TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa"

Transkriptio

1 Mari Luostarinen TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mari Luostarinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö, Savonlinna Nimeke Työterveyshuolto poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö jatkaa sairaanhoitaja AMK opinnäytetyötäni. Aiemmassa opinnäytetyössäni tarkastelin organisaatiomuutoksesta aiheutuvaa stressiä Imatran poliisissa. Opinnäytetyöni pohjautuu työterveyshoitajan näkökulmaan ja keinoihin poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tämän tutkimukseen osallistujina olivat Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Savonlinnan ja Varkauden poliisilaitosten työterveyshuollot ja niiden työterveyshoitajat. Tutkimuskyselyyn osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella, jossa oli kaksi kysymystä, Kyselylomakkeet postitettiin jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajalle. Kyselyyn vastasi 4 henkilöä (N=4). Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysia käyttäen. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että työterveyshuollot antavat laajasti ja ammattitaitoisesti palvelua poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Asiantuntija palvelut ja tutkimus- sekä keskustelupalvelut ovat suurimmat palvelukokonaisuudet joita tarjotaan poliiseille. Eri työterveyshuoltojen välillä ei ollut suuria eroavaisuuksia. Erilaisia työskentelytapoja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen löytyi jokaisesta työterveyshuollosta. Tutkimuksesta ilmeni keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan olevan tärkein työterveyshoitajien keino turvata poliisien henkinen hyvinvointi yhdessä terveystarkastusten, työnantajien ja erityisasiantuntijoiden kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena voi tutkia Savonlinnan Terveystalon työterveyshuollon käyttämää voimavara- ja ratkaisukeskeistä työskentelyotetta ja sen vaikutusta poliisin henkiseen hyvinvointiin poliisin akuutissa kriisissä, missä median painostus on suurta. Asiasanat (avainsanat) Työterveyshuolto, poliisi ja henkinen hyvinvointi Sivumäärä Kieli URN 27 s + liitteet 7 s. suomi NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi KT,THM yliopettaja Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Terveystalo Imatra, Savonlinna ja Varkaus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mari Luostarinen Name of the bachelor's thesis The occupational health care in securing mental well-being in police force Degree programme and option Degree programme of nursing, Public health nursing, Savonlinna Abstract This bachelor s thesis will continue my previous bachelor s thesis as nurse UAS. In my previous bachelor s thesis I examined stress caused by organisational changes in Imatra police force. My bachelor s thesis is based on occupational health nurses standpoint and the means she has in securing mental wellbeing in police force. The participants in this study were occupational health nurses in South-Karelian Police force Imatra, Savonlinna and Varkaus units. Participating in this study was wholly voluntary. The study was qualitative. The material was collected with an open questionnaire including two questions. The questionnaires were posted to occupational health nurses taking care of policemen in each occupational health care unit. The questions were answered by 4 persons ( N=4). The material was analysed using contents analysis. The result of this study was, that occupational health care does give wide and skilled services in securing mental well-being. Specialist services, examination- and discussion services are the biggest service schemes offered to policemen. There were not great differences between occupational health care units. Different working methods were found in each occupational health care unit. Discussions, guidance and consulting were the most important methods in securing mental well-being together with physical examinations. As follow-up research you could examine the resource and result based working method used in Terveystalo Savonlinna occupational health care unit and the influence it has on mental well-being in acute crisis situation, when the pressure from media is great. Subject headings, (keywords) Occupational health care, police, well-being Pages Language URN 27 p + 7 appendices Finnish NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Principal lecturer Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by Terveystalo Imatra, Savonlinna and Varkaus

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TYÖTERVEYSHUOLTO POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET Poliisien työhön sijoitustarkastus Poliisien terveydenseurantatarkastus TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA ASLAK- kuntoutus TYK- kuntoutus Kuntoutuskurssi ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Kohdejoukon kuvaus Aineiston keruu kyselyn avulla Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Poliisilaitosten työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Työterveyshoitajien keinot henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa... 21

5 2 11 POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimusprosessin tarkastelua Jatkotutkimusehdotus LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 3 Käytämme merkittävän osan aikuisiästä työhön. Säilyttääksemme työ- ja toimintakykymme ja terveydentilamme läpi työuran mahdollisimman hyvinä, on tärkeää, että voimme vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin sekä välttää ja ehkäistä työstä aiheutuvia terveyden vaaroja ja haittoja. Lainsäädäntöä on kehitetty tukemaan tätä tavoitetta. Vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain ja siihen vuonna 1978 tehtyjen muutosten avulla liitettiin työterveyshuolto osaksi perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuoltolaki on keskeisessä asemassa työhön liittyvien terveyden vaarojen ja haittojen ehkäisemissä. Siinä ovat säädökset työterveyshuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta.(hyssälä 2004, 6.) Terveyspalvelujärjestelmä tukee entistä paremmin työkyvyn säilymistä. Yhä useammalla työpaikalla puututaan terveyshaittoihin, parannetaan työprosesseja, kiinnitetään huomiota työyhteisön toimintatapoihin ja kehitetään johtamista. Tämä siksi, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ja että yritys pystyy toimimaan mahdollisimman kilpailukykyisenä ja nostamaan tuottavuuttaan. Työhön liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin menetykset ovat edelleen sekä inhimillisesti että taloudellisesti suuria, ja niihin jokainen yritys ja organisaatio haluaa puuttua. Tulevaisuudessa organisaatioiden pyrkimyksenä on parantaa tuottavuuttaan tekemällä aktiivista yhteistyötä työolojen ja työelämän laadun kehittämiseksi niin, että työntekijöillä on mahdollisuus voida työssä hyvin, pysyä terveinä ja toimintakykyisinä sekä iloita työn tekemisestä ja saaduista tuloksista. (Kasvio & Huuhtanen 2007, 4-27.) Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt voimakkaasti ja nopeasti, mikä on johtanut työn tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn parantumiseen (Luostarinen 2009, 4). Viimeaikoina on kiinnitetty huomiota siihen, miten työ vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja miten olemassa olevat suositukset ja periaatteet siirtyvät käytännön työpaikoille (Kivistö ym. 2008, 15) luvun yhteiskunnallisessa tilanteessa yritykset ovat huomanneet, että työterveyshuolto on työnantajille investointi, joka tuottaa taloudellista hyötyä ja parantaa terveyttä, sekä tuo parempaa elämää työntekijöille(vuorela 2008, 5).

7 4 Hallitus on ollut mukana ansiokkaasti työhyvinvoinnin parantamisessa 2000-luvulta lähtien. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma oli pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen hanke, jonka tarkoituksena oli edistää työkykyä ja ylläpitää hyvinvointia työpaikoilla. Ohjelman toteuttamisesta vastasivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. (Valtakari ym. 2003, 10). Sisäasiainministeriön (2009, 29) mukaan keskeisinä toimenpiteinä vuonna 2009 on varmistaa henkilöstön jaksaminen muutoksessa pora-työsuunnitelman (poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmä) mukaisesti sekä kehittää työvuorosuunnittelua työssä jaksamista tukevaksi. Suunnitelmassa korostetaan työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista ja tukitoimien kohdentamista laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Poliisin ammatti kuuluu turvallisuusalan palveluammatteihin. Poliisilta vaaditaan fyysistä kestävyyttä raskaassa ja monivivahteisessa työssä. Poliisit joutuvat usein uhkaaviin väkivaltatilanteisiin, joissa he joutuvat kokemaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Poliisit joutuvat usein väkivaltaisten rikollisten rauhoittelemiseksi jopa painimaan asiakkaiden kanssa ja he saavat samalla joko potkuja tai lyöntejä osakseen. Vaikka väkivallan kohteeksi joutumisesta ei syntyisikään fyysisiä seurauksia, se voi olla henkisesti hyvin vaikea kokemus. (Lusa ym. 2007, 387.) Henkiseen hyvinvointiin kuuluu kohtuullinen henkinen vahvuus, kestävyys arjen kuormituksissa ja vastoinkäymisissä ja kyky palautua niistä. (Kivistö ym. 2008, 38). Henkisen hyvinvoinnin ja henkisen väkivallan osuus, kuten asiakkaiden nimittelyt ja solvaamiset poliisia kohtaan, ovat suuret. Väkivallan uhka voi aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta ja tämä lisää koettua stressiä ja vähentää työssä viihtyvyyttä. Poliisin ammatissa tulisi työterveyshuollon painopiste olla työturvallisuudessa ja henkisessä ammattiavussa. (Lusa ym.2007, 387.)

8 2 TYÖTERVEYSHUOLTO 5 Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) työterveyshuollosta kertovan esitteen mukaan työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhuoltoa, jota toteutetaan työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen. Hyvä työterveyshuollon käytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen pohjaan työn ja terveyden välisistä suhteista ja niiden hallinnasta. Tuloksia ei voida saavuttaa ilman koko työyhteisön niihin sitoutumista. Tavoitteena on työyhteisön omaehtoinen terveysriskien hallinta. Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö luo edellytyksiä työterveyshuollon tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle ja kehittämiselle. Henkilöstön arvostamiseen ja hyvinvointiin panostaminen antaa yritykselle erittäin sitoutuneen, ahkeran ja osaavan henkilöstön, joka viihtyy ja jaksaa työssään pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2002) työntekijään yksilöllisinä toimenpiteinä kohdistuvia työterveyshuollon toimia ovat ohjaus ja neuvonta, erilaiset terveystarkastukset, työperäisten ja mahdollisesti muiden sairauksien tutkimus ja hoito sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvio. Laki korostaa työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitystä ja yhteistyön tärkeyttä työpaikan sisällä ja ulkopuolella. Työterveyshuollon toteuttamisessa noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Halutessaan työnantaja voi järjestää myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita. Valtioneuvoston asetuksen 1484/ :n mukaan terveystarkastuksia tulee tehdä erityisen sairastumisvaaran lisäksi työntekijän iän, sukupuolen, fysiologisen tilan sekä työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen sitä edellyttäessä tai, jos työ asettaa erityisvaatimuksia terveydelle.(antti-poika ym.2003, 37.)

9 6 Henkisen hyvinvoinnin edistämisen kysymyksiä pidetään työpaikoilla ja työterveyshuollossa vaikeasti lähestyttävinä, mutta henkisenhyvinvoinnin kysymykset ovat osa työhyvinvoinnin luomista. Työterveyshuolto suorittaa työpaikkaselvityksiä, jotka ovat työterveyshuollon keskeisin toimenpide. Työpaikkaselvitys tarjoaa työntekijöille tilaisuuden tuoda esiin työolotekijöitä, joilla on merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Työpaikkaselvityksen perusteella määräytyy huomattava osa työterveyshuollon muusta sisällöstä, sillä hankitaan tietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Se on suunnitelmallista toimintaa, jonka sisältö määräytyy työpaikkakohtaisesti selvitetyn tarpeen mukaan. Toimenpiteet ja menetelmät kohdistuvat työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin. Työpaikkaselvitysten päätavoite on tunnistaa työntekijän terveyttä sekä työkykyä uhkaavat ja ylläpitävät tekijät. Selvitys mahdollistaa varhaisen puuttumisen työkyvyn kannalta haitallisiin työolotekijöihin. Selvityksen vaikuttavuus perustuu siihen, miten hyvin työterveyshuolto onnistuu työpaikan toimijoiden kanssa yhdessä tunnistamaan ne asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja miten hyvin osataan muotoilla kehittämisehdotukset sekä neuvonnalla ja ohjauksella antaa tukea niiden toteuttamista. (Kivistö ym. 2008, 3-48.) Erityisesti tänä päivänä työkykyä ylläpitävä toiminta on tullut tärkeäksi myös poliisin ammatissa. Nuoret poliisit ovat ammattiin tullessaan erittäin hyväkuntoisia tiukkojen pääsyvaatimusten takia, mutta tutkimuksissa on havaittu, että yli 40-vuotiaiden fyysinen toimintakyky on laskenut. Poliisin työ on asiakaspalvelutyötä, johon liittyy etenkin miehistön osalta jopa aivan maksimaalisesti sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavia rasitushuippuja. Tehtävät ovat tulleet monipuolisemmiksi ja vaativammiksi. Työn luonne on viime vuosina muuttunut, sillä poliisien lukumäärää on supistettu ja toimenkuvat ovat monipuolistuneet. Erityisesti henkinen kuormitus on lisääntynyt. (Työterveyslaitoksen tiedote 2002.)

10 7 Tiaisen (2007) mukaan, poliisihenkilöstön terveys ja toimintakyky ovat työhyvinvoinnin tukipilareita. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät liittyvät sekä työntekijään että työpaikkaan ja myös ympäröivään yhteiskuntaan. Työntekijän voimavaroja ovat terveys ja toimintakyky sekä ammatillinen osaaminen. Työterveyshuolto on työterveyden asiantuntija ja sen tehtävänä on seurata ja arvioida henkilöstön työkykyä. Poliisin toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulisi huomioida työterveyshuollon laajempi yhteistyö työpaikoilla poliisihenkilöstön kanssa. 3 POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksessä esille tulleisiin terveysriskeihin. Terveystarkastuksista on säädetty laissa, säädöksissä ja ohjeissa. Erityisen sairastumisen varaa aiheuttavassa työssä, kuten yötyö ja työssä, jossa esiintyy erityinen väkivallan uhka, ovat terveystarkastukset peräisin EU:n direktiiveistä ja ne ovat velvoittavia eli pakollisia. Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) perusteella työnantajan on työoloista johtuvia vaaratekijöitä arvioidessaan otettava huomioon myös työn kuormitustekijät. Tällainen on myös väkivallanuhka. (Työterveyslaitos 2006, 392). Terveystarkastusten tarpeen määrittelyn, suunnittelun, toteutukset ja toimenpiteet tekevät yhteistyössä työantaja ja työterveyshuolto. Työterveystarkastusten tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Työterveyshuolto toimii puolueettomana asiantuntijana. (Manninen ym.2007, )

11 8 Terveystarkastusprosessi on moniosainen. Tietojen hankinta työstä ja työolosuhteista vaikuttaa paljon siiten, mitä asioita terveystarkastuksessa tulee selvittää. Yleiset työpaikkaa koskevat tiedot ovat tärkeitä. Näistä selviää mm. työtekijöiden määrä, ikä- ja sukupuolirakenne, sairauslomien määrä ja syyt sekä tapaturmat. Yhteistyötä työsuojelun kanssa voidaan tehdä selvitettäessä työn vaara- ja kuormitustekijöitä työntekijän työssä ja työpaikalla. Työhyvinvointikyselyt ja työnantajan sekä työntekijän näkemykset työstä ja työyhteisöstä sekä töiden organisoinnista antavat arvokasta tietoa suunnitellessa terveystarkastuksia. Tiedot työntekijän elämäntilanteesta ja terveydestä vaikuttavat suunnitteluun ja toteutukseen suuresti. (Manninen ym. 2007, 129.) 3.1 Poliisien työhön sijoitustarkastus Työhön sijoitustarkastus olisi hyvä tehdä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta tai pitkien sairauslomien jälkeen. Työhön sijoitustarkastuksessa tulee tunnistaa ne henkilöt, jotka eivät kykene suoriutumaan terveytensä vuoksi kyseisestä työstä tai tarvitsevat erityistä tukea selvitäkseen työn tekemisestä. Työterveyshoitaja kyselee tarvittaessa työstä ja työtehtävistä, tekee sovitut ja tarpeelliset mittaukset sekä selvittää muut työntekijää koskevat yksilölliset hänen terveydentilaan, työkykyyn ja elämäntilanteeseen liittyvät asiat. Työterveyshoitaja ohjaa asiakkaan työterveyslääkärille, mikäli laki sitä vaatii tai jos mittauksissa ilmenee poikkeavuuksia. Työntekijä saa tarkastuksesta lausunnon, jossa todetaan soveltuuko henkilö työhön vai ei. Tarkastuslausuntoa annettaessa tulee muistaa vaitiolovelvollisuutta koskevat asiat. (Juutilainen 2004, )

12 3.2 Poliisien terveydenseurantatarkastus 9 Terveydenseurantatarkistuksia tehdään yleensä 3-5 vuoden välein ja osallistuminen näihin tarkastuksiin on vapaaehtoista. Terveydenseurantatarkastusten sisältö ja toteutus suunnitellaan yhdessä työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja mahdollisesti psykologin kanssa.(juutilainen 2004, ) Työterveyssuunnitelma, jossa eritellään työpaikkaan ja työntekijään kohdistuvat toimenpide-ehdotukset, tehdään yhdessä työntekijän kanssa, sitä voidaan käyttää terveystarkastusten apuna ja tukena. Suunnitelmaan valitaan työntekijän hyvinvoinnin ja työn kannalta oleelliset ja tärkeimmät asiat, näin suunnitelman toteuttaminen on realistista. (Manninen ym. 2007, ) Terveydenseurantatarkastuksissa työterveyshoitaja selvittää työntekijän kokemukset työssään olleesta väkivallan uhasta ja siitä miten hän on tilanteista selvinnyt. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla poliiseilla kiinnitetään systemaattisesti huomiota posttraumaattisiin stressin oireisiin. Mikäli vakavia oireita ilmenee, työntekijää tuetaan moniammatillisen työryhmän tukemana. Toimenpiteinä työantajan on tärkeää väkivaltatilanteiden ja hallinnan kannalta ehkäistä työssä, työoloissa ja yksilöiden toiminnassa olevia väkivaltaa mahdollistavia tekijöitä, jotka voivat lisätä väkivaltatilanteiden riskiä. Terveydenseurantatarkastuksissa kerrotaan poliiseille väkivallan uhasta työssä ja korostetaan matalan kynnyksen yhteydenottoja myös lievissä uhka- ja väkivaltatilanteissa, jolloin käsittely tulisi aloittaa jo työpaikoilla. (Työterveyslaitos 2006, )

13 4 TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA 10 Työterveyshuollon tärkein tehtävä on yksilön tukeminen, ohjaus ja neuvonta. Työterveyshuollossa kohdataan psykososiaalisia haittatekijöitä vastaanoton tai terveystarkastusten yhteydessä. Uupuneen asiakkaan tutkimus perustuu huolelliseen esitietojen keräämiseen, jossa sosiaalinen tilanne kartoitetaan työssä ja yksityiselämässä unohtamatta somaattisten ja psyykkisten oireiden tunnistamista. Henkisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta on tärkeää selvittää työuupumisen aiheuttaja ja syy, jonka avulla voidaan ehkäistä henkilön loppuun palaminen. (Antti-Poika ym 2003, 90.) Henkinen työympäristö muodostuu kaikista työhön liittyvistä seikoista, jotka vaikuttavat työntekijään tunteiden, ajatusten ja tekemisen tasoilla. Hyvinvointiin työssä vaikuttavat fyysinen työympäristö, työn sisältö ja määrä sekä organisaatiorakenne ja työkulttuuri (Antti-Poika ym 2003, 83.) Hyvinvointia edistäviä ja häiriöitä ehkäiseviä, hoitavia ja hyvää tilannetta ylläpitäviä toimintoja on hyödyllistä tarkastella suhteessa toisiinsa työterveyshuollon toimesta yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden edustajien kanssa(kivistö ym.2008, 28). Poliisin organisaatio rakenneuudistus tapahtui joulukuussa 2008, jonka vuoksi useita poliisilaitoksia yhdistettiin ja työn henkinen kuormittavuus kasvoi muutoksen ja työsuhteiden epävarmuuden kokemisen vuoksi (Luostarinen 2009, 28). Henkisiä kuormitustekijöitä selvitetään usein havainnoimalla ja haastattelemalla sekä keräämällä tietoa työstä käyttämällä standardoituja kyselymenetelmiä kuvaamaan henkisiä kuormitustekijöitä. Työterveyshoitajilla on mahdollisuus käyttää perusselvityksiä, joista työstressikyselyt ja voimavarakyselyt antavat hyvän suunnan henkisen hyvinvoinnin tilasta sekä erilaisia suunnattuja selvityksiä, joilla saadaan tarkempaa kartoitusta henkilön tilasta. (Manninen ym.2007, )

14 11 Kelan työssäuudistumista tukevassa TUUKKA- kehittämishankkeessa syntyi varhaisen reagoinnin ja tuen malli, jota voidaan käyttää apuna työhyvinvoinnin kartoituksessa. Mallissa on kyse henkilön työssä jatkamisen ja jaksamisen edistämisestä ja siinä edellytetään ensin esimiehen- työntekijän välistä keskustelua. Työterveyshuollon merkitys kasvaa varhaisen reagoinnin ja tuen mallissa, mikäli keskustelussa päädytään työterveyshuollon tuen tarpeeseen. (Juvonen-Posti & Jalava 2008, ) Työpaikoilla, joilla väkivallan uhka on olemassa, olisi oltava kriisiryhmä toimintamallin suunnittelua ja järjestämistä varten. Ryhmään voi kuulua työterveyshoitaja ja lääkäri sekä työsuojelupäällikkö ja valtuutettu. Ryhmä voi tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolisia psykologisia tai psykiatrisia konsultaatiopalveluja. Kriisiryhmä voi organisoida yhdessä ryhmäkoulutusta poliiseille, jotka ovat joutuneet tai heillä on suuri uhka joutua työssään väkivaltaisen uhan kohteeksi. (Työterveyslaitos 2006, 397.) Juvonen-Posti & Jalavan mukaan (2008, 20-22) työelämä ja työn murros ovat luoneet haasteita myös työpolitiikan linjauksille ja varhaiskuntoutukselle. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat olleet poliittisissa ohjelmissa keskeisiä teemoja 1990 lopulta lähtien. Tulevaisuudessa ei vain riitä, että kuntoutus pureutuu yksilön vajaakuntoisuuteen tai yksilön ympäristössä vaikuttaviin, vajaakuntoisuutta aiheuttaviin tekijöihin. Kuntoutuksen on puututtava työn laadullisiin tekijöihin, erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jatkamisen sekä jaksamisen edistämiseen. Paula Laitilan työstämässä poliisikoulun päättötyössä (2002, 35) ilmeni poliisien tiedostavan parhaiten henkisen hyvinvointinsa tukitoimina työterveyspalvelut ja psykologin käyttömahdollisuuden, mutta odotusten täyttyminen psykologilla käynnin jälkeen jäi vajaaksi. Kehitysehdotuksina poliisit nostivat esille Me-hengen luomisen ja työnohjauksen sekä työterveyshuollon luennoimisen työssä jaksamisesta. Esimiesten kiinnostus ja tuki alaisiaan kohtaan koettiin myös tärkeänä. Voidaankin todeta, että henkisen hyvinvoinnin perusta poliisin ammatissa on yhteishenki työpaikalla ja esimiesten kiinnostus työntekijöiden jaksamisesta. Akuutin kriisin tapahtuessa tulisi välittömästi saada keskusteluapua työterveyshuollosta. Raja avun hakemiselle tulisi olla jokaisella poliisilla matala. 5 KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA

15 5.1 ASLAK- kuntoutus 12 ASLAK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen järjestämää ammatillista lääketieteellistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. ASLAK- kuntoutuksessa luodaan edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Kurssit ovat joko työpaikkakohtaisia, alueellisia tai valtakunnallisia kuntoutuskursseja. Kuntoutuskursseilla annetaan kuntoutusta samalle työntekijäryhmälle ja ammattialalle, joilla on suuri työstä johtuva fyysinen, henkinen sekä sosiaalinen kuormitus ja se voi johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. Kurssit toteutetaan kahdessa tai kolmessa jaksossa vuoden aikana. (Manninen 2007, 163.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan kuntoutuksen toteuttamisessa keskeistä on ryhmässä tapahtuva oppimisprosessi. Ryhmäkoko on noin kymmenen henkilöä, esimieskursseilla kahdeksan henkilöä. Kurssi sisältää monipuolista ryhmässä tapahtuvaa henkisen hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja fyysisen kunnon huoltamisen ohjausta ja harjoittelua sekä tukea ja kannustusta kuntoutujan oman kuntoutumisprosessin toteuttamisen. Työn ja työyhteisön kehitystä ja kehittämistä tarkastellaan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Ohjauksellisina menetelminä ovat mm. ammatilliset keskustelut, työtapaharjoitukset ja videoitujen työnäytteiden analysoinnit. Tärkeä osa kuntoutusprosessia on yhteys kuntoutujien työpaikkaan ja työterveyshuoltoon. Moniammatillisessa työryhmässä on kuntoutujan lisäksi kurssista vastaava lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja/liikuntafysiologi ja terveydenhoitaja.

16 5.2 TYK- kuntoutus 13 TYK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus, johon kuuluu työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. TYK- kuntoutukseen voi hakeutua henkilö, joka on ikääntynyt ja työskennellyt pitkään työelämässä sekä hänen työkykynsä on olennaisesti heikentynyt tai jolla on työkyvyttömyyden uhka eikä työpaikan ja työterveyshuollon kuntoutustoimet enää riitä hänen työkykynsä ylläpitämiseen. TYK- kuntoutukseen kuuluu selvittelyt terveydentilasta ja kokeiluja työpaikalla sekä kuntoutusjaksoja laitoksessa tai ammatillisia koulutuskokonaisuuksia työssä jatkamisen varmistamiseksi. (Manninen 2007, 165.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan TYK - valmennus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon, Kelan ja kuntoutuslaitoksen kanssa. Valmennukseen pääsee henkilö, jonka työkyky on olennaisesti heikentynyt ja uhkana on työkyvyttömyys, mutta henkilön motivaatio ja halu ylläpitää työkykyä ja jatkaa työelämässä on olemassa. TYK -prosessin tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn edistämisen avulla mahdollistaa työssä jatkaminen vielä vuosiksi eteenpäin. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisen kuntoutustyöryhmän ohjaamana yksilökuntoutuksena tai työpaikka- tai ammattialakohtaisena ryhmäkuntoutuksena, joka kestää noin puolitoistavuotta. Kuntoutuksessa erityistä huomiota kiinnitetään työssä selviytymisen edellytysten kohentamiseen. 5.3 Kuntoutuskurssi Kuntoremonttikurssi on ennalta ehkäisevää varhaiskuntoutusta, jonka kohderyhmänä on jokin tietty ammattiryhmä tai moniammatillinen ryhmä. Kuntoremonttikurssi on kuntoutujan omaehtoista kuntoutusta. Henkilö, jolla ei ole kuntoutuksen tavoitteita haittaavia oireita tai sairauksia tai kurssi ei ole terveydelle liian vaativa voi osallistua kuntoremonttikurssille. Tämän kurssin tavoitteena on säilyttää olemassa oleva työkyky ja edistää työssä jaksamista sekä parantaa työn hallintaa ja terveellisiä elintapoja. Kurssi toteutetaan viiden vuorokauden mittaisena jaksona kuntoutuslaitoksessa jonka jälkeen on noin vuoden kuluttua muutaman päivän pituinen arviointijakso. Kuntoremonttikurssi toimii yhteistyössä työpaikan, työterveyshuollon, alan ammattijärjestön, kuntoutusorganisaation ja kansaneläkelaitoksen kanssa.(juutilainen 2004,163.)

17 6 ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO 14 Poliisilaitoksien työterveyshuoltopalvelut on kaikissa tämän tutkimuksen vertailu kaupungeissa ostettu Terveystalolta, joka on Suomen johtava terveyspalveluja tarjoava yritys. Terveystalon elektronisen lähteen (2009) mukaan, yritys tarjoaa terveys-, työterveys-, tutkimus- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille, vakuutusyhtiöille sekä julkisen sektorin toimijoille. Terveystalo vastasi vuoden 2007 lopussa yli organisaation ja sitä kautta yli työntekijän työterveyshuollosta. Yritys haluaa tarjota kullekin asiakkaalleen parhaan mahdollisen ja asiakkaan tarpeiden mukaisen asiantuntijapalvelun tason, näin ollen Terveystalolle on myönnetty SFS-EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatti työterveyspalveluissa. Hyvällä asiakaspalvelulla yritys pyrkii varmistamaan palvelujen hyvän tavoitettavuuden ja saatavuuden. Henkilökunnan osaaminen ja kattava tietotaito sekä hyvä asiakaspalvelu ovat tärkeitä asiakkaalle hänen hyvinvointinsa kannalta.

18 7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 15 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Imatran, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuoltojen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa ja selvittää millaisia keinoja työterveyshuollot käyttävät henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Mitä eroavaisuuksia on Imatran, Savonlinnan ja Varkauden työterveyshuoltojen palveluissa, poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa? 2. Millaisia keinoja työterveyshoitajat käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen?

19 8 OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Kohdejoukon kuvaus Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Terveystalon, Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuollot. Kyselyn tutkimusjoukko koostui jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajista, joiden kokonaismäärä oli Aineiston keruu kyselyn avulla Tutkimusaineiston keruun ajankohta oli Menetelmänä käytin kyselyä, jossa oli kaksi avointa kysymystä.(liite 5). Aineistokeruumenetelmäksi valitsin kyselyn, koska halusin saada selville työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuuksia eri paikkakunnilla poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa, ja selvittää työterveyshoitajien hyväksi kokemia keinoja ja kokemuksia, joita he käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Kyselytutkimuksen valitsin myös siksi, että välimatkat paikkakuntien välillä olivat pitkät ja kysely näin ollen helpotti minun työtäni. Kyselytutkimuksen etuna on myös sen helppous.

20 8.3 Aineiston analyysi 17 Tutkimuksessani käytin laadullista eli kvalitatiivista lähestymistapaa, joka auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja selittämään sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Kvalitatiivisessa lähestymistavassa rajoitutaan pieneen määrään ja aineisto pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Kvalitatiivinen tutkimus sopii mm. vaihtoehtojen etsimiseen ja ongelmien tutkimiseen.(heikkilä 2001, 16.) Aineiston analyysinä käytin aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä, jossa ensin pelkistin tekstistä avainsanat, alakategoriat, ja tämän jälkeen alakategorioita yhdistämällä sain muodostettua yläkategorioita. Abstrahointi, teoreettisten käsitteiden luonti, antoi yhdistäviä kategorioita, joka oli tämän sisällön analyysin tavoite. Aineiston analysoinnissa korostuvat tutkijan taidot, arvostukset ja oivalluskyky. Aineiston analyysissa on kyse keksimisen logiikasta, tutkijan on itsensä tuotettava analyysinsa viisaus. Analysoinnissa aineiston laatu korostuu.(tuomi ym. 2002,102.) (LIITE 6-7). 9 TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS 9.1 Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus Mittari esitestautettiin asiantuntijalla, joka työskentelee Ruokolahdella työterveyshoitajana ja on aiemmin tehnyt terveystarkastuksia poliiseille. Tutkimuksen menetelmästä keskustelin asiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen päädyin vertaamaan työterveyshuoltojen palveluja ja keinoja poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tutkimuskyselyn saatekirjeessä (LIITE 4) oli tarkka selvitys tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimukseen osallistumisesta. Vastaajat pystyivät vastaamaan ja palauttamaan kyselyyn kirjallisesti postin välityksellä. Opinnäytetyön tutkimuksen otos tuli jäämään pieneksi, sillä yhdellä työterveyshoitajalla on suuri väestöpohja, joka kattaa kokonaisen poliisilaitoksen henkilöstön. Vastanneet terveydenhoitajat olivat koulutettuja ja perehtyneet työhönsä riittävästi, joka antaa luotettavuutta tähän opinnäytetyöhön. Vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen, joten luotettavuuteen vaikutti myös se, miten pystyin pelkistämään aineiston, niin että se kuvasi mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. Luokittelun suorittamista eivät tehneet muut henkilöt, joten tuloksien samansuuntaisuutta ei voida arvioida. (Janhonen ym. 2001, 36.)

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä

ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä ASIAKASPALAUTE JYTA:n IKÄNEUVOLASTA 2015 75-vuotiaiden terveystarkastuksessa käyneiltä Yhteenveto: Asiakaskysely tehtiin vuonna 2015 75 -vuotta täyttäneille, jotka kävivät Ikäneuvolan terveystarkastuksessa.

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014

Luottamushenkilöiden jaksaminen. Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Luottamushenkilöiden jaksaminen Työympäristöseminaari Murikka 27.5.2014 Mistä voin itse huolehtia? Varmista osaamisesi: Murikan kurssit! Hyödynnä vertaistuki: työpaikan luottamushlöt, ammattiosasto Nuku

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot