Joka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Joka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan."

Transkriptio

1 tieteessä Irmeli Lindström LT, erikoislääkäri Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiedetiimi Hille Suojalehto LT, erikoislääkäri Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiedetiimi Työ ja astma Joka kymmenes työikäinen sairastaa astmaa ja joutuu selviytymään sairautensa kanssa työurallaan. Väestötutkimusten perusteella työperäinen altistuminen aiheuttaa % aikuisiällä alkaneesta astmasta. Joka viidennellä työssä käyvistä astmaa sairastavista esiintyy työn pahentamia astmaoireita. Vaikka astma nykyään enää harvoin johtaa työkyvyttömyyseläkkeelle, se voi lisätä sairauspoissaoloja ja aiheuttaa ammatinvaihdon. Työterveyshuolto on keskeisessä asemassa arvioitaessa astmaa sairastavan työperäistä altistumista. Se voi myös yhteistyössä työpaikan kanssa vaikuttaa työolosuhteisiin. Astma ja allergiat on huomioitava nuorten ammatinvalinnanohjauksessa erityisesti silloin, kun sairaus on lievää vaikeampi. Kirjallisuutta 1 Kainu A, Pallasaho P, Piirila P, Lindqvist A, Sovijarvi A, Pietinalho A. Increase in prevalence of physiciandiagnosed asthma in Helsinki during the Finnish Asthma Programme: improved recognition of asthma in primary care? A cross-sectional cohort study. Prim Care Respir J 2013;22: Anandan C, Nurmatov U, van Schayck OC, Sheikh A. Is the prevalence of asthma declining? Systematic review of epidemiological studies. Allergy 2010;65: Lai CK, Beasley R, Crane J, Foliaki S, Shah J, Weiland S. Global variation in the prevalence and severity of asthma symptoms: phase three of the International Study of Asthma and Allergies in Childhood (ISAAC). Thorax 2009;64: Latvala J, von Hertzen L, Lindholm H, Haahtela T. Trends in prevalence of asthma and allergy in Finnish young men: nationwide study, BMJ 2005;330: Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Astma. Käypä hoito -suositus, päivitetty From the Global Strategy for Asthma Management and Prevention, Global Initiative for Asthma (GINA) Haahtela T, Tuomisto LE, Pietinalho A ym. A 10 year asthma programme in Finland: major change for the better. Thorax 2006;61: Taylor DR, Bateman ED, Boulet LP ym. A new perspective on concepts of asthma severity and control. Eur Respir J 2008;32: Vertaisarvioitu VV Astma alkaa nuoruudessa tai kehittyy aikuisiässä. Sitä sairastaa noin 10 % suomalaisista aikuis väestöstä (1). Työssä käyvien lukumäärä Suomessa on noin 2,5 miljoonaa, joten astmaa saattaa sairastaa jopa työntekijää. Astman esiintyvyys on lisääntynyt (2), erityisesti nuorissa ikäryhmissä (3). Nuorilla miehillä astman esiintyvyyden on todettu lisääntyneen ainakin 2000-luvun alkuun saakka (4). Näin ollen on odotettavissa, että tulevaisuudessakin merkittävä osa työntekijöistä sairastaa astmaa ja joutuu selviy tymään sairautensa kanssa työurallaan. Etiologialtaan astma on monitekijäinen, ja perin nöllinen alttius on tärkein riskitekijä astman kehittymiselle (5). Nuoruusiässä alkava astma liittyy usein allergioihin, joita esiintyy harvemmin aikuisena astmaan sairastuvilla. Ympäristötekijöistä tupakointi ja tupakansavulle altistuminen lisäävät astmariskiä, jälkimmäinen erityisesti lapsilla. Jo diagnosointivaiheessa on tärkeää kiinnittää huomiota pitkittyneistä hengitystieoireista kärsivien tupakointiin, allergeenialtistukseen, sisäilmatekijöihin ja työperäiseen altistumiseen. Lääkehoidon lisäksi tärkeä osa astman hoitoa on sairautta pahentavien tekijöiden välttä minen (5). Tupakoinnin lopettaminen ja tupakansavulle altistumisen vähentäminen ovat keskeisiä. Laihduttaminen vähentää ylipainoisten astmaoireita. Myös astmaa sairastavan sisäympäristöön on kiinnitettävä huomioita, kuten kosteusvaurioiden korjaamiseen ja eläimistä luopumiseen, jos on eläinallergia. Inhaloitavan kortikosteroidin on osoitettu rauhoittavan astmaattisen tulehduksen (6). Sen käyttö astman ensilinjan hoitona on vakiintunut Suomessa Astmaohjelman ansiosta (7). Ohjelma toteutettiin vuosina , ja tuolloin astman aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairaalahoitojaksot vähenivät huomattavasti. Suurella osalla potilaista astma on mahdollista saada hallintaan eli vähäoireiseksi käyttämällä joko jaksoittaista tai säännöllistä lääkehoitoa ja vaikuttamalla astmaa pahentaviin tekijöihin. Puutteelliseen astman hallintaan ovat usein syynä huono hoitomyöntyvyys, heikko lääkkeiden inhalointitekniikka, tupakointi ja altistuminen allergisoiville tekijöille (8). Astmaa sairastavista 5 10 %:lla on vaikea astma, joka oireilee huolimatta säännöllisestä astmatulehdusta hoitavasta ja keuhkoputkia laajen tavasta lääkityksestä (9). Työllä ja työperäisellä altistumisella voi olla vaikutusta astman kulkuun. Työperäisen altistumisen aiheuttama astman vaikeutuminen on melko tavallista, mutta harvemmin voidaan todeta työn olevan astman aiheuttaja. Astma voi vaikuttaa työssä selviytymiseen ja työelämässä pysymiseen. Astmaa ja allergisia sairauksia sairastavien työpanoksen menetykset aiheuttivat Suomessa vuonna 2011 arviolta noin 1 miljardin euron kustannukset; näiden sairauksien kokonaiskustannukset olivat noin 1,5 miljardia (10). Astmaa sairastavien työkyvyn tukemisella ja työn aiheuttaman tai pahentaman astman tunnistamisella on siis suuri kansantaloudellinen merkitys. Työ voi aiheuttaa astmaa Väestötutkimusten perusteella työn ja työperäisen altistumisen arvioidaan aiheuttavan % aikuisiällä alkavasta astmasta (11). Ast 401

2 9 Holgate ST, Polosa R. The mechanisms, diagnosis, and management of severe asthma in adults. Lancet 2006;368: Jantunen J KP, Linna M, Martikainen J, Mäkelä M, Pelkonen A, Haahtela T. Astman ja allergian kustannukset ovat suuret mutta laskussa. Suom Lääkäril 2014;69: Toren K, Blanc PD. Asthma caused by occupational exposures is common - a systematic analysis of estimates of the population-attributable fraction. BMC Pulm Med 2009;9:7. 12 Työperäisten sairauksien rekisteri. Työterveyslaitos 13 Lindström I. Men with asthma since youth: Prognosis, impact of work and effect on work ability. Työ terveyslaitos, People and Work Research Reports 99, Piipari R, Keskinen H. Agents causing occupational asthma in Finland in : cow epithelium bypassed by moulds from moisture-damaged buildings. Clin Exp Allergy 2005;35: Nicholson PJ, Cullinan P, Taylor AJ, Burge PS, Boyle C. Occupational asthma: Prevention, identification & management: Systematic review & recommendations. Lontoo: British Occupational Health Research Foundation, Henneberger PK, Redlich CA, Callahan DB ym. An official american thoracic society statement: work-exacerbated asthma. Am J Respir Crit Care Med 2011;184: Saarinen K, Karjalainen A, Martikainen R ym. Prevalence of work-aggravated symptoms in clinically established asthma. Eur Respir J 2003;22: Le Moual N, Carsin AE, Siroux V ym. Occupational exposures and uncontrolled adult-onset asthma in the European Community Respiratory Health Survey II. Eur Respir J 2014;43: Le Moual N, Siroux V, Pin I, Kauffmann F, Kennedy SM. Asthma severity and exposure to occupational asthmogens. Am J Respir Crit Care Med 2005;172: Henneberger PK, Mirabelli MC, Kogevinas M ym. The occupational contribution to severe exacerbation of asthma. Eur Respir J 2010;36: O Byrne PM, Pedersen S, Lamm CJ, Tan WC, Busse WW. Severe exacerbations and decline in lung function in asthma. Am J Respir Crit Care Med 2009;179: Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, toim. Dimensions of Work Ability, Results of the Health 2000 Survey. Helsinki: Finnish Centre for Pensions (ETK), The Social Insurance Institution (Kela), National Public Health Institute (KTL), Finnish Institute of Occupational Health (FIOH); Blanc PD, Burney P, Janson C, Toren K. The prevalence and predictors of respiratory-related work limitation and occupational disability in an international study. Chest 2003;124: mariski on lisääntynyt esimerkiksi leipureilla ja elintarviketyöntekijöillä, maanviljelijöillä, siivoojilla, maalareilla, sairaanhoitajilla ja kemian alan työntekijöillä (taulukko 1). Selvästi harvemmin voidaan osoittaa yksilötasolla astman johtuvan työstä. Astma on Suomessa ammattitautilain mukaan korvattava ammat titauti silloin, kun voidaan yksilötasolla osoittaa työperäisen altistumisen olevan todennäköisesti astman pääasiallinen syy. Vuosina on Suomessa korvattu ammattitautina astmaa vuodessa, eli arviolta ainoastaan 1 2 % uusista ilmenneistä astmoista vahvistetaan ammattitaudeiksi (taulukko 2) (12,13). Tavallisimpia ammattiastman aiheuttajia Suomessa ovat kosteusvauriomikrobit, eläinproteiinit, jauhopölyt ja rehut (14). Ammattiastman varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä altistumisen jatkuminen astmaa aiheuttavalle tekijälle huonontaa astman ennustetta (15). Ammattiastma oikeuttaa Suomessa tapaturmavakuutusjärjestelmän korvaamiin etuisuuksiin, joista merkittävin on ammatillinen kuntoutus. Työ voi pahentaa astmaa Työ voi myös vaikeuttaa astmaa: suomalaisessa tutkimuksessa 21 %:lla työssä käyvistä astmaa sairastavista esiintyi hengitystieoireiden pahenemista työssä vähintään viikoittain (16,17). Astmaa vaikeuttavia työperäisiä tekijöitä ovat esimerkiksi pölyt, käryt, huurut, lämpötilan vaihtelu ja fyysisesti raskas työ. taulukko 1. Esimerkkejä ammateista, joissa on lisääntynyt astmariski (38 46). Leipuri tai elintarviketyöntekijä Maanviljelijä tai metsätyöntekijä Siivooja tai kiinteistönhoitaja Maalari tai ruiskumaalari Sairaanhoitaja tai muu terveydenhoidon työntekijä Kemikaalityöntekijä Muovityöntekijä Metallityöntekijä Puutyöntekijä Lastenhoitaja tai muu hoitotyöntekijä Tarjoilija Rakennustyötekijät taulukko 2. Työllisen väestön ammattiastmojen määrät vuosina ja niiden osuus arvioiduista uusista astmatapauksista. Lähde: Työperäisten sairauksien rekisteri, Työterveyslaitos. Vuosi Arvioidut uudet astmatapaukset työllisessä väestössä 1 Ammattiastmat n (%) (1,6) (1,6) (1,3) (1,3) (1,7) (1,1) 1 Arvio perustuu vuosittaiseen astman ilmaantuvuuteen 3,7/1000 henkilöä (47) ja työllisten kokonaislukumäärään Työperäisen altistumisen astmaa aiheuttaville tekijöille on todettu liittyvän myös huonossa hallinnassa olevaan astmaan (18). Selvästi vähemmän on osoitusta siitä, että työ vaikuttaisi astman vaikeusasteeseen. Melko pieneen aineistoon perustuvassa tapaus-verrokkitutkimuksessa vaikeampaa aikuisiässä alkanutta astmaa sairastavat altistuivat työssään enemmän astmaa aiheuttaville tekijöille (19) kuin ne, joilla oli lievempi astma. Suuressa eurooppalaisessa tutkimuksessa todettiin, että voimakas työperäinen altistuminen pölyille huuruille ja käryille lisäsi astman pahenemisvaiheiden riskiä kolminkertaiseksi (20). Artikkelin kirjoittajat arvioivat jopa joka seitsemännen astman pahenemisvaiheen johtuvan työperäisistä tekijöistä työssä käyvillä astmaa sairastavilla. Astman pahenemisvaiheiden ehkäisyn merkitys on suuri, sillä pahenemisvaiheet liittyvät huonompaan astman ennusteeseen ja nopeampaan keuhkotilavuuden pienenemiseen (21). Astma ja työkyky Työkyky ja työkyvyttömyys ovat käsitteenä moni muotoisia ja niiden määritteleminen on vaikeaa (22). Työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkäaikaiselle sairauslomalle joutuminen edustavat kaikkein vaikeimpia työkyvyttömyyden muotoja, mutta ne ovat sidoksissa yhteiskunnan korvausjärjestelmiin. Työkyvyttömyys voi johtaa myös työttömyyteen erityisesti silloin, kun 402

3 tieteessä 24 Toren K, Zock JP, Kogevinas M ym. An international prospective general population-based study of respiratory work disability. Thorax 2009;64: Hansen CL, Baelum J, Skadhauge L ym. Consequences of asthma on job absenteeism and job retention. Scand J Public Health 2012;40: Boot CR, Vercoulen JH, van der Gulden JW, Orbon KH, van den Hoogen H, Folgering HT. Sick leave in patients with obstructive lung disease is related to psychosocial and work variables rather than to FEV1. Respir Med. 2005;99(8): Kauppi P, Salo P, Hakola R ym. Allergic rhinitis alone or with asthma is associated with an increased risk of sickness absences. Respir Med 2010;104: Hakola R, Kauppi P, Leino T ym. Persistent asthma, comorbid conditions and the risk of work disability: a prospective cohort study. Allergy 2011;66: Dumas O, Smit LA, Pin I ym. Do young adults with childhood asthma avoid occupational exposures at first hire? Eur Respir J 2011;37: Olivieri M, Mirabelli MC, Plana E ym. Healthy hire effect, job selection and inhalation exposure among young adults with asthma. Eur Respir J 2010;36: Lindstrom I, Pallasaho P, Luukkonen R ym. Reduced work ability in middle-aged men with asthma from youth--a 20-year follow-up. Respir Med 2011;105: Lindström I, Suojalehto H, Lindholm H ym. Positive exercise test and obstructive spirometry in young male conscripts associated with persistent asthma 20 years later. J Asthma 2012;49: McLeish AC, Zvolensky MJ. Asthma and cigarette smoking: a review of the empirical literature. J Asthma 2010;47: Lindstrom I, Suojalehto H, Pallasaho P ym. Middle-aged men with asthma since youth: the impact of work on asthma. J Occup Environ Med 2013;55: Pavord ID. Asthma phenotypes. Semin Respir Crit Care Med 2012;33: Allergiset+sairaudet+ja+ammatinva linta+-+ohje+ao,+lopullinen.pdf 37 Moscato G, Pala G, Boillat MA ym. EAACI position paper: prevention of work-related respiratory allergies among pre-apprentices or apprentices and young workers. Allergy 2011;66: Kogevinas M, Anto JM, Sunyer J, Tobias A, Kromhout H, Burney P. Occupational asthma in Europe and other industrialised areas: a population-based study. European Community Respiratory Health Survey Study Group. Lancet 1999;353: Jaakkola JJ, Piipari R, Jaakkola MS. Occupation and asthma: a population-based incident case-control study. Am J Epidemiol 2003;158: nämä korvausjärjestelmät eivät toimi. Ammatin tai työtehtävien vaihtaminen sairauden vuoksi edustaa lievempiä työkyvyttömyyden muotoja, samoin kuin lyhytaikaiset sairauslomat ja henkilön omaan arvioon perustuva työkyvyn heikkeneminen. Astma on yleisesti liitetty heikentyneeseen työkykyyn, mutta pitkittäisiä väestöpohjaisia tutkimuksia on vähän. Astmaa sairastavien on todettu raportoivan vaihtaneensa ammattia tai joutuneen luopumaan työstään hengitystieoireiden vuoksi noin viisi kertaa muuta väestöä useammin (23). Laajan eurooppalaisen tutkimuksen perusteella arvioitiin noin joka neljännen astmaa sairastavan joutuvan vaihtamaan ammattiaan hengitystieoireiden vuoksi työuransa aikana (24). Naissukupuoli ja työperäinen altistuminen pölyille tai huuruille lisäsi ammatinvaihdon riskiä. Tanskalaisessa rekisteritutkimuksessa todettiin aikuisiällä puhjennutta astmaa sairastavien nostavan enemmän korvauksia työkyvyttömyydestä ja sairauslomista sekä toimeentulotukea verrattuna niihin, joilla ei ollut astmaa (25). Lapsuudessa alkaneeseen astmaan ei sen sijaan liittynyt selvästi lisääntynyttä sosiaalietuisuuksien käyttöä. Astmaa sairastavien vuoden seurantatutkimuksessa tutkimuksessa todettiin itse ilmoitettujen sairauslomien liittyvän vähäisempään koulutustasoon ja toimintakyvyn rajoittuneisuuteen (26). Spirometrialla mitattu keuhkojen tilavuus ei tässä tutkimuksessa ennustanut lisääntyneitä sairauslomia. Suomalaisilla kunta-alan työntekijöillä on todettu astman ja pitkäaikaisen nuhan lisäävään sairauslomien riskiä (27). Saman aineiston perusteella on todettu astman lisäävän pidempiaikaisen työkyvyttömyyden riskiä 1,8-kertaisesti ja riskin olevan erityisen suuri silloin, kun astman lisäksi esiintyy muita pitkäaikaisia sairauksia (28). Nuoruudesta astmaa sairastaneiden työura Kahden eurooppalaiseen tutkimuksen perusteella on viitteitä siitä, että astma voi vaikuttaa nuoren ammatinvalintaan niin, että hän hakeutuu alalle, jossa on vähän altistumista hengitysteitä ärsyttäville tai herkistäville tekijöille (29,30). Nuoruudessa alkanut astma voi siten vaikuttaa ammatinvalintaan ja työuran kulkuun. Omassa tutkimuksessamme kysyttiin astmaan ja työkykyyn liittyviä asioita noin 40-vuotiailta nuoruudesta asti lievää (vastanneita n = 232) tai vaikeampaa (n = 161) astmaa sairastaneilta miehiltä. Puolustusvoimien rekisteristä poimitut tutkittavat olivat noin 20 vuotta aiemmin varusmiesiässä olleita astmaatikkoja (31). Verrokeilla (n = 608) ei ollut nuoruudessa astmaa. Kyselyyn vastanneista 48 %:lla oli pysyvästi oireileva tai pysyvää lääkehoitoa vaativa astma (31). Kliinisiin tutkimuksiin osallistuneista 119 miehestä noin puolella oli pysyvä astma (32). Positiivinen juoksurasituskoe ja spirometriassa todettu keuhkoputkien ahtautuminen nuoruudessa ennustivat pysyvää astmaa keski-iässä. Varusmiesiästä alkaen astmaa sairastaneet miehet altistuivat työssään hengitysteitä ärsyttäville tekijöille yhtä paljon kuin miehet, joilla ei ollut nuoruudessa astmaa. Altistuminen astmaa aiheuttaville tekijöille oli vähäisempää nuoruudessaan lievää astmaa sairastavilla (31). Tutkimuksessa ei varsinaisesti selvitetty nuoruudessa tapahtuneita ammatinvalintoja, mutta astmaa nuoruudesta alkaen sairastavat eivät olleet sijoittuneet puhtaampiin töihin keskiiässä. Astmaa sairastavat myös tupakoivat hieman enemmän kuin verrokit, kuten muissakin tutkimuksissa on osoitettu (33). Sekä lievää että vaikeampaa astmaa nuoruudesta asti sairastaneet arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi useammin kuin verrokit, kun tulokset vakioitiin muilla työkykyyn vaikuttavilla tekijöillä (31). Vaikeampaa astmaa sairastaneista suurempi osa arvioi työkykynsä heikentyneeksi kuin lievää astmaa sairastaneista. Tulokset olivat samansuuntaiset suhteessa sekä fyysisiin että henkisiin vaatimuksiin. Astmaa sairastavilla tupakointi, alempi koulutustaso ja toiminen tuotantotyössä sekä vaikeampi astma olivat yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn. Toimiminen tuotantotyössä lisäsi astman pahenemisvaiheiden esiintymistä miehillä, joilla oli ollut nuoruudessa melko vaikea astma (34). Astmaa sairastavien ammatinvalinnan ohjaus Huomattava osa nuoruudessa alkaneesta astmasta liittyy allergioihin tavanomaisille ympäristöallergeeneille. Usein tämäntyyppinen astma on melko lievä ja voidaan saada lääkityksellä hallintaan (35) ja nuori saattaa selviytyä monenlai 403

4 40 Karjalainen A, Kurppa K, Martikainen R, Klaukka T, Karjalainen J. Work is related to a substantial portion of adult-onset asthma incidence in the Finnish population. Am J Respir Crit Care Med 2001;164: Kogevinas M, Anto JM, Soriano JB, Tobias A, Burney P. The risk of asthma attributable to occupational exposures. A population-based study in Spain. Spanish Group of the European Asthma Study. Am J Respir Crit Care Med 1996;154: Lillienberg L, Andersson E, Janson C ym. Occupational exposure and new-onset asthma in a population-based study in Northern Europe (RHINE). Ann Occup Hyg 2013;57: Johnson AR, Dimich-Ward HD, Manfreda J ym. Occupational asthma in adults in six Canadian communities. Am J Respir Crit Care Med 2000;162: Kogevinas M, Zock JP, Jarvis D ym. Exposure to substances in the workplace and new-onset asthma: an international prospective population-based study (ECRHS-II). Lancet 2007;370: Bang KM, Hnizdo E, Doney B. Prevalence of asthma by industry in the US population: a study of 2001 NHIS data. Am J Ind Med 2005;47: Karjalainen A, Martikainen R, Oksa P, Saarinen K, Uitti J. Incidence of asthma among Finnish construction workers. J Occup Environ Med 2002;44: Pallasaho P, Juusela M, Lindqvist A, Sovijärvi A, Lundbäck B, Rönmark E. Allergic rhinoconjuctivitis doubles the risk for incident asthma- Results from a population study in Helsinki, Finland. Respir Med 2011;105: Sidonnaisuudet Irmeli Lindström: Luento palkkiot (GSK, Orion, Leiras-Takeda, Chiesi Pharma, Bohringer Ingelheim), ulkomaisten koulutustilaisuuksien kustannukset (Leiras-Takeda, Ratiopharm, Chiesi-Pharma). Hille Suojalehto: Luentopalkkiot (GSK, Astma- ja allergialiitto). English summary > in english Work and asthma sissa töissä. Ammatinvalinnan ohjaus on erityisen tärkeää nuorille astmaa sairastaville, joiden tauti on lievää vaikeampi. Heillä astma oirei lee säännöllisestä lääkehoidosta huolimatta tai astman hallinnan saavuttamiseksi tarvitaan useampi kuin yksi säännöllisesti otettava lääke (5). Ammatinvalinnan ohjauksessa otetaan huomioon sairauksien lisäksi nuoren muut edellytykset kouluttautua ja työllistyä eri ammatteihin. On harmillista, jos nuori kouluttautuu ammattiin, jossa lyhyen ajan kuluttua hänen astmaoireensa pahenevat siten, ettei hän voi jatkaa työskentelyä. Toisaalta tarpeettomien rajoitusten antaminen voi lisätä syrjäytymisen riskiä. Kansallisessa allergiaohjelmassa suositellaan ottamaan huomioon ohjauksessa ja valistuksessa allergisen nuoren oireiden laatu, vaikeus, kehitys sekä oireita lisäävät tekijät ja hoidon tarve (36). Kohtuullisella lääkityksellä hallinnassa olevan astman ei katsota rajoittavan ammatinvalintaa lukuun ottamatta pelastussukellustyötä sisäl tävää pelastajantyötä mutta vaikeaa astmaa sairastaville työ, jossa altistutaan hengitystieärsykkeille, sopii huonosti. Eurooppalaisessa suosituksessa korostetaan sitä, että astmaa sairastavien ja allergisten nuorten ammatinvalinnan ohjauksessa lisätään tietoutta riskitöistä ja siitä, miten niissä voi vähentää riskiä ennalta (37). Tiukkojen rajoitusten antamista ammatinvalintaan kehotetaan välttämään. Erityisesti huonossa hallinnassa olevaa tai vaikeaa astmaa sairastavia nuoria on neuvottava perusteellisesti työn aiheuttamista riskeistä. Nuoren on tunnistettava työssä pahenevat astmaoireet ja osattava hakeutua tarvittaessa hoitoon (37). Myös seurantatutkimuksemme osoitti astman pahenemisen riskin likaisissa töissä nimenomaan miehillä, joilla oli nuoruudessa vaikeampi astma (34). Työperäinen altistuminen voi lisätä astman pahenemisvaiheiden esiintymistä (20) ja riskiä joutua vaihtamaan ammattia (24). Tutkimuksessamme 14 % nuoruudessa lievempää astmaa sairastavista ja 17 % vaikeampaa astmaa sairastavista oli vaihtanut ammattia osittain tai pääasiallisesti astman vuoksi (31). Astman pahenemisen riski on pölyisissä ja käryisissä töissä kuten rakennusalalla, metallityössä, puutyössä, kampaajilla, maalareilla, hitsaajilla ja suurkeittiötyöntekijöillä. Astma voi vaikeutua myös töissä, joissa altistutaan allergeeneille, esimerkiksi leipomoissa, kukkakaupoissa tai eläintenhoidossa. Kuumassa tai kylmässä lämpötilassa tehtävät työt voivat pahentaa astmaa. Riskiammateissakin voidaan vähentää työperäistä altistumista noudattamalla hyvää työhygieniaa ja työtehtävien valinnalla. Hyvää tietoa eri ammateista ja siitä miten ne voivat vaikuttaa astmaan tai muihin atooppisiin sairauksiin löytyy englannin ja ruotsin kielellä ruotsalaiselta nuorille suunnatulta ammatinvalintasivustolta (www.jobba.frisk.se). Sivuston suomenkielistä versiota Töissä terveenä laaditaan parhaillaan. Lopuksi Lääkehoidon kehittyminen on parantanut astmaa sairastavien elämää huomattavasti, ja nykyään astma aiheuttaa vain harvoin sairaalahoitojaksoja tai työkyvyttömyyseläkkeelle joutumista. Kuitenkin työpanosten menetykset astman vuoksi ovat edelleen kansantaloudellisesti merkittävät ja niitä on pyrittävä vähentämään. Ammattiastma on tunnistettava varhain, jotta voidaan vaikuttaa työperäiseen altistumiseen astman aiheuttajalle ja parantaa siten astman ennustetta. Epäiltäessä ammattiastmaa tai työn pahentamaa astmaa potilas on ohjattava työterveyshuoltoon, joka on avainasemassa selvitettäessä työperäistä altistumista. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluu myös antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia työpaikan olosuhteiden parantamiseksi tai potilaan työtehtävien muokkaamiseksi. Ammatillinen kuntoutus on usein tarpeellista ammattiastmaa sairastaville ja vaikeasta työssä pahenevasta astmasta kärsiville, ellei altistumista astmaa pahentaville tekijöille voida muilla keinoilla vähentää riittävästi. Kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Sitä järjestävät ja tukevat tapaturmavakuutuslaitokset, työeläkelaitokset, Kela ja työhallinto. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi kouluttautumista uuteen ammattiin tai siirtymistä työkokeilun kautta uusiin tehtäviin. n 404

5 tieteessä english summary Irmeli Lindström M.D., Ph.D., Specialist Finnish Institute of Occupational Health, Health and Work Ability Hille Suojalehto M.D., Specialist Finnish Institute of Occupational Health, Health and Work Ability Work and asthma Asthma is a significant health problem in the working-age population and its prevalence is increasing. The prevalence has increased especially in children and adolescents. Approximately one in ten working-aged Finnish adults has asthma. Thus we can conclude that currently and in the future a significant proportion of workers will need to cope with asthma during their career. At the population level most asthmatics have a mild form of the disease, although it is estimated that severe asthma accounts for approximately 5-10% of all asthma. Additionally, the treatment options for asthma have evolved markedly during recent decades. According to the most recent systematic analysis 15-18% of adult-onset asthma is estimated to be caused by occupational exposure. In addition to being a cause of asthma, the work environment can also aggravate pre-existing or new-onset asthma and approximately 20% of working asthmatics are thought to have work-aggravated asthma. Based on several earlier studies, there seems to be a consensus that asthma is associated with decreased working ability. In our own study both mild and more severe asthma at the age of around 20 was associated with reduced self-assessed working ability in 40-year-old men. Occupational health care professionals and other health care providers should carefully follow asthmatics, supporting their working ability and paying close attention to their work environment. There is a need for improved vocational guidance of adolescents and young adults with asthma because of the potential effects of workplace exposure on asthma. 404a

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010 Helsingin yliopisto Työikäisen

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen

Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen Erja Helttunen 22.1.2015 kansanterveyshoitaja Kliininen asiantuntija, ylempi AMK Sairaanhoitaja, AMK JET Erikoissairaanhoitaja, la Suomussalmen terveysasema Vähentää astmaatikkojen päivystyskäyntejä ja

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Milloin ärsytys aiheuttaa astmaa?

Milloin ärsytys aiheuttaa astmaa? Milloin ärsytys aiheuttaa astmaa? Irmeli Lindström, LT, Keuhkosairauksien el 1 Sidonnaisuudet Päätoimi: Työterveyslaitos Osallistunut lääkeyritysten maksamille koulutusmatkoille: Chiesi, Leiras-Takeda,

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

Hormonien vaikutus astmassa. Maritta Kilpeläinen TY, Keuhkosairausoppi ja kl. allergologia TYKS keuhkoklinikka

Hormonien vaikutus astmassa. Maritta Kilpeläinen TY, Keuhkosairausoppi ja kl. allergologia TYKS keuhkoklinikka Hormonien vaikutus astmassa Maritta Kilpeläinen TY, Keuhkosairausoppi ja kl. allergologia TYKS keuhkoklinikka Naisten astmaan vaikuttavat ikä kuukautiskierto hormonaaliset muutokset hormonihoidot obesiteetti

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni

Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Astma ja allergia: uuden allergiaohjelman juoni Minna Kaila, professori (ma) Terveyden- ja sairaanhoidon hallinto, HY Hjelt-instituutti Lastenallergologian dosentti Minna.kaila@helsinki.fi KIITOS DIOISTA:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos

Ammattinuhasta. Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Ammattinuhasta Liisa Airaksinen, knk-erikoislääkäri, LT Työterveyslaitos Occupational Rhinitis: EAACI classification 2009 EAACI Task Force of Occupational Rhinitis, Moscato et al., Allergy 2008 Ammattinuhasta

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle?

Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Mitä allergia ja astma maksaa yhteiskunnalle? Juha Jantunen Allergia- ja astmaliitto, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti Allergian ja astman kustannukset Suorat kustannukset Epäsuorat tuottavuuskustannukset

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA

LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana

Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Eläinallergian uudelleenarviointi Allergiaohjelman aikana Sami Remes Dosentti, lastenallergologi, oyl KYS Lasten ja nuorten klinikka Kuopio Valtakunnalliset Astma- ja Allergiapäivät 22.-23.1.2015, Helsinki

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ärsytyksen aiheuttama astma Irmeli Lindström, Keuhkosairauksien el, Työterveyslaitos 2 Tärkein tiedonlähde - käyttöturvallisuustiedote (KTT) KTT:n laatii kemikaalin valmistaja, maahantuoja,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012

Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

PEF-työpaikkaseuranta ammattiastmadiagnostiikan

PEF-työpaikkaseuranta ammattiastmadiagnostiikan TEEMA: ASTMA JA TYÖ Irmeli Lindström, Pekka Malmberg, Hille Suojalehto, Terttu Harju, Paula Kauppi, Marita Kilpeläinen, Marja Lindqvist, Eeva-Maija Nieminen, Eija Nieminen, Paula Pallasaho, Minna Purokivi,

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan?

Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? Työterveys Kimmo Räsänen ja Markku Seuri Milloin on syytä epäillä työperäistä sairautta ja miten silloin toimitaan? Suomessa on kattava työterveyshuoltojärjestelmä. Potilasta muutoin hoitava lääkäri voi

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä

2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA. Allergia hallintaan. Lääkäri/hoitaja. Yhteistyössä 2008-2018 KANSALLINEN ALLERGIAOHJELMA Allergia hallintaan Lääkäri/hoitaja Yhteistyössä Lääkäri/hoitaja tarkistaa listan avulla hoidon ja ohjaa Astma Ylimääräistä avaavaa lääkettä kuluu enintään 2 annosta

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018

KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 KANSALLISEN ALLERGIAOHJELMAN TAVOITTEET JA HAASTEET VUOTEEN 2018 Prof. Erkka Valovirta Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Tupakoinnin ja astman yhteys

Tupakoinnin ja astman yhteys Katsaus Anne Pietinalho, Anna Pelkonen ja Paula Rytilä Tupakoinnin ja astman yhteys Suomalaisten aikuisten ja nuorten tupakointi on vähentynyt. Raskaana olevista tupakoi kuitenkin edelleen keskimäärin

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina. Kirsi Laasonen ja Jukka Uitti

Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina. Kirsi Laasonen ja Jukka Uitti Katsaus Bronkiitti ja keuhkoahtaumatauti työperäisinä sairauksina Kirsi Laasonen ja Jukka Uitti Keuhkoahtaumatauti on lisääntyvä kansanterveysongelma. Tupakointi on kroonisen bronkiitin ja keuhkoahtaumataudin

Lisätiedot

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita

PricewaterhouseCoopers alan johtavia asiantuntijoita alan johtavia asiantuntijoita Kolme klusteria läntinen, keskinen, itäinen Keskinen klusteri: 3 550 partneria 77 000 henkilöä 13,6 mrd. dollarin liikevaihto 97 maata Slide 2 PwC globaalisti PwC:n liikevaihdon

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS 1 Ei osakkeita Sidonnaisuudet: Yksittäisiä luentopalkkioita:

Lisätiedot