Liikennejärjestelmän nykytilakatsaus liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistoksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.12.2011. Liikennejärjestelmän nykytilakatsaus liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistoksi"

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmän nykytilakatsaus liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistoksi

2

3 3 Sisältö JOHTOPÄÄTÖKSET 5 1 LIIKENTEEN MERKITYS YHTEISKUNNASSA Liikenteen kustannukset Alue- ja yhdyskuntarakenne liikennejärjestelmän kehikkona Liikennejärjestelmän vastuut ja rahoitus 8 2 MATKAT JA KULJETUKSET Kuljetukset Ulkomaan tavaraliikenne Kotimaan tavaraliikenne Transitoliikenne Henkilöliikenne Ulkomaan henkilöliikenne Kotimaan henkilöliikenne 11 3 LIIKENTEEN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Talouden epävarmuudet heijastuvat suoraan merikuljetuksiin Tieliikenteen kehitys Rautatieliikenteen kehitys Lentoliikenteen kehitysnäkymistä 18 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Kuljetukset Matkat Päivittäinen liikennöitävyys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sääolosuhteet Tieliikenteen sujuvuus Rautatieliikenteen täsmällisyys Talvimerenkulku Turvallisuus liikenteessä Tieliikenne Rautatieturvallisuus Meriturvallisuus ja Itämeri Ilmaliikenteen turvallisuus 28 5 LIIKENNEVERKOT JA NIIDEN KUNTO Liikenneverkot 29

4 4 5.2 Liikenneverkkojen kunto 30 6 LIIKENNEYMPÄRISTÖN NYKYTILA Ilmastonmuutos Melu ja tärinä Vedet ja maaperä 37 7 LIIKENTEEN JA VÄYLÄNPIDON MARKKINAT Liikennemarkkinat Väylänpidon markkinat Työvoiman saatavuus liikennetoimialalla 42 8 LIITEKARTAT 42

5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Liikennepoliittisen selonteon laadinta edellyttää laaja-alaista yhteiskunnallista valmistelua. Tämä nykytilakatsaus on laadittu keskittyen liikenteeseen liittyviin perusfaktoihin ja toimii valmistelun tausta-aineistona. Liikenteen merkitys yhteiskunnassa: Välillinen vaikutus yhteiskunnassa syntyviin kustannuksiin huomattavasti suurempi kuin liikennejärjestelmään käytetty rahoitus Erilaisten toimintojen mahdollistaja ja kasvun tekijä. Matkat ja kuljetukset Suomen liikennevirrat ovat kansainvälisesti katsoen ohuita ja matkat pitkiä Henkilöautoliikenteen rooli kulkumuotojen työnjaossa on hallitseva Ulkomaan kuljetuksissa meriliikenteen merkitys on erittäin suuri, kotimaan kuljetuksissa tieliikenne on hallitseva Rautateiden kuljetukset painottuvat muutamiin tavaralajeihin Meriliikenteen kehitys on suoraan riippuvainen talouden muutoksista. Rautatieliikenteen rooli on suhteellisen stabiili pitkällä aikavälillä. Tie- ja lentoliikenne ovat kasvussa. Liikennejärjestelmän toimivuus Elinkeinoelämän näkökulmasta liikennejärjestelmän palvelutaso on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Henkilöauto- ja linja-autoliikenne toimivat kohtuullisen hyvin koko Suomessa, mutta junaliikenteen täsmällisyydessä on ollut haasteita. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän ääriolosuhteita Turvallisuus on haaste erityisesti tieliikenteessä ja yksityisessä vesiliikenteessä. Liikenneverkkojen kunto: Ongelmana on liikenneverkkojen laajuus ja liikennejärjestelmän ääripäät Tieverkko on paremmassa kunnossa kuin rataverkko. Rataverkko toimii yhtenä kokonaisuutena kiertoteitä ei ole ja teknisten järjestelmien rooli on keskeinen, lisäksi rautatiejärjestelmään liittyy tiukka turvallisuustaso. Liikenneympäristö: Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen on haastava tehtävä. Liikenteen ympäristöhaittojen torjuntaan ei ole ollut riittävästi resursseja. Liikenteen ja väylänpidon markkinat Liikennemarkkinat toimivat pääosin vapaasti, mutta rautatieliikenne ja taksiliikenne edellyttävät tarkastelua. Kilpailu toimii väylänpidon hankinnoissa pääsääntöisesti hyvin. Tiettyjen osaalueiden kilpailua ollaan avaamassa ja markkinoita pyritään kehittämään.

6 6 1 LIIKENTEEN MERKITYS YHTEISKUNNASSA 1.1 Liikenteen kustannukset Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa suuri merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Liikennejärjestelmää ei voi suunnitella irrallisena osana, vaan sen toteuttaminen on monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Liikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 7 prosenttia. Liikennemarkkinoiden liikevaihdosta noin kolmannes syntyy tavaraliikennemarkkinoista, kolmannes henkilöliikennemarkkinoista ja loput muusta liikennettä palvelevasta huolinta- ja tukitoiminnasta. Kotitalouksien kulutus seurailee talouden kehitystä ja on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Suurimman osan kulutuksesta vievät asuminen ja energia (27 %), liikenne (16 %) elintarvikkeet (13 %), muut tavarat ja palvelut (12 %) sekä kulttuuri ja vapaa-aika (11 %). Logistiikka on osa yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä ja sen kustannukset heijastuvat suoraan tuotannon kehittymiseen, tuottavuuden kasvuun, investointeihin ja työllisyyteen. Pitkien etäisyyksien vuoksi logistiikan kustannukset ovat Suomessa lähtökohtaisesti kilpailijamaita korkeammat. Logistiikkakustannukset Suomessa ovat yli 34 miljardia euroa vuodessa, keskimäärin noin 14 % yritysten liikevaihdosta. Luku on kansainvälisesti verrattuna korkea. Kustannukset ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana. 1.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne liikennejärjestelmän kehikkona Kaupunkiseutujen merkitys kansantaloudelle on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, ja kaupunkiseudut kasvavat edelleen. Samalla niiden yhdyskuntarakenne edelleen hajoaa vaikka asukastiheys kaupungeissa on ollut jo lähtökohtaisesti alhainen. Suomalaiskaupunkien suuri energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt johtuvat valtaosin asumisesta ja liikkumisesta. Yhdyskuntarakenteen hajoava kehitys johtaa liikkumistarpeen ja ennen kaikkea henkilöautoliikenteen kasvuun. Maankäytön ja liikenteen keskinäisellä, johdonmukaisella yhteensovittamisella on keskeinen rooli pyrittäessä ohjaamaan kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelmää eheään, kestävään ja toimivaan suuntaan. Lisääntyvä henkilöautoilu kasvattaa liikennemääriä yli tie- ja katuverkon kapasiteetin. Ruuhkautuminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, heikentää hyvinvointia ja aiheuttaa haittaa ympäristölle. Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja Suomen asema globaalissa kilpailussa heikentyvät. Hajautunut yhdyskuntarakenne aiheuttaa huomattavia kustannuksia rakentamisessa, ylläpidossa ja liikkumisessa. Yhdyskuntarakentamisessa tehdyt ratkaisut ovat lisäksi hyvin pysyviä. Energian saatavuuden ja hinnan muutosten myötä tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat taloudellinen rasite niin yhteiskunnalle kuin yksityistalouksille. Kuntalaiset elävät arjessa yli kuntarajojen. Perustan kaupunkiseudun kehitykselle luovat kuntien maankäyttö, asunto- ja elinkeinopolitiikka sekä liikennejärjestelyt. Kaupunkiseuduilla on vielä liiaksi suunnittelua, jossa ei tarkastella asioita yli sektori- ja toimintarajojen. Hallitus toteuttaa tällä hallituskaudella koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudis-

7 7 tuksen tavoiteaikatauluna on, että rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edistämiseksi on otettu käyttöön maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusmenettely. Aiesopimusten valmistelu käynnistyi suurimmilla kaupunkiseuduilla vuonna Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan MAL-aiesopimusmenettelyä jatketaan ja sopimuksia kehitetään sitovammiksi. Keskeisenä haasteena onkin sovittaa aiesopimusten toimenpiteet valtion suunnittelujärjestelmään ja valtakunnalliseen kokonaisuuteen. Sitovuutta on mahdollista parantaa kytkemällä aiesopimusten valmistelu osaksi liikennepoliittista selontekoa ja asuntopoliittista ohjelmaa. Tampereen MAL-aiesopimus allekirjoitettiin maaliskuussa Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen sopimusten valmistelu on käynnissä, ja ne valmistuvat aikataulullisesti yhdessä liikennepoliittisen selonteon kanssa. Kolmasosa kaikista matkoista tehdään kävellen tai pyörällä. Kävely ja pyöräily eivät ole peruskulkumuotoja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, ja samalla hajautuva yhdyskuntarakenne on vaikeuttanut niiden edistämistä. Maaliskuussa 2011 Liikenneja viestintäministeriö laati kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian 2020, ja Liikennevirasto valmistelee vastaavaa toimenpidesuunnitelmaa. Kävelyn ja pyöräilyn periaatteellinen arvostus päättäjien ja kansalaisten keskuudessa ei ole konkretisoitunut kulkutapavalinnoissa eikä niiden ohjauksessa. Resursseja tarvitaan olemassa olevan liikenneympäristön parantamiseen, yllä- ja kunnossapitoon, uusien väylien rakentamiseen ja markkinointiin.

8 8 1.3 Liikennejärjestelmän vastuut ja rahoitus Liikenneinfrastruktuurissa valtio vastaa Liikenneviraston kautta vesiväylistä, rataverkosta sekä maanteistä. Valtionyhtiö Finavia vastaa lentoasemista verkostoperiaatteella. Kunnat vastaavat kaduista ja yksityiset tiehoitokunnat yksityisteistä. Kunnat osallistuvat valtion infrastruktuurin kehittämisinvestointeihin tapauskohtaisesti. Valtio avustaa erillispäätöksellä metron toteuttamista. Liikennesektorin rahoitus näyttäytyy valtion budjetissa oheisella tavalla: Kunnat käyttivät vuonna 2009 liikenneväyliin noin 650 M (toimintamenot) ja liikenneväylien investointeihin noin 670 M. Joukkoliikenteeseen kunnat käyttivät toimintamenoistaan vuonna 2009 noin 340 M ja joukkoliikenneinvestointeihin noin 15 M. (Tilastokeskus/ Kuntaliitto)

9 9 2 MATKAT JA KULJETUKSET 2.1 Kuljetukset Ulkomaan tavaraliikenne Suomen oman ulkomaankaupan kuljetuksia oli v ,6 miljoonaa tonnia. Tästä merikuljetuksia oli 85,8 milj. tonnia ja maakuljetuksia 14,2 miljoonaa tonnia. Suomen suurimmat satamat tavaramäärällä mitattuna ovat Kilpilahti, Helsinki ja Kotka. Tärkeimmät vientisatamat ovat Kilpilahti (öljysatama), Kotka (metsäteollisuus, transito), Helsinki (yleissatama), Kokkola (transito) ja Rauma (metsäteollisuus). Tuonnissa merkittävimmät ovat Kilpilahti (öljysatama), Helsinki, Naantali (öljysatama) ja Raahe (terästeollisuus) ja Kotka. Lentorahdin osuus ulkomaankaupan arvosta on yli 10 %. Kansainvälistä lentorahtia kuljettiin v n tonnia, josta Helsinki-Vantaan osuus oli tonnia Kotimaan tavaraliikenne Suomessa tapahtuvassa tieliikenteen tavarakuljetuksissa kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä oli vuonna 2010 yhteensä 397 miljoonaa tonnia ja kuorma-autoliikenteen kuljetussuorite oli n. 26,0 miljardia tonnikilometriä. Kolme suurinta, eniten kuorma-autoliikennettä synnyttävää toimialaa ovat rakentaminen (maa-ainekset ja rakennusteollisuuden tuotteet), ruokaklusteri (maataloustuotteet ja elin-

10 10 tarvikkeet) sekä metsäteollisuus (puuraaka-aineet ja metsäteollisuustuotteet). Erikoiskuljetusten määrät ovat olleet kasvussa. Rautateiden tavarakuljetusten määrä oli 35,8 milj. tonnia ja kuljetussuorite oli noin 9,8 miljardia tonnikilometriä. Rautatiekuljetukset palvelevat metsä-, metalli ja kemianteollisuutta sekä transitoliikennettä. Kaivosteollisuuden nousu on näkynyt kuljetuksissa. Tärkeimmät tavaralajit ovat metsäteollisuuden tuotteet ja puuraaka-aineet. Kotimaan vesiliikenteen määrä oli 8,3 milj. tonnia. Tästä oli 4,3 milj. tonnia öljyä ja 2,3 milj t. Venäjältä Saksaan rakennettavan kaasuputken materiaaleja ym. Kuljetussuoritteeksi muodostui 3,7 mrd. tkm, josta oli öljyä 2,2 mrd tkm ja 0,8 mrd.tkm kaasuputkiprojektin tavaraa. Kotimaista lentorahtia oli yhteensä n tonnia Transitoliikenne Transito on Suomen kautta kulkevaa liikennettä. Meriliikenteen transitoliikenteen kuljetukset olivat vuonna 2010 yhteensä 7,4 miljoonaa tonnia, josta tuontitransitoa oli 2,1 miljoonaa tonnia ja vientitransitoa 5,3 miljoonaa tonnia. Tuontitransiton suurimmat tavaralajit muodostuivat kappaletavaran konttikuljetuksista sekä uusien moottoriajoneuvojen kuljetuksista. Vientitransitossa malmirikasteiden kuljetukset olivat suurin tavaralaji. Transitokuljetukset keskittyivät pääosin Haminan ja Kotkan ja sekä Helsingin, Hangon ja Kokkolan satamiin. Rautateiden transitoliikenne oli 4,8 miljoonaa tonnia vuonna Lähes kaikki transitoliikenne suuntautuu idästä länteen. Viime vuosina kaksi merkittävää rautatietransitovirtaa ovat olleet Vartiuksesta Kokkolan satamaan kuljetettava Kostamuksen pelletti sekä Kotkan ja Haminan satamien kemikaalitransito. Aikaisemmin myös kontti- ja henkilöautotransitoa kuljetettiin rautateitse. Tieliikenteen transitoliikenne oli Tullin keräämien tietojen mukaan 2,065 miljoonaa tonnia vuonna 2010, jossa oli 18 prosentin kasvu verrattuna vuoteen Kasvusta huolimatta tavaramäärä oli silti suuruudeltaan vain 54 prosenttia vuoden 2008 tavaramäärästä. Vuonna 2009 jyrkästi vähentynyt henkilöautojen transitovienti jäi edelleen aiempaa matalammalle tasolle. 2.2 Henkilöliikenne Ulkomaan henkilöliikenne Lentoliikenteessä ulkomaan liikenteessä oli vuonna 2010 liki 12 milj. matkustajaa. Ulkomaan meriliikenteessä oli vuonna 2010 noin 17,41 milj. matkustajaa. Liikenteestä hieman yli 50 % suuntautui Ruotsiin ja noin 40 % Viroon. Maantieliikenteessä rajanylittävää henkilöautoliikennettä oli noin ja linjaautoliikennettä noin 4600 rajanylitystä. Henkilöautojen rajan ylittävästä liikenteestä yli puolet suuntautuu Ruotsiin. Linja-autoliikenteessä rajanylityksistä noin 75 % tapahtuu Venäjälle. Rautatieliikenteessä oli vuonna 2010 noin ulkomaan matkustajaa. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne on kasvanut nopean Allegro-junaliikenteen käynnistyttyä. Allegro-liikenne käynnistyi joulukuussa 2010 kahdella edestakaisella vuorolla ja kesäkautena 2011 toukokuun lopusta alkaen Helsingin ja Pietarin välillä on kulkenut päivittäin neljä

11 11 Allegro-vuoroa suuntaansa. Tämän vuoden tammi elokuussa Helsingin ja Pietarin välillä on tehty 41 prosenttia enemmän junamatkoja kuin viime vuoden vastaavana aikana Kotimaan henkilöliikenne Edellä esitetyt henkilöliikenteen tiedot perustuvat henkilöliikennetutkimukseen HLT , joka on valtakunnallinen ja kattava tutkimus ja päivitetään kuuden vuoden välein. Uudet, vuosien tutkimuksen tulokset valmistuvat 4/2012. Suomen henkilöliikennesuorite on vuosittain noin 83 miljardia henkilökilometriä, mikä tekee henkilöä kohden 42 km vuorokaudessa ja km vuodessa. Valtaosa, noin 93 prosenttia suoritteesta kertyy tieliikenteestä maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä. Joukkoliikenteen osuus suoritteesta on noin 12 prosenttia. Matkojen kokonaismäärä 2,89 matkaa/hlö/vuorokausi.

12 12 Lähde :Julkisen liikenteen suoritetilasto 2009 (lvm 13/2011) Julkisen liikenteen markkinaosuus liikenteen matkustajamääristä oli vuonna % ja henkilökilometreistä 15 %. Julkisen liikenteen osalta linja-autoliikenne edustaa yli puolta markkinoista matkustajamäärissä mitattuna. Pidemmillä matkoilla rautatien ja lentoliikenteen markkinaosuus kasvaa ja henkilökilometreissä mitattuna rautatieliikenteen osuus on yli kolmannes ja sen osuus on kasvanut viime vuosina, kun taas lento- ja linjaautoliikenteen osuus on laskenut.

13 13 Kevyen liikenteen matkojen osuus kaikista matkoista on 32 %, mutta matkasuoritteesta osuus on luonnollisesti huomattavasti pienempi. Pyöräilyn osuus kaikista matkoista vaihtelee suuresti kuntien välillä (noin 5-20 %). Kattavia tilastoja kävelyn ja pyöräilyn määristä ei ole. Alla olevassa kuvassa on esitetty kulkutavat eri pituisilla matkoilla, mistä on havaittavissa kävelyn ja pyöräilyn suuri potentiaali muutaman kilometrin mittaisilla matkoilla. Kuvan lähde: Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020, LVM % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu kulkutapa Joukkoliikenne Henkilöauto matkustajana Henkilöauto kuljettajana Pyöräily Jalankulku matkan pituus (km) Mopoilun määrä on kasvanut viime vuosina ja mopojen ensirekisteröinnit ovat 2,5- kertaistuneet 2000-luvulla.

14 14 Maantieteestä ja väestömäärästä johtuen Suomen liikennevirrat ovat kansainvälisesti katsoen ohuita ja matkat pitkiä. Henkilöautoliikenteen rooli kulkumuotojen työnjaossa on hallitseva. EU:n valkoinen kirja asettaa vahvoja tavoitteita henkilöautoliikenteen vaikutusten vähentämiseksi, mikä edellyttää monia erilaisia keinoja myös Suomessa. Ulkomaan kuljetuksissa meriliikenteen merkitys on erittäin suuri, kotimaan kuljetuksissa tieliikenne on hallitseva. Rautateiden kuljetukset painottuvat muutamiin tavaralajeihin. Olennaista on myös hahmottaa, missä määrin transito kuormittaa Suomen liikenneverkkoa ja mitä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia siitä on Suomen elinkeinoelämälle.

15 15 3 LIIKENTEEN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 3.1 Talouden epävarmuudet heijastuvat suoraan merikuljetuksiin Suomen pääväylien kuljetukset ovat riippuvaisia talouden kehityksestä. Erityisen selvästi tämä näkyy meriliikenteessä, jonka kautta kulkee yli 80 % Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista. Väylien kuljetusmäärät ovat elpyneet vuoden 2009 talouden taantuman jälkeen mutta kesällä positiivinen kehitys on hidastunut. Synkässä taloustilanteessa on Suomen kannalta myönteistä se, että suurimpien kauppakumppaneiden, Saksan ja Ruotsin taloudellinen kehitys näyttää toistaiseksi kohtalaiselta. Samoin viennin Venäjälle voi odottaa jatkuvan suunnilleen ennallaan niin kauan, kun öljyn hinta pysyy nykyisellä tasolla. Ulkomaan meriliikenteen kuljetukset kasvoivat tasaisesti 2000-luvun alussa. Paperiteollisuuden työmarkkinakiista vuonna 2005 vähensi kuljetuksia tilapäisesti. Vuonna 2009 talouden taantuma aiheutti poikkeuksellisen suuren romahduksen. Ulkomaan merikuljetukset ovat kuitenkin elpyneet nopeasti. Vuonna 2010 kuljetettiin jo yli 93 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on lähes 11 miljoonaa tonnia edellisvuotta enemmän. Suomen ulkomaan merikuljetuksia hoidettiin 51 eri satamasta ja kymmenen suurimman sataman osuus koko ulkomaan tavaraliikenteestä oli 76 prosenttia vuonna Suomen omat ulkomaankaupan kuljetukset lisääntyivät lähes 10 miljoonalla tonnilla edellisvuoteen verrattuna ja olivat yhteensä 86 miljoonaa tonnia vuonna Myös transitokuljetusten määrä kasvoi ja oli yli 7 miljoonaa tonnia. Ulkomaan matkustajaliikenteen kokonaismäärä on 2000-luvulla pysytellyt likimain 16 miljoonassa matkustajassa. Vuonna 2010 kuljetettiin yhtensä 17,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu selittyy lisääntyneellä Vironliikenteellä, jossa matkustajamäärä kasvoi 9,5 prosentilla lähes 7 miljoonaan. Ruotsinliikenne sen sijaan väheni 1,9 prosentilla ja oli yhteensä 9,3 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin-liikenteellä on edelleen hallitseva asema matkustajaliikenteessä. Vuonna 2010 matkustajia oli 9,3 miljoonaa. Ruotsin-liikenteen suhteellinen osuus matkustajaliikenteestä on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt prosentissa. Viron-liikenne kasvoi koko 1990-luvun voimakkaasti, mutta on 2000-luvulla pysytellyt noin kuuden miljoonan matkus-

16 16 tajan lukemissa. Vuonna 2010 matkustajamäärä kasvoi 7 miljoonaan ja sen osuus oli 40 prosenttia koko matkustajaliikenteestä. 3.2 Tieliikenteen kehitys Liikennesuoritteen kehitys on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut tasaisessa kasvussa. Maanteillä suoritteiden kasvu on ollut keskimäärin noin 2 % vuodessa ja kaduilla sekä yksityisteillä noin 1 % luokkaa. Tasainen kasvu tarkoittaa sitä, että kymmenen vuoden kuluessa maanteiden liikennesuorite on lisääntynyt lähes 19 % verrattuna vuoteen Kaduilla ja yksityisteillä maltillisempi kasvu on tarkoittanut noin 9 prosentin lisäystä suoritteessa v aikana. Tasaisesti nousevaan trendiin maanteiden liikennesuoritteessa tekevät poikkeuksen vuodet 2007 ja Vuonna 2007 tapahtunutta vajaan 3 prosentin kasvua seurasi suoritteen alentuminen. Vuoden 2008 tapahtunutta alenemista voi pitää harvinaisena, sillä edellisen

17 17 kerran vastaavaa suuntausta tieliikenteessä tapahtui 90-luvun alkuvuosien laman seurauksena. Vuoden 2008 taantuman vaikutukset heijastuivat raskaaseen liikenteeseen henkilöliikennettä huomattavasti voimakkaammin. Tavarakuljetusten liikennesuoritteessa tapahtui noin 10 % aleneminen, joka näkyi mm. Kaakkois-Suomen maanteillä Venäjälle suuntautuvan transitoliikenteen selvänä vähenemisenä. Taantuman jälkeen raskaan liikenteen suoritteet kääntyivät taas nousuun, mutta vuonna 2010 oltiin vasta notkahdusta edeltävällä vuoden 2005 tasolla. 3.3 Rautatieliikenteen kehitys Suomessa rautateiden tavaraliikenteen markkinaosuus on ollut pitkään noin 25 %, joka on kansainvälisesti korkea luku. Rautateiden asema kuljetussektorilla on säilynyt vankkana pitkien välimatkojen ja teollisuuden rakenteen takia. Suomessa rautatiekuljetuksia käytetään pääasiassa metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetuksissa. Viime vuosina noin 60 % rautatieliikenteen kokonaisvolyymistä on ollut metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksia luvulla rautateiden tavaraliikenteen vuosittainen määrä on ollut runsaat 40 miljoonaa tonnia. Vuonna 2009 maailmantalouden taantuma ja metsäteollisuuden nopea rakennemuutos romahduttivat kuljetusmäärät, mutta seuraavana vuonna kuljetusmäärät kääntyivät taas nousuun. Suomen sisäisten rautatiekuljetusten kehitys on noudattanut perusteollisuuden vuosittaisia tuotantomuutoksia. Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä korostuvat metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetukset. Suorat junakuljetukset Suomen ja läntisen Euroopan välillä, eli ns. läntinen liikenne, on määrältään vähäistä. Suomen rataverkon tavaraliikenne on keskittynyt tärkeimmille pääradoille. Tonnimääräisesti vilkkaimmat radat ovat päärata Helsingin ja Oulun välillä, itäisen liikenteen yhteydet Vainikkalan, Imatrankosken ja Vartiuksen rajanylityspaikoilta sekä tärkeimmät metsäteollisuuden vientikuljetusten käyttämät radat Kymenlaakson ja Rauman satamiin. Rataverkolla on myös paljon vähäliikenteisiä ratoja. Rautateiden tavaraliikenteessä nähdään pitkällä aikavälillä edellytyksiä kysynnän kasvamiseen. Merkittävimmät kasvupotentiaalit ovat rikasteiden ja energiapuun kuljetuksissa, yhdistetyissä kuljetuksissa sekä Venäjän ja Trans-Siperian radan konttiliikenteessä ja kotimaan raakapuukuljetuksissa. Merkittävimmät epävarmuustekijät koskevat maailmantalouden tilannetta, metsäteollisuuden rakennemuutosta sekä Venäjän transitokuljetuksia.

18 18 Rautateiden henkilökaukoliikenteen hyvä kehitys alkoi vuonna 2001, jonka jälkeen matkustajamäärä kasvoi seitsemänä perättäisenä vuotena. Sitä edeltävä ajanjakso oli kaukoliikenteessä vaikea. Vuonna 2009 matkustajamäärissä oli laskua lähinnä taloudellisen taantuman seurauksena, mutta vuonna 2010 matkustajamäärät kääntyivät uudelleen nousuun ja matkamäärä oli 13,4 miljoonaa. Rautateiden kaukoliikenteessä voimakkainta matkustajamääräkasvu on ollut viidentoista vuoden ajanjaksolla rantaradalla Helsinki Turku-rataosalla sekä pääradalla Helsinki Tampere-osuudella. Molemmilla rataosuuksilla on junatarjontaa lisätty ja matka-aikoja lyhennetty. Selvää kasvua on myös idän suunnan matkoissa erityisesti Lahden oikoradan valmistuttua vuonna Matkustus on kuitenkin vilkastunut myös useimmilla muilla rataverkon osilla. Lähiliikenteen matkat ovat vuosina kasvaneet 33 miljoonasta 56 miljoonaan. Ajanjaksoon sisältyy voimakasta liikennejärjestelmän kehittämistä, kun kaupunkirataliikenne aloitettiin Leppävaaraan, Tikkurilaan ja lopulta Keravalle. Kaupunkirataliikenteen myötä junatarjonta on selvästi kasvanut ja asemia on kehitetty. Yhdessä maankäytön tehostumisen kanssa lähiliikenteen rooli liikennejärjestelmässä on muuttunut merkittävästi. Rautateiden henkilöliikenteen ennustetaan lähivuosina pysyvän nykyisellä tasolla tai nousevan hieman. Suotuisaa kehitystä edistävät mm. junakaluston uusiminen ja uuden hinnoittelujärjestelmän luoma parempi hintakilpailukyky. Toisaalta rautatieliikenteen täsmällisyyshaasteiden myötä on matka-aikoja jouduttu pidentämään joillakin reiteillä, mikä saattaa vaikuttaa kysyntään vähentävästi. 3.4 Lentoliikenteen kehitysnäkymistä Matkustajamäärät lähtivät vuoden 2010 loppupuolella voimakkaaseen kasvuun. Kansainvälisen liikenteen osalta kasvua edelliseen vuoteen oli 4,8 %. Kotimaan liikenteen matkustajamäärät sen sijaan laskivat 6,1 %. Lentoliikenteen ennustetaan kasvavan edelleen varsinkin kansainvälisen liikenteen osalta vuonna Suurinta kasvua lentoliikenteen osalta vuonna 2011 odotetaan tulevan kansainvälisestä vaihtomatkustuksesta, joka perustuu vahvasti Aasian ja Euroopan välisen liikenteen kasvuun. (Finavia vuosikertomus 2010) Lentoliikenteen vauhdikas kasvu on jatkunut kesällä. Liikenne on kasvanut tänä vuonna erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi Oulussa ja Lappeenrannassa. Tammielokuussa kasvua tuli koko Suomessa 17,4 prosenttia ja se on kansainvälisestikin mitattuna

19 19 hyvää luokkaa. Nopea kasvu on perustunut lisääntyneeseen tarjontaan. (Finavia tiedote ) Kansainvälisen taantuman ja myös lentoliikenteen kysynnän syvin kuoppa on jäänyt taakse. Lentoliikenteen kysynnän kasvulle näyttää olevan vahva tarve. Tätä aikaa leimaa kuitenkin maailmantalouden epävarmuus, jossa suuret ja äkilliset heilahtelut ovat mahdollisia. nämä epävarmuustekijät voivat herkästi näkyä lentoliikenteen kysynnässä. (Finavia vuosikertomus 2010) Lentoliikenteen kilpailuasetelman vuoksi alentuneet lentolippuhinnat kasvattavat edelleen lentomatkustuspalveluja käyttävien joukkoa erityisesti vapaa-ajan matkustamisen osalta. Pitkällä aikavälillä globaali väestönkasvu vaikuttaa samansuuntaisesti. Lentoliikenteen uskotaan globaalilla tasolla edelleen kaksinkertaistuvan 20 vuoden jaksolla. Lentoliikenteessä joidenkin alueellisten lentoasemien merkitys on nousemassa, kun suoria yhteyksiä Eurooppaan järjestetään myös muutamilta alueellisilta lentoasemilta (esim. Oulu). Myös kotimaan lentoliikenteessä tapahtunee murros lentoliikenteen tarjonnassa. Meriliikenteen kehitys on suoraan riippuvainen talouden muutoksista. Rautatieliikenteen rooli on suhteellisen stabiili pitkällä aikavälillä. Tieliikenne ja lentoliikenne ovat kasvussa. 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS 4.1 Kuljetukset Elinkeinoelämän näkökulmasta ja kansainvälisesti arvioiden Suomen liikennejärjestelmän palvelutaso on hyvä ja kehittynyt pääosin myönteiseen suuntaan. Kuljetusketjujen toimivuus on hyvällä tasolla. Tuoreen elinkeinoelämän asiakastutkimuksen mukaan yli seitsemän kymmenestä vastaajasta on vähintään tyytyväinen kuljetusten toimivuuteen kokonaisuutena. Toisaalta alle puolet vastaajista on tyytyväisiä tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana. Tiekuljetukset on yrityksille selvästi tärkein kuljetusmuoto, ja niihin ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Myös tieliikenteen terminaaleihin ollaan tyytyväisiä. Tiekuljetusten ennakoitavuudessa ja täsmällisyydessä on nähtävissä kuitenkin heikentymistä. Suomen globaalin kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä kauppamerenkulun kustannustehokkuus on kehittynyt myönteisesti. Aluskoon kasvu on tehty mahdolliseksi muun muassa väyliä syventämällä. Elinkeinoelämä näkee merikuljetukset ja satamat sekä satamaalueiden terminaalit nähdään tärkeinä kuljetustoimintoina, ja niihin ollaan tyytyväisiä. Rautatiekuljetusten kustannustehokkuus on parantunut akselipainojen noustessa 25 tonnin verkon laajenemisen ja sähköistyksen myötä. Rataverkon huonosta kunnosta johtuvat junien nopeusrajoitukset ovat kuitenkin lisääntyneet 2000-luvulla. Elinkeinoelämä pitää rautatiekuljetuksiin liittyviä toimintoja pidetään vähemmän tärkeinä kuin tie- ja merikuljetuksia, ja niihin ollaan kaikkein tyytymättömimpiä. Liikenneverkkojen eri osien merkitystä ja palvelutasoa tarkasteltaessa yrityksen kuljetusten kannalta tärkeimpiä ovat päätiet ja kauppamerenkulun pääväylät, kaupunkiseutujen päätiet ja katuverkko. Näihin ollaan myös tyytyväisiä. Kehityskohteina voidaan pitää raskaan tavaraliikenteen ratoja, vähäliikenteisiä teitä ja rataverkon yhteyksiä teollisuuslaitoksiin.

20 Matkat Henkilö- ja linja-autoliikenne toimivat kohtuullisen hyvin koko Suomessa, poikkeuksena harvat erityisen huonot keliolosuhteet. Myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ovat jokseenkin hyvällä tasolla. Alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien kunnon heikentyminen on jo laskenut palvelutasoa osalla verkkona ja lisännyt asiakkailta saatua palautetta. Joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt, koska linja-autoliikenteen palveluita on jouduttu karsimaan samalla kun kustannustaso on noussut ja lipun hintoja on jouduttu nostamaan. Lentoliikenteessä lipun hinnat ovat laskeneet kilpailun myötä. Junaliikenteen täsmällisyydessä on ollut huomattavia ongelmia erityisesti talviolosuhteissa. Myös matkaketjujen solmukohtien toimivuuteen liittyy ongelmia (liityntäpysäköinti, vaihdot kulkutavasta toiseen, matkustajainformaatio). Päivittäisten matkojen keskinopeus ja matkan pituus ovat jatkuvassa kasvussa ja kehitys on suorassa yhteydessä yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Myös kotitalouksien liikkumiseen käyttämät menot ovat kasvaneet enemmän kuin kulutus keskimäärin. Matkaketjujen ennakoitavuus ja täsmällisyys on heikentynyt erityisesti junaliikenteessä sekä isojen kaupunkien ruuhkautuvilla tiejaksoilla. Marraskuussa 2011 valmistuneen Liikenneviraston Kansalaisten tyytyväisyystutkimuksen perusteella kansalaisten yleistyytyväisyys matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen on hyvällä tasolla. Tutkimuksen päätuloksia ovat: Talvikunnossapidossa on kehitettävää sekä kävelyn että pyöräilyn näkökulmasta. Pyöräily sai eri kulkutavoista selvästi huonoimmat arvosanat. Tyytyväisyys paikallisjoukkoliikenteeseen ja sen kehittämiskohteet vaihtelevat alueittain - eniten tyytymättömyyttä herättivät lippujen hinnat, reittien ja vuorojen sopimattomuus sekä vuorotarjonta iltaisin ja viikonloppuisin. Pitkämatkaisessa joukkoliikenteessä eniten kehitettävää on paikallisjoukkoliikenteen yhteyksissä asemille. Säännöllisesti autoilevat ovat tyytyväisiä liikenneolosuhteisiin sekä omalla asuinseudulla että pitkillä matkoillaan.

21 Päivittäinen liikennöitävyys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sääolosuhteet Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti liikenneväylien rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon, joten ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeää väylänpidossa. Muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat kaikkiin liikennemuotoihin. Myös liikenneinfrastruktuurin on kestettävä entistä vaihtelevampia sääolosuhteita. Ilmastonmuutokseen varautuminen sisältää mm. suojelusuunnittelua, kunnossapidon sopeuttamista, suunnittelukriteerien tarkistamista ja ohjeistuksen kehittämistä, rakenteiden kestävyyden ja toimivuuden varmistamista ja parantamista, häiriötilanteisen hallinnan kehittämistä sekä varoittamista ja tiedottamista. Suomessa liikennöidään erittäin vaativissa olosuhteissa. Erityisesti sään äkilliset vaihtelut ja pitkät pakkaskaudet aiheuttavat ongelmia liikenteelle ja logistiikalle. Ilmastonmuutoksen arvioidaan tulevaisuudessa edelleen vaikeuttavan liikenneolosuhteita mm. nollakelien ja rankkasateiden lisääntymisien myötä. Ilmastonmuutoksen edetessä talvikausi keskimäärin lyhenee, jolloin teiden talvikunnossapidon kustannukset syksyisin ja keväisin alenevat. Sydäntalvella kustannuksia kohottavat lisääntyvä liukkaudentorjunta ja sademäärien lisäyksestä johtuva hetkellisen aurauskapasiteetin tarpeen kasvu (Lähde: Venäläinen ym. 1999, muokattu).

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Ajankohtaista väylänpidosta. Turvallisuusvastaava, Risto Lappalainen Helsinki, 18.1.2013

Ajankohtaista väylänpidosta. Turvallisuusvastaava, Risto Lappalainen Helsinki, 18.1.2013 Ajankohtaista väylänpidosta Turvallisuusvastaava, Risto Lappalainen Helsinki, 18.1.2013 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto 13.11.2013 Asetus ja sen tavoitteita Asetus tuli voimaan 1.10.2013 Varsinainen muutos Ajoneuvoyhdistelmän kokonaispaino

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO?

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? PERUSVÄYLÄNPITO 2013 2017 MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? Perusväylänpidon tarkoituksena on turvata kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuva ja turvallinen liikkuminen ympäri vuoden. Maanteiden, rautateiden ja

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET

TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET TIELIIKENTEESSÄ KUOLLEET JA LOUKKAANTUNEET MOOTTORIPYÖRÄILIJÄT 2000 2008* Lähde: Tilastokeskus ja Liikenneturva. Tilastointiperusteet muuttuneet loukkaantuneiden osalta 2003. Vuosi 2008 ennakkotieto TIELIIKENTEESSÄ

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa

Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Liikenneturvallisuuskatsaus Satakunnassa Jaakko Klang Varsinais-Suomen Ely-keskus Loimaan seudun liikenneturvallisuusryhmän kokous Jaakko Klang / Varsinais-Suomen ELYkeskus, 10 min Liikenneturvallisuuskatsaus

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.

Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6. Liikenneministeri Merja Kyllönen MAL-verkoston seminaari Kuntaliitoskokemuksia maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Helsinki 13.6.2012 LIIKENNE KAUPUNKIPOLITIIKAN KOVAA YDINTÄ Hyvät seminaarin osanottajat

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Suomen tieverkosto ja sillat

Suomen tieverkosto ja sillat Suomen tieverkosto ja sillat Maantie on sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Finnish Transport Agency 2 Suomen tiestö Tie-ja katuverkko yhteensä

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 154. Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA SAVONLINNA 15.5.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2010-2014 tapahtui 1020 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 204 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 6 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä.

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta 18.10.2013 mennessä. Hallitus 149 22.10.2013 LAUSUNTO PÄIJÄT-HÄMEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA 326/07/70/700/2013 Hallitus 149 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Sini Puntanen, p.

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot