Liikennejärjestelmän nykytilakatsaus liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistoksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "15.12.2011. Liikennejärjestelmän nykytilakatsaus liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistoksi"

Transkriptio

1 Liikennejärjestelmän nykytilakatsaus liikennepoliittisen selonteon tausta-aineistoksi

2

3 3 Sisältö JOHTOPÄÄTÖKSET 5 1 LIIKENTEEN MERKITYS YHTEISKUNNASSA Liikenteen kustannukset Alue- ja yhdyskuntarakenne liikennejärjestelmän kehikkona Liikennejärjestelmän vastuut ja rahoitus 8 2 MATKAT JA KULJETUKSET Kuljetukset Ulkomaan tavaraliikenne Kotimaan tavaraliikenne Transitoliikenne Henkilöliikenne Ulkomaan henkilöliikenne Kotimaan henkilöliikenne 11 3 LIIKENTEEN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Talouden epävarmuudet heijastuvat suoraan merikuljetuksiin Tieliikenteen kehitys Rautatieliikenteen kehitys Lentoliikenteen kehitysnäkymistä 18 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS Kuljetukset Matkat Päivittäinen liikennöitävyys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sääolosuhteet Tieliikenteen sujuvuus Rautatieliikenteen täsmällisyys Talvimerenkulku Turvallisuus liikenteessä Tieliikenne Rautatieturvallisuus Meriturvallisuus ja Itämeri Ilmaliikenteen turvallisuus 28 5 LIIKENNEVERKOT JA NIIDEN KUNTO Liikenneverkot 29

4 4 5.2 Liikenneverkkojen kunto 30 6 LIIKENNEYMPÄRISTÖN NYKYTILA Ilmastonmuutos Melu ja tärinä Vedet ja maaperä 37 7 LIIKENTEEN JA VÄYLÄNPIDON MARKKINAT Liikennemarkkinat Väylänpidon markkinat Työvoiman saatavuus liikennetoimialalla 42 8 LIITEKARTAT 42

5 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Liikennepoliittisen selonteon laadinta edellyttää laaja-alaista yhteiskunnallista valmistelua. Tämä nykytilakatsaus on laadittu keskittyen liikenteeseen liittyviin perusfaktoihin ja toimii valmistelun tausta-aineistona. Liikenteen merkitys yhteiskunnassa: Välillinen vaikutus yhteiskunnassa syntyviin kustannuksiin huomattavasti suurempi kuin liikennejärjestelmään käytetty rahoitus Erilaisten toimintojen mahdollistaja ja kasvun tekijä. Matkat ja kuljetukset Suomen liikennevirrat ovat kansainvälisesti katsoen ohuita ja matkat pitkiä Henkilöautoliikenteen rooli kulkumuotojen työnjaossa on hallitseva Ulkomaan kuljetuksissa meriliikenteen merkitys on erittäin suuri, kotimaan kuljetuksissa tieliikenne on hallitseva Rautateiden kuljetukset painottuvat muutamiin tavaralajeihin Meriliikenteen kehitys on suoraan riippuvainen talouden muutoksista. Rautatieliikenteen rooli on suhteellisen stabiili pitkällä aikavälillä. Tie- ja lentoliikenne ovat kasvussa. Liikennejärjestelmän toimivuus Elinkeinoelämän näkökulmasta liikennejärjestelmän palvelutaso on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Henkilöauto- ja linja-autoliikenne toimivat kohtuullisen hyvin koko Suomessa, mutta junaliikenteen täsmällisyydessä on ollut haasteita. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän ääriolosuhteita Turvallisuus on haaste erityisesti tieliikenteessä ja yksityisessä vesiliikenteessä. Liikenneverkkojen kunto: Ongelmana on liikenneverkkojen laajuus ja liikennejärjestelmän ääripäät Tieverkko on paremmassa kunnossa kuin rataverkko. Rataverkko toimii yhtenä kokonaisuutena kiertoteitä ei ole ja teknisten järjestelmien rooli on keskeinen, lisäksi rautatiejärjestelmään liittyy tiukka turvallisuustaso. Liikenneympäristö: Ilmastonmuutoksen hillintä ja päästövähennystavoitteiden saavuttaminen on haastava tehtävä. Liikenteen ympäristöhaittojen torjuntaan ei ole ollut riittävästi resursseja. Liikenteen ja väylänpidon markkinat Liikennemarkkinat toimivat pääosin vapaasti, mutta rautatieliikenne ja taksiliikenne edellyttävät tarkastelua. Kilpailu toimii väylänpidon hankinnoissa pääsääntöisesti hyvin. Tiettyjen osaalueiden kilpailua ollaan avaamassa ja markkinoita pyritään kehittämään.

6 6 1 LIIKENTEEN MERKITYS YHTEISKUNNASSA 1.1 Liikenteen kustannukset Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa suuri merkitys elinkeinoelämän kilpailukyvylle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Liikennejärjestelmää ei voi suunnitella irrallisena osana, vaan sen toteuttaminen on monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Liikenteen osuus bruttokansantuotteesta on yli 7 prosenttia. Liikennemarkkinoiden liikevaihdosta noin kolmannes syntyy tavaraliikennemarkkinoista, kolmannes henkilöliikennemarkkinoista ja loput muusta liikennettä palvelevasta huolinta- ja tukitoiminnasta. Kotitalouksien kulutus seurailee talouden kehitystä ja on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti. Suurimman osan kulutuksesta vievät asuminen ja energia (27 %), liikenne (16 %) elintarvikkeet (13 %), muut tavarat ja palvelut (12 %) sekä kulttuuri ja vapaa-aika (11 %). Logistiikka on osa yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä ja sen kustannukset heijastuvat suoraan tuotannon kehittymiseen, tuottavuuden kasvuun, investointeihin ja työllisyyteen. Pitkien etäisyyksien vuoksi logistiikan kustannukset ovat Suomessa lähtökohtaisesti kilpailijamaita korkeammat. Logistiikkakustannukset Suomessa ovat yli 34 miljardia euroa vuodessa, keskimäärin noin 14 % yritysten liikevaihdosta. Luku on kansainvälisesti verrattuna korkea. Kustannukset ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana. 1.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne liikennejärjestelmän kehikkona Kaupunkiseutujen merkitys kansantaloudelle on kasvanut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana, ja kaupunkiseudut kasvavat edelleen. Samalla niiden yhdyskuntarakenne edelleen hajoaa vaikka asukastiheys kaupungeissa on ollut jo lähtökohtaisesti alhainen. Suomalaiskaupunkien suuri energiankulutus ja hiilidioksidipäästöt johtuvat valtaosin asumisesta ja liikkumisesta. Yhdyskuntarakenteen hajoava kehitys johtaa liikkumistarpeen ja ennen kaikkea henkilöautoliikenteen kasvuun. Maankäytön ja liikenteen keskinäisellä, johdonmukaisella yhteensovittamisella on keskeinen rooli pyrittäessä ohjaamaan kaupunkirakennetta ja liikennejärjestelmää eheään, kestävään ja toimivaan suuntaan. Lisääntyvä henkilöautoilu kasvattaa liikennemääriä yli tie- ja katuverkon kapasiteetin. Ruuhkautuminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, heikentää hyvinvointia ja aiheuttaa haittaa ympäristölle. Kaupunkiseutujen kilpailukyky ja Suomen asema globaalissa kilpailussa heikentyvät. Hajautunut yhdyskuntarakenne aiheuttaa huomattavia kustannuksia rakentamisessa, ylläpidossa ja liikkumisessa. Yhdyskuntarakentamisessa tehdyt ratkaisut ovat lisäksi hyvin pysyviä. Energian saatavuuden ja hinnan muutosten myötä tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat taloudellinen rasite niin yhteiskunnalle kuin yksityistalouksille. Kuntalaiset elävät arjessa yli kuntarajojen. Perustan kaupunkiseudun kehitykselle luovat kuntien maankäyttö, asunto- ja elinkeinopolitiikka sekä liikennejärjestelyt. Kaupunkiseuduilla on vielä liiaksi suunnittelua, jossa ei tarkastella asioita yli sektori- ja toimintarajojen. Hallitus toteuttaa tällä hallituskaudella koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntauudis-

7 7 tuksen tavoiteaikatauluna on, että rakennelaki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta ja uutta kuntarakennetta koskevat ratkaisut olisi tehty vuoden 2014 loppuun mennessä. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edistämiseksi on otettu käyttöön maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusmenettely. Aiesopimusten valmistelu käynnistyi suurimmilla kaupunkiseuduilla vuonna Pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan MAL-aiesopimusmenettelyä jatketaan ja sopimuksia kehitetään sitovammiksi. Keskeisenä haasteena onkin sovittaa aiesopimusten toimenpiteet valtion suunnittelujärjestelmään ja valtakunnalliseen kokonaisuuteen. Sitovuutta on mahdollista parantaa kytkemällä aiesopimusten valmistelu osaksi liikennepoliittista selontekoa ja asuntopoliittista ohjelmaa. Tampereen MAL-aiesopimus allekirjoitettiin maaliskuussa Helsingin, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen sopimusten valmistelu on käynnissä, ja ne valmistuvat aikataulullisesti yhdessä liikennepoliittisen selonteon kanssa. Kolmasosa kaikista matkoista tehdään kävellen tai pyörällä. Kävely ja pyöräily eivät ole peruskulkumuotoja kaupunkiseutujen liikennejärjestelmäsuunnitelmissa, ja samalla hajautuva yhdyskuntarakenne on vaikeuttanut niiden edistämistä. Maaliskuussa 2011 Liikenneja viestintäministeriö laati kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian 2020, ja Liikennevirasto valmistelee vastaavaa toimenpidesuunnitelmaa. Kävelyn ja pyöräilyn periaatteellinen arvostus päättäjien ja kansalaisten keskuudessa ei ole konkretisoitunut kulkutapavalinnoissa eikä niiden ohjauksessa. Resursseja tarvitaan olemassa olevan liikenneympäristön parantamiseen, yllä- ja kunnossapitoon, uusien väylien rakentamiseen ja markkinointiin.

8 8 1.3 Liikennejärjestelmän vastuut ja rahoitus Liikenneinfrastruktuurissa valtio vastaa Liikenneviraston kautta vesiväylistä, rataverkosta sekä maanteistä. Valtionyhtiö Finavia vastaa lentoasemista verkostoperiaatteella. Kunnat vastaavat kaduista ja yksityiset tiehoitokunnat yksityisteistä. Kunnat osallistuvat valtion infrastruktuurin kehittämisinvestointeihin tapauskohtaisesti. Valtio avustaa erillispäätöksellä metron toteuttamista. Liikennesektorin rahoitus näyttäytyy valtion budjetissa oheisella tavalla: Kunnat käyttivät vuonna 2009 liikenneväyliin noin 650 M (toimintamenot) ja liikenneväylien investointeihin noin 670 M. Joukkoliikenteeseen kunnat käyttivät toimintamenoistaan vuonna 2009 noin 340 M ja joukkoliikenneinvestointeihin noin 15 M. (Tilastokeskus/ Kuntaliitto)

9 9 2 MATKAT JA KULJETUKSET 2.1 Kuljetukset Ulkomaan tavaraliikenne Suomen oman ulkomaankaupan kuljetuksia oli v ,6 miljoonaa tonnia. Tästä merikuljetuksia oli 85,8 milj. tonnia ja maakuljetuksia 14,2 miljoonaa tonnia. Suomen suurimmat satamat tavaramäärällä mitattuna ovat Kilpilahti, Helsinki ja Kotka. Tärkeimmät vientisatamat ovat Kilpilahti (öljysatama), Kotka (metsäteollisuus, transito), Helsinki (yleissatama), Kokkola (transito) ja Rauma (metsäteollisuus). Tuonnissa merkittävimmät ovat Kilpilahti (öljysatama), Helsinki, Naantali (öljysatama) ja Raahe (terästeollisuus) ja Kotka. Lentorahdin osuus ulkomaankaupan arvosta on yli 10 %. Kansainvälistä lentorahtia kuljettiin v n tonnia, josta Helsinki-Vantaan osuus oli tonnia Kotimaan tavaraliikenne Suomessa tapahtuvassa tieliikenteen tavarakuljetuksissa kuorma-autojen kuljettama tavaramäärä oli vuonna 2010 yhteensä 397 miljoonaa tonnia ja kuorma-autoliikenteen kuljetussuorite oli n. 26,0 miljardia tonnikilometriä. Kolme suurinta, eniten kuorma-autoliikennettä synnyttävää toimialaa ovat rakentaminen (maa-ainekset ja rakennusteollisuuden tuotteet), ruokaklusteri (maataloustuotteet ja elin-

10 10 tarvikkeet) sekä metsäteollisuus (puuraaka-aineet ja metsäteollisuustuotteet). Erikoiskuljetusten määrät ovat olleet kasvussa. Rautateiden tavarakuljetusten määrä oli 35,8 milj. tonnia ja kuljetussuorite oli noin 9,8 miljardia tonnikilometriä. Rautatiekuljetukset palvelevat metsä-, metalli ja kemianteollisuutta sekä transitoliikennettä. Kaivosteollisuuden nousu on näkynyt kuljetuksissa. Tärkeimmät tavaralajit ovat metsäteollisuuden tuotteet ja puuraaka-aineet. Kotimaan vesiliikenteen määrä oli 8,3 milj. tonnia. Tästä oli 4,3 milj. tonnia öljyä ja 2,3 milj t. Venäjältä Saksaan rakennettavan kaasuputken materiaaleja ym. Kuljetussuoritteeksi muodostui 3,7 mrd. tkm, josta oli öljyä 2,2 mrd tkm ja 0,8 mrd.tkm kaasuputkiprojektin tavaraa. Kotimaista lentorahtia oli yhteensä n tonnia Transitoliikenne Transito on Suomen kautta kulkevaa liikennettä. Meriliikenteen transitoliikenteen kuljetukset olivat vuonna 2010 yhteensä 7,4 miljoonaa tonnia, josta tuontitransitoa oli 2,1 miljoonaa tonnia ja vientitransitoa 5,3 miljoonaa tonnia. Tuontitransiton suurimmat tavaralajit muodostuivat kappaletavaran konttikuljetuksista sekä uusien moottoriajoneuvojen kuljetuksista. Vientitransitossa malmirikasteiden kuljetukset olivat suurin tavaralaji. Transitokuljetukset keskittyivät pääosin Haminan ja Kotkan ja sekä Helsingin, Hangon ja Kokkolan satamiin. Rautateiden transitoliikenne oli 4,8 miljoonaa tonnia vuonna Lähes kaikki transitoliikenne suuntautuu idästä länteen. Viime vuosina kaksi merkittävää rautatietransitovirtaa ovat olleet Vartiuksesta Kokkolan satamaan kuljetettava Kostamuksen pelletti sekä Kotkan ja Haminan satamien kemikaalitransito. Aikaisemmin myös kontti- ja henkilöautotransitoa kuljetettiin rautateitse. Tieliikenteen transitoliikenne oli Tullin keräämien tietojen mukaan 2,065 miljoonaa tonnia vuonna 2010, jossa oli 18 prosentin kasvu verrattuna vuoteen Kasvusta huolimatta tavaramäärä oli silti suuruudeltaan vain 54 prosenttia vuoden 2008 tavaramäärästä. Vuonna 2009 jyrkästi vähentynyt henkilöautojen transitovienti jäi edelleen aiempaa matalammalle tasolle. 2.2 Henkilöliikenne Ulkomaan henkilöliikenne Lentoliikenteessä ulkomaan liikenteessä oli vuonna 2010 liki 12 milj. matkustajaa. Ulkomaan meriliikenteessä oli vuonna 2010 noin 17,41 milj. matkustajaa. Liikenteestä hieman yli 50 % suuntautui Ruotsiin ja noin 40 % Viroon. Maantieliikenteessä rajanylittävää henkilöautoliikennettä oli noin ja linjaautoliikennettä noin 4600 rajanylitystä. Henkilöautojen rajan ylittävästä liikenteestä yli puolet suuntautuu Ruotsiin. Linja-autoliikenteessä rajanylityksistä noin 75 % tapahtuu Venäjälle. Rautatieliikenteessä oli vuonna 2010 noin ulkomaan matkustajaa. Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne on kasvanut nopean Allegro-junaliikenteen käynnistyttyä. Allegro-liikenne käynnistyi joulukuussa 2010 kahdella edestakaisella vuorolla ja kesäkautena 2011 toukokuun lopusta alkaen Helsingin ja Pietarin välillä on kulkenut päivittäin neljä

11 11 Allegro-vuoroa suuntaansa. Tämän vuoden tammi elokuussa Helsingin ja Pietarin välillä on tehty 41 prosenttia enemmän junamatkoja kuin viime vuoden vastaavana aikana Kotimaan henkilöliikenne Edellä esitetyt henkilöliikenteen tiedot perustuvat henkilöliikennetutkimukseen HLT , joka on valtakunnallinen ja kattava tutkimus ja päivitetään kuuden vuoden välein. Uudet, vuosien tutkimuksen tulokset valmistuvat 4/2012. Suomen henkilöliikennesuorite on vuosittain noin 83 miljardia henkilökilometriä, mikä tekee henkilöä kohden 42 km vuorokaudessa ja km vuodessa. Valtaosa, noin 93 prosenttia suoritteesta kertyy tieliikenteestä maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä. Joukkoliikenteen osuus suoritteesta on noin 12 prosenttia. Matkojen kokonaismäärä 2,89 matkaa/hlö/vuorokausi.

12 12 Lähde :Julkisen liikenteen suoritetilasto 2009 (lvm 13/2011) Julkisen liikenteen markkinaosuus liikenteen matkustajamääristä oli vuonna % ja henkilökilometreistä 15 %. Julkisen liikenteen osalta linja-autoliikenne edustaa yli puolta markkinoista matkustajamäärissä mitattuna. Pidemmillä matkoilla rautatien ja lentoliikenteen markkinaosuus kasvaa ja henkilökilometreissä mitattuna rautatieliikenteen osuus on yli kolmannes ja sen osuus on kasvanut viime vuosina, kun taas lento- ja linjaautoliikenteen osuus on laskenut.

13 13 Kevyen liikenteen matkojen osuus kaikista matkoista on 32 %, mutta matkasuoritteesta osuus on luonnollisesti huomattavasti pienempi. Pyöräilyn osuus kaikista matkoista vaihtelee suuresti kuntien välillä (noin 5-20 %). Kattavia tilastoja kävelyn ja pyöräilyn määristä ei ole. Alla olevassa kuvassa on esitetty kulkutavat eri pituisilla matkoilla, mistä on havaittavissa kävelyn ja pyöräilyn suuri potentiaali muutaman kilometrin mittaisilla matkoilla. Kuvan lähde: Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020, LVM % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Muu kulkutapa Joukkoliikenne Henkilöauto matkustajana Henkilöauto kuljettajana Pyöräily Jalankulku matkan pituus (km) Mopoilun määrä on kasvanut viime vuosina ja mopojen ensirekisteröinnit ovat 2,5- kertaistuneet 2000-luvulla.

14 14 Maantieteestä ja väestömäärästä johtuen Suomen liikennevirrat ovat kansainvälisesti katsoen ohuita ja matkat pitkiä. Henkilöautoliikenteen rooli kulkumuotojen työnjaossa on hallitseva. EU:n valkoinen kirja asettaa vahvoja tavoitteita henkilöautoliikenteen vaikutusten vähentämiseksi, mikä edellyttää monia erilaisia keinoja myös Suomessa. Ulkomaan kuljetuksissa meriliikenteen merkitys on erittäin suuri, kotimaan kuljetuksissa tieliikenne on hallitseva. Rautateiden kuljetukset painottuvat muutamiin tavaralajeihin. Olennaista on myös hahmottaa, missä määrin transito kuormittaa Suomen liikenneverkkoa ja mitä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia siitä on Suomen elinkeinoelämälle.

15 15 3 LIIKENTEEN KEHITYS JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 3.1 Talouden epävarmuudet heijastuvat suoraan merikuljetuksiin Suomen pääväylien kuljetukset ovat riippuvaisia talouden kehityksestä. Erityisen selvästi tämä näkyy meriliikenteessä, jonka kautta kulkee yli 80 % Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista. Väylien kuljetusmäärät ovat elpyneet vuoden 2009 talouden taantuman jälkeen mutta kesällä positiivinen kehitys on hidastunut. Synkässä taloustilanteessa on Suomen kannalta myönteistä se, että suurimpien kauppakumppaneiden, Saksan ja Ruotsin taloudellinen kehitys näyttää toistaiseksi kohtalaiselta. Samoin viennin Venäjälle voi odottaa jatkuvan suunnilleen ennallaan niin kauan, kun öljyn hinta pysyy nykyisellä tasolla. Ulkomaan meriliikenteen kuljetukset kasvoivat tasaisesti 2000-luvun alussa. Paperiteollisuuden työmarkkinakiista vuonna 2005 vähensi kuljetuksia tilapäisesti. Vuonna 2009 talouden taantuma aiheutti poikkeuksellisen suuren romahduksen. Ulkomaan merikuljetukset ovat kuitenkin elpyneet nopeasti. Vuonna 2010 kuljetettiin jo yli 93 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä on lähes 11 miljoonaa tonnia edellisvuotta enemmän. Suomen ulkomaan merikuljetuksia hoidettiin 51 eri satamasta ja kymmenen suurimman sataman osuus koko ulkomaan tavaraliikenteestä oli 76 prosenttia vuonna Suomen omat ulkomaankaupan kuljetukset lisääntyivät lähes 10 miljoonalla tonnilla edellisvuoteen verrattuna ja olivat yhteensä 86 miljoonaa tonnia vuonna Myös transitokuljetusten määrä kasvoi ja oli yli 7 miljoonaa tonnia. Ulkomaan matkustajaliikenteen kokonaismäärä on 2000-luvulla pysytellyt likimain 16 miljoonassa matkustajassa. Vuonna 2010 kuljetettiin yhtensä 17,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on 3,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kasvu selittyy lisääntyneellä Vironliikenteellä, jossa matkustajamäärä kasvoi 9,5 prosentilla lähes 7 miljoonaan. Ruotsinliikenne sen sijaan väheni 1,9 prosentilla ja oli yhteensä 9,3 miljoonaa matkustajaa. Ruotsin-liikenteellä on edelleen hallitseva asema matkustajaliikenteessä. Vuonna 2010 matkustajia oli 9,3 miljoonaa. Ruotsin-liikenteen suhteellinen osuus matkustajaliikenteestä on viimeisten viiden vuoden aikana pysynyt prosentissa. Viron-liikenne kasvoi koko 1990-luvun voimakkaasti, mutta on 2000-luvulla pysytellyt noin kuuden miljoonan matkus-

16 16 tajan lukemissa. Vuonna 2010 matkustajamäärä kasvoi 7 miljoonaan ja sen osuus oli 40 prosenttia koko matkustajaliikenteestä. 3.2 Tieliikenteen kehitys Liikennesuoritteen kehitys on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut tasaisessa kasvussa. Maanteillä suoritteiden kasvu on ollut keskimäärin noin 2 % vuodessa ja kaduilla sekä yksityisteillä noin 1 % luokkaa. Tasainen kasvu tarkoittaa sitä, että kymmenen vuoden kuluessa maanteiden liikennesuorite on lisääntynyt lähes 19 % verrattuna vuoteen Kaduilla ja yksityisteillä maltillisempi kasvu on tarkoittanut noin 9 prosentin lisäystä suoritteessa v aikana. Tasaisesti nousevaan trendiin maanteiden liikennesuoritteessa tekevät poikkeuksen vuodet 2007 ja Vuonna 2007 tapahtunutta vajaan 3 prosentin kasvua seurasi suoritteen alentuminen. Vuoden 2008 tapahtunutta alenemista voi pitää harvinaisena, sillä edellisen

17 17 kerran vastaavaa suuntausta tieliikenteessä tapahtui 90-luvun alkuvuosien laman seurauksena. Vuoden 2008 taantuman vaikutukset heijastuivat raskaaseen liikenteeseen henkilöliikennettä huomattavasti voimakkaammin. Tavarakuljetusten liikennesuoritteessa tapahtui noin 10 % aleneminen, joka näkyi mm. Kaakkois-Suomen maanteillä Venäjälle suuntautuvan transitoliikenteen selvänä vähenemisenä. Taantuman jälkeen raskaan liikenteen suoritteet kääntyivät taas nousuun, mutta vuonna 2010 oltiin vasta notkahdusta edeltävällä vuoden 2005 tasolla. 3.3 Rautatieliikenteen kehitys Suomessa rautateiden tavaraliikenteen markkinaosuus on ollut pitkään noin 25 %, joka on kansainvälisesti korkea luku. Rautateiden asema kuljetussektorilla on säilynyt vankkana pitkien välimatkojen ja teollisuuden rakenteen takia. Suomessa rautatiekuljetuksia käytetään pääasiassa metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetuksissa. Viime vuosina noin 60 % rautatieliikenteen kokonaisvolyymistä on ollut metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksia luvulla rautateiden tavaraliikenteen vuosittainen määrä on ollut runsaat 40 miljoonaa tonnia. Vuonna 2009 maailmantalouden taantuma ja metsäteollisuuden nopea rakennemuutos romahduttivat kuljetusmäärät, mutta seuraavana vuonna kuljetusmäärät kääntyivät taas nousuun. Suomen sisäisten rautatiekuljetusten kehitys on noudattanut perusteollisuuden vuosittaisia tuotantomuutoksia. Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä korostuvat metsä-, metalli- ja kemianteollisuuden kuljetukset. Suorat junakuljetukset Suomen ja läntisen Euroopan välillä, eli ns. läntinen liikenne, on määrältään vähäistä. Suomen rataverkon tavaraliikenne on keskittynyt tärkeimmille pääradoille. Tonnimääräisesti vilkkaimmat radat ovat päärata Helsingin ja Oulun välillä, itäisen liikenteen yhteydet Vainikkalan, Imatrankosken ja Vartiuksen rajanylityspaikoilta sekä tärkeimmät metsäteollisuuden vientikuljetusten käyttämät radat Kymenlaakson ja Rauman satamiin. Rataverkolla on myös paljon vähäliikenteisiä ratoja. Rautateiden tavaraliikenteessä nähdään pitkällä aikavälillä edellytyksiä kysynnän kasvamiseen. Merkittävimmät kasvupotentiaalit ovat rikasteiden ja energiapuun kuljetuksissa, yhdistetyissä kuljetuksissa sekä Venäjän ja Trans-Siperian radan konttiliikenteessä ja kotimaan raakapuukuljetuksissa. Merkittävimmät epävarmuustekijät koskevat maailmantalouden tilannetta, metsäteollisuuden rakennemuutosta sekä Venäjän transitokuljetuksia.

18 18 Rautateiden henkilökaukoliikenteen hyvä kehitys alkoi vuonna 2001, jonka jälkeen matkustajamäärä kasvoi seitsemänä perättäisenä vuotena. Sitä edeltävä ajanjakso oli kaukoliikenteessä vaikea. Vuonna 2009 matkustajamäärissä oli laskua lähinnä taloudellisen taantuman seurauksena, mutta vuonna 2010 matkustajamäärät kääntyivät uudelleen nousuun ja matkamäärä oli 13,4 miljoonaa. Rautateiden kaukoliikenteessä voimakkainta matkustajamääräkasvu on ollut viidentoista vuoden ajanjaksolla rantaradalla Helsinki Turku-rataosalla sekä pääradalla Helsinki Tampere-osuudella. Molemmilla rataosuuksilla on junatarjontaa lisätty ja matka-aikoja lyhennetty. Selvää kasvua on myös idän suunnan matkoissa erityisesti Lahden oikoradan valmistuttua vuonna Matkustus on kuitenkin vilkastunut myös useimmilla muilla rataverkon osilla. Lähiliikenteen matkat ovat vuosina kasvaneet 33 miljoonasta 56 miljoonaan. Ajanjaksoon sisältyy voimakasta liikennejärjestelmän kehittämistä, kun kaupunkirataliikenne aloitettiin Leppävaaraan, Tikkurilaan ja lopulta Keravalle. Kaupunkirataliikenteen myötä junatarjonta on selvästi kasvanut ja asemia on kehitetty. Yhdessä maankäytön tehostumisen kanssa lähiliikenteen rooli liikennejärjestelmässä on muuttunut merkittävästi. Rautateiden henkilöliikenteen ennustetaan lähivuosina pysyvän nykyisellä tasolla tai nousevan hieman. Suotuisaa kehitystä edistävät mm. junakaluston uusiminen ja uuden hinnoittelujärjestelmän luoma parempi hintakilpailukyky. Toisaalta rautatieliikenteen täsmällisyyshaasteiden myötä on matka-aikoja jouduttu pidentämään joillakin reiteillä, mikä saattaa vaikuttaa kysyntään vähentävästi. 3.4 Lentoliikenteen kehitysnäkymistä Matkustajamäärät lähtivät vuoden 2010 loppupuolella voimakkaaseen kasvuun. Kansainvälisen liikenteen osalta kasvua edelliseen vuoteen oli 4,8 %. Kotimaan liikenteen matkustajamäärät sen sijaan laskivat 6,1 %. Lentoliikenteen ennustetaan kasvavan edelleen varsinkin kansainvälisen liikenteen osalta vuonna Suurinta kasvua lentoliikenteen osalta vuonna 2011 odotetaan tulevan kansainvälisestä vaihtomatkustuksesta, joka perustuu vahvasti Aasian ja Euroopan välisen liikenteen kasvuun. (Finavia vuosikertomus 2010) Lentoliikenteen vauhdikas kasvu on jatkunut kesällä. Liikenne on kasvanut tänä vuonna erityisesti Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi Oulussa ja Lappeenrannassa. Tammielokuussa kasvua tuli koko Suomessa 17,4 prosenttia ja se on kansainvälisestikin mitattuna

19 19 hyvää luokkaa. Nopea kasvu on perustunut lisääntyneeseen tarjontaan. (Finavia tiedote ) Kansainvälisen taantuman ja myös lentoliikenteen kysynnän syvin kuoppa on jäänyt taakse. Lentoliikenteen kysynnän kasvulle näyttää olevan vahva tarve. Tätä aikaa leimaa kuitenkin maailmantalouden epävarmuus, jossa suuret ja äkilliset heilahtelut ovat mahdollisia. nämä epävarmuustekijät voivat herkästi näkyä lentoliikenteen kysynnässä. (Finavia vuosikertomus 2010) Lentoliikenteen kilpailuasetelman vuoksi alentuneet lentolippuhinnat kasvattavat edelleen lentomatkustuspalveluja käyttävien joukkoa erityisesti vapaa-ajan matkustamisen osalta. Pitkällä aikavälillä globaali väestönkasvu vaikuttaa samansuuntaisesti. Lentoliikenteen uskotaan globaalilla tasolla edelleen kaksinkertaistuvan 20 vuoden jaksolla. Lentoliikenteessä joidenkin alueellisten lentoasemien merkitys on nousemassa, kun suoria yhteyksiä Eurooppaan järjestetään myös muutamilta alueellisilta lentoasemilta (esim. Oulu). Myös kotimaan lentoliikenteessä tapahtunee murros lentoliikenteen tarjonnassa. Meriliikenteen kehitys on suoraan riippuvainen talouden muutoksista. Rautatieliikenteen rooli on suhteellisen stabiili pitkällä aikavälillä. Tieliikenne ja lentoliikenne ovat kasvussa. 4 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS 4.1 Kuljetukset Elinkeinoelämän näkökulmasta ja kansainvälisesti arvioiden Suomen liikennejärjestelmän palvelutaso on hyvä ja kehittynyt pääosin myönteiseen suuntaan. Kuljetusketjujen toimivuus on hyvällä tasolla. Tuoreen elinkeinoelämän asiakastutkimuksen mukaan yli seitsemän kymmenestä vastaajasta on vähintään tyytyväinen kuljetusten toimivuuteen kokonaisuutena. Toisaalta alle puolet vastaajista on tyytyväisiä tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana. Tiekuljetukset on yrityksille selvästi tärkein kuljetusmuoto, ja niihin ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Myös tieliikenteen terminaaleihin ollaan tyytyväisiä. Tiekuljetusten ennakoitavuudessa ja täsmällisyydessä on nähtävissä kuitenkin heikentymistä. Suomen globaalin kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä kauppamerenkulun kustannustehokkuus on kehittynyt myönteisesti. Aluskoon kasvu on tehty mahdolliseksi muun muassa väyliä syventämällä. Elinkeinoelämä näkee merikuljetukset ja satamat sekä satamaalueiden terminaalit nähdään tärkeinä kuljetustoimintoina, ja niihin ollaan tyytyväisiä. Rautatiekuljetusten kustannustehokkuus on parantunut akselipainojen noustessa 25 tonnin verkon laajenemisen ja sähköistyksen myötä. Rataverkon huonosta kunnosta johtuvat junien nopeusrajoitukset ovat kuitenkin lisääntyneet 2000-luvulla. Elinkeinoelämä pitää rautatiekuljetuksiin liittyviä toimintoja pidetään vähemmän tärkeinä kuin tie- ja merikuljetuksia, ja niihin ollaan kaikkein tyytymättömimpiä. Liikenneverkkojen eri osien merkitystä ja palvelutasoa tarkasteltaessa yrityksen kuljetusten kannalta tärkeimpiä ovat päätiet ja kauppamerenkulun pääväylät, kaupunkiseutujen päätiet ja katuverkko. Näihin ollaan myös tyytyväisiä. Kehityskohteina voidaan pitää raskaan tavaraliikenteen ratoja, vähäliikenteisiä teitä ja rataverkon yhteyksiä teollisuuslaitoksiin.

20 Matkat Henkilö- ja linja-autoliikenne toimivat kohtuullisen hyvin koko Suomessa, poikkeuksena harvat erityisen huonot keliolosuhteet. Myös kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet ovat jokseenkin hyvällä tasolla. Alemman tieverkon ja kevyen liikenteen väylien kunnon heikentyminen on jo laskenut palvelutasoa osalla verkkona ja lisännyt asiakkailta saatua palautetta. Joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt, koska linja-autoliikenteen palveluita on jouduttu karsimaan samalla kun kustannustaso on noussut ja lipun hintoja on jouduttu nostamaan. Lentoliikenteessä lipun hinnat ovat laskeneet kilpailun myötä. Junaliikenteen täsmällisyydessä on ollut huomattavia ongelmia erityisesti talviolosuhteissa. Myös matkaketjujen solmukohtien toimivuuteen liittyy ongelmia (liityntäpysäköinti, vaihdot kulkutavasta toiseen, matkustajainformaatio). Päivittäisten matkojen keskinopeus ja matkan pituus ovat jatkuvassa kasvussa ja kehitys on suorassa yhteydessä yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön. Myös kotitalouksien liikkumiseen käyttämät menot ovat kasvaneet enemmän kuin kulutus keskimäärin. Matkaketjujen ennakoitavuus ja täsmällisyys on heikentynyt erityisesti junaliikenteessä sekä isojen kaupunkien ruuhkautuvilla tiejaksoilla. Marraskuussa 2011 valmistuneen Liikenneviraston Kansalaisten tyytyväisyystutkimuksen perusteella kansalaisten yleistyytyväisyys matkojen toimivuuteen ja turvallisuuteen on hyvällä tasolla. Tutkimuksen päätuloksia ovat: Talvikunnossapidossa on kehitettävää sekä kävelyn että pyöräilyn näkökulmasta. Pyöräily sai eri kulkutavoista selvästi huonoimmat arvosanat. Tyytyväisyys paikallisjoukkoliikenteeseen ja sen kehittämiskohteet vaihtelevat alueittain - eniten tyytymättömyyttä herättivät lippujen hinnat, reittien ja vuorojen sopimattomuus sekä vuorotarjonta iltaisin ja viikonloppuisin. Pitkämatkaisessa joukkoliikenteessä eniten kehitettävää on paikallisjoukkoliikenteen yhteyksissä asemille. Säännöllisesti autoilevat ovat tyytyväisiä liikenneolosuhteisiin sekä omalla asuinseudulla että pitkillä matkoillaan.

21 Päivittäinen liikennöitävyys Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sääolosuhteet Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti liikenneväylien rakentamiseen, käyttöön ja kunnossapitoon, joten ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeää väylänpidossa. Muuttuvat sääolosuhteet vaikuttavat kaikkiin liikennemuotoihin. Myös liikenneinfrastruktuurin on kestettävä entistä vaihtelevampia sääolosuhteita. Ilmastonmuutokseen varautuminen sisältää mm. suojelusuunnittelua, kunnossapidon sopeuttamista, suunnittelukriteerien tarkistamista ja ohjeistuksen kehittämistä, rakenteiden kestävyyden ja toimivuuden varmistamista ja parantamista, häiriötilanteisen hallinnan kehittämistä sekä varoittamista ja tiedottamista. Suomessa liikennöidään erittäin vaativissa olosuhteissa. Erityisesti sään äkilliset vaihtelut ja pitkät pakkaskaudet aiheuttavat ongelmia liikenteelle ja logistiikalle. Ilmastonmuutoksen arvioidaan tulevaisuudessa edelleen vaikeuttavan liikenneolosuhteita mm. nollakelien ja rankkasateiden lisääntymisien myötä. Ilmastonmuutoksen edetessä talvikausi keskimäärin lyhenee, jolloin teiden talvikunnossapidon kustannukset syksyisin ja keväisin alenevat. Sydäntalvella kustannuksia kohottavat lisääntyvä liukkaudentorjunta ja sademäärien lisäyksestä johtuva hetkellisen aurauskapasiteetin tarpeen kasvu (Lähde: Venäläinen ym. 1999, muokattu).

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista 2002-2011 LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA Onnettomuusanalyysia vuosista - Janakkalan kunnan alueella tapahtuu vuosittain noin kaksikymmentä henkilövahinkoihin johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011

Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysi Muistio 12.8.2011 Sisällys 1.... Taustaa... 3 2.... Tilastokeskuksen onnettomuusaineisto vuosilta 2001-2010... 4 2.1. Kuntien tilastot 4

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit Rautatieliikenteen 1-tason turvallisuusindikaattorit 3 2 2 1 1 21 Merkittävien onnettomuuksien määrä 27-211 27 26 Merk.

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja

Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015

Lisätiedot

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013

Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Jalankulku ja pyöräilyteiden suunnitteluohje 29.5.2013 Nykyinen ohje Ohje vuodelta 1998 Ohjetta täydennetty vuonna 2004 (Tietoa tiensuunnitteluun nro 78: Kevyen liikenteen väylät liikunnassa) 29.5.2013

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Järvenpään onnettomuuskatsaus

Järvenpään onnettomuuskatsaus Järvenpään onnettomuuskatsaus 211 19.4.212 Onnettomuuskehitys Järvenpäässä 22-211 25 Tieliikenneonnettomuudet (kpl/vuosi) 2 15 1 5 85 76 83 94 36 41 45 38 146 133 145 55 57 59 14 44 174 133 34 51 Omaisuusvah.joht.

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014

LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 LIIKENNE- ONNETTOMUUDET VANTAALLA 2014 ESIPUHE Liikenneonnettomuudet Vantaalla 2014 -selvityksen tieliikenneonnettomuuksien tiedot perustuvat iliitu-ohjelmistoon sekä Tilastokeskuksen tilastoihin ja onnettomuusselostuksiin.

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi, Analyysi tutkijalautakuntien kuolemaan johtaneista onnettomuuksista Etelä-Kymenlaakson alueella 2004 2013, onnettomuuskustannukset

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta. Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Vakavat loukkaantumiset tuovat uutta tietoa tieliikenteen turvallisuudesta Roni Utriainen Liikenteen tutkimuskeskus Verne Miksi vakavat loukkaantumiset? Rattijuoppo (55 v) menetti autonsa hallinnan vasemmalle

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso

Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet.

-ORGANISAATIO. Jäsenyritykset. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Logistiikkajäsenet. Liitännäis -jäsen. Veteraanijäsenet. -ORGANISAATIO Jäsenyritykset Suoritealayhdistykset Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät Metsäalan Kuljetusyrittäjät Suomen Säiliöautoliitto Ulkomaan- ja Sopimusliikenteen Kuljetusyrittäjät USL SKAL Kustannus

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Hankesuunnittelupäivä 2016

Hankesuunnittelupäivä 2016 Hankesuunnittelupäivä 2016 Ylijohtaja Rami Metsäpelto 25.10.2016 Maakuntauudistus ja Elyt Liikennevirasto ja Liikenneverkkoyhtiö Liikennekaari Rautatieliikenteen kilpailu Suomen ja Venäjän välinen rautatieliikenne

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?

Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko

Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko Ajoneuvojen energiankäyttöön ja päästöihin liittyvien hankkeiden ja toimenpiteiden arviointikehikko TransEco 18.11.2010 Anu Tuominen, Tuuli Järvi, Kari Mäkelä, Jutta Jantunen VTT 2 Työn tavoite Kehittää

Lisätiedot

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto

Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Liikenteen toimet pohjavesien suojelussa Ympäristöpäällikkö Tuula Säämänen, Liikennevirasto Väylänpidon ja liikenteen pohjavesiriskit 20.11.2014 Maanteiden liukkaudentorjunta Vaihtelevat säät ovat haaste

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot