TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa
|
|
- Santeri Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mari Luostarinen TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö Toukokuu 2009
2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mari Luostarinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö, Savonlinna Nimeke Työterveyshuolto poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö jatkaa sairaanhoitaja AMK opinnäytetyötäni. Aiemmassa opinnäytetyössäni tarkastelin organisaatiomuutoksesta aiheutuvaa stressiä Imatran poliisissa. Opinnäytetyöni pohjautuu työterveyshoitajan näkökulmaan ja keinoihin poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tämän tutkimukseen osallistujina olivat Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Savonlinnan ja Varkauden poliisilaitosten työterveyshuollot ja niiden työterveyshoitajat. Tutkimuskyselyyn osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella, jossa oli kaksi kysymystä, Kyselylomakkeet postitettiin jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajalle. Kyselyyn vastasi 4 henkilöä (N=4). Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysia käyttäen. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että työterveyshuollot antavat laajasti ja ammattitaitoisesti palvelua poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Asiantuntija palvelut ja tutkimus- sekä keskustelupalvelut ovat suurimmat palvelukokonaisuudet joita tarjotaan poliiseille. Eri työterveyshuoltojen välillä ei ollut suuria eroavaisuuksia. Erilaisia työskentelytapoja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen löytyi jokaisesta työterveyshuollosta. Tutkimuksesta ilmeni keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan olevan tärkein työterveyshoitajien keino turvata poliisien henkinen hyvinvointi yhdessä terveystarkastusten, työnantajien ja erityisasiantuntijoiden kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena voi tutkia Savonlinnan Terveystalon työterveyshuollon käyttämää voimavara- ja ratkaisukeskeistä työskentelyotetta ja sen vaikutusta poliisin henkiseen hyvinvointiin poliisin akuutissa kriisissä, missä median painostus on suurta. Asiasanat (avainsanat) Työterveyshuolto, poliisi ja henkinen hyvinvointi Sivumäärä Kieli URN 27 s + liitteet 7 s. suomi NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi KT,THM yliopettaja Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Terveystalo Imatra, Savonlinna ja Varkaus
3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mari Luostarinen Name of the bachelor's thesis The occupational health care in securing mental well-being in police force Degree programme and option Degree programme of nursing, Public health nursing, Savonlinna Abstract This bachelor s thesis will continue my previous bachelor s thesis as nurse UAS. In my previous bachelor s thesis I examined stress caused by organisational changes in Imatra police force. My bachelor s thesis is based on occupational health nurses standpoint and the means she has in securing mental wellbeing in police force. The participants in this study were occupational health nurses in South-Karelian Police force Imatra, Savonlinna and Varkaus units. Participating in this study was wholly voluntary. The study was qualitative. The material was collected with an open questionnaire including two questions. The questionnaires were posted to occupational health nurses taking care of policemen in each occupational health care unit. The questions were answered by 4 persons ( N=4). The material was analysed using contents analysis. The result of this study was, that occupational health care does give wide and skilled services in securing mental well-being. Specialist services, examination- and discussion services are the biggest service schemes offered to policemen. There were not great differences between occupational health care units. Different working methods were found in each occupational health care unit. Discussions, guidance and consulting were the most important methods in securing mental well-being together with physical examinations. As follow-up research you could examine the resource and result based working method used in Terveystalo Savonlinna occupational health care unit and the influence it has on mental well-being in acute crisis situation, when the pressure from media is great. Subject headings, (keywords) Occupational health care, police, well-being Pages Language URN 27 p + 7 appendices Finnish NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Principal lecturer Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by Terveystalo Imatra, Savonlinna and Varkaus
4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TYÖTERVEYSHUOLTO POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET Poliisien työhön sijoitustarkastus Poliisien terveydenseurantatarkastus TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA ASLAK- kuntoutus TYK- kuntoutus Kuntoutuskurssi ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Kohdejoukon kuvaus Aineiston keruu kyselyn avulla Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Poliisilaitosten työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Työterveyshoitajien keinot henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa... 21
5 2 11 POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimusprosessin tarkastelua Jatkotutkimusehdotus LÄHTEET LIITTEET
6 1 JOHDANTO 3 Käytämme merkittävän osan aikuisiästä työhön. Säilyttääksemme työ- ja toimintakykymme ja terveydentilamme läpi työuran mahdollisimman hyvinä, on tärkeää, että voimme vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin sekä välttää ja ehkäistä työstä aiheutuvia terveyden vaaroja ja haittoja. Lainsäädäntöä on kehitetty tukemaan tätä tavoitetta. Vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain ja siihen vuonna 1978 tehtyjen muutosten avulla liitettiin työterveyshuolto osaksi perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuoltolaki on keskeisessä asemassa työhön liittyvien terveyden vaarojen ja haittojen ehkäisemissä. Siinä ovat säädökset työterveyshuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta.(hyssälä 2004, 6.) Terveyspalvelujärjestelmä tukee entistä paremmin työkyvyn säilymistä. Yhä useammalla työpaikalla puututaan terveyshaittoihin, parannetaan työprosesseja, kiinnitetään huomiota työyhteisön toimintatapoihin ja kehitetään johtamista. Tämä siksi, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ja että yritys pystyy toimimaan mahdollisimman kilpailukykyisenä ja nostamaan tuottavuuttaan. Työhön liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin menetykset ovat edelleen sekä inhimillisesti että taloudellisesti suuria, ja niihin jokainen yritys ja organisaatio haluaa puuttua. Tulevaisuudessa organisaatioiden pyrkimyksenä on parantaa tuottavuuttaan tekemällä aktiivista yhteistyötä työolojen ja työelämän laadun kehittämiseksi niin, että työntekijöillä on mahdollisuus voida työssä hyvin, pysyä terveinä ja toimintakykyisinä sekä iloita työn tekemisestä ja saaduista tuloksista. (Kasvio & Huuhtanen 2007, 4-27.) Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt voimakkaasti ja nopeasti, mikä on johtanut työn tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn parantumiseen (Luostarinen 2009, 4). Viimeaikoina on kiinnitetty huomiota siihen, miten työ vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja miten olemassa olevat suositukset ja periaatteet siirtyvät käytännön työpaikoille (Kivistö ym. 2008, 15) luvun yhteiskunnallisessa tilanteessa yritykset ovat huomanneet, että työterveyshuolto on työnantajille investointi, joka tuottaa taloudellista hyötyä ja parantaa terveyttä, sekä tuo parempaa elämää työntekijöille(vuorela 2008, 5).
7 4 Hallitus on ollut mukana ansiokkaasti työhyvinvoinnin parantamisessa 2000-luvulta lähtien. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma oli pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen hanke, jonka tarkoituksena oli edistää työkykyä ja ylläpitää hyvinvointia työpaikoilla. Ohjelman toteuttamisesta vastasivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. (Valtakari ym. 2003, 10). Sisäasiainministeriön (2009, 29) mukaan keskeisinä toimenpiteinä vuonna 2009 on varmistaa henkilöstön jaksaminen muutoksessa pora-työsuunnitelman (poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmä) mukaisesti sekä kehittää työvuorosuunnittelua työssä jaksamista tukevaksi. Suunnitelmassa korostetaan työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista ja tukitoimien kohdentamista laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Poliisin ammatti kuuluu turvallisuusalan palveluammatteihin. Poliisilta vaaditaan fyysistä kestävyyttä raskaassa ja monivivahteisessa työssä. Poliisit joutuvat usein uhkaaviin väkivaltatilanteisiin, joissa he joutuvat kokemaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Poliisit joutuvat usein väkivaltaisten rikollisten rauhoittelemiseksi jopa painimaan asiakkaiden kanssa ja he saavat samalla joko potkuja tai lyöntejä osakseen. Vaikka väkivallan kohteeksi joutumisesta ei syntyisikään fyysisiä seurauksia, se voi olla henkisesti hyvin vaikea kokemus. (Lusa ym. 2007, 387.) Henkiseen hyvinvointiin kuuluu kohtuullinen henkinen vahvuus, kestävyys arjen kuormituksissa ja vastoinkäymisissä ja kyky palautua niistä. (Kivistö ym. 2008, 38). Henkisen hyvinvoinnin ja henkisen väkivallan osuus, kuten asiakkaiden nimittelyt ja solvaamiset poliisia kohtaan, ovat suuret. Väkivallan uhka voi aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta ja tämä lisää koettua stressiä ja vähentää työssä viihtyvyyttä. Poliisin ammatissa tulisi työterveyshuollon painopiste olla työturvallisuudessa ja henkisessä ammattiavussa. (Lusa ym.2007, 387.)
8 2 TYÖTERVEYSHUOLTO 5 Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) työterveyshuollosta kertovan esitteen mukaan työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhuoltoa, jota toteutetaan työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen. Hyvä työterveyshuollon käytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen pohjaan työn ja terveyden välisistä suhteista ja niiden hallinnasta. Tuloksia ei voida saavuttaa ilman koko työyhteisön niihin sitoutumista. Tavoitteena on työyhteisön omaehtoinen terveysriskien hallinta. Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö luo edellytyksiä työterveyshuollon tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle ja kehittämiselle. Henkilöstön arvostamiseen ja hyvinvointiin panostaminen antaa yritykselle erittäin sitoutuneen, ahkeran ja osaavan henkilöstön, joka viihtyy ja jaksaa työssään pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2002) työntekijään yksilöllisinä toimenpiteinä kohdistuvia työterveyshuollon toimia ovat ohjaus ja neuvonta, erilaiset terveystarkastukset, työperäisten ja mahdollisesti muiden sairauksien tutkimus ja hoito sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvio. Laki korostaa työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitystä ja yhteistyön tärkeyttä työpaikan sisällä ja ulkopuolella. Työterveyshuollon toteuttamisessa noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Halutessaan työnantaja voi järjestää myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita. Valtioneuvoston asetuksen 1484/ :n mukaan terveystarkastuksia tulee tehdä erityisen sairastumisvaaran lisäksi työntekijän iän, sukupuolen, fysiologisen tilan sekä työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen sitä edellyttäessä tai, jos työ asettaa erityisvaatimuksia terveydelle.(antti-poika ym.2003, 37.)
9 6 Henkisen hyvinvoinnin edistämisen kysymyksiä pidetään työpaikoilla ja työterveyshuollossa vaikeasti lähestyttävinä, mutta henkisenhyvinvoinnin kysymykset ovat osa työhyvinvoinnin luomista. Työterveyshuolto suorittaa työpaikkaselvityksiä, jotka ovat työterveyshuollon keskeisin toimenpide. Työpaikkaselvitys tarjoaa työntekijöille tilaisuuden tuoda esiin työolotekijöitä, joilla on merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Työpaikkaselvityksen perusteella määräytyy huomattava osa työterveyshuollon muusta sisällöstä, sillä hankitaan tietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Se on suunnitelmallista toimintaa, jonka sisältö määräytyy työpaikkakohtaisesti selvitetyn tarpeen mukaan. Toimenpiteet ja menetelmät kohdistuvat työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin. Työpaikkaselvitysten päätavoite on tunnistaa työntekijän terveyttä sekä työkykyä uhkaavat ja ylläpitävät tekijät. Selvitys mahdollistaa varhaisen puuttumisen työkyvyn kannalta haitallisiin työolotekijöihin. Selvityksen vaikuttavuus perustuu siihen, miten hyvin työterveyshuolto onnistuu työpaikan toimijoiden kanssa yhdessä tunnistamaan ne asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja miten hyvin osataan muotoilla kehittämisehdotukset sekä neuvonnalla ja ohjauksella antaa tukea niiden toteuttamista. (Kivistö ym. 2008, 3-48.) Erityisesti tänä päivänä työkykyä ylläpitävä toiminta on tullut tärkeäksi myös poliisin ammatissa. Nuoret poliisit ovat ammattiin tullessaan erittäin hyväkuntoisia tiukkojen pääsyvaatimusten takia, mutta tutkimuksissa on havaittu, että yli 40-vuotiaiden fyysinen toimintakyky on laskenut. Poliisin työ on asiakaspalvelutyötä, johon liittyy etenkin miehistön osalta jopa aivan maksimaalisesti sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavia rasitushuippuja. Tehtävät ovat tulleet monipuolisemmiksi ja vaativammiksi. Työn luonne on viime vuosina muuttunut, sillä poliisien lukumäärää on supistettu ja toimenkuvat ovat monipuolistuneet. Erityisesti henkinen kuormitus on lisääntynyt. (Työterveyslaitoksen tiedote 2002.)
10 7 Tiaisen (2007) mukaan, poliisihenkilöstön terveys ja toimintakyky ovat työhyvinvoinnin tukipilareita. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät liittyvät sekä työntekijään että työpaikkaan ja myös ympäröivään yhteiskuntaan. Työntekijän voimavaroja ovat terveys ja toimintakyky sekä ammatillinen osaaminen. Työterveyshuolto on työterveyden asiantuntija ja sen tehtävänä on seurata ja arvioida henkilöstön työkykyä. Poliisin toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulisi huomioida työterveyshuollon laajempi yhteistyö työpaikoilla poliisihenkilöstön kanssa. 3 POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksessä esille tulleisiin terveysriskeihin. Terveystarkastuksista on säädetty laissa, säädöksissä ja ohjeissa. Erityisen sairastumisen varaa aiheuttavassa työssä, kuten yötyö ja työssä, jossa esiintyy erityinen väkivallan uhka, ovat terveystarkastukset peräisin EU:n direktiiveistä ja ne ovat velvoittavia eli pakollisia. Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) perusteella työnantajan on työoloista johtuvia vaaratekijöitä arvioidessaan otettava huomioon myös työn kuormitustekijät. Tällainen on myös väkivallanuhka. (Työterveyslaitos 2006, 392). Terveystarkastusten tarpeen määrittelyn, suunnittelun, toteutukset ja toimenpiteet tekevät yhteistyössä työantaja ja työterveyshuolto. Työterveystarkastusten tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Työterveyshuolto toimii puolueettomana asiantuntijana. (Manninen ym.2007, )
11 8 Terveystarkastusprosessi on moniosainen. Tietojen hankinta työstä ja työolosuhteista vaikuttaa paljon siiten, mitä asioita terveystarkastuksessa tulee selvittää. Yleiset työpaikkaa koskevat tiedot ovat tärkeitä. Näistä selviää mm. työtekijöiden määrä, ikä- ja sukupuolirakenne, sairauslomien määrä ja syyt sekä tapaturmat. Yhteistyötä työsuojelun kanssa voidaan tehdä selvitettäessä työn vaara- ja kuormitustekijöitä työntekijän työssä ja työpaikalla. Työhyvinvointikyselyt ja työnantajan sekä työntekijän näkemykset työstä ja työyhteisöstä sekä töiden organisoinnista antavat arvokasta tietoa suunnitellessa terveystarkastuksia. Tiedot työntekijän elämäntilanteesta ja terveydestä vaikuttavat suunnitteluun ja toteutukseen suuresti. (Manninen ym. 2007, 129.) 3.1 Poliisien työhön sijoitustarkastus Työhön sijoitustarkastus olisi hyvä tehdä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta tai pitkien sairauslomien jälkeen. Työhön sijoitustarkastuksessa tulee tunnistaa ne henkilöt, jotka eivät kykene suoriutumaan terveytensä vuoksi kyseisestä työstä tai tarvitsevat erityistä tukea selvitäkseen työn tekemisestä. Työterveyshoitaja kyselee tarvittaessa työstä ja työtehtävistä, tekee sovitut ja tarpeelliset mittaukset sekä selvittää muut työntekijää koskevat yksilölliset hänen terveydentilaan, työkykyyn ja elämäntilanteeseen liittyvät asiat. Työterveyshoitaja ohjaa asiakkaan työterveyslääkärille, mikäli laki sitä vaatii tai jos mittauksissa ilmenee poikkeavuuksia. Työntekijä saa tarkastuksesta lausunnon, jossa todetaan soveltuuko henkilö työhön vai ei. Tarkastuslausuntoa annettaessa tulee muistaa vaitiolovelvollisuutta koskevat asiat. (Juutilainen 2004, )
12 3.2 Poliisien terveydenseurantatarkastus 9 Terveydenseurantatarkistuksia tehdään yleensä 3-5 vuoden välein ja osallistuminen näihin tarkastuksiin on vapaaehtoista. Terveydenseurantatarkastusten sisältö ja toteutus suunnitellaan yhdessä työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja mahdollisesti psykologin kanssa.(juutilainen 2004, ) Työterveyssuunnitelma, jossa eritellään työpaikkaan ja työntekijään kohdistuvat toimenpide-ehdotukset, tehdään yhdessä työntekijän kanssa, sitä voidaan käyttää terveystarkastusten apuna ja tukena. Suunnitelmaan valitaan työntekijän hyvinvoinnin ja työn kannalta oleelliset ja tärkeimmät asiat, näin suunnitelman toteuttaminen on realistista. (Manninen ym. 2007, ) Terveydenseurantatarkastuksissa työterveyshoitaja selvittää työntekijän kokemukset työssään olleesta väkivallan uhasta ja siitä miten hän on tilanteista selvinnyt. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla poliiseilla kiinnitetään systemaattisesti huomiota posttraumaattisiin stressin oireisiin. Mikäli vakavia oireita ilmenee, työntekijää tuetaan moniammatillisen työryhmän tukemana. Toimenpiteinä työantajan on tärkeää väkivaltatilanteiden ja hallinnan kannalta ehkäistä työssä, työoloissa ja yksilöiden toiminnassa olevia väkivaltaa mahdollistavia tekijöitä, jotka voivat lisätä väkivaltatilanteiden riskiä. Terveydenseurantatarkastuksissa kerrotaan poliiseille väkivallan uhasta työssä ja korostetaan matalan kynnyksen yhteydenottoja myös lievissä uhka- ja väkivaltatilanteissa, jolloin käsittely tulisi aloittaa jo työpaikoilla. (Työterveyslaitos 2006, )
13 4 TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA 10 Työterveyshuollon tärkein tehtävä on yksilön tukeminen, ohjaus ja neuvonta. Työterveyshuollossa kohdataan psykososiaalisia haittatekijöitä vastaanoton tai terveystarkastusten yhteydessä. Uupuneen asiakkaan tutkimus perustuu huolelliseen esitietojen keräämiseen, jossa sosiaalinen tilanne kartoitetaan työssä ja yksityiselämässä unohtamatta somaattisten ja psyykkisten oireiden tunnistamista. Henkisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta on tärkeää selvittää työuupumisen aiheuttaja ja syy, jonka avulla voidaan ehkäistä henkilön loppuun palaminen. (Antti-Poika ym 2003, 90.) Henkinen työympäristö muodostuu kaikista työhön liittyvistä seikoista, jotka vaikuttavat työntekijään tunteiden, ajatusten ja tekemisen tasoilla. Hyvinvointiin työssä vaikuttavat fyysinen työympäristö, työn sisältö ja määrä sekä organisaatiorakenne ja työkulttuuri (Antti-Poika ym 2003, 83.) Hyvinvointia edistäviä ja häiriöitä ehkäiseviä, hoitavia ja hyvää tilannetta ylläpitäviä toimintoja on hyödyllistä tarkastella suhteessa toisiinsa työterveyshuollon toimesta yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden edustajien kanssa(kivistö ym.2008, 28). Poliisin organisaatio rakenneuudistus tapahtui joulukuussa 2008, jonka vuoksi useita poliisilaitoksia yhdistettiin ja työn henkinen kuormittavuus kasvoi muutoksen ja työsuhteiden epävarmuuden kokemisen vuoksi (Luostarinen 2009, 28). Henkisiä kuormitustekijöitä selvitetään usein havainnoimalla ja haastattelemalla sekä keräämällä tietoa työstä käyttämällä standardoituja kyselymenetelmiä kuvaamaan henkisiä kuormitustekijöitä. Työterveyshoitajilla on mahdollisuus käyttää perusselvityksiä, joista työstressikyselyt ja voimavarakyselyt antavat hyvän suunnan henkisen hyvinvoinnin tilasta sekä erilaisia suunnattuja selvityksiä, joilla saadaan tarkempaa kartoitusta henkilön tilasta. (Manninen ym.2007, )
14 11 Kelan työssäuudistumista tukevassa TUUKKA- kehittämishankkeessa syntyi varhaisen reagoinnin ja tuen malli, jota voidaan käyttää apuna työhyvinvoinnin kartoituksessa. Mallissa on kyse henkilön työssä jatkamisen ja jaksamisen edistämisestä ja siinä edellytetään ensin esimiehen- työntekijän välistä keskustelua. Työterveyshuollon merkitys kasvaa varhaisen reagoinnin ja tuen mallissa, mikäli keskustelussa päädytään työterveyshuollon tuen tarpeeseen. (Juvonen-Posti & Jalava 2008, ) Työpaikoilla, joilla väkivallan uhka on olemassa, olisi oltava kriisiryhmä toimintamallin suunnittelua ja järjestämistä varten. Ryhmään voi kuulua työterveyshoitaja ja lääkäri sekä työsuojelupäällikkö ja valtuutettu. Ryhmä voi tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolisia psykologisia tai psykiatrisia konsultaatiopalveluja. Kriisiryhmä voi organisoida yhdessä ryhmäkoulutusta poliiseille, jotka ovat joutuneet tai heillä on suuri uhka joutua työssään väkivaltaisen uhan kohteeksi. (Työterveyslaitos 2006, 397.) Juvonen-Posti & Jalavan mukaan (2008, 20-22) työelämä ja työn murros ovat luoneet haasteita myös työpolitiikan linjauksille ja varhaiskuntoutukselle. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat olleet poliittisissa ohjelmissa keskeisiä teemoja 1990 lopulta lähtien. Tulevaisuudessa ei vain riitä, että kuntoutus pureutuu yksilön vajaakuntoisuuteen tai yksilön ympäristössä vaikuttaviin, vajaakuntoisuutta aiheuttaviin tekijöihin. Kuntoutuksen on puututtava työn laadullisiin tekijöihin, erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jatkamisen sekä jaksamisen edistämiseen. Paula Laitilan työstämässä poliisikoulun päättötyössä (2002, 35) ilmeni poliisien tiedostavan parhaiten henkisen hyvinvointinsa tukitoimina työterveyspalvelut ja psykologin käyttömahdollisuuden, mutta odotusten täyttyminen psykologilla käynnin jälkeen jäi vajaaksi. Kehitysehdotuksina poliisit nostivat esille Me-hengen luomisen ja työnohjauksen sekä työterveyshuollon luennoimisen työssä jaksamisesta. Esimiesten kiinnostus ja tuki alaisiaan kohtaan koettiin myös tärkeänä. Voidaankin todeta, että henkisen hyvinvoinnin perusta poliisin ammatissa on yhteishenki työpaikalla ja esimiesten kiinnostus työntekijöiden jaksamisesta. Akuutin kriisin tapahtuessa tulisi välittömästi saada keskusteluapua työterveyshuollosta. Raja avun hakemiselle tulisi olla jokaisella poliisilla matala. 5 KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA
15 5.1 ASLAK- kuntoutus 12 ASLAK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen järjestämää ammatillista lääketieteellistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. ASLAK- kuntoutuksessa luodaan edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Kurssit ovat joko työpaikkakohtaisia, alueellisia tai valtakunnallisia kuntoutuskursseja. Kuntoutuskursseilla annetaan kuntoutusta samalle työntekijäryhmälle ja ammattialalle, joilla on suuri työstä johtuva fyysinen, henkinen sekä sosiaalinen kuormitus ja se voi johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. Kurssit toteutetaan kahdessa tai kolmessa jaksossa vuoden aikana. (Manninen 2007, 163.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan kuntoutuksen toteuttamisessa keskeistä on ryhmässä tapahtuva oppimisprosessi. Ryhmäkoko on noin kymmenen henkilöä, esimieskursseilla kahdeksan henkilöä. Kurssi sisältää monipuolista ryhmässä tapahtuvaa henkisen hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja fyysisen kunnon huoltamisen ohjausta ja harjoittelua sekä tukea ja kannustusta kuntoutujan oman kuntoutumisprosessin toteuttamisen. Työn ja työyhteisön kehitystä ja kehittämistä tarkastellaan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Ohjauksellisina menetelminä ovat mm. ammatilliset keskustelut, työtapaharjoitukset ja videoitujen työnäytteiden analysoinnit. Tärkeä osa kuntoutusprosessia on yhteys kuntoutujien työpaikkaan ja työterveyshuoltoon. Moniammatillisessa työryhmässä on kuntoutujan lisäksi kurssista vastaava lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja/liikuntafysiologi ja terveydenhoitaja.
16 5.2 TYK- kuntoutus 13 TYK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus, johon kuuluu työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. TYK- kuntoutukseen voi hakeutua henkilö, joka on ikääntynyt ja työskennellyt pitkään työelämässä sekä hänen työkykynsä on olennaisesti heikentynyt tai jolla on työkyvyttömyyden uhka eikä työpaikan ja työterveyshuollon kuntoutustoimet enää riitä hänen työkykynsä ylläpitämiseen. TYK- kuntoutukseen kuuluu selvittelyt terveydentilasta ja kokeiluja työpaikalla sekä kuntoutusjaksoja laitoksessa tai ammatillisia koulutuskokonaisuuksia työssä jatkamisen varmistamiseksi. (Manninen 2007, 165.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan TYK - valmennus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon, Kelan ja kuntoutuslaitoksen kanssa. Valmennukseen pääsee henkilö, jonka työkyky on olennaisesti heikentynyt ja uhkana on työkyvyttömyys, mutta henkilön motivaatio ja halu ylläpitää työkykyä ja jatkaa työelämässä on olemassa. TYK -prosessin tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn edistämisen avulla mahdollistaa työssä jatkaminen vielä vuosiksi eteenpäin. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisen kuntoutustyöryhmän ohjaamana yksilökuntoutuksena tai työpaikka- tai ammattialakohtaisena ryhmäkuntoutuksena, joka kestää noin puolitoistavuotta. Kuntoutuksessa erityistä huomiota kiinnitetään työssä selviytymisen edellytysten kohentamiseen. 5.3 Kuntoutuskurssi Kuntoremonttikurssi on ennalta ehkäisevää varhaiskuntoutusta, jonka kohderyhmänä on jokin tietty ammattiryhmä tai moniammatillinen ryhmä. Kuntoremonttikurssi on kuntoutujan omaehtoista kuntoutusta. Henkilö, jolla ei ole kuntoutuksen tavoitteita haittaavia oireita tai sairauksia tai kurssi ei ole terveydelle liian vaativa voi osallistua kuntoremonttikurssille. Tämän kurssin tavoitteena on säilyttää olemassa oleva työkyky ja edistää työssä jaksamista sekä parantaa työn hallintaa ja terveellisiä elintapoja. Kurssi toteutetaan viiden vuorokauden mittaisena jaksona kuntoutuslaitoksessa jonka jälkeen on noin vuoden kuluttua muutaman päivän pituinen arviointijakso. Kuntoremonttikurssi toimii yhteistyössä työpaikan, työterveyshuollon, alan ammattijärjestön, kuntoutusorganisaation ja kansaneläkelaitoksen kanssa.(juutilainen 2004,163.)
17 6 ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO 14 Poliisilaitoksien työterveyshuoltopalvelut on kaikissa tämän tutkimuksen vertailu kaupungeissa ostettu Terveystalolta, joka on Suomen johtava terveyspalveluja tarjoava yritys. Terveystalon elektronisen lähteen (2009) mukaan, yritys tarjoaa terveys-, työterveys-, tutkimus- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille, vakuutusyhtiöille sekä julkisen sektorin toimijoille. Terveystalo vastasi vuoden 2007 lopussa yli organisaation ja sitä kautta yli työntekijän työterveyshuollosta. Yritys haluaa tarjota kullekin asiakkaalleen parhaan mahdollisen ja asiakkaan tarpeiden mukaisen asiantuntijapalvelun tason, näin ollen Terveystalolle on myönnetty SFS-EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatti työterveyspalveluissa. Hyvällä asiakaspalvelulla yritys pyrkii varmistamaan palvelujen hyvän tavoitettavuuden ja saatavuuden. Henkilökunnan osaaminen ja kattava tietotaito sekä hyvä asiakaspalvelu ovat tärkeitä asiakkaalle hänen hyvinvointinsa kannalta.
18 7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 15 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Imatran, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuoltojen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa ja selvittää millaisia keinoja työterveyshuollot käyttävät henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Mitä eroavaisuuksia on Imatran, Savonlinnan ja Varkauden työterveyshuoltojen palveluissa, poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa? 2. Millaisia keinoja työterveyshoitajat käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen?
19 8 OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Kohdejoukon kuvaus Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Terveystalon, Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuollot. Kyselyn tutkimusjoukko koostui jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajista, joiden kokonaismäärä oli Aineiston keruu kyselyn avulla Tutkimusaineiston keruun ajankohta oli Menetelmänä käytin kyselyä, jossa oli kaksi avointa kysymystä.(liite 5). Aineistokeruumenetelmäksi valitsin kyselyn, koska halusin saada selville työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuuksia eri paikkakunnilla poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa, ja selvittää työterveyshoitajien hyväksi kokemia keinoja ja kokemuksia, joita he käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Kyselytutkimuksen valitsin myös siksi, että välimatkat paikkakuntien välillä olivat pitkät ja kysely näin ollen helpotti minun työtäni. Kyselytutkimuksen etuna on myös sen helppous.
20 8.3 Aineiston analyysi 17 Tutkimuksessani käytin laadullista eli kvalitatiivista lähestymistapaa, joka auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja selittämään sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Kvalitatiivisessa lähestymistavassa rajoitutaan pieneen määrään ja aineisto pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Kvalitatiivinen tutkimus sopii mm. vaihtoehtojen etsimiseen ja ongelmien tutkimiseen.(heikkilä 2001, 16.) Aineiston analyysinä käytin aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä, jossa ensin pelkistin tekstistä avainsanat, alakategoriat, ja tämän jälkeen alakategorioita yhdistämällä sain muodostettua yläkategorioita. Abstrahointi, teoreettisten käsitteiden luonti, antoi yhdistäviä kategorioita, joka oli tämän sisällön analyysin tavoite. Aineiston analysoinnissa korostuvat tutkijan taidot, arvostukset ja oivalluskyky. Aineiston analyysissa on kyse keksimisen logiikasta, tutkijan on itsensä tuotettava analyysinsa viisaus. Analysoinnissa aineiston laatu korostuu.(tuomi ym. 2002,102.) (LIITE 6-7). 9 TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS 9.1 Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus Mittari esitestautettiin asiantuntijalla, joka työskentelee Ruokolahdella työterveyshoitajana ja on aiemmin tehnyt terveystarkastuksia poliiseille. Tutkimuksen menetelmästä keskustelin asiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen päädyin vertaamaan työterveyshuoltojen palveluja ja keinoja poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tutkimuskyselyn saatekirjeessä (LIITE 4) oli tarkka selvitys tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimukseen osallistumisesta. Vastaajat pystyivät vastaamaan ja palauttamaan kyselyyn kirjallisesti postin välityksellä. Opinnäytetyön tutkimuksen otos tuli jäämään pieneksi, sillä yhdellä työterveyshoitajalla on suuri väestöpohja, joka kattaa kokonaisen poliisilaitoksen henkilöstön. Vastanneet terveydenhoitajat olivat koulutettuja ja perehtyneet työhönsä riittävästi, joka antaa luotettavuutta tähän opinnäytetyöhön. Vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen, joten luotettavuuteen vaikutti myös se, miten pystyin pelkistämään aineiston, niin että se kuvasi mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. Luokittelun suorittamista eivät tehneet muut henkilöt, joten tuloksien samansuuntaisuutta ei voida arvioida. (Janhonen ym. 2001, 36.)
Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotKuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa
Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.
Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI
1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotKelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri
Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotHyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa
Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyöhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos
Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotSosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014
Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotValtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä.
Valtakunnallinen toimija, paikallisesti lähellä. 1 Se aito työterveyshuolto Missiomme on parantaa työkykyä ja työterveyttä, ennaltaehkäistä riskejä ja edistää suomalaista työhyvinvointia. Työn, terveyden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotGAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta
GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani
ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs 87100 Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2010 31.12.2012 TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos
Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTyöuupumus -kuntoutuskurssit
Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus
LisätiedotKhall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus
Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus 7.5.2018 Khall. 07.05.2018 78 liite nro 3. JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotHenkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi
Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskyselyn tulokset
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Kysely toteutettu maalis-huhtikuun aikana 2018 Vertailussa vuoden 2017 kysely Vastaajia vuonna 2018: 643 vuonna 2017: 616 KUINKA USEIN OLET KÄYTTÄNYT TYÖKUNNON PALVELUITA
LisätiedotPäihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan
Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotTyöelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!
Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki
Lisätiedot