Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän"

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän TILINPÄÄTÖS 2010

2

3 1 Sisällys 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus HSY:n hallitus ja tarkastuslautakunta HSY:n organisaatio Toimintaympäristö Toiminta tilikaudella Henkilöstö Ympäristö ja kestävä kehitys Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Konsernitarkastelu Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus, sisäinen valvonta ja olennaiset tapahtumat Toteutumisvertailut Kuntayhtymän toteutumisvertailut Yhtymätason toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Tuloslaskelman toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu Vesihuollon toimialan toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vesihuollon suoritteet Vesihuollon tuloslaskelman toteutumisvertailu Vesihuollon investointien toteutumisvertailu Vesihuollon tase Vesihuollon rahoituslaskelma Jätehuollon toimialan toteutumisvertailut ja erillislaskelmat Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Jätehuollon suoritteet...27

4 Jätehuollon tuloslaskelman toteutumisvertailu Jätehuollon investointien toteutumisvertailu Jätehuollon tase Jätehuollon rahoituslaskelma Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toteutumisvertailut Tuloslaskelman toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu Kuntayhtymän johdon ja hallintopalvelukeskuksen tulosalueen toteutumisvertailut Tuloslaskelman toteutumisvertailu Investointien toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Liitetiedot Kuntayhtymän liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuudet ja vastuusitoumukset Henkilöstö Konsernin liitetiedot Tunnuslukujen laskentakaavat Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Allekirjoitukset...48

5 3 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen HSY toimii edelleen vahvasti muutoksen keskellä. Vuoden 2010 ajan on tehty kovasti töitä, jotta kuntayhtymä saadaan toimimaan tehokkaasti. Muutosvaiheen kehityshankkeet jatkuvat edelleen parin seuraavan vuoden ajan, jonka jälkeen kehittäminen jatkuu osana normaalia toimintaa. Henkilöstö on ollut välillä lujilla, mutta suunta on selvillä ja eteenpäin on päästy. Tästä suurin kiitos kuuluu koko henkilöstölle, jokaisen työpanosta on tarvittu. Talven 2010 aikana HSY:n johtoryhmän ja hallituksen työpajoissa työstettiin HSY:n yhtymästrategia. Strategia ja strategiset päämäärät vuoteen 2015 hyväksyttiin hallituksessa maaliskuussa. Strategiassa korostuu muutosprosessi, joka näkyy tehokkuuden, laadukkaan ja helposti saatavan ympäristövastuullisen palvelun ja toiminnan synergian tavoitteina. Strategiaa viedään eteenpäin määrätietoisesti, mistä kertovat useat vuoden aikana käynnistetyt strategisia tavoitteita toteuttavat hankkeet. Yksi merkittävimmistä HSY:n perustamisen tavoitteista oli synergiaetujen saavuttaminen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana hyötyjä saavutettiin mm. päällekkäisiä toimintoja yhdistämällä ja keskittämällä, erityisesti vesihuollossa ja tukipalveluissa. Vesihuollon toimialalla vuoden 2010 loppuun mennessä saavutettiin noin 46 henkilötyövuoden vähennys verrattuna yhdistymistä edeltävien organisaatioiden vastaavaan henkilövahvuuteen. Hallintopalvelukeskuksen tuottamissa tukipalveluissa tehokkuushyöty saavutetaan kolmen seuraavan vuoden aikana henkilöstön vähetessä suunnitelman mukaan 5,6 henkilötyövuoden verran. Synergiaetuja saavutetaan lisää pitkäjänteisellä työllä, jossa nyt tehdyt toimenpiteet tuottavat hyötyjä tulevina vuosina. Yksi vuonna 2010 aloitetuista ja 2011 jatkuvista keskeisistä kehittämishankkeista oli hankintatoimen kehittämishanke. Yhteisiä hankintaprosesseja ja -järjestelmiä kehittämällä saavutetaan tehokkuusetuja ja kustannussäästöjä sekä investoinneissa että palvelu- ja materiaalihankinnoissa, jotka muodostavat suuren osan HSY:n toimintamenoista. Kuntayhtymän taloudessa ensimmäiset toimintavuodet jäävät alijäämäisiksi. Vuonna 2010 toteutettiin toiminnan ja talouden sopeutusohjelma alijäämän pienentämiseksi. Talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää kuitenkin paitsi kustannustehokkuutta kuntayhtymän omassa toiminnassa, myös pitkäjänteistä taksapolitiikkaa. HSY:n toiminta rahoitetaan taksoilla ja maksuilla, joiden tulee vastata laajaa toimintaa ja investointiohjelmaa liiallisen velkaantumisen välttämiseksi. Vuonna 2010 aloitettiin työ HSY:n yhtenäisen ja kustannustehokkaan asiakaspalvelun kehittämiseksi. Lähtökohtana on asiakkaan näkökulmasta katsottuna yhtenäinen ja helposti saavutettava asiakaspalvelu. Vuoden aikana laadittujen selvitysten pohjalta hallitus päätti joulukuussa asiakaspalvelun järjestämisen periaatteista ja organisoinnista. Asiakaspalvelun yhtenäistäminen ja kehittäminen jatkuu uudessa matriisiorganisaatiossa vaiheittain vuosien ajan. Lokakuun alussa HSY:n viestintätoiminnot ja -henkilöstö keskitettiin hallintopalvelukeskuksen viestintäyksikköön. Muutoksen tavoitteena on auttaa rakentamaan yhtenäistä viestintäkulttuuria koko organisaati-

6 4 oon, selkiyttää johtamiskäytäntöjä, tehostaa viestinnän resurssien käyttöä ja tukea tehokkaammin kuntayhtymän strategisten päämäärien saavuttamista. Henkilöstöhallinnossa toimintavuoden pääpainopisteenä on ollut yhtenäisten palkkausjärjestelmien rakentaminen. Uudet palkkausjärjestelmät valmistuivat vuoden vaihteen jälkeen ja tulevat talvella 2011 hallitukselle hyväksyttäväksi. Palkkojen harmonisointi uuteen palkkausjärjestelmään vaatii useampivuotisen palkkausohjelman. HSY:n toiminnan aloituksessa henkilöstösuunnittelulla on ollut keskeinen rooli uusien toimintamallien sekä synergia- ja tehokkuushankkeiden toteuttamiseksi. Jatkossa henkilöstösuunnittelussa painottuu osaamislähtöisyys sekä työhyvinvoinnin kehittäminen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana laadittiin pitkän aikavälin investointiohjelmat, vesihuollon osalta kymmenelle ja jätehuollossa viidelle seuraavalle vuodelle. Lisäksi vesihuollolle laaditussa investointistrategiassa linjataan pitkällä tähtäimellä vesihuoltolähtöiset omaisuuden kunnon seurantaan ja kapasiteettitarpeen arviointiin perustuvat investointitarpeet. Kesäkuussa hallitus hyväksyi hankesuunnitelman biojätteen mädätyslaitoksen rakentamisesta. Suunnitelman mukaisesti vuonna 2013 käyttöönotettavan laitoksen mädätysprosessin tuottama biokaasu tullaan hyödyntämään sähkön ja lämmön tuotannossa. Espoon Blominmäkeen rakennettavan jätevedenpuhdistamon osalta hallitus päätti puhdistamon mitoitusperusteista ja puhdistustavoitteista, jotka ovat jatkosuunnittelun pohjana. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen valmistunut kaasuvoimala sai Energiateollisuus ry:n myöntämän tunnustuspalkinnon vuoden 2010 ilmastotekona. HSY hyödyntää myös jätevedenkäsittelystä syntyvän lietteen mädättämisestä saatavan metaanin tuottamalla siitä sähköä ja lämpöä omiin tarpeisiin. Osana ympäristövastuullista toimintaa HSY:ssä aloitetaan energiatehokkuushanke, jossa kartoitetaan ja vähennetään HSY:n itse tuottamia kasvihuonekaasupäästöjä. Toimintavuoden aikana HSY:n ja Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n välillä uusittiin sopimus raakavedenhankintalaitoksen käyttö- ja huoltopalveluista lisäten siihen yhtiön talous- ja muiden hallintotehtävien hoito. Vuoden 2011 alusta voimaan astuvan järjestelyn myötä Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n henkilöstö siirtyy HSY:n palvelukseen. Raimo Inkinen toimitusjohtaja

7 HSY:n hallitus ja tarkastuslautakunta 2010 HALLITUS Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Helsinki Kimmo Helistö, Vihr. Erja Kouvo, PS Essi Kuikka, Vihr. Jyrki Lohi, SDP Tatu Rauhamäki, KOK, pj., asti Hannele Luukkainen, pj., KOK, alkaen Satu Kouvalainen, KOK Lea Saukkonen, KOK, asti Matti Enroth, KOK, alkaen Tarja Parviainen, vihr. Arto Välikangas, PS Esko Lius, vihr. Kaarin Taipale, SDP Heidi Ekholm-Talas, KOK Matti Enroth, KOK, asti Reima Linnanvirta, KOK alkaen Timo Erikäinen, KOK Espoo Fredrik Almqvist, SDP Kari Kuusisto, KOK Kati Pohjanmaa, KOK Anu Heinänen, SDP Mika Airinen, KOK Leila Lehtinen, KOK Kauniainen Finn Berg, RKP Veronica Rehn-Kivi, RKP Vantaa Markku J. Jääskeläinen, SDP Kati Tyystjärvi, Vas. Jouni Vauhkonen, vpj., Vihr. Jukka Hako, SDP Eero Väätäinen, Vas. Anniina Kostilainen, Vihr Asiantuntijajäsenet Marketta Kokkonen, Espoo Juhani Paajanen, Vantaa Jussi Pajunen, Helsinki Torsten Widén, Kauniainen TARKASTUSLAUTAKUNTA Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Kaj Laaksonen, pj. KOK / Vantaa Marja-Liisa Peltomaa, KOK / Hki, asti Minna Ruuth, KOK / Helsinki, alkaen Jaakko Rewell, KOK / Kauniainen, asti Pertti Eklund, KOK / Kauniainen, alkaen Sirpa Kauppinen, vpj., Vihr./ Vantaa Arja Hörhammer, SDP / Helsinki Marilla Kortesalmi, KOK / Vantaa Miikka Heinäsmäki, KOK / Helsinki Martti Syväniemi, KOK / Kauniainen Hanna Valtanen, Vihr. / Vantaa Aarno Turunen, SDP / Espoo

8 HSY:n organisaatio 2010 Yhtymäkokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikauden aikana on ollut JHTT-yhteisö Ernst & Young Julkispalvelut Oy. Vastuunalaisena tilintarkastajana toimi JHTT, KHT Jarmo Lohi. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat Toimintaympäristö Ennen viimeistä taloustaantumaa vuosina Helsingin seudun tuotannon vuosikasvu ylitti selvästi koko maan kasvun ja ylsi parhaimmillaan 6,5 prosenttiin. Suotuisa kehitys pysähtyi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä ja kääntyi rajuun laskuun. Seudun tuotanto väheni vuonna 2009 ennätykselliset 8 prosenttia ja supistuminen oli yhtä suurta kuin koko maassa. Pudotus merkitsi paluuta vuoden 2005 tuotantomäärien tasolle. Tästä päästiin seudulla vuoden 2010 aikana jo lievään nousuun (0,5 %), mutta kasvu jäi hieman alhaisemmaksi kuin koko maassa (0,9 %). Vuodesta 2011 alkaen kasvun arvioidaan olevan Helsingin seudulla noin kolme prosenttia vuodessa ja koko maassa jonkin verran vähemmän. Seudun väkiluvun kasvu hidastui hieman Helsingin seudun väkiluvuksi kirjattiin vuoden 2010 lopun ennakkotiedon mukaan 1,349 miljoonaa henkeä. Pääkaupunkiseudulla asuvia oli tällöin ja kehyskunnissa Edelliseen vuoteen verrattuna väestö lisääntyi koko seudulla yhteensä lähes hengellä. Pääkaupunkiseutu kasvoi vuoden 2010 aikana asukkaalla ja kehysalue asukkaalla. Kasvu oli 900 henkeä pienempi kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudulla yllettiin lähes samaan kasvuun kuin vuonna 2009, mutta kehysalueen kasvu hidastui selvästi. Pääkaupunkiseudun väestönlisäys on kiihtynyt vuosikymmenen loppua kohden ja kehysalueen kasvu vastaavasti rauhoittunut. Koko vuosikymmenen kasvun huippuvuodeksi muodostui Tähän verrattuna vuoden 2010 pääkaupunkiseudun väestönkasvu oli 1500 asukasta pienempi Helsingin ja Vantaan alueliitokset huomioon ottaen. Väestökehityksen ennustetaan lähivuosina jatkuvan tasaisena. Helsingin osuuden seudun kasvusta arvioidaan lähivuosina pysyvän nykytasollaan eli se saa noin puolet pääkaupunkiseudun väestökasvusta. Vuoden 2009 alusta Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettyjen alueiden asukkaiden siirtyminen helsinki-

9 7 läisiksi lisäsi kaupungin väkilukua noin hengellä ja aiheutti samansuuruisen vähennyksen kehysalueella. Muuttoliike tuo väkeä Helsinkiin Pääkaupunkiseudun muuttoliike on koko 2000-luvun jatkunut ennätyksellisen vilkkaana. Kireä asuntotilanne, asumisen kalleus ja edullisten omakotitonttien puute ovat houkutelleet väkeä muuttamaan aluetta ympäröivälle työssäkäyntialueelle. Muuttovirta pääkaupunkiseudulta ulos on viime vuosina hiukan rauhoittunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Pääkaupunkiseudulle muutti vuoden 2010 aikana muualta maasta yhteensä henkilöä ja alueelta pois henkilöä, joten kotimaan muuttovoitoksi kirjattiin henkilöä. Tilanne pysyi lähes samana vuoden takaiseen verrattuna, toisin kuin muutamana aikaisempana vuonna, jolloin pääkaupunkiseudun muuttovoitto jäi muutama sata henkilöä tappiolle. Kotimaista muuttoliikettä enemmän pääkaupunkiseudun väkilukua vuonna 2010 kasvattivat syntyneiden enemmyys ja maahanmuutto ulkomailta. Syntyneiden enemmyyden myötä pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvoi lähes henkilöllä. Ulkomaisen maahanmuuton tuoma nettolisäys ei enää yltänyt aikaisempien vuosien huippulukemiin. Nettolisäystä ulkomailta oli nyt henkilöä, kun kaksi vuotta aiemmin vastaava luku oli 5200 henkilöä. Kehysalueen ulkomailta saama muuttovoitto oli yhteensä 450 henkilöä. Asuminen Asuntomarkkinat ja -rakentaminen ovat koko maassa ja Helsingin seudulla palaamassa normaaliin tilanteeseen, jota leimaavat vapaarahoitteisen asuntotuotannon vilkastuminen, tonttikaupan piristyminen sekä asuntojen kauppahintojen ja vuokrien nousu. Aivan viimeaikaisessa hintakehityksessä on nähtävissä jopa pientä tasaantumista. Samanaikaisesti valtio on lopettamassa suhdanneluontoisia elvytystoimiaan. Asuntokannan peruskorjaustoiminta näyttää sekin jatkuvan vilkkaana. Valmistuneiden asuntojen määrä saavutti vuonna 2010 lähes taantumaa edeltäneen tason eli lähes asuntoa. Näistä asuntoa valmistui pääkaupunkiseudulle ja asuntoa kehysalueelle. Vuonna 2011 tuotanto näyttäisi kasvavan edelleen, sillä vuonna 2010 aloitettiin kuntien arvioiden mukaan lähes asunnon rakentaminen. Tämäkin määrä on vähemmän kuin kuntien ja valtion välisessä aiesopimuksessa vuositavoitteeksi asetettu asuntoa. Asuntotuotanto näyttäisi pysyvän asunnon tasolla pari seuraavaa vuotta. Asuntotuotannon edellytykset paranevat jatkossa ratkaisevasti, kun Vuosaaren sataman valmistumisen mahdollistamat uudet suuret asuntokohteet Kalasatama, Jätkäsaari ja Kruununvuorenranta saadaan käyntiin Helsingissä. Espoossa ja Vantaalla ovat käynnistyneet mm. Suurpellon, Leinelän ja Marja-Vantaan rakentaminen. Myös Kauniaisissa ja kehyskunnissa on meneillään ja valmisteilla kuntien kokoon nähden merkittäviä hankkeita.

10 Toiminta tilikaudella Vuosi 2010 oli Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. HSY aloitti toimintansa , kun Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesilaitokset sekä YTV Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan jätehuolto ja seutu- ja ympäristötieto tukipalveluineen yhdistettiin uuteen kuntayhtymään. Muutoksen laajuuteen nähden lyhyeksi jääneestä valmisteluajasta huolimatta toimintojen siirrossa HSY:lle onnistuttiin. Keskeisissä asiakkaille tuotettavissa palveluissa ei syntynyt organisaatiomuutoksesta aiheutuvia katkoksia ja toiminnan kannalta välttämättömien tukipalveluiden keskeytymätön toiminta saatiin turvattua. Vuoden 2010 aikana vesijohtovettä myytiin yhteensä 72,5 milj. m3, josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,36 milj. m3 (98,4 %) ja toiminta-alueen ulkopuolelle 1,14 milj. m3 (1,6 %). Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 130,54 milj. m3, josta 111,51 milj. m3 (85,4 %) oli HSY:n toiminta-alueelta ja 19,03 milj. m3 (14,6 %) toiminta-alueen ulkopuolelta. Vaikka vuosi 2010 oli keskimääräistä kuivempi ja jätevesimäärät jäivät alle pitkäaikaisten keskiarvojen, jätevedenpuhdistusta rasitti vuoden 2010 ensimmäisellä puolivuotisjaksolla ennätysmäinen lumimäärä ja sitä kautta syntynyt sulamisvesien poikkeuksellisen suuri määrä. Ongelmat olivat pahimmillaan huhtikuussa ja laitoksien sekä pumppaamoiden kriittisin tulva-aika osui pääsiäiseen. Prosessiveden lämpötila laski tuolloin myös historiallisen alas. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä ja maa-aineksia yhteensä tonnia, josta tonnia (42,0 %) oli sekajätettä, tonnia (9,3 %) biojätettä ja tonnia (21,3 %) maa-aineksia. Käsiteltävä jätemäärä ilman maa-aineksia väheni edellisestä vuodesta noin 3 %, vaikka sekajätteen määrä kasvoi 1,7 % ja biojätteen 1,3 %. Vastaanotetusta biojätteestä 96 % käsiteltiin laitosmaisesti ja vain 4 % loppusijoitettiin kaatopaikalle. Vuoden aikana Sortti-asemilla kävi yhteensä asiakasta. Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin yhdellätoista mittausasemalla. Seurantaa jatkettiin seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä ja lisäksi mittauksia tehtiin siirrettävillä asemilla uusissa kohteissa liikenneympäristöissä Töölöntullissa, Niittymaalla ja Myyrmäessä sekä sataman vaikutuspiirissä Etelärannassa. Lisäksi ilmanlaadun seurantaa jatkettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ilmanlaatutiedot on toimitettu reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja Ilmanlaatuportaaliin ilman merkittäviä katkoksia ja ilmanlaadusta on tiedotettu arkipäivisin lehdistössä, radiossa ja televisiossa. Muutokset näkyivät erityisesti vesihuollon toiminnassa HSY:n toiminnan käynnistyessä neljän kaupungin vesilaitostoimintojen yhdistäminen yhdeksi toimialaksi merkitsi vesihuollon toimialalla laajoja organisaation ja toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Organisaation muuttaminen toimintopohjaiseksi ja toimintatapojen yhtenäistäminen ovat keskeisiä synergiahankkeita. Toimintolähtöiset funktiot toimivat koko HSY:n toiminta-alueella ja lähtökohtana on kokonaisuuden etu kuntakohtaisen ajattelun sijasta. Läpi vuoden hallitusti vaiheittain jatkuneet muutostoimenpiteet jatkuvat edelleen vielä 2011, jolloin vesihuollon verkko-osasto siirtyy toimintopohjaiseen organisaatioon. Vaikka organisaatiomuutos siihen liittyvine kehitysprojekteineen leimasi vuotta 2010, perustoimintaa ja muita kehityshankkeita toteutettiin muutoksen rinnalla. Kansainväliseen yhteistyöhön liittyen toimintavuoden aikana toteutettiin ympäristöministeriön rahoituksella yhdessä Pietarin Vodokanalin kanssa ns. Maintenance Management -projekti, jonka pääasiallinen tarkoitus oli selvittää Pietarin 17 jätevedenpuhdistamon kunnossapidon nykytila ja luoda edellytyksiä laitteiden ja prosessiosien kunnossapidon hallinnalle ja kehittämiselle. WSP (Water Safety Plan) laajennettiin kattamaan koko HSY-alueen vedentuotanto ja

11 9 -jakelu. Tuotantoprosessien osalta kalkkikivi/hiekka- sekasuodatinkokeilu on viety laitosmittakaavaan Dämmanin vedenpuhdistuslaitoksella. Jätteen synnyn ehkäisyä tukevia hankkeita jatkettiin Jätteen määrän vähentämisestä, lajittelun tehostamisesta ja jätehuollon yleisistä asioista luennoitiin noin 60 tilaisuudessa. Keväällä kiertävän keräysautokierroksen yhteyteen järjestettiin jäteneuvontaa. Kevätkaudella ostettujen neuvontapalvelujen kautta tavoitettiin kuulijaa oppilaitoksissa, päivähoidossa, kompostointikursseilla ja asukastilaisuuksissa yhteensä noin 510 tilaisuudessa. Ruokajätteen vähentämisteeman markkinointia ja koulutusyhteistyötä kuntien ekotukitoiminnan kehittämiseksi jatkettiin. Joulukampanja "Anna elämyslahja" näkyi verkkomedioissa, ilmoituksina sanomalehdissä sekä kuului radiomainoksina. Jätteen synnyn ehkäisyn kolmivuotinen Jesse-hanke päättyi vuonna Hankkeen tulokset valmistuvat kokonaan ja raportoidaan alkuvuodesta Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittama kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi KUKKO hanke käynnistettiin. Ammatillisissa oppilaitoksissa kiertävä työpaja "Pura jätepommi" valmistui ja vastaavan työpajan valmistelu alakouluille aloitettiin. Draivi-hanke jatkui mm. autoalan parhaan käytännön mallin ja niiden tarkistuslistojen laatimisella. Fiksu Ammattilainen -opetuspaketit tekniikan sekä elintarvike- ja ravitsemusalalle valmistuivat. Pääkaupunkiseudun ilmastotyötä jatkettiin Kolmivuotinen vuosina toteutettava EU-rahoitteinen Julia hanke jatkui. Hankkeen tavoitteena on vähentää Helsingin seudun kasvihuonekaasujen päästöjä ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vuonna 2010 valmistui ja otettiin käyttöön useita työkaluja kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan: toimitilojen ilmastolaskuri, Reittioppaan CO2-laskuri ja hankintoihin liittyviä laskureita. Seudulliset rakennusmaavarantotiedot ja tähän liittyvä aiempaa tarkempi maanomistajaluokitus tuotettiin ensimmäisen kerran Seudullisen perusrekisterin tietoihin pohjautuen ja jaettiin suunnitteluun soveltuvina paikkatietoina SeutuCD:llä. Rakennusmaavarantotietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön, liikenneverkkojen ja infrastruktuurin suunnittelussa ja analysoinnissa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa. Investoinnit painottuivat rakentamiseen Vuonna 2010 kuntayhtymässä hyväksyttiin vesihuollon investointistrategia ja kymmenen vuoden investointiohjelma. Investointistrategiassa linjataan pitkällä tähtäimellä vesihuoltolähtöiset investointitarpeet, jotka perustuvat vesihuolto-omaisuuden kunnon seurantaan ja kapasiteettitarpeen arviointiin. Investointiohjelmassa esitetään konkreettiset investointihankkeet perustuen vesihuollon investointistrategiaan sekä verkostojen laajentamiseen kaava-alueille ja vesihuollon tarpeen mukaan niiden ulkopuolelle. Vesihuollon kokonaisinvestoinneista suurin osa oli verkostoinvestointeja. Keskeisimpiä uudisrakennusalueita olivat Jätkäsaaren aloitusalue, Kalasatama, Alppikylä ja Suurpelto. Saneerausinvestoinneista suurimmat tehtiin Helsingin Lauttasaaressa ja Vantaan Kielotiellä. Lisäksi saneerattiin Kauniaisten ja Myllypuron vesitornit. Merkittävimmät laitosinvestointihankkeet olivat Viikinmäen puhdistamon kalkkisiilon muutostyöprojekti, Suomenojan puhdistamon energiatehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen verstas- ja sosiaalitilojen saneeraus.

12 10 Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon osalta vuonna 2010 tehtiin yleissuunnittelua, joka jatkuu kesään HSY:n hallitus päätti syksyllä 2010 puhdistamon mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet, jotka ovat jatkosuunnittelun lähtökohtana. Fosforin poistoteho tulee olemaan yli 96 % ja typen poistoteho yli 90 %. Puhdistamon vaatimat maakunta- ja yleiskaavan muutokset ovat vireillä. Kaatopaikkakaasua hyödyntävä kaasuvoimala otettiin käyttöön toukokuussa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Voimala pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun tuottaen siitä sähköä ja lämpöä. Lämpö hyödynnetään lähinnä Ämmässuon alueen omassa käytössä. Kaasuvoimalan täysimittainen sähköntuotanto käynnistyi heinäkuussa. Suotovesien laajamittainen kierrätys, jolla mm. parannetaan kaasun tuotannon edellytyksiä, käynnistyi helmikuussa vesiaseman valmistuttua. Ämmässuon uuden kaatopaikan seuraavan läjitysalueen rakentaminen aloitettiin pohjalle sijoittuvan huoltotunnelin runkotyöurakalla. Alue otetaan käyttöön vuonna Vanhalle kaatopaikalle rakennettiin väliaikaista pintarakennetta viimeistelyvaiheessa olevassa urakassa noin 6,5 hehtaaria. Tiivispintarakenne kattaa nyt noin 85 % alueesta. Kompostointilaitoksilla tehtiin työturvallisuuden ja käytettävyyden parantamiseen liittyviä täydennystöitä. Kompostointikenttien pintarakenteita perusparannettiin ja kenttäaluetta samalla jonkin verran laajennettiin rakenteiden tiiveyden ja alueen toimivuuden varmistamiseksi Henkilöstö HSY:n ensimmäinen toimintavuosi oli henkilöstönäkökulmasta tulevan suunnan ja linjausten määrittelyä ja monien käytännön asioiden yhtenäistämistä ja järjestämistä. Vuoden aikana määriteltiin strategiaan perustuvat pidemmän aikavälin henkilöstötavoitteet, luotiin perustaa henkilöstösuunnittelun sisällölle, käynnistettiin yhteisten henkilöstöprosessien ja palkkausjärjestelmien kehittäminen, määriteltiin henkilöstökäytäntöjä sekä luotiin työsuojelun ja muun yhteistoiminnan muodot ja sisältöä. Palkkausjärjestelmien kehittämistyössä toimintavuoden painopiste oli tehtävien vaativuuteen perustuvien palkanosien määrittely, joka saatiin tehtyä kaikkien palkkausjärjestelmien osalta. Työ jatkuu vuonna 2011 henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvien palkanosien sisällön määrittelyllä. Vuonna 2010 otettiin käyttöön tulospalkkio- ja kannustuslisäjärjestelmät, joiden sisällön kehittämistä myös jatketaan. Nykyisten palkkojen keskinäinen harmonisointi on keskeinen tavoite siirryttäessä uusiin yhtenäisiin palkkausjärjestelmiin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana muodostettiin yhteistoimintajärjestelmät. Henkilöstötoimikunta kokoontui säännöllisesti ja työsuojelun yhteistoiminta organisoitiin sekä hyväksyttiin työsuojelun pitemmän aikavälin toimintaohjelma sekä vuositavoitteet. Vesihuollon toimialan ja hallintopalvelukeskuksen työyksiköissä toteutettiin henkilöstökysely, jossa käsiteltiin muutoksen sen hetkistä tilannetta ja vaadittavia jatkotoimia muutoksen onnistumiseksi. Kyselyn perusteella tehtiin toimenpidesuunnitelmat. Henkilöstösuunnittelussa laadittiin sekä yhtymätasolla että toiminnoittain henkilöstömäärälliset tavoitteet henkilöstömäärän sopeuttamiseksi vuoden 2013 loppuun saakka. Laadullisten tavoitteiden osalta käynnistettiin osaamispohjainen henkilöstösuunnittelu. Henkilöstömäärät henkilötyövuosina ja henkilömäärinä toimialoittain ja tulosalueittain on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa kappaleessa

13 Ympäristö ja kestävä kehitys HSY:n visio on ympäristövastuullinen metropoli. Kuntayhtymän perustehtävänä on tuottaa ja järjestää korkealaatuisia vesi- ja jätehuoltopalveluja sekä ajantasaista seudullista tietoa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. HSY:llä on viisi strategista näkökulmaa, joista ensimmäisessä korostetaan toimintaa ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. HSY:ssä tehdään työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteisesti hyväksytyn Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2010 käynnistettiin HSY:n toiminnan kasvihuonekaasupäästökartoitus, jonka tavoitteena on vähentää ympäristökuormitusta omassa toiminnassa sekä seurata ja raportoida kuormituksesta systemaattisesti. Työ käynnistyi vuoden 2009 tietojen keräämisen osalta. HSY:ssä lasketaan ja raportoidaan vuosittain koko pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt sekä osallistutaan useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin päästölaskentamenetelmien kehittämiseksi. HSY laati kaupunkien pyynnöstä myös Covenant of Mayors -ilmastositoumukseen liittyvät Espoon ja Vantaan kasvihuonekaasupäästöjen lähtötilannekartoitukset ja vastaa jatkossa sitoumuksen seurannasta pääkaupunkiseudun kaupunkien kasvihuonekaasupäästölaskentojen osalta. HSY on mukana WWF:n Green Office -ympäristöohjelmassa. Vuonna 2010 Pasilan päätoimipaikan uusille työntekijöille tiedotettiin Green Office -toiminnasta ja toiminta laajennettiin seutu- ja ympäristötiedon uusiin tiloihin Pasilaan. Toimitiloihin tehtiin tarkastuksia ja henkilöstölle järjestettiin kaksi tilaisuutta ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. HSY:ssä valmistui vuosittainen Green Office -raportointi, jonka mukaan Pasilan päätoimipisteen kasvihuonekaasupäästöt olivat vähentyneet hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Pasilan päätoimipiste on myös yksi HSY:n vetämän Julia 2030 EU Life+ hankkeen pilottikiinteistöistä, joissa tehtiin päästökartoitus vuonna 2010 ja joissa tavoitteena on 10 % päästövähennys vuoden 2011 aikana. HSY:ssä käynnistettiin myös työntekijöiden työmatkaliikkumissuunnitelmatyö, jota tehdään yhdessä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa. Toimintavuoden aikana HSY:lle laadittiin yleisen tason hankintaohje. Sen mukaan kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon hankintojen eri vaiheissa. Työ ohjeen käytännönläheisemmäksi soveltamiseksi jatkuu vuonna Ympäristö-, laatu- sekä työterveys- ja työturvallisuusasiat kattavan toimintajärjestelmän valmistelu aloitettiin vuoden lopulla. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin käyttöön kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun. Jätteenkäsittelykeskuksen alueesta tuli kaasuvoimalan ansiosta energiantuotannoltaan omavarainen ja lisäksi osa sähköstä myydään ulos. Uusi voimala vähentää jätteenkäsittelykeskuksen hiilidioksidipäästöjä vuosittain noin tonnilla. Energiateollisuus ry myönsi HSY:n Ämmässuon kaasuvoimalalle tunnustuspalkinnon vuoden 2010 ilmastotekona. HSY:n jätevedenpuhdistamoiden puhdistettujen jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan selvitettiin laajalla kemiallis-biologisella tarkkailulla. Tarkkailu kattaa Espoon ja Helsingin merialueen kokonaisuudessaan, lahtialueet mukaan lukien. Tulosten mukaan jätevesikuormituksen vaikutus voidaan havaita lähinnä purkuaukkojen välittömässä läheisyydessä. HSY liittyi myös Itämerihaasteeseen, jonka tavoitteena on vaikuttaa vesien tilaan sekä paikallisesti kaupunkien lähivesillä että koko Itämeren piirissä ja aloitti oman toimenpideohjelmansa valmistelun. Kuntayhtymä oli aktiivisesti mukana Helsingin kaupungin IlmastoInfo-neuvontakeskuksen suunnittelussa ja toteu-

14 12 tuksessa. Tammikuussa järjestettiin pääkaupunkiseudun ilmastoseminaari, jonka yhteydessä Veikkaus Oy palkittiin luonnonvarojen säästäjäpalkinnolla. HSY:n antamissa viranomaislausunnoissa painotettiin ilmasto- ja ilmanlaatunäkökulmaa. 1.2 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskien hallinta HSY:n hallintosäännön 24 :n mukaan hallitus on vastuussa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yleisten periaatteiden vahvistamisesta omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisessa. Hallituksen tehtävänä on ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, perusteet ja menettelyt. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että kuntayhtymän toiminta on tehokasta ja yhtymän strategian mukaista, talouden ja toiminnan raportointi on luotettavaa ja toiminta on lakien ja säädösten mukaista. Hallituksen ja tilivelvollisten toimielinten velvollisuutena on arvioida, seurata ja valvoa riskien arvioinnin ja hallinnon menettelyjen toimivuutta. HSY:ssä kaikkien tilivelvollisten viranhaltijoiden tulee omalla vastuualueellaan järjestää sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimintoihin ja prosesseihin yhtymähallituksen ohjeistamalla tavalla ja valvoa sen tehokkuutta. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämiseksi on HSY:ssä laadittu toimintaohje, joka tulee hallituksen hyväksyttäväksi talvella Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. Riskienhallinnan toteutumista valvovat toimitusjohtaja, toimiala- ja tulosjohtajat sekä yksiköiden johtajat omilla vastuualueillaan. HSY:n ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Tarkastuslautakunta valmisteli yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevat hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastuslautakunnan valmistelutehtävistä vastaa lautakunnan päättämä henkilö, joka toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. HSY-konsernin sisäisen valvonnan järjestelyt on kuvattu kappaleessa Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmää. Hallitukselle raportoitiin kahdesti toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta. Johdon apuna sisäistä valvontaa suoritti sisäinen tarkastaja, joka raportoi vuosittain johdon kanssa yhteistyössä laadittavan tarkastussuunnitelman toteutuksesta ja sen edellyttämistä toimenpiteistä HSY:n johdolle, hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle. Sisäistä valvontaa toteutettiin myös sertifioitujen laatujärjestelmien auditointien kautta. Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa ja sopimuksessa Pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Hankintavaltuuksista ja laskujen hyväksyjistä pidetään ajan tasalla olevaa rekisteriä. Asiakirjahallintoa ohjeistetaan asiakirjanhallinnon toimintatapaohjeella ja hankintojen tekemistä hankintaohjeella. Jätehuollon toimialalla on käytössä sertifioitu toimintajärjestelmä laatu- ja ympäristöjärjestelmissä (ISO 9001 ja ISO 14001). Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001) on huomioitu jätehuollon toimialalla toimintajärjestelmässä toiminnan kuvauksina, toimintatapamalleina ja ohjeistuksina. Vesihuollon toimialalla vedenpuhdistusosaston käyttölaboratorion tärkeimmät kemialliset ja mikrobiologiset menetelmät on FINAS-akkreditoitu (SFS-EN ISO 17025). Laadunvalvonta ja -ohjaus -ryhmän näytteenottajilla on ympäristönäytteenottajan pätevyystodistus erikoisalana vesi- ja vesistönäytteet (SYKE, hlösertifiointi).

15 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2010 olivat 288,2 miljoonaa euroa, josta 186,6 miljoonaa (64,7 %) oli vesihuollon toimialan ja 90,8 miljoonaa (31,5 %) jätehuollon toimialan myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa (1,2 % toimintatuotoista). Muut tuotot olivat 5,2 miljoonaa euroa (1,8 % toimintatuotoista), josta noin puolet oli vuokratuottoja ulkopuolisille vuokratuista kiinteistöistä. Taseeseen aktivoidut vesihuollon toimialan investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät erät 1,9 miljoonaa euroa on esitetty toimintatuloissa valmistuksena omaan käyttöön. Toimintakulut olivat 160,9 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 37,1 miljoonaa (23,1 %), palvelujen ostot 79,6 miljoonaa (49,5 %), tarvikehankinnat 25,1 miljoonaa (15,6 %) ja muut toimintakulut yhteensä 19,2 miljoonaa euroa (11,9 %). Muut toimintakulut sisältävät jälkihoitovarauksen muutoksen 0,6 miljoonaa euroa. Kirjanpitolain 5:14 mukaisella pakollisella varauksella katetaan kaatopaikkojen vastaiset jälkihoitokustannukset. Muihin toimintakuluihin on kirjattu 2,6 miljoonaa euron varaus vesihuollon toimialan kiinteistöihin kohdistuvasta kiinteistöverosta vuodelta 2010, joista ei ole tilinpäätöshetkeen mennessä saatu verotuspäätöstä. Rahoitustuotot olivat 2,4 miljoonaa euroa, josta 1,9 miljoonaa euroa oli lainojen korkosuojauksista saatuja tuottoja, 0,4 miljoonaa osinkotuottoja ja 0,1 miljoonaa viivästys- ja maksuliikennetilien korkoja. Rahoituskulut olivat 61,9 miljoonaa euroa, josta 56,9 miljoonaa oli jäsenkunnille perustamislainoista maksettuja korkoja. Ulkopuolisesta rahoituksen korot olivat 4,8 miljoonaa ja muut rahoituskulut 0,2 miljoonaa euroa. Poistot olivat 74,5 miljoonaa euroa. Satunnaiset tuotot 0,2 miljoonaa euroa muodostuvat pääosin Helsingin kaupungin vahinkorahaston korvauksista, jotka kohdistuvat vuoteen Tilikauden tulos oli 6,6 miljoonaa euroa alijäämäinen Toiminnan rahoitus Vuosikate oli 67,7 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Nettoinvestoinnit vuonna 2010 olivat yhteensä 86,1 miljoonaa euroa, jolloin investoinneista 78,7 % voitiin rahoittaa tulorahoituksella. HSY:n kokonaislainakanta oli 1 321,4 miljoonaa euroa, josta 1 188,0 miljoonaa euroa oli kuntayhtymän perustamislainoja jäsenkunnilta ja 133,4 miljoonaa lainoja ulkopuolisilta rahoittajilta. Lyhytaikaista maksuvalmiusluottoa (kuntatodistusohjelma) oli 34,9 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 25,0 %.

16 Konsernitarkastelu Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöiden Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (80,5 % osakepääomasta) ja HSY Holding Oy:n (100 %) lisäksi osakkuusyhtiöistä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (25,7 %) ja kiinteistöyhtiöt, joissa HSY:llä on toimitiloja (Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 ja Kiinteistö Oy Asemapäällikönhovi). Konsernitilinpäätökseen ei ole sisällytetty liiketoimintakaupalla Vantaan kaupungilta HSY:lle siirtynyttä osuutta Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän viemärilaitokseen (ns. meriviemäri), koska kysymyksessä ei ole HSY:n jäsenyys kuntayhtymässä, vaan sille siirretty osuus kuntayhtymän omaisuuteen. HSY:n ja KUVES:in suhdetta käsitellään kuitenkin osana konserniohjausta Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus, sisäinen valvonta ja olennaiset tapahtumat HSY:llä ei ole yleistä omistajapolitiikkaa koskevaa strategiaa eikä sellaisen laatiminen ole yhteisökohtaisten erojen vuoksi perusteltua. HSY:n hallitus päättää yhteisökohtaisesti tarvittavista omistajapoliittisista linjauksista sekä nimeää HSY:n edustajat Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n hallitukseen sekä Keski- Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän hallitukseen ja tarkastuslautakuntaan. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n osalta hallituksen hyväksymä toimintapolitiikka on ollut yhtiön toimintaorganisaation madaltaminen ja sen tehtävien siirtäminen kokonaisuudessaan osaksi HSY:n toimintaa. Toimintavuoden aikana hyväksyttiin voimaan astunut järjestely, jolla Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n henkilökunta siirtyi HSY:n palvelukseen ja yhtiön palvelukseen jäi ainoastaan osapäivätoiminen toimitusjohtaja. Yhtiön omistaman raakavedenhankintalaitoksen (Päijänne-tunneli) käyttö- ja huoltopalveluja koskeva sopimus uusittiin ja siihen lisättiin talous- ja muiden hallintotehtävien hoito. Järjestelyllä lasketaan saavutettavan yli euron vuotuiset säästöt; säästöt toteutuvat täysimääräisinä kuitenkin vasta vuodesta 2012 lukien. Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimusten uusiminen käynnistettiin, mutta konkreettinen muutostyö siirtyi seuraavalle vuodelle. Valmistelutyössä on otettava huomioon vähemmistöosakkaat, jotka pitävät tärkeänä, ettei niiden asema yhtiössä muutu ja että toiminta säilyy läpinäkyvänä. HSY:lle siirtyneen viemärilaitososuuden hallinnointia varten on HSY:n, Vantaan kaupungin ja Keski- Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän välillä solmittu sopimus, jonka mukaan HSY antaa nimeämälleen yhtymäkokousedustajalle ohjeet hallituksen ja tarkastuslautakunnan Vantaata edustavien jäsenten valinnasta sekä talous- ja toimintasuunnitelman hyväksymisestä viemärilaitostoimintaa koskevilta osin ja Vantaa ympäristönhoitotehtäviä koskevilta osin. Vastaavalla tavalla jaetaan myös näiden toimintojen kustannukset. Oy Skogberg Ab:n toimialana oli rakentaa Kirkkonummen Kauhalan kylässä olevalle kiinteistölle asuinrakennuksia. Yhtiö siirtyi silloiselle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle Ämmässuon jätekeskuksen suoja-alueita lunastettaessa. Rekisteriviranomaisen kehotuksesta yhtiöjärjestys uusittiin ja samalla yhtiö muutettiin kiinteistöyhtiöstä puhtaaksi holding-yhtiöksi ja sen nimi toimialaa vastaavaksi (HSY Holding Oy). Yhtiö omistaa 20 ha maa-alueen Ämmässuon kaatopaikalla. Sen vastaisesta käytöstä ei ole päätöksiä. Yhtiöstä ei ns. paperiyhtiönä aiheudu HSY:lle kustannuksia. Muiden osakkuusyhtiöiden osalta ei erityisiä ohjaustoimenpiteitä katsottu aiheellisiksi.

17 15 2 Toteutumisvertailut 2.1 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 2.2 Yhtymätason toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Strateginen päämäärä Tavoite 2010 Toteutuma YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS - Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Uuden jätevedenpuhdistamon mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet määritelty Biojätteen mädättämön hankesuunnnitelma käsitelty hallituksessa Toteutui: Mitoitusperusteet ja puhdistustavoitteet hyväksyttiin hallituksessa Toteutui: Hankesuunnitelma hyväksyttiin hallituksessa ASIAKASVAIKUTTAVUUS Sähköisten palveluiden ja yhden luukun periaatteen kehittäminen Selvitys yhtenäisen asiakaspalvelun toteutusvaihtoehdoista tehty Toteutui: Asiakaspalvelun järjestämisen periaateratkaisu hyväksyttiin hallituksessa TALOUDEN HALLINTA Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla Taloushallinnon järjestelmien uudistamishanke käynnistetty Toteutui: Projektisuunnitelma järjestelmien uusimiseksi laadittu ja hankintaprosessi käynnistetty. PROSESSIT JA RAKENTEET Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä T&K-ohjelma, hankerekisteri ja T&K-mittarit laadittu Hankintatoiminnan kehittämishanke käynnistetty Laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmän kehittämishanke käynnistetty Toteutui: T&K -toimintojen tavoitteet asetettu, hankerekisteri koottu ja hankkeiden arvioinnin mittaristo laadittu. Toteutui: Hanke käynnistynyt työsuunnitelman mukaisesti. Hankintaohje vahvistettiin hallituksessa Toteutui: Hanke käynnistynyt projektisuunnitelman mukaisesti. HENKILÖSTÖN UUDISTUMINEN JA TYÖKYKY Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Palkkausjärjestelmien tehtävien vaativuuteen liittyvät osat määritelty Yhtenäinen henkilöstösuunnittelun malli käytössä Suunnitelma henkilöstöprosessien kehittämiseksi tehty Toteutui: Pohjaehdotukset pääosin valmiit. Henkilöstökäsittelyt ja -infot joulukuussa 2010 ja tammikuussa Toteutui: Henkilöstösuunnittelumallin pohja hyväksytty. Määrällinen henkilöstösuunnittelu tehty TTS-kaudelle Toteutui osittain: Alustava kehittämissuunnitelma tehty. Matkalaskuprosessin sähköistäminen toteutettu. Strategiset osaamistarpeet määritelty Ei toteutunut: Pohjaehdotus tehty tammikuussa 2011.

18 Sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Vuoden 2010 talousarviossa sitovia määrärahoja olivat toimialojen ja tulosalueiden toimintamenot (jätehuollon osalta ilman jäteveroa), investointimenot sekä vesihuollon osalta jäsenkunnille maksettavat perustamislainojen korot. Sitovia tuloarvioita olivat jäsenkunnilta veloitettavat kuntaosuudet. Yhtymäkokous hyväksyi HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille Talousarvio 2010 sisälsi 5,9 miljoonan euron vähennykset toimintakuluista. Toiminnan ja talouden sopeutusohjelman tarkoituksena oli selvittää yhteistoiminnan synergiaedut ja toiminnan tehostamiskohteet koko kuntayhtymässä. Sopeutusohjelmassa tarkastellut lisätulot, säästöt ja talousarvion tekniset korjaukset hyväksyttiin talousarvion muutoksena yhtymäkokouksessa Osavuosikatsaukseen tammi-elokuu 2010 laaditun vuosiennusteen mukaan sekä vesihuollon että hallintopalvelukeskuksen investointien arvioitiin ylittävän talousarvion sitovat määrärahat. Yhtymäkokous hyväksyi talousarviomuutoksen, jossa vesihuollon investointimäärärahoja korotettiin 3,5 miljoonalla ja hallintopalvelukeskuksen 0,75 miljoonalla eurolla. x euroa Tilinpäätös Talousarvio Tot-% TP/TA Jätehuolto Toimintamenot ilman jäteveroa ,4 % Investointimenot ,1 % Vesihuolto Toimintamenot ,6 % Investointimenot ,0 % Jäsenkunnille maksettavat perustamislainojen korot ,5 % Seutu- ja Ympäristötieto Toimintamenot ,3 % Investointimenot ,0 % Kuntaosuudet ,0 % Hallintopalvelukeskus Toimintamenot ,8% Investointimenot ,3 % Jätehuollon sitovat toimintamenot (ilman jäteveroa) ylittyivät 258 tuhannella eurolla. Ylitys aiheutui kuljetuspalvelujen ostojen kasvusta, jonka syynä oli energiajätteen suoritemäärien odotettua suurempi kasvu sekä talven poikkeuksellisen lumitilanteen aiheuttamat lisäkustannukset. Lisäksi jouduttiin ostamaan biojätteen käsittelypalveluja ulkopuolisilta, koska oma käsittelykapasiteetti ei riittänyt koko biojätemäärän käsittelyyn. Näistä aiheutui noin 1,5 miljoonan euron menoylitys talousarvioon verrattuna, jota muissa menoissa saavutetut säästöt eivät riittäneet täysimääräisesti kattamaan. Hallintopalvelukeskuksen sitovat toimintamenot ylittyivät 122 tuhannella eurolla. Ylitys aiheutui pääosin HSY:n viestintätoimintojen uudelleenorganisoinnista, jonka yhteydessä viestintätoiminnot ja -henkilöstö keskitettiin hallintopalvelukeskuksen viestintäyksikköön lokakuun alusta. Hallintopalvelukeskukseen siirtyneiden toimintojen ja henkilöstön kustannukset ovat loka-joulukuun osalta mukana hallintopalvelukeskuksen toteutumissa, mutta vastaavat määrärahat toimialojen talousarvioissa. Vesihuollon sitovat toimintamenot alittuivat 7,7 milj. eurolla, seutu- ja ympäristötiedon 0,3 miljoonalla.

19 Tuloslaskelman toteutumisvertailu x euroa TP 2010 TA 2010 Tot-% TP/TA TOIMINTATUOTOT (+) ,8 % Myyntituotot ,2 % Liiketoiminnan myyntituotot ,2 % Vedenmyyntituotot ,3 % Jätevesituotot ,6 % Perusmaksut ,7 % Vesihuollon liittymismaksut ,8 % Jätteen kuljetusmaksut ,0 % Jätteen käsittelymaksut ,0 % Muut myyntituotot ,1 % Kuntaosuudet ,0 % Maksutuotot ,1 % Tuet ja avustukset ,9 % Muut toimintatuotot ,3 % Vuokratuotot ,8 % Muut toimintatuotot ,9 % Valmistus omaan käyttöön ,8 % TOIMINTAKULUT (-) ,5 % Henkilöstökulut ,9 % Palkat ja palkkiot ,3 % Henkilösivukulut ,8 % Palvelujen ostot ,7 % Jätteen kuljetuspalvelujen ostot ,9 % Muiden palvelujen ostot ,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 % Ostot tilikauden aikana ,3 % Varastojen lisäys/vähennys Jälkihoitovaraus ,0 % Muut toimintakulut ,0 % Vuokrat ,5 % Jätevero ,4 % Kiinteistövero ,3 % Muut toimintakulut ,7 % TOIMINTAKATE ,8 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT ,1 % Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ,7 % Korkokulut kaupungeille ,5 % Muut korkokulut ,6 % Muut rahoituskulut VUOSIKATE ,4 % POISTOT ,8 % SATUNNAISET ERÄT TILIKAUDEN TULOS ,6 % VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOKSET ,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,7 %

20 18 Toimintatuotot Vuonna 2010 toimintatuottoja kertyi 288,2 miljoonaa euroa, joka oli 0,6 miljoonaa talousarviota vähemmän. Merkittävimmät poikkeamat olivat vesihuollon toimialalla, jonka toimintatuotot (192,5 miljoonaa) jäivät 1,4 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Ero muodostuu erityisesti talous-, jäte- ja huleveden myyntituotoissa, jotka jäivät talousarviosta 2,3 miljoonaa euroa. Erosta suurin osa selittyy budjetointivirheellä, jonka vuoksi kuntayhtymän sisäiset jäteveden myyntituotot (talousarviossa 1,6 miljoonaa) olivat mukana sekä ulkoisessa että sisäisessä myynnissä. Loppuosa erosta selittyy käsiteltyjen jätevesien määrän toteutuessa 3,3 miljoonaa m 3 pienempänä. Vaikka laskutettu vesimäärä (72,5 milj. m 3 ) toteutui talousarvion mukaisesti, vedenmyyntituotot jäivät 0,5 miljoonaa euroa talousarviosta. Vesihuollon muut toimintatuotot ylittyivät 1,3 miljoonalla eurolla, joka aiheutuu pääosin laskutettavien johtosiirtojen määrän toteutumisesta talousarviota suurempina. Jätehuollon toimintatuotot (92,4 miljoonaa) toteutuivat 0,3 miljoonaa talousarviota suurempina. Jätteen kuljetuksessa tuottoja lisäsi erityisesti energiajätteen kuljetusten määrän kasvu tonnista tonniin. Kaasuvoimalan tuottaman sähkön myynnistä saadut tulot kasvoivat sähkön markkinahintaan kytketty myyntihinnan kohottua talousarviossa oletettua suuremmaksi. Metallin ennakoita suurempi myyntihinta lisäsi jätteiden myyntituloja. Käsittelymaksutuloja kertyi 0,7 miljoonaa talousarviota vähemmän käsitellyn kokonaisjätemäärän (ilman maa-aineksia) jäätyä 7 % talousarviota pienemmäksi. Tukia ja avustuksia saatiin 0,6 miljoonaa talousarviota enemmän. Tästä suurin osa on EU:lta saatuja tukia seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen hankkeisiin. Toimintakulut Vuonna 2010 toimintakulut olivat 160,9 miljoonaa euroa, joka oli 7,6 miljoonaa talousarviota vähemmän. Säästöt syntyivät vesihuollon toimialalla (7,7 miljoonaa) sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueella (0,3 miljoonaa). Jätehuollon ja hallintopalvelukeskuksen toimintakulut ylittivät talousarvion niukasti. Henkilöstökulut 37,1 miljoonaa jäivät 1,6 miljoonaa alle talousarvion. Säästöstä osa aiheutuu vesilaitosten yhdistymisestä talousarviossa ennakoitua suurempina saavutetuista synergiaeduista. Merkittävin syy kuitenkin on vuoden 2010 aikana viivästyneistä rekrytoinneista aiheutunut henkilöstövajaus, joka kuitenkin on saatu täytettyä vuoden loppuun mennessä. Palvelujen ostot olivat 79,6 miljoonaa, 3,6 miljoonaa talousarviota vähemmän. Vesihuollon suunniteltua ja tarvittavaa kunnossapitoa ja huoltoa sekä kehittämishankkeita ei pystytty toteuttamaan täysimääräisesti. Esimerkiksi verkoston tutkimushankkeet, joiden avulla valitaan verkoston saneerauskohteet, toteutuivat 1,2 miljoonaa talousarviota pienempinä. Lietteen jatkojalostuksen käsittelyyn liittyvissä palveluissa ja kuljetuspalveluiden ostoissa säästettiin 2,1 miljoonaa. Säästöt syntyivät pääosin jatkojalostustoiminnan tehostumisesta ja lietteen ohjaamisesta puolivalmisteena ulkopuolisille palveluntuottajille ja maatalouteen. Jätehuollon kuljetuspalveluiden ostot ylittivät talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla. Ylitys aiheutui mm. energiajätteen kuljetusten suoritemäärien odotettua suuremmasta kasvusta ja talven poikkeuksellisen lumitilanteen aiheuttamista kuljetusten lisäkustannuksista. Lisäksi jätehuollossa palveluostoja kasvattivat biojätteen käsittelypalvelujen hankinnat, koska oma käsittelykapasiteetti ei riittänyt koko biojätemäärän käsittelyyn. Palveluhankinnoissa pystyttiin kuitenkin saavuttamaan ylityksiä kompensoivia säästöjä mm. toiminnan ja talouden sopeutusohjelman mukaisilla toimenpiteillä.

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa

HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa HSY Vesi Energiatehokkuus osana Helsingin seudun vesihuoltoa Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Suomen Vesiyhdistys ry Jukka Piekkari toimialajohtaja HSY Vesi Jukka Piekkari, HSY Vesi 22.3.2010 1

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016

Juankosken kaupunki. Tilinpäätös 2016 Juankosken kaupunki Tilinpäätös 2016 Väestömuutokset ja rakentaminen Juankosken virallinen väkiluku 31.12.2016 on 4727. Vähennystä edelliseen vuoteen 77. Syntyneiden enemmyys -37. Kuntien välinen nettomuutto

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE)

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) Hallitus 112 17.10.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 397/02.020.200/2014 Hallitus 112 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Espoon kaupunki Pöytäkirja 49 25.08.2014 Sivu 1 / 1 2853/02.02.00/2014 49 Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille 2015-2017 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017

LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI OSAVUOSIKATSAUS I / 2017 LOIMAAN VESI LOIMAAN VEDEN OSAVUOSIKATSAUS 1 YLEISTÄ Loimaan veden johtosäännössä mainitaan kaupunginvaltuuston ja kuntalain liikelaitokselle määrittämät oikeudet

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen 17.3.2011 1 METROPOLI JA VESI 1 Helsingin seudun toimintaympäristö 14 kuntaa, ylikunnalliset organisaatiot 1.3 miljoonaa asukasta Liikenne ja ympäristöpalvelut kaupunkiseudulla: HSY 4 kaupunkia,vesi- ja jätehuolto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kaj/ Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (6) 1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokous 2015 HEL 2015-005184 T 00 01 06 Päätösehdotus Konsernijaosto päättää kehottaa kaupunkisuunnittelu-

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

PKS-yhteisöraportti 4/2010

PKS-yhteisöraportti 4/2010 PKS-yhteisöraportti 4/2010 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TIIVISTELMÄ... 4 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)... 5 Helsingin seudun liikenne (HSL)... 9 Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

Tammi-toukokuun tulos 2017

Tammi-toukokuun tulos 2017 Tammi-toukokuun tulos 2017 Eksote Toukokuun tulos ja ennuste 2017 EKSOTE 2017 Tammi-toukokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 183,4 183,4 0,0 440,2

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3063/02.02.00/2015 38 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2016-2018 Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa

HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa HSY:n kokemuksia EIB- ja NIB -rahoituksesta infrahankkeissa EFSI seminaari 17.9.2015 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 17.9.2015 HSY:n investointihankkeista HSY:llä on suuri investointitarve erityisesti

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot