TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa"

Transkriptio

1 Mari Luostarinen TYÖTERVEYSHUOLTO poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyö Toukokuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mari Luostarinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyö, Savonlinna Nimeke Työterveyshuolto poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö jatkaa sairaanhoitaja AMK opinnäytetyötäni. Aiemmassa opinnäytetyössäni tarkastelin organisaatiomuutoksesta aiheutuvaa stressiä Imatran poliisissa. Opinnäytetyöni pohjautuu työterveyshoitajan näkökulmaan ja keinoihin poliisin henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tämän tutkimukseen osallistujina olivat Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Savonlinnan ja Varkauden poliisilaitosten työterveyshuollot ja niiden työterveyshoitajat. Tutkimuskyselyyn osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella, jossa oli kaksi kysymystä, Kyselylomakkeet postitettiin jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajalle. Kyselyyn vastasi 4 henkilöä (N=4). Tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysia käyttäen. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että työterveyshuollot antavat laajasti ja ammattitaitoisesti palvelua poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Asiantuntija palvelut ja tutkimus- sekä keskustelupalvelut ovat suurimmat palvelukokonaisuudet joita tarjotaan poliiseille. Eri työterveyshuoltojen välillä ei ollut suuria eroavaisuuksia. Erilaisia työskentelytapoja henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen löytyi jokaisesta työterveyshuollosta. Tutkimuksesta ilmeni keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan olevan tärkein työterveyshoitajien keino turvata poliisien henkinen hyvinvointi yhdessä terveystarkastusten, työnantajien ja erityisasiantuntijoiden kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena voi tutkia Savonlinnan Terveystalon työterveyshuollon käyttämää voimavara- ja ratkaisukeskeistä työskentelyotetta ja sen vaikutusta poliisin henkiseen hyvinvointiin poliisin akuutissa kriisissä, missä median painostus on suurta. Asiasanat (avainsanat) Työterveyshuolto, poliisi ja henkinen hyvinvointi Sivumäärä Kieli URN 27 s + liitteet 7 s. suomi NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi KT,THM yliopettaja Leena Uosukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Terveystalo Imatra, Savonlinna ja Varkaus

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Mari Luostarinen Name of the bachelor's thesis The occupational health care in securing mental well-being in police force Degree programme and option Degree programme of nursing, Public health nursing, Savonlinna Abstract This bachelor s thesis will continue my previous bachelor s thesis as nurse UAS. In my previous bachelor s thesis I examined stress caused by organisational changes in Imatra police force. My bachelor s thesis is based on occupational health nurses standpoint and the means she has in securing mental wellbeing in police force. The participants in this study were occupational health nurses in South-Karelian Police force Imatra, Savonlinna and Varkaus units. Participating in this study was wholly voluntary. The study was qualitative. The material was collected with an open questionnaire including two questions. The questionnaires were posted to occupational health nurses taking care of policemen in each occupational health care unit. The questions were answered by 4 persons ( N=4). The material was analysed using contents analysis. The result of this study was, that occupational health care does give wide and skilled services in securing mental well-being. Specialist services, examination- and discussion services are the biggest service schemes offered to policemen. There were not great differences between occupational health care units. Different working methods were found in each occupational health care unit. Discussions, guidance and consulting were the most important methods in securing mental well-being together with physical examinations. As follow-up research you could examine the resource and result based working method used in Terveystalo Savonlinna occupational health care unit and the influence it has on mental well-being in acute crisis situation, when the pressure from media is great. Subject headings, (keywords) Occupational health care, police, well-being Pages Language URN 27 p + 7 appendices Finnish NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Principal lecturer Leena Uosukainen Bachelor s thesis assigned by Terveystalo Imatra, Savonlinna and Varkaus

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TYÖTERVEYSHUOLTO POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET Poliisien työhön sijoitustarkastus Poliisien terveydenseurantatarkastus TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA ASLAK- kuntoutus TYK- kuntoutus Kuntoutuskurssi ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Kohdejoukon kuvaus Aineiston keruu kyselyn avulla Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus Tutkimuksen eettisyys TUTKIMUSTULOKSET Poliisilaitosten työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa Työterveyshoitajien keinot henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa... 21

5 2 11 POHDINTA Tulosten tarkastelua Tutkimusprosessin tarkastelua Jatkotutkimusehdotus LÄHTEET LIITTEET

6 1 JOHDANTO 3 Käytämme merkittävän osan aikuisiästä työhön. Säilyttääksemme työ- ja toimintakykymme ja terveydentilamme läpi työuran mahdollisimman hyvinä, on tärkeää, että voimme vaikuttaa työhön ja työolosuhteisiin sekä välttää ja ehkäistä työstä aiheutuvia terveyden vaaroja ja haittoja. Lainsäädäntöä on kehitetty tukemaan tätä tavoitetta. Vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain ja siihen vuonna 1978 tehtyjen muutosten avulla liitettiin työterveyshuolto osaksi perusterveydenhuoltoa. Työterveyshuoltolaki on keskeisessä asemassa työhön liittyvien terveyden vaarojen ja haittojen ehkäisemissä. Siinä ovat säädökset työterveyshuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta.(hyssälä 2004, 6.) Terveyspalvelujärjestelmä tukee entistä paremmin työkyvyn säilymistä. Yhä useammalla työpaikalla puututaan terveyshaittoihin, parannetaan työprosesseja, kiinnitetään huomiota työyhteisön toimintatapoihin ja kehitetään johtamista. Tämä siksi, että työntekijä voi työskennellä turvallisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti, ja että yritys pystyy toimimaan mahdollisimman kilpailukykyisenä ja nostamaan tuottavuuttaan. Työhön liittyvät terveyden ja hyvinvoinnin menetykset ovat edelleen sekä inhimillisesti että taloudellisesti suuria, ja niihin jokainen yritys ja organisaatio haluaa puuttua. Tulevaisuudessa organisaatioiden pyrkimyksenä on parantaa tuottavuuttaan tekemällä aktiivista yhteistyötä työolojen ja työelämän laadun kehittämiseksi niin, että työntekijöillä on mahdollisuus voida työssä hyvin, pysyä terveinä ja toimintakykyisinä sekä iloita työn tekemisestä ja saaduista tuloksista. (Kasvio & Huuhtanen 2007, 4-27.) Työelämän dynaamisuus on lisääntynyt voimakkaasti ja nopeasti, mikä on johtanut työn tuottavuuden kasvuun ja kilpailukyvyn parantumiseen (Luostarinen 2009, 4). Viimeaikoina on kiinnitetty huomiota siihen, miten työ vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja miten olemassa olevat suositukset ja periaatteet siirtyvät käytännön työpaikoille (Kivistö ym. 2008, 15) luvun yhteiskunnallisessa tilanteessa yritykset ovat huomanneet, että työterveyshuolto on työnantajille investointi, joka tuottaa taloudellista hyötyä ja parantaa terveyttä, sekä tuo parempaa elämää työntekijöille(vuorela 2008, 5).

7 4 Hallitus on ollut mukana ansiokkaasti työhyvinvoinnin parantamisessa 2000-luvulta lähtien. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma oli pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen hanke, jonka tarkoituksena oli edistää työkykyä ja ylläpitää hyvinvointia työpaikoilla. Ohjelman toteuttamisesta vastasivat työministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö yhteistoiminnassa työmarkkinajärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. (Valtakari ym. 2003, 10). Sisäasiainministeriön (2009, 29) mukaan keskeisinä toimenpiteinä vuonna 2009 on varmistaa henkilöstön jaksaminen muutoksessa pora-työsuunnitelman (poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmä) mukaisesti sekä kehittää työvuorosuunnittelua työssä jaksamista tukevaksi. Suunnitelmassa korostetaan työkyvyn alenemisen varhaista tunnistamista ja tukitoimien kohdentamista laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Poliisin ammatti kuuluu turvallisuusalan palveluammatteihin. Poliisilta vaaditaan fyysistä kestävyyttä raskaassa ja monivivahteisessa työssä. Poliisit joutuvat usein uhkaaviin väkivaltatilanteisiin, joissa he joutuvat kokemaan fyysistä ja psyykkistä väkivaltaa. Poliisit joutuvat usein väkivaltaisten rikollisten rauhoittelemiseksi jopa painimaan asiakkaiden kanssa ja he saavat samalla joko potkuja tai lyöntejä osakseen. Vaikka väkivallan kohteeksi joutumisesta ei syntyisikään fyysisiä seurauksia, se voi olla henkisesti hyvin vaikea kokemus. (Lusa ym. 2007, 387.) Henkiseen hyvinvointiin kuuluu kohtuullinen henkinen vahvuus, kestävyys arjen kuormituksissa ja vastoinkäymisissä ja kyky palautua niistä. (Kivistö ym. 2008, 38). Henkisen hyvinvoinnin ja henkisen väkivallan osuus, kuten asiakkaiden nimittelyt ja solvaamiset poliisia kohtaan, ovat suuret. Väkivallan uhka voi aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja ahdistusta ja tämä lisää koettua stressiä ja vähentää työssä viihtyvyyttä. Poliisin ammatissa tulisi työterveyshuollon painopiste olla työturvallisuudessa ja henkisessä ammattiavussa. (Lusa ym.2007, 387.)

8 2 TYÖTERVEYSHUOLTO 5 Sosiaali- ja terveysministeriön (2002) työterveyshuollosta kertovan esitteen mukaan työterveyshuolto on ehkäisevää terveydenhuoltoa, jota toteutetaan työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työkyvyn ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja terveyden edistäminen. Hyvä työterveyshuollon käytäntö perustuu eri alojen asiantuntijoiden yhteistyöhön ja monitieteiseen pohjaan työn ja terveyden välisistä suhteista ja niiden hallinnasta. Tuloksia ei voida saavuttaa ilman koko työyhteisön niihin sitoutumista. Tavoitteena on työyhteisön omaehtoinen terveysriskien hallinta. Työnantajan ja työntekijöiden välinen yhteistyö luo edellytyksiä työterveyshuollon tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle ja kehittämiselle. Henkilöstön arvostamiseen ja hyvinvointiin panostaminen antaa yritykselle erittäin sitoutuneen, ahkeran ja osaavan henkilöstön, joka viihtyy ja jaksaa työssään pitkään. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan (2002) työntekijään yksilöllisinä toimenpiteinä kohdistuvia työterveyshuollon toimia ovat ohjaus ja neuvonta, erilaiset terveystarkastukset, työperäisten ja mahdollisesti muiden sairauksien tutkimus ja hoito sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvio. Laki korostaa työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitystä ja yhteistyön tärkeyttä työpaikan sisällä ja ulkopuolella. Työterveyshuollon toteuttamisessa noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto. Halutessaan työnantaja voi järjestää myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita. Valtioneuvoston asetuksen 1484/ :n mukaan terveystarkastuksia tulee tehdä erityisen sairastumisvaaran lisäksi työntekijän iän, sukupuolen, fysiologisen tilan sekä työstä johtuvien terveysvaarojen ja haittojen sitä edellyttäessä tai, jos työ asettaa erityisvaatimuksia terveydelle.(antti-poika ym.2003, 37.)

9 6 Henkisen hyvinvoinnin edistämisen kysymyksiä pidetään työpaikoilla ja työterveyshuollossa vaikeasti lähestyttävinä, mutta henkisenhyvinvoinnin kysymykset ovat osa työhyvinvoinnin luomista. Työterveyshuolto suorittaa työpaikkaselvityksiä, jotka ovat työterveyshuollon keskeisin toimenpide. Työpaikkaselvitys tarjoaa työntekijöille tilaisuuden tuoda esiin työolotekijöitä, joilla on merkitystä henkisen hyvinvoinnin kannalta. Työpaikkaselvityksen perusteella määräytyy huomattava osa työterveyshuollon muusta sisällöstä, sillä hankitaan tietoja työn ja työolojen aiheuttamista vaaroista sekä arvioidaan niiden vaikutuksia työntekijän terveyteen. Se on suunnitelmallista toimintaa, jonka sisältö määräytyy työpaikkakohtaisesti selvitetyn tarpeen mukaan. Toimenpiteet ja menetelmät kohdistuvat työhön, työympäristöön, työyhteisöön ja työntekijöihin. Työpaikkaselvitysten päätavoite on tunnistaa työntekijän terveyttä sekä työkykyä uhkaavat ja ylläpitävät tekijät. Selvitys mahdollistaa varhaisen puuttumisen työkyvyn kannalta haitallisiin työolotekijöihin. Selvityksen vaikuttavuus perustuu siihen, miten hyvin työterveyshuolto onnistuu työpaikan toimijoiden kanssa yhdessä tunnistamaan ne asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja miten hyvin osataan muotoilla kehittämisehdotukset sekä neuvonnalla ja ohjauksella antaa tukea niiden toteuttamista. (Kivistö ym. 2008, 3-48.) Erityisesti tänä päivänä työkykyä ylläpitävä toiminta on tullut tärkeäksi myös poliisin ammatissa. Nuoret poliisit ovat ammattiin tullessaan erittäin hyväkuntoisia tiukkojen pääsyvaatimusten takia, mutta tutkimuksissa on havaittu, että yli 40-vuotiaiden fyysinen toimintakyky on laskenut. Poliisin työ on asiakaspalvelutyötä, johon liittyy etenkin miehistön osalta jopa aivan maksimaalisesti sekä fyysisesti että psyykkisesti kuormittavia rasitushuippuja. Tehtävät ovat tulleet monipuolisemmiksi ja vaativammiksi. Työn luonne on viime vuosina muuttunut, sillä poliisien lukumäärää on supistettu ja toimenkuvat ovat monipuolistuneet. Erityisesti henkinen kuormitus on lisääntynyt. (Työterveyslaitoksen tiedote 2002.)

10 7 Tiaisen (2007) mukaan, poliisihenkilöstön terveys ja toimintakyky ovat työhyvinvoinnin tukipilareita. Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät liittyvät sekä työntekijään että työpaikkaan ja myös ympäröivään yhteiskuntaan. Työntekijän voimavaroja ovat terveys ja toimintakyky sekä ammatillinen osaaminen. Työterveyshuolto on työterveyden asiantuntija ja sen tehtävänä on seurata ja arvioida henkilöstön työkykyä. Poliisin toimintasuunnitelmaa laadittaessa tulisi huomioida työterveyshuollon laajempi yhteistyö työpaikoilla poliisihenkilöstön kanssa. 3 POLIISIN TYÖTERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa ja ne perustuvat työpaikkaselvityksessä esille tulleisiin terveysriskeihin. Terveystarkastuksista on säädetty laissa, säädöksissä ja ohjeissa. Erityisen sairastumisen varaa aiheuttavassa työssä, kuten yötyö ja työssä, jossa esiintyy erityinen väkivallan uhka, ovat terveystarkastukset peräisin EU:n direktiiveistä ja ne ovat velvoittavia eli pakollisia. Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) perusteella työnantajan on työoloista johtuvia vaaratekijöitä arvioidessaan otettava huomioon myös työn kuormitustekijät. Tällainen on myös väkivallanuhka. (Työterveyslaitos 2006, 392). Terveystarkastusten tarpeen määrittelyn, suunnittelun, toteutukset ja toimenpiteet tekevät yhteistyössä työantaja ja työterveyshuolto. Työterveystarkastusten tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Työterveyshuolto toimii puolueettomana asiantuntijana. (Manninen ym.2007, )

11 8 Terveystarkastusprosessi on moniosainen. Tietojen hankinta työstä ja työolosuhteista vaikuttaa paljon siiten, mitä asioita terveystarkastuksessa tulee selvittää. Yleiset työpaikkaa koskevat tiedot ovat tärkeitä. Näistä selviää mm. työtekijöiden määrä, ikä- ja sukupuolirakenne, sairauslomien määrä ja syyt sekä tapaturmat. Yhteistyötä työsuojelun kanssa voidaan tehdä selvitettäessä työn vaara- ja kuormitustekijöitä työntekijän työssä ja työpaikalla. Työhyvinvointikyselyt ja työnantajan sekä työntekijän näkemykset työstä ja työyhteisöstä sekä töiden organisoinnista antavat arvokasta tietoa suunnitellessa terveystarkastuksia. Tiedot työntekijän elämäntilanteesta ja terveydestä vaikuttavat suunnitteluun ja toteutukseen suuresti. (Manninen ym. 2007, 129.) 3.1 Poliisien työhön sijoitustarkastus Työhön sijoitustarkastus olisi hyvä tehdä ennen työn aloittamista tai viimeistään kuukauden kuluessa työn aloittamisesta tai pitkien sairauslomien jälkeen. Työhön sijoitustarkastuksessa tulee tunnistaa ne henkilöt, jotka eivät kykene suoriutumaan terveytensä vuoksi kyseisestä työstä tai tarvitsevat erityistä tukea selvitäkseen työn tekemisestä. Työterveyshoitaja kyselee tarvittaessa työstä ja työtehtävistä, tekee sovitut ja tarpeelliset mittaukset sekä selvittää muut työntekijää koskevat yksilölliset hänen terveydentilaan, työkykyyn ja elämäntilanteeseen liittyvät asiat. Työterveyshoitaja ohjaa asiakkaan työterveyslääkärille, mikäli laki sitä vaatii tai jos mittauksissa ilmenee poikkeavuuksia. Työntekijä saa tarkastuksesta lausunnon, jossa todetaan soveltuuko henkilö työhön vai ei. Tarkastuslausuntoa annettaessa tulee muistaa vaitiolovelvollisuutta koskevat asiat. (Juutilainen 2004, )

12 3.2 Poliisien terveydenseurantatarkastus 9 Terveydenseurantatarkistuksia tehdään yleensä 3-5 vuoden välein ja osallistuminen näihin tarkastuksiin on vapaaehtoista. Terveydenseurantatarkastusten sisältö ja toteutus suunnitellaan yhdessä työterveyslääkärin, työterveyshoitajan, työfysioterapeutin ja mahdollisesti psykologin kanssa.(juutilainen 2004, ) Työterveyssuunnitelma, jossa eritellään työpaikkaan ja työntekijään kohdistuvat toimenpide-ehdotukset, tehdään yhdessä työntekijän kanssa, sitä voidaan käyttää terveystarkastusten apuna ja tukena. Suunnitelmaan valitaan työntekijän hyvinvoinnin ja työn kannalta oleelliset ja tärkeimmät asiat, näin suunnitelman toteuttaminen on realistista. (Manninen ym. 2007, ) Terveydenseurantatarkastuksissa työterveyshoitaja selvittää työntekijän kokemukset työssään olleesta väkivallan uhasta ja siitä miten hän on tilanteista selvinnyt. Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneilla poliiseilla kiinnitetään systemaattisesti huomiota posttraumaattisiin stressin oireisiin. Mikäli vakavia oireita ilmenee, työntekijää tuetaan moniammatillisen työryhmän tukemana. Toimenpiteinä työantajan on tärkeää väkivaltatilanteiden ja hallinnan kannalta ehkäistä työssä, työoloissa ja yksilöiden toiminnassa olevia väkivaltaa mahdollistavia tekijöitä, jotka voivat lisätä väkivaltatilanteiden riskiä. Terveydenseurantatarkastuksissa kerrotaan poliiseille väkivallan uhasta työssä ja korostetaan matalan kynnyksen yhteydenottoja myös lievissä uhka- ja väkivaltatilanteissa, jolloin käsittely tulisi aloittaa jo työpaikoilla. (Työterveyslaitos 2006, )

13 4 TYÖTERVEYSHUOLLON KEINOT POLIISIEN HENKISEN HYVINVOINNIN TURVAAMISESSA 10 Työterveyshuollon tärkein tehtävä on yksilön tukeminen, ohjaus ja neuvonta. Työterveyshuollossa kohdataan psykososiaalisia haittatekijöitä vastaanoton tai terveystarkastusten yhteydessä. Uupuneen asiakkaan tutkimus perustuu huolelliseen esitietojen keräämiseen, jossa sosiaalinen tilanne kartoitetaan työssä ja yksityiselämässä unohtamatta somaattisten ja psyykkisten oireiden tunnistamista. Henkisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta on tärkeää selvittää työuupumisen aiheuttaja ja syy, jonka avulla voidaan ehkäistä henkilön loppuun palaminen. (Antti-Poika ym 2003, 90.) Henkinen työympäristö muodostuu kaikista työhön liittyvistä seikoista, jotka vaikuttavat työntekijään tunteiden, ajatusten ja tekemisen tasoilla. Hyvinvointiin työssä vaikuttavat fyysinen työympäristö, työn sisältö ja määrä sekä organisaatiorakenne ja työkulttuuri (Antti-Poika ym 2003, 83.) Hyvinvointia edistäviä ja häiriöitä ehkäiseviä, hoitavia ja hyvää tilannetta ylläpitäviä toimintoja on hyödyllistä tarkastella suhteessa toisiinsa työterveyshuollon toimesta yhdessä organisaation johdon ja työntekijöiden edustajien kanssa(kivistö ym.2008, 28). Poliisin organisaatio rakenneuudistus tapahtui joulukuussa 2008, jonka vuoksi useita poliisilaitoksia yhdistettiin ja työn henkinen kuormittavuus kasvoi muutoksen ja työsuhteiden epävarmuuden kokemisen vuoksi (Luostarinen 2009, 28). Henkisiä kuormitustekijöitä selvitetään usein havainnoimalla ja haastattelemalla sekä keräämällä tietoa työstä käyttämällä standardoituja kyselymenetelmiä kuvaamaan henkisiä kuormitustekijöitä. Työterveyshoitajilla on mahdollisuus käyttää perusselvityksiä, joista työstressikyselyt ja voimavarakyselyt antavat hyvän suunnan henkisen hyvinvoinnin tilasta sekä erilaisia suunnattuja selvityksiä, joilla saadaan tarkempaa kartoitusta henkilön tilasta. (Manninen ym.2007, )

14 11 Kelan työssäuudistumista tukevassa TUUKKA- kehittämishankkeessa syntyi varhaisen reagoinnin ja tuen malli, jota voidaan käyttää apuna työhyvinvoinnin kartoituksessa. Mallissa on kyse henkilön työssä jatkamisen ja jaksamisen edistämisestä ja siinä edellytetään ensin esimiehen- työntekijän välistä keskustelua. Työterveyshuollon merkitys kasvaa varhaisen reagoinnin ja tuen mallissa, mikäli keskustelussa päädytään työterveyshuollon tuen tarpeeseen. (Juvonen-Posti & Jalava 2008, ) Työpaikoilla, joilla väkivallan uhka on olemassa, olisi oltava kriisiryhmä toimintamallin suunnittelua ja järjestämistä varten. Ryhmään voi kuulua työterveyshoitaja ja lääkäri sekä työsuojelupäällikkö ja valtuutettu. Ryhmä voi tarvittaessa käyttää apunaan ulkopuolisia psykologisia tai psykiatrisia konsultaatiopalveluja. Kriisiryhmä voi organisoida yhdessä ryhmäkoulutusta poliiseille, jotka ovat joutuneet tai heillä on suuri uhka joutua työssään väkivaltaisen uhan kohteeksi. (Työterveyslaitos 2006, 397.) Juvonen-Posti & Jalavan mukaan (2008, 20-22) työelämä ja työn murros ovat luoneet haasteita myös työpolitiikan linjauksille ja varhaiskuntoutukselle. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat olleet poliittisissa ohjelmissa keskeisiä teemoja 1990 lopulta lähtien. Tulevaisuudessa ei vain riitä, että kuntoutus pureutuu yksilön vajaakuntoisuuteen tai yksilön ympäristössä vaikuttaviin, vajaakuntoisuutta aiheuttaviin tekijöihin. Kuntoutuksen on puututtava työn laadullisiin tekijöihin, erityisesti työhyvinvoinnin kehittämiseen ja työssä jatkamisen sekä jaksamisen edistämiseen. Paula Laitilan työstämässä poliisikoulun päättötyössä (2002, 35) ilmeni poliisien tiedostavan parhaiten henkisen hyvinvointinsa tukitoimina työterveyspalvelut ja psykologin käyttömahdollisuuden, mutta odotusten täyttyminen psykologilla käynnin jälkeen jäi vajaaksi. Kehitysehdotuksina poliisit nostivat esille Me-hengen luomisen ja työnohjauksen sekä työterveyshuollon luennoimisen työssä jaksamisesta. Esimiesten kiinnostus ja tuki alaisiaan kohtaan koettiin myös tärkeänä. Voidaankin todeta, että henkisen hyvinvoinnin perusta poliisin ammatissa on yhteishenki työpaikalla ja esimiesten kiinnostus työntekijöiden jaksamisesta. Akuutin kriisin tapahtuessa tulisi välittömästi saada keskusteluapua työterveyshuollosta. Raja avun hakemiselle tulisi olla jokaisella poliisilla matala. 5 KUNTOUTUS HENKISEN HYVINVOINNIN TUKENA

15 5.1 ASLAK- kuntoutus 12 ASLAK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen järjestämää ammatillista lääketieteellistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on kuntoutujan työnhallinnan, henkisen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen parantuminen, terveiden elämäntapojen ja itsehoitokeinojen omaksuminen sekä tarvittaessa kuntoutujan työn ja työolosuhteiden kehittämisprosessien käynnistyminen. ASLAK- kuntoutuksessa luodaan edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn säilymiselle ja pitkäaikaiselle paranemiselle. Kurssit ovat joko työpaikkakohtaisia, alueellisia tai valtakunnallisia kuntoutuskursseja. Kuntoutuskursseilla annetaan kuntoutusta samalle työntekijäryhmälle ja ammattialalle, joilla on suuri työstä johtuva fyysinen, henkinen sekä sosiaalinen kuormitus ja se voi johtaa helposti terveysongelmien kasautumiseen ja työkyvyn heikkenemiseen. Kurssit toteutetaan kahdessa tai kolmessa jaksossa vuoden aikana. (Manninen 2007, 163.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan kuntoutuksen toteuttamisessa keskeistä on ryhmässä tapahtuva oppimisprosessi. Ryhmäkoko on noin kymmenen henkilöä, esimieskursseilla kahdeksan henkilöä. Kurssi sisältää monipuolista ryhmässä tapahtuvaa henkisen hyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja fyysisen kunnon huoltamisen ohjausta ja harjoittelua sekä tukea ja kannustusta kuntoutujan oman kuntoutumisprosessin toteuttamisen. Työn ja työyhteisön kehitystä ja kehittämistä tarkastellaan sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti. Ohjauksellisina menetelminä ovat mm. ammatilliset keskustelut, työtapaharjoitukset ja videoitujen työnäytteiden analysoinnit. Tärkeä osa kuntoutusprosessia on yhteys kuntoutujien työpaikkaan ja työterveyshuoltoon. Moniammatillisessa työryhmässä on kuntoutujan lisäksi kurssista vastaava lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, liikunnanohjaaja/liikuntafysiologi ja terveydenhoitaja.

16 5.2 TYK- kuntoutus 13 TYK- kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen ammatillinen kuntoutus, johon kuuluu työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus. TYK- kuntoutukseen voi hakeutua henkilö, joka on ikääntynyt ja työskennellyt pitkään työelämässä sekä hänen työkykynsä on olennaisesti heikentynyt tai jolla on työkyvyttömyyden uhka eikä työpaikan ja työterveyshuollon kuntoutustoimet enää riitä hänen työkykynsä ylläpitämiseen. TYK- kuntoutukseen kuuluu selvittelyt terveydentilasta ja kokeiluja työpaikalla sekä kuntoutusjaksoja laitoksessa tai ammatillisia koulutuskokonaisuuksia työssä jatkamisen varmistamiseksi. (Manninen 2007, 165.) Kuntoutumis- ja hyvinvointikeskuksen Kunnonpaikan esitteen (2008) mukaan TYK - valmennus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kuntoutujan, työpaikan, työterveyshuollon, Kelan ja kuntoutuslaitoksen kanssa. Valmennukseen pääsee henkilö, jonka työkyky on olennaisesti heikentynyt ja uhkana on työkyvyttömyys, mutta henkilön motivaatio ja halu ylläpitää työkykyä ja jatkaa työelämässä on olemassa. TYK -prosessin tavoitteena on kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn edistämisen avulla mahdollistaa työssä jatkaminen vielä vuosiksi eteenpäin. Kuntoutus toteutetaan moniammatillisen kuntoutustyöryhmän ohjaamana yksilökuntoutuksena tai työpaikka- tai ammattialakohtaisena ryhmäkuntoutuksena, joka kestää noin puolitoistavuotta. Kuntoutuksessa erityistä huomiota kiinnitetään työssä selviytymisen edellytysten kohentamiseen. 5.3 Kuntoutuskurssi Kuntoremonttikurssi on ennalta ehkäisevää varhaiskuntoutusta, jonka kohderyhmänä on jokin tietty ammattiryhmä tai moniammatillinen ryhmä. Kuntoremonttikurssi on kuntoutujan omaehtoista kuntoutusta. Henkilö, jolla ei ole kuntoutuksen tavoitteita haittaavia oireita tai sairauksia tai kurssi ei ole terveydelle liian vaativa voi osallistua kuntoremonttikurssille. Tämän kurssin tavoitteena on säilyttää olemassa oleva työkyky ja edistää työssä jaksamista sekä parantaa työn hallintaa ja terveellisiä elintapoja. Kurssi toteutetaan viiden vuorokauden mittaisena jaksona kuntoutuslaitoksessa jonka jälkeen on noin vuoden kuluttua muutaman päivän pituinen arviointijakso. Kuntoremonttikurssi toimii yhteistyössä työpaikan, työterveyshuollon, alan ammattijärjestön, kuntoutusorganisaation ja kansaneläkelaitoksen kanssa.(juutilainen 2004,163.)

17 6 ETELÄ-KARJALAN POLIISILAITOKSEN, SAVONLINNAN JA VARKAUDEN POLIISILAITOSTEN TYÖTERVEYSHUOLTO 14 Poliisilaitoksien työterveyshuoltopalvelut on kaikissa tämän tutkimuksen vertailu kaupungeissa ostettu Terveystalolta, joka on Suomen johtava terveyspalveluja tarjoava yritys. Terveystalon elektronisen lähteen (2009) mukaan, yritys tarjoaa terveys-, työterveys-, tutkimus- ja sairaanhoitopalveluja yksityishenkilöille, yrityksille ja muille yhteisöille, vakuutusyhtiöille sekä julkisen sektorin toimijoille. Terveystalo vastasi vuoden 2007 lopussa yli organisaation ja sitä kautta yli työntekijän työterveyshuollosta. Yritys haluaa tarjota kullekin asiakkaalleen parhaan mahdollisen ja asiakkaan tarpeiden mukaisen asiantuntijapalvelun tason, näin ollen Terveystalolle on myönnetty SFS-EN ISO 9001:2000 laatusertifikaatti työterveyspalveluissa. Hyvällä asiakaspalvelulla yritys pyrkii varmistamaan palvelujen hyvän tavoitettavuuden ja saatavuuden. Henkilökunnan osaaminen ja kattava tietotaito sekä hyvä asiakaspalvelu ovat tärkeitä asiakkaalle hänen hyvinvointinsa kannalta.

18 7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT 15 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Imatran, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuoltojen eroavaisuudet poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa ja selvittää millaisia keinoja työterveyshuollot käyttävät henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Tutkimusongelmat ovat seuraavat: 1. Mitä eroavaisuuksia on Imatran, Savonlinnan ja Varkauden työterveyshuoltojen palveluissa, poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa? 2. Millaisia keinoja työterveyshoitajat käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamiseen?

19 8 OPINNÄYTETYÖSSÄ KÄYTETYT MENETELMÄT Kohdejoukon kuvaus Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Terveystalon, Etelä-Karjalan poliisilaitoksen Imatran yksikön, Varkauden ja Savonlinnan poliisilaitosten työterveyshuollot. Kyselyn tutkimusjoukko koostui jokaisen työterveyshuollon poliisien työterveyshoitajista, joiden kokonaismäärä oli Aineiston keruu kyselyn avulla Tutkimusaineiston keruun ajankohta oli Menetelmänä käytin kyselyä, jossa oli kaksi avointa kysymystä.(liite 5). Aineistokeruumenetelmäksi valitsin kyselyn, koska halusin saada selville työterveyshuoltojen palvelujen eroavaisuuksia eri paikkakunnilla poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa, ja selvittää työterveyshoitajien hyväksi kokemia keinoja ja kokemuksia, joita he käyttävät poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Kyselytutkimuksen valitsin myös siksi, että välimatkat paikkakuntien välillä olivat pitkät ja kysely näin ollen helpotti minun työtäni. Kyselytutkimuksen etuna on myös sen helppous.

20 8.3 Aineiston analyysi 17 Tutkimuksessani käytin laadullista eli kvalitatiivista lähestymistapaa, joka auttaa ymmärtämään tutkimuskohdetta ja selittämään sen käyttäytymisen ja päätösten syitä. Kvalitatiivisessa lähestymistavassa rajoitutaan pieneen määrään ja aineisto pyritään analysoimaan mahdollisimman tarkasti. Kvalitatiivinen tutkimus sopii mm. vaihtoehtojen etsimiseen ja ongelmien tutkimiseen.(heikkilä 2001, 16.) Aineiston analyysinä käytin aineistolähtöistä eli induktiivista sisällönanalyysiä, jossa ensin pelkistin tekstistä avainsanat, alakategoriat, ja tämän jälkeen alakategorioita yhdistämällä sain muodostettua yläkategorioita. Abstrahointi, teoreettisten käsitteiden luonti, antoi yhdistäviä kategorioita, joka oli tämän sisällön analyysin tavoite. Aineiston analysoinnissa korostuvat tutkijan taidot, arvostukset ja oivalluskyky. Aineiston analyysissa on kyse keksimisen logiikasta, tutkijan on itsensä tuotettava analyysinsa viisaus. Analysoinnissa aineiston laatu korostuu.(tuomi ym. 2002,102.) (LIITE 6-7). 9 TUTKIMUSTULOSTEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS 9.1 Mittarin, menetelmän ja aineiston luotettavuus Mittari esitestautettiin asiantuntijalla, joka työskentelee Ruokolahdella työterveyshoitajana ja on aiemmin tehnyt terveystarkastuksia poliiseille. Tutkimuksen menetelmästä keskustelin asiantuntijoiden kanssa, jonka jälkeen päädyin vertaamaan työterveyshuoltojen palveluja ja keinoja poliisien henkisen hyvinvoinnin turvaamisessa. Tutkimuskyselyn saatekirjeessä (LIITE 4) oli tarkka selvitys tutkimuksen tarkoituksesta ja tutkimukseen osallistumisesta. Vastaajat pystyivät vastaamaan ja palauttamaan kyselyyn kirjallisesti postin välityksellä. Opinnäytetyön tutkimuksen otos tuli jäämään pieneksi, sillä yhdellä työterveyshoitajalla on suuri väestöpohja, joka kattaa kokonaisen poliisilaitoksen henkilöstön. Vastanneet terveydenhoitajat olivat koulutettuja ja perehtyneet työhönsä riittävästi, joka antaa luotettavuutta tähän opinnäytetyöhön. Vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen, joten luotettavuuteen vaikutti myös se, miten pystyin pelkistämään aineiston, niin että se kuvasi mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa ilmiötä. Luokittelun suorittamista eivät tehneet muut henkilöt, joten tuloksien samansuuntaisuutta ei voida arvioida. (Janhonen ym. 2001, 36.)

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot