Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "

Transkriptio

1 2XOXQ\OLRSLVWR8QLYHUVLW\RI2XOX 'RVHQWWL'RFHQW(VNR/XRPD <ULWWlMlQW\ N\N\PHQHVW\VWHNLMlQlPXXWWXYDVVDPDDLOPDVVD (QWUHSUHQHXUVZRUNLQJFDSDFLW\DVDVXFFHVVIDFWRULQDFKDQJLQJZRUOG 60()

2 2 Docent Esko Luoma (1997): (QWUHSUHQHXUVZRUNLQJFDSDFLW\DVDVXFFHVVIDFWRULQDFKDQJLQJZRUOG University of Oulu Entrepreneurship Training, P.O. Box 444, FIN Oulu, Finland $EVWUDFW Full-time responsibility for an enterprise requires that the entrepreneur has a variety of abilities, which have not been analyzed in detail up until now. Aspects of business economy and their significance have been recognized (e.g. Porter 1980) and profitability and returns have been assessed in terms of accountancy (e.g. Brealey & Myers 1991, Leppiniemi 1995). However, entrepreneurship in an increasingly information-producing society and an increasingly international environment is a variable cluster of soft and hard entities which must be combined in suitable proportions to achieve successful business. One factor that significantly contributes to the success of entrepreneurs is their ability to maintain their working capacity and energy level. The working capacity of entrepreneurs has hardly been discussed at all, though rehabilitation programs for employees have been available for years. Entrepreneurship is a complex concept that admits several interpretations. Theory formation has been based on the traditional approaches of business economy. People are only now beginning to recognize that entrepreneurship is a cluster of interdisciplinary entities, including both external and internal entrepreneurship (Koiranen 1993). The multi- and crossdisciplinary nature of entrepreneurship has so far defied all attempts to set up a consistent theoretical framework (Low and MacMillan 1988). Entrepreneurs have been approached from notably different perspectives (Huuskonen 1992). Elements of personality structure are also present at the background (cf. Schein 1991, Argyris & Schön 1978, Argyris 1992, Ruohotie & Grimmet 1994). Future-oriented entrepreneurs recognize the requirements of changing time and search for new ways to approach business operations, organization and personnel. The existence of the enterprise is viewed as a whole, not as a puzzle of several small pieces. To be adequately prepared for the future, the enterpise must give up constraining models and assume multiple and mixed strategy development, which means that a given enterprise may have different strategic emphases depending the current position of its business unit, departments, teams, etc. There is a new need to combine different theoretical models into functional wholes (e.g. Huomo, Mäkelin & Vuoria 1996, 243 and 249), which also account for working capacity. The relationship between entrepreneurship and working capacity is indisputable, although working capacity has, up until now, been mostly considered a separate aspect, something that an enterprise must maintain in its employees. It is, however, essentially important for the enterprise to provide its employees with overall wellbeing. Sick-leaves, poor working conditions and poor working skills may turn out fatal. The notions pertaining to working capacity have recently become more and more holistic. What was said above presents real challenges to those responsible for publicly financed rehabilitation and those operating to maintain working capacity, for adequate measures will guarantee the functional capacity of our enterprises and improve the mental energy level of the entrepreneurs, which will ultimately result in better profitability. This paper deals with aspects that contribute to the entrepreneur's working capacity. It can also serve as background for research analyzing entrepreneurs' current notions of their working capacity and its significance for their business operations and their development and help in attempts to set up special rehabilitative programs to guarantee the working capacity of both entrepreneurs and employees in Finnish SMEs. Key words: working capacity, entrepreneurship, success, complexity

3 6LVlOW 3 -RKGDQWR BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB <ULWWlM\\VRQPRQLPXWNDLVWD BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 3LUVWDOHLVWDNRNRQDLVXXNVLHQKDOOLQWDDQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 0LWlRQW\ N\N\"BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 7\ N\N\MD\ULWWlM\\V BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB -RKWRSllW NVHWMDWHKWlYlMDWNRW\ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB /lkwhhw BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD/HLMDPDOOLQKDOWXXQRWWRMDVXXQWDDPLQHQVHNlVWUDWHJLVHWSRUWDDW BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD2UJDQLVDDWLRQPXXWRVWHNLMlWYUW/XRPD BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD7\ QHOlPlQW\\OLQWHUYH\GHQMDELRORJLVHQLNllQW\PLVHQYXRURYDLNXWXV,OPDULQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD7\ LOPDSLLULLQYDLNXWWDYDWWHNLMlW-XXWLBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD0LWlRQW\ N\N\"0lNLWDOR 3DORQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB.XYD<ULWWlMlQSURVHVVLNRKWLW\ N\Y\QODVNXD BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB &RQWHQW,QWURGXFWLRQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB (QWUHSUHQHXUVKLSLVDFRPSOH[SKHQRPHQRQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )URPIUDJPHQWVWRZKROHV BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB :KDWLVZRUNLQJFDSDFLW\" BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB :RUNLQJFDSDFLW\DQGHQWUHSUHQHXUVKLS BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB &RQFOXVLRQVDQGIXUWKHUUHVHDUFK BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB 5HIHUHQFHV BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH$FTXLVLWLRQDQGRULHQWDWLRQLQWKHNLWHPRGHODQGWKHVWUDWHJLFVWHSV BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH)DFWRUVRIRUJDQL]DWLRQDOFKDQJH BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH,QWHUDFWLRQEHWZHHQZRUNOLIHVW\OHKHDOWKDQGELRORJLFDODJHLQJ,OPDULQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH)DFWRUVFRQWULEXWLQJWRZRUNDWPRVSKHUH-XXWL BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH:KDWLVZRUNLQJFDSDFLW\"0lNLWDOR 3DORQHQ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB )LJXUH7RZDUGVGHFOLQHLQDQHQWUHSUHQHXUVZRUNLQJFDSDFLW\ BBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBBB

4 -RKGDQWR 4 Yrityksen kokonaisvaltainen hoitaminen edellyttää yrittäjältä kykyjä, joiden monipuoliseen lähestymiseen on kiinnitetty varsin vähän huomiota. Erikseen on kyllä huomioitu liiketaloudellisia tekijöitä ja niiden merkityksiä (esim. Porter 1980) ja mitattu yrityksen kannattavuutta ja tulosta laskentatoimen perusteista käsin (esim. Brealey & Myers 1991, Leppiniemi 1995). Kuitenkin yrittäminen ja yrittäjyys on monimuotoinen kimppu pehmeitä ja kovia asiakokonaisuuksia, joita sopivasti sekoittamalla saadaan menestyvää liiketoimintaa. Eräänä merkittävänä tekijänä yrittäjän menestymisessä on noussut esiin hänen työkykynsä ylläpitäminen ja jaksaminen. Työkykyä ei pidä nähdä erillään liiketoiminnan tekniikoista ja yrittäjäpersoonasta, sillä juuri sen kautta syntyy tulokseen johtava liiketoiminta. Yrittäjän työkykyyn ei juurikaan ole kiinnitetty huomiota, vaikka työntekijöiden kuntoutusohjelmia on laadittu jo vuosia. Työntekijöille tarkoitettua työsuojeluun liittynyttä tutkimustakin on Suomessa harrastettu jo pitkään (ks. esim. Eklund & Suikkanen 1982). Seuraavassa pyritään luonnehtimaan sekä yrittäjyyttä sekä nykyaikaista menestyvää yritystä muuttuvassa maailmassa, jotta tältä pohjalta voitaisiin edelleen kehittää työkykyä ja kokonaisvaltaista tarkastelua edistäviä menetelmiä ja toimenpiteitä. Tämä esitys pyrkii tarkastelemaan myös yrittäjän työkykyyn vaikuttavia ja huomioitavia asiakokonaisuuksia. Se luo myös pohjaa tehtävälle tutkimukselle, jossa tarkastellaan yrittäjän tämänhetkistä käsitystä omasta työkyvystään ja sen merkityksestä yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle, että tämän perusteella voidaan sitten määritellä ne toimenpiteet, joita tarvitaan huolehtimaan Suomen PK-yritysten yrittäjien ja siten henkilöstön työkyvyn ylläpidosta erityisin kuntoutusohjelmin. Tutkimukseen liittyy myös vireillä oleva yrittäjien pilottikuntoutusohjelma Oulussa.

5 <ULWWlM\\VRQPRQLPXWNDLVWD 5 Yrittäjyys käsitteenä on hyvin moniselitteinen ja kompleksinen. Teoriamuodostus on lähtenyt perinteisestä liiketaloustieteellisestä näkökulmasta. Vasta nyt ollaan hyväksymässä yrittäjyyden olevan kimppu hyvin monien tieteenalojen osakokonaisuuksia ja sen on todettu sisältävän sekä sisäistä että ulkoista yrittäjyyttä (Koiranen 1993). Yhtenäistä teoreettista viitekehystä yrittäjyydelle ei ole vielä pystytty luomaan johtuen sen moni- ja poikkitieteellisyydestä (Low & MacMillan 1988). Yrittäjyys on pyritty sullomaan tiettyyn muuttumattomaan kaavaan (Stanforth J., Stanford C., Granger & Blyth, 1989). Tämä lähestymistapa ei kuitenkaan ole oikea, sillä yrittäjyys on hyvin moni-ilmeinen ilmiö. Yrittäjää on luonnehdittu hyvin monilla adjektiiveillä. Tarkastelusta voidaan johtaa yrittäjän ominaispiirteiksi seuraavat asiat: itseluottamus, korkea suoritusmotivaatio, riskinottokyky, luovuus ja kekseliäisyys, itsenäisyys ja riippumattomuus, sisukkuus ja päättäväisyys, optimismi, energisyys ja ahkeruus, aloitekyky, kyky tulla toimeen ihmisten kanssa ja hyvä kommunikoija, dynaamisuus ja johtajuustaidot, joustavuus, positiivinen reagointi haasteisiin, kaukonäköisyys, monipuolisuus: tuote/palvelu-, markkina-, järjestelmäja teknologiatuntemus, herkkyys vaikutteille ja arvostelulle, tulos ja kustannustietoisuus, hyvä havaintokyky ja analyyttisyys (Sanomalehtiopisto 1993). Nämä yrittäjäpersoonallisuudet toimivat ja käyttäytyvät hyvin monista eri lähtökohdista käsin ja varsinaisen ihannetyypin löytäminen on hyvin vaikeaa. Yrittäjätyypit voidaan kuitenkin jakaa esim. toimintansa perusteella pienyrittäjiin (hyödyntävät ammattitaitoaan, ovat liikkeenharjoittajia tai käsityöläisiä), johtajayrittäjiin (ovat organisaation johtajia ja sen kehittäjiä) ja promoottoreihin (pyrkivät henkilökohtaisen varallisuuden kasvattamiseen ja rikastumiseen). Näiden tyyppien yhteisinä piirteinä taustalla ovat urakehitys, yritys, itsenäisyys, henkilökohtainen kontrolli, kasvu ja innovointi sekä omistajuus (Sanomalehtiopisto 1993, Huuskonen 1992, Luoma 1994). Taustalla ovat myös persoonallisuuden rakenteen osatekijät, kuten yksilön luonteenpiirteet, tunteet, tarpeet, arvot, päämäärät ja monet eri tavat havaita ympäröivä maailma ja tulkita sitä (vrt. Schein 1991, Argyris & Schön 1978, Argyris 1992, Ruohotie & Grimmett 1994, Latham & Locke 1991, ja Kautto-Koivula 1993). Edellä esitetyn perusteella on liene selvää, että yrittäjän työkyvyn ylläpito on erityisen tärkeää, jotta tämä monimutkainen kokonaisuus pelaisi. Voidaankin todeta, että pelkkä liiketoiminnan tekniikoiden huomioiminen ei kata kokonaisvaltaisesta yrittäjyyden tulkintaa. Tarkastelun tulee lähteä persoonallisten yksilön ominaisuuksien käsittelystä edeten sisäisen yrittäjyyden kautta ulkoiseen yrittäjyyteen unohtamatta ympäristön ja asiakkaiden huomioimista sekä kokonaisuuden hallintaa. Nähtävissä onkin selvä tarve kehittää kokonaisvaltainen teoreettinen yrittäjyyden käsitejärjestelmä, jossa on kuvattuna teoreettisia ilmiöitä ja niiden suhteita unohtamatta käytäntöä, jossa yrittäjä elää. Tarkasteluun tulee liittää myös psykologisia, sosiologisia, taloudellisia ja poliittisia aspekteja (Wortman 1987, Huuskonen 1992).

6 3LUVWDOHLVWDNRNRQDLVXXNVLHQKDOOLQWDDQ 6 Eteenpäin suuntautuneissa yrityksissä on huomioitu muuttuneen ajan vaatimukset on lähdetty etsimään uusia tapoja suhtautua toimintaan, organisaatioon ja henkilöstöön. Yrityksen olemassaoloa tarkastellaan kokonaisuutena, eikä irrallisista osista koottuna palapelinä. Tulevaisuuden huomioimisen vaatiikin kahlitsevista malleista luopumista ja siirtymistä monimuoto- ja sekastrategiamuodostukseen (ks. myös Luoma 1994, 97), jossa saman yrityksen sisälläkin strategiapainotukset voivat muuttua ja olla erilaisia riippuen yrityksen liiketoimintayksikön, osaston, tiimin jne. asemasta sillä hetkellä. Keskeiseksi menetystekijäksi yrityksen toiminnassa on nousemassa myös yrittäjyys ja siten yrityksen henkilöstö, joka voidaan hyvin laaditun teknologiastrategian avulla nostaa tietotulvan päälle. Nykyisellään monet yritykset tukahduttavat henkilöstönsä osaamisen hukuttamalla heidät hallitsemattomaan tietoon ja jopa vaatimalla vieläkin työntekijöitä pänttäämällä enemmän tietoa kuin päähän mahtuu. Myös yrittäjältä vaaditaan yhä enemmän asioiden omaksumista ja perehtymistä asioihin, että pysyisi kehityksen mukana. Tämä vaatii jatkuvaa vireyttä ja kykyä aistia maailmaa, jota ilman kunnossaoloa ei kykene kukaan tekemään. Huomo kumppaneineen on muodostanut viitekehyksen, jossa muotoutuu uudenlainen näkökulma kokonaisvaltaiseen kehittämiseen (Huomo, Mäkelin & Vuoria 1996)ja asioiden tarkasteluun. He kuvaavat mallinsa leijaksi, joka toimii viitekehyksenä liiketoiminnan uudistamiselle..xydleijamallin haltuunotto ja suuntaaminen sekä strategiset portaat (Huomo, Mäkelin & Vuoria 1996, 243 ja 249)

7 7 Esille onkin noussut tarve yhdistellä useita erilaisia teoreettisia malleja ja yhdistää niitä toimiviksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi Porterin (1980) kilpailun perusstrategiat eivät enää puhtaasti toteudu, vaan on luotava kombinaatioita sekä mentävä toimialojen yli. Myös johtajuus on muuttanut osallistuvaksi ja demokraattiseksi ja sen vaikutukset yritystoimintaan ovat ilmeiset ja vaikuttavat mm. laskentatoimen perusteisiin mm. ABM (esim. Lumijärvi 1995, Kuitunen 1993, Hölsä & LaPonte 1995 ja Karlöv 1995)..XYDOrganisaation muutostekijät (vrt. Luoma 1994) Edellä on esitelty Luoman (1994) pohjalta kehitetty näkemys organisaation kokonaisvaltaisesta tarkastelutavasta. Siihen on pyritty kokoamaan perinteinen ja monisäikeinen lähestymistapa, jonka tuloksena oletetaan olevan taloudellinen tulos. Tarkastelu jakautuu yrittäjyyden sisäiseen ja ulkoiseen tarkasteluun, joihin molempiin kiinnitetään menestyvissä yrityksissä erityistä huomiota. Kuvassa esitetyt asiat ovat huomioitavissa niin pienissä kuin suurissakin yrityksissä. Tarkastelu lähtee siitä, että organisaation on toimiakseen varmistettava henkilöstön, strategisen suunnan, strategian mahdollistavan mahdollisimman tarkoituksenmukaisen teknologian sekä organisoitumisen välinen vuorovaikutus ja tasapuolinen kehittäminen. Lisäksi on jatkuvasti otettava ympäristö ja asiakkaat huomioon tuloksen varmistamiseksi. Näin toimien syntyy organisaation sisään sisäisen yrittäjyyden palo, jossa syntyy tuloksellisuuteen pyrkivä iltuloksellisuuteen pyrkivä ilmapiiri. Henkilöstön osalla on tässä kehitetyssä mallissa huomioitu myös

8 8 työkyky, joka näyttää tulevan tulevaisuudessa yhä enenevässä määrin vaikuttamaan yrityksen menestykseen yleensä. Työkyvyn merkitystä suhteessa yrittäjyyteen on käsitelty seuraavassa kappaleessa. Yrityksen toimintakokonaisuutta voidaan tarkastella edellisestä johtaen myös oppivan organisaation kautta. Siinä pyritään oppimiseen, jossa koko kaikki voivat suunnitella ja luoda organisaatiota, joka näin pystyy sopeutumaan, muuntumaan, kehittymään ja perin pohjin muuttamaan itsensä suhteessa ihmisten tarpeisiin ja toiveisiin, olivat ihmiset sitten organisaation sisä- tai ulkopuolella (Pedler, Burgoyne & Boydell 1991 ja Nikkanen 1994). Tällöin ihmiset myös kehittävät kapasiteettiaan saadakseen aikaan haluamiaan asioita (Senge 1990, vrt. Argyris 1992, Hamel & Prahalad 1994 ja Mäenpää 1994). Oppivan organisaation toimintamalli ei ole nopeasti ja helposti toteutettavissa, vaan pikemminkin toimintaihanne ja suunta, jota kohti on pakko pyrkiä. Monien organisaatioiden matka oppivaksi organisaatioksi onkin hyvin pitkä (Sarala, 1993). Yritysten toimintavaatimusten muutos tulee esille myös Hamelin ja Prahaladin (1994) tulkinnoista, joissa korostetaan pelkkien liiketoiminnan tekniikoiden lisäksi kokonaisvaltaista tarkastelutapaa ja tulevaisuuden tarkastelun vaatimusta. Niinikään Abell (1980) näkee yritystoiminnan edellytysten muodostuvan kolmesta perusdimensiosta. Tämäkin tarkastelu vaatii kokonaisvaltaista liiketoiminnan näkemystä ja avarakatseista tarkastelutapaa. Yhteenvetona voidaan innovatiivista ja toimivaa yritystä verrata ja konservatiiviseen seuraavasti: INNOVATIIVINEN YRITYS: - etsii aktiivisesti uusia mahdollisuuksia - divestoi tuottamattoman pois - investoi kehittämiseen - toimii rauhattomilla markkinoilla - hoitaa hyvin suhteet ympäristöön - uudistus/innovaatiohakuinen - pyrkii kannattavuuden säilyttämiseen ja kehittämiseen - pyrkimys matalaan organisaatioon - luottamus työntekijöihin ja heidän osaamiseensa KONSERVATIIVINEN YRITYS: - rajoittunut kyky nähdä ja kehittää toimintaansa - usein huono taloudellinen tilanne - keskeistä vanhan säilyttäminen - pyrkii toimimaan tutussa ympäristössä - väheksyy ympäristömuutoksia ei reagoi niihin - välttää riskejä - ongelmia ei haluta tunnustaa - pitäytyy rutiineihin ja byrokratiaan - persoonattomuus suhteessa työntekijöihin Luettelo ei varmastikaan ole täydellinen, mutta antaa selvän peruskuvan organisaatioiden välisistä eroista. Kuva voi olla liian mustavalkoinen, sillä innovatiivisen yrityksen tilaan ja toimintaan voivat vaikuttavaa monet väliintulevat negatiiviset muuttujat (laskusuhdanne, erilaiset valuuttakriisit, maailmanpolitiikan muutokset, avainhenkilön poislähteminen tai kuolema jne.), joihin yrityksellä ei ole ollut mahdollista varautua ja näin se voi heilahtaa hetkellisesti puolelta toiselle. Konservatiiviseen yritykseen voi ilmaantua odottamatta vaikuttajia (esim. sukupolvenvaihdos, uusi osakas, sattumalta keksitty tuote jne.), jotka kääntävät hetkellisesti tai pitkällä aikavälillä yrityksen innovatiiviseksi (Luoma 1994).

9 0LWlRQW\ N\N\" 9 Työkyvyn perusedellytys on kyky tehdä tai suoriutua työn asettamista vaatimuksista. Suoriutuaksemme työelämän haasteista, meillä pitää olla saatujen perinnöllisten ominaisuuksien lisäksi koulutusta ja työkokemusta. Ihmisen työkyvyn perusta on ihmisen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu, kehitys ja kouliintuminen. Tämän lisäksi työkykyyn liittyy motivaatiota ja työhalukkuutta ratkaisevassa määrin. Lyhyesti sanottuna ihmisen työkyvyssä on kysymys yksilön toimintaedellytysten ja työn vaatimusten välisestä vastaavuudesta. Työkyky kattaa terveyden lisäksi työn ja työympäristön sekä elintavat, jotka ikääntymisen ohella vaikuttavat työelämässä menestymiseen (Ilmarinen 1995)..XYDTyön, elämäntyylin, terveyden ja biologisen ikääntymisen vuorovaikutus (Ilmarinen 1995) Työkyvyn käsitettä käytetään kahdessa eri yhteydessä, työkyvyn arvioinnissa ja työkyvyn edistämisessä. Tieteellisessä kirjallisuudessa työkykyä on määritelty kolmen eri käsitystyypin mukaan: lääketieteellisen, tasapainomallin ja integroidun. Tyypit määräytyvät sen mukaan, millainen käsitys ihmisestä, työstä sekä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutuksesta niihin sisältyy. (Tositarinoita työkyvyn ylläpitämisestä 1996). Lääketieteellisen käsitystyypin mukaan työkyky on terveyttä, joka määritellään sairauksien puuttumisena. Taustalla on organistinen selitystapa, jonka mukaan toimintaa selitetään yksilöllisillä tekijöillä. Huomio kiinnitetään fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja sairauteen. Lääketieteellisen käsitystyypin tausta on biolääketieteellisessä sairauskäsityksessä ja ennen 1970-lukua vallinneessa sosiaalivakuutuslainsäädännössä, jonka mukaan työkyvyttömyys määriteltiin lääketieteellisen invaliditeettikäsitteen avulla. Tosin tapaturmavakuutuslain piirissä toimitaan osin edelleenkin lääketieteellisen käsitystyypin mukaisesti (Mäkitalo & Peltonen 1994).

10 10 Työkyvyn tasapainomallin mukaan työkyky on yksilöllisten edellytysten ja työn vaatimusten välinen tasapaino tai suhde. Perustana ovat yksilölliset edellytykset, joista koostuu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimistakyky. Lisäksi määritelmään tulevat mukaan koulutustaso, taidot, kokemus ja motivaatio. Tasapainomallin ihmiskuva on fysiologinen tai organistinen ja käsitys työstä puolestaan kuormitustekijä- ja vaatimuskeskeinen. Siten vaikka tasapainomalli täydentääkin lääketieteellistä käsitystyyppiä ottamalla huomioon yksilölliset edellytykset suhteessa ympäristöön, yksilön ja ympäristön suhde on kuitenkin pelkistynyt työn vaatimusten ja yksilöllisten edellytysten väliseen mekaaniseen tasapainosuhteeseen, jolle työn vaatimukset asettavat lähtökohdan. Tasapainomallin taustalla on siirtyminen 1970-luvulla yleisestä työkyvyttömyyskäsitteestä ammatilliseen, kuin myös tekniikan periaatteiden soveltaminen ihmisen ja työn vuorovaikutuksen selittämiseen. (Mäkitalo & Peltonen 1994). Kolmannen käsitystypin eli integroidun käsitystyypin mukaan työkyky määritellään seuraavasti: Kussakin konkreettisessa tilanteessa työkyky on yksilön, hänen työnsä ja työyhteisönsä sekä hänen työnantajansa työvoimapoliitikkojen muodostaman kokonaisuuden ominaisuus. Ihmiskäsitys integroidussa käsitystyypissä on erilainen verrattuna edellisten käsitysten ihmistyyppiin. Voidaan puhua biopsykososiaalisesta ihmiskäsityksestä. Sen mukaan työkykyisyys tai toimintakykyisyys vaativat yksilöllisten edellytysten lisäksi muita, yhteisöllisiä ja ympäristöön liittyviä edellytyksiä. (Mäkitalo & Peltonen 1994). Työkyvyn käsitystyypit edustavat toiminnan selittämisen eri tasoja. Käsitystyyppien avulla on mahdollista arvioida erityisesti työkykyä ylläpitävän toiminnan ja työkyvyn kuntoutuksen sisältöä ja menetelmiä. (Mäkitalo & Peltonen 1994). Kategorioidusti työssä jaksaminen voidaan jakaa myös seuraaviin kolmeen perusoletukseen: - työssä jaksaminen on yksinomaan tai pääasiassa yksilöllisistä tekijöistä riippuvainen (yksilökeskeisyys) - keskeisimpiä näistä yksilöllisistä tekijöistä ovat sairaudet, viat ja vammat (sairauskeskeisyys) - työkyky on määritettävissä objektiivisena asiantuntijatyönä kohteesta ja tilanteesta riippumatta (asiantuntijakeskeisyys) (Tositarinoita työkyvyn ylläpitämisestä 1996). Työkyvyn tutkimuksessa on tapahtumassa kuitenkin suunnanmuutos. Kun ennen kuvattiin työkykyä vaurioittavien sairauksien levinneisyyttä, riskitekijöitä ja työkyvyttömyyden esiintymistä, nyt painopiste on siirtynyt kuvaamaan työkyvyttömyyttä aiheuttavien riskitekijöiden säätelymahdollisuuksia, tunnistamaan työkyvyttömyyttä aiheuttavat olosuhteet ja piirteet työstä, joihin ennalta ehkäisevät toimenpiteet tulisi kohdistaa (Rantanen 1995). Ilmarisen (1995) mukaan seuraavat työperäiset riskitekijät vaikuttavat työkykyä heikentävästi:

11 OLLDQVXXUHWI\\VLVHWYDDWLPXNVHW - staattinen lihastyö ja voimankäyttö - kantaminen ja nostaminen - äkkiponnistukset - toistuvat työliikkeet - kumarat ja kiertyneet työasennot 11 UDVLWWDYDMDYDDUDOOLQHQW\ \PSlULVW likaisuus, epäjärjestys ja tapaturmanvaara kuumuus ja kylmyys lämpötilojen vaihtelut KXRQRVWLMlUMHVWHWW\W\ rooliepäselvyydet valvonta ja työhön puuttuminen epäonnistumisen ja virhesuoritusten pelko työn sidonnaisuus kiire ja kireä työtahti vaikutusmahdollisuuksien puute tunnustuksen ja arvonannon puute Esimiestyöllä voi olla ratkaiseva vaikutus työntekijän työkykyyn. Esimiestyön kehittämiseksi työkykyä tukevaan suuntaan avainkysymyksiksi nousee työntekijöiden tyytyväisyys esimiehen suhtautumisessa työntekijöitä kohtaan, tyytyväisyys työnantajan ja työntekijän yhteistyöhön, työn suunnitteluun ja johtamiseen sekä tiedottamiseen. Erityisesti ruumiillisen työn aloilla esimiestyön kehittäminen on tärkeää (Ilmarinen 1995). Työkyvyn huononemiseen liittyvät seuraavat työn ja elintapojen piirteet: fysikaalisen ilmaston haittaavuus lihastyön lisääntyminen hankalien työasentojen lisääntyminen kehittymismahdollisuuksien väheneminen työvälineiden ja -tilojen huononeminen rooliepäselvyyksien lisääntyminen työn sidonnaisuuden lisääntyminen ripeän liikunnan vähentäminen iän lisääntyminen (Ilmarinen 1995). Ikääntyessä olennaista työkyvyn parantumiselle tai huonontumiselle ovat ergonomia, esimiestyö ja liikunta. Kuitenkin myös yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat asiaan. Yhteiskunnallinen ilmapiiri yritystasolla on huomionarvoinen seikka työkykyä arvioitaessa. Sosiaali- ja terveyspolitiikka vaikuttaa osaltaan,

12 12 osaltaan, kuin myös eläkepolitiikka, jonka tulee tarjota riittävää joustavuutta ja vaihtoehtoja työelämässä jatkamisen ja eläkkeelle siirtymisen välillä. Vaikka ikää karttuu, ei se välttämättä ole työssä jatkamisen este. Tällöin työpaikkojen tulisi olla valmiita hyväksymään ja hyödyntämään sen erilaisuuden ja kokemuksen, jota ikä tuo tullessaan. Luonnollisestikin työmäärän tulisi vähentyä iän myötä suhteessa siihen, miten terveys ja toimintakyky muuttuvat (Ilmarinen 1995). Työkyvyn/kyvyttömyyden määrittely ei siis ole täysin kiistatonta. Työntekijä on työkyvytön, jos työkyvyttömyydelle asetetut vaatimukset täyttyvät. Työttömyydestä on tullut eräs tehokas työkykyyn vaikuttava tekijä. Työttömyydellä on tutkitusti henkistä hyvinvointia heikentävä vaikutus. Toisaalta nykyinen mahdollisuus työttömyyseläkkeeseen on johtanut pois työelämästä selvästi työkykyisiä henkilöitä.(forss & Karisalmi 1996). Ikääntymisen yhteydessä esitetään usein termejä tehnyt töitä jo riittävän pitkään, iän karttuminen. Nämä termit viittaavat jonkintyyppiseen työuupumukseen. Työntekijällä ilmenee stressitekijöitä, kuten liian suuri työmäärä, kireät aikataulut, heikot työpaikan ihmissuhteet, työntekijöiden kokema esimiehen joustamattomuus ja tuen puute. Kun työ- ja perhe-elämän paineet kasaantuvat alkaa ilmetä lievää tyytymättömyyttä ja myöhemmin työ rupeaa turhauttamaan. Uupuminen on vaiheittain tapahtuva prosessi. Tällöin aletaan turvautua mm. yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. (Raitasalo 1995).Tämä on paradoksaalista, sillä kun väestön terveydentila on osoittanut paranemista, niin työkyky heikkenee (Ilmarinen 1995). Työkykyyn keskeisesti vaikuttava aspekti on terveydentila. Työkyvyn säilyttämiselle se on peruslähtökohta. Terveydelle voidaan esittää useita määritelmiä. Se on mm. lääketieteelliseltä kannalta katsottuna sairauksien puuttumista. Myös elämään tyytyväisyys, hyvinvointi, elämisen laatu ja onnellisuus kuvaavat terveyttä (Kallio 1992.) Työkyvyn ylläpitämisestä vastaavat työntekijät itse ja työpaikat. Työkyvyn ylläpitäminen on myös eräänlainen prosessi, sillä sen kohteena ovat kaikki, se on jatkuvaa keinojen etsimistä, kokeilua ja innovaatiota. Työkykyä ylläpitävä toiminta ei aiheuta mitään lisäkustannuksia yrityksille, eikä myöskään lisää työmäärää (Kallio 1992). Myös suhtautuminen työkyvyn ylläpitoon on muuttunut lähtökohdiltaan kielteisestä myönteiseksi (Suutarinen 1992.) Työkyvyn ylläpitämisessä eräänä tärkeänä tekijänä ovat työpaikan ihmissuhteet. Suomalaiset kokevat yllättävästi työpaikkojen ihmissuhteet ongelmallisina, vaikka ovat työtovereihinsa tyytyväisiä. Yhä vieläkin toisaalta työpaikan hyvät ihmissuhteet ymmärretään vain työntekijöiden mukavana yhdessäolona. Tämä estää asian syvällistä oivaltamista ja hidastaa korjaustoimenpiteitä. Hyvä työyhteisö on toimiva kokonai-

13 13 kokonaisuus niin yrityksen kuin yhteisön jäsenten kannalta. Tyypillisimpiä esiintyviä ongelmia ovat tiedonkulun puute eli keskinäinen luottamuspula, avoimmuuden puute eli vääristyneet viestit ja myönteisen palautteen puute eli yleinen ilottomuus (Pöyhönen 1992). Työpaikan ilmapiirillä on selvästi yhteys myös stressin kokemiseen. Huono työpaikan ilmapiiri aiheuttaa jo sellaisenaan stressin tunnetta (Ruoppila 1987). Työkykyä ylläpitävän työpaikan ilmapiiri on lukuisten Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan varsin avoin tiedonkulultaan, henkilösuhteet tulisivat perustua luottamuksellisuuteen, henkilöasioiden hoidon tulee olla hyvin organisoitua. Työilmapiiri on yksilön työasenteiden, työryhmän ilmapiirin, esimiehen johtamistyylin ja organisaatioilmapiirin yhteistulosta. Mainitut tekijät ovat seuraavanlaisessa riippuvuussuhteessa keskenään ( Juuti 1987):.XYDTyöilmapiiriin vaikuttavat tekijät (Juuti 1987) Suomalaisilla työikäisillä on runsaasti työkykyä uhkaavia riskitekijöitä ja sairauksia. Työkyky riippuu lääketieteellisten tekijöiden ohella monista muista seikoista. Termi life satisfaction kuvaa elämään tyytyväisyyttä, joka liittyy koko elämäntilanteeseen, vapaa-ajan käyttöön, ammattia koskeviin asioihin, talouteen, seksuaalielämään, toimeentuloon puolison kanssa, perhe-elämään yleensä ja yhteyksiin ystäviin ja tuttaviin. Ruotsalaisten tutkijoiden mukaan tyytyväisyydellä elämään on selvä yhteys eri syistä työelämästä syrjäytyneiden työhönpaluuseen tai syrjäytymässä olevien työssä pysymiseen. Siten merkitys on suuri myös työkyvyn säilyttämisessä. (Kallio 1992.) Suuret ikäluokat ovat nyt keski-iässä, eläkkeelle siirtyminen tapahtuu seuraavan 20 vuoden aikana. Eläkeikä on Suomessa ja useissa muissakin maissa ikävuoden paikkeilla ja niin myös työkyvyn pitäisi säilyä hyvänä tai vähintään riittävänä kyllin kauan. Tämä ei kuitenkaan toteudu aina käytännössä, sillä

14 14 sillä keskimäärin eläkkeelle siirrytään jo ennen 60 ikävuotta eri puolilla maailmaa (Ilmarinen 1995). Olisi kuitenkin koko kansantalouden kannalta ja inhimillisten tekijöiden osalta tärkeää, että nyt keski-iässä olevat työntekijät pystyisivät jatkamaan työelämässä arvostettuina ja itsekunnioituksensa säilyttäneinä työntekijöinä (Toropainen 1990). Työkyvyn ylläpitämiseksi on olemassa myös töiden järjestelyyn liittyviä mahdollisuuksia, kuten sapattivapaa, etätyö ja osa-aikatyö. Sapattivapaa on kestoltaan vähintään muutaman kuukauden mittainen vapaa. Tällöin työntekijä on täysin vapaa viettämään aikaansa kuinka tahtoo. Vapaa estää työntekijän loppuunpalamisen ja on näin sekä henkisen että fyysisen työkyvyn kannalta tärkeää. Etätyö on käsitteenä puolestaan melko uusi. Työ tapahtuu muualla kuin yrityksen tiloissa ja apuna käytetään tietotekniikkaa. Etätyöllä on selviä etuja tavalliseen työssäkäyntiin: tuttu ja turvallinen työympäristö kotona, ei pitkiä ja hankalia työmatkoja tai liikenneruuhkia, mahdollisuus itse säädellä työaikoja, riippumattomuus ja itsenäisyys. Toki haittapuoliakin esiintyy esimerkiksi ahtaiden työtilojen takia. Yritysmaailman puolella eräänlaisia etätyöntekijöitä ovat pienyrittäjät. Monet yrityksistä toimivat palvelualoilla ja perustuvat tietotekniikan hyödyntämiseen. Osa-aikatyö on puolestaan osapäivätyötä, jolloin työpäivä on lyhyempi. Osapäivätyö on usein sekä työnantajan että työntekijän kannalta mieleinen vaihtoehto. Suosituinta se on yleensä naisvaltaisilla aloilla. Suuntana onkin, että varsinaisen työprosessin valvomisen sijasta yritykset arvioivat tehtyä työtä yhä enemmän sen tulosten ja kannattavuuden perusteella (Helander 1990). Työkykyyn liittyy olennaisesti työtyytyväisyyden käsite. Työtyytyväisyyttä on määritellyt mm. Locke (1969). Hänen mukaan työtyytyväisyys on mielihyvänsävyinen emotionaalinen työhön liittyvä reaktio. Virtasen (1989) mukaan työtyytyväisyyden merkittäviä selittäviä muuttujia ovat yksilö ja persoonallisuuden ominaisuudet, työtilanne, työn sisältö ja itsenäisyys, tarpeiden tyydytyksen mahdollisuudet, työryhmä, henkilösuhteet, organisaatio ja sen asema. Näiden kaikkien yhteisvaikutuksesta syntyy työtyytyväisyys. Edellä esitetty kuvaa työkyvystä ja -tyytyväisyydestä esitettyjä näkökulmia. Lisäämällä tähän edellä esitetyt näkemykset yrittäjästä ja siitä ympäristöstä, missä hän jatkuvasti toimii, voidaan vain ihmetellä, miten yrittäjä pitää yllä omaa työkykyään ja hallitsee vielä jatkuvan ympäristössä tapahtuvan muutoksen. Samat asiat, jotka koskevat työntekijän jaksamista koskevat myös yrittäjää, mutta sen lisäksi on hallittava yrittäjäriski ja siihen liittyvät asiakokonaisuudet. 7\ N\N\MD\ULWWlM\\V Yrittäjyyden suhde työkykyyn on kiistaton, vaikka työkykyä onkin käsitelty näihin päiviin asti irrallisena, lähinnä yritykselle pakollisena palveluna työntekijöille. Yrityksen menestykselle on kuitenkin oleellinen merkitys sillä, miten yritys huolehtii omien työntekijöidensä kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Sairas-

15 15 Sairaslomat, huonot työolosuhteet, huono ammattitaito, ihmissuhdeongelmat jne. vievät kiistatta yrityksen tuottavuutta alaspäin ja aiheuttaa myös ylimääräisiä kuluja. Kuten kuvassa 2 nähdään työkyky on organisaation muutostekijöissä huomioitu henkilöstön erääksi tärkeäksi osa-alueeksi. Tämän alueen laiminlyönti on varsinkin pienyritykselle, jossa työntekijöiden tai jopa yksin yrittävän on hallittava kaikki yrityksen toiminnot, usein kohtalokasta. Käsitykset työkyvystä ovatkin muuttuneet viime vuosina merkittävästi kokonaisvaltaisempaan suuntaan..xydmitä on työkyky? (Mäkitalo & Palonen 1992) Mäkitalo ja Palonen näkevätkin työkyvyn sosiaaliseen todellisuuteen liitettynä kokonaisuutena, joka terveyteen liittyvien fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen työkyvyn lisäksi sisältää myös, työnhallintana ja toimintajärjestelmänä. Näin käsitys työkyvystä ei ole pelkästään terveyden hoitamista, vaan siihen sisältyy myös työ toimintajärjestelmänä ja työn hallinta suhteessa muuhun sosiaaliseen todellisuuteen. Aila Järvikoski (1992) on kuvannut työntekijän yksilöllistä prosessia kohti työkyvyn laskua. Tästä kuviosta on kehitetty seuraavaan kuvaan yrittäjän työkyvyn alenemista kuvaava prosessi ottaen huomioon myös yritystoiminnassa samanaikaisesti tapahtuvat muutokset. Kuva osoittaa kiistatta työkyvyn ja yrityksen menestyksen välisen suhteen ja näin myös työkyvyn jopa ratkaisevan merkityksen eräänä yrityksen menestystekijänä.

16 16.XYDYrittäjän prosessi kohti työkyvyn laskua Kuvasta nähdään selvä yhteys myös työkyvyn ja yritystoiminnan hiipumisen välillä. Näin voidaankin yritystoiminnan ja yrittäjän työkyvyn olevan merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että yrittäjällä ei monesti ole mahdollisuutta jättäytyä sairaslomalle, ovat vaikutukset usein tuhoisat sekä yrittäjälle että liiketoiminalle. Myöskin yrittäjälle järjestettävät kuntoutuspalvelut ovat maassamme jääneet näihin päiviin saakka toteutumatta. -RKWRSllW NVHWMDWHKWlYlMDWNRW\ Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että työkyvyn kokonaisvaltainen tarkastelu tulee liittää siihen, että yritys on kokonaisvaltainen, ympäristössään toimiva ja tulokseen pyrkivä kokonaisuus ja yrityksessä työskentelevät nähdään yrityksen toiminnan lähtökohdaksi ja tärkeäksi voimavaraksi, jonka motivoijaksi

17 17 ja moottoriksi valjastetaan yrityksen muut voimavarat (ks. Miettinen & Saarinen 1990, Luoma 1994). Tavallisesti ihmiset yrityksessä otetaan huomioon liian myöhään tai heitä ei huomioida lainkaan (Karlövin 1995) puhumattakaan yrittäjästä itsestään. Edellä esitetty asettaa sekä julkisin varoin toteutettavalle kuntoutukselle että työkykyä ylläpitäville toimintakokonaisuuksille vaatimuksia, joihin vastaaminen on todella haastava tehtävä, sillä siten voimme taata yritystemme toimintakyvyn ja edistää yrittäjien jaksamista puhumattakaan yritysten taloudellisesta tuottavuudesta. Tällaisen ajattelutavan tulee pohjautua kaikkeen strategiseen suunnitteluun ja toimintaan julkissektorilla sekä heijastua liiketoimintastrategioiden muotoiluun ja koko yrityskulttuuriin. Professori Kari Mannermaa onkin kysynyt: Mikä on 90-luvun yritysten keskeinen löytö -ihminen. Myös yrittäjä on ihminen, joka monessa tapauksessa on unohdettu. Edellä esitetyt näkemykset siivittävät eteenpäin tämän esityksen pohjalta tehtävää tutkimusta, jossa pyritään selvittämään yrittäjien tämänhetkinen käsityksensä työkyvystään ja sen ylläpidosta. Lähdettäessä yhteistyökumppaneiden Oulun kaupungin työterveyshuollon, Merikosken kuntoutus- ja tutkimuslaitoksen kanssa pohtimaan tämän esityksen jälkeen tehtävän tutkimuksen ja samanaikaisesti etenevän kuntoutusprojektin lähtökohtia edellä esitetyn tarkastelun pohjalta esiin nousivat keskeisinä vaatimuksina että: n yrittäjät oppisivat työmuotoja, joita voisi soveltaa omaan elämäänsä ja yritykseensä n saataisiin ideoita omaan elämänhallintaan n saataisiin muitakin kuin elämyksellisiä kokemuksia n kehitettäisiin tukiverkkoja yksinyrittäjälle n tutkittaisiin myös työterveyshuollon roolia ja mahdollisuuksia yrittäjien hyvinvoinnin edistämisessä n saavutettaisiin yleistä kykyä laajentaa elämää ja sen hallintaa Näin päästiin siihen, että tavoitteena on rakentaa yrittäjien työkykyä ylläpitävä verkosto, jossa 1. itse yrittäjät ovat avainasemassa, 2. yrittäjän ei tarvitse kokea olevansa yksin, vaan hän pääsee keskustelemaan muiden yrittäjien kanssa, 3. yrittäjä pääsee kehittämään itseään ihmisenä unohtamatta oman yrityksensä puitteita 4. yrittäjän uupumista pyritään estämään henkisellä ja fyysisellä kuntoutuksella sekä 5. kartoitetaan yrittäjän kokonaiselämäntilannetta ja jaksamisen mahdollisuuksia. Tämän esityksen pohjalta tehtävän tutkimuksen ja vireillä olevan yrittäjien kuntoutusprojektin kautta toivotaan luovan pohjaa valtakunnalliselle yrittäjien kuntoutukselle, sillä juuri heidän työkyvystään kumpuaa se kestävä kehitys, josta yritystemme tulos muodostuu. Ongelmiksi tutkimuksessa nousevat:

18 1. Miten yrittäjä näkee tällä hetkellä oman työkykynsä suhteessa yrityksensä menestymiseen? 2. Mitä yrittäjä on tehnyt työkykynsä ylläpitämiseksi? 3. Mitä tältä pohjalta voitaisiin tehdä työkykyä ylläpitävien ohjelmien luomiseksi ottaen huomioon esitetty yrittäjyyden tarkastelu sekä menestyvän yrityksen luonnehdinta muuttuvassa maailmassa? 18 Työkykyä ei ole aikaisemmin havainnoitu eräänä yrityksen tuottavuutta mittaavana tekijänä. Tämän seikan huomioiminen tuo tutkimukseen uuden myös akateemisesti mielenkiintoisen ja monitieteisen näkökulman. Tavoitteena onkin luoda tieteellinen näkemys työkyvyn merkityksestä eräänä yrityksen menestystekijänä ja sitä edistävänä tekijänä. Menetelmällisenä tavoitteena on luoda puitteet yrittäjän työkykyä ylläpitävään järjestelmään ottaen huomioon nykyiset normit ja käytänteet. Lisäksi on mahdollista luoda pohjaa monitieteiselle yrittäjyyden lähestymistavalle, josta on ilmiselvää puutetta. Luomalla yrittäjälle valtakunnallisesti merkittävä kuntoutumisen väylä voidaan edistää PK-yritysten henkistä kestävyyttä ja edistää sitä kasvua, jota valtiovalta vaatii yrityksiltä kansainvälistyvässä ja ylä monimutkaistuvassa maailmassa. Tätä esitystä seuraavassa tutkimuksessa tarkastellaan Oulun alueen yrittäjien tämänhetkistä asemaa työkykyvyn kentässä. Tutkimusotos on noin 500 Oulun seudun yrittäjää ja yritysjohtajaa. Tämän otoksen perusteella on tarkoitus selvittää työkyvyn merkityksen tämänhetkinen tila ja yrittäjien nykyiset toimenpiteet työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Monissa hi tech-yrityksissä esim. aikavyöhykkeiden yli tapahtuva lentäminen on vakava työkykyä haittaava ongelma, johon tulisi entistä enemmän perehtyä ja tutkia. Tutkimusmenetelmänä on näin haastattelulomakkeella tehtävä postikysely, jota tarpeen mukaan täydennetään puhelinhaastatteluin sekä vireillä olevalle yrittäjien kuntoutusryhmälle tehtävällä haastattelulla. Kyseessä on siis kartoittava tutkimus, jonka pohjalta tehdään kuntoutukseen ja -ohjelmaan tähtääviä johtopäätöksiä. Tutkimusaineisto kerätään Oulun seudulta vuoden 1997 tammi-helmikuussa ja se analysoidaan SPSSohjelmistolla kevään 1997 aikana. Työhön varataan aikaa noin 4 kuukautta, jolloin tulokset ovat raportoitavissa keväällä 1997 erillisessä julkaisussa. Lisäksi tutkimuksesta tuotetaan kansainvälinen seminaariraportti. Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena voidaan luonnostella yrittäjien kuntoutukseen tähtäävä ohjelma käyttäen hyväksi jo ennen saatuja kokemuksia. Näin voidaan turvata hyvin koulutetun työvoiman ja erityisesti yrittäjien henkinen jaksaminen kansainvälistyvässä ja turbulentissa ympäristössä.

19 19 Lopuksi lieneekin paikallaan lopuksi lyhyt ihmissuhdekurssi, joka lyhyesti kertoo mistä on kysymys yrittäjän ja myös työntekijän omassa jaksamisessa ja toisten huomioimisessa: KUUSI TÄRKEINTÄ SANAA: 2/(19$/0,60<g17b0bb1(77b2/,19bb5b66b VIISI TÄRKEINTÄ SANAA: 6,1b72'(//$+2,',7+200$1+,(1267, NELJÄ TÄRKEINTÄ SANAA: 0,7b0,(/7b6,1b2/(7" KOLME TÄRKEINTÄ SANAA: 92,6,7.2<67b9b//,6(67,$877$$+2,7$$ KAKSI TÄRKEINTÄ SANAA:.,,7266,18//( TÄRKEIN SANA: 0( VÄHITEN TÄRKEIN SANA: 0,1b,QWURGXFWLRQ Full-time responsibility for an enterprise requires that the entrepreneur has a variety of abilities, which have not been analyzed in detail up until now. Aspects of business economy and their significance have been recognized (e.g. Porter 1980) and profitability and financial returns have been assessed in terms of accountancy (e.g. Brealey & Myers 1991, Leppiniemi 1995). However, entrepreneurship is a variable cluster of soft and hard entities which must be combined in suitable proportions to achieve successful business. One factor that significantly contributes to the success of entrepreneurs is their ability to maintain their working capacity and energy level. Working capacity should not be seen as something

20 20 separate from business technology and the entrepreneurial personality, because they all contribute to successful business. Hardly any attention has been given to entrepreneurs working capacity, although rehabilitation programs for employees have been available for years. Research on the occupational safety of employees has also been done in Finland for years (see e.g. Eklund & Suikkanen 1982). Below, I will discuss both entrepreneurship and modern successful enterprises in the changing world from the viewpoint of improving working capacity and applying methods and measures allowing a holistic approach. A further purpose of this paper is to address matters that contribute to entrepreneurs working capacity. It will serve as a basis for a research project focussing on enterpreneurs contemporary notions of their own working capacity and its significance for business and its development. The findings of this project may help us to define the measures needed to maintain the working capacity of the proprietors of Finnish SMEs and their personnel through various rehabilitative programs. The project is related to a pilot program of entrepreneurs rehabilitation under way in Oulu. (QWUHSUHQHXUVKLSLVDFRPSOH[SKHQRPHQRQ Entrepreneurship is a highly complex concept. Theory formation has generally been based on traditional business economy approaches. People have only recently begun to recognize that entrepreneurship is a cluster of interdisciplinary entities, whereupon it has been found to consist of both external and internal entrepreneurship (Koiranen 1993). The multi- and crossdisciplinary nature of entrepreneurship has so far defied any attempt to set up a consistent theoretical framework (Low and MacMillan 1988). Entrepreneurship has usually been forced into a rigid formula (Standforth J., Stanford C., Granger & Blyth, 1989). This approach, however, does not do justice to entrepreneurship as a notably complex

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo

Windows Phone. Module Descriptions. Opiframe Oy puh. +358 44 7220800 eero.huusko@opiframe.com. 02600 Espoo Windows Phone Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja hankkia

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalous Muista merkita nimesi Ja opiskeliianumerosi iokaiseen paperiin. Myös optiseen lomakkeeseen. Älii irroita papereita nipusta. Kaikki paperit on palautettava. TAMPEREEN 290 10 10 Tuotannonohjauksen tentti

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015

HR! TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HR! ü TÄMÄN PÄIVÄN 5 PARASTA KÄYTÄNTÖÄ, ü SEKÄ 3 KÄYTÄNTÖÄ, JOITA TE EHDOTTOMASTI TULETTE KÄYTTÄMÄÄN TULEVANA VIITENÄ VUOTENA 19 ELOKUU, 2015 HUMAN PERFORMANCE EQUATION 3 THE HUMAN PERFORMANCE EQUATION

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Data Quality Master Data Management

Data Quality Master Data Management Data Quality Master Data Management TDWI Finland, 28.1.2011 Johdanto: Petri Hakanen Agenda 08.30-09.00 Coffee 09.00-09.30 Welcome by IBM! Introduction by TDWI 09.30-10.30 Dario Bezzina: The Data Quality

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Hyvä ja paha pelillistäminen

Hyvä ja paha pelillistäminen Hyvä ja paha pelillistäminen Kalle Huhtala, kehitysjohtaja @Kalle_Huhtala #pelillistäminen #gamification #vvop2014 A NORDIC MORNING COMPANY Hyvässä hypessä Big Data Sosiaalinen media työelämässä Gamification/

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Norpe Winning Culture

Norpe Winning Culture Norpe Winning Culture TEKES Ideat vaihtoon 2.4.2014 Mona Hokkanen Smarter retailing Elämykselliset ostokokemukset Yksilölliset myymäläkonseptit Alhaisimmat kokonaiselinkaarikustannukset Seite 2 Miksi?

Lisätiedot

Perspectives on the future

Perspectives on the future Perspectives on the future Pemamek Oy Perustettu 1970 Loimaalle Established 1970 in Loimaa, Finland Pemamek Oy Henkilöstömäärä 130 Liikevaihto EUR 40 miljoonaa (2011) Vientiin yli 90% vuotuisesta tuotannosta,

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR?

WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? Juho Saari, Professor, Welfare sociology, Director, The University of Eastern Finland, Tieteiden talo, 22.9.2011 WELL-BEING (SWB), ECONOMY AND POLITICS A NECESSARY STEP OR ONE BRIDGE TOO FAR? The pillars

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

API:Hack Tournee 2014

API:Hack Tournee 2014 apisuomi API:Hack Tournee 2014 #apihackfinland Twitter: @ApiSuomi API:Suomi - Suomen metarajapinta apisuomi Apisuomi kerää vertailutietoa ja arvosteluja rajapinnoista madaltaen avoimen datan uudelleenkäytön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Well-being through work

Well-being through work Well-being through work How can workers cope with their job demands and stay engaged Saija Koskensalmi Supporting well-being is both Handling problems and Identifying resources, supporting and utilizing

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen

Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken. 26.10.2006 Ville Hurnonen Viestintään tarvitaan tiedon jakamista tietotyöläisten kesken 26.10.2006 Ville Hurnonen Enfo Enfo on sopivan kokoinen kumppani Enfo on uusi, riittävän kokoinen palvelutalo Enfo on suomalainen toimija Enfo

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli

Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Seuraavaksi: Kehittämispäällikkö Virpi Einola-Pekkinen, VM: Valtion uusi työnteon malli Osallistu keskusteluun, kysy ja kommentoi Twitterissä: #Valtori2015 TYÖ 2.0 Kohti valtion uutta työnteon mallia Valtorin

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA EARLY LEARNING PLAN / ENGLANTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Dear Family, Home and the family are the most important growth environment and community for the child. Alongside with home,

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Equality of treatment Public Services

Equality of treatment Public Services Equality of treatment Public Services Providing high-quality Public Services in Europe based on the values of Protocol 26 (TFEU), Warsaw 12.10.2012 Kristian Siikavirta, Doctor of Law 18.10.2012 1 University

Lisätiedot

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010

Jyrki Kontio, Ph.D. 11.3.2010 Jyrki Kontio, Ph.D. Principal Consultant, R & D-Ware Oy Risk mgmt consulting and training Software engineering consulting Technical due diligence Process management and improvement Board member at QPR

Lisätiedot

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia

Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa. maassa? & Case Intia Miten saan käytännössä kaupan käyntiin halutussa maassa? & Case Intia 16.4.2014 / Hannu Rossi Miksi haluat mennä uudelle markkina-alueelle? Nykyinen markkinat ovat täysin hyödynnetty/katettu? Tarvitset

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT HELSINKI METROPOLIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT Degree

Lisätiedot

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall.

We live in unpredictable times where the rules are. disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. We live in unpredictable times where the rules are Muokkaa changing perustyylejä so fast that formulas naps. for success are disintegrating. Fortunes can turn. Market leaders can fall. Muokkaa Innovations

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE

WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE WITNESS SUPPORT THE FINNISH EXPERIENCE T i i n a R a n t a n e n R e g i o n a l M a n a g e r, V i c t i m S u p p o r t F i n l a n d 17.6.2013 1 VS FINLAND S SERVICES Help line (nation wide) Mon - Tue

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence

JA CHALLENGE 18.-19.4.2013. Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence JA CHALLENGE 18.-19.4.2013 Anna-Mari Sopenlehto Central Administration The City Development Group Business Developement and Competence 12.11.2014 Challenges of the City of Turku What kind of city you would

Lisätiedot