Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "

Transkriptio

1 2XOXQ\OLRSLVWR8QLYHUVLW\RI2XOX 'RVHQWWL'RFHQW(VNR/XRPD <ULWWlMlQW\ N\N\PHQHVW\VWHNLMlQlPXXWWXYDVVDPDDLOPDVVD (QWUHSUHQHXUVZRUNLQJFDSDFLW\DVDVXFFHVVIDFWRULQDFKDQJLQJZRUOG 60()

2 2 Docent Esko Luoma (1997): (QWUHSUHQHXUVZRUNLQJFDSDFLW\DVDVXFFHVVIDFWRULQDFKDQJLQJZRUOG University of Oulu Entrepreneurship Training, P.O. Box 444, FIN Oulu, Finland $EVWUDFW Full-time responsibility for an enterprise requires that the entrepreneur has a variety of abilities, which have not been analyzed in detail up until now. Aspects of business economy and their significance have been recognized (e.g. Porter 1980) and profitability and returns have been assessed in terms of accountancy (e.g. Brealey & Myers 1991, Leppiniemi 1995). However, entrepreneurship in an increasingly information-producing society and an increasingly international environment is a variable cluster of soft and hard entities which must be combined in suitable proportions to achieve successful business. One factor that significantly contributes to the success of entrepreneurs is their ability to maintain their working capacity and energy level. The working capacity of entrepreneurs has hardly been discussed at all, though rehabilitation programs for employees have been available for years. Entrepreneurship is a complex concept that admits several interpretations. Theory formation has been based on the traditional approaches of business economy. People are only now beginning to recognize that entrepreneurship is a cluster of interdisciplinary entities, including both external and internal entrepreneurship (Koiranen 1993). The multi- and crossdisciplinary nature of entrepreneurship has so far defied all attempts to set up a consistent theoretical framework (Low and MacMillan 1988). Entrepreneurs have been approached from notably different perspectives (Huuskonen 1992). Elements of personality structure are also present at the background (cf. Schein 1991, Argyris & Schön 1978, Argyris 1992, Ruohotie & Grimmet 1994). Future-oriented entrepreneurs recognize the requirements of changing time and search for new ways to approach business operations, organization and personnel. The existence of the enterprise is viewed as a whole, not as a puzzle of several small pieces. To be adequately prepared for the future, the enterpise must give up constraining models and assume multiple and mixed strategy development, which means that a given enterprise may have different strategic emphases depending the current position of its business unit, departments, teams, etc. There is a new need to combine different theoretical models into functional wholes (e.g. Huomo, Mäkelin & Vuoria 1996, 243 and 249), which also account for working capacity. The relationship between entrepreneurship and working capacity is indisputable, although working capacity has, up until now, been mostly considered a separate aspect, something that an enterprise must maintain in its employees. It is, however, essentially important for the enterprise to provide its employees with overall wellbeing. Sick-leaves, poor working conditions and poor working skills may turn out fatal. The notions pertaining to working capacity have recently become more and more holistic. What was said above presents real challenges to those responsible for publicly financed rehabilitation and those operating to maintain working capacity, for adequate measures will guarantee the functional capacity of our enterprises and improve the mental energy level of the entrepreneurs, which will ultimately result in better profitability. This paper deals with aspects that contribute to the entrepreneur's working capacity. It can also serve as background for research analyzing entrepreneurs' current notions of their working capacity and its significance for their business operations and their development and help in attempts to set up special rehabilitative programs to guarantee the working capacity of both entrepreneurs and employees in Finnish SMEs. Key words: working capacity, entrepreneurship, success, complexity

3 6LVlOW 3 -RKGDQWR BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB <ULWWlM\\VRQPRQLPXWNDLVWD BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 3LUVWDOHLVWDNRNRQDLVXXNVLHQKDOOLQWDDQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 0LWlRQW\ N\N\"BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 7\ N\N\MD\ULWWlM\\V BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB -RKWRSllW NVHWMDWHKWlYlMDWNRW\ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB /lkwhhw BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD/HLMDPDOOLQKDOWXXQRWWRMDVXXQWDDPLQHQVHNlVWUDWHJLVHWSRUWDDW BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD2UJDQLVDDWLRQPXXWRVWHNLMlWYUW/XRPD BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD7\ QHOlPlQW\\OLQWHUYH\GHQMDELRORJLVHQLNllQW\PLVHQYXRURYDLNXWXV,OPDULQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD7\ LOPDSLLULLQYDLNXWWDYDWWHNLMlW-XXWLBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD0LWlRQW\ N\N\"0lNLWDOR 3DORQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD<ULWWlMlQSURVHVVLNRKWLW\ N\Y\QODVNXD BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB &RQWHQW,QWURGXFWLRQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB (QWUHSUHQHXUVKLSLVDFRPSOH[SKHQRPHQRQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )URPIUDJPHQWVWRZKROHV BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB :KDWLVZRUNLQJFDSDFLW\" BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB :RUNLQJFDSDFLW\DQGHQWUHSUHQHXUVKLS BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB &RQFOXVLRQVDQGIXUWKHUUHVHDUFK BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 5HIHUHQFHV BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH$FTXLVLWLRQDQGRULHQWDWLRQLQWKHNLWHPRGHODQGWKHVWUDWHJLFVWHSV BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH)DFWRUVRIRUJDQL]DWLRQDOFKDQJH BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH,QWHUDFWLRQEHWZHHQZRUNOLIHVW\OHKHDOWKDQGELRORJLFDODJHLQJ,OPDULQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH)DFWRUVFRQWULEXWLQJWRZRUNDWPRVSKHUH-XXWL BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH:KDWLVZRUNLQJFDSDFLW\"0lNLWDOR 3DORQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH7RZDUGVGHFOLQHLQDQHQWUHSUHQHXUVZRUNLQJFDSDFLW\ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

4 -RKGDQWR 4 Yrityksen kokonaisvaltainen hoitaminen edellyttää yrittäjältä kykyjä, joiden monipuoliseen lähestymiseen on kiinnitetty varsin vähän huomiota. Erikseen on kyllä huomioitu liiketaloudellisia tekijöitä ja niiden merkityksiä (esim. Porter 1980) ja mitattu yrityksen kannattavuutta ja tulosta laskentatoimen perusteista käsin (esim. Brealey & Myers 1991, Leppiniemi 1995). Kuitenkin yrittäminen ja yrittäjyys on monimuotoinen kimppu pehmeitä ja kovia asiakokonaisuuksia, joita sopivasti sekoittamalla saadaan menestyvää liiketoimintaa. Eräänä merkittävänä tekijänä yrittäjän menestymisessä on noussut esiin hänen työkykynsä ylläpitäminen ja jaksaminen. Työkykyä ei pidä nähdä erillään liiketoiminnan tekniikoista ja yrittäjäpersoonasta, sillä juuri sen kautta syntyy tulokseen johtava liiketoiminta. Yrittäjän työkykyyn ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka työntekijöiden kuntoutusohjelmia on laadittu jo vuosia. Työntekijöille tarkoitettua työsuojeluun liittynyttä tutkimustakin on Suomessa harrastettu jo pitkään (ks. esim. Eklund & Suikkanen 1982). Seuraavassa pyritään luonnehtimaan sekä yrittäjyyttä sekä nykyaikaista menestyvää yritystä muuttuvassa maailmassa, jotta tältä pohjalta voitaisiin edelleen kehittää työkykyä ja kokonaisvaltaista tarkastelua edistäviä menetelmiä ja toimenpiteitä. Tämä esitys pyrkii tarkastelemaan myös yrittäjän työkykyyn vaikuttavia ja huomioitavia asiakokonaisuuksia. Se luo myös pohjaa tehtävälle tutkimukselle, jossa tarkastellaan yrittäjän tämänhetkistä käsitystä omasta työkyvystään ja sen merkityksestä yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle, että tämän perusteella voidaan sitten määritellä ne toimenpiteet, joita tarvitaan huolehtimaan Suomen PK-yritysten yrittäjien ja siten henkilöstön työkyvyn ylläpidosta erityisin kuntoutusohjelmin. Tutkimukseen liittyy myös vireillä oleva yrittäjien pilottikuntoutusohjelma Oulussa.

5 <ULWWlM\\VRQPRQLPXWNDLVWD 5 Yrittäjyys käsitteenä on hyvin moniselitteinen ja kompleksinen. Teoriamuodostus on lähtenyt perinteisestä liiketaloustieteellisestä näkökulmasta. Vasta nyt ollaan hyväksymässä yrittäjyyden olevan kimppu hyvin monien tieteenalojen osakokonaisuuksia ja sen on todettu sisältävän sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä (Koiranen 1993). Yhtenäistä teoreettista viitekehystä yrittäjyydelle ei ole vielä pystytty luomaan johtuen sen moni- ja poikkitieteellisyydestä (Low & MacMillan 1988). Yrittäjyys on pyritty sullomaan tiettyyn muuttumattomaan kaavaan (Stanforth J., Stanford C., Granger & Blyth, 1989). Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan ole oikea, sillä yrittäjyys on hyvin moni-ilmeinen ilmiö. Yrittäjää on luonnehdittu hyvin monilla adjektiiveillä. Tarkastelusta voidaan johtaa yrittäjän ominaispiirteiksi seuraavat asiat: itseluottamus, korkea suoritusmotivaatio, riskinottokyky, luovuus ja kekseliäisyys, itsenäisyys ja riippumattomuus, sisukkuus ja päättäväisyys, optimismi, energisyys ja ahkeruus, aloitekyky, kyky tulla toimeen ihmisten kanssa ja hyvä kommunikoija, dynaamisuus ja johtajuustaidot, joustavuus, positiivinen reagointi haasteisiin, kaukonäköisyys, monipuolisuus: tuote/palvelu-, markkina-, järjestelmäja teknologiatuntemus, herkkyys vaikutteille ja arvostelulle, tulos ja kustannustietoisuus, hyvä havaintokyky ja analyyttisyys (Sanomalehtiopisto 1993). Nämä yrittäjäpersoonallisuudet toimivat ja käyttäytyvät hyvin monista eri lähtökohdista käsin ja varsinaisen ihannetyypin löytäminen on hyvin vaikeaa. Yrittäjätyypit voidaan kuitenkin jakaa esim. toimintansa perusteella pienyrittäjiin (hyödyntävät ammattitaitoaan, ovat liikkeenharjoittajia tai käsityöläisiä), johtajayrittäjiin (ovat organisaation johtajia ja sen kehittäjiä) ja promoottoreihin (pyrkivät henkilökohtaisen varallisuuden kasvattamiseen ja rikastumiseen). Näiden tyyppien yhteisinä piirteinä taustalla ovat urakehitys, yritys, itsenäisyys, henkilökohtainen kontrolli, kasvu ja innovointi sekä omistajuus (Sanomalehtiopisto 1993, Huuskonen 1992, Luoma 1994). Taustalla ovat myös persoonallisuuden rakenteen osatekijät, kuten yksilön luonteenpiirteet, tunteet, tarpeet, arvot, päämäärät ja monet eri tavat havaita ympäröivä maailma ja tulkita sitä (vrt. Schein 1991, Argyris & Schön 1978, Argyris 1992, Ruohotie & Grimmett 1994, Latham & Locke 1991, ja Kautto-Koivula 1993). Edellä esitetyn perusteella on liene selvää, että yrittäjän työkyvyn ylläpito on erityisen tärkeää, jotta tämä monimutkainen kokonaisuus pelaisi. Voidaankin todeta, että pelkkä liiketoiminnan tekniikoiden huomioiminen ei kata kokonaisvaltaisesta yrittäjyyden tulkintaa. Tarkastelun tulee lähteä persoonallisten yksilön ominaisuuksien käsittelystä edeten sisäisen yrittäjyyden kautta ulkoiseen yrittäjyyteen unohtamatta ympäristön ja asiakkaiden huomioimista sekä kokonaisuuden hallintaa. Nähtävissä onkin selvä tarve kehittää kokonaisvaltainen teoreettinen yrittäjyyden käsitejärjestelmä, jossa on kuvattuna teoreettisia ilmiöitä ja niiden suhteita unohtamatta käytäntöä, jossa yrittäjä elää. Tarkasteluun tulee liittää myös psykologisia, sosiologisia, taloudellisia ja poliittisia aspekteja (Wortman 1987, Huuskonen 1992).

6 3LUVWDOHLVWDNRNRQDLVXXNVLHQKDOOLQWDDQ 6 Eteenpäin suuntautuneissa yrityksissä on huomioitu muuttuneen ajan vaatimukset on lähdetty etsimään uusia tapoja suhtautua toimintaan, organisaatioon ja henkilöstöön. Yrityksen olemassaoloa tarkastellaan kokonaisuutena, eikä irrallisista osista koottuna palapelinä. Tulevaisuuden huomioimisen vaatiikin kahlitsevista malleista luopumista ja siirtymistä monimuoto- ja sekastrategiamuodostukseen (ks. myös Luoma 1994, 97), jossa saman yrityksen sisälläkin strategiapainotukset voivat muuttua ja olla erilaisia riippuen yrityksen liiketoimintayksikön, osaston, tiimin jne. asemasta sillä hetkellä. Keskeiseksi menetystekijäksi yrityksen toiminnassa on nousemassa myös yrittäjyys ja siten yrityksen henkilöstö, joka voidaan hyvin laaditun teknologiastrategian avulla nostaa tietotulvan päälle. Nykyisellään monet yritykset tukahduttavat henkilöstönsä osaamisen hukuttamalla heidät hallitsemattomaan tietoon ja jopa vaatimalla vieläkin työntekijöitä pänttäämällä enemmän tietoa kuin päähän mahtuu. Myös yrittäjältä vaaditaan yhä enemmän asioiden omaksumista ja perehtymistä asioihin, että pysyisi kehityksen mukana. Tämä vaatii jatkuvaa vireyttä ja kykyä aistia maailmaa, jota ilman kunnossaoloa ei kykene kukaan tekemään. Huomo kumppaneineen on muodostanut viitekehyksen, jossa muotoutuu uudenlainen näkökulma kokonaisvaltaiseen kehittämiseen (Huomo, Mäkelin & Vuoria 1996)ja asioiden tarkasteluun. He kuvaavat mallinsa leijaksi, joka toimii viitekehyksenä liiketoiminnan uudistamiselle..xydleijamallin haltuunotto ja suuntaaminen sekä strategiset portaat (Huomo, Mäkelin & Vuoria 1996, 243 ja 249)

7 7 Esille onkin noussut tarve yhdistellä useita erilaisia teoreettisia malleja ja yhdistää niitä toimiviksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Porterin (1980) kilpailun perusstrategiat eivät enää puhtaasti toteudu, vaan on luotava kombinaatioita sekä mentävä toimialojen yli. Myös johtajuus on muuttanut osallistuvaksi ja demokraattiseksi ja sen vaikutukset yritystoimintaan ovat ilmeiset ja vaikuttavat mm. laskentatoimen perusteisiin mm. ABM (esim. Lumijärvi 1995, Kuitunen 1993, Hölsä & LaPonte 1995 ja Karlöv 1995)..XYDOrganisaation muutostekijät (vrt. Luoma 1994) Edellä on esitelty Luoman (1994) pohjalta kehitetty näkemys organisaation kokonaisvaltaisesta tarkastelutavasta. Siihen on pyritty kokoamaan perinteinen ja monisäikeinen lähestymistapa, jonka tuloksena oletetaan olevan taloudellinen tulos. Tarkastelu jakautuu yrittäjyyden sisäiseen ja ulkoiseen tarkasteluun, joihin molempiin kiinnitetään menestyvissä yrityksissä erityistä huomiota. Kuvassa esitetyt asiat ovat huomioitavissa niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. Tarkastelu lähtee siitä, että organisaation on toimiakseen varmistettava henkilöstön, strategisen suunnan, strategian mahdollistavan mahdollisimman tarkoituksenmukaisen teknologian sekä organisoitumisen välinen vuorovaikutus ja tasapuolinen kehittäminen. Lisäksi on jatkuvasti otettava ympäristö ja asiakkaat huomioon tuloksen varmistamiseksi. Näin toimien syntyy organisaation sisään sisäisen yrittäjyyden palo, jossa syntyy tuloksellisuuteen pyrkivä iltuloksellisuuteen pyrkivä ilmapiiri. Henkilöstön osalla on tässä kehitetyssä mallissa huomioitu myös

8 8 työkyky, joka näyttää tulevan tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin vaikuttamaan yrityksen menestykseen yleensä. Työkyvyn merkitystä suhteessa yrittäjyyteen on käsitelty seuraavassa kappaleessa. Yrityksen toimintakokonaisuutta voidaan tarkastella edellisestä johtaen myös oppivan organisaation kautta. Siinä pyritään oppimiseen, jossa koko kaikki voivat suunnitella ja luoda organisaatiota, joka näin pystyy sopeutumaan, muuntumaan, kehittymään ja perin pohjin muuttamaan itsensä suhteessa ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin, olivat ihmiset sitten organisaation sisä- tai ulkopuolella (Pedler, Burgoyne & Boydell 1991 ja Nikkanen 1994). Tällöin ihmiset myös kehittävät kapasiteettiaan saadakseen aikaan haluamiaan asioita (Senge 1990, vrt. Argyris 1992, Hamel & Prahalad 1994 ja Mäenpää 1994). Oppivan organisaation toimintamalli ei ole nopeasti ja helposti toteutettavissa, vaan pikemminkin toimintaihanne ja suunta, jota kohti on pakko pyrkiä. Monien organisaatioiden matka oppivaksi organisaatioksi onkin hyvin pitkä (Sarala, 1993). Yritysten toimintavaatimusten muutos tulee esille myös Hamelin ja Prahaladin (1994) tulkinnoista, joissa korostetaan pelkkien liiketoiminnan tekniikoiden lisäksi kokonaisvaltaista tarkastelutapaa ja tulevaisuuden tarkastelun vaatimusta. Niinikään Abell (1980) näkee yritystoiminnan edellytysten muodostuvan kolmesta perusdimensiosta. Tämäkin tarkastelu vaatii kokonaisvaltaista liiketoiminnan näkemystä ja avarakatseista tarkastelutapaa. Yhteenvetona voidaan innovatiivista ja toimivaa yritystä verrata ja konservatiiviseen seuraavasti: INNOVATIIVINEN YRITYS: - etsii aktiivisesti uusia mahdollisuuksia - divestoi tuottamattoman pois - investoi kehittämiseen - toimii rauhattomilla markkinoilla - hoitaa hyvin suhteet ympäristöön - uudistus/innovaatiohakuinen - pyrkii kannattavuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen - pyrkimys matalaan organisaatioon - luottamus työntekijöihin ja heidän osaamiseensa KONSERVATIIVINEN YRITYS: - rajoittunut kyky nähdä ja kehittää toimintaansa - usein huono taloudellinen tilanne - keskeistä vanhan säilyttäminen - pyrkii toimimaan tutussa ympäristössä - väheksyy ympäristömuutoksia ei reagoi niihin - välttää riskejä - ongelmia ei haluta tunnustaa - pitäytyy rutiineihin ja byrokratiaan - persoonattomuus suhteessa työntekijöihin Luettelo ei varmastikaan ole täydellinen, mutta antaa selvän peruskuvan organisaatioiden välisistä eroista. Kuva voi olla liian mustavalkoinen, sillä innovatiivisen yrityksen tilaan ja toimintaan voivat vaikuttavaa monet väliintulevat negatiiviset muuttujat (laskusuhdanne, erilaiset valuuttakriisit, maailmanpolitiikan muutokset, avainhenkilön poislähteminen tai kuolema jne.), joihin yrityksellä ei ole ollut mahdollista varautua ja näin se voi heilahtaa hetkellisesti puolelta toiselle. Konservatiiviseen yritykseen voi ilmaantua odottamatta vaikuttajia (esim. sukupolvenvaihdos, uusi osakas, sattumalta keksitty tuote jne.), jotka kääntävät hetkellisesti tai pitkällä aikavälillä yrityksen innovatiiviseksi (Luoma 1994).

9 0LWlRQW\ N\N\" 9 Työkyvyn perusedellytys on kyky tehdä tai suoriutua työn asettamista vaatimuksista. Suoriutuaksemme työelämän haasteista, meillä pitää olla saatujen perinnöllisten ominaisuuksien lisäksi koulutusta ja työkokemusta. Ihmisen työkyvyn perusta on ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu, kehitys ja kouliintuminen. Tämän lisäksi työkykyyn liittyy motivaatiota ja työhalukkuutta ratkaisevassa määrin. Lyhyesti sanottuna ihmisen työkyvyssä on kysymys yksilön toimintaedellytysten ja työn vaatimusten välisestä vastaavuudesta. Työkyky kattaa terveyden lisäksi työn ja työympäristön sekä elintavat, jotka ikääntymisen ohella vaikuttavat työelämässä menestymiseen (Ilmarinen 1995)..XYDTyön, elämäntyylin, terveyden ja biologisen ikääntymisen vuorovaikutus (Ilmarinen 1995) Työkyvyn käsitettä käytetään kahdessa eri yhteydessä, työkyvyn arvioinnissa ja työkyvyn edistämisessä. Tieteellisessä kirjallisuudessa työkykyä on määritelty kolmen eri käsitystyypin mukaan: lääketieteellisen, tasapainomallin ja integroidun. Tyypit määräytyvät sen mukaan, millainen käsitys ihmisestä, työstä sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta niihin sisältyy. (Tositarinoita työkyvyn ylläpitämisestä 1996). Lääketieteellisen käsitystyypin mukaan työkyky on terveyttä, joka määritellään sairauksien puuttumisena. Taustalla on organistinen selitystapa, jonka mukaan toimintaa selitetään yksilöllisillä tekijöillä. Huomio kiinnitetään fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja sairauteen. Lääketieteellisen käsitystyypin tausta on biolääketieteellisessä sairauskäsityksessä ja ennen 1970-lukua vallinneessa sosiaalivakuutuslainsäädännössä, jonka mukaan työkyvyttömyys määriteltiin lääketieteellisen invaliditeettikäsitteen avulla. Tosin tapaturmavakuutuslain piirissä toimitaan osin edelleenkin lääketieteellisen käsitystyypin mukaisesti (Mäkitalo & Peltonen 1994).

10 10 Työkyvyn tasapainomallin mukaan työkyky on yksilöllisten edellytysten ja työn vaatimusten välinen tasapaino tai suhde. Perustana ovat yksilölliset edellytykset, joista koostuu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimistakyky. Lisäksi määritelmään tulevat mukaan koulutustaso, taidot, kokemus ja motivaatio. Tasapainomallin ihmiskuva on fysiologinen tai organistinen ja käsitys työstä puolestaan kuormitustekijä- ja vaatimuskeskeinen. Siten vaikka tasapainomalli täydentääkin lääketieteellistä käsitystyyppiä ottamalla huomioon yksilölliset edellytykset suhteessa ympäristöön, yksilön ja ympäristön suhde on kuitenkin pelkistynyt työn vaatimusten ja yksilöllisten edellytysten väliseen mekaaniseen tasapainosuhteeseen, jolle työn vaatimukset asettavat lähtökohdan. Tasapainomallin taustalla on siirtyminen 1970-luvulla yleisestä työkyvyttömyyskäsitteestä ammatilliseen, kuin myös tekniikan periaatteiden soveltaminen ihmisen ja työn vuorovaikutuksen selittämiseen. (Mäkitalo & Peltonen 1994). Kolmannen käsitystypin eli integroidun käsitystyypin mukaan työkyky määritellään seuraavasti: Kussakin konkreettisessa tilanteessa työkyky on yksilön, hänen työnsä ja työyhteisönsä sekä hänen työnantajansa työvoimapoliitikkojen muodostaman kokonaisuuden ominaisuus. Ihmiskäsitys integroidussa käsitystyypissä on erilainen verrattuna edellisten käsitysten ihmistyyppiin. Voidaan puhua biopsykososiaalisesta ihmiskäsityksestä. Sen mukaan työkykyisyys tai toimintakykyisyys vaativat yksilöllisten edellytysten lisäksi muita, yhteisöllisiä ja ympäristöön liittyviä edellytyksiä. (Mäkitalo & Peltonen 1994). Työkyvyn käsitystyypit edustavat toiminnan selittämisen eri tasoja. Käsitystyyppien avulla on mahdollista arvioida erityisesti työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työkyvyn kuntoutuksen sisältöä ja menetelmiä. (Mäkitalo & Peltonen 1994). Kategorioidusti työssä jaksaminen voidaan jakaa myös seuraaviin kolmeen perusoletukseen: - työssä jaksaminen on yksinomaan tai pääasiassa yksilöllisistä tekijöistä riippuvainen (yksilökeskeisyys) - keskeisimpiä näistä yksilöllisistä tekijöistä ovat sairaudet, viat ja vammat (sairauskeskeisyys) - työkyky on määritettävissä objektiivisena asiantuntijatyönä kohteesta ja tilanteesta riippumatta (asiantuntijakeskeisyys) (Tositarinoita työkyvyn ylläpitämisestä 1996). Työkyvyn tutkimuksessa on tapahtumassa kuitenkin suunnanmuutos. Kun ennen kuvattiin työkykyä vaurioittavien sairauksien levinneisyyttä, riskitekijöitä ja työkyvyttömyyden esiintymistä, nyt painopiste on siirtynyt kuvaamaan työkyvyttömyyttä aiheuttavien riskitekijöiden säätelymahdollisuuksia, tunnistamaan työkyvyttömyyttä aiheuttavat olosuhteet ja piirteet työstä, joihin ennalta ehkäisevät toimenpiteet tulisi kohdistaa (Rantanen 1995). Ilmarisen (1995) mukaan seuraavat työperäiset riskitekijät vaikuttavat työkykyä heikentävästi:

11 OLLDQVXXUHWI\\VLVHWYDDWLPXNVHW - staattinen lihastyö ja voimankäyttö - kantaminen ja nostaminen - äkkiponnistukset - toistuvat työliikkeet - kumarat ja kiertyneet työasennot 11 UDVLWWDYDMDYDDUDOOLQHQW\ \PSlULVW likaisuus, epäjärjestys ja tapaturmanvaara kuumuus ja kylmyys lämpötilojen vaihtelut KXRQRVWLMlUMHVWHWW\W\ rooliepäselvyydet valvonta ja työhön puuttuminen epäonnistumisen ja virhesuoritusten pelko työn sidonnaisuus kiire ja kireä työtahti vaikutusmahdollisuuksien puute tunnustuksen ja arvonannon puute Esimiestyöllä voi olla ratkaiseva vaikutus työntekijän työkykyyn. Esimiestyön kehittämiseksi työkykyä tukevaan suuntaan avainkysymyksiksi nousee työntekijöiden tyytyväisyys esimiehen suhtautumisessa työntekijöitä kohtaan, tyytyväisyys työnantajan ja työntekijän yhteistyöhön, työn suunnitteluun ja johtamiseen sekä tiedottamiseen. Erityisesti ruumiillisen työn aloilla esimiestyön kehittäminen on tärkeää (Ilmarinen 1995). Työkyvyn huononemiseen liittyvät seuraavat työn ja elintapojen piirteet: fysikaalisen ilmaston haittaavuus lihastyön lisääntyminen hankalien työasentojen lisääntyminen kehittymismahdollisuuksien väheneminen työvälineiden ja -tilojen huononeminen rooliepäselvyyksien lisääntyminen työn sidonnaisuuden lisääntyminen ripeän liikunnan vähentäminen iän lisääntyminen (Ilmarinen 1995). Ikääntyessä olennaista työkyvyn parantumiselle tai huonontumiselle ovat ergonomia, esimiestyö ja liikunta. Kuitenkin myös yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat asiaan. Yhteiskunnallinen ilmapiiri yritystasolla on huomionarvoinen seikka työkykyä arvioitaessa. Sosiaali- ja terveyspolitiikka vaikuttaa osaltaan,

12 12 osaltaan, kuin myös eläkepolitiikka, jonka tulee tarjota riittävää joustavuutta ja vaihtoehtoja työelämässä jatkamisen ja eläkkeelle siirtymisen välillä. Vaikka ikää karttuu, ei se välttämättä ole työssä jatkamisen este. Tällöin työpaikkojen tulisi olla valmiita hyväksymään ja hyödyntämään sen erilaisuuden ja kokemuksen, jota ikä tuo tullessaan. Luonnollisestikin työmäärän tulisi vähentyä iän myötä suhteessa siihen, miten terveys ja toimintakyky muuttuvat (Ilmarinen 1995). Työkyvyn/kyvyttömyyden määrittely ei siis ole täysin kiistatonta. Työntekijä on työkyvytön, jos työkyvyttömyydelle asetetut vaatimukset täyttyvät. Työttömyydestä on tullut eräs tehokas työkykyyn vaikuttava tekijä. Työttömyydellä on tutkitusti henkistä hyvinvointia heikentävä vaikutus. Toisaalta nykyinen mahdollisuus työttömyyseläkkeeseen on johtanut pois työelämästä selvästi työkykyisiä henkilöitä.(forss & Karisalmi 1996). Ikääntymisen yhteydessä esitetään usein termejä tehnyt töitä jo riittävän pitkään, iän karttuminen. Nämä termit viittaavat jonkintyyppiseen työuupumukseen. Työntekijällä ilmenee stressitekijöitä, kuten liian suuri työmäärä, kireät aikataulut, heikot työpaikan ihmissuhteet, työntekijöiden kokema esimiehen joustamattomuus ja tuen puute. Kun työ- ja perhe-elämän paineet kasaantuvat alkaa ilmetä lievää tyytymättömyyttä ja myöhemmin työ rupeaa turhauttamaan. Uupuminen on vaiheittain tapahtuva prosessi. Tällöin aletaan turvautua mm. yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. (Raitasalo 1995).Tämä on paradoksaalista, sillä kun väestön terveydentila on osoittanut paranemista, niin työkyky heikkenee (Ilmarinen 1995). Työkykyyn keskeisesti vaikuttava aspekti on terveydentila. Työkyvyn säilyttämiselle se on peruslähtökohta. Terveydelle voidaan esittää useita määritelmiä. Se on mm. lääketieteelliseltä kannalta katsottuna sairauksien puuttumista. Myös elämään tyytyväisyys, hyvinvointi, elämisen laatu ja onnellisuus kuvaavat terveyttä (Kallio 1992.) Työkyvyn ylläpitämisestä vastaavat työntekijät itse ja työpaikat. Työkyvyn ylläpitäminen on myös eräänlainen prosessi, sillä sen kohteena ovat kaikki, se on jatkuvaa keinojen etsimistä, kokeilua ja innovaatiota. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei aiheuta mitään lisäkustannuksia yrityksille, eikä myöskään lisää työmäärää (Kallio 1992). Myös suhtautuminen työkyvyn ylläpitoon on muuttunut lähtökohdiltaan kielteisestä myönteiseksi (Suutarinen 1992.) Työkyvyn ylläpitämisessä eräänä tärkeänä tekijänä ovat työpaikan ihmissuhteet. Suomalaiset kokevat yllättävästi työpaikkojen ihmissuhteet ongelmallisina, vaikka ovat työtovereihinsa tyytyväisiä. Yhä vieläkin toisaalta työpaikan hyvät ihmissuhteet ymmärretään vain työntekijöiden mukavana yhdessäolona. Tämä estää asian syvällistä oivaltamista ja hidastaa korjaustoimenpiteitä. Hyvä työyhteisö on toimiva kokonai-

13 13 kokonaisuus niin yrityksen kuin yhteisön jäsenten kannalta. Tyypillisimpiä esiintyviä ongelmia ovat tiedonkulun puute eli keskinäinen luottamuspula, avoimmuuden puute eli vääristyneet viestit ja myönteisen palautteen puute eli yleinen ilottomuus (Pöyhönen 1992). Työpaikan ilmapiirillä on selvästi yhteys myös stressin kokemiseen. Huono työpaikan ilmapiiri aiheuttaa jo sellaisenaan stressin tunnetta (Ruoppila 1987). Työkykyä ylläpitävän työpaikan ilmapiiri on lukuisten Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan varsin avoin tiedonkulultaan, henkilösuhteet tulisivat perustua luottamuksellisuuteen, henkilöasioiden hoidon tulee olla hyvin organisoitua. Työilmapiiri on yksilön työasenteiden, työryhmän ilmapiirin, esimiehen johtamistyylin ja organisaatioilmapiirin yhteistulosta. Mainitut tekijät ovat seuraavanlaisessa riippuvuussuhteessa keskenään ( Juuti 1987):.XYDTyöilmapiiriin vaikuttavat tekijät (Juuti 1987) Suomalaisilla työikäisillä on runsaasti työkykyä uhkaavia riskitekijöitä ja sairauksia. Työkyky riippuu lääketieteellisten tekijöiden ohella monista muista seikoista. Termi life satisfaction kuvaa elämään tyytyväisyyttä, joka liittyy koko elämäntilanteeseen, vapaa-ajan käyttöön, ammattia koskeviin asioihin, talouteen, seksuaalielämään, toimeentuloon puolison kanssa, perhe-elämään yleensä ja yhteyksiin ystäviin ja tuttaviin. Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan tyytyväisyydellä elämään on selvä yhteys eri syistä työelämästä syrjäytyneiden työhönpaluuseen tai syrjäytymässä olevien työssä pysymiseen. Siten merkitys on suuri myös työkyvyn säilyttämisessä. (Kallio 1992.) Suuret ikäluokat ovat nyt keski-iässä, eläkkeelle siirtyminen tapahtuu seuraavan 20 vuoden aikana. Eläkeikä on Suomessa ja useissa muissakin maissa ikävuoden paikkeilla ja niin myös työkyvyn pitäisi säilyä hyvänä tai vähintään riittävänä kyllin kauan. Tämä ei kuitenkaan toteudu aina käytännössä, sillä

14 14 sillä keskimäärin eläkkeelle siirrytään jo ennen 60 ikävuotta eri puolilla maailmaa (Ilmarinen 1995). Olisi kuitenkin koko kansantalouden kannalta ja inhimillisten tekijöiden osalta tärkeää, että nyt keski-iässä olevat työntekijät pystyisivät jatkamaan työelämässä arvostettuina ja itsekunnioituksensa säilyttäneinä työntekijöinä (Toropainen 1990). Työkyvyn ylläpitämiseksi on olemassa myös töiden järjestelyyn liittyviä mahdollisuuksia, kuten sapattivapaa, etätyö ja osa-aikatyö. Sapattivapaa on kestoltaan vähintään muutaman kuukauden mittainen vapaa. Tällöin työntekijä on täysin vapaa viettämään aikaansa kuinka tahtoo. Vapaa estää työntekijän loppuunpalamisen ja on näin sekä henkisen että fyysisen työkyvyn kannalta tärkeää. Etätyö on käsitteenä puolestaan melko uusi. Työ tapahtuu muualla kuin yrityksen tiloissa ja apuna käytetään tietotekniikkaa. Etätyöllä on selviä etuja tavalliseen työssäkäyntiin: tuttu ja turvallinen työympäristö kotona, ei pitkiä ja hankalia työmatkoja tai liikenneruuhkia, mahdollisuus itse säädellä työaikoja, riippumattomuus ja itsenäisyys. Toki haittapuoliakin esiintyy esimerkiksi ahtaiden työtilojen takia. Yritysmaailman puolella eräänlaisia etätyöntekijöitä ovat pienyrittäjät. Monet yrityksistä toimivat palvelualoilla ja perustuvat tietotekniikan hyödyntämiseen. Osa-aikatyö on puolestaan osapäivätyötä, jolloin työpäivä on lyhyempi. Osapäivätyö on usein sekä työnantajan että työntekijän kannalta mieleinen vaihtoehto. Suosituinta se on yleensä naisvaltaisilla aloilla. Suuntana onkin, että varsinaisen työprosessin valvomisen sijasta yritykset arvioivat tehtyä työtä yhä enemmän sen tulosten ja kannattavuuden perusteella (Helander 1990). Työkykyyn liittyy olennaisesti työtyytyväisyyden käsite. Työtyytyväisyyttä on määritellyt mm. Locke (1969). Hänen mukaan työtyytyväisyys on mielihyvänsävyinen emotionaalinen työhön liittyvä reaktio. Virtasen (1989) mukaan työtyytyväisyyden merkittäviä selittäviä muuttujia ovat yksilö ja persoonallisuuden ominaisuudet, työtilanne, työn sisältö ja itsenäisyys, tarpeiden tyydytyksen mahdollisuudet, työryhmä, henkilösuhteet, organisaatio ja sen asema. Näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta syntyy työtyytyväisyys. Edellä esitetty kuvaa työkyvystä ja -tyytyväisyydestä esitettyjä näkökulmia. Lisäämällä tähän edellä esitetyt näkemykset yrittäjästä ja siitä ympäristöstä, missä hän jatkuvasti toimii, voidaan vain ihmetellä, miten yrittäjä pitää yllä omaa työkykyään ja hallitsee vielä jatkuvan ympäristössä tapahtuvan muutoksen. Samat asiat, jotka koskevat työntekijän jaksamista koskevat myös yrittäjää, mutta sen lisäksi on hallittava yrittäjäriski ja siihen liittyvät asiakokonaisuudet. 7\ N\N\MD\ULWWlM\\V Yrittäjyyden suhde työkykyyn on kiistaton, vaikka työkykyä onkin käsitelty näihin päiviin asti irrallisena, lähinnä yritykselle pakollisena palveluna työntekijöille. Yrityksen menestykselle on kuitenkin oleellinen merkitys sillä, miten yritys huolehtii omien työntekijöidensä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Sairas-

15 15 Sairaslomat, huonot työolosuhteet, huono ammattitaito, ihmissuhdeongelmat jne. vievät kiistatta yrityksen tuottavuutta alaspäin ja aiheuttaa myös ylimääräisiä kuluja. Kuten kuvassa 2 nähdään työkyky on organisaation muutostekijöissä huomioitu henkilöstön erääksi tärkeäksi osa-alueeksi. Tämän alueen laiminlyönti on varsinkin pienyritykselle, jossa työntekijöiden tai jopa yksin yrittävän on hallittava kaikki yrityksen toiminnot, usein kohtalokasta. Käsitykset työkyvystä ovatkin muuttuneet viime vuosina merkittävästi kokonaisvaltaisempaan suuntaan..xydmitä on työkyky? (Mäkitalo & Palonen 1992) Mäkitalo ja Palonen näkevätkin työkyvyn sosiaaliseen todellisuuteen liitettynä kokonaisuutena, joka terveyteen liittyvien fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen työkyvyn lisäksi sisältää myös, työnhallintana ja toimintajärjestelmänä. Näin käsitys työkyvystä ei ole pelkästään terveyden hoitamista, vaan siihen sisältyy myös työ toimintajärjestelmänä ja työn hallinta suhteessa muuhun sosiaaliseen todellisuuteen. Aila Järvikoski (1992) on kuvannut työntekijän yksilöllistä prosessia kohti työkyvyn laskua. Tästä kuviosta on kehitetty seuraavaan kuvaan yrittäjän työkyvyn alenemista kuvaava prosessi ottaen huomioon myös yritystoiminnassa samanaikaisesti tapahtuvat muutokset. Kuva osoittaa kiistatta työkyvyn ja yrityksen menestyksen välisen suhteen ja näin myös työkyvyn jopa ratkaisevan merkityksen eräänä yrityksen menestystekijänä.

16 16.XYDYrittäjän prosessi kohti työkyvyn laskua Kuvasta nähdään selvä yhteys myös työkyvyn ja yritystoiminnan hiipumisen välillä. Näin voidaankin yritystoiminnan ja yrittäjän työkyvyn olevan merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että yrittäjällä ei monesti ole mahdollisuutta jättäytyä sairaslomalle, ovat vaikutukset usein tuhoisat sekä yrittäjälle että liiketoiminalle. Myöskin yrittäjälle järjestettävät kuntoutuspalvelut ovat maassamme jääneet näihin päiviin saakka toteutumatta. -RKWRSllW NVHWMDWHKWlYlMDWNRW\ Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että työkyvyn kokonaisvaltainen tarkastelu tulee liittää siihen, että yritys on kokonaisvaltainen, ympäristössään toimiva ja tulokseen pyrkivä kokonaisuus ja yrityksessä työskentelevät nähdään yrityksen toiminnan lähtökohdaksi ja tärkeäksi voimavaraksi, jonka motivoijaksi

17 17 ja moottoriksi valjastetaan yrityksen muut voimavarat (ks. Miettinen & Saarinen 1990, Luoma 1994). Tavallisesti ihmiset yrityksessä otetaan huomioon liian myöhään tai heitä ei huomioida lainkaan (Karlövin 1995) puhumattakaan yrittäjästä itsestään. Edellä esitetty asettaa sekä julkisin varoin toteutettavalle kuntoutukselle että työkykyä ylläpitäville toimintakokonaisuuksille vaatimuksia, joihin vastaaminen on todella haastava tehtävä, sillä siten voimme taata yritystemme toimintakyvyn ja edistää yrittäjien jaksamista puhumattakaan yritysten taloudellisesta tuottavuudesta. Tällaisen ajattelutavan tulee pohjautua kaikkeen strategiseen suunnitteluun ja toimintaan julkissektorilla sekä heijastua liiketoimintastrategioiden muotoiluun ja koko yrityskulttuuriin. Professori Kari Mannermaa onkin kysynyt: Mikä on 90-luvun yritysten keskeinen löytö -ihminen. Myös yrittäjä on ihminen, joka monessa tapauksessa on unohdettu. Edellä esitetyt näkemykset siivittävät eteenpäin tämän esityksen pohjalta tehtävää tutkimusta, jossa pyritään selvittämään yrittäjien tämänhetkinen käsityksensä työkyvystään ja sen ylläpidosta. Lähdettäessä yhteistyökumppaneiden Oulun kaupungin työterveyshuollon, Merikosken kuntoutus- ja tutkimuslaitoksen kanssa pohtimaan tämän esityksen jälkeen tehtävän tutkimuksen ja samanaikaisesti etenevän kuntoutusprojektin lähtökohtia edellä esitetyn tarkastelun pohjalta esiin nousivat keskeisinä vaatimuksina että: n yrittäjät oppisivat työmuotoja, joita voisi soveltaa omaan elämäänsä ja yritykseensä n saataisiin ideoita omaan elämänhallintaan n saataisiin muitakin kuin elämyksellisiä kokemuksia n kehitettäisiin tukiverkkoja yksinyrittäjälle n tutkittaisiin myös työterveyshuollon roolia ja mahdollisuuksia yrittäjien hyvinvoinnin edistämisessä n saavutettaisiin yleistä kykyä laajentaa elämää ja sen hallintaa Näin päästiin siihen, että tavoitteena on rakentaa yrittäjien työkykyä ylläpitävä verkosto, jossa 1. itse yrittäjät ovat avainasemassa, 2. yrittäjän ei tarvitse kokea olevansa yksin, vaan hän pääsee keskustelemaan muiden yrittäjien kanssa, 3. yrittäjä pääsee kehittämään itseään ihmisenä unohtamatta oman yrityksensä puitteita 4. yrittäjän uupumista pyritään estämään henkisellä ja fyysisellä kuntoutuksella sekä 5. kartoitetaan yrittäjän kokonaiselämäntilannetta ja jaksamisen mahdollisuuksia. Tämän esityksen pohjalta tehtävän tutkimuksen ja vireillä olevan yrittäjien kuntoutusprojektin kautta toivotaan luovan pohjaa valtakunnalliselle yrittäjien kuntoutukselle, sillä juuri heidän työkyvystään kumpuaa se kestävä kehitys, josta yritystemme tulos muodostuu. Ongelmiksi tutkimuksessa nousevat:

18 1. Miten yrittäjä näkee tällä hetkellä oman työkykynsä suhteessa yrityksensä menestymiseen? 2. Mitä yrittäjä on tehnyt työkykynsä ylläpitämiseksi? 3. Mitä tältä pohjalta voitaisiin tehdä työkykyä ylläpitävien ohjelmien luomiseksi ottaen huomioon esitetty yrittäjyyden tarkastelu sekä menestyvän yrityksen luonnehdinta muuttuvassa maailmassa? 18 Työkykyä ei ole aikaisemmin havainnoitu eräänä yrityksen tuottavuutta mittaavana tekijänä. Tämän seikan huomioiminen tuo tutkimukseen uuden myös akateemisesti mielenkiintoisen ja monitieteisen näkökulman. Tavoitteena onkin luoda tieteellinen näkemys työkyvyn merkityksestä eräänä yrityksen menestystekijänä ja sitä edistävänä tekijänä. Menetelmällisenä tavoitteena on luoda puitteet yrittäjän työkykyä ylläpitävään järjestelmään ottaen huomioon nykyiset normit ja käytänteet. Lisäksi on mahdollista luoda pohjaa monitieteiselle yrittäjyyden lähestymistavalle, josta on ilmiselvää puutetta. Luomalla yrittäjälle valtakunnallisesti merkittävä kuntoutumisen väylä voidaan edistää PK-yritysten henkistä kestävyyttä ja edistää sitä kasvua, jota valtiovalta vaatii yrityksiltä kansainvälistyvässä ja ylä monimutkaistuvassa maailmassa. Tätä esitystä seuraavassa tutkimuksessa tarkastellaan Oulun alueen yrittäjien tämänhetkistä asemaa työkykyvyn kentässä. Tutkimusotos on noin 500 Oulun seudun yrittäjää ja yritysjohtajaa. Tämän otoksen perusteella on tarkoitus selvittää työkyvyn merkityksen tämänhetkinen tila ja yrittäjien nykyiset toimenpiteet työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Monissa hi tech-yrityksissä esim. aikavyöhykkeiden yli tapahtuva lentäminen on vakava työkykyä haittaava ongelma, johon tulisi entistä enemmän perehtyä ja tutkia. Tutkimusmenetelmänä on näin haastattelulomakkeella tehtävä postikysely, jota tarpeen mukaan täydennetään puhelinhaastatteluin sekä vireillä olevalle yrittäjien kuntoutusryhmälle tehtävällä haastattelulla. Kyseessä on siis kartoittava tutkimus, jonka pohjalta tehdään kuntoutukseen ja -ohjelmaan tähtääviä johtopäätöksiä. Tutkimusaineisto kerätään Oulun seudulta vuoden 1997 tammi-helmikuussa ja se analysoidaan SPSSohjelmistolla kevään 1997 aikana. Työhön varataan aikaa noin 4 kuukautta, jolloin tulokset ovat raportoitavissa keväällä 1997 erillisessä julkaisussa. Lisäksi tutkimuksesta tuotetaan kansainvälinen seminaariraportti. Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena voidaan luonnostella yrittäjien kuntoutukseen tähtäävä ohjelma käyttäen hyväksi jo ennen saatuja kokemuksia. Näin voidaan turvata hyvin koulutetun työvoiman ja erityisesti yrittäjien henkinen jaksaminen kansainvälistyvässä ja turbulentissa ympäristössä.

19 19 Lopuksi lieneekin paikallaan lopuksi lyhyt ihmissuhdekurssi, joka lyhyesti kertoo mistä on kysymys yrittäjän ja myös työntekijän omassa jaksamisessa ja toisten huomioimisessa: KUUSI TÄRKEINTÄ SANAA: 2/(19$/0,60<g17b0bb1(77b2/,19bb5b66b VIISI TÄRKEINTÄ SANAA: 6,1b72'(//$+2,',7+200$1+,(1267, NELJÄ TÄRKEINTÄ SANAA: 0,7b0,(/7b6,1b2/(7" KOLME TÄRKEINTÄ SANAA: 92,6,7.2<67b9b//,6(67,$877$$+2,7$$ KAKSI TÄRKEINTÄ SANAA:.,,7266,18//( TÄRKEIN SANA: 0( VÄHITEN TÄRKEIN SANA: 0,1b,QWURGXFWLRQ Full-time responsibility for an enterprise requires that the entrepreneur has a variety of abilities, which have not been analyzed in detail up until now. Aspects of business economy and their significance have been recognized (e.g. Porter 1980) and profitability and financial returns have been assessed in terms of accountancy (e.g. Brealey & Myers 1991, Leppiniemi 1995). However, entrepreneurship is a variable cluster of soft and hard entities which must be combined in suitable proportions to achieve successful business. One factor that significantly contributes to the success of entrepreneurs is their ability to maintain their working capacity and energy level. Working capacity should not be seen as something

20 20 separate from business technology and the entrepreneurial personality, because they all contribute to successful business. Hardly any attention has been given to entrepreneurs working capacity, although rehabilitation programs for employees have been available for years. Research on the occupational safety of employees has also been done in Finland for years (see e.g. Eklund & Suikkanen 1982). Below, I will discuss both entrepreneurship and modern successful enterprises in the changing world from the viewpoint of improving working capacity and applying methods and measures allowing a holistic approach. A further purpose of this paper is to address matters that contribute to entrepreneurs working capacity. It will serve as a basis for a research project focussing on enterpreneurs contemporary notions of their own working capacity and its significance for business and its development. The findings of this project may help us to define the measures needed to maintain the working capacity of the proprietors of Finnish SMEs and their personnel through various rehabilitative programs. The project is related to a pilot program of entrepreneurs rehabilitation under way in Oulu. (QWUHSUHQHXUVKLSLVDFRPSOH[SKHQRPHQRQ Entrepreneurship is a highly complex concept. Theory formation has generally been based on traditional business economy approaches. People have only recently begun to recognize that entrepreneurship is a cluster of interdisciplinary entities, whereupon it has been found to consist of both external and internal entrepreneurship (Koiranen 1993). The multi- and crossdisciplinary nature of entrepreneurship has so far defied any attempt to set up a consistent theoretical framework (Low and MacMillan 1988). Entrepreneurship has usually been forced into a rigid formula (Standforth J., Stanford C., Granger & Blyth, 1989). This approach, however, does not do justice to entrepreneurship as a notably complex

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

WORKING COMMUNITY SKILLS

WORKING COMMUNITY SKILLS WORKING COMMUNITY SKILLS 8.10.2011 Päivi Huotari Paivi.huotari@hamk.fi DIFFERENT ROLES OF SUPERVISORS AND SUBORDINATES MANAGEMENT AND LEADERSHIP SKILLS ORGANIZATIONAL CITIZENSHIP BEHAVIOUR SELF MANAGEMENT

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I.

A Plan vs a Roadmap. This is a PLAN. This is a ROADMAP. PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2. PRODUCT B Version 1.1. Product concept I. A Plan vs a Roadmap PRODUCT A Version 1 PRODUCT A Version 2 PRODUCT B Version 1.1 This is a PLAN Component A RESEARCH project Development project B COMP. C COMP. B RESEARCH project Product concept I This

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007

Welcome to. Finland Lahti Wellamo Community College. 11 December 2007 Welcome to Finland Lahti Wellamo Community College 11 December 2007 We operate in the premises of Lahti Adult Education Centre The building was inaugurated exactly 20 year ago and was built to serve university

Lisätiedot

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support

Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013

koiran omistajille ja kasvattajille 2013 for dog owners and breeders in 2013 Irlanninsusikoiran luonnekysely A survey of the temperament of Irish wolfhounds koiran omistajille ja kasvattajille 213 for dog owners and breeders in 213 Teksti / author: Jalostustoimikunta / breeding

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

Osaamisen ennakoinnin viitekehys

Osaamisen ennakoinnin viitekehys Osaamisen ennakoinnin viitekehys Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Paasitorni 10.2.2011 Prof. Pirjo Ståhle, Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuden 11.2.2011 Pirjo

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä

Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS JA KESTÄVÄ HYVINVOINTI. Liisa Häikiö

SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS JA KESTÄVÄ HYVINVOINTI. Liisa Häikiö SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS JA KESTÄVÄ HYVINVOINTI Liisa Häikiö THE BRUNDTLAND COMMISSION IN 1987: 27. Humanity has the ability to make development sustainable to ensure that it meets the needs of the

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä

Ohjaajan työnkuva muuttuuentä Ohjaajan työnkuva muuttuuentä työtavat? Jaana Kettunen, Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Diginä vai livenä ohjauksen menetelmät ja välineet 25.11.2016 Tampere Johdantoa Uuden teknologian

Lisätiedot

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects

Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects 1 Collaborative & Co-Creative Design in the Semogen -projects Pekka Ranta Project Manager -research group, Intelligent Information Systems Laboratory 2 Semogen -project Supporting design of a machine system

Lisätiedot

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää?

Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? Millaisia taitoja sosiaalisessa mediassa tapahtuva ohjaus edellyttää? tiedon jaossa ohjauksen kanavana yhteistoiminnallisen tiedon luomisen paikkana ohjauksellisten kysymysten yhteisöllisessä työstämisessä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken 26.10.2006 Ville Hurnonen Enfo Enfo on sopivan kokoinen kumppani Enfo on uusi, riittävän kokoinen palvelutalo Enfo on suomalainen toimija Enfo

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info

Paneelitoiminta osana arviointiprosessia. Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info Paneelitoiminta osana arviointiprosessia Tuomo Suortti Strategiset tutkimusavaukset info 28.1.2014 Paneeliarviointi osana strategisten tutkimusavausehdotusten arviointiprosessia Tekes pyytää suosituksen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa

Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa Kokemuksia Erasmus+ KA107 vaihtojen sisältöjen toteutuksesta Diakonia-ammattikorkeakoulussa Sami Kivelä Lehtori, kansainväliset asiat Diakonia-ammattikorkeakoulu Koordinaattoritapaaminen, CIMO 30.11.2016

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

The Viking Battle - Part Version: Finnish

The Viking Battle - Part Version: Finnish The Viking Battle - Part 1 015 Version: Finnish Tehtävä 1 Olkoon kokonaisluku, ja olkoon A n joukko A n = { n k k Z, 0 k < n}. Selvitä suurin kokonaisluku M n, jota ei voi kirjoittaa yhden tai useamman

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta

Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta Hyvinvoinnin haasteita ja mahdollisuuksia; kokemuksia ja näkemyksiä Kyamk:n TKItoiminnasta 2009 2013 Ex tutkimusjohtaja Juhani Pekkola, Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Yhteiskunta perustuu luottamukseen

Lisätiedot

Osaava esimies 360 DEMO

Osaava esimies 360 DEMO Osaava esimies 3 DEMO Arvion saaja: Osaava Esimies 9.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Osaava esimies 3 DEMO Sivu 1 / 9 OSAAVA ESIMIES Esimiestoiminta vaikuttaa kaikkeen

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot