SISÄLLYS Alkusanat... 4 JOHDANTO LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT. 6 2.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS Alkusanat... 4 JOHDANTO... 5 1. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT. 6 2."

Transkriptio

1

2 1

3 SISÄLLYS Alkusanat... 4 JOHDANTO LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Toimiva lastensuojelu Lastensuojelun laatusuositukset Sosiaalihuoltolain uudistus LASTENSUOJELUN TARVE HÄMEENLINNASSA SEKÄ SIIHEN LIITTYVÄT MUUTOKSET KESÄN 2013 JÄLKEEN Lastensuojelun asiakasmäärän kasvu Hyvinvointikertomus LASTENSUOJELUA KOSKEVAT SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET Lastensuojelun uudet asiakkaat Kiireelliset sijoitukset Kohtaamisen taidot hankkeen tuloksista TERMIEN JA KÄSITTEIDEN KUVAUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISTEN TEHTÄVIEN HOITAMISEKSI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA PALVELUJÄRJESTELMÄ HÄMEENLINNASSA Lastensuojelun palvelujärjestelmä Lastensuojeluun varatut voimavarat Lastensuojelun määräaikojen noudattaminen Hameenlinnassa Käytettävissä olevat avohuollon tukitoimet Kehittämiskohteet lastensuojelussa LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT JA ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT SEKÄ NIIDEN KEHITTÄMINEN Kaikille lapsille ja nuorille sekä perheille tarkoitetut palvelut Ehkäisevän työn prosessit Tehostettu ja erityinen tuki Varhaiskasvatuspalvelut ja opetuspalvelut YHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN SEKA LAPSILLE JA NUORILLE PALVELUJA TUOTTAVIEN YHTEISÖJEN JA LAITOSTEN VÄLILLÄ Lasten ja nuorten palvelut Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Maahanmuuttajapalvelut

4 8.2.2 Aikuissosiaalityön näkökulma lastensuojeluun Päihdepalvelut Henkisen hyvinvoinnin palvelut Vammaispalvelut Erikoissairaanhoito Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA TIEDOTTAMINEN

5 ALKUSANAT Jari Pekuri Lasten ja nuorten lautakunta on määritellyt vuosien puitesopimukseen kolme valtuustotason tavoitetta: 1. Rakennettu ympäristö tukee lapsen ja nuoren terveyttä ja kokonaisvaltaista kehitystä 2. Lapsen huomioon ottaminen aikuisten palveluissa 3. Palvelurakenteen painopiste siirretään varhaisiin ja kevyempiin palveluihin Kohta 3 asettaa palvelurakenteelle erityisen haasteen tilanteessa, jossa lastensuojelun asiakasmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi kahden viimeisen vuoden aikana. Lautakunnan linjauksen mukaan on kehitettävä ennaltaehkäisevän työn toimintoja ja lisättävä sen resursseja ja samaan aikaan lastensuojelun lisääntyvästä asiakasmäärästä johtuen resurssilisäystä tarvitaan myös lastensuojelun palveluissa. Hämeenlinna on siis tilanteessa, jossa sen pitää lisäresursoida samanaikaisesti sekä korjaavaa että ennaltaehkäisevää työtä. Yhtälö on erittäin haastava kun otetaan huomioon kunnan taloudellinen tilanne. Palvelujen kokonaisuuden kannalta katsottuna painopisteen siirto varhaisempiin ja kevyempiin palveluihin on kuitenkin selkeästi oikea ratkaisu ja samassa linjassa vuonna 2015 voimaan tulevan uuden sosiaalihuoltolain kanssa. Uuden sosiaalihuoltolain yhtenä tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lain tavoitteena on parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä. Laki määrittää myös uudet kriteerit lastensuojelun asiakkuudelle, joka aiheuttaa suuria muutoksia palvelurakenteessa. Viime vuosina voimakkaasti julkisuudessakin on ollut esillä asiakkaiden ja työntekijöidenkin kokemus siitä, että kuntien palvelurakenne on pirstalemainen. Tämä vaikeuttaa kokonaiskäsityksen saamista asiakkaan tuen tarpeesta. Kokonaiskäsityksen saaminen asiakkaan tuen tarpeesta ja siihen oikean palvelutarjottimen rakentaminen on yksi lasten ja nuorten palveluiden keskeisistä haasteista. 4

6 JOHDANTO Lastensuojelulain 12 mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja tarkistettava vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Se on huomioitava talousarvion ja suunnitelman laadinnassa. Vastuu lasten suojelemisesta on kaikilla toimijoilla! Lasten ja nuorten lautakunta hyväksyi kuntaliitoksen myötä syntyneen uuden Hämeenlinnan ensimmäisen lakisääteisen lastensuojelusuunnitelman. Tämän jälkeen suunnitelma on päivitetty kolme kertaa. Suunnitelma arvioidaan sekä Lasten ja nuorten lautakunnassa että Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnassa vuosittain. Lastensuojelusuunnitelman tarkoituksena on: antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista että tarvittavista voimavaroista, toteutua prosessina, joka saattaa yhteen eri hallinto ja ammattikuntien edustajat pohtimaan lastensuojelun kehittämistä ja omaa osuuttaan siinä ja esittää konkreettiset toimet ja lastensuojelun kehittämisehdotukset tuleville vuosille Lastensuojelusuunnitelman etenemistä ja tavoitteiden toteutumista johdetaan ja arvioidaan säännöllisesti suunnitelmaan kirjatulla tavalla. Syksyllä 2014 järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa kentän ilmiöitä ja haasteita tarkoituksena löytää tärkeimmät kehittämisen kohteet tulevalle suunnitelmakaudelle. Lastensuojelusuunnitelman laatimisesta ovat vastanneet tilaajapäällikkö Eija Leppäsen johdolla palvelupäällikkö Marja Hänninen ja kehittämispäällikkö Tarja Mikkola. 5

7 1. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PE RUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT Marja Hänninen Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia laatimaan lastensuojelusuunnitelman (12 ). Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (1 ). Vaikka lain mukaan lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, on lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin (2 ). Lastensuojelulaissa todetaan, että kunnan on huolehdittava siitä, että sekä ehkäisevä lastensuojelu että lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Ennalta ehkäisevää lastensuojelua tapahtuu kaikenlaisessa lasten ja perheiden hyväksi tehtävässä työssä. Ehkäisevää lastensuojelutyötä ovat esimerkiksi kaikki sellaiset tukipalvelut, joissa perheiden hyvinvointia ja vanhempien onnistumista kasvatustyössään pyritään tukemaan. Ennaltaehkäisevää lastensuojelua tehdään niin yhdyskunta ja vapaa ajan palveluissa kuin päivähoidossa, opetustoimessa sekä aikuissosiaalityössä. Lapsiperheiden kotipalvelu, ennalta ehkäisevä taloudellinen tuki perheille tai lasten ja nuorten vapaa ajan harrastusten tukeminen ovat hyviä esimerkkejä ennaltaehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Lastensuojelulain 8 :n mukaan kunnan on sosiaali ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluita järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palveluiden avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville mahdollinen erityisen tuen tarve. Kunnan on myös järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa Tavoitteena Hämeenlinnassa on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön kehittäminen, ja painopisteen siirto kaikissa peruspalveluissa laaja alaiseen yhteistyöhön riittävän varhaisen tuen järjestämiseksi lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Tämä edellyttää erityisesti sitä, että peruspalveluiden toimijat tunnistavat oman vastuunsa ja roolinsa ehkäisevän lastensuojelun kentässä. Myös sosiaalihuoltolain muutos edellyttää, että Hämeenlinnassa järjestetään lähivuosina entistä kattavammat ehkäisevät palvelut lapsille ja heidän perheilleen. Lapsi ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys (jatkossa palvelutarpeen arvio), avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelusuunnitelman tulee sisältää tiedot lasten ja nuorten kasvuoloista, hyvinvoinnin tilasta sekä sitä edistävistä toimista ja palveluista, lastensuojelun tarpeesta kunnassa, lastensuojeluun varattavista voimavaroista, lastensuojelun paikallisesta palvelujärjestelmästä, yhteistyöstä eri yhteisöjen ja laitosten välillä sekä suunnitelma lastensuojelun toteuttamisesta ja seurannasta. 6

8 2. VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET Eija Leppänen ja Marja Hänninen 2.1. Toimiva lastensuojelu Lastensuojeluun ja sen tilaan on parin viimeisen vuoden aikana kiinnitetty runsaasti huomiota. 8 vuotiaan Eerikan surmasta vuonna 2012 käynnistyi mm. sosiaali ja terveysministeriön asettaman Toimiva lastensuojelu selvitystyöryhmän työskentely, ja vuoden 2014 alusta STM julkaisi lastensuojelun laatusuositukset. Huolen aiheena on ollut, että 1990 luvulta lähtien jatkuvasti kasvaneelle vähemmistölle on kasautunut yhä vaikeampaa pahoinvointia. Tämä näkyy mm. siinä, että nuorten jääminen työkyvyttömyyseläkkeelle ennen 30 ikävuotta on lisääntynyt. Teemoina valtakunnallisissa keskusteluissa ovat olleet kasvaneet lastensuojeluilmoitusten määrät, asiakkaiden lukumäärän kasvu sekä avo että sijaishuollossa, asiakaspaineet sekä pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä ja työntekijöiden vaihtuvuus. Toimiva lastensuojelu selvitysryhmä esitti raportissaan, että lasten ja perheiden tilanteiden arvioinnin käytäntöjä ja menetelmiä tulisi pikaisesti systematisoida, ja että työntekijöiden osaamista on vahvistettava. Työntekijäresursseja on ryhmän mielestä myös lisättävä, mutta tarkkojen asiakasmäärämitoitusten antamisen pohjaksi tarvittaisiin kokemukseen perustuvaa tietoa erilaisten työn organisointitapojen vaikutuksista työmäärään. Lastensuojelun ammattihenkilöt ovat työryhmän näkemyksen mukaan kuitenkin joutuneet tekemään työtään kohtuuttomassa tilanteessa, kun henkilöstövoimavarojen ja kuormituksen epäsuhta on jatkuvasti kasvanut. Ryhmä kiinnitti huomiota siihen, että lastensuojelun tehtävät ja kustannukset ovat 1980 luvulta alkaen nopeasti muuttuneet. Aikaisemmin melko pienestä toimialasta on kasvanut laaja toimintakokonaisuus. Vaikka lastensuojelulakia on uudistettu, on lastensuojelutarpeen ja kustannusten kasvu tapahtunut ilman rakenteiden ja sisältöjen suunnitelmallista kehittämistä ja ohjaamista. Rakenteellisena kehityssuuntana työryhmä esitti hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Pitkän aikavälin tavoitteeksi se asetti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokoamisen järjestelmäksi, jolla on yhteinen tietopohja ja viitekehys. Tähän Hämeenlinnassakin on viime vuodet määrätietoisesti pyritty Lastensuojelun laatusuositukset Kaikessa lastensuojelutyössä on laatusuositusten mukaan viisi eettistä periaatetta: o o o o o asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet lapsen etu vuorovaikutus ammattihenkilöstön työn laatu vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri Laatusuosituksissa korostetaan erityisesti osallisuuden merkitystä. Hyvää laatua on se, että lapsen, nuoren ja perheen ja lastensuojelun työntekijän välille syntyy aito mahdollisuus jatkuvaan ja luottamukselliseen vuorovaikutukseen. Suosituksissa painotetaan, ettei työkäytäntöjen, työn resurssien ja osaamisen puutteiden takia lastensuojelutyön arjessa jouduttaisi tekemään asiakkaan osal 7

9 lisuuteen tai kuulemiseen liittyvien asioiden karsintaa. Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että jokaisen asiakkaana olevan lapsen läheisverkosto voidaan määritellä yksilöllisesti. Työntekijöiden osaamisen tulee olla sillä tasolla, että he pystyvät lapsikeskeiseen työhön. Lasten, nuorten ja perheiden on oltava suunnitelmallisesti mukana kehittämässä palveluita. Työskentelyssä ovat mukana myös muut viranomaiset. Lastensuojelutyötä tehdään yhdessä monien toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän tehtävänä on varmistaa, että lapsi tai nuori, huoltajat tai muut kasvatuksesta vastaavat tahot voivat olla aidosti osallisina lapsen asiassa tehtävässä yhteistyössä. Tavoitteena on, että lapsi ja hänen perheensä saa tämän yhteistyön tuloksena avun oikeaan aikaan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijä koordinoi yhteistyötä ja huolehtii siitä, että muut viranomaiset tietävät yhteistyön tarkoituksen ja tavoitteet lapsen asiassa. Asiakkaille on kerrottava heidän oikeusturvastaan. Lastensuojelutyössä tulee olla osaavia ammattilaisia, jotta laatu voi toteutua. Eri ammattiryhmien tehtäväjakoa on edelleen selkiytettävä ja kehitettävä. Jokaisella työntekijällä on oltava oikeus oman työnsä kehittämiseen. Työyhteisössä on tarjottava myös juridista, psykologista, psykiatrista ja pedagogista osaamista. Työntekijöillä on oltava esimiesten tuki ja ohjaus sekä hyvä työnohjaus. Myös laatusuosituksissa painotetaan, että lastensuojelun työntekijäresurssia tulee lisätä. Kokeilukunnissa puolestaan voitaisiin tutkia, millainen merkitys lastensuojelun organisoinnilla ja työkäytännöillä on kuormitukseen. Tämän jälkeen voidaan arvioida, onko mahdollista laatia valtakunnalliset henkilöstömitoitukset lastensuojeluun. "Hyvä tapa tehdä arviointi, on tehdä se yhdessä asiakkaan ja yhteistyökumppanin kanssa" sitaatti kiteyttää laatusuositusten ajatuksen moniulotteisesta arvioinnista. Asiakkaan tilanteen arviointi on kiinteä osa lastensuojelua ja arviointi tehdään aina virkavastuulla. Arvioinnissa mukana olevien lapsen, perheen ja yhteistyötahojen on ymmärrettävä, miksi arviointia tehdään, mitä arvioidaan, miten arviointi toteutetaan ja mihin arviointi johtaa. Arviointiin kuuluu myös se, että työntekijät, työyhteisöt ja kokonaiset organisaatiot arvioivat työtään ja toimintaansa Sosiaalihuoltolain uudistus Uusi sosiaalihuoltolaki tulee voimaan asteittain: lapsiperheiden kotipalvelun osalta, alkaen muu sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulain kiireellisen sijoituksen perusteita muutetaan. Sosiaalihuoltolain uudistaminen on ollut pitkään vireillä. Muutoksella tavoitellaan painopisteen siirtämistä erityispalveluista yleispalveluihin ja ehkäisevään työhön. Sosiaalihuoltolaissa säädetään palvelutarpeen arvioinnista, joka on tehtävä asiakkaan hakemuksesta tai jos viranomainen on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeesta olevasta henkilöstä. Palvelutarpeen kiireellisyys on arvioitava heti. Muussa tapauksessa arvioinnin tekeminen on aloitettava erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta 7 arkipäivässä ja arvioinnin on valmistuttava 3 kuukaudessa. Arvioinnin tekee sosiaalihuollon ammattihenkilö (L sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista 272/2005). 8

10 Palvelutarpeen arviointi sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja tuen tarpeesta sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä. Asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijältä vaaditaan tarkoituksenmukainen em. kelpoisuuslain mukainen sosiaalihuollon koulutus. Omatyöntekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus, mikäli sosiaalihuollon tarve johtuu oleellisilta osin asiakkaan vaikeista elämänhallinnan ongelmista päätöksenteko edellyttää palvelujen yhteensovittamista ja runsaasti yksilöllistä harkintaa. Kun lapsi on sosiaalihuollon asiakkaana, lapsen omatyöntekijän tulee tavata lapsi riittävän usein henkilökohtaisesti. Sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat: sosiaalityö sosiaaliohjaus sosiaalinen kuntoutus perhetyö kotipalvelu asumispalvelut laitospalvelut päihdetyö liikkumista tukevat palvelut kasvatus ja perheneuvonta lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta muut lain 12 :n mukaisiin tarpeisiin vastaavat asiakkaan hyvinvoinnille välttämättömät palvelut ja tukitoimet. Osa nykyisen lastensuojelulain mukaisista tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi: perhetyö tukihenkilöt ja perheet vertaisryhmätoiminta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata perheille tuki ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta, kun sosiaalityöntekijä on todennut palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään; ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. 9

11 Lastensuojelun avohuoltona voidaan peruspalveluiden lisäksi järjestää esimerkiksi tehostettua perhetyötä tai perhekuntoutusta. Kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennetaan, kun vuoden 2016 lastensuojelulakia muutetaan tältä osin. Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät ja lapsi on välittömässä vaarassa. 10

12 3. LASTENSUOJELUN TARVE HÄMEENLINNASSA SEKÄ SIIHEN LIITTY VÄT MUUTOKSET KESÄN 2013 JÄLKEEN Marja Hänninen 3.1. Lastensuojelun asiakasmäärän kasvu Alkuvuodesta 2013 lastensuojeluun saatiin kaksi uutta sosiaalityöntekijän virkaa. Avohuollon asiakasmäärän arvioitiin tuolloin laskevan 60 lapseen/sosiaalityöntekijä. Kesän ja loppuvuoden aikana avohuollon asiakasmäärä alkoi kuitenkin kasvaa ja hidas kasvu on jatkunut edelleen. Samaan aikaan myös avohuollon sijoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrä on kasvanut. Oheisesta taulukosta näkyy asiakasmäärän kehitys poikkileikkauksena eli taulukkoon on koottu avohuollon asiakkaana olevat lapset kunkin vuoden viimeisenä päivänä, Lisäksi taulukossa on avohuollon suunnitelmallisessa työssä olevien sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä kunkin vuoden Taulukko 1: Avohuollon asiakkaana olevat lapset ja avohuollon suunnitelmallisessa työssä olevien sosiaalityöntekijöiden asiakasmäärä /7 68/7 72/7 73/8 78/9 Asiakasmäärän kasvua tutkittaessa on selvinnyt, että yhä useampi lapsi perheineen siirtyy selvityksen jälkeen lastensuojelun pitkäaikaisemmaksi asiakkaaksi sen sijaan että lapsen asiakkuus kestäisi vain selvityksen ajan. Uusilla lapsilla ja heidän perheillään on usein myös monia pulmia ja vaikeuksia, ja he tarvitsevat niihin monenlaista ja monien eri tahojen tuottamia palveluita. Jonkun verran lapsia on tullut lastensuojelun asiakkaaksi myös siksi, että vain lastensuojelussa he saavat tiettyä palvelua tai vain lastensuojelussa he voivat saada palvelua riittävän pitkään tai tai riittävän paljon. Taulukko 2. Lastensuojeluilmoitusten määrän kehitys Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Lastensuojeluilmoitukset Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 7,3 % (v ,1 %) vastaavaikäisistä alle 18 vuotiaiden ikäluokasta tehty lastensuojeluilmoitus, kun koko maassa luku oli 6,0 % (v ,0%). 11

13 Taulukko 3. Lastensuojelun avohuollossa olevat lapset Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 10 % (v ,9 % ) vastaavanikäisistä alle 18 vuotiaiden ikäluokasta avohuollollisten tukitoimenpiteiden piirissä, kun koko maassa luku oli 7,3 % (v ,2 %). Taulukko 4a. Avohuollon sijoitukset /57 64/54 55/40 73/60 77/71 Taulukko 4b. Kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Avohuollossa olevat lapset Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Kaikki kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 1,9 % (1,5 % v ) vastaavanikäisistä alle 18 vuotiaiden ikäluokasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle, kun koko maassa luku oli 1,4 % (1,4 % v. 2012). Taulukko 5. Kiireelliset sijoitukset Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Kiireellinen sijoitus/lapsia 38/35 40/32 27/25 74/68* 75/61 *mukana kolme ulkokuntalaista 12

14 Taulukko 6. Kiireelliset sijoitukset ikäryhmittäin vuonna 2013 ja vuonna 2014 Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Kiireelliset sijoitukset iän mukaan ryhmiteltyinä 2013 Kiireelliset sijoitukset iän mukaan ryhmiteltyinä yht. 10 (*2) 10 (*1) * *ulkokuntalainen Taulukko 7. Uudet huostaan otetut lapset Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Huostaanottoja Taulukko 8. Huostaanotot ikäryhmittäin v ja v Tilastotietoa Hämeenlinnan lastensuojelusta Huostaanotot iän mukaan 2013 Huostaanotot iän mukaan Yht Taulukko 9. Huostaan otettujen lasten kokonaismäärä Tilastotietoa Hämeenlinnan 2010* lastensuojelusta Huostaan otettujen lasten lukumäärä *Kunkin vuoden

15 Vuonna 2013 Hämeenlinnassa oli 1,2 % (1,1 % v ) vastaavanikäisistä alle 18 vuotiaiden ikäluokasta huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna kodin ulkopuolelle, samoin kuin koko maassa, jossa luku oli 1,2 % (1,1 % v. 2012). Taulukko 10. Sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret sijoituspaikan mukaan Vuosi Laitokset Perhehoito Suku Pollentien nuorisokoti Koti 2010, , , , , *Vankila, Ensikoti Muu* 3.2. Hyvinvointikertomus Eija Leppänen Hämeenlinnassa on valmisteltu vuoden 2014 aikana ensimmäistä laajaa, sähköistä hyvinvointikertomusta, joka perustuu kansallisiin, kaikista kunnista samalla tavalla kerättäviin idikaattoreihin. Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä, ja vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia myös raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä sen edistämiseksi tehtävistä toimenpiteistä. Kansalliset indikaattorit kertovat sekä positiivista että negatiivisista kehitystrendeistä Hämeenlinnassa. Hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden valossa positiivista on, että rikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrä 0 14 vuotiaissa on laskenut, samoin humalahakuinen juominen ja vanhemmuuden puutteen kokeminen 8. ja 9. luokan oppilaissa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on Hämeenlinnassa valtakunnallista keskitasoa Lasten ja nuorten osalta hyvinvointikertomuksesta nousee esiin seuraavia huolen aiheita yksinhuoltajaperheiden suhteellinen osuus perheistä on lähes kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin maassa keskimäärin ja lasten pienituloisuusaste on kasvussa 14

16 ylipainainoisuus on viime vuosina lisääntynyt selvästi, samoin niiden määrä, joita kiusataan koulussa säännöllisesti erityiskorvattavien lääkkeiden käyttö on kasvanut voimakkaasti, samoin laittomien huumeiden kokeilut lastensuojelun avohuollollisten tukitoiminen piirissä olevien lasten lukumäärä on ollut kasvussa, ja erittäin voimakkaassa kasvussa ovat olleet viime vuosina myös erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit nuorisopsykiatriassa sekä kasvatus ja perheneuvonnan asiakkaat suhteessa alle 18 vuotiaaseen väestöön Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden suhteellinen määrä vuotiaiden joukossa on kasvanut voimakkaasti, samoin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden suhteellinen osuus toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden ja nuorisotyöttömien määrä kasvaa Tilaajat, palvelutuotanto ja kehittämisyksikkö ovat asettaneet hyvinvointikertomuksen käsittelyn yhteydessä lasten ja nuorten palveluissa perheiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi seuraavat tavoitteet 1. Lapset ja nuoret huomioidaan aikuisten palveluissa 2. Palvelurakenteen painopistettä siirretään varhaisen tuen palveluihin ja 3. Rakennettu ympäristö ja palvelut tukevat lapsen ja nuoren terveyttä ja kokonaisvaltaista kehitystä. Edellä kerrottuihin tavoitteisiin halutaan päästä mm. lautakuntien ja palvelualuiden yhteistyötä lisäämällä, yhteisillä vaikuttavilla työmenetelmillä sekä kohdentamalla resursseja ja palveluita uudella tavalla. Palvelujen oikein kohdentamiseksi kehitetään menetelmiä tunnistaa kriittiset asiakassegementit. Rakennetun ympäristön tukevaa merkitystä lapsen terveydelle ja kehitykselle ei unohdeta, ja neuvolapalveluista, varhaiskasvatuspalveluista sekä opetuspalveluista muodostetaan uudisrakentamisen yhteydessä kokonaisuuksia, jotka keskitetään samoihin rakennuksiin joissa ne voivat parhaalla mahdollisella tavalla tukea toisiaan. Lasten ja nuorten palveluiden palvelurakenneryhmä kokoaa yhteen tilaajat, tuottajat ja palvelualueet jotta yhdessä toimien indikaattoreiden negatiivinen kehitys saataisiin käännettyä parempaan suuntaan. 15

17 4. LASTENSUOJELUA KOSKEVAT SELVITYKSET JA NIIDEN TULOKSET 4.1. Lastensuojelun uudet asiakkaat Eija Leppänen Erityisesti lastensuojelun avohuollon asiakkuudet ja kiireelliset sijoitukset kääntyivät Hämeenlinnassa kasvuun vuoden 2013 loppupuolella. Tämän vuoksi vuoden 2014 aikana tilaajapäällikkö Eija Leppänen ja lastensuojelun palvelupäällikkö Marja Hänninen pyrkivät selvittämään kyseessä olevan vuoden asiakastapauksia analysoimalla mistä ilmiössä on kysymys. Avohuollon asiakkuuksia tarkasteltiin lastensuojelutarpeen selvitysten yhteenvetoasiakirjojen kautta. Tarkastelukulma oli saman tyyppinen kuin Tarja Heinon vuonna 2007 tekemässä selvityksessä Keitä ovat uudet lastensuojelun asiakkaat? (Stakesin työpapereita 30/2007). Tarkoitus oli saada lukemalla ja selvityksistä tietyt tiedot poimimalla käsitys siitä minkälaisia lapsia ja minkälaisilla taustasyillä Hämeenlinnassa asiakkuuteen tulee ja minkälaisia näiden lasten perhetilanteet tänä päivänä ovat. Samalla kiinnitettiin huomiota siihen, minkälaista apua perheet olivat ennen asiakkuutta saaneet, mistä lastensuojeluilmoitus tuli ja minkälaisena viranomaisten välinen yhteistyö tai lastensuojelutyö lukijalle avautui. Ennen kaikkea selvitysten yhteenvedoista kuitenkin haluttiin löytää mahdollisia uusia näkökulmia lastensuojelun asiakkuuksiin niitä taustasyitä ja seikkoja, joihin arjen työssä tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomiota, jotta lastensuojelun asiakkuuksia voitaisiin jo ennalta mahdollisesti ehkäistä ja lapsia auttaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Tehtävä oli sikäli haastava, että asiakirjoja oli paljon ja niiden sisältö vaihteli paljon. Lastensuojelutarpeen selvitysten vuoden 2013 yhteenvetoja käytiin kuitenkin läpi systemaattisesti noin puolen vuoden ajalta. Selvitysten perusteella näyttää siltä, että lastensuojelun avohuollon asiakkuuteen tulee tänäkin päivänä lapsia usein niistä perheistä, joissa perherakenteet ovat rikkoutuneet ja useammankin kerran muuttuneet ts. perhe on harvemmin nk. ydinperhe, jossa biologiset vanhemmat yhdessä asuen vastaavat lastensa huollosta ja kasvatuksesta. Ko. perheissä oli paljon työttömyyttä ja useita ongelmia, ja perheiden kanssa työskenteli monia eri tahoja, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulun toimijoista poliisiin. Riittämätön vanhemmuus ja vanhemman jaksamattomuus nousivat esille yhteenvedoissa, ja lapsilla oli monenlaisia pulmia, erityisesti vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja koulunkäynnissä. Psyykkinen oireilu oli hyvin yleistä. Selvitysten perusteella ei syntynyt sellaista kuvaa, että lastensuojelun asiakkuuteen siirryttäisiin kevyin perustein. Peruspalveluiden ennaltaehkäisevän työn lisääminen näyttää aivan välttämättömältä jos asiakkuuksien määrän kasvu halutaan pysäyttää tai uuden sosiaalihuoltolain velvoitteet täyttää Kiireelliset sijoitukset 2013 Marja Hänninen Vuonna 2013 kodin ulkopuolelle sijoitettiin kiireellisesti 68 lasta, ja heistä kolme oli ulkokuntalaisia (oleskelivat sattumalta sijoituksen tapahtuessa Hämeenlinnassa). Edellisenä vuonna kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli vain 25, joten määrän kasvu on suuri. 16

18 Taulukko 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset v ikäryhmittäin Ikä Yht. määrä 10 (+2*) 10 (+1) *ulkokuntalainen Taulukosta näkyy hyvin nuorten yliedustus kiireellisesti sjoitettujen joukossa: 47% kiireellisesti sijoitetuista oli vuotiaita. Nuorten sijoituksissa oli paljon myös ns. lastensuojelun salamaasiakkuuksia eli lastensuojelun asiakkuus oli kestänyt sijoituksen tapahtuessa alle vuoden tai jopa alkoi sinä päivänä, kun sijoitus tehtiin. Sosiaalipäivystyksellä on keskeinen rooli toimijana kiireellisissä sijoituksissa, sillä lähes puolet kiireellisistä sijoituksista tehtiin päivystysaikana. Sosiaalipäivystyksen työ on hyvin tuonut esiin lasten ja nuorten tuen tarpeen erityisesti iltaisin ja viikonloppuisin Kohtaamisen taidot hankkeen tuloksista Tarja Mikkola Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoima Kohtaamisen taidot hanke toteutettiin yhteistyössä Hämeenlinnan, Tampereen ja Sastamalan kaupunkien kanssa. Hankkeessa selvitettiin väkivaltaisesti ja itsetuhoisesti käyttäytyvien nuorten palvelupolkuja ja niissä tapahtuvia kohtaamisia eri toimijoiden kanssa. Nuoria haastateltiin 10 ja nuorten nimeämiä työntekijöitä 25. Lisäksi hankkeessa tuotettiin tietoa nuorten väkivaltaisen ja itsetuhoisen käyttäytymisen syistä ja ilmenemisestä ja pyrittiin tunnistamaan niitä tekijöitä, joihin puuttumalla em. ongelmia voidaan ehkäistä. Haastatteluiden lisäksi tehtiin tutkimuskatsausta aihepiiristä ja analysoitiin haastateltavien nuorten rekisteri ja asiakirjamerkintöjä. Kohtaamisen taidot hankkeessa haastateltujen nuorten elämäntarinoista ilmeni julkisten palvelujen suuri merkitys äärimmäisiin vaikeuksiin joutuneiden nuorten elämässä. Samalla kävi ilmi myös palvelujen pirstaleisuus, koordinoimattomuus sekä ongelmien ilmaantumiseen nähden myöhäinen reagointi; nuorten usein päivähoitoiässä alkaneeseen oireiluun puututtiin vasta yläkouluiässä. Negatiivista palautetta tuli myös eri palveluissa työntekijöiden vaihtuvuudesta. Haastatelluista nuorista useat nimesivät vanhempien eron elämänsä merkittäväksi kielteiseksi käännekohdaksi. Yhteisenä nimittäjänä voidaan mainita myös se, että lähes kaikki haastatelluista nuorista olivat kokeneet väkivaltaa. Palvelujen optimaalinen tarjonta edellyttää kodin, päivähoidon, koulun ja tukipalvelujen yhteistyön aloittamista heti, kun ensimmäiset onglemat ilmaantuvat. Vaikeuksissa olevat lapsiperheet tarvitsevat myös nykyistä merkittävästi systemaattisempaa ja voimaperäisempää tukea. 17

19 5. TERMIEN JA KÄSITTEIDEN KUVAUS Marja Hänninen Ehkäisevä lastensuojelu Lastensuojelun käsikirjassa (www.sosiaaliportti.fi) ehkäisevä lastensuojelu määritellään toiminnaksi, jossa edistetään ja turvataan lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan monissa kunnan peruspalveluissa; äitiysja lastenneuvolassa, muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuspalveluissa, aikuissosiaalityössä, vapaa ajan ja liikuntapalveluissa sekä nuorisotyössä. Ehkäisevää lastensuojelua on esimerkiksi perheelle tai lapselle annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Lapsi ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla varhain lasten ja nuorten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät ongelmatilanteet ja tarjoamalla jo peruspalveluissa perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi. Varsinainen perhe ja lapsikohtainen lastensuojelutyö alkaa useimmiten lastensuojeluilmoituksesta. Lastensuojelulain tavoitteena on ollut madaltaa ilmoituskynnystä ja lisäksi siinä on laajennettu niiden viranomaisten piiriä, joilla on ilmoitusvelvollisuus. Lain mukaan ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos viranomaiset ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Viranomaisten lisäksi lastensuojeluilmoituksen voi tehdä yksityishenkilö. Ilmoituksen saatuaan viranomaisen on arvioitava onko syytä ryhtyä välittömiin toimiin, Seitsemän päivän aikana on päätettävä tehdäänkö lastensuojelutarpeen selvitys. Tarvittaessa ennakollisen lastensuojeluilmoituksen voi tehdä jo raskauden aikana. Lastensuojeluasia voi tulla vireille myös hakemuksesta, mutta sosiaalihuoltolain voimaantulon jälkeen perheen tukipyynnöt ohjautuvat sosiaalihuollon peruspalveluihin. Lastensuojelutarpeen selvitys ( alkaen palvelutarpeen arvio) Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on tehtävä selvitys lapsen tilanteesta. Selvityksen aikana lapsi on lastensuojelun asiakkaana saakka. Sen jälkeen puhutaan palvelutarpeen arviosta eika lapsi ole lastensuojelun asiakkaana vielä silloin, kun vasta arvioidaan lastensuojelun tarvetta. Selvityksessä arvioidaan lapsen kasvuolosuhteita, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia huolehtia lapsesta sekä lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Selvitys tehdään tilanteen edellyttämässä laajuudessa. Huolellisesti tehtyyn selvitykseen kuuluu aloitustapaaminen, jonka jälkeen kaikkia perheenjäseniä tavataan 2 4 kertaa. Selvitys päättyy yhteiseen lopputapaamiseen ja kirjalliseen yhteenvetoon yhteisestä työskentelystä. Selvityksen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen aloittamisesta. Huoltajalle ja lapselle on ilmoitettava selvityksen valmistuttua, jatkuuko (tai sosiaalihuoltolain tultua voimaan, alkaako) lastensuojelun asiakkuus vai ei. 18

20 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimiin on ryhdyttävä viipymättä, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Tavoitteena on toteuttaa tukitoimet aina yhteistyössä lapsen ja hänen perheensä kanssa. Asiakassuunnitelma Laki velvoittaa tekemään lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle asiakassuunnitelman. Suunnitelma on tehtävä riippumatta siitä, onko lapsi asiakkaana avohuollossa, sijaishuollossa tai jälkihuollossa. Suunnitelma tehdään yhteistyössä lapsen, vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden tai hänen kasvatuksestaan vastaavien tahojen kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin työskentelyn kuluessa pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve, palvelut ja tukitoimet, joilla tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Myös eriävät näkemykset on kirjattava suunnitelmaan. Suunnitelmaa on tarkistettava vähintään kerran vuodessa. Sijaishuollon asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi, miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten ihmisten kanssa ja miten samalla otetaan huomioon lapsen edun vaatimalla tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. Huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi oma asiakassuunnitelma, ellei sitä ole pidettävä tarpeettomana. Sijoitus avohuollon tukitoimena Nykyinen lastensuojelulaki toi runsaasti tarkennuksia lapsen avohuollon sijoituksen säätelyyn. Lapsen sijoituksen tulee olla arvioivaa ja kuntouttavaa, ja se pitää toteuttaa pääsääntöisesti vanhemman kanssa. Lyhytaikaisesti lapsia voidaan sijoittaa myös yksin. Avohuollon sijoitukseen vaaditaan aina vanhempien ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Sijoituksen edellytyksenä on, että sijoitus on tarpeen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi huoltajan sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Sijoitus voidaan tehdä korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan ja sen jatkamista on arvioitava kolmen kuukauden välein. Miltei poikkeuksetta lastensuojelun avohuollossa käytetään useita tukimuotoja samaan aikaan. Avohuollon työ on aina yhteistoimintaa monien muiden tahojen kanssa. Lastensuojelu tuottaa omana työnä vain osan näistä tukitoimista, osa niistä järjestetään yhdessä muiden kanssa, osaa lastensuojelu koordinoi ja osa tukitoimista hankitaan ostopalveluna. Kiireellinen sijoitus Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tarpeessa, hänet voidaan sijoittaa välittömästi perhe tai laitoshoitoon. Ennen sijoituspäätöksen tekoa on selvitettävä lapsen, vanhemman, huoltajan tai muun lapsen hoitajan mielipide asiasta. 19

SISÄLLYS Alkusanat... 4 JOHDANTO... 5 1. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT. 6 2.

SISÄLLYS Alkusanat... 4 JOHDANTO... 5 1. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT. 6 2. Liite 3 / Lanula 10.3.2015 29 KH 30.3.2015 160 1 SISÄLLYS Alkusanat... 4 JOHDANTO... 5 1. LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT. 6 2. VALTAKUNNALLISET LINJAUKSET...

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen

Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Näkökulmia lastensuojelun kehittämiseen Kipupisteitä ja kehittämiskohteita Marjo Lavikainen 7.10.2013 Selvitysryhmän loppuraportti (Toimiva lastensuojelu, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit.

Kantelija on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan mainitut epäselvyydet ja laiminlyönnit. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 04.10.2012 Dnro OKV/193/1/2012 1/5 ASIA Lastensuojelulain määräaikojen noudattaminen Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 6.2.2012 osoittamassaan

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä

Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä Sosiaalihuoltolaki uudistaa lapsiperheiden varhaista tukea ja monialaista yhteistyötä Neuvolapalvelut lähemmäksi perhettä 20.10.2015 Erityisasiantuntija Virva Juurikkala / STM 2.4.2015 Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Aluehallintovirasto 20.02.2015. / q 00f PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO

Aluehallintovirasto 20.02.2015. / q 00f PÄÄTÖS. Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO Aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat PÄÄTÖS LSAV 1/2859/05.06.14/2010 LSAV 113979/05.06.14/2014 Salon kaupunki Sosiaali-ja terveyslautakunta PL 77 24101 SALO 16.2.2015 SALON KAUPUNKI

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ

MÄNTSÄLÄN KUNTA Mustijoen perusturva Laadittu 27.10.2015. sosiaalipalvelupäällikkö Arja Tolttila Heikinkuja 4 04600 MÄNTSÄLÄ TIETOSUOJASELOSTE - yhdistetty rekisteriseloste ja informointiasiakirja - Henkilötietolaki (523/99) 10 ja 24 1. Rekisterinpitäjä Mäntsälän kunta, Heikinkuja 4 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ

LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ LAPSEN SUOJELU VIRANOMAISTEN VÄLISENÄ YHTEISTYÖNÄ Erityisesti lastensuojeluilmoituksen näkökulmasta Lakimies Kati Saastamoinen Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ETU JA SEN HUOMIOIMINEN Kaikkien lasten

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013 Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja Johanna Will-Orava 3.5.2013 Toimintakäsikirjan sisältö 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus yhteistoiminta-alueella 3.

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.-1.10.2014 Syksyn tuulet lastensuojelussa paneeli Eine Heikkinen, ryhmäpäällikkö Valvira Yksityiset luvat ja sosiaalihuollon valvonta 6.10.2014 Tähän esityksen

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta

Kaupunkien arviot lastensuojelun määrärahojen riittävyydestä, henkilöstöresursseista ja ehkäisevästä toiminnasta Tero Ristimäki Lastensuojelulain toimeenpanoon valmistautuminen Suurimpien kaupunkien suunnitelmat resurssien lisäämisestä lastensuojeluun vuodelle 2008 ja arviot lastensuojelulain velvoitteista selviytymisestä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset Erityisesti terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta 4.3.2010 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Kuntien lastensuojelutyön tilanne

Kuntien lastensuojelutyön tilanne Kuntien lastensuojelutyön tilanne Perhe- ja lastensurmien ennaltaehkäisy missä mennään ehkäisyn tehostamisessa Eduskunta 25.2.2014 Aila Puustinen-Korhonen Erityisasiantuntija Suomen kuntaliitto 1 Taustaa

Lisätiedot