääntöisesti suunniteltu yhteistyössä toimitussihteerin, taittajan, pääsihteerin sekä järjestösuunnittelijan kanssa. Avain-lehden tilaustuotot (budjetoitu) Vuoden 2012 lopussa lehden asiakasrekisterissä oli 2425 (2619 vuonna 2011, 3063 vuonna 2010) maksavaa tilaajaa. Lisäksi lehteä lähetettiin yhteistyökumppaneille ja tiedotusvälineiden edustajille. Tilausmäärien laskun vuoksi lehden hintaa jouduttiin nostamaan 20 eurosta 25 euroon. Tilaajamäärien lasku johtuu sekä uusien tilausten vähäisestä määrästä, sekä vanhojen tilausten peruutuksista. Uusien tilausten saamiseksi vuoden 2012 aikana elvytettiin Avainasianainen-käytäntöä ja vuoden 2013 alusta aloitettiin kampanja uusien tilaajien hankkimiseksi. Ilmoitusmyynnissä käytössä oli piiripalautus hankituista ilmoituksista eli piiri sai 50 prosenttia jokaisesta myymästään ilmoituksesta. Lehdessä on edelleen ollut käytössä perinteinen vastuupiirikäytäntö: 03/11 syyskuu: Satakunta ja Kainuu 04/11 (presidenttivaalinumero) joulukuu: Keski-Suomi ja Karjala 01/12 helmikuu Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa 02/12 toukokuu Etelä-Häme ja Pohjois-Karjala 03/12 lokakuu Helsinki ja Itä-Savo 04/12 joulukuu Uusimaa ja Pohjois- Savo 01/13 helmikuu Lappi ja Päijät-Häme 02/13 toukokuu Etelä-Pohjanmaa ja Etelä-Savo Sinun äänesi Euroopassa Europostini tilaus osoitteesta Sähköpostitse tavoitat Seuraa Annelia Anneli JÄÄTTEENMÄKI 39,90plo 0,75 l/ 12% norm. 69,90 S-Etukortilla Etu voimassa Saatavissa seuraavista TOK-ravintoloista: Amarillo & Amarillo Night, Cafe Restaurant Daphne, Bar Edison, Red Hot Chilis Bar & Grill, Rico Turku, Rico Mylly, Rosso Turku, Samppalinna, W wine & deli, Fransmanni, Oscarin Pub & Grill, Börs Bar & Cafe, ShamRockCafe, Börs Night Club, Sevilla, Grill it! Marina, Marina Juhlakerros, YläBörs

15 28 29 Kartta RAKENNE-KYLÄNPÄÄ OY Keskuskatu 26, Mynämäki Hyvinvointia vastuullisella yrittämisellä Rakennustoimisto LAINIO & LAIVORANTA OY 8. Työntekijät Pääsihteeri Pääsihteeri Mari Kokko Vt. pääsihteeri Kristiina Ruuskanen Pääsihteeri Kirsi Marttinen alk. Järjestösuunnittelija Järjestösuunnittelija Elina Rajaniemi (kokoaikainen) saakka, äitiys/vanhempainvapaalla. Järjestösuunnittelija Elina Helmanen (5-10h/vk) alkaen Muut työntekijät Toimitussihteeri Mervi Mäki-Neste (lehtikohtainen palkkio) Korkeakouluharjoittelija Annika Ylitalo Puoluetuen, ja sitä myötä Keskustanaisten puolueelta saaman rahoituksen rajun vähentymisen vuoksi henkilöstössä on jouduttu tekemään leikkauksia. Mari Kokon siirryttyä uusiin tehtäviin kevään 2012 aikana hänen tilalleen ei palkattu ketään kevätkaudelle, vaan varapuheenjohtaja Ruuskanen hoiti keskustoimiston hallinnollisia tehtäviä osa-aikaisesti. Lisäksi äitiys- ja vanhempainvapaalle jääneen järjestösuunnittelija Elina Rajaniemen tilalle palkattiin vain osa-aikainen työntekijä (Elina Helmanen). 9. Hallinto Keskustanaisten hallituksen kokouksia on pidetty Mikkelin edustajakokouksen jälkeen 13 kertaa, joista yksi oli puhelinja kaksi sähköpostikokousta. Keskustanaisten valtuuston kokouksia on järjestetty Mikkelin ja Turun edustajakokouksien välillä 3 kertaa. Ensimmäinen pidettiin Mikkelissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Liisa Temisevä. Kokous täydensi hallituksen kokoonpanon. Vuoden 2012 sääntömääräinen valtuuston kokous pidettiin Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Liisa Temisevä. Kokous päätti sääntömääräisistä asioista kuten vuoden 2013 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä Keskustanaisten edustajat puoluekokoukseen, puoluevaltuustoon ja puoluehallitukseen. Kokous myös valitsi hallituksen kaudelle Vuoden 2013 valtuuston kokous pidetään Turussa Keskustanaisten edustajakokouksen yhteydessä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 10. Edustukset puolueessa Puoluekokous Rovaniemen puoluekokouksessa Keskustanaisten viralliset kokousedustajat olivat Anneli Jäätteenmäki (Liisa Temisevä), Eija Sippola (Marjut Kallioinen) ja Elsi Katainen (Tarja Katila) Puoluevaltuusto Rovaniemen puoluekokoukseen saakka Keskustanaisten edustajat puoluevaltuuskunnassa olivat Anneli Jäätteenmäki (Helsinki), Elsi Katainen (Kuopio), Eija Sippola(Etelä-Pohjanmaa), Heta Kola (Kymenlaakso) ja Marjut Kallioinen (Etelä-Häme). Varaedustajiksi valittiin Lea Kippo-Kovasin (Keski-Pohjanmaa), Minna Hallanheimo (Varsinais-Suomi), Helena Aaltonen (Kainuu), Pirjo Halonen (Pohjois-Karjala) ja Ritva-Liisa Niskanen (Pohjois-Pohjanmaa). Rovaniemen puoluekokouksessa puoluevaltuustoon valittiin Keskustanaisten varsinaisiksi edustajiksi Elsi Katai-