Porin kaupungissa esiopetus toteutuu koulutoimen alaisuudessa.

Transkriptio

1 1. JOHDANTO Esiopetussuunnitelma pohjautuu valtakunnalliseen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (Opetushallitus, 2000). Suunnitelmassa noudatetaan Porin kaupungin esiopetussuunnitelmaa, joka on päivitetty viimeksi Esiopetuksella tarkoitetaan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta, joka on suunniteltu ja järjestetty tavoitteellisesti. Päiväkodin esiopetuksen lähtökohtana ovat lapsen yksilöllisyys, leikki ja aktiivinen oppiminen sekä hänen suhteensa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja luontoon. Esiopetuksen tehtävänä on kannustaa lasta itsenäiseen ajatteluun sekä leikinomaiseen, tutkivaan ja kokeilevaan oppimiseen. Sen tehtävänä on lisäksi vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja (Porin kaupungin esiopetussuunnitelma, 2009). Porin kaupungissa esiopetus toteutuu koulutoimen alaisuudessa. Päiväkoti Pörriäisessä esiopetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat Herukkaryhmän lastentarhanopettajat yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Esiopetusta tarjotaan kaikkina arkipäivinä lasten hoitoaikana. Lapsen hoitopäivä ei saa pidentyä esiopetuksen takia. Vapaapäiviltä voi esiopetukseen osallistua klo Tiistaisin ja torstaisin luemme Porkkanamyllyn tarinoita ja teemme Pikkumetsän harjoituskirjan tehtäviä. 2. TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti Pörriäisen esiopetussuunnitelman toiminta-ajatus perustuu henkilökunnan laatimiin arvoihin ja toiminnan tavoitteisiin, jotka ovat kirjattuna myös Pörriäisen vasussa: yksilöllisyys, lapsilähtöisyys, kiireettömyys, tapakasvatus, positiivisuus, elämyksellisyys, turvallisuus, omatoimisuus. Iltahoidosta johtuen esiopetuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on lasten päivärytmin vakiinnuttaminen alkavaa koulunkäyntiä ajatellen. Esiopetuksen tarkoituksena on ohjata lasta oppimaan oppimisessa, löytämään vahvuutensa ja kehittämistarpeensa, jotta hänelle kehittyisi terve itsetunto, hyvät kouluvalmiudet ja elämänhallinnan taidot.

2 3. ESIOPETUKSEN KEHYSTEKIJÄT Pörriäisessä 6-vuotias lapsi nähdään oppimishaluisena, leikkivänä, liikkuvana, kokeilunhaluisena yksilönä. Fyysinen oppimisympäristö luodaan turvalliseksi. Lapset harjoittelevat itsenäistä selviytymistä arkipäivän tilanteista vertaisryhmän ja aikuisen tuella. Ympäristön järjestelyssä panostetaan siihen, että lapsi voi omatoimisesti itse hankkia haluamaansa tietoa ja käyttää tarvitsemiaan välineitä opettelussa, ja että hän pystyy olemaan vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Aikuinen on läsnä auttamassa, tukemassa ja ohjaamassa lasta. Käytämme myös toisen ryhmän tiloja heidän ulkoillessaan, kun jaamme lapsia pienryhmiin. Pedagoginen oppimisympäristö on lasta kannustava, turvallinen ja positiivinen. Lapsilla on selkeät säännöt. Ilmapiiri on erilaisuutta hyväksyvä, rauhallinen, joustava ja kiireetön. Kannustamme lasta olemaan oma itsensä, aivan tavallinen lapsi. 4. ESIOPETUKSEN TAVOITTEET Toiminta-ajatuksen pohjalta tuemme ja ohjaamme lasta esiopetuksessa seuraavien tavoitteiden saavuttamisessa. Yksilötasolla: lapsi oppii ruokailemaan itsenäisesti ja maistelemaan kaikkia ruokia sekä arvioimaan oikean ruoan määrän lapsi oppii selviytymään itsenäisesti wc-käynneistä lapsi oppii selvitymään itsenäisesti pukeutumisesta ja riisuutumisesta: kengät, puntit, nepparit, napit, vetoketjut, kengännauhat lapsi oppii huolehtimaan omista tavaroistaan lapsi jaksaa istua paikallaan lapsi jaksaa odottaa vuoroaan lapsi oppii kuuntelemaan toisia ja puhumaan vuorotellen lapsi oppii työskentelemään ohjeen mukaan lapsi oppii arvioimaan toimintaansa lapsi oppii sietämään pettymyksiä ilman kiukuttelua lapsi oppii tunnistamaan vahvuuksiaan ja heikkouksiaan lapsi kehittyy oppimaan oppimisessa lapselle kehittyy halu oppia uutta ja iloita oppimastaan lapsi kasvaa rehelliseksi ja vastuuntuntoiseksi sekä toiset huomioonottavaksi yksilöksi

3 Yhteisön jäsenenä: lapsi tuntee kuuluvansa ryhmään ja tuntee itsensä hyväksytyksi lapsi ymmärtää erilaisuutta ja osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa lapsi oppii ottamaan toiset huomioon lapsi oppii antamaan ja ottamaan työrauhan lapsi oppii ratkaisemaan ristiriitoja myönteisin keinoin lapsi oppii mikä on oikein ja väärin lapsi oppii etsimään itselleen kaverin lapsi kehittyy vastuuntuntoiseksi arkielämän toiminnoissa 5. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT Esiopetuksesssa on keskeistä opetuksen eheytys. Kokonaisuudet ja itse oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Opetus on lisäksi hyvin kokonaisvaltaista ja tietoa ja oppimiskokemuksia tarjotaan kaikilla aisteilla. Keskeisimmät toimintatavat esiopetuksessa ovat leikki, työtehtävät, retket, liikunta, musiikki, kuvallinen ilmaisu, draama yms.ilmaisu, keskustelut sekä jokapäiväinen yhdessä toimiminen. Monipuolinen ja lasta kiinnostava toiminta tukee lapsen oppimiskykyä. Yhtenä osana esiopetusta meillä Pörriäisessä on Porkkanamyllyn tarinat ja Pikkumetsän tehtävät sekä opettajan opas. Materiaalissa tulee kattavasti käsiteltyä kielelliset ja matemaattiset valmiudet. Aiheet ovat luonnonläheisiä ja lapsia kiinnostavia. Jonkinverran käytämme myös muuta materiaalia LEIKKI Leikki on keskeisin alle kouluikäisen lapsen tapa kehittyä ja oppia. Työskentely esiopetuksessa perustuu leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta lähtevään toimintaan. Keskeisempää on itse toiminta kuin päämäärä. Leikissä lapsi tutustuu itseensä ja oppii huomaamaan mitä hän osaa ja mitä ei. Leikki kehittää lapsen omatoimisuutta, suunnitelmallisuutta, loogista ja abstraktista ajattelua, syyseuraussuhteiden ymmärtämistä ja kielellisiä valmiuksia. Sosiaaliset taidot, oikeudenmukaisuuden taju ja kyky eläytyä toisen asemaan harjaantuvat leikkiessä. Myös erilaiset leikinomaiset oppimisen muodot kuten pelit, sääntö- ja roolileikit ovat esiopetuksessa tärkeitä omaehtoisten kuvitteluleikkien lisäksi. Pyrimme järjestämään leikille tilaa, aikaa, vapautta, rauhaa ja välineitä.

4 5.2. KIELI JA VUOROVAIKUTUS Esiopetuksessa lapsille luetaan paljon kirjoja, satuja, tietotekstejä, runoja, loruja ym. Lapset saavat nauttia kuulemastaan ja he saavat myös itse tuottaa loruja, riimejä ja kertomuksia sekä erilaisia esityksiä. Käytämme kirjastoautoa ja käymme tutustumassa kirjastoon. Kielellisen tietoisuuden kehittäminen on tärkeää esiopetuksessa. Tutustumme kirjaimiin, äänteisiin, tavuihin, sanoihin, lauseisiin, yhdyssanoihin. Näin luodaan pohjaa luku- ja kirjoitustaidoille. Keskustelut ja vuorovaikutus ovat jokapäiväisessä käytössä. Lapset saavat opetella kertomaan ja ilmaisemaan tunteitaan, toiveitaan, mielipiteitään ja ajatuksiaan. Harjoitellaan kommunikoimaan ryhmässä omalla vuorolla ja kuuntelemaan toisia. Kielen ymmärtäminen, kommunikaatiokyky, muisti ja käsitteellinen ajattelu ovat perustana luku- ja kirjoitustaidolle. Harjoittelemme myös suun motoriikkaa leikinomaisen suujumpan avulla. Tärkeät kielelliset käsitteet opettelemme hyvin konkreettisesti ja hiomme kirjallisten tehtävien avulla. Hyvät kielelliset valmiudet vahvistavat lasten itsetuntoa, luovuutta ja tunne-elämää. Kielen avulla lapset pystyvät ajattelemaan ja ilmaisemaan itseään ja heistä tulee sosiaalisempia MATEMATIIKKA Matematiikan opettelu esiopetuksessa tapahtuu arkipäivän tilanteiden ja toiminnan, leikin, pelien ja erillisten tehtävien kautta. Suurelta osin esiopetuksen matematiikka on integroituna muuhun toimintaan. Esiopetuksessa pyritään myönteisesti innostamaan lapsia matemaattiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Esimerkkejä arkipäivän ongelmanratkaisutilanteista: kauppa, posti, liikenne, sää, leipominen, lasten mittaaminen ja kalenterin katsominen. Opettelemme esiopetuksessa aikakäsitteitä: päivärytmi, vuorokaudenajat, viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat sekä kellonajoista puoli- ja tasatunnit. Luokittelun, järjestämisen, sarjoittamisen ja vertailun avulla lapsi oppii tutkimaan ja jäsentämään ympäristöään ja kiinnittämään huomiota samanlaisuuksiin ja erilaisuuksiin. Kannustetaan lapsia tutkimaan ominaisuuksia, määriä ja lukumääriä. Tutustutaan numeroihin ja harjoitellaan numeroiden ja lukumäärien välistä yhteyttä. Harjoitellaan tunnistamaan ja hahmottamaan geometrisiä muotoja pelien, rakentelun sekä kuvien ja ympäristön tarkastelun avulla.

5 5.4. ETIIKKA JA KATSOMUS Eettinen kasvatus esiopetuksessa opastaa lapsia reiluuteen, suvaitsevaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja rohkeuteen. Oman identiteetin tiedostaminen, hyväntahtoisuus, toisista huolta pitäminen, anteeksiantaminen ja -pyytäminen sekä ystävyys ja kaveruus ovat myös tärkeitä, opeteltavia asioita esiopetuksessamme. Uskontokasvatuksen tavoitteena on välittää suomalaista perinnettä lapsille. Heille annetaan mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua miten ja miksi uskonnollisia juhlia vietetään. Seurakunnan työntekijät vierailevat päiväkodissa noin kerran kuukaudessa. Lisäksi lapset osallistuvat mm. pääsiäisvaellukseen, joulukirkkoon ja kevätkirkkoon, jossa tulevat koululaiset siunataan koulutielle. Lapsen huoltaja saa valita osallistuuko lapsi uskontokasvatukseen. Huomioimme ja kunnioitamme vanhempien ja kodin uskonnollista vakaumusta ja elämänkatsomusta YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristökasvatuksessa toimintatapoinamme ovat leikki, tutkiminen, juhlat ja retket lähiympäristöön, metsään, kirjastoon, Kirjurinluotoon, Luontotalo Arkkiin, Satakunnan museoon ja Korsmannin talolle. Myös Pikkumetsä- eskarikirjamme perustuu paljolti luontoaiheisiin. Pyrimme antamaan lapsille myönteisen käsityksen luonnosta ja opastamme kiinnostumaan luonnon ilmiöistä sekä kuunnioittamaan luontoa. Luontoretkillä tutkimme ja teemme havaintoja ja saamme elämyksiä luonnosta. Esiopetuksessa opetellaan myös kierrätyksen alkeet ja opetellaan toimimaan ympäristöä säästäen ja hoitaen. Ohjataan lapsia huomaamaan omat vaikutusmahdollissuutensa luonnon suojelemisessa TERVEYS Esiopetuksessa edistämme lapsen kasvua ja kehitystä sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Keskeistä on puhtaudesta ja pukeutumisesta huolehtiminen sekä hyviin ja terveellisiin ruokailutottumuksiin ohjaaminen. Lapsia ohjataan liikkumaan joka päivä. Ohjaamme heitä liikkumaan myös lähiympäristössä turvallisesti. Lasta ohjataan myönteisiin kaveri- ja ihmissuhteisiin ja tasapainoiseen tunne-elämään sekä välttämään väkivaltaa. Kiinnitämme huomiota koskemattomuuden oikeuteen. Kaikilla lapsilla pääsääntöisesti on mahdollisuus päivälepoon. Kiinnitämme lasten huomion tekemisen ja levon tasapainon tärkeyteen. Pidämme hauskaa, olemme iloisia ja positiivisia. Näytämme tunteemme.

6 5.7. FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS Esiopetuksessa liikutaan päivittäin. Lapsilla on mahdollisuuksia ohjattuun ja omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntakasvatus on leikinomaista ja toiminnallista. Esiopetuksessa liikunta vahvistaa lasten itsetuntoa, antaa erilaisia elämyksiä, myönteisiä kokemuksia ja liikunnan iloa. Tärkeänä tavoitteena on lasten luontaisen liikkumisen tukeminen. Lapsia tuetaan toimimaan omatoimisesti. Liikkumisen lähtökohtana on kehon hahmottaminen ja sen osien tunnistaminen sekä liikkeiden hallinta. Pörriäisen pihassa on monipuoliset mahdollisuudet liikkumiseen: kiipeilyseinä ja -teline, keinuja, ponkuja, karuselli, laskettelumäki ja vapaata tilaa juoksuleikkeihin. Lähiympäristömme tarjoaa hyvät liikuntamahdollisuudet: jalkapallokenttä, puistoja ja lenkkipolkuja, luistelukenttä ja-kaukalo sekä hoidettu hiihtolatu. Lapsille järjestetään myös ohjattuja sisäliikuntahetkiä. Suunnistusta harjoittelemme sisällä ja ulkona. Opettelemme liikunnallisia perinneleikkejä. Teemme usein kävely- ja tutkimusretkiä Pörriäisen lähiympäristöön. Osallistumme Olympialaisiin ja muihin järjestettyihin liikuntatempauksiin. Osallistumme eskari-uimakouluun. Hienomotorisia toimintoja harjoittelemme arkipäivän toiminnoissa. Tarjoamme välineet ja mahdollisuudet monipuoliseen harjoitteluun. Esimerkiksi leikkaaminen, pujottelu, rakentelu, maalaaminen, piirtely ja kynätehtävät ovat mahdollisia päivittäin.

7 5.8.TAIDE JA KULTTUURI Esiopetuksessa lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tekemiseen ja taidekokemuksiin kuvataiteesta, musiikista, draamasta, tanssista ja kirjallisuudesta. Ohjataan lapsia arvostamaan omaa ja toisten tekemää työtä. Lapset harjoittelevat kädentaitojaan piirtäen, leikaten, liimaten, maalaten, taitellen repien, rypistellen, muovaillen, pujotellen, ommellen ja puutöitä tehden. Välineet ja materiaalit ovat helposti saatavilla. Aikuinen on tukena ja opastaa erilaisten tekniikoiden opettelussa. Lapsia kannustetaan yrittämään itse ja nauttimaan pitkäjänteisen työn toteuttamisesta. Ohjataan lapsia estetiikan ja ilon kokemiseen. Tutustumme taidenäyttelyihin mahdollisuuksien mukaan. Musiikillisten taitojen kehittämiseksi lapset saavat laulaa, soittaa rytmisoittimia, kuunnella musiikkia ja liikkua musiikin mukaan. Lapset tutustuvat ääneen, melodiaan ja rytmiin. Opettelemme kuuntelemaan omaa ääntä, ympäristön ääniä, soitinten ääniä, äänen kestoa ja voimakkuutta sekä taukoja ja hiljaisuutta. Rytmin harjoittelu ja siihen keskittyminen on tärkeää sekä musiikin että lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen kannalta. Osallistumme Porin Sinfoniettan ja Palmgren Konservatorion ym. järjestämiin konserteihin mahdollisuuksien mukaan. Teemme yhteistyötä Porin teatterin kanssa. Annamme lapsille mahdollisuuden luoda omaa kulttuuriaan sadutuksen, omien laulujen ja kuvien kautta.

8 6. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Kasvatuskumppanuuden toteutumiseksi lapsen vanhemmat ovat luonnollisesti päivähoidon ja esiopetuksen ensisijaisia yhteistyökumppaneita. Kasvatuskumppanuus on vanhempien ja henkilökunnan tietoista sitoutumista toimimaan perhekohtaisesti lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa osaltaan lapsen kasvatuksesta esiopetuksen aikana. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää, jotta saadaan mahdollisimman hyvät kouluvalmiudet kullekin lapselle. Yhteistyömuotoina ovat päivittäiset kohtaamiset, kahdenkeskiset keskustelut, vanhempainillat sekä muut yhteiset tapaamiset ja tilaisuudet. Pörriäisessä Herukka-ryhmän lastentarhanopettajat tekevät jokaiselle esikoululaiselle toimintakauden alussa henkilökohtaisen esiopetuksen suunnitelman, joka käydään vanhempien kanssa keskustellen läpi. Suunnitelmaa tehtäessä huomioidaan lapsen henkilökohtaiset vahvuudet ja kehitystarpeet. Suunnitelmaa arvioidaan uudelleen kevätkaudella vanhempien kanssa. Vanhemmat vievät allekirjoitetun lapsensa esiopetuksen suunnitelman kouluun keväällä tutustumispäivänä. Panostamme Pörriäisen esiopetuksessa avoimeen, positiiviseen ja luottavaiseen yhteistyöhön vanhempien kanssa. 7. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI ESIOPETUKSESSA Lapsella voi olla erityisen tuen tarvetta kielen ja kommunikaation alueella, tarkkaavaisuudessa, tunne-elämän tai sosiaalisen käyttäytymisen alueella tai kognitiivisella alueella, esim. oppimisvaikeuksien riskejä tai pulmia. Erityistä tukea voi tarvita myös lapsi, jolla on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus tai lapsi voi tarvita lastensuojelun tukitoimia. Lapsen erityisen tuen tarve perustuu kasvatushenkilöstön sekä vanhempien havaintoihin ja lapsen aiemmin todettuun tuen tarpeeseen. Mikäli lapsen oppimisessa tai kehityksessä havaitaan huolenaiheita käydään keskusteluja esiopetusvuoden aikana vanhempien, lastentarhanopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan kesken, jotta taattaisiin lapselle mahdollisimman hyvä koulun aloitus. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa sovitulla tavalla eri asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita ja lapsi voidaan ohjata perheneuvolaan kehitystason arvioimiseksi. Erityistä tukea tarvitsevat lapset integroidaan osaksi muuta esiopetusryhmää. Ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitseva esikoululainen. Ryhmässä voi olla tällöin avustaja.

9 8. ARVIOINTI Esiopetuksen arvioinnissa pyrimme jatkuvuuteen. Arvioimme miten yleiset ja yksittäistä lasta koskevat esiopetussuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet. Pääpaino arvioinnissa on lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisprosessin edistymisessä. Aikuiset arvioivat omaa toimintaansa ja työtapojaan itsekseen ja yhdessä. Tiimipalavereissa mietitään mikä on sujunut hyvin ja mitkä ovat kehitystarpeet. Teemme lapsihavainnointia ja jaamme aktiivisesti ajatuksiamme vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. Panostamme avoimuuteen vanhempien kanssa, jotta he voivat luontevammin ja paremmin arvioida esiopetuksen toteutumista ja oman lapsensa edistymistä ja kouluvalmiuksien kehittymistä. Vanhemmilla on myös asiakaskyselyissä mahdollisuus antaa palautetta ja nostaa asioita esille. Ohjaamme lapsia itsearviointiin. Pohdimme lasten kanssa mitä he osaavat hyvin ja ovat oppineet, missä he voisivat ja haluaisivat vielä kehittyä, mitä he voisivat tehdä toisin ja paremmin. Täytämme eskareiden kanssa myös itsearviointi-lomakkeen. Esiopetusvuoden lopussa lapsi saa Porin kaupungin esiopetustodistuksen osallistumisestaan esiopetukseen.

10 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 2.TOIMINTA-AJATUS 3.ESIOPETUKSEN KEHYSTEKIJÄT 4.ESIOPETUKSEN TAVOITTEET 5.SISÄLTÖALUEET 5.1. Leikki 5.2. Kieli ja vuorovaikutus 5.3. Matematiikka 5.4. Etiikka ja katsomus 5.5. Ympäristö ja luonnontieto 5.6. Terveys 5.7. Fyysinen ja motorinen kehitys 5.8. Taide ja kulttuuri 6.YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA 7.ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVA LAPSI ESIOPETUKSESSA 8.ARVIOINTI