ESIPUHE. Kansalaisten peruspalveluja arvioitiin 14. kerran arvioinnin toteuttivat aluehallintovirastot

Transkriptio

1

2 ESIPUHE Kansalaisten peruspalveluja arvioitiin 14. kerran arvioinnin toteuttivat aluehallintovirastot Julkisen hallinnon tehtävänä on luoda riittävät edellytykset kansalaisten peruspalvelujen tuottamiselle. Jotta voidaan arvioida, miten tässä tehtävässä on onnistuttu, on peruspalvelujen saatavuutta, määrää ja laatua tarkasteltava säännöllisesti. Peruspalveluja arvioitiin nyt 14. perättäisen kerran ja tuloksena on käsillä oleva raportti: Peruspalvelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan maakuntien alueista. Raportissa eri hallinnonalojen laaja asiantuntemus yhdistyy peruspalvelujen poikkihallinnolliseksi arvioinniksi. Arvioinnin tuloksena voidaan tiivistetysti todeta, että peruspalvelujen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Peruspalvelujen tila on aluehallintoviraston toimialueella hyvin kohtuullisella tasolla. Jatkossa onkin erityisesti kiinnitettävä huomiota tämän peruspalvelujen tason turvaamiseen sekä palvelujen tasapuoliseen saatavuuteen. Eräisiin seikkoihin haluan kuitenkin kiinnittää huomiota: nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksiin, kansalaisten turvallisuuteen sekä itse peruspalvelujen arviointiprosessin kehittämiseen ja arviointitulosten hyödyntämiseen. Perusopetuksen alueellinen saatavuus on aluehallintoviraston toimialueella keskimäärin hyvä, eikä ole juurikaan huonontunut kouluverkon harvenemisesta huolimatta. Ammatillista ja lukiokoulutusta on hyvin tarjolla. Tulevaisuudessa on kuitenkin huolehdittava, että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus koulutukseen ja, että koulutusta tarjotaan joustavasti erilaisille oppijoille. Syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava oppilashuoltoa ja opinto-ohjausta vahvistamalla sekä nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä kehittämällä. Kansalaisten turvallisuuden merkittävä osa-alue on poliisin toiminta. Yleisöarvioinnin mukaan luottamus poliisin toimintakykyyn on pysynyt hyvänä. Poliisin on toiminnallaan jatkossakin ylläpidettävä tätä luottamusta ja vahvistettava kansalaisten turvallisuudentunnetta. Haasteena on myös pelastustoiminnan tasokas ja tasapuolinen turvaaminen aluehallintoviraston koko toimialueella sekä panostaminen onnettomuuksien ehkäisyyn. Peruspalvelujen arviointiraportin tarkoituksena on palvella kuntia palvelujen tuottajina ja valtion keskushallintoa. Peruspalvelujen arviointiprosessia ja arviointitulosten hyödyntämismenetelmiä on kuitenkin kehitettävä, jotta peruspalvelujen arviointiraportti voisi parhaalla mahdollisella tavalla toimia työkaluna paikallisesti peruspalvelujen tuottamisessa, alueellisesti peruspalvelujen tuottami- 1

3 sen ohjaamisessa ja valvonnassa sekä valtakunnallisesti koko hyvinvointipolitiikan ohjaus- ja lainsäädäntötyössä. Esitän parhaimmat kiitokseni raportin kirjoittajille sekä peruspalvelujen arviointityöryhmälle. Ylijohtaja Jorma Pitkämäki 2

4 FÖRORD Medborgarnas basservice utvärderades för 14:e gången utvärderingen genomfördes av regionförvaltningsverken Den offentliga förvaltningens uppgift är att skapa tillräckliga förutsättningar för produktion av medborgarnas basservice. För att kunna utvärdera hur man lyckas med denna uppgift måste man regelbundet granska basservicens tillgänglighet, mängd och kvalitet. Basservicen utvärderades nu för 14:e gången i följd, och resultatet är den aktuella rapporten: Basservicen 2009 inom verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. Verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland omfattar landskapen Birkaland, Mellersta Finland, Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten. I rapporten förenas de olika förvaltningsgrenarnas omfattande sakkunskap till en tvärsektionell utvärdering. Sammanfattningsvis kan man säga att resultatet av utvärderingen visar att det inte har skett några förändringar när det gäller basservicens tillgänglighet jämfört med föregående år. Läget för basservicen ligger på en högst skälig nivå inom regionförvaltningsverkets område. I fortsättningen måste man särskilt ta hänsyn till säkerställning av denna basservicenivå och en rättvis tillgång till basservicen. Jag vill ändå fästa uppmärksamheten på några saker: framtidsmöjligheterna för unga, medborgarnas säkerhet samt utveckling av själva utvärderingsprocessen för basservicen och utnyttjandet av utvärderingsresultaten. Den regionala tillgången till grundutbildning inom regionförvaltningsverkets verksamhetsområde är genomsnittligt god och har knappast försämrats trots att skolnätverket har glesnat. Tillgången till yrkesutbildning och gymnasieutbildning är god. I framtiden måste man dock se till att alla unga erbjuds möjlighet till utbildning och att utbildning erbjuds på ett smidigt sätt till olika studerande. För att förebygga utslagning måste man satsa på elevvård och studiehandledning, både genom att förstärka workshopverksamheten och utveckla samarbetet mellan yrkesläroanstalter. Ett viktigt delområde för medborgarnas säkerhet är polisens verksamhet. Enligt en undersökning bland allmänheten är förtroendet för polisens handlingsförmåga fortfarande hög. Även i fortsättningen måste polisen genom sitt agerande bibehålla detta förtroende och stärka medborgarnas trygghetskänsla. En utmaning är också att säkerställa en högkvalitativ och rättvis räddningsverksamhet inom regionförvaltningsverkets hela verksamhetsområde samt satsning på att förebygga olyckor. Syftet med utvärderingsrapporten om basservicen är att erbjuda service till kommunerna som serviceleverantörer och att betjäna statens centralförvaltning. Processen för utvärdering av basservicen och metoderna för utnyttjande av utvärderingsresultaten måste dock utvecklas, för att utvärderingsrapporten om basservicen på bästa möjliga sätt ska kunna fungera som ett verktyg, lokalt inom pro- 3

5 duktionen av basservice, regionalt inom styrningen och tillsynen av basserviceproduktionen och rikstäckande inom hela välfärdspolitikens styrnings- och lagstiftningsarbete. Jag vill framföra mitt varmaste tack till rapportens författare och gruppen för utvärdering av basservicen. Överdirektör Jorma Pitkämäki 4

6 SISÄLLYSLUETTELO-INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sivu-Sida ESIPUHE 1 FÖRORD 3 1. PERUSPALVELUJEN ARVIOINNIN TOIMEKSIANTO JA ARVIOINTITYÖ LÄNSI JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEELLA 6 UPPDRAGET OCH ARBETET MED UTVÄRDERINGEN AV BASSERVICEN INOM VERKSAMHETSOMRÅDET FÖR REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND 8 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEELLA VERKSAMHETSMILJÖN INOM VERKSAMHETSOMRÅDETFÖR REGIONFÖRVALTNINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET TIIVISTELMINÄ 18 DE CENTRALA RESULTATEN AV UTVÄRDERINEN AV BASSERVICEN I SAMMANDRAG HALLINNON TOIMIVUUS Yhteispalvelu TURVALLISUUS Poliisitoimi Pelastustoimi OSAAMINEN UTBILDNING OCH KULTUR Opetustoimi Utbildningsväsendet Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Den regionala tillgången till svenskspråkig grundläggande utbildning Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Den regionala tillgången till svenskspråkig utbildning på andra stadiet KIRJASTOTOIMI-BIBLIOTEKSVÄSENDET Kirjastojen tilat ja niiden käyttö Bibliotekslokalerna och deras användning NUORISOTOIMI Nuorten työpajat 115 5

7 1. PERUSPALVELUJEN ARVIOINNIN TOIMEKSIANTO JA ARVIOINTITYÖ LÄNSI JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON TOIMIALUEEL- LA Alueellisen palveluverkkoarvioinnin perusteet Peruspalveluja arvioidaan valtiovarainministeriön toimeksiannosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialalla. Peruspalveluilla tarkoitetaan sellaisia hyvinvointipalveluja, joiden on perustuslain mukaan oltava kaikkien kansalaisten yhdenvertaisesti saatavilla. Poikkihallinnollinen arviointitehtävä yhdistää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston eri vastuualueiden asiantuntemuksen peruspalvelujen monialaiseksi arvioinniksi. Arvioinnin toteuttamisessa ja tulosten käsittelyssä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tekee yhteistyötä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Kirjastotoimen arvioinnin on toteuttanut Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Nuorisotoimen arvioinnin on toteuttanut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hallinnonaloittaiset ja poikkihallinnolliset arviointiaiheet määritellään ja täsmennetään vuosittain ministeriöiden ja aluehallintovirastojen yhteistyönä. Peruspalveluiksi voidaan määritellä palvelut, jotka pääasiassa koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Peruspalveluja ovat myös erityisryhmien palvelut, vaikka ne eivät koskisikaan suurta määrää ihmisiä. Julkisen vallan ja valtion tehtävänä on luoda riittävät edellytykset peruspalvelujen toteuttamiselle. Tätä varten aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti peruspalvelujen saatavuutta ja riittävyyttä alueellaan. Arvioinnin keskeisenä lähtökohtana on ollut kuvata palvelujen saatavuutta ottamalla huomioon palvelutarve ja kysyntä. Kartat on laadittu Affecto Finland Oy:n kartta-aineistolla (2008) Mapinfo 7.5 -karttaohjelmaa käyttäen. Arviointi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston monialaisena asiantuntijatyönä Arviointityön käytännön koordinoinnista on vastannut arviointiryhmä puheenjohtajanaan kehittämispäällikkö Pirjo Kujala, hallintopalvelujen vastuuyksiköstä. Ryhmän jäsenet ovat pelastusylitarkastaja Risto Kekki, pelastustoimi ja varautuminen vastuualue suunnittelija Toivo Mäenpää, pelastustoimi ja varautuminen vastuualue; poliisihallitus sivistystoimentarkastaja Pentti Nikkinen (varapuheenjohtaja), peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue tarkastaja Eija Saha, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue sivistystoimentarkastaja Gunilla Sandler, ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö osastosihteeri Tarja Siirilä (sihteeri), hallintopalvelujen vastuuyksikkö sekä paikkatiedon vastuuhenkilönä 6

8 tarkastaja Virpi Särkkä, peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Arviointiryhmä on koordinoinut arviointiprosessia, karttatyöskentelyä ja arviointiraportin laatimista sekä laatinut raportille yhtenäisen arviointikehikon ja formaatin. Arviointien suorittajat on nimetty kunkin arviointitekstin lopussa. Arviointiraportin toimittamisesta ovat huolehtineet osastosihteeri Tarja Siirilä ja kehittämispäällikkö Pirjo Kujala. Arviointiraportti on saatavilla Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston www-sivuilla osoitteessa 7

9 1. UPPDRAGET OCH ARBETET MED UTVÄRDERINGEN AV BASSER- VICEN INOM VERKSAMHETSOMRÅDET FÖR REGIONFÖRVALT- NINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND Grunderna för utvärderingen av det regionala servicenätet Basservicen utvärderas på uppdrag av finansministeriet inom verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. Med basservice avses sådana välfärdstjänster som enligt grundlagen ska finnas jämlikt tillgängliga för alla medborgare. Den tvärsektoriella utvärderingsuppgiften kombinerar sakkunskapen inom de olika ansvarsområdena vid Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland till en vittomfattande utvärdering av basservicen. Vid genomförandet av utvärderingen och behandlingen av resultaten samarbetar Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland med kommunerna och andra aktörer. Utvärderingen av biblioteksverksamheten har genomförts av Närings-, trafik- och miljöcentralen i Österbotten. Utvärderingen av ungdomsverksamheten har genomförts av Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland. Sektorvisa och tvärsektoriella utvärderingsobjekt definieras och preciseras årligen i samarbete mellan ministerierna och regionförvaltningsverken. Som basservice kan definieras tjänster som i huvudsak gäller ett stort antal människor och påverkar medborgarnas liv i vardagen. Om dessa tjänster saknas medför det avsevärda problem. Som basservice räknas också tjänster för specialgrupper, även om dessa tjänster inte gäller ett stort antal människor. Det allmänna och staten ska skapa tillräckliga förutsättningar för basservice. I detta syfte utvärderar regionförvaltningsverken regelbundet tillgången till och tillräckligheten av basservicen inom sitt område. Utvärderingen har fokuserat på tillgången till service med beaktande av servicebehovet och efterfrågan. Kartorna är utarbetade på Affecto Finland Oy:s kartmaterial (2008) med kartprogrammet Mapinfo 7.5. Utvärderingen representerar mångsidig sakkunskap vid Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Utvärderingsgruppen med utvecklingschef Pirjo Kujala vid enheten som ansvarar för förvaltningstjänster som ordförande har ansvarat för samordningen av utvärderingsarbetet i praktiken. Gruppens medlemmar är: räddningsöverinspektör Risto Kekki, ansvarsområdet för räddningsväsendet och beredskapen planerare Toivo Mäenpää, ansvarsområdet för räddningsväsendet och beredskapen; polisförvaltningen inspektör för bildningsväsendet Pentti Nikkinen (vice ordförande), ansvarsområdet för basservicen, rättsskyddet och tillstånden inspektör Eija Saha, ansvarsområdet för basservicen, rättsskyddet och tillstånden 8

10 inspektör för bildningsväsendet Gunilla Sandler, svenskspråkiga serviceenheten för undervisningsväsendet avdelningssekreterare Tarja Siirilä (sekreterare), enheten som ansvarar för förvaltningstjänster samt som ansvarig för den geografiska informationen inspektör Virpi Särkkä, ansvarsområdet för basservicen, rättsskyddet och tillstånden. Utvärderingsgruppen har samordnat utvärderingsprocessen, karttillämpningen och upprättandet av utvärderingsrapporten samt utarbetat en enhetlig ram för utvärderingen och ett format för rapporten. Utvärderarna anges i slutet av varje textavsnitt. Avdelningssekreterare Tarja Siirilä och utvecklingschef Pirjo Kujala har redigerat utvärderingsrapporten. Utvärderingsrapporten finns på webbplatsen för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland 9

11 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI- RASTON TOIMIALUEELLA VERKSAMHETSMILJÖN INOM VERKSAMHETSOMRÅDETFÖR REGI- ONFÖRVALTNINGSVERKET I VÄSTRA OCH INRE FINLAND Vuoden 2010 alusta lukien voimaan tullut aluehallintouudistus muutti aluejakoa. Länsi-Suomen läänin alue jakaantui kahden aluehallintoviraston toimialueeksi eli Lounais-Suomen aluehallintoviraston sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeksi. Aluehallintouudistuksen voimaan tultua kumpikin aluehallintovirasto suorittaa peruspalvelujen arvioinnin noudattaen nykyistä aluehallintoviraston toimialuejakoa, vaikka arviointi kohdistuukin vuoteen Tästä kuitenkin poikkeaa aluehallintoviraston ruotsinkielisen opetustoimen palveluyksikön arviointinäkökulma. Yksikkö toimii erillisenä yksikkönä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa ja sen toimialueeseen kuuluu ruotsinkieliset alueet koko maassa. Yksikkö hoitaa aluehallintovirastojen toimialaan kuuluvat ruotsinkielisen opetustoimen tehtävät. Ruotsinkielinen opetustoimen palveluyksikkö toimii asiantuntijana elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialaan kuuluvissa ruotsinkielistä väestöä koskevissa koulutukseen sekä nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoimeen liittyvissä asioissa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialue muodostuu viidestä maakunnasta, jotka ovat Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Seutukuntia alueella on 22. Alueella toimii neljä ELY-keskusta. Kuntia alueella on 91. Arviointivuonna 2009 kuntien määrä oli 92. Kuntaliitoksia alueella toteutui kaikkiaan 11. Kuntien määrä toteutuneiden kuntaliitosten johdosta alueella väheni yhteensä 18:lla. Kuntaliitokset ja siten kuntien määrän väheneminen ovat osaltaan vaikuttaneet palvelujen järjestämiseen ja saatavuuteen. Regionförvaltningsreformen, som trädde i kraft i början av 2010, förändrade regionindelningen. Västra Finlands län delades in i två regionförvaltningsverk, dvs. Regionförvaltningsverket i Sydvästra Finland samt Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. Då regionförvaltningsreformen har trätt i kraft genomför båda regionförvaltningsverken en utvärdering av basservicen med beaktande av den nuvarande indelningen i verksamhetsområden för regionförvaltningsverket, trots att man utvärderar verksamheten under Man avviker dock från detta perspektiv i fråga om regionförvaltningsverkets svenskspråkiga serviceenhet för undervisningsväsendet. Enheten är en fristående enhet inom Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland, och till dess verksamhetsområde hör de svenskspråkiga regionerna i hela landet. Enheten sköter det svenskspråkiga undervisningsväsendets uppgifter som hör till regionförvaltningsverkens ansvarsområde. Den svenskspråkiga serviceenheten för undervisningsväsendet är sakkunnig i frågor med anknytning till den svenskspråkiga befolkningens utbildning samt ungdoms-, idrotts- och biblioteksväsende som hör till närings-, trafik- och miljöcentralernas ansvarsområde. Verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland omfattar fem landskap: Birkaland, Mellersta Finland, Södra Österbotten, Österbotten och Mellersta Österbotten. Inom området finns 22 ekonomiska regioner. Fyra ELY-centraler är verksamma inom området. Antalet kommuner inom området är 91. Under utvärderingsåret 2009 var antalet kommuner 92. Totalt 11 kommunsammanslagningar genomfördes inom området

12 Antalet kommuner minskade med totalt 18 på grund av kommunsammanslagningarna. Kommunsammanslagningarna och den minskning av antalet kommuner som de orsakade har för sin del inverkat på ordnandet av service och tillgången till service. 11

13 Kartta kuvaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta vuonna Arviointivuonna 2009 alueeseen on kuulunut myös Himangan kunta, joka on liittynyt Kalajoen kuntaan. Kartan visar verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Utvärderingsåret 2009 ingick också Himango kommun, som sammanslogs med Kalajoki kommun

14 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen pinta-ala on noin km2 eli vajaa viidennes Suomen pinta-alasta. Asukkaita alueella on 1,2 miljoonaa eli runsas viidennes Suomen asukasluvusta. Alue on kaksikielinen. Kunnista kolme on yksikielisiä ruotsinkielisiä kuntia. Kaksikielisistä kunnista yhdeksässä on enemmistön kielenä ruotsi. Väestön kokonaismuutokset, muutokset ikärakenteessa, suuret erot taloudellisessa ja väestöllisessä huoltosuhteessa sekä taloudellisissa toimintaedellytyksissä ovat tekijöitä palvelujen kysynnän ja tarjonnan erojen ja muutosten taustalla. Verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland är cirka km 2 till arealen, dvs. en knapp femtedel av Finlands areal. Antalet invånare inom området är 1,2 miljoner, dvs. en dryg femtedel av Finlands folkmängd. Området är tvåspråkigt. Av kommunerna är tre enspråkigt svenska. I nio av de tvåspråkiga kommunerna är majoritetsspråket svenska. I bakgrunden till ändringarna vad gäller efterfrågan på och utbudet av tjänster finns faktorer såsom förändringar i befolkningsmängden totalt sett, förändringar i åldersstrukturen, stora skillnader i det ekonomiska och demografiska försörjningsförhållandet samt i de ekonomiska verksamhetsbetingelserna. Maakunnat Landskapen Pirkanmaan maakunta on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen väkirikkain. Alueella on 24 kuntaa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 lopussa siellä asui henkilöä. Kun maakunnan maapinta-ala on vuoden 2009 alussa km², asukastiheys on 38,9 asukasta/km². Pirkanmaan väestö kasvaa voimakkaasti maassamuuton ja luonnollisen väestönkasvun yhteisvaikutuksesta Birkaland är det folktätaste landskapet inom verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland. Området omfattar 24 kommuner. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter bodde där personer i slutet av Landarealen i början av 2009 var km², vilket innebär en befolkningstäthet på 38,9 invånare/km². Folkmängden i Birkaland växer kraftigt tack vare migrationen och den naturliga befolkningsökningen. Keski-Suomen maakuntaan kuuluu 23 kuntaa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan maakunnan väkiluku oli vuoden 2009 lopussa Kun maapinta-alaa on km², väestöntiheys on siten 16,3 asukasta/km². Keski-Suomen väkiluku on viime vuosina ollut kasvussa luonnollisen väestönkasvun ansiosta. Landskapet Mellersta Finland omfattar 23 kommuner. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter var antalet invånare personer i slutet av Då landarealen är km 2 innebär det en befolkningstäthet på 16,3 personer/km². Folkmängden i Mellersta Finland har ökat under de senaste åren tack vare naturlig tillväxt. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on 19 kuntaa. Sen pinta-ala on km². Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkimäärä vuoden 2009 lopussa oli henkeä. Asukastiheys on 14,4 13

15 asukasta/km². Etelä-Pohjanmaan väestö on vähentynyt 2000-luvulla lähes jokaisena vuonna. Merkittävin maakunnan väestönmäärään vaikuttava tekijä on maassamuutto. Landskapet Södra Österbotten omfattar 19 kommuner. Dess landareal km². Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter var folkmängden personer i slutet av Befolkningstätheten var 14,4 invånare/km². Under 2000-talet har folkmängden i Södra Österbotten minskat nästan varje år. Den viktigaste faktorn som påverkar folkmängden i landskapet är migrationen. Pohjanmaan maakunnassa on 17 kuntaa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 lopussa väkimäärä oli Alueen maapinta-ala on km², joten väestöntiheys on 22,8 asukasta/km². Pohjanmaan väkimäärä on kasvussa. Kasvu aiheutuu luonnollisesta väestönkasvusta. Maassamuutto on sen sijaan ollut viime vuosina tappiollista. Alle 14-vuotiaiden määrä on vähentynyt ja yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut 2000-luvun jokaisena vuonna. Landskapet Österbotten omfattar 17 kommuner. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter var folkmängden i Österbotten i slutet av Landarealen är km², vilket innebär en befolkningstäthet på 22,8 invånare/km². Folkmängden i Österbotten växer. Orsaken är en naturlig befolkningsökning. Migrationen har däremot visat ett underskott under de senaste åren. Antalet personer under 14 år har minskat, och antal personer över 65 år har ökat varje år under 2000-talet. Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuului vuonna 2009 yhdeksän kuntaa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 lopussa väkimäärä oli yhteensä Maakunnan pinta-ala on km² ja väestöntiheys siten 14,2 asukasta/km². Keski-Pohjanmaan väkiluku oli alimmillaan vuonna Maakunnan syntyvyyslukemat ovat olleet korkeita. År 2009 omfattade landskapet Mellersta Österbotten 9 kommuner. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter var folkmängden totalt i slutet av Landskapets areal är km², vilket innebär en befolkningstäthet på 14,2 invånare/km². År 2004 var folkmängden i Mellersta Österbotten som lägst. Nativiteten har varit hög i landskapet. 14

16 Taulukko 1. Tilastotietoja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueen maakunnista Maakunta Väestöennuste 2030 Asukastiheys as/km 2009 Väkilukuarvio Väestömuutos Taajamaaste 2005 Kuntien lkm 2009 Pirkanmaa , ,62 85,9 24 Keski-Suomi , ,27 76,2 23 Etelä-Pohjanmaa , ,39 69,4 19 Pohjanmaa , ,71 83,3 17 Keski-Pohjanmaa , ,47 76,0 9 Maakunta Pinta-ala km Vuosikate /asukas 2008 Taloudellinen huoltosuhde % (2008) Yli 65-vuotiaiden muutos vuosina % Pirkanmaa , Keski-Suomi , Etelä-Pohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa , Lähde: Tilastokeskus Alueen maakunnista Pirkanmaa on ollut koko 2000-luvun muuttovoittoisin maakunta sekä väestöltään voimakkaimmin kasvava. Väestöennusteen mukaan Pirkanmaan maakunta kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2030 mennessä yli asukkaalla, joten kasvun ennustetaan olevan 15 prosentin luokkaa. Keski-Suomen maakunnan väestö kasvaa vastaavana aikana runsaalla asukkaalla (6,6 %) ja Pohjanmaan maakunta runsaalla asukkaalla (8,7 %). Etelä-Pohjanmaa väkiluku lisääntyy noin asukkaalla (3 %) ja Keski-Pohjanmaan runsaalla asukkaalla (4,7 %). Koko alueen väkiluvun ennustetaan olevan vuonna 2010 noin ja vastaavasti vuonna 2030 noin Väestön kasvu alueella ennusteen mukaan olisi lähes kymmenen prosentin luokkaa. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä alueella on vuonna 2010 runsaat , kun se vuonna 2030 on runsaat Kasvua yli 65-vuotiaian väestön määrässä vuoteen 2030 tapahtuisi siis noin 55 prosenttia. Nopeimmin ikärakenteen muutos vaikuttaa jo väestöään menettäneissä 15

17 maakunnissa. Ikärakenteen muutoksen vaikutukset korostuvat edelleen kuntatasolla, jossa muutokset ovat maakuntatasoa suurempia. Nopeutuva väestön ikääntyminen merkitsee väestön vähenemisen kiihtymistä yhä useammissa kunnissa kuolleisuuden ylittäessä syntyvyyden. Maaseutualueilla suurimmiksi ongelmiksi muodostuu ennen kaikkea työikäisten ja lasten määrän väheneminen. Kaupunkialueilla vanhusten määrä kasvaa runsaasti. Väestörakenteen muutos aiheuttaa väestöllisen huoltosuhteen heikkenemisen erityisesti maaseutualueilla. Palveluvaatimusten ja palvelutarpeiden kasvu, erityisesti hoiva- ja hoitopalveluissa sekä erikoissairaanhoidossa, kohtaa paikallistasolla kiristyvän kuntatalouden yhä useammin. Av landskapen har Birkaland under hela 2000-talet varit lanskapet med det största inflyttningsöverskottet och den kraftigast växande befolkningen. Enligt befolkningsprognosen kommer landskapet Birkaland att växa med mer än invånare mellan 2010 och 2030, så den förutspådda tillväxten är kring 15 procent. Befolkningen i landskapet Mellersta Finland växer under motsvarande period med drygt invånare (6,6 %) och landskapet Österbotten med drygt invånare (8,7 %). Folkmängden i Södra Österbotten ökar med cirka invånare (3 %) och i Mellersta Österbotten med drygt invånare (4,7 %). Folkmängden i hela området förutspås 2010 uppgå till cirka och 2030 till cirka Enligt prognosen kommer befolkningen att öka med närmare tio procent. Enligt befolkningsprognosen uppgår andelen 65 år fyllda inom området till drygt år 2010, medan den 2030 uppgår till drygt Ökningen av andelen 65 år fyllda före 2030 kommer alltså att vara cirka 55 procent. Snabbast inverkar den förändrade åldersstrukturen i de landskap som redan förlorat befolkning. Effekterna av förändringen i åldersstrukturen understryks ytterligare på kommunnivå, där förändringarna är större än på landskapsnivån. En allt snabbare åldrande befolkning innebär att minskningen av folkmängden accelererar i allt fler kommuner då dödligheten överskrider nativiteten. I landsbygdsområdena utgörs de största problemen framför allt av att antalet personer i arbetsför ålder och antalet barn minskar. I stadsområdena ökar andelen äldre personer kraftigt. Den förändrade befolkningsstrukturen medför att försörjningsförhållandet för befolkningen försvagas i synnerhet i landsbygdsområdena. De ökade kraven på service och behoven av service, i synnerhet när det gäller omsorgs- och vårdtjänster samt inom den specialiserade sjukvården, möts allt oftare av en allt stramare kommunal ekonomi. 16

18 Väestöennuste kunnittain vuoteen Lähde: Tilastokeskus 17

19 3. ARVIOINNIN KESKEISET TULOKSET TIIVISTELMINÄ Yhteispalvelu Palveluntuottajien palvelukanavien uudelleenjärjestely on edelleen kesken ja yhteispalvelupisteiden perustamisneuvotteluja on vireillä. Valtiovarainministeriö asetti ajalle yhteispalvelun laajentamishankkeen. Valtion talousarviossa on varattu miljoona euroa harkinnanvaraista valtionavustusta yhteispalvelupisteiden perustamiskuluihin vuodelle Yhteispalvelupisteiden kokonaislukumäärä nousi kahdella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella vuonna Yhteispalvelupisteitä oli kaikkiaan 60. Yhteispalvelun palvelutaso on edelleen epäyhtenäinen eikä Internet-asiakaspäätettä ole kaikissa yhteispalvelupisteissä. Palvelujen saavutettavuus on hyvää tasoa. Yhteispalvelun edistämistehtävä on lukien siirtynyt maakunnan liitoille. Aluehallintovirastojen rooli yhteispalvelun edistämishankkeessa tulee tarkentumaan vuoden 2010 aikana. Poliisi saa hyvän arvosanan yleisöltä hälytystehtävien suorittamisesta ja väkivaltarikosten selvittämisestä. Tavoitteet saavutettiin tutkinnassa paremmin kuin hälytystehtävissä. Hälytystehtävien toimintavalmiusaika on poliisilla heikentynyt edellisvuodesta. Kaikki poliisilaitokset eivät saavuttaneet palvelutasotavoitteita vuonna Tavoitteiden hajonta on laaja, mutta tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan näytä riippuvan tavoitteen vaativuudesta. Yleisöarvion mukaan onnistuminen hälytystoiminnassa on lievästi laskenut, mutta siitä huolimatta poliisi saa yhä hyvän arvosanan kiireellisten hälytystehtävien suorittamisesta. Siinä mielessä poliisilla on edelleen väestön luottamus takanaan. Poliisin turvallisuustutkimusten mukaan väestön turvallisuuden tunne on 2000-luvulla muuttunut varsin vähän. Vallitsevan käsityksen mukaan poliisin aktiivisen valvonnan ajatellaan lisäävän turvallisuuden tunnetta. Kyselyt kuitenkin osoittavat, että yleisön mielestä poliisin valvonnan vaikutus turvallisuuden parantamiseen on laskemassa. Partioiden näkyvyyttä ei koeta enää yhtä tärkeäksi turvallisuustekijäksi kuin aikaisemmin. Rikostutkinnassa selvitysasteet ovat nousseet edellisvuosista. Sen seurauksena poliisilaitokset saavuttivat tulossopimusten tavoitetasot varsin hyvin. Poliisin onnistuminen rikosten selvittämisessä on yleisöarvion mukaan jonkin verran parantunut edellisestä mittauksesta. Kyselyn mukaan poliisi on parhaiten onnistunut väkivaltarikosten tutkinnassa. Väkivaltarikosten ilmoittaminen onkin yleistynyt. Riski väkivallan kohteeksi joutumisesta on kuitenkin laskenut 2000-luvulla. Ikääntyneemmällä väestöllä riski on laskenut erityisen selvästi. Sen sijaan nuorilla väkivaltakokemukset ovat pysyneet entisellään ja ikääntynyttä väestöä korkeammalla tasolla. 18

20 Onnettomuuksien ehkäisy muutoksessa pelastustoiminnan resurssit turvattava Lähivuosien haasteena on tehokkaan pelastustoiminnan turvaaminen samanaikaisesti onnettomuuksien ehkäisyä kehittäen. Pelastuslaki muuttaa oleellisesti ennaltaehkäisyn suunnittelua, työpanoksen uudelleen suuntaamista sekä palotarkastusten toteuttamista. Yhteiskuntarakenteen muutokset ovat harvaan asutuilla alueilla merkittäviä tavoiteltaessa pelastustoiminnan tasokasta sekä tasapuolista hälytystoiminnan tuottamista koko toiminta-alueella. Siirtyminen nykymuotoisesta palotarkastuksesta pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmaan perustuvaan onnettomuuksien ehkäisyyn on haastava tehtävä. Tarkastuskokemukseen ja kohdetuntemukseen perustuvan riskien mukaisen luokittelun lisäksi on samanaikaisesti kehitettävä kohteiden omavalvontaa ja omatoimista turvallisuuskoulutusta. Yhteistyökumppanuuksien kautta saadaan merkittävä lisätyöpanos omaan toimintaan. Esimerkkinä on jo käynnistettyyn turvallisuussuunnitteluun perustuva kotisairaanhoitajien ja kodinhoitajien paloturvallisuuskoulutus tavoitteena vähentää tulevaisuudessa kotitapaturmia. Onnettomuuksien ehkäisyn etupainotteinen kehitystyö luo pohjaa riittävien henkilöstöresurssien suunnittelemiseksi. Toimivan kokonaisuuden oleellisena osana on pelastustoiminnan riskialueiden mukaisen toimintavalmiuden taso. Onnettomuuskohteen saavutettavuutta on niin päällystöpäivystyksen kuin miehistön vahvuuden osalta pystyttävä seuraamaan luotettavasti. Erityisesti I- riskialueilla sekä harvaan asutuilla alueilla ensilähdön hälytyksissä toimintakykyisen henkilöstön ylläpitäminen vaatii seurantajärjestelmän lisäksi ennakointia sekä vakinaisen että vapaaehtoisen henkilöstön resursoinnissa. Kouluverkko harvenee edelleen, koulumatkojen aikaylitykset vähentyneet Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella keskimäärin hyvä eikä alueellinen saavutettavuus ole juurikaan huonontunut kouluverkon harvenemisesta huolimatta. Kuntien esittämän arvion mukaan kaikkiaan 23 kunnassa tulee tapahtumaan PARAS -hankkeen myötä muutoksia esi-, perus- tai erityisopetuksen saavutettavuudessa vuoteen 2015 mennessä. Opetuksen järjestäminen muualla kuin koulussa on suhteessa koko ikäluokkaan edelleen vähäistä. Ruotsinkielisessä opetuksessa muussa kunnassa käyvien oppilaiden määrä on jonkin verran kasvanut. Vuoteen 2025 mennessä 7 12-vuotiaiden määrä kasvaa alueella 14 prosentilla. Kasvua tapahtuu erityisesti Pirkanmaalla. Sitä vastoin ikäluokkien määrä laskee vuoteen 2025 mennessä vain 1,6 prosentilla, mikä johtuu lähinnä Pirkanmaan ennustetusta ikäluokkien kasvusta. Suomenkielisiä peruskouluja oli alueella vuonna 2009 yhteensä 666. Luokat 7 9 käsittäviä alle sadan oppilaan kouluja on alueella kuusi. Luokka-asteet 1 9 käsittäviä kouluja oli 48 ja niiden määrä on miltei kolminkertaistunut vuosien välillä. 19

21 Suomenkielisiä kouluja on lakkautettu ja yhdistetty vuodesta 2002 yhteensä 177 yksikköä eli koulujen lukumäärä on vähentynyt 21 prosenttia. Samana aikana oppilasmäärä on vähentynyt alueella 6,6 prosenttia. Vuonna 2009 lakkautettiin ja yhdistettiin alueella yhteensä 24 koulua. Kuljetettavien oppilaiden määrä ja osuus kaikista oppilaista on hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Maakuntien väliset erot kuljetettavien osuudessa kaikista oppilaista ovat jonkin verran kasvaneet. Erityisoppilaiden ja kuljetettavien erityisoppilaiden määrä on kasvanut vuosina Verrattaessa vuosia 2008 ja 2009 kuljetusedun piirissä olevien erityisoppilaiden määrä ja osuus kaikista oppilaista on kuitenkin laskenut. Päivähoidon esiopetuksen kuljetusoppilaiden määrä on hieman kasvanut edelliseen vuoteen, mutta kuljetusoppilaita oli kuitenkin vuonna 2009 hieman vähemmän kuin vuonna Alueen esiopetuksessa olevista kuljetusedun saavista oppilaista 48 prosentilla koulumatkan pituus yhteen suuntaan on alle viisi kilometriä. Vuosiluokkien 1 6 oppilaista 35 prosentilla ja vuosiluokkien 7 9 oppilaista kuudella prosentilla koulumatkan pituus on alle viisi kilometriä. Erityisopetuksen oppilaista 24 prosentilla koulumatkan pituus yhteen suuntaan on alle viisi kilometriä. Lakisääteinen koulumatkaan käytettävä aika ylittyy vähintään yhtenä päivänä viikossa kuudessa eri kunnassa. Lakisääteisen ajan ylittävien kuntien lukumäärä on sama kuin edellisvuonna, mutta sitä vastoin niiden oppilaiden määrä, joiden matka-aika ylittää lakisääteisen ajan, on vähentynyt yli 60 prosentilla edellisvuodesta. Lähes kaikki koulumatkaylitykset ovat olleet Keski-Suomen alueella. Vuonna 2009 ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus vuosiluokilla 1 6 parani. Ruotsinkielisistä 7 12-vuotiaista noin 92 prosentin koulumatka yhteen suuntaan on alle viisi kilometriä, joten ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus on hyvä. Vastaava luku ikäluokissa on 45 prosenttia. Ruotsinkielisen perusopetuksen saavutettavuus alemmilla vuosiluokilla on parantunut kaksi prosenttiyksikköä vuodesta Ruotsinkielisen opetuksen saavutettavuus on parantunut myös vanhemmilla vuosiluokilla. Alueen vastaavista suomenkielisten ikäluokista suurempi osa (93 prosenttia vs. 78 prosenttia) asuu alle viiden kilometrin etäisyydellä suomenkielisestä koulusta. Syksyllä 2009 Länsi- ja Sisä-Suomen alueella annettiin ruotsinkielistä perusopetusta 112 koulussa, joissa oli yhteensä oppilasta vuosiluokilla 1 9 eli lähes kaksi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuosiluokkien 1 6 oppilasmäärä on pienentynyt hieman yli prosentin ja vuosiluokkien 7 9 miltei kaksi prosenttia vuodesta Pohjanmaalla vuosiluokkien 1 6 koko 2000-luvun ajan tapahtuneen pienentymisen vaikutukset alkavat nyt näkyä kouluissa, jotka antavat opetusta ylemmille vuosiluokille. Oppilaiden kokonaismäärä on pienentynyt Länsi- ja Sisä-Suomessa oppilaalla eli lähes yhdeksän prosenttia vuodesta Oppilasmäärän pienentyminen on ollut voimakkainta Etelä- Pohjanmaan rannikkoalueella, jossa oppilasmäärä on pienentynyt 22 prosenttia, ja Pietarsaaren alueella, jossa oppilasmäärä on pienentynyt miltei kahdeksan prosenttia. Ruotsinkielisten koulujen oppilaspohja on pysynyt suhteellisen tasaisena Keski-Pohjanmaalla. 20

22 Syksyllä 2009 ruotsinkielisten koulujen ensimmäisellä vuosiluokalle ilmoittautui lähes kuusi prosenttia enemmän oppilaita vuoteen 2008 verrattuna, minkä lisäksi esikoululaisten määrä kasvoi jonkin verran. Tilastokeskuksen tietojen perusteella ruotsinkielistä perusopetusta saavien oppilaiden määrän odotetaan jatkossa kasvavan Pohjanmaalla. Keski-Suomessa ruotsinkielistä perusopetusta saavien oppilaiden määrän odotetaan pysyvän samalla tasaisella tasolla kuin aiempina vuosina. Vuosina yhteensä 13 koulua (joista yksi on erityiskoulu) lakkautettiin tai yhdistettiin. Lakkautettujen ja yhdistettyjen koulujen oppilasmäärä oli Jakson aikana Pohjanmaalla lakkautettiin kaksi koulua. Ruotsinkielisessä esi- ja perusopetuksessa kuljetusedun saa 37 prosenttia oppilaista niissä Länsi- ja Sisä-Suomen kunnissa, joissa on ruotsinkielinen koulu. Kuljetusedun saavien oppilaiden määrä on noussut yli kaksi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet vaativat luovia ratkaisuja Sekä ammatillista että lukiokoulutusta on opetuspisteen sijainnin mukaan hyvin tarjolla. Lukiokoulutuksen saavutettavuus on luonnollisesti parempi. Nuoren asuinalue kuitenkin vaikuttaa saavutettavuuteen. Paras tilanne on kaupungeissa asuvilla, joille lukiokoulutusta on tarjolla kymmenen kilometrin etäisyydellä 94 prosentille nuorista ja ammatillista peruskoulutusta 89 prosentille nuorista. Tilanne on heikompi maaseutumaisissa kunnissa, joissa lukiokoulutusta on tarjolla kymmenen kilometrin etäisyydellä 59 prosentille ja ammatillista peruskoulutusta vain 21,4 prosentille nuorista. Koulutuspisteiden sijaintia tärkeämpää on kuitenkin nuorille tarjottavien aloituspaikkojen riittävyys. Kaikille nuorille tulee taata mahdollisuus koulutukseen, ja kaikille työelämään haluavilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Suurin osa lukion aloittavista opiskelijoista tulee suoraan perusopetuksesta. Ammatilliseen koulutukseen hakee selkeästi enemmän aiemmin perusopetuksen suorittaneita, joita on 48 prosenttia hakijoista. Suoraan perusopetuksen jälkeen koulutukseen hakeutuvista tulee valituksi suurin osa, lukioon hieman ammatillista koulutusta useampi. Koulutusta tarjotaan joustavasti erilaisille oppijoille. Oppilaitoksille asetetut tavoitteet tukevat erilaisia oppimispolkuja. Eri oppilaitosmuodot ja työssä oppiminen ovat mahdollisuuksia ja oppisopimuskoulutus on aidosti vaihtoehto perinteiselle koulutukselle. Oppilaitoksissa kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota niin kutsuttuihin kasvatuspalveluihin. Mahdollista syrjäytymistä ehkäistään vahvistamalla opiskelijahuoltoa ja opiskelijoiden osallisuutta. Opinto-ohjaus on entistä tärkeämpää ja se nähdään koko oppilaitosyhteisölle kuuluvaksi asiaksi. Koulutuspolkunsa valinneita nuoria tuetaan ja kannustetaan erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijat perehdytetään hyvin opiskeluun. Poissaoloja seurataan, ja niihin puututaan systemaattisesti. Keskeyttämisien syitä tutkitaan ja keskeyttämisiin puututaan. Koulutuksen järjestäjä osallistuu paikallisten viranomaisten kanssa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston monialaiseen toimintaan. Ruotsinkielisen toisen asteen opetuksen saavutettavuus on pysynyt muuttumattomana Toisen asteen opetuksen saavutettavuus ruotsinkielisille 16-vuotiaille oli jonkin verran huonompi kuin suomenkielisille vuonna 2009 koko maassa. Sama koskee lukioita ja ammatillista koulutusta. Vertailu vuoteen 2008 osoittaa, että erot ikäryhmien välillä ovat pysyneet samoina. Tasa-arvoisen 21

23 koulutustarjonnan turvaamiseksi myös jatkossa on opetusasteiden ja alueiden väliseen kehitystyöhön panostettava. Työhön on sisällyttävä koulutusyksiköiden opetusmenetelmät ja yhteistyömallit sekä joustavat opetusjärjestelyt. Koulutuksen järjestäjille on lisäksi annettava vastuu osaamista parantavan jatkokoulutuksen järjestämisestä opetus-, opiskelijahuolto- ja tukihenkilöstölle. Ruotsinkieliset nuoret valitsevat aiempaan tapaan mieluiten omassa maakunnassa järjestetyn jatkokoulutuksen. Tähän saattaa vaikuttaa opiskelijoiden ikä. Moni ei halua muuttaa pois kotoa heti perusopetuksen jälkeen. Varsin harvoin pohjanmaalainen opiskelija aloittaa opinnot Etelä- ja Lounais- Suomessa tai etelä- tai lounaissuomalainen opiskelija aloittaa opinnot Pohjanmaalla. Huolta aiheuttaa tosiasia, jonka mukaan aiempaa pienempi osa opiskelijoista sijoittuu perusopetuksen jälkeen koulutukseen samana vuonna. Tämä koskee sekä lukio- että ammatillista koulutusta. Välivuoden pitäneiden on osoittautunut olevan muita vaikeampi sijoittua koulutukseen. Syrjäytymisuhka on siten suurempi nuorilla, jotka eivät välittömästi sijoitu koulutukseen. Riittävä koulutustarjonta on erittäin tärkeä myös jatkossa. Koulutusta on tärkeä pystyä järjestämään myös silloin, kun hakijamäärät ovat pieniä. Kolmessa kunnassa neljästä riittävät ja ajanmukaiset kirjastotilat Kirjastotoimessa arvioitiin tilojen riittävyyttä ja ajanmukaisuutta, niiden käyttöä ja tilakustannusten suuruutta. Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla kolme kuntaa neljästä tarjoaa asukkailleen hyvät ja ajanmukaiset kirjastotilat. Kirjastoista suuri osa on rakennettu 1980-luvulla. Rakennuskannan ja kalustuksen ikääntyessä on ryhdyttävä ajanmukaistamiseen. Joka kymmenes kirjasto piti kalustustaan heikkokuntoisena, vanhanaikaisena ja kuluneena. Kirjastojen toimitiloja tulisi muuttaa niin, että ne tarjoavat houkuttelevaa tilaa viihtymiseen, opiskeluun ja muuhun työskentelyyn. Havaittujen vikojen (mm. sisäilma, kosteusongelmat) pikaisella korjaamisella vältetään myöhemmin aiheutuvat terveyshaitat ja suuremmat korjauskustannukset. Kirjastojen turvallisuudessa ja esteettömyydessä on vielä kehitettävää. Useimmilla kirjastoilla on ajantasaiset pelastussuunnitelmat. Kirjastoista useat sijaitsevat koulun yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä. Silti vain puolet on mukana sivistystoimen valmiussuunnitelmissa. Kirjastoista 140 arvioi toimitilansa asiakkaiden tai henkilökunnan turvallisuuden kannalta heikoksi tai tyydyttäväksi. Kirjastojen tilakustannuksia ei voi käytettävissä olevien tietojen pohjalta vertailla kirjastojen kesken luotettavasti eikä niiden kohtuullisuutta pysty arvioimaan, koska kunnissa sisällytetään tilakustannuksiin erilaisia menoja. Kustannustietoisuutta on syytä kehittää. Kirjastotila voi kunnassa olla suositusten laajuinen, mutta suppeat aukioloajat heikentävät palvelujen saatavuutta. Kirjastopalvelujen saatavuuden ja käytettävyyden sekä tilojen tehokkaan käytön kannalta ratkaisevaa ovat riittävät ja oikein ajoitetut aukioloajat. Tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia tulisi selvittää. 22

24 Kirjastojen tilat ja toiminta ovat jossain määrin muuttuneet kymmenen viime vuoden aikana. Kirjastotilojen käyttö on muuttunut informaatioyhteiskunnan muuttuessa. Suomen ruotsinkielisillä alueilla kirjastotilat ovat yleisesti tarkoituksenmukaisia ja ajanmukaisia. Kirjasto voidaan nähdä kokoontumispaikkana, jossa eri sukupolvet voivat kohdata toisensa helpommin kuin muualla. Kirjastossa asioidaan myös tulevaisuudessa pääasiassa käymällä kirjastorakennuksessa. Suomen ruotsinkielisissä kirjastoissa käyntikertoja on enemmän kuin lainauksia. Suurin osa pääkirjastoista on avoinna arkisin ja lauantaisin, kun taas sivukirjastot ovat yleensä suljettuina viikonloppuisin. Kunnissa on tärkeää olla pääkirjasto, jonka resurssit ovat hyvät ja joka voi toimia muun kirjastotoiminnan perustana tukemalla ja täydentämällä muiden kirjastojen aukioloaikoja. Suurin osa kirjastotiloista on sellaisia, joita asiakkaat eivät voi käyttää ilman kirjastohenkilöstöä. Vain 40 prosenttia kirjastoista on mukana kunnan valmiussuunnitelmassa, ja monilta kirjastoilta puuttuu pelastussuunnitelma. Suurin osa kunnista arvioi kirjastotilojen olevan hyvät, kun 44 prosenttia arvioi kirjastotilojen turvallisuuden tyydyttäväksi sekä asiakkaan että henkilöstön kannalta. Kirjastotilojen toimivuus Suomen ruotsinkielisillä alueilla arvioitiin yleisesti hyväksi. Kirjastoissa on tehty kirjastorakennusten tarkastus, mutta joka toisessa kirjastossa ei ole tehty parannuksia luvulla. Tarkastuksessa selvisi, että kirjastorakennukset vaativat kunnossapitoa ja että saneeraustarve on selvä. Taloudellisten resurssien puute vaikuttaa kuntien mahdollisuuksiin kunnostaa kirjastotiloja. Kirjastotilojen korjaamiseen kohdistettua valtionrahoitusta lisätään ja uusien ajanmukaisten kirjastotilojen rakentamiseen kohdistettua rahoitusta jatketaan. Pääkirjastojen aukioloaikojen on noudatettava kansallista tavoitetta, joka on 30 tuntia viikossa. Jotta kirjastojen asiakkaat ja henkilöstö eivät altistu terveysriskeille, kuntien on huolehdittava siitä, että taloudelliset edellytykset kirjastotilojen ylläpitoon ovat olemassa. Kuntien on huolehdittava siitä, että kirjastotiloissa on turvallista oleskella, ja laadittava pelastussuunnitelma ja/tai valmiussuunnitelma kunnan kaikkia kirjastotiloja varten. Turvallisuusnäkökohta on otettava huomioon myös kirjastoon palkattujen työntekijöiden määrässä. Nuorten työpajatoiminnan menetystarina jatkuu Nuorten työpajatoiminta kykenee auttamaan entistä useampaa nuorta, joka on jäänyt koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolelle. Työpajassa palveluja vuosittain saavien valmentautujien määrä on vuodesta 2004 kasvanut koko maassa 8600:sta peräti 18300:aan. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueella pajatoiminta on kolminkertaistunut Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueella. Alle 29-vuotiaiden määrä on noussut vastaavasti koko maassa 6200:sta reiluun 11000:een. Pajajakson jälkeen 75 prosenttia valmentautujista sijoittuu koulutukseen, työhön tai muuhun aktiivitoimenpiteeseen. 23

25 Työpajatoiminnan kehittymiseen on vaikuttanut erityisesti opetusministeriön lisääntynyt määräraha työpajatoimintaan. Määrärahalla pajatoiminnan järjestäjät ovat voineet lisätä valmennushenkilökuntaa työpajoilla. Valmentajien määräkin on noussut voimakkaasti vuodesta 2004 Työpajatoiminnan tarve kasvaa voimakkaasti nousevan nuorisotyöttömyyden myötä. Nuorten työttömien määrä nousi vuodesta 2008 vuoteen 2009 yli 60 prosenttia. Pohjanmaalla nousu oli peräti sata prosenttia ja Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaallakin yli 70 prosenttia. Erityisen vaikea tilanne tulee olemaan huhtikuun ja kesäkuun aikana 2010, kun koulutuksesta valmistuu uusia nuoria työmarkkinoille. Riski on, kuten 90-luvulla, että ilman toimenpiteitä tuhansia nuoria jää pysyvästi työmarkkinoiden ja koulutuksen ulkopuolella. Erittäin tärkeää on tämän vuoksi laajentaa entisestään työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä. Tässä yhteistyössä tavoitteena on nuorista kiinnipitäminen ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena on myös uusien menetelmien luominen koulutukseen, erityisesti niille nuorille, jotka ovat keskeyttämisvaarassa. Tällä hetkellä noin 20 prosenttia ammatillisen koulutuksen aloittaneista keskeyttää ammatillisen koulutuksen. 24

26 3. DE CENTRALA RESULTATEN AV UTVÄRDERINEN AV BASSERVICEN I SAMMANDRAG Samservicen Omorganiseringen av servicekanalerna för serviceproducenter är ännu inte slutförd och förhandlingarna om samservicekontor pågår. Finansministeriet startade ett projekt för att utvidga samservicen som pågår under tiden I statsbudgeten har reserverats en miljon euro i behovsprövat statsunderstöd som ska täcka kostnaderna för att inrätta samservicekontor Det totala antalet samservicekontor ökade med två inom verksamhetsområdet för Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Totalt fanns det 60 samservicekontor. Samservicens servicenivå är fortfarande oenhetlig, och alla samservicekontor har inte kundterminaler med internet. Tillgången till servicen är bra. Från och med har uppgiften att främja samservicen överförts till landskapsförbunden. Regionförvaltningsverkens roll i projektet för att främja samservicen kommer att preciseras under Polisen får ett högt betyg av allmänheten för larmuppdrag och utredning av våldsbrott. Målen nåddes bättre i fråga om utredning än larmuppdrag. Polisens aktionsberedskapstid för larmuppdrag har försämrats jämfört med förra året. Alla polisinrättningar nådde inte sina mål för servicenivån Spridningen är stor bland målen, men uppnåendet verkar ändå inte bero på hur krävande målet är. Enligt allmänhetens bedömning har larmtjänsterna försämrats något, men trots det får polisen fortfarande ett gott betyg för genomförandet av brådskande larmuppdrag. I den bemärkelsen har polisen fortfarande befolkningens förtroende. Enligt polisens säkerhetsundersökningar har befolkningens känsla av säkerhet förändrats relativt lite under 2000-talet. Den rådande uppfattningen är att polisens aktiva övervakning ökar känslan av säkerhet. Enkäterna visar ändå att allmänheten anser att polisövervakningens inverkan på förbättringen av säkerheten håller på att minska. Patrullernas synlighet upplevs inte längre som en lika viktig säkerhetsfaktor som tidigare. Inom brottsutredningen har utredningsgraderna stigit jämfört med föregående år. Till följd av det uppnådde polisinrättningarna relativt väl målnivåerna i resultatavtalen. Enligt allmänhetens bedömning har polisen lyckats något bättre med att reda ut brott i jämförelse med den föregående mätningen. Enligt enkäten har polisen lyckats bäst med utredningen av våldsbrott. Det har också blivit vanligare att anmäla våldsbrott. Risken för att bli utsatt för våld har ändå minskat under 2000-talet. För den äldre befolkningen har risken minskat särskilt tydligt. Bland ungdomarna har antalet våldsupplevelser däremot legat på samma nivå som tidigare och på en högre nivå än bland äldre personer. 25