Virastotalo, Linnankatu 12, kirjasto

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Nro 7/2015 Kirkkoneuvosto Päivämäärä KOKOUSTIEDOT Aika klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Virastotalo, Linnankatu 12, kirjasto Miettinen Marko, puheenjohtaja Haverinen Minna-Liisa Heikkilä Juha Heikkinen Setti Immonen Marjatta, varajäsen Immonen Tyyne Kaltiola Pekka Karjalainen Juhani, varajäsen Kopperoinen Juuso Patronen Kaija Muut osallistujat Hurskainen Timo, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Rissanen Kirsi, sihteeri Rönkä Kaisa, tiedottaja Sistonen Toivo, talousjohtaja Toppinen Ari, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja ALLEKIRJOITUKSET KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Allekirjoitukset Puheenjohtaja MARKO MIETTINEN Marko Miettinen Kajaani SETTI HEIKKINEN Setti Heikkinen Sihteeri KIRSI RISSANEN Kirsi Rissanen TYYNE IMMONEN Tyyne Immonen PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka klo 9 15 kirkkoherranvirasto Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut kirkkoherranviraston ilmoitustaululla Todistaa

2 ASIALISTA Laatimispäivämäärä Kirkkoneuvosto KOKOUSTIEDOT Aika klo Paikka Seurakunnan virastotalo, Linnankatu 12, kirjasto KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia nro Sivu nro 1 Kokouksen avaus 3 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 4 Työjärjestys 4 5 Henkilöstöasia, ei julkinen 5 6 Lapsityönohjaajan viran lakkauttaminen 6 7 Karoliinan kamarin toiminnanohjaajan toimi 7 8 Saatavien poistaminen tileistä 9 9 Vuoden 2016 tuloveroprosentti Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen hinnoittelu Vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeet Kanttorin viran auki julistamiseen liittyvät perusteet Henkilöstöasia, ei julkinen Irtisanoutuminen Karoliinan kamarin toiminnanohjaajan toimesta ja ilmoitus lähetyssihteerin viran vastaanottamisesta Irtisanoutuminen muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävästä kanttorin virasta (nk. C-virka) ja ilmoitus ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran (nk. B-virka) vastaanottamisesta Ilmoitusasiat Oikaisuvaatimusohjeet Kokouksen päätös 48 PUHEENJOHTAJA MARKO MIETTINEN Marko Miettinen kirkkoherra

3 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto: Miettinen Marko, puheenjohtaja Alasalmi Aila Haverinen Minna-Liisa Heikkilä Juha Heikkinen Setti Immonen Tyyne Kaltiola Pekka Kopperoinen Juuso Patronen Kaija Ruuttunen Tuomo Saukkonen Kari Muut läsnäolijat: Hurskainen Timo, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Rissanen Kirsi, sihteeri Rönkä Kaisa, tiedottaja Sistonen Toivo, talousjohtaja Toppinen Ari, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Poissa: Alasalmi Aila, tilalla Immonen Marjatta Ruuttunen Tuomo, tilalla Karjalainen Juhani Saukkonen Kari

4 Kirkkoneuvosto Kokouksen avaus Aluksi puheenjohtaja piti alkuhartauden ja veisattiin virsi 510, minkä jälkeen hän avasi kokouksen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kirkkoneuvosto: Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kirkkoneuvosto Pöytäkirjantarkastajien valinta Kirkkoneuvoston ohjesäännön 3 luvun 15 :n 1 momentti: Kirkkoneuvoston pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Pöytäkirja tarkastetaan heti tai sen tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Jos pöytäkirjantarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, kirkkoneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Setti Heikkinen ja Tyyne Immonen. Puheenjohtaja: Kirkkoneuvosto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Kirkkoneuvosto: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Setti Heikkinen ja Tyyne Immonen Työjärjestys Kirkkoneuvosto: Hyväksyi esityslistan työjärjestyksekseen.

6 Kirkkoneuvosto Henkilöstöasia, ei julkinen

7 Kirkkoneuvosto Lapsityönohjaajan viran lakkauttaminen Kirkkoneuvoston hyväksymässä Kajaanin seurakunnan henkilöstöstrategiassa on arvioitu, että vuosina henkilöstön arvioitu vähentämistarve on 6 7 vakinaista palvelussuhdetta. Henkilöstön vähentäminen on osa seurakunnan talouden sopeuttamiskeinoja. Henkilöstöstrategiaan on myös kirjattu, että vähennyksiä joudutaan tekemään kaikilla toimialoilla. Kajaanin seurakunnassa on kolme lapsityönohjaajan virkaa. Kirkkoherra Marko Miettinen, kasvatustoiminnasta vastaava teologi Antti Minkkinen ja vastaava lapsityönohjaaja Leena Karjalainen ovat keskustelleet lapsityönohjaajien tehtävien uudelleen järjestämisestä siten, että kolmannen lapsityönohjaajan tehtävät voidaan jakaa kahden lapsityönohjaajan kesken. Asianomaista viranhaltijaa on kuultu viran lakkauttamisesta ja hän on antanut suostumuksensa siirtymisestä Karoliinan Kamarin toiminnanohjaajan toimeen. Lisätietoja asiasta antaa kirkkoherra Marko Miettinen puh , gsm , sähköposti: marko.miettinen@evl.fi. Puheenjohtaja: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se lakkauttaa Kajaanin seurakunnan lapsityönohjaajan viran alkaen. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti.

8 Kirkkoneuvosto Karoliinan kamarin toiminnanohjaajan toimi Kirkkolain 6 luvun mom. 2 kohta ( /1008) Poikkeukset julkisesta hakumenettelystä ) taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanottu viranhaltija otetaan toiseen virkasuhteeseen; Kirkkolain 6 luvun 38 ( /1008) Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltija voidaan siirtää saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos: 1) hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene; 2) hän on antanut siirtoon suostumuksensa; tai 3) siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Viranhaltija voidaan perustellusta syystä siirtää enintään vuoden määräajaksi saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, edellyttäen, ettei viranhaltijan varsinainen palkka alene. Viranhaltijalle annettu määräys voidaan milloin tahansa peruuttaa ja asianomainen on velvollinen siirtymään välittömästi takaisin entiseen virkasuhteeseen siihen kuuluvin palkkaeduin. Peruutus tulee voimaan heti. Viranhaltijalle on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettua siirtämistä tai 2 momentissa tarkoitettua peruuttamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirkkoneuvosto valitsi kokouksessaan avoinna olleeseen lähetyssihteerin virkaan Karoliinan kamarin toiminnanohjaaja Marja Heikkisen. Karoliinan kamarin toiminnanohjaajan toimen täyttäminen on mahdollista hoitaa ilman julkista hakumenettelyä. Kajaanin seurakunnalla on kirkkolain 6 luvun 11 pykälän ensimmäisen momentin ja 2 kohdan perustella taloudellisista ja tuotannollisista syistä syy ottaa irtisanottu viranhaltija toiseen virkasuhteeseen ja olla julistamatta Karoliinan kamarin toiminnanohjaajan toimea avoimesti haettavaksi. Koska seurakunnassa pyritään henkilöstön vähentämiseen, on Karoliinan kamarin toiminnanohjaan toimen täyttö ilman julkista hakua perusteltua, koska lapsityönohjaaja Paula Sirviö on koulutukseltaan pätevä hoitamaan tehtävää. Kirkkolain 6 luvun 38 :n mukaan viranhaltija voidaan siirtää saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana ja, jos hän on antanut suostumuksensa siirtoon.

9 Kirkkoneuvosto Kajaanin seurakunnan henkilöstöstrategiassa on linjattu, että tehtävässä tarvittava osaaminen ja olemassa oleva osaaminen määritellään ennen uusien työntekijöiden palkkaamista. Paula Sirviön kirkkoneuvostolle osoittama kirje Olen käytettävissä Karoliinan Kamarin toiminnanohjaajan tointa täytettäessä, noudattaen virkaja työehtosopimusta, palkka 502 mukaan. Olen valmistunut nuorisotyönohjaajaksi 1994, lähihoitajaksi 1996, lapsityönohjaajan erikoistumisopinnot olen suorittanut 2000 ja elokuussa 2014 valmistuin sosionomi- (AMK) diakoniksi ja diakonian vihkimyksen sain toukokuussa Olen käynyt henkilöstökoulutuksen kautta erilaisia lyhempiä koulutuksia ylläpitääkseni ammattitaitoani. Lisätietoja asiasta antaa kirkkoherra Marko Miettinen puh , gsm , sähköposti: marko.miettinen@evl.fi. Puheenjohtaja: Kirkkoneuvosto siirtää lapsityönohjaajan virasta taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanottavan Paulan Sirviön Karoliinan kamarin toiminnanohjaajan toimeen. Kirkkoneuvosto päättää, että Paula Sirviö hoitaa Karoliinan kamarin toiminnanohjaajan toimea alkaen. Kirkkoneuvosto määrittelee toimenhaltijan tehtävän vaativuusryhmään 502 ja peruspalkaksi 2 333,05 euroa kuukaudessa. Kirkkoneuvosto: Hyväksyttiin yksimielisesti esityksen mukaan.

10 Kirkkoneuvosto Saatavien poistaminen tileistä Seurakunnan taloussääntö 12 : Saatavien perintä: Saatavien perintä ja valvonta on järjestettävä siten, että kaikki saatavat tulevat asianmukaisesti perityiksi. Mikäli saatavaa ei ole eräpäivään mennessä maksettu, velallista on kehotettava maksamaan velkansa. Jos saatavaa viivästyskorkoineen ei kehotuksesta huolimatta ole maksettu, on asiassa ryhdyttävä viipymättä perimistoimenpiteisiin. Luottotappioksi kirjataan kaikki muodostuneet saatavat. Tätä aiemmin muodostuneet saatavat ovat kirjattu jo luottotappioihin aikaisempina vuosina. Myyntireskontran saatavaerittely , yhteensä 7.775,48 Joutenlammen kurssikeskuksen saatavaerittely , yhteensä 780,00 Maksamattomia hautausmaksuja vuodelta 2014 yhteensä 1.082,94 Maksamattomia virkatodistusmaksuja vuodelta 2014 yhteensä 58,50 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto päättää, että myyntireskontran ja Joutenlammen kurssikeskuksen saatavat, jotka ovat muodostuneet vuosina , poistetaan myyntireskontrasta ja kirjataan luottotappioiksi sekä niiden perintää jatketaan. Lisäksi kirkkoneuvosto toteaa, että hautausmaksuja ja virkatodistusmaksuja vuodelta 2014 on saamatta ja hyväksyy myyntitappiot. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti. Minna-Liisa Haverinen poistui klo ja palasi klo

11 Kirkkoneuvosto Vuoden 2016 tuloveroprosentti Kirkkoneuvoston ohjesäännön 22 :n 2. kohdan mukaan talousjohtajan on tehtävä kirkkoneuvostolle ehdotus seuraavan vuoden tuloveroprosentiksi, joka vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Sen pohjalta kirkkoneuvosto tekee esityksen tuloveroprosentiksi kirkkovaltuustolle. Kirkkovaltuusto on vahvistanut vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 1,65. Suunnittelun lähtökohdat Kirkkohallitus ei ole antanut vielä yksityiskohtaisia ohjeita toiminta- ja taloussuunnitelman sekä seuraavan vuoden talousarvion tekemistä varten. Yleiskirjeessä nro 23/ kirkkohallitus antoi ohjeita kirkon toiminnan ja talouden suunnittelusta taantuman keskellä. Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen asettamista tärkeysjärjestykseen, ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen hakemista ja toiminnan sopeuttamista seurakunnan tuloperustaan. Toiminnalliset tavoitteet Ohjeessa korostetaan toiminnan ja talouden yhtäaikaista suunnittelua yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Suunnitteluprosessi aloitetaan yhteistyönä tarkistamalla seurakunnan visiot ja strategiat (mikä on meidän seurakunnan olemassaolon tarkoitus, minkälaisena haluamme nähdä seurakuntamme 10 tai 20 vuoden kuluttua jne.) sekä toiminnallisten tavoitteiden painopistealueet. Kirkkovaltuuston hyväksymien tavoitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset: tavoitteita asetetaan seurakuntalaisten kannalta merkittäville palveluille tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys tavoitteilla on vuositasolla yhteys resursseihin seurakunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen tavoite on todennettavissa. Seurakunnan tavoitteiden tulee olla sisäisesti samansuuntaiset, vaikka ne asetetaan erilaisina organisaation eri tasoille ja toimintayksiköille. Toimintayksiköiden ja kustannuspaikkojen tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa vastuualueiden ja koko organisaation tavoitteiden kanssa. Suunnittelun onnistuminen edellyttää, että luottamushenkilöt sekä toiminnasta että taloudesta vastaavat viranhaltijat ja työntekijät tekevät yhteistyötä. Suunnittelujärjestelmän yhtenä tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja yhteisyyttä seurakunnan eri toimijoiden välillä.

12 Kirkkoneuvosto Alijäämän kattamisvelvollisuus Seurakuntatalouden keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu ali- tai ylijäämä (KJ 15:2, 2). Tilinpäätöksen osoittama alijäämä tarkoittaa taseen oman pääoman erien Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja Tilikauden ylijäämä/alijäämä negatiivista summaa. Talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioidulla ylijäämällä (alijäämällä) tarkoitetaan kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa arvioitua tilikauden yli- tai alijäämää, mikäli ajantasaisempaa seurantatietoa ei ole käytettävissä. Talousarvion muutosten vaikutukset arvioituun yli- tai alijäämään otetaan myös huomioon. Säännöksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota seurakunnan talouden tasapainottamiseen. Kirkkoneuvoston tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tasapainottamisessa kirkkoneuvoston on otettava kantaa siihen, mitä muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon tai valmisteilla olevan talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman kehyksiin on tehtävä. Kajaanin seurakunnalla ei ole tällä hetkellä taseessaan kattamattomia alijäämiä. 1. Taloustilanne yleisesti (Taloudellinen katsaus Kesä 2015, Valtiovarainministeriön julkaisu 24a/2015) Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan1,4 %. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Vuosina 2016 ja 2017 vienti kasvaa yli kolme prosenttia euroalueen talouskasvun kiihtyessä.

13 Kirkkoneuvosto Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Tuotanto ei ole käytännössä lisääntynyt Suomessa kolmeen vuoteen. Talouskasvu on elpymässä epäyhtenäisesti, sillä talouden aktiviteettia ylläpitävät tänä vuonna muutamat yksityisten palveluiden toimialat ja alkutuotanto. Taloutta supistavat jalostustoimialat teollisuudessa ja rakentamisessa. Viime vuonna Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti 3 prosentin viitearvon. Viitearvo ylittyy vielä kuluvana vuonna, mutta alijäämä pienenee sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle kolmen prosentin vuonna Julkisyhteisöjen velkasuhde sen sijaan jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvalla tahdilla. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisentalouden tilan paranemiselle. 1.1 Taloustilanne Suomessa Suomen kansantalous kasvaa seuraavien parin vuoden ajan kilpailijamaitamme hitaammin. Viennin kehitys on ollut vaisua kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu myös lähitulevaisuudessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Ilman yksityisen sektorin tuotannollisia investointeja talouden kasvupotentiaali ei tule merkittävästi kasvamaan. Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Huolimatta Yhdysvaltojen alkuvuoden poikkeuksellisista tekijöistä johtuvista heikoista luvuista, maan talous kasvaa kuitenkin kuluvana vuonna 2,5 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna noin kolme prosenttia. Iso-Britanniassa kasvunäkymät ovat myös hyvät ja euroalueenkin ennustetaan kasvavan koko ennusteperiodin aikana Suomen taloutta nopeammin. Tärkeimmistä kilpailijamaista Ruotsin ennustetaan kasvavan seuraavina vuosina noin 2,5 prosenttia vuodessa ja Saksan kasvuksi arvioidaan reilut puolitoista prosenttia vuodessa.

14 Kirkkoneuvosto Ennusteen taustaoletukset ovat kasvua tukevia. Rahapolitiikan viritys luo omalta osaltaan edellytykset taloudelliselle aktiviteetille ennustehorisontilla. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkotaso pysyy vastaavasti alhaisella tasolla, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena. Euron dollarikurssin ennustetaan edelleen heikkenevän. Euron heikkeneminen tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Myös energian hinnan aleneminen edesauttaa Suomen kasvunäkymiä. Ansiotasoindeksin ennustetaan kehittyvän maltillisesti, reilun prosentin, seuraavien parin vuoden aikana. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 %. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen neljännesvuosikasvu oli -0,1 %. Siten ennuste olettaa kasvun käynnistyvän heti toisella neljänneksellä. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Tuonti sen sijaan kasvaa 1,1 % mm. lisääntyvän yksityisen kulutuksen johdosta. Yksityisen kulutuksen tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennus ja T&K-investointien heikosta kehityksestä. Kone- ja laiteinvestoinneissa sen sijaan on nähtävissä hienoista piristymistä. Infrastruktuuriinvestoinnit kasvattavat julkisia investointeja 3,2 %. Teollisuustuotannon laskun ennustetaan jatkuvan jo viidettä vuotta peräkkäin tuotannon supistuessa tänä vuonna -1,3 %. Palvelutuotannon arvioidaan sen sijaan kasvavan 0,8 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys on alkuvuonna jatkanut nousuaan ja kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 9,3 %. Myös työllisten määrän ennustetaan hiukan alenevan. Työn tuottavuuden kehitys pysyy edelleen vaisuna. Inflaatio jää vain 0,1 prosenttiin ja ilman veropäätöksiä kuluvana vuonna oltaisiin deflaatiossa. Vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,4 %. Kasvu muuttuu laajapohjaiseksi, sillä huoltotaseen kaikki kysyntäerät vaikuttavat talouskasvuun positiivisesti. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Se lisääntyy edellisvuodesta 3,3 %, mutta tuonnin ennustetaan myös nousevan samassa tahdissa. Yksityisten investointien nähdään kehittyvän kauttaaltaan

15 Kirkkoneuvosto positiivisesti ja myös rakennusinvestoinnit lisääntyvät. Investointeja vauhdittavat erityisesti muutamat isot teollisuusinvestoinnit. Yksityisen kulutuksen ennustetaan lisääntyvän 0,8 %. Tarjonnan puolella teollisuuden viisi vuotta kestäneen alamäen ennustetaan päättyvän ja tuotannon lisääntymiseksi ennustetaan 2,2 %. Suomessa palvelusektori on pitkälti riippuvainen teollisuudesta ja sen vanavedessä palveluiden tuotantokin lähtee 1,5 % kasvuun. Työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työttömyysasteen ennustetaan pysyvän kuitenkin 9 prosentissa. Inflaatio hiukan kiihtyy, mutta edelleen pysytään vain noin prosentin tuntumassa. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää olemattomaksi. Ennustekuvan mukaan vuosien kumulatiivinen kasvu jää vain 3,1 prosenttiin ja BKT:n määrä edelleen noin kolme prosenttia pienemmäksi kuin edellisessä suhdannehuipussa vuoden 2007 lopulla. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Aiemmin toteutetut sopeutustoimet ovat rajoittaneet alijäämän kasvua, mutta eivät ole pysäyttäneet sitä. Kolmen prosentin alijäämäraja rikkoutui viime vuonna. Viitearvo ylittyy myös tänä vuonna, mutta alijäämä supistuu sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle viitearvon vuonna Julkinen velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 prosentin rajan. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisen talouden tilan paranemiselle. On syytä korostaa sitä, että ennustetun kaltainen talouskehitys ei itsessään tule merkittävästi kohentamaan julkisen talouden tilaa Suomessa. Yksityinen kulutus kääntyy kasvuun Yksityinen kulutus on supistunut viimeisen kahden vuoden aikana reaalitulojen alenemisen myötä. Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima kohenee, mikä kääntää myös yksityisen kulutuksen kasvuun. Reaalituloja vahvistaa poikkeuksellisen maltillinen inflaatiokehitys. Kulutuskysynnän kasvua vauhdittaa myös kuluttajien luottamuksen koheneminen. Kotitalouksien odotukset ovat viimeisen puolen vuoden aikana vahvistuneet tuntuvasti. Kuluttajien luottamus oman taloudellisen tilanteen suhteen on tällä hetkellä pitkän aikavälin keskimääräisellä tasolla. Kuluttajien koko kansantalouden kehitystä koskevat odotukset ovat myös muuttuneet keskimääräistä myönteisemmiksi.

16 Kirkkoneuvosto Työttömyysaste nousee selvästi tänä vuonna Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Työllisiä oli tammi-huhtikuussa 0,3 % vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä ja työllisten määrän ennustetaan siten jäävän 0,2 % viime vuotta alemmalle tasolle, vaikka työllisyys kääntyykin lievään kasvuun loppuvuodesta. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin sekä otospohjaisen työvoimatutkimuksen (TK) että työnvälitystilaston (TEM) mukaan. Työttömyysasteen trendi oli huhtikuussa 9,6 %. Ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Vuosina 2016 ja 2017 työllisyyden ennustetaan paranevan 0,4 % vuodessa. Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan 9 prosenttiin vuonna 2016 ja 8,7 prosenttiin vuonna Erityisen huolestuttavaa työllisyystilanteessa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän jatkuva kasvu. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli huhtikuussa , mikä on runsas 15 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Rakennetyöttömien määrä oli TEM:n työnvälitystilaston mukaan huhtikuussa , mikä on yli kymmenyksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Suhdannetilanteen parantuessakin suuri rakennetyöttömyys hidastaa työttömyysasteen pienenemistä. Rakennetyöttömyyden purkaminen onkin yksi uuden hallituksen tärkeimmistä haasteista. Työttömyysjaksot tulisi pyrkiä katkaisemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja työttömien kannustimia aktiiviseen työnhakuun tulisi edelleen lisätä. Pelkkää työttömyysjakson katkaisua työvoimapolitiikan toimenpiteillä ei voida kuitenkaan pitää onnistumisena, jos toimenpiteillä päädytään uudestaan työttömyyteen tai toistuviin palvelujaksoihin. Työllisyystilanteen kohentumisen esteenä ovat heikon suhdannekehityksen lisäksi erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avointen työpaikkojen välillä. Rakennemuutos on vienyt paljon työpaikkoja perinteisiltä teollisuustoimialoilta. Viime kuukausina työttömyys on kuitenkin lisääntynyt entistä tasaisemmin kaikissa maakunnissa ja ammattiryhmissä.

17 Kirkkoneuvosto Inflaatiopaineita ei näkyvissä Inflaatiopaineet ovat ennustejaksolla tavanomaista pienemmät, sillä kansantalouden käytössä on runsaasti vapaita resursseja, tuotantokuilu on edelleen selvästi negatiivinen ja inflaatio-odotukset tulevasta ovat maltilliset. Ennuste perustuu oletuksiin lievästi nousevasta öljyn hinnasta, tuontihintojen hitaasta noususta, maltillisista palkankorotuksista ja alhaisesta, mutta vähitellen nousevasta korkotasosta. Viime vuoden lopulla inflaatio alkoi hidastua öljyn maailmanmarkkinahinnan voimakkaan laskun seurauksena. Öljyn maailmanmarkkinahinta on ollut vuoden alkupuolella selvästi viime vuotta matalampi ja siitä syystä kuluttajahinnat alenivat tammi-huhtikuussa -0,1 prosenttia edellisvuodesta. Edellisen kerran kuluttajahinnat ovat laskeneet Suomessa kansainvälisen finanssikriisin jälkimainingeissa tammikuussa Tänä vuonna kuluttajahintojen odotetaan pysyvän lähes viime vuoden tasolla. Kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitatuksi inflaatioksi ennustetaan 0,1 prosenttia. Useat tekijät selittävät tavanomaista hitaampaa hintojen nousutahtia, mutta merkittävin yksittäinen syy on alhainen öljyn hinta. Ennusteessa oletetaan öljyn keskimääräiseksi hinnaksi vuonna euroa tynnyriä kohden, mikä laskee kotimaisen energian kuluttajahintaa tuntuvasti. Ansiotason nousu on maltillista Nimelliset ansiot nousivat ansiotasoindeksillä mitattuna 1,4 % viime vuonna. Sopimuspalkkojen nousu oli 0,7 % ja muut tekijät nostivat ansiotasoindeksiä 0,7 %. Vuonna 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten vuoden 2013 syksyllä neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Työllisyys- ja kasvusopimus nostaa sopimuspalkkoja keskimäärin 0,5 %. Mikäli sopimusta jatketaan samoilla korotuksilla kuin vuosina , nousevat sopimuspalkat keskimäärin 0,4 % v

18 Kirkkoneuvosto Keskeisiä ennustelukuja (Taloudellinen katsaus/kesä /VM julkaisu 24a/2015): Palvelut, määrän muutos, % -1,6 0,9 0,8 1,5 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % -1,5-1,6-1,3 2,2 2,9 Työn tuottavuus, muutos, % 0,4 0,4 0,5 1,2 1,5 Työllisyysaste, % 68,5 68,3 68,5 68,8 69,1 Työttömyysaste, % 8, ,3 9,0 8,7 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,1 1,4 1,1 1,1 1,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,5 1,0 0,1 1,2 1,4 Veroaste, BKT:sta 43,9 44,2 44,7 44,5 44,0 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 57,8 58,6 59,1 58,4 57,9 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 0,2 0,2 0,0 0,1 0,2 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 1,9 1,4 0,6 0,8 1,2 2. Seurakunnan vuoden 2016 talousarvion lähtökohta Kajaanin seurakunnan tilinpäätös vuodelta 2014 osoittaa, että seurakunnan talouden tila huononi edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 tilinpäätöksen tuloslaskelmaosa osoittaa vuosikatteeksi Verrattuna edelliseen vuoteen vuosikate huononi euroa. Poistojen ja satunnaisten tuottojen jälkeen tilikauden tulos on Poistoeron sekä ja rahaston vähennysten jälkeen tilikauden ylijäämäksi jää Verotuloja saatiin yhteensä 7,69 M euroa eli vähemmän, kuin oli arvioitu. Varsinaisia kirkollisveroja saatiin (97,0 %) ja yhteisöveroja (104,6 %). Verotilitykset laskivat edellisestä vuodesta euroa eli 1,70 %. Kainuussa työttömyyden kehityssuunta poikkeaa koko maan kehityksestä. Toukokuussa 2015 työttömien työnhakijoiden määrä väheni Kainuussa vuoden takaisesta, kun se koko maassa samanaikaisesti kasvoi yli 9 %. Kainuun työttömyyttä leimaa kuitenkin vaikea rakenteellinen ongelma: pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut yli 11 % vuoden takaisesta ja osuus työttömistä on jo 27 %.

19 Kirkkoneuvosto Kainuun työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) oli kirjoittautunut toukokuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Se on peräti 342 vähemmän kuin kuukausi aiemmin ja 21 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys väheni vuoden takaisesta selvimmin Kajaanin seudulla, eniten Paltamossa ja Sotkamossa, mutta kasvoi samalla Kehys-Kainuussa, eniten Puolangalla ja Suomussalmella. Työvoiman kysyntä oli toukokuussa vuoden takaisella tasolla. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoon 438, joka on saman verran kuin vuosi sitten. Eniten tarvetta oli palvelu- ja myyntityöntekijöistä sekä asiantuntijoista ja erityisasiantuntijoista. Työttömänä on kuitenkin eniten rakennus-, korjausja valmistustyöntekijöitä. Kesän aikana työttömyys tavanomaisesti taas kasvaa, kun oppilaitoksista valmistuvat nuoret hakeutuvat työmarkkinoille. On odotettavissa, että työttömyys pysyttelee korkealla vielä ainakin alkukesän, mutta painuu sitten alemmaksi elo- ja syyskuussa. Koko maassa TE-toimistoihin oli kirjoittautunut toukokuun lopussa kaikkiaan työtöntä työnhakijaa. Se on eli yli 9 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli koko maassa 12,5 %. Kainuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli toukokuun lopussa 15,8 % (Kajaani 15,1 %), kun vastaava luku oli Lapissa 16,4 %, Keski- Suomessa 16,3 % ja Pohjois-Karjalassa 15,8 %. Kajaanin seurakunnan väkiluku väheni 595 vuonna 2014 ja oli vuoden vaihteessa Vuonna 2013 rahoitusvarallisuus /jäsen oli 71,14 euroa ja laski 66,33 euroon vuonna Seurakunnan on syytä säilyttää liikkumavara edelleenkin omarahoitteisessa pääomataloudessa, jotta olemassa olevasta mittavasta kiinteistökannasta voitaisiin huolehtia asianmukaisesti. Seurakunnan omavaraisuusaste-% (91,46 %) oli vuonna 2013 käytännössä sama kuin koko kirkon keskiarvoluku (91,5 %) ja vuonna 2014 se laski aavistuksen (91,30 %). Seurakunta selviytyy edelleen sitoumuksistaan pitkälläkin aikavälillä. Vuonna 2013 kassan riittävyys oli 111,7 päivää (koko kirkko 195) ja nousi 113,6 päivään vuonna Seurakunnan toiminta ja talous on suunniteltava siten, että vakavaraisuus ja maksuvalmius turvataan tulevaisuudessakin.

20 Kirkkoneuvosto Kirkon virka- ja työehtosopimus on voimassa Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa päästiin sopimukseen ja tulevat palkankorotukset ovat varsin maltillisia. Seurakunnan talousarviota vuodelle 2015 valmisteltiin monenlaisten myllerrysten keskellä. Talouden ennustamista leimasi edelleen maailmanlaajuinen epävarmuus ja yllättävän voimakkaat näkemyserot taloudellisesta kehityksestä. Selvää kuvaa tulevasta talouden kehityksestä ei käytännössä kukaan kykene antamaan, sillä sekä Suomen että kansainvälisessä taloudessa on tällä hetkellä aikaisempaa useampia epävarmuustekijöitä. Valtioiden velkaongelmat ovat kasvaneet. Julkisen talouden alijäämät ja niiden tasapainottamistoimet ovat luoneet epävarmuuden, jolla on ollut heijastusvaikutuksia myös tuotanto- ja rahatalouteen. Kirkkovaltuusto vahvisti kokouksessaan vuoden 2012 tuloveroprosentiksi 1,65. Arvioitiin, että tällä päätöksellä talous on tasapainossa vuonna 2012 ja suunnittelukaudella Näin ei kuitenkaan käynyt. Ilman tuloveroprosentin tarkistusta seurakunta olisi suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Taloudelliset resurssit eivät tule lisääntymään ja seurakunnan on jatkettava talouden tasapainottamisohjelmaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nettomenoja on vähennettävä. Keskeistä on, miten seurakunta onnistuu strategiatyöskentelyssä Keskusseurakuntakodin peruskorjausta siirrettiin ja sen rahoittaminen on punnittava huolellisesti. Peruskorjauksen kustannusarvio on tällä hetkellä noin 3 miljoonaa euroa ja seurakunta ei pysty rahoittamaan sitä omarahoitteisesti. On tarkkaan harkittava, että vuosikatteella voidaan hoitaa mahdollisen lainan lyhennykset ja korot. Talousarvio vuodelle 2015 on toteutunut hieman yli arvioidusta. Toimintakate oli mennessä 52 %. 3. Henkilöstömenot Kirkon virka- ja työehtosopimus on voimassa Työmarkkinaosapuolet ovat päässeet sopimukseen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta yhdellä vuodella. KirVESTES allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukainen palkantarkistusajankohta on

21 Kirkkoneuvosto Yleinen palkkausjärjestelmä Yleisessä palkkausjärjestelmässä viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla lukien. Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja on tarkistettu vastaavasti 0,4 %:lla lukien. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän soveltamisalan piirissä olevan viran ja sen haltijan peruspalkkaa on tarkistettu 0,4 prosentilla lukien. K-/J hinnoitteluryhmien asteikkoja on tarkistettu vastaavasti 0,4 %:lla lukien. Tuntipalkkajärjestelmä Tuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun (KirVESTES luku 2.2.2) mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten perustuntipalkkojen palkkahinnoittelua on tarkistettu vastaavasti lukien. Kajaanin seurakunnan osalta palkkoihin lasketaan 0,5 % palkankorotusvaraus. 4. Valtionkorvaus Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin (rahoituslaki) tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114 milj. euroa vuonna 2016, tämän lisäksi seurakuntien verotuskustannuksia alennetaan noin 6 milj. eurolla. Jakaminen pääpiirteissään: Kirkon keskusrahasto saa kuukausittain valtiolta korvauksen (114 milj. euroa/vuosi, 9,5 milj. euroa/kk). Kirkon keskusrahasto jakaa automaattisesti kuukausittain korvausta seurakunnille (107 milj. euroa/vuosi, 8,9 milj. euroa/kk). Jako tapahtuu kunnan väkiluvun mukaan siten, että vuoden 2016 rahat jaetaan viimeisen vahvistetun väkilukutiedon eli tilanteen perusteella.

22 Kirkkoneuvosto Korvauksesta 2 milj. euroa jää jakamatta ja tämä osuus käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Korvauksesta 5 milj. euroa käytetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon. Kirkkohallituksen täysistunto myöntää hakemuksesta avustuksia tähän tarkoitukseen. Kirkkohallitus valmistelee parhaillaan uusia rakennusavustusohjeita, täysistunto hyväksyy ne syksyllä Jatkossa on kaksi rakennusavustuslinjaa: perinteinen rakennusavustus (0,5 1,0 milj. euroa/vuosi) ja valtion korvauksella rahoitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston kunnossapitoavustus (5,0 milj. euroa/vuosi). Muutamana ensimmäisenä vuotena ( ) rahoitetaan valtionkorvausosuudesta yhteisen kiinteistörekisterin laajentaminen (0,5 milj. euroa/vuosi) kaikkiin seurakuntatalouksiin. Tämän rekisterin olemassa olo on ehdoton edellytys valtion korvauksen oikeudenmukaiselle jakamiselle. Eläkerahastointi käynnistyi kirkossa vuoden 1991 alussa, jolloin siirryttiin palkkaperusteiseen eläkemaksuun ja rahastoivaan järjestelmään. Vuodelle 1991 kirkolliskokous vahvisti eläkemaksuksi 21,5 %, tämän jälkeen eläkemaksua nostettiin vuosittain siten, että vuonna 1994 maksu asettui tasolle 27 %. Seuraava korotus 28 %:iin tehtiin vuonna Vuodesta 1993 alkaen myös työntekijät ovat maksaneet eläkemaksua. Vuonna 2013 eläkerahaston kartuttamista ryhdyttiin tehostamaan palkkasummasta riippumattomalla rahoitusmallilla. Seurakuntataloudet maksavat eläkerahastomaksua 1,2 % kirkollisverosta, kirkkolaissa määritetty katto eläkerahastomaksulle on 5 %. Kirkolliskokous päätti : vahvistaa, että valtion kirkon keskusrahastolle maksamasta 114 milj. euron korvauksesta 107 milj. euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen -jakoperusteen mukaisesti vuonna 2016, vahvistaa laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän perusmaksun suuruudeksi 7,5 % vuodelle 2016, vahvistaa seurakuntien työnantajan eläkemaksuksi 24 % palkkasummasta vuodelle 2016, vahvistaa kirkon keskusrahaston ja kirkollisten yhdistysten työnantajan eläkemaksuksi 28 % palkkasummasta vuodelle 2016, vahvistaa kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruudeksi 4 % vuodelle Kirkkohallituksen laskelmien mukaan Kajaanin seurakunta hyötyy rahavirtojen muutoksista euroa vuodessa.

23 Kirkkoneuvosto Verotulojen arvioiminen vuodelle 2016 Vuonna 2014 verotulot olivat yhteensä miljoonaa euroa, josta kirkollisveron osuus 896 miljoonaa euroa ja osuus yhteisöveron tuotosta 115 miljoonaa euroa. Kirkollisverotilitykset vähenivät 2,2 prosenttia vuonna 2014 (Kajaani -2,63 prosenttia). Yhteisöveroa tilitettiin 10,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin (Kajaani +9,78 prosenttia). Verotilitykset yhteensä alenivat 0,9 prosenttia. Vuodenvaihteessa verojen tilitysaikataulua nopeutettiin, minkä vuoksi vuodet eivät ole vertailukelpoisia. Vuodesta 2012 vuoteen 2014 kirkollisverotilitykset kasvoivat vuositasolla 1,9 prosenttia. Yhteisöverojen jako-osuutta seurakunnille korotettiin vuodesta 2014 alkaen yhteisöverokannan alentumisen johdosta. Vuoden 2014 rahanarvo huomioiden seurakuntien kirkollisverotulot kasvoivat vuosina keskimäärin 2,5 % vuodessa. Vuosina kirkollisverotulojen määrä laski keskimäärin 0,8 % joka vuosi. Verohallinnon julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2013 ev.lut. seurakuntien jäsenten ansiotulojen euromäärä kasvoi 1,2 prosenttia vaikka samaan aikaan ansiotuloja saavien lukumäärä aleni 0,6 prosenttia. Ansiotulojen kasvu on kompensoinut jäsenistön määrän vähenemistä eikä verotulojen alenema ole ollut yhtä prosenttia suurempi. Tammikuun 2014 kirkollisverotilitys oli lähes 6 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin, koska verovuoden 2012 jäännösverot tilitettiin veronsaajille jo joulukuussa Aikaisempina vuosina tilitys on suoritettu tammikuussa. Yhteisöveroa tilitettiin tammikuussa lähes 3,5 kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös yhteisöverojen tilityksissä tilitysaikataulua nopeutettiin. Verovuoden 2012 ennakonpalautukset suoritettiin jo joulukuussa eivätkä ne olleet vähentämässä vuoden 2014 tammikuussa tilitettävää määrää. Helmikuun ja maaliskuun kirkollisverotilityksiin vaikutti samainen tilitysaikataulun nopeuttaminen siten, että edellisvuonna maaliskuussa tilitetty osa jäännösveroista tilitettiin nyt helmikuussa. Helmikuun tilitys kasvoi 23,5 % ja maaliskuun aleni 11 %.

24 Kirkkoneuvosto Kesäkuun 2015 loppuun mennessä seurakunnat ovat saaneet kirkollisverotilityksiä -2,1 % vähemmän ja yhteisöveroja % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Kajaanissa kehitys on ollut samansuuntainen. Ansio- ja pääomatuloveroissa ollaan viime vuotta jäljessä -3,0 % ja yhteisöveroissa edellä +9,5 %. Kuntaliitto arvioi Kajaanin kaupungille kunnallisveron lisäykseksi vuonna ,6 %. Vuoden 2016 tulojen perusteella maksuun pantavien verotulojen arvioidaan kasvavan +1,0 prosenttia Kajaanin seurakunnassa vuoden 2015 arvioiduista verotuloista. Verotulojen kehitys vuosina liite 1 Verokertymät kuukausittain liite 2 Verohallinnon maksatuserittely kesäkuu 2015 liite 3 Tuloslaskelma (ulkoiset tilit) liite 4 Tuloslaskelma (ulkoiset ja sisäiset tilit) liite 5 Lisätietoja asiasta antaa talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi. Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden 2016 tuloveroprosentiksi 1,65. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti.

25 Kirkkoneuvosto Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen hinnoittelu Kirkkoneuvoston ohjesäännön 4. luvun 18 : Kirkkoneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille säädetyt sekä muutoin sille määrätyt tehtävät sekä ne toimeenpanoja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäviksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat kirkkoneuvoston suoritettaviksi. Kirkkoneuvoston tehtävänä on sen lisäksi mitä sille laissa tai asetuksessa on uskottu, ellei toisin ole säädetty tai määrätty tai ellei asia kuulu johtokunnalle tahi viranhaltijalle: vahvistaa seurakunnalle tulevat muut kuin hautapaikkamaksut; Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen hinnastot tarkistettiin vuodelle Hintataso on osoittautunut kilpailukykyiseksi vastaavia palveluja tarjoaviin yrityksiin verrattuna. Vaikka kiinteät kustannukset (mm. sähkö, lämmitys ja palkat) ovat nousseet, hintoja ei voi korottaa. Kilpailu ulkopuolisista asiakkaista on kovaa. Vuoden 2016 oman toiminnan ja ulkopuolisen toiminnan hinnastot ovat samat kuin vuoden 2015 hinnastossa. Rippikoululeiriläisiltä perittyä ruokamaksua ei ole nostettu. Uusina käytäntöinä laskutuksessa ovat laskutuslisä ja maksumuistutus alkaen. Laskutuslisä 5,00 euroa Joutenlammella on asiakkaita, jotka haluavat tilaisuudesta tehtävän useampia laskuja. Laskutuslisä veloitetaan ulkopuolisilta asiakkailta, kun tilaisuudesta tehdään useampi kuin yksi lasku. Maksumuistutus 5,00 euroa Lähetetyistä laskuista noin 15 % joudutaan karhuamaan. Maksumuistutus veloitetaan ulkopuolisilta asiakkailta. Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen hinnastot liitteenä 6 Lisätietoja asiasta antavat talousjohtaja Toivo Sistonen, puh , gsm , sähköposti: toivo.sistonen@evl.fi ja Joutenlammen kurssikeskuksen johtaja Sirpa Väisänen, puh , gsm , sähköposti: sirpa.vaisanen@evl.fi.

26 Kirkkoneuvosto Talousjohtaja: Kirkkoneuvosto hyväksyy Joutenlammen kurssikeskuksen ja Männistön leirikeskuksen ulkopuolisen toiminnan, oman toiminnan ja seurakunnan muissa kiinteistöissä tapahtuvan tarjoilutoiminnan hinnaston ja oman ja ulkopuolisen toiminnan vuoden 2015 jouluhinnastot liitteen mukaisena sekä varaa mahdollisuuden muuttaa hinnoittelua kesken vuoden lainsäädännössä tapahtuvista muutoksista tai seurakunnan ulkopuolisista syistä johtuen. Kirkkoneuvosto hyväksyy, että Joutenlammen kurssikeskus ottaa käyttöön alkaen 5,00 euron laskutuslisän, jos asiakkaalle lähetetään useampi kuin yksi lasku ja että asiakkaalta veloitetaan alkaen 5,00 euron maksumuistutusmaksu. Kirkkoneuvosto: Hyväksyi yksimielisesti.

27 Kirkkoneuvosto Vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeet Kirkkoneuvoston tehtävänä on vuosittain laatia talousarvioehdotuksen valmisteluohjeet seuraavalle vuodelle. Ohjeet on tarkoitettu johtokunnille, alueiden ja kustannuspaikkojen vastuuhenkilöille noudatettavaksi. Talousarvioon liitetään käyttöohje, jonka mukaan talousarvio on sitova kustannuspaikkojen (työalojen) nettomenojen tasolla. Vapaasti käytettäviin nettomenoihin ei kuitenkaan lasketa henkilöstömenoja eikä matka- ja koulutuskustannuksia. Kirkkovaltuusto on vahvistanut vuoden 2015 tuloveroprosentiksi 1,65. Suunnittelun lähtökohdat Kirkkohallitus ei ole antanut vielä yksityiskohtaisia ohjeita toiminta- ja taloussuunnitelman sekä seuraavan vuoden talousarvion tekemistä varten. Yleiskirjeessä nro 23/ kirkkohallitus antoi ohjeita kirkon toiminnan ja talouden suunnittelusta taantuman keskellä. Seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelu on mahdollisuuksien selvittämistä ja hyödyntämistä, erilaisten toimintavaihtoehtojen etsimistä, palvelujen asettamista tärkeysjärjestykseen, ongelmien ratkaisuvaihtoehtojen hakemista ja toiminnan sopeuttamista seurakunnan tuloperustaan. Toiminnalliset tavoitteet Ohjeessa korostetaan toiminnan ja talouden yhtäaikaista suunnittelua yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa. Suunnitteluprosessi aloitetaan yhteistyönä tarkistamalla seurakunnan visiot ja strategiat (mikä on meidän seurakunnan olemassaolon tarkoitus, minkälaisena haluamme nähdä seurakuntamme 10 tai 20 vuoden kuluttua jne.) sekä toiminnallisten tavoitteiden painopistealueet. Kirkkovaltuuston hyväksymien tavoitteiden tulisi täyttää seuraavat edellytykset: tavoitteita asetetaan seurakuntalaisten kannalta merkittäville palveluille tavoitteilla on toimintaa ohjaava merkitys tavoitteilla on vuositasolla yhteys resursseihin seurakunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen tavoite on todennettavissa.

28 Kirkkoneuvosto Seurakunnan tavoitteiden tulee olla sisäisesti samansuuntaiset, vaikka ne asetetaan erilaisina organisaation eri tasoille ja toimintayksiköille. Toimintayksiköiden ja kustannuspaikkojen tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa vastuualueiden ja koko organisaation tavoitteiden kanssa. Suunnittelun onnistuminen edellyttää, että luottamushenkilöt sekä toiminnasta että taloudesta vastaavat viranhaltijat ja työntekijät tekevät yhteistyötä. Suunnittelujärjestelmän yhtenä tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja yhteisyyttä seurakunnan eri toimijoiden välillä. Alijäämän kattamisvelvollisuus Seurakuntatalouden keskeinen periaate on tulojen ja menojen tasapaino. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei edellytetä vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu ali- tai ylijäämä (KJ 15:1,3). Tilinpäätöksen osoittama alijäämä tarkoittaa taseen oman pääoman erien Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ja Tilikauden ylijäämä/alijäämä negatiivista summaa. Talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioidulla ylijäämällä (alijäämällä) tarkoitetaan kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa arvioitua tilikauden yli- tai alijäämää, mikäli ajantasaisempaa seurantatietoa ei ole käytettävissä. Talousarvion muutosten vaikutukset arvioituun yli- tai alijäämään otetaan myös huomioon. Säännöksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota seurakunnan talouden tasapainottamiseen. Kirkkoneuvoston tulee tehdä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tasapainottamisessa kirkkoneuvoston on otettava kantaa siihen, mitä muutoksia kuluvan vuoden talousarvioon tai valmisteilla olevan talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman kehyksiin on tehtävä. Kajaanin seurakunnalla ei ole tällä hetkellä taseessaan kattamattomia alijäämiä.

29 Kirkkoneuvosto Taloustilanne yleisesti (Taloudellinen katsaus Kesä 2015, Valtiovarainministeriön julkaisu 24a/2015) Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan1,4 %. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Vuosina 2016 ja 2017 vienti kasvaa yli kolme prosenttia euroalueen talouskasvun kiihtyessä. Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Tuotanto ei ole käytännössä lisääntynyt Suomessa kolmeen vuoteen. Talouskasvu on elpymässä epäyhtenäisesti, sillä talouden aktiviteettia ylläpitävät tänä vuonna muutamat yksityisten palveluiden toimialat ja alkutuotanto. Taloutta supistavat jalostustoimialat teollisuudessa ja rakentamisessa. Viime vuonna Suomen julkisyhteisöjen alijäämä ylitti 3 prosentin viitearvon. Viitearvo ylittyy vielä kuluvana vuonna, mutta alijäämä pienenee sopeutustoimien sekä viriävän talouskasvun myötä alle kolmen prosentin vuonna Julkisyhteisöjen velkasuhde sen sijaan jatkaa kasvuaan, joskin hidastuvalla tahdilla. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen talouskasvu jää lyhyellä aikavälillä kilpailijamaita alhaisemmaksi. Reaalitalouden suotuisa kehitys on välttämätön ehto julkisentalouden tilan paranemiselle. 1.1 Taloustilanne Suomessa Suomen kansantalous kasvaa seuraavien parin vuoden ajan kilpailijamaitamme hitaammin. Viennin kehitys on ollut vaisua kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu myös lähitulevaisuudessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Ilman yksityisen sektorin tuotannollisia investointeja talouden kasvupotentiaali ei tule merkittävästi kasvamaan.

30 Kirkkoneuvosto Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Huolimatta Yhdysvaltojen alkuvuoden poikkeuksellisista tekijöistä johtuvista heikoista luvuista, maan talous kasvaa kuitenkin kuluvana vuonna 2,5 prosenttia ja seuraavina kahtena vuonna noin kolme prosenttia. Iso- Britanniassa kasvunäkymät ovat myös hyvät ja euroalueenkin ennustetaan kasvavan koko ennusteperiodin aikana Suomen taloutta nopeammin. Tärkeimmistä kilpailijamaista Ruotsin ennustetaan kasvavan seuraavina vuosina noin 2,5 prosenttia vuodessa ja Saksan kasvuksi arvioidaan reilut puolitoista prosenttia vuodessa. Ennusteen taustaoletukset ovat kasvua tukevia. Rahapolitiikan viritys luo omalta osaltaan edellytykset taloudelliselle aktiviteetille ennustehorisontilla. Lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina ja kolmen kuukauden euriborin vuosikeskiarvoksi vuodelle 2017 ennustetaan 0,2 %. Kymmenen vuoden korkotaso pysyy vastaavasti alhaisella tasolla, ollen 1,2 % ennustehorisontin viimeisenä vuotena. Euron dollarikurssin ennustetaan edelleen heikkenevän. Euron heikkeneminen tukee viennin hintakilpailukykyä dollaria maksuvaluuttana käyttävillä markkinoilla. Myös energian hinnan aleneminen edesauttaa Suomen kasvunäkymiä. Ansiotasoindeksin ennustetaan kehittyvän maltillisesti, reilun prosentin, seuraavien parin vuoden aikana. Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 %. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen neljännesvuosikasvu oli -0,1 %. Siten ennuste olettaa kasvun käynnistyvän heti toisella neljänneksellä. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Tuonti sen sijaan kasvaa 1,1 % mm. lisääntyvän yksityisen kulutuksen johdosta. Yksityisen kulutuksen tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Yksityiset investoinnit laskevat prosentin johtuen lähinnä rakennus ja T&K-investointien heikosta kehityksestä. Kone- ja laiteinvestoinneissa sen sijaan on nähtävissä hienoista piristymistä. Infrastruktuuri-investoinnit kasvattavat julkisia investointeja 3,2 %. Teollisuustuotannon laskun ennustetaan jatkuvan jo viidettä vuotta peräkkäin tuotannon supistuessa tänä vuonna -1,3 %. Palvelutuotannon arvioidaan sen sijaan kasvavan 0,8 %. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys on alkuvuonna jatkanut nousuaan ja kuluvan vuoden työttömyysasteeksi ennustetaan 9,3 %. Myös työllisten määrän ennustetaan hiukan alenevan. Työn tuottavuuden kehitys pysyy edelleen vaisuna. Inflaatio jää vain 0,1 prosenttiin ja ilman veropäätöksiä kuluvana vuonna oltaisiin deflaatiossa.