YHTEENVETO AVUSTUSANOMUKSISTAVO 2012

Transkriptio

1 YHTEENVETO AVUSTUSANOMUKSISTAVO 2012 Hakija Euroa Hiukkajoen kylät ry 755 Punkaharjun Lentokenttäyhdistys ry PLKY ry avoin Punkaharjun Rintamaveteraanien yhdistys ry 900 Retretti Saimaan Syöpäyhdistys avoin Suomen Metsämuseosäätiö, Lusto Punkaharjun Matkailu ry 20000

2 Hiukkajoen kylät ry:iie on määrätty vuodelta 2011 maksettavaksi kiinteistöveroa ybeeisä Hiukkajoki 7ä755,00 PUNKAHARJUN KUNNANHALLITUS 2caoi omistamastamme kiinteistöstä ja maapohjasta Koska yhdistyksemme on tuloverolain 22 :n] vapauttaisi yhdistyksemme kunteistöverosta vuodelta 2011 kokonaan Rajavaarantie 389 Anomus Hiukkajoen kylät ry kiinteistöverolain 13 :n tarkoittama yleishyödyllinen yhdistys, pyydämme että kunnanhaintus erilaisia palveluita ympäröivän maaseudun asukkaille Yhdistys osti Punkaharjun kunnalta lakkautetun koulukiinteistön (Toivola, K) kyläläisten yhteiseksi harrastus- ja Hiukkajoen kylät ry on Hiukkajoen seudun kyläyhdistys, joka toimii yleishyödyllisesti järjestämällä talkootyöllä kokoontumistilaksi ja on remontoinut sitä Piällysmies-hankerahoituksella Kylätaloa ylläpidetään Väinö Sairanen, puheenjohtaja Markku Ahokas, sihteeri voi kiinteistöverolain 37 :n ja verotusmenettelystä annetun lain 88 :n nojalla myöntää Hiukkajoen kylät ry tekee pyyteetöntä työtä maaseudun asukkaiden hyväksi, joten yhdistys pitää vapautuksen joko osittain tai kokonaan kiinteistöverosta kohtuuttomana, jos se joutuu maksamaan yleishyödyllisestä rakennuksesta kiinteistöveroa Kunta Punkaharjulla 21 elokuuta 2011 Hiukkajoen kylät ry:n puolesta

3 Punkaharjun kunta Kunnanhallitus Asia: avustusanomus Punkaharjun Lentokenttäyhdistys PLKY ry on ylläpitänyt Punkaharjulla yleisessä ( käytössä olevaa lentokenttää ilmailuviranomaisen vaatimusten mukaisessa kunnossa luvun alusta saakka Suurelta osin talkootyönä luvulla rakennettu kenttä palvelee sekä ilmailun harrastajia että muuta, mm matkailuun liittyvää lentotoimintaa ja täydentää paikkakunnan palveluvarustusta ja hyödyttää elinkeinotoimintaa Kentän rakentamiseen ja ylläpitoon yksityisin voimin tarvitaan mittavan talkoopanoksen lisäksi myös taloudellisia uhrauksia Taloutta rasittaa mm viime vuonna tehty kiitotien päällystys kivituhkalla ja ilmailuhallinnon tänä kesänä tehdyn tarkastuksen perusteella tarvittavat parannustyöt Lentokenttäyhdistys anoo Punkaharjun kunnalta avustusta kentän ylläpitoon ja tarvittavien parannusten suorittamiseen kunnan ensi vuoden budjetin avustusmäärärahoista Punkaharjulla Punkaharjun Lentokenttäyhdistys PLKY ry Pauli Otranen, puheeniohtaia

4 Punkaharjun Rintamaveteraanit ry Jussi Hämäläinen Luhtisillantie Kulennoinen Punkaharjun Rintamaveteraaniyhdistys ry Punkaharjun kunnanhallitukselle ja valtuustolle Punkaharjun Rintamaveteraaniyhdistys ry hakee Punkaharjun kunnan avustusta toimintansa tukemiseen toimintakaudelle ,00 (yhdeksänsataa) euroa cv/usäksi anomme, että kunta varaisi rintamaveteraanien kuntoutukseen vuodelle \000,00 (viiden tuhannen) euron määrärahan Punkaharjulla Punkaharjun Rintamaveteraaniyhdistys ry Puolesta: 7,/ / - / igä 1äin 7 sihteeri-rahastonhoitaja

5 Punkaharjun kunta Kunnanjohtaja Sami Sulkko Kauppatie 20 PL 18, PUNKAHARJU Avustuspyyntö Punkaharjulla sijaitseva Taidekeskus Retretti, joka esittelee monipuolisesti kuvataiteen ilmiöitä, on yksi Pohjoismaiden suurimmista taidekeskuksista Taidekeskus järjestää vuosittain vaihtuvia korkeatasoisia taidenäyttelyitä (mm Taiteilijapareja 2011, Helene Schjerfbeck ja taitelijasisaret 2010, Albert Edeifelt 2009, Ellen Thesleff 2008 ja Eero Järnefelt 2007) Taidenäyttelyiden järjestäjänä ja taidekasvattajana Retretillä on merkittävä rooli alueellisesti ja valtakunnallisesti, sillä asiakastutkimuksen mukaan 70 %:lle näyttelyvieraista Retretissä vierailu kesällä on ainoa taidenäyttelykokemus koko vuonna Retretin vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut näyttelyvieraaseen Retretillä on siten suuri seudullinen merkitys sekä imagollisesti että taloudellisesti Retretin olemassaolo tukee paikallista elinkeinoelämää, erityisesti Tuunaansaaren majoitus- ravintolayrityksiä, mutta myös muita Punkaharjun ja lähialueiden yrityksiä Retretin toimintaa ja kesän 2012 näyttelysuunnitelmia on esitelty liitteessä 1 Retretin taloudellinen tilanne on viime vuosina ollut vaikea Jatkuvuuden takaamiseksi toimintoja on jouduttu sopeuttamaan tuloihin hyvin nopeassa tahdissa Säästötoimenpiteitä ovat mm kesähenkilökunnan supistaminen, päivittäisen avoinnaolajan lyhentäminen ja näyttelykulujen karsiminen Retretin saamat yhteiskunnalliset tuet ovat olleet varsin vaatimattomat taidekeskuksen toimintaan ja merkitykseen nähden Opetus- ja kulttuuriministeriön tukea saatiin vuonna euroa Se muodostaa vain murto-osan toiminnan liikevaihdosta ja näyttelyiden järjestelykustannuksista Retretti on rahoittanut toimintaansa kausirahoituksella ja erilaisten yritysten ja organisaatioiden avustuksilla Tällaisia toimijoita ovat olleet mm Etelä-Savon Maakuntaliitto, Punkaharjun kunta, Alfred Kordelinin säätiö ja eräät eteläsavolaiset yritykset Retretti pyytää Punkaharjun kunnalta euron avustusta kesän 2012 näyttelyiden toteuttamiseen Retretti Oy Ltd:n puolesta T apani Pennanen toimitusjohtaja, Taidekeskus Retretti LIITE Näyttelytoimintasuunnitelma 2012, liite nro 1 Budjetti 2012, liite nro 2 TAIDEKESKUS RETRETTI PUNKAHARJU PUH FAX retrettkretrettul

6 Taiclekeskus Retretti on yritysmuodoltaan osakeyhtiö ja siten yksityinen taidelaitos Retretin talous kuluja kuten kiinteistökuluja ja vakituisen henkilökunnan palkkoja Kesäksi palkattavien oppaiden ja salivalvojien koulutus- ja kokonaispalkkakustannukset se kuitenkin sisältää valtionavusta ja muista avustuksista sekä sponsorituista kävijäoletukseen Vuoden 2012 muuttuviksi kuluiksi on budjetoitu n Summa ei sisällä kiinteitä Vuoden 2012 budjetti perustuu Retretin hallituksen päätöksen mukaan näyttelyvieraan perustuu noin 80-prosenttisesti pääsylippu-ja taidemyymälätuloihin Loppuosa muodostuu muista tuloista, Neuvottelut käydään loppuun pääosin syksyn 2011 aikana Näyttelyt avautuvat alkavalla viikolla ja Retretin tulevan kesän näyttelyitä ei ole vielä julkistettu, minkä vuoksi pyydämme pitämään tiedot salaisina Luolastossa järjestetään kolme näyttelyä, joissa esitellään edellisten vuosien tapaan kuvanveistoa, Savonlinnan ammatti-ja aikuisopisto Artemia Sen toteutukseen budjetoidaan noin euroa muotoilua ja valokuvataidetta, kukin omina kokonaisuuksinaan Neuvottelut näyttelyistä ovat vielä kesken Päänäyttelyn lisäksi Retretin maanpäällisissä näyttelytiloissa esitellään kaksi muuta näyttelyä Toinen niistä näyttely (järjestelykuluihin on varattu euroa) Näiden lisäksi Grafiikanpaja Himmelblau ja Punkalive suunnataan lapsiperheille (järjestelykulut euroa) ja toisessa tullaan järjestämään jokin nykytaiteen taidesuunnan kansainvälisiä esimerkkejä symbolistisen taiteen historia, kuten kaikissa Pohjoismaissa Simbergin lisäksi mainittakoon Akseli Gallen- C luonnonnäkyjä näennäisen kömpelöllä, naivistisella tyylillä, mutta käytti myös lämmintä realismia symbolismin päänimiä Hän toi Akseli Gallen-Kallelan ohella symbolismin ideoita suomalaiseen taiteeseen ja esimerkiksi vuonna 1898 maalaamassaan Täti-maalauksessa Maalaus Haavoittunut enkeli valittiin vuonna 2006 Ateneumin taidemuseon järjestämässä äänestyksessä Maamme Tauluksi Suomessa on hyvin vahva Taidekeskus Retretti järjestää kesällä 2012 kahdeksan näyttelyä Päänäyttelyn työnimi on Hugo Simberg ja NÄYTTELYTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 symbolismi Näyttelyn budjetoidut järjestämiskulut ovat euroa Hugo Simberg ( ) on arvostettu suomalainen taidemaalari ja graafikko Hän on Suomen taiteen kokeili uusia eurooppalaisia taidesuuntia 1900-luvun alussa Hän maalasi piruhahmoja, kuolema-aiheita ja Kallela, Magnus Enckell, Ellen Thesleff, Beda Stjernschantz ja Väinö Blomstedt Näyttelyssä esitellään myös Oy järjestävät omat näyttelynsä Retretissä sijaitsevissa vuokratiloissaan Niiden järjestelyihin budjetoidaan noin euroa Luolastoon tulee myös lasten työpaja, jonka toteuttaa ne suljetaan

7 H RETRE111 OY LTD BUDJETTI 2012 Budjetti2O 12 Lipuninyynti kpl Päivitetty ! TN&TP I000EURALVO% Oslo OSl5 0S S40 0S S55 0S S70 OS S85 OS9CYHT LIPI jluolaat BUDJ Luolasto Laolastj 1 KIINT Puunäyti Lasten Iotaiteilij akagall taiteilija taiteilija OPASTU MYY ITEEMAP TYÖ- Kehyst 2012 KULUT ely näyttelyjal Design erla MALÄ PAlA Sml IKKA YHT Pji jt aei SPONSTUOTO RAI-IANA ,5 VUOKRAT RAVINTOLA 40 - SPONSTUOTVASTIKK AVUSTUKSET VALTIO 40 WUSTUKSET MUUT 126, tiuutijuokratuotot VUOKRAT GRAFIIKKA luuttuotot 5 IT KULJETIJEKULUT 0 ( UL , , , , , , , , ,t JLUT - -7,5-1, ( ,5-0,5 0-2t RAKENNUS -3,5-2 -2, ,2 - ( -1-0,5-3,2-0, ,3 NÄ JTI VARTIOINTI -91 ( ( SPONSORIKULUT r K-HENKILÖSTÖKUL UOKRATULKOP ,1 UOKRA UNHOLM ÅYTTÖ-JA YLLÄPITO IARKKINOINTIKULUT -e -i -65 ED r T JLIJT ,1 O o -10-7) 0 Linhalmen - KOKOT/KULUT SROT/SATUNN T/K 0 POISTOT - -5 LIPPUTIJLOT sis alv bruttl alv nto lv alv MYYMÅLATULOT+OPASTIJS+KEI-1YKSET 65 7, g BRIJTTOTULOT 20, MYYMÄLATULOT+OPASTUS KEHYKSET kehystulot 47 nto Iv 38 (eri aio myyrnälätulot 403 nto Iv 338 -kantoja) opastukset 13 nto Iv 10 yht Sivu 1

8 58500 Punkaharju Palorannantie Puheenjohtaja JiM I/ --,-s- Punkaharjulla lokakuun 19 päivänä 2011 Kunnioittaen anomme että Punkaharjun kunta myöntäisi avustusta Saimaan Syöpäyhdistys Ry:n Punkaharjun osastolle käytettäväksi syöpäpotilaiden kuntoutus-ja virkistystoimintaan PUNKAHARJU c/o Milja Nieminen SAIMAAN SYÖPÄYHDISTYS RY:N PUNKAHARJUN OSASTO PUNKAHARJUN KUNNANHALLITUS PL 18 SAIMAAN SYÖPÄYHDISTYS RY:N PUNKAHARJUN OSASTO MiIja Nieminen

9 LUST ANOMUS Punkaharju Lfl Puh (015) Faksi (015) wwwiustofj ASIA: Suomen Metsämuseosäätiön toiminta-avustus vuodelle 2012 (D Arvoisa Punkaharjun kunnanhallitus, Anomme kohteliaimmin, että Punkaharjun kunta myöntäisi Suomen Metsämuseosäätiölle avustusta vuoden 2012 toimintaan euroa 0 Säätiön kotipaikka on Punkaharju ja Punkaharjun kunta on avustanut Lustoa ylläpitävää Suomen Metsämuseosäätiötä Luston perustamisesta lähtien Vuoteen 2005 saakka avustus oli vuosittain euroa Vuoden 2006 osalta avustuksen määrää laskettiin 10 %:lla euroon ja vuodeksi 2007 edelleen 10 %:lla euroon Vuodelle 2008 avustusta myönnettiin euroa, vuodelle 2009 summa oli euroa ja vuodelle 2010 avustus oli euroa Vuodelle 2011 summa puolitettiin, eli toiminta-avustusta myönnettiin euroa Lustolle kunnan myöntämä avustus on ollut aivan oteellisen tärkeä asia, onhan se vastannut suuruusluokaltaan n kahden henkilötyövuoden panosta Luston toiminnan vuosibudjetti vaihtelee 1,2-1,4 milj euron välillä Tähän lisätään vielä vuotuiset poistot, jotka ovat n 440 t euroa Viimevuosina valtionapu ( saakka ohjautunut maa- ja metsätalousministeriön momentilta) on vaihdellut eurosta euroon alkaen Lusto siirtyi ministeriöiden välisellä päätöksellä OKM:n hallinnon alalle ja valtionosuusjärjestelmän piiriin Luston saama valtionapu on vaihdellut välillä euroa Luston varsinaisen toiminnan (p1 poistot) rahoituksesta on näin ollen n 50 % tullut julkiselta sektorilta Omalla toim innalla (esim lippu- ja myymälätuotot) on katettu n % vuosimenoista ja n % on tullut vuosittain erikseen haettavien ja sovittavien erilaisten projektien ja yhteystyöhankkeiden kautta mm säätiöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä Kunnan tuen rooli on ollut erittäin merkittävä siitäkin syystä, että yritysten rahoittamien hankkeiden käynnistäminen ja saaminen on viime vuosina vaikean yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi ollut hyvin vaikeaa Perusrahoituksen ollessa suurelta osin epävarmalla, lyhytkestoisesti vaihtuvalla pohjalla ja osin vaikean rahoitustilanteen takia, on merkittävä osa erityisammatillisista tehtävistä jouduttu suorittamaan projektiluontoisesti, eikä näin ollen museotyön vaatimaa pitkäjäteistä kehittämistä aina ole voitu tehdä riittävässä määrin Museokentässä on poikkeuksellista, että museot omistavat/hallinnoivat kiinteistöä itse Esim sähkön hinnan (hinta on noussut huimasti ja tänä vuonna kokonaislaskumme tulee olemaan n , jossa on kasvua lähes 20 t euroa edvuoteen) ja palkkakustannusten nousu näkyy vätittömästä myös Luston kuluissa kasvuna Myös esim laajennusta varten otetusta lainanhoidosta aiheutuu kustannuksia Näitä kasvaneita kiinteitä kustannuksia ei ole realistista odottaa kasvavaksi lisääntyvillä myyntituotoilla Luston omarahoitusosuus museoiden keskuudessa on poikkeuksellisen suuri nyt jo ja esimerkiksi pääsylipputulot ovat kaksinkertaiset erikoismuseoiden keskiarvoon verrattuna Aktiivista rahoituksen hankintaa tehdään, mutta museotoiminta tarvitsee välttämättä myös julkista tukea Myös Luston nimittäminen valtakunnalliseksi erikoismuseoksi tuo tulevaisuudessa tullessaan lisää velvollisuuksia Henkilöstömenot ovat suurin yksittäinen kuluerä Luston toiminnassa, menot sivukuluineen ovat vuositasolla n euroa Yhteensä paikallisia henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2010 n 21,5 htv, joista 16,7 vakituisessa työsuhteessa olevia Henkilökunnan työsuoritteesta 3 htv menee kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon, sekä tämän lisäksi siivoukseen 1 htv Ulkoistettujen työtehtävien sekä harjoittelijoiden, oppilaitosyhteistyön ja työkokeilujen palkaton työpanos mukaan laskettuna kokonaistyösuoritteen osuus on n 25 htv Luston ympärivuotinen toiminta mahdollistaa myös ravintolan toimimisen tiloissamme Tilat on vuokrattu yksityisyrittäjille ja toiminnan työllistävä vaikutus on n 3-5 htv

10 yhteistyösopimuksen kautta Lustoon vuosilipun verotulojen kertymän kautta, kun kunnassa asuvien työntekijöiden tuloverojen lisäksi 3 huomioidaan vielä Luston maksama kiinteistövero (v 2011 n ,00 euroa) Tämän lisäksi Punkaharjun kunnalla on edustus säätiön hallituksessa, Punkaharjun kunnan elokuvatoimintaa D varten tilat on vuokrattu nimellisellä kulukorvauksella ja kunnan virallisiin tilaisuuksiin annetaan 0 Välitön taloudellinen hyöty Luston toiminnasta Punkaharjun kunnalle tuleekin Puh(015) Faksi (015) wwwlustof tilat ilmaiseksi käyttöön Kunnan koululaiset ovat saaneet erillisen sivistystoimen kanssa tehdyn 1S tarkemminkin neuvotteluissa Mielelläni kerron myös lisätietoja ja esittelen Luston toimintaa tarvittaessa haasteellinen ja toivomme, että huomioitte tämän päätöstä tehdessänne Toivomme, että suhtaudutte myönteisesti anomukseemme toim inta-avustuksesta vuodelle 2012 Museoammattilaisten joukossa Lusto on ollut museona aktiivisen edelläkävijän maineessa Tiiviin talousalueella, kuin sen ulkopuolellakin keskittymä, jonka Lusto yhdessä harjulaueen, Metlan ja Metsähallituksen kanssa muodostaa ympärivuotisena kulttuuri- ja luontomatkailun veturina paitsi Punkaharjun kuntaa, myös koko harjoittaminen ja kehittyminen Punkaharjulla sekä myönteisen julkisuuden tuoma lisäarvo Savonlinnan seutua ajatellen Yksittäisten perhematkailijoiden lisäksi Lustossa vierailee paljon ulkopuolelta jan 15 20% ulkomailta Valtakunnallisena metsäalan erikoismuseona Lusto toimii erilaisia yritys- ja yhdistysryhmiä sekä koululais- ja opiskelijaryhmiä järjestämisestä ym pärivuotisesti Lustossa Punkaharju ti Näiden lisäksi kunnan kanssa on solmittu erillinen ostopalvelusopimus matkailuneuvonnan Merkittävintä kuitenkin lienee Luston osaltaan mahdollistama ympärivuotinen matkailuelinkeinon kunnalle Kaikessa Luston markkinoinnissa Punkaharju tulee kiinteästi esille Luston kävijämäärä on ollut viime aikoina n henkilöä vuodessa, joista suurin osa tulee talousalueemme matkailutoimijoiden yhteistyön lisäksi erikseen on syytä nostaa esille metsätiedon ja kulttuurin Toim innassamme teemme myös laajasti erilaista ja asteista oppilaitosyhteistyötä niin Mm edellä kerrotuista syistä vuoden 2012 taloustilanne Lustossa tulee olemaan hyvin Erityisesti nyt, kuntaliitosneuvottelujen yhteydessä toivomme, että Luston asia huom ioidaan S men Mesämuseosäätiön puolesta Helkamari Knapi \ Luston johtaja LUST(

11 - jatkuva PUNKAHARJUN KUNTA! Kunnanhalhtus Kauppatie 20/58500 Punkaharju AVUSTUSANOMUS koskien Punkaharjun matkailuasioiden hoitamisesta kunnan sekä Punkaharjun Matkailu ry:n kanssa vuodelle 2012 Punkaharjun matkailuyritykset ovat kaikille avoimen Punkaharjun Matkailu ry:n, minkä on yhteistyössä edistää Punkaharjun matkailualueella toimivien yritysten yhteistyötä, kehittämistä, yhteismarkkinointia, lisätä alueen kansallista ja kansainvälistä vetovoimaisuutta ja sekä valvoa matkailutoimijoiden yhteisiä etuja Punkaharjun kunta on myös yhdistyksen jäsen ja sillä on jo säännöissä mainittuna paikka yhdistyksen hallituksessa Yhdistyksessä on jäseniä 17 tehtävänä tunnettuutta perustaneet Keskeisiä yhteistyötahoja toiminnassa ovat Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, VR sekä erityisesti Punkaharjun kunta Matkailuyrityksetja kunta ovat jo aiemminkin yhteistyötä eri toimenpiteissä, mm esite, kehittämisasiat, markkinointitoimenpiteet harjoittaneet Punkaharjun Matkailu ry haluaa jatkaa yhteistyötä Punkaharjun kunnan kanssa Matkailuyhdistys esittää 20000,- seuraavasti vuonna 2012: kunnanhallitukselle avustushakemusta yhteisesti toteutettaviin toimenpiteisiin - Punkaharju esitekokonaisuus, kunnan osuus 5000,- - ja kansainvälinen markkinointi ja ilmoittelu, kunnan osuus 7000,- - messutoiminta Punkaharju osastolla tai Punkaharju kokonaisuutena 5000,- yhteydenpito, yhteinen strategiavalmistelu sekä aktivointi ja valtakunnantasoinen tutustumismatka 3000, Todettakoon, että Punkaharjun Matkailu ry menot yritysten osuus eri toiminnoissa luokkaa tekee 4/5 vuosittain raportin kunnalle, jossa osaa ja kunnan panososuuden ollessa 1/5 esitetään kohdennetusti kunnan tuen Lisätietoja puheenjohtaja Hannu Ronkainen puh Punkaharjulla Hannu Ronkainen Harri Savolainen puheenjohtaja sihteeri