TEEMANA KIINTEISTÖ, RAKENTAMINEN & VENÄJÄ. Rakentamisessa on monia vastuita. Hallitusammattilainen Vesa Harilo: Avainsana on lisäarvo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMANA KIINTEISTÖ, RAKENTAMINEN & VENÄJÄ. Rakentamisessa on monia vastuita. Hallitusammattilainen Vesa Harilo: Avainsana on lisäarvo"

Transkriptio

1 Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2012 TEEMANA KIINTEISTÖ, RAKENTAMINEN & VENÄJÄ Rakentamisessa on monia vastuita Hallitusammattilainen Vesa Harilo: Avainsana on lisäarvo Verostatus on tärkeä juttu kiinteistöliiketoiminnassa Tavallinen vai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö? Verotehokas omistaminen Venäjän rakennusmarkkinat ja työsopimus

2 Omistaminen ja rakentaminen Pääomatulojen verokanta kiristyi merkittävästi tämän vuoden alussa. Entinen 28 prosentin verokanta on nyt 30 tai jopa 32 prosenttia yli euron pääomatuloista. Moni miettii nyt, olisiko edullisempaa omistaa kiinteistöjä tai huoneistoja yhtiön kautta. Osakeyhtiön verokanta laski nimittäin entisestä 26 prosentista hieman ja on nyt 24,5 prosenttia. Ero suuremmissa pääomatuloissa on kuitenkin jo 7,5 prosenttia. Tässä lehdessä pohditaan sitä, kannattaako tuottokohteita omistaa suoraan vai yhtiön kautta. Yritämme kertoa myös vaihtoehtoja. Toinen teemamme on rakentaminen. Se on aina iso projekti. Se sitoo pääomaa ja on tarkoitettu pitkäaikaiseksi ratkaisuksi. Yrityksen tarpeisiin rakennetaan esimerkiksi halli useimmiten vain kerran yrittäjän uran aikana. Sama pätee usein myös omaan asuntoon. Näissä suurissa projekteissa on siis tärkeää onnistua. Kiinalaisen sananlaskun mukaan mies on vasta mies, kun on rakentanut talon. Mutta kun taloa sitten rakentaa ehkä ensimmäisen ja viimeisen kerran elämässään, liikkuu pakostakin vierailla vesillä, oman parhaan osaamisensa ulkopuolella. Tässä lehdessä tarjoamme hieman apua rakentamiseen ja osviittoja siitä, mikä rakentamisessa on tärkeää. Otapa yhteyttä ennen kuin aloitat elämäsi projektin. Keväisin terveisin ARI MERTALA Päätoimittaja Heikkilä & Co Turku: Linnankatu 11 b, Turku, Puh , Fax. (02)

3 Runsaasti käytännön esimerkkejä toteutetuista sukupolvenvaihdoksista ja yrityskaupoista. Maksuton aamiaiskoulutus erinomaisessa seurassa Onnistunut sukupolvenvaihdos Tilaisuudessa annetaan käytännönläheinen yleiskuva yrityksen sukupolvenvaihdokseen valmistautumisesta sekä sen toteuttamistavoista ja mm. veroseuraamuksista. Tule kuulemaan asianajaja, varatuomari Timo Heikkilän hyödylliset vinkit ja aloita valmistautuminen ajoissa, se kannattaa varmasti! Ilmoittaudu viimeistään Miten laaditaan hyvä sopimus Tilaisuudessa käydään läpi se, miten suunnitellaan yrityksen kannalta turvallinen ja toimiva sopimus, miten se laaditaan, mitä siinä ainakin tulee olla, mitä ovat sopimusriskit jne. Tule kuulemaan asianajaja, varatuomari Timo Heikkilän esitys ja poimi siitä vapaasti ainakin muutama kehitysajatus omaankin yritykseesi! Ilmoittaudu viimeistään Paikka: Asianajotoimisto Heikkilä & Co Oy:n toimitilat Osoite: Linnankatu 11 b (3. krs), Turku Aika: Klo Puh Fax Kymmenelle ensimmäiselle ilmoittautujalle maksuton yhden tunnin konsultointi aiheen parissa! Varo, vero, valmistaudu -seminaari keskiviikkona klo Tilastokeskuksen auditorio, Työpajakatu 13, Helsinki Luennoitsijat: Pertti J Siikarla & Silja Takalo-Eskola Ilmoittautumiset: puh: Hinta: 300,00 + alv (sis. luennot ja aamukahvit) Aiheina: avio-oikeus, avioero, ositus avioehto, mikä, miksi, milloin yrittäjän kuolema kenelle omaisuus menee peritäänkö yrittäjän velat kuolinpesän konkurssi perukirja ja omaisuuden arvostaminen perinnönjako ja perintöriidat avopuolison oikeudet ja vastuut Vuosi 2012 osinkojen verotus nyt osinkona muuta kuin rahaa luovutusvoittojen verotus lahja ja perintöverosuunnittelu yritys verovapaasti perillisille omien osakkeiden hankinta verovapaa jakautuminen liiketoimintasiirto ja veroton myynti osakevaihto Heikkilä & Co tekee keväällä 2012 laajan asiakastutkimuksen, johon vastaamalla asiakkaamme pääsevät vaikuttamaan palvelumme laatuun. Lisää tutkimuksesta syksyn H-Hetkessä. Yrittäjien Oikeussuojan ja Heikkilä & Co:n XVII GOLFKISAT Lue lisää takakannesta! 3

4 Rakentamisessa on monia vastuita Rakennusprojektin menestyksellinen toteuttaminen edellyttää, että sen kaikki osapuolet tietävät tarkasti toistensa roolit, oikeudet, velvoitteet ja vastuut Valitettavan usein näin ei kuitenkaan aina ole, ei edes ammattilaisten keskuudessa. Olemme viime vuosien aikana havainneet, että lähes kaikissa näissä rooleissa voi olla epäselvyyksiä ja virhetulkintoja. Ne ovat johtaneet viime kädessä raskaisiin ja pitkäkestoisiin oikeudenkäynteihin. Esittelen seuraavassa rakennusprojektien tärkeimpien roolien tehtävät ja vastuut niitä havainnollistavin todellisin esimerkein. Rakennuttajalla on päävastuu Se, joka rakennushankkeeseen ryhtyy, on usein projektin ainoa osapuoli, joka ei ole alan ammattilainen. Kuitenkin lainsäädäntö lähtee siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuus on huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä rakentamiseen myönnetyn luvan mukaisesti. Hänellä tulee lain mukaan olla myös hankkeen laajuuteen nähden riittävät edellytykset sen loppuun viemiseksi. Mikäli edellä mainitut edellytykset puuttuvat, on suuri vaara, että päävastuun mukaiset velvollisuudet jäävät kokonaan hoitamatta. Näin kävi esimerkiksi ravintoloitsijalle, joka teetti mittavan peruskorjauksen ravintolassaan mutta jätti huolehtimatta siitä, että kohteelle olisi hankittu rakennuslupa. Vahingot olivat mittavat, koska laiminlyömällä oman velvollisuutensa rakennuttaja menetti oikeuden vedota mm. urakoitsijasta johtuvaan viivästymiseen ja laiminlyönteihin. 4 Sen, joka ryhtyy rakennushankkeeseen, onkin syytä valita huolella hankkeen läpiviennistä vastaavat ammattilaiset ja turvata asemansa heidän kanssa tehdyillä sopimuksilla. Urakoitsija vastaa rakentamisesta Urakoitsija vastaa lain mukaan siitä, että rakennustyö suoritetaan lain ja määräysten sekä hyvän rakennustavan mukaisesti. Urakoitsijan vastuut ja velvollisuudet määritellään myös urakkasopimuksen ja rakennusalan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan. Suurimmat riskit sisältyvät urakkalaskentaan ja projektin valvontavastuuseen. Virheellisesti laskettu urakka voi kaataa koko yrityksen. Eräässä tapauksessa urakoitsijan sisäisen valvontavastuun pettäminen johti tilanteeseen, jossa vastaava mestari veti projektia kylläkin urakkasopimusluonnoksen mukaan, mutta tämä luonnos erosi olennaisesti siitä sopimuksesta, jonka projektijohtaja oli allekirjoittanut. Eniten rakennusriitoja on varmasti syntynyt lisä- ja muutostyötilauksista ja urakkarajoista. Suurin osa näistä riidoista olisi vältetty, mikäli osapuolet olisivat noudattaneet tarkemmin sopimusasiakirjoja ja YSE 1998 menettelytapoja. Vastaavalla työnjohtajalla myös henkilökohtainen vastuu Lain mukaan rakennusluvan myöntäminen edellyttää, että kohteeseen on nimitetty ja hyväksytty vastaava työnjohtaja, joka johtaa työtä ja on henkilökohtaisesti vastuussa työn suorituksesta ja laadusta em. urakoitsijan rakennustyön vastuun mukaisesti. Mikäli työnjohtaja on työsuhteessa esimerkiksi urakoitsijayhtiöön, vastaa työnantaja ensisijaisesti vahingosta, mutta jos työnjohtaja toimii itsenäisenä yrittäjänä, vastaa hän pääsääntöisesti täysimääräisesti aiheuttamastaan vahingosta. Vastaavalla työnjohtajalla tulee olla tehtävän vaativuuden edellyttämä koulutus ja kokemus. Vastaavan työnjohtajan vastuun on eräässä vielä keskeneräisessä tapauksessa katsottu koskevan mm. tarkastusasiakirjan merkintää kosteuseristyksestä. Jälkitarkastuksessa kuitenkin havaittiin, että sitä ei ollutkaan asennettu. Valvoja auttaa rakennuttajaa Rakennuttajan intressissä on valita projektiin oma valvoja, joka toimii rakennuttajan luottohenkilönä ja valvoo, että rakennuttajan vastuulla olevista piirustuksista, luvista ja tarvikehankinnoista huolehditaan asianmukaisesti. Hän valvoo myös sitä, että rakentaminen tapahtuu suunnitelmien mukaisesti ja lain edellyttämällä tavalla ja pysyy aikataulussa. Lisäksi hänen tehtävänään on hyväksyä työt ja tarvikkeet ja seurata maksuliikennettä. Mikäli valvoja ei puutu sellaisiin urakoitsijan virheisiin tai laiminlyönteihin, jotka olisivat kohtuullisuudella olleet havaittavissa ja jos tästä aiheutuu va-

5 Mikä on hyvä rakennustapa? Maankäyttö- ja rakennuslaki 149 :n mukaan rakennustyö on suoritettava siten, että se täyttää lain, säännösten ja määräysten lisäksi myös hyvän rakennustavan määritykset. Laki ei kuitenkaan kerro, mitä hyvä rakennustapa tarkoittaa. hinkoa, joutuu myös valvoja vahingonkorvausvastuuseen. Riitaa on tullut mm. siitä, olisiko valvojan pitänyt suorittaa teknisiä mittauksia sellaisista materiaaleista, jotka aistihavaintojen perusteella olivat kunnossa. Yleinen sääntö on, että mikäli urakoitsijan virhe on sellainen, että valvojan olisi se pitänyt havaita, voi rakennuttaja kohdistaa vaatimuksensa sekä urakoitsijaan että valvojaan. Muut rakennusprojektiin osallistuvat Edellä mainittujen osapuolten lisäksi rakennusprojekti vaatii myös lukuisia muita toimijoita, joilla on niin ikään omat vastuunsa ja velvollisuutensa. Näistä tärkeimpiä ovat pääsuunnittelija ja erityissuunnittelijat. Heillä on laaja vastuu oman työnsä virheettömyydestä ja aikataulussa pysymisestä. Rakennuttajan vastuu voi muodostua erilaiseksi silloin, kun kyse on perustamisurakoinnista eli gryndauksesta. Tällöin sama taho toimii käytännössä sekä rakennuttajana että urakoitsijana. Viranomaisvalvonta sisältää sekin oman viranomaisvastuunsa. Lisäksi rakennusprojekteihin osallistuu usein eri alojen aliurakoitsijoita ja tarvikekauppiaita sekä työntekijöitä ja heidän edustajiaan. Heillä kaikilla on oma vastuunsa projektissa. Oikeuskirjallisuudessa hyvä rakennustapa on jaoteltu mm. seuraavalla tavalla. Kyseessä on Juha Pirisen lisensiaattitutkimus. Ensimmäisen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa, joka noudattaa rakennusaikana voimassa olevaa rakennuslakia ja -asetusta, muita rakentamista ohjaavia lakeja ja Suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksiä. Toisen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa, joka noudattaa rakennusaikana voimassa olevia RT-ohjekortteja, rakennusalan yleisiä laatuvaatimuksia (RYL) tai Suomen Rakennusinsinöörien Liiton (RIL) ohjeita. Kolmannen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa, joka noudattaa oppikirjoja ja kirjallisuutta, joka toimii suunnittelijoiden ja rakentajien oppaana, kuten Rakennustekniikan käsikirjat ja esim. Rakentajan kalenteri. Neljännen luokan hyvä rakennustapa on rakennustapa, joka noudattaa rakennustarvikevalmistajien ohjeita, rakenneratkaisuja ja kirjoja. Pirisen mukaan rakenteen hyväksymiseksi riittää, että se täyttää jonkin kolmen ensimmäisen luokan mukaisista vaatimuksista., mutta pelkästään neljänennen luokan mukainen rakenne ei ole riittävä. Alalla vallitsee tässä asiassa epäselvyyttä. On selvää, että kaikkien rakennusprojektiin osallistuvien tulee itse tietää, mitä tarkoittaa hyvä rakennustapa. Hyvin usein rakennusprojektiin osallistuu myös lakimies omalla panoksellaan. Tämän tehtävänä on huolehtia siitä, että päämies ymmärtää roolinsa vastuut ja että ne on sopimuksissa otettu oikealla tavalla huomioon. 5

6 Vesa Harilo on hallitusammattilainen ja yrittäjä. Hallitusammattilaisen rooliin kuuluu hänen mielestään tuoda jokaiseen yritykseen, jonka hallituksessa istuu, enemmän kuin sieltä saa eli lisäarvoa. Hallituspaikka tulee siis aina ansaita, ei ottaa vastaan lahjana aiemmin tehdystä urasta. Nyt Harilo on jäsenenä myös Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n hallituksessa. Pesti on suunnilleen vuoden ikäinen. Se on myös sikäli historiallinen, että hän on ensimmäisiä hallitusammattilaisia, joita istuu asianajotoimistojen hallituksissa. Se tuli mahdolliseksi vasta kun asianajajaliitto antoi siihen luvan. Jo aiemmin Harilo on toiminut Asianajotoimisto Heikkilän neuvonantajana. Harilolla on hallituspaikka kymmenkunnassa yrityksessä Salossa, Helsingissä ja Itä-Suomessa. Yritykset ovat erikokoisia, eri ikäisiä ja eri toimialoilta. Se on Harilosta vain hyväksi. Näin asiat tulevat läpivalaistuksi mahdollisimman monesta suunnasta. Nyt hallituspaikat ovat vähenemään päin, kun Harilo osti elokuussa Salon Kiskossa toimivan metallialan yrityksen Juha Punta Oy:n osake-enemmistön ja ryhtyi sen toimitusjohtajaksi. Kun suunnilleen joka päivä oli tehtäviä eri yrityksessä, teki mieli saada jotain omaakin : Sen kautta on nyt hyvä katsoa, onko omille ajatuksille todellista katetta. 6 Salo ja Nokia Salo on sen verran pieni paikkakunta, että Vesa Harilo tunsi Juha Puntan hyvin etukäteen. Samasta syystä useat Salossa tuntevat myös Vesa Harilon hyvin, mutta lähinnä Nokian matkapuhelintehtaan johtajana. Siitä hommasta hän jäi pois vuonna Nokiasta insinööri Harilo siirtyi yrittäjäksi Varamiespalveluun, opiskeli Tampereen teknisessä yliopistossa syvempää näkemystä liikkeenjohtamisesta ja siirtyi asteittain kolmisen vuotta sitten täysipäiväiseksi hallitusammattilaiseksi. Toki hänellä oli siitäkin jo aiempaa kokemusta mm. pankkimaailmasta. Luottamus pitää ansaita Luulisi, että vastuullinen työskentely kymmenenkin yrityksen hallituksessa olisi aika repivää. Niin se onkin, mutta samalla myös kiehtovaa: Siinä viehättää paitsi isojen kokonaisuuksien kehittäminen ja hallinta myös se, että on hienoa viedä eri yrityksistä saatua kokemusta toisiin yrityksiin, risteyttää asioita. Hallitusammattilainen näkee yrityksen asiat hieman ulkopuolisin silmin ja saattaa huomata ainakin sen, ettei pyörää aina tarvitse keksiä uudelleen. Monella toimialalla piirit ovat pienessä maassa aika pienet. Samat ihmiset pyörivät yritysten hallituksissa, uusia ajatuksia liikkuu vähän. Hallitusammattilaiset saattavat tässä mielessä olla kuin virkistävä tuulenpuuska. He eivät ole sidoksissa yrityksen operatiiviseen toimintaan, mutta tuovat kuitenkin uusia näkökulmia ja ajatuksia. Mielestäni yrityksissä pitäisi joka vuosi pohtia hallituksen kokoonpanoa. Hallituksen jäsenten tulee ymmärtää, että paikka hallituksessa ja omistajien luottamus pitää ansaita tekojen sekä yritykselle lisäarvoa tuovien näkemysten kautta. Toimiala värittää kehittämistä Asianajotoimisto on toimintatavoiltaan oma maailmansa. Se on perinteisesti ollut yksinäisten leijonien valtakunta, jossa oma ammattitaito on ollut raudanluja, mutta yhteistyökuviot hieman haasteellisia. Juristit ovat

7 Hallituksen jäsenten tulee ymmärtää, että paikka hallituksessa ja omistajien luottamus pitää ansaita tekojen sekä yritykselle lisäarvoa tuovien näkemysten kautta. pääsääntöisesti halunneet hoitaa hommat itse. Tähän haemme yhdessä muutosta, sillä jos yksin tekeminen on antoisaa, niin yhdessä tekeminen voi olla vieläkin antoisampaa, sekä juristin että erityisesti yrityksen ja asiakkaan näkökulmasta. Toki seuraamme, pohdimme ja työstämme säännöllisesti myös yrityksen tavoitteita ja strategiaakin. Tavoitteena on kasvun ja jatkuvan kehittymisen aikaansaaminen, Harilo sanoo. Heikkilälläkin Harilo on jo huomannut sen, minkä niin monessa yrityksessä aiemminkin: Kun yrität kehittää tai opettaa muita, kehität itse asiassa eniten itseäsi. Harilo tuo Asianajotoimisto Heikkilän hallitukseen myös suoraa asiakasnäkemystä, sillä hänen yrityksensä on toimiston asiakas. Kehittyä ja kehittää Juha Puntassa Harilo on ollut toimitusjohtajana vasta muutamia kuukausia. Pukukaappeja ja varastohyllyjä tekevässä firmassa on noin 30 työntekijää, ja se on alallaan markkinajohtaja. Juha Punta Oy:n pihasta lähtee viikoittain noin kaappia rekka tai kaksi joka päivä. Hallitsemme markkinoista lähes 40 prosenttia. Meillä on laadukkaat tuotteet, hyvä palvelu ja ammattitaitoinen henkilökunta, joiden pohjalle on muodostunut vahva brändi, Harilo kehaisee. Mutta se ei tarkoita sitä, ettei töitä tarvitsisi paiskoa. Siinä on sama juttu kuin hallitustehtävissä: jokainen asiakas täytyy itse ansaita. Harilo on pitänyt suurimpina vahvuuksinaan strategista suunnittelua ja ihmisten johtamista. Niinpä Juha Puntassa hän on vienyt asioita siihen suuntaan, että porukalla olisi entistä paremmin selvillä se, mitä on tehty ja mitä tulevaisuudessa tavoitellaan, vuoden sekä viiden vuoden kuluttua: Esimiesten tärkein tehtävä on motivoida työntekijät kehittymään ja kehittämään, sekä itseään että omia työmenetelmiä ja yrityksen toimintatapoja. Tämä on kaikkein olennaisinta. Hyvä tulevaisuus pitää ansaita. Kehittäminen ei saa loppua koskaan. 7

8 Jos kiinteistöliiketoimintaa harjoittava yritys toimii voitollisesti, ei yleensä ole suurtakaan merkitystä sillä, minkä lain mukaan yrityksen verotettava tulo lasketaan. Toiminnan kehittyminen, erilaiset muutostilanteet sekä mahdolliset tappiot voivat kuitenkin antaa syyn ja edellytykset yhtiön verokohtelun muuttamiselle. Tällöin verosuunnittelulla voidaan saada säästöjä ja hallita taloudellisia riskejä sekä vaikuttaa yrityksen eri tilanteissa käytettävissä olevaan keinovalikoimaan. Mitä verolakia sovelletaan? Yrityksen saama tulo voi kertyä elinkeinotoiminnan (EVL), henkilökohtaisen tulon (TVL) sekä maatalouden tulolähteestä. Kiinteistöliiketoimintaa lähellä olevassa rakennusliiketoiminnassa kaikki liikevaihto syntyy periaatteessa rakennuskohteiden luovutuksista, eikä tulkinnanvaraisuuksia elinkeinoverotuksen soveltamisesta yleensä synny. Kiinteistöliiketoiminnassa liikevaihto voi muodostua pitkäaikaisesta omistamisesta ja kiinteistöjen myynneistä, vuokrauksesta tai rakentamis- ja saneeraustoiminnasta. Osa toiminnasta voi olla selkeästi TVL -tulolähteeseen kuuluvaa, ja kysymys EVL:n soveltumisesta ei ole yhtä selväpiirteinen kuin rakennusliikkeiden ollessa kyseessä. 8 Tulolähdejako aiheuttaa tyypillisesti ongelmia sellaisissa tilanteissa, joissa yhtiöllä on sekä EVL- että muun toiminnan tulolähde. Koska tulolähteen tappiot voidaan vähentää vain saman tulolähteen voitosta, voi pahimmillaan syntyä tilanne, jossa yhtiö voi joutua maksamaan veroja toisesta tulolähteestä saamistaan voitoista,

9 vaikka sen kirjanpidollinen tulos olisi tosiasiassa tappiollinen. TVL:n mukaan kiinteistöjen myynnistä aiheutuvat luovutustappiot saadaan vähentää vain luovutusvoitoista ainoastaan verovuonna ja viitenä seuraavana vuotena. Ellei luovutustappioiden syntymistä seuraavina viitenä vuotena synny vastaavaa määrää luovutusvoittoja, jäävät tappiot käytännössä näiltä osin vähentämättä. Ero on merkittävä verrattuna tilanteeseen, jossa kiinteistöliiketoimintaa harjoitettaisiin EVL:n piirissä. Tällöin tappio saadaan vähentää kokonaisuudessaan kaikesta elinkeinotulosta verovuonna ja sitä seuraavina 10 vuotena sitä mukaa kun tuloa syntyy. Jos yhtiöllä on muutakin elinkeinotoimintaa, puoltavat edellä mainitut syyt yleensä sitä, että myös kiinteistöliiketoiminta pyritään saamaan EVL:n tulolähteeseen. Konserniavustuksetkin muistettava Vähennysoikeuksien ohella vaikuttaa sovellettava verolaki muullakin tavalla verosuunnitteluun, kuten esimerkiksi mahdollisuuksiin hyödyntää konserniavustuksia. Konserniavustuksessa on kyse siitä, että osakeyhtiö antaa toiselle samaan konserniin kuuluvalle osakeyhtiölle avustusta tämän liiketoimintaan. Avustuksen antava yhtiö saa vähentää avustuksen omassa verotuksessaan, ja avustuksen vastaanottavalle yhtiölle se on elinkeinotuloa. Konserniavustus ei edellytä vastaanottavan yhtiön olevan tappiollinen, vaan sitä voidaan käyttää myös voitollisten yhtiöiden välillä. Tappioiden kattamisen ohella yksi konserniavustuksen tavanomainen käyttötilanne onkin konserniyhtiöiden osingonjakoon liittyvät järjestelyt. Konserniavustus on konsernin sisäisen tulontasauksen väline, joka on käytettävissä vain, mikäli kiinteistöliiketoimintaa harjoitetaan EVL-statuksella. Edellä mainitut esimerkit ovat tilanteita, joissa sovellettava tulolähde voi muodostua merkitykselliseksi. Lisäksi mm. liiketoimintasiirto ja osittaisjakautuminen ovat yleensä mahdollisia vain elinkeinotoiminnassa, mistä johtuen erilaiset yhtiön piirissä tehtävät järjestelyt voivat synnyttää perusteen yrityksen verokohtelun muutostarpeiden arvioimiseen. Minkä tulolähteen tuloa? Yhtiömuotoiselle toimijalle on kiinteistöliiketoiminnan verottaminen elinkeinotulona yleensä paras vaihtoehto. Mikäli todetaan olevan tarvetta nykyisellään osittain tai kokonaisuudessaan TVL:n mukaan verotettavan yhtiön verotuskohtelun muuttamiselle, voidaan muutoksen edellytysten arvioimiseksi poimia muutamia keskeisiä kriteereitä, joille on vakiintuneesti annettu merkitystä EVL-statuksen täyttymisessä. Tällaisina voidaan mainita mm. aktiivinen voiton tavoittelu kiinteistöliiketoiminnoilla sekä toiminnan jatkuvuus, suunnitelmallisuus ja asiakaskunnan laajuus. Jos kyseessä on vuokraustoimintaan liittyvien kohteiden jatkojalostus, tähän liittyvien toimintojen tulisi muodostaa yli 50 % liikevaihdosta. Lisäksi huomiota on kiinnitetty mm. siihen, onko toimintoja varten palkattu henkilökuntaa. Koska elinkeinotoiminnaksi katsottavan kiinteistöliiketoiminnan erona perinteisesti TVL- tulolähteeseen luettavaan kiinteistöjen vuokraustoimintaan on nimenomaan aktiivisempi ja pelkkää vuokrausta laajempi toimintakonsepti, on yhtiön harjoittaman kiinteistöjen rakentamis-, osto-, myynti- ja jatkojalostustoiminta syytä kirjata myös yhtiön toimialapykälään. Lopuksi Yhtä ja samaa kiinteistöliiketoiminnan harjoittamiseen parhaiten sopivaa verotuksellista vaihtoehtoa ei ole. Etenkään pienimuotoisemmassa toiminnassa ei EVL-statuksen tavoittelua pidä ottaa itsetarkoitukseksi. Sen sijaan olennaista on tiedostaa, että suunnittelumahdollisuuksia on ja että aiemmin tarkoituksenmukainen ratkaisu ei välttämättä ole enää optimaalinen, jos yrityksen toiminnassa, strategiassa tai toimintaan vaikuttavissa ulkoisissa tekijöissä on tapahtunut muutoksia. Mahdollisuudet EVL-statuksen toteuttamiseksi ja siihen käytettävissä olevat tarkoituksenmukaisimmat keinot on kartoitettava tarkoin, ja ne on valittava aina tapauskohtaisesti. 9

10 Pääomatuloverokannan noustua 28 prosentista prosenttiin on pohdittava uudelleen, kannattaako kiinteistöstä saatavat vuokratulot ottaa yhtiöön vai suoraan itselle. Keskinäisellä kiinteistöosakeyhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita vähintään yhtä rakennusta tai sen osaa. Yhtiön yhtiöjärjestys määrää sen, miten jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallinnassa olevasta kiinteistöstä. Keskinäisen kiinteistöyhtiön omistusta voi hyvin verrata asunto-osakeyhtiön osakkeen omistamiseen. Vuokratulo on suoraan osakkeenomistajan pääomatuloa, ja osakas suorittaa yhtiölle vastiketta yhtiön menojen kattamiseksi aivan samoin kuin asuntoosakeyhtiössäkin. Keskinäinen kiinteistöyhtiö muodostetaan usein jakautumisen seurauksena, kun liiketoimintaa harjoittavasta yhtiöstä eriytetään kiinteistöomistus pois esimerkiksi yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen esitoimena. Tavallisesta kiinteistöosakeyhtiöstä voidaan muodostaa keskinäinen pelkällä yhtiöjärjestysmuutoksella. Uusi perustettava osakeyhtiö voidaan myös perustaa suoraan keskinäiseksi kiinteistöyhtiöksi. Yhteisöverossa säästöä Keskeinen ero tavallisen ja keskinäisen kiinteistöyhtiön välillä on se, kuka maksaa vuokratulosta veron. Tavallisesta kiinteistöyhtiössä vuokratulo tuloutuu yhtiöön, ja yhtiö maksaa voitosta yhteisöveroa nykyisen 24,5 prosentin verokannan mukaan. Koska keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön tilojen vuokraamisesta saatava vuokra on osakkeenomistajan tuloa, ei keskinäinen kiinteistöyhtiö maksa yhteisöveroa. Jos vuokratulot tuloutuvat yhtiöön, vain yhtiö maksaa niistä veroa. Jos yhtiö ei päätä jakaa varoja osakkaalle, ei osakasta veroteta. Osakasta verotetaan vasta silloin, kun hän nostaa voittovaroja yhtiöstä jolloin näitä verotetaan kuten mitä tahansa osinkotuloja. Keskinäisessä kiinteistöyhtiössä vuokratulot tuloutuvat siis suoraan osakkaalle. Osakasta verotetaan tästä tulosta vuosittain pääomatuloverokannan mukaan. Tämä verokantahan nousi 28 prosentista 30 prosenttiin alle euron tuloista ja 32 prosenttiin yli euron tuloista. Nykyisin keskinäisen kiinteistöyhtiön osakas maksaa siis vuokratuloista kahdesta neljään prosenttia enemmän veroa kuin aikaisemmin. Tällä on merkitystä tehtäessä valintaa tavallisen ja keskinäisen yhtiön välillä. Kannattaako keskinäinen? Riippuu osakkaan varojennostopolitiikasta, kumpi osakeyhtiömuoto tulee edullisemmaksi. Jos osakkaalla on mahdollisuus jättää pitkällä aikavälillä voittovaroja yhtiöön ja kasvattaa näin sen nettovarallisuutta, tavallinen kiinteistöyhtiö voi olla parempi vaihtoehto. Tällöin osakas voi nostaa yhtiöstä vähitellen varoja kohtuullisella verotuksella, euroon saakka jopa verovapaasti. Jos ajatuksena on tyhjentää yhtiön voitonjakokelpoiset varat joka vuosi, jolloin nettovarallisuus ei pääse kasvamaan, keskinäinen kiinteistöyhtiö on parempi valinta. 10

11 Esimerkki A. Tavallisen kiinteistöosakeyhtiön (KOy) tulos ennen veroja on euroa vuodessa. Yhtiön nettovarallisuus on euroa ja osakkaan ansiotuloveroprosentti 35 %. Yhtiö jakaa koko verojen jälkeisen nettotuloksen sen ainoalle osakkaalle, eli osinkoa euroa. B. Vastaavasti keskinäisen kiinteistöyhtiön (KKOy) ainoan osakkaan nettovuokra vastikkeiden suorittamisen jälkeen on euroa. Yhteisövero (Oy:n vero) KOy KKOy KOy 24,5 % x KKOy, ei maksa yhteisöveroa 0 Osakkaan osingon, , verotus A. 9 %:n osuus nettovarallisuudesta on verovapaata: 9 % x = Osingon loppuosasta 30 %:a on verovapaata ja 70 %:a verotetaan osakkaan ansiotulona: 70 % x ( ) x 35 % = B :n osuuden vero 30 %, ylimenevän 32 %: x 30 % x 32 %= Kokonaisverotus Jää osakkaalle Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voi pääomatuloverokannan noususta huolimatta pitää edelleen sitä, että keskinäinen kiinteistöyhtiö voi olla verotuksellesi hyvinkin edullinen vaihtoehto. Tämä pitää paikkansa erityisesti silloin, jos osakkaalla on pääomatuloista vähennyskelpoisia tappioita. Osakkeenomistajan kannattaa kaiken kiireen keskellä pysähtyä joskus laskemaan, kannattaako kiinteistö verotuksellisista syistä eriyttää liiketoimintayhtiöstä tai muuttaa kiinteistöyhtiön yhtiöjärjestystä. Havaitsemme, että kiinteistöyhtiön mallilla on merkitystä. Esimerkissämme keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö on verotuksellisesti tehokkaampi vaihtoehto kuin tavallinen kiinteistöyhtiö. Ero vain korostuu keskinäisen kiinteistöyhtiön eduksi, jos tavallisen kiinteistöyhtiön nettovarallisuus on alempi. Silloin verovapaan osingon osuus pienenee ja verotettavan osuus kasvaa. Jos nettovarallisuus kasvaa riittävästi, tulee tavallisesta kiinteistöyhtiöstä edullisempi. 11

12 Pidimme aamiaistilaisuuden Scandic Continental -hotellissa Mannerheimintien varressa teemasta Verotehokas omistaminen. Oli ilahduttavaa huomata, että suomalaiset pkyritykset ja niiden talous ovat hyvässä kunnossa. Lähes poikkeuksetta yrittäjät ovat malttaneet kerätä varoja yritykseensä. Niitä on sijoitettu toimitiloihin, pörssiosakkeisiin, sijoitushuoneistoihin ja rahastoihin. Talouden heilahteluista on selvitty, kun on ollut rahoituspuskuria ja vakuuksia. Tilaisuudessa oli täysi tupa eli 40 osallistujaa. Tämänkaltaisia aamiaisseminaareja järjestämme joka kuukausi eri teemoista. Oppia mökeistä Moni osallistujista mietti, miten nämä yrityksiin kertyneet varat olisi edullisinta saada itselleen tai siirrettyä seuraavalle sukupolvelle. 12 Eräässä tapauksessa yrityksen liiketoiminta oli vähitellen lopetettu, ja yhtiöön oli jäänyt ainoastaan kaksi Lapin mökkiä. Näitä mökkejä vuokrattiin, ja niistä kertyi mukavasti tuloja. Ne oli ostettu vuosien mittaan, ja hinnat olivat olleet melko alhaiset verrattuna tämän päivän kauppahintoihin. Kun laskettiin eri vaihtoehtoja, huomattiin, että yhtiön purkaminen ja mökkien siirtäminen yrittäjän nimeen ja lapsen nimiin ei ollut kannattava vaihtoehto veroja olisi mennyt lähes toisen mökin hinnan verran. Päätettiinkin muuttaa yhtiö kiinteistöosakeyhtiöksi ja keskittyä pelkkään vuokraustoimintaan. Pitämällä mökit yhtiössä vältettiin varainsiirtovero, joka on neljä prosenttia kiinteistön käyvästä hinnasta. Isä siirtää jatkossa pitkäjänteisesti sopivassa rytmissä omistustaan tyttärelleen, ja tytär jatkaa vuokraustoimintaa ja nostaa yhtiöstä osinkoja siten, että osinkojen määrä pysyy yhdeksän prosentin suuruusluokassa nettovarallisuudesta. Näin vain yhtiö maksaa tuloveroa, ja tytär osakkeenomistajana saa osingon niin sanotusti puhtaana käteen. Purku ei aina kannata On tyypillistä, että yrittäjällä on useampia yhtiöitä. Hänellä saattaa olla kiinteistöjä omistava oma yhtiö, liiketoimintaa harjoittava yhtiö ja sen lisäksi vielä ehkä muitakin aikanaan lepäämään jääneitä yhtiöitä. Näistä yhtiöistä on jonkin verran kuluja, ja ne ovat saattaneet jäädä säästöpossuiksi. Yhtiöissä on varoja, mutta ei aktiivista toimintaa. Mikäli yrittäjä haluaa varat jostakin yhtiöstä itselleen, yhtiö voidaan purkaa. Puramme vuosittain lukuisia yhtiöitä, ja mikäli yhtiön osakkeet on

13 omistettu yli kymmenen vuotta, purun kautta saatavia varoja verotettiin vielä viime vuonna 16,8 prosentin verolla. Nyt pääomatulojen verokannat ovat 30 ja 32 prosenttia. Purku on siis tullut verotuksellisesti kalliimmaksi, joten pitää miettiä vaihtoehtoja. Usein on edullisempaa pitää yhtiö edelleen omistuksessaan ja jakaa varoja vuosittain yhdeksän prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta, jolloin osinkojen saaja ei maksa henkilökohtaisesti enää veroja osingosta. Emo ja tytär on hyvä yhdistelmä Seminaarissa ja senjälkeisissä tapaamisissa yrittäjien kanssa on myös suunniteltu yritysrakenteen muuttamista sellaiseksi, että yrityksen myynti olisi mahdollisimman edullista verotuksen näkövinkkelistä. Jos on aikaa ja mahdollisuuksia suunnitella yrityksen myyntiä pitkällä tähtäyksellä, kannattaa usein miettiä yhtiörakennetta, jossa on emoyhtiö ja tytäryhtiö. Jos emoyhtiö myy tytäryhtiön osakkeita omistettuaan ne yli yhden vuoden ja kaupan kohteena on vähintään kymmenen prosenttia osakekannasta, voi myynti olla emoyhtiölle kokonaan veroton. Tämä tarkoittaa, että kauppahinnan ollessa miljoona euroa säästetään veroissa tai pikemmin siis verottomuudessa euroa. Edellytyksenä on, että tytäryhtiön osakkeet ovat käyttöomaisuusosakkeita. Myydä vai jatkaa? Merkittävä osa yrittäjistä on yli kuusikymppisiä ihmisiä. He pohtivat kuumeisesti, miten toimia jatkossa elämäntyönsä eli oman yrityksensä kanssa. Myydäkö se vai kasvattaako sille jatkaja omasta perheestä tai yrityksen työntekijöistä? Yritys on yleensä myyntikelpoinen, jos sillä on vakiintunut liiketoiminta, osaava henkilökunta, hyvät päämiessuhteet tai omat tuotteet. Joskus myynti ei ole kuitenkaan realistinen vaihtoehto, ja silloin pitää miettiä, miten liiketoiminta lopetetaan hallitusti ja saadaan paras hyöty yhtiön varoista. Meillä on laaja asiakaskunta, ja tälläkin hetkellä useat asiakkaamme etsivät ostettavaa. Osa taas on myymässä yrityksensä tai luopumassa yrittämisestä ikänsä vuoksi. Kannattaa siis ottaa meihin yhteyttä. 13

14 Aikaa, rahaa ja kärsivällisyyttä Venäjän rakennusmarkkinoilla on paljon annettavaa suomalaisillekin. Mutta aivan helppo maa Venäjä ei välttämättä ole suomalaiselle rakennusyrityksellekään. Kaikki laki-ja veroasiat suomeksi Venäjällä Rakennusyrityksen kannattaa perustaa Venäjälle oma yhtiö, mikäli toimii siellä jatkuvasti. Usein venäläisyritykset haluavat tehdä yhteistyötä nimenomaan sellaisten yritysten kanssa, joilla on oma tytäryritys Venäjällä. Myös valuutta-asioiden hoito helpottuu, sanoo Heikkilän toimista Venäjällä vastaava asianajaja Alice Salumets Pietarista. Salumets työskentelee Pietarissa saksalaisen Rödl & Partnerin toimistossa, joka on Heikkilän tuore yhteistyökumppani Venäjällä. Rödl & Partner on auttanut ja neuvonut muun muassa lukuisia saksalaisia ja ruotsalaisia rakennusalan yrityksiä Venäjällä vuodesta 1992 lähtien, jolloin se perusti ensimmäisen toimistonsa Moskovaan. Salumets sanoo, että Venäjän markkinoilla on paljon annettavaa ulkomaisille yrityksille. Kotityöt kannattaa silti tehdä hyvin ennen kuin tänne tullaan, sillä markkina, talous ja lainsäädäntö toimivat täällä omalla tavallaan, Salumets kertoo. Myös kaikenlainen muotosidonnainen paperisota on Venäjällä yleistä. Yritys tarvitsee myös alkuvaiheeseen aikaa ja rahaa, sillä muodollisuuksien hoito ottaa yksinkertaisesti aikansa ennen kuin päästään kunnon toimiin. Työntekijän vahva suoja Rakennusyritysten kysymykset meille vaihtelevat. Kuitenkin esimerkiksi sertifiointiprosessi on kaikille yhteinen. Sinänsä sertifikaatin saaminen ei merkitse tolkuttomasti paperityötä, mutta sen hinta on viime aikoina noussut, Salumets sanoo. Sertifikaatin tarjoajia on moneen lähtöön, ja siksi asiaan kannattaa paneutua, Salumets neuvoo. Työvoimavaltaiset yritykset, kuten rakennusyritykset, huomaavat pian, että työntekijöiden palkkaamiseen sekä esimerkiksi turvallisuuteen ja terveyteen liittyvä sääntöviidakko on aikamoinen. Juuri tämäntyyppisissä asioissa Rödl & Partner auttaa asiakkaitaan. Pöydällemme tulee myös usein kysymyksiä pääurakoitsijoiden juridisista vastuista suhteessa asiakkaisiin, aliurakoitsijoihin jne. Suomalaisilla on hyvä maine Alice Salumets sanoo, että venäläiset ovat hyvin tarkkoja työlainsäädäntönsä noudattamisesta. Esimerkiksi työturvallisuusasiat pitää ottaa vakavasti Venäjällä. Minimirangaistus säädösten rikkomiselle on noin euron sakko. Työmaavalvojilla on myös oikeus joissain tapauksissa keskeyttää työmaa jopa kolmeksi kuukaudeksi siihen saakka, kunnes kaikki puutteet on korjattu. Ulkomaisen yrityksen kannattaa olla myös tarkka siitä, että työmaille rekrytoiduilla ihmisillä on voimassaoleva työlupa. Kulttuuriasioissakin kannattaa toimia herkällä vaistolla. Suomalaisilla yrityksillä ja suomalaisilla on edelleen hyvä maine Venäjällä. Suomalainen laatu tunnetaan täällä. Se auttaa eteenpäin. 14

15 Suurten markkinat Suomalaiset rakentavat Venäjällä paljon. Mutta vain suuret rakentavat. Pääasiallinen kohde ovat nimittäin asunnot, ja kun ne rakennetaan pääsääntöisesti gryndausperiaatteella, ei pk-yrityksillä riitä resursseja. Veikko Kauppila Suomalaisten investoinneista Venäjälle vuonna 2010 rakentaminen muodosti yli 50 prosenttia. Tästä yli 70 prosenttia suuntautui Pietarin lähiympäristöön. Gryndausrakentamisessa suomalaisilla on jo melko tasa-arvoiset asemat Venäjällä. Rakennusteollisuus RT:n Venäjän asiantuntija, DI Veikko Kauppila kertoo, että Pietarissa kuten muuallakin Venäjällä tontit myydään huutokaupalla, jonka eniten tarjoava yritys voittaa oli se ulkomainen tai ei. Ennen oli enemmän suhmurointia. Nyt pystytään hankkimaan tontteja, rakentamaan ja sitten myymään aika tasavertaisesti, Kauppila kertoo. Ei vain Pietariin Eniten suomalaiset rakentavatkin Venäjällä juuri asuntoja. YIT ja NCC tekevät melkein pelkästään sitä, Lemminkäinen rakentaa asuntoja, mutta myös muuta. SRV rakentaa asuntojakin, mutta pääasiassa jotain muuta. Näistä neljästä rakennusjätistä kolme on keskittynyt asuntorakentamisessa Pietarin ympäristöön. YIT on levittänyt toimintansa myös Moskovaan. Kauppila arvioi, että suomalaiset rakentavat Venäjälle vuosittain noin asuntoa. Mutta toki Venäjälle rakennetaan muutakin kuin asuntoja ja muuallekin kuin Pietariin ja Moskovaan. Rakennetaan kauppakeskuksia, toimistoja, monitoimihalleja ja tehtaita; parhaillaan nousee Nokian renkaiden tehdas Pietarin läheisyyteen. Suomalaiset rakentavat mm. Jekaterinburgiin ja Kazaniin, muihinkin miljoonakaupunkeihin. Ja Pietarissa SRV rakentaa yhdessä kiinalaisten kanssa Baltic Pearl kauppakeskusta, Kauppila kertoo. Muutakin kuin rakentamista Pk-yritykset eivät näillä markkinoilla pärjää, ja Kauppila suosittaakin niille aliurakoitsijan roolia jonkin suuremman siipien suojissa. Eivät rakennusalan Venäjän-markkinat ole pelkkää rakentamista. Viime vuosina rakennustuoteteollisuus on investoinut sinne paljon. Markkinoilla on yli 20 suomalaista yhtiötä, joiden liikevaihdon arvioidaan nousevan jo miljardiin euroon. Siellä on rautakauppaa, konevuokrausfirmaa, kiinteistöjen hoitoa ja huoltoa. Tämä johtuu siitä, että asuntorakentaminen tuo jatkuvuutta. Ennen tehtiin vain projekteja, ja ne eivät antaneet varmuutta tulevaisuudesta, Kauppila sanoo. 15

16 Tarkka paperi Työsopimus Venäjällä on tarkka byrokraattinen paperi. Venäjällä toimivien yritysten on noudatettava Venäjän työoikeutta. Se koskee kaikkia Venäjällä työskenteleviä työntekijöitä. Venäjän työoikeuden peruslakeja on Venäjän työlaki, joka tuli voimaan 1. helmikuuta 2002 ja jota on viimeksi muutettu ja täydennetty vuonna Venäjän työlain lisäksi monissa laeissa, asetuksissa, presidentin asetuksissa ja muissa säädöksissä on monia muita käytännön kannalta olennaisia työoikeudellisia säännöksiä ja määräyksiä. Erityisesti henkilöstötiedostoja, sisäisiä prosesseja ja kirjanpidollisia asiakirjoja (esimerkiksi työmatkamääräykset, lomahakemukset, työkirjat ja henkilöstötaulukot) koskevat vaatimukset ovat Venäjällä erittäin tärkeitä. Työntekijän etua varjellaan Tärkein periaate, jota sovelletaan Venäjän työoikeudessa, on edullisuusperiaate. Se tarkoittaa, että määräykset, jotka suosivat työntekijää voimassa olevaan lainsäädäntöön verrattuna, pätevät. Työsuhde perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Työntekijä sitoutuu täyttämään maksua vastaan henkilökohtaisesti tietyn työtehtävän ja noudattamaan työnantajan sisäistä työjärjestystä. Työnantajan on puolestaan taattava työlainsäädännössä, työehtosopimuksissa, työsopimuksessa sekä muissa sopimuksissa määritetyt työolot. Työsopimus on kirjallinen sopimus, ja se on tehtävä kolmen päivän kuluessa siitä, kun työntekijä on aloittanut työn. Kirjallisen työsopimuksen puuttuminen ei tarkoita sitä, että työsuhde ei olisi voimassa ja etteikö siihen sovellettaisi työlakia. Tietoja tarvitaan paljon Kirjallinen työsopimus on tehtävä venäjän kielellä. Työsopimus on tarkka paperi: siihen tulee yksityiskohtaiset tiedot allekirjoittaneista, tehtävästä työstä, maksettavasta palkasta, poikkeavista työ- ja lepoajoista, työsuhteen luonteesta, raskaan työn korvauksista, työoloista sekä maininta pakollisesta sosiaalivakuutuksesta. Pakollisten tietojen puuttuminen ei mitätöi työsopimusta, vaan siihen on lisättävä puuttuvat tiedot ja ehdot myöhemmin. Työsopimuksessa voidaan sopia myös lisäehdoista kuten koeajasta, liikesalaisuuksista, työsuhdeautosta, matkapuhelimesta, palkanlisistä, bonuksista jne. Todistukset mukaan Työsopimuksen tekemisen yhteydessä on työntekijän esitettävä ainakin seuraavat asiakirjat Passi Työkirja Ammatillisen pätevyyden todistavat asiakirjat. Todistus asevelvollisuuden suorittamisesta Valtiollista eläkevakuutusta koskeva vakuutustodistus (työnantaja hakee, jos työntekijä palkataan työhön ensimmäistä kertaa). 16

17 Mennyt talvi oli jo kolmas peräkkäinen runsasluminen talvi Helsingissä. Liukastumistapaturmat ovat olleet jokapäiväisiä, eikä ikävämmiltäkään onnettomuuksilta ole vältytty. Kuka vastaa putoavasta lumesta? Vastuukysymyksiä säädellään seuraavissa laeissa: Maankäyttö- ja rakennuslain 166 :n mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset Järjestyslain 5 :n mukaan rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta, rakennelmasta tai muusta vastaavasta paikasta putoava lumi tai jää taikka muu esine tai aine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Näiden säännösten edellyttämien toimenpiteiden laiminlyönti aiheuttaa vahingon sattuessa taloyhtiölle vahingonkorvauslain mukaisen korvausvelvollisuuden. Rakennuksen omistajan tai haltijan edustajalle hallituksen jäsenelle ja isännöitsijälle - voi syntyä myös rikosoikeudellinen vastuu, jos normien vastaisesta huolimattomasta menettelystä aiheutuu vaaraa tai vahinkoa. Kysymykseen voivat tulla esimerkiksi rikoslaissa säännellyt kuoleman- ja vammantuottamusrikokset. Rikoslain mukaan menettely on huolimatonta, jos asianomainen henkilö rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Hallituksen puheenjohtaja tuomittiin Muutama vuosi sitten laajalti uutisoidussa korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2007:62 oli kysymys tilanteesta, jossa asunto-osakeyhtiön omistamassa rakennuksessa asioinut henkilö oli saanut surmansa jäälohkareen pudottua katolta hänen päähänsä. Kiinteistön hoito oli sopimuksella uskottu huoltoyhtiölle. Lumen ja jään poistamista katolta ei kuitenkaan ollut sisällytetty sopimuksessa lueteltuihin huoltoyhtiön tehtäviin. Kun vastuuta ei tältä osin ollut selvästi siirretty huoltoyhtiölle, asunto-osakeyhtiön olisi tullut huolehtia tarvittaessa itse katon puhdistamisesta. Korkein oikeus totesi, että huolellisuutta määrittävät eri tilanteita koskevat oikeusnormit, minkä lisäksi arvioinnissa voidaan käyttää alalla voimassa olevia määräyksiä ja hyväksyttyjä käytäntöjä. Usein huolellisuuden mittapuu on kuitenkin asetettava tapauskohtaisesti. Tässä tapauksessa korkein oikeus katsoi, ettei asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja ollut noudattanut sellaista huolellisuutta yhtiön kiinteistön turvallisuudesta, jota häneltä tuossa tapauksessa voitiin edellyttää, ja tuomitsi hänet rangaistukseen kuolemantuottamuksesta. Ratkaisussa vahvistettiin toisaalta se, että kiinteistön hoito voidaan mm. lumen pudotuksen osalta uskoa toimeksiannolla huoltoyhtiölle, jolloin toimivaltuuksien ja tehtävien siirto poistaa tai siirtää myös rikosvastuun tietyillä edellytyksillä. Vaikka rikosvastuuta ei olisikaan, voi taloyhtiö silti olla vahingonkorvausvastuussa, johon yhtiön on syytä varautua huolehtimalla riittävästä vakuutusturvasta. 17

18 Asianajotoimisto Heikkilän Helsingin toimiston perinteisen ystävänpäiväjuhlan teemana oli tänä vuonna Venäjä samovaareineen, venäläisine alkupaloineen jne. Toimisto halusi kertoa tällä kaikella uudesta yrityksille suunnatusta palvelutarjonnasta Venäjällä. KSB Finland Oy:n controller Mikko Heino oli mukana ystävänpäiväjuhlilla ensimmäistä kertaa. Yrityksen ja Heikkilän asiakassuhde on vielä sen verran tuore. Juhlat olivat mukavat ja leppoisat, viihdyin siellä hyvin, hän kertoo. Mikko Heino tunsi entuudestaan kaksi Heikkilän asianajajaa, mutta jutteli juhlissa uusienkin kasvojen kanssa. KSB Finland Oy on saksalaisen pumppu- ja venttiilivalmistajan KSB Ag:n tytäryhtiö Suomessa. Yritys myy ja markkinoi konsernin tuotteita Suomessa ja Baltian maissa. Vaikka emoyhtiö KSB:llä on oma lakiosastonsa Saksassa, käytetään Suomessa tarvittaessa apuna suomalaista asianajotoimistoa. Asiat etenevät näin nopeammin ja suomalaisen lainsäädännön tuntemus on tietysti omaa luokkaansa, Heino toteaa. 18

19 Juhlissa verkostoiduttiin Helsinkiläisen Malmi-Steel Oy:n toimitusjohtaja Timo Halonen halusi tulla käymään Heikkilän ystävänpäiväjuhlilla, sillä hän pitää toimiston asianajajakuntaa pätevänä ja hyvänä porukkana. Asianajotoimisto Heikkilän Helsingin toimistoon hän tutustui, kun entinen ExxonMobilin Irlannin toimitusjohtaja päätti ostaa Suomesta yrityksen muutama vuosi sitten. Heikkilän asianajajat hoitivat käytännössä yrityskaupan ja kauppaan liittyvän due dilligence -selvityksen. Yhteyttä on pidetty säännöllisesti yrityskaupan jälkeenkin puolin ja toisin. Pidin juhlissa siitä, että tapasin siellä muita samantyyppisiä pk-yrittäjiä kuin itse olen. Verkostoituminen kannattaa aina, hän sanoo. Malmi-Steelin raaka-aine on ruostumaton teräs. Siitä valmistetaan monenlaisia kalusteita, vaunuja ja tarjoilulinjastoja suurkeittiöihin ja ruokailutiloihin. Suurimpia asiakkaita ovat sairaalat, päiväkodit, oppilaitokset ja henkilöstöravintolat. Parin vaikean vuoden jälkeen yrityksellä menee oikein mukavasti. Tähtäämme tänä päivänä kokonaisratkaisuihin, joilla asiakas hoitaa varastoinnin, kuljetuksen, valmistuksen ja tarjoilun. Tuotevalikoimaa on siis lisätty selvästi. Malmi-Steel työllistää 20 ihmistä. Pidän siitä, että saan tehdä yrityksessä kaikkea: siivota, olla autonkuljettajana ja välillä taas laittaa solmion kaulaan ja lähteä neuvottelemaan bisneksistä. Työ on todella vaihtelevaa. 19

20 Osoitelähde: Heikkilä & Co asiakasrekisterit ja Suomen Asiakastieto Oy torstaina , Nevas Golf, Sipoo, Yhteislähtö klo 9.00 Kilpailu on: Tasoituksellinen pistebogey Tasoitusrajat 1-54, korkein kilpailutasoitus 36 Naiset: punainen tii Miehet: keltainen tii Pisin draivi & lähimmäs lippua Osallistumismaksu: 60 + alv sisältäen pelimaksun (joka laskutetaan etukäteen), kenttäeväät, saunan, lounaan, palkinnon jokaiselle ja hyvän peliseuran. Ilmoittautumiset: Koska voimme ottaa mukaan vain 72 osallistujaa, varmista heti mukaanpääsysi ja ilmoittaudu ennakkoon: puhelimitse (09) tai faksilla (09) sähköpostilla Ilmoita: Nimesi + mahdollisten ystäviesi nimet, yrityksen nimi, kotiseurat ja tasoitukset, laskutusosoite, puhelinnumero ja fax-numero tai sähköpostiosoite.

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 5.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.

MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN. ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria. MAATILAYRITYKSEN OSAKEYHTIÖIT- TÄMINEN ProAgria Etelä-Suomi ry Simo Solala yritys- ja talousasiantuntija 050 595 1059 simo.solala@proagria.fi Yksityinen maatalouden harjoittaja Harjoittaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1

Keskuskauppakamarin Arvosteluperusteet LVV-koe 23.4.2016 välittäjäkoelautakunta. Kysymys 1 Kysymys 1 a) Välityslain mukaan välityspalkkion maksaa toimeksiantaja. On kuitenkin mahdollista, että vuokravälitystä koskevat toimeksiantosopimukset kohtaavat, jolloin välityspalkkio jaetaan osapuolten

Lisätiedot

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö Koulutuksen sisältö: I Lähiopetusjakso 11.-12.3.2015 Ilmoittautuminen ja aineiston jako Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristö Optiman käytön esittely Tilinpäätöksessä

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen

HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ. Asianajaja Timo A. Järvinen HYVÄ HALLINTOTAPA ASUNTO- OSAKEYHTIÖSSÄ Asianajaja Timo A. Järvinen YRJÖNKATU 27 A, 00100 HELSINKI, PUH. (09) 608 822 e-mail: timo.jarvinen@palsalalex.fi Asunto-osakeyhtiön johdon tehtävistä AOYL 54.1

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely

Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 1 Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj Yhtiöesittely 11/20/2013 2 Tärkeitä tietoja lukijalle Orava Asuinkiinteistörahasto Oyj ( Yhtiö ) on laatinut tämän luottamuksellisen esityksen Yhtiöstä vain

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011 HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT 29 tammikuuta 2011 1. Nykyinen suunnitelma 1. Wasaborg myy uusille osakkaille Hyllykallion liikkeen saaden 450,000 myyntituloa Tästä ei jouduta maksamaan myyntivoittoveroa,

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Maatilayrityksen yhtiöittäminen

Maatilayrityksen yhtiöittäminen Maatilayrityksen yhtiöittäminen Ari Enroth ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Peter Österman ProAgria Svenska lantbrukssällskapens förbund 11.10.2007 Maatilojen yritysmuodot vuonna 2006 61 062 yksityiset

Lisätiedot

Remontin toteutus ja valvonta. 4.1 Omatoiminen remontti vs. urakoitsijan palkkaaminen

Remontin toteutus ja valvonta. 4.1 Omatoiminen remontti vs. urakoitsijan palkkaaminen 4 Remontin toteutus ja valvonta 4.1 Omatoiminen remontti vs. urakoitsijan palkkaaminen Osakas voi tehdä suunnittelemansa remontin itse tai palkata ulkopuolisen urakoitsijan sitä tekemään. Jos taitoa ja

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Linnala Setlementti ry (Linnala)

Linnala Setlementti ry (Linnala) 1 LUONNOS 6.8.2015 SOPIMUS HENKILÖSTÖPALVELUN MYYNNISTÄ 1. Sopijapuolet Savonlinnan kaupunki (kaupunki) yhteys/vastuuhenkilö Linnala Setlementti ry (Linnala) 2. Sopimuksen tarkoitus Tässä sopimuksessa

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus

Rakennusalan tiedonantovelvollisuus Rakennusalan tiedonantovelvollisuus Päätoteuttajan nimeäminen Työntekijätietojen kuukausittaista tiedonantovelvollisuutta ei ole yksityishenkilön omaan käyttöön rakennuttamassa kohteessa, mikäli työmaalle

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kasso Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1455-8 Kariston

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3

Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 LUONNOS 4.6.2012 SULAUTUMISSUUNNITELMA 1 Sulautumisen osapuolet 1.1 Vastaanottava yhtiö 1.2 Sulautuva yhtiö Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli, Turku Osoite: PL 39, 20251 Turku Y-tunnus: 0816425-3 Kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007

OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Julkisoikeuden laitos OTK, ON täydennystentti 26.10.2007 FINANSSIOIKEUS Aineopinnot 1 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet

Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Hallituksen vastuut ja velvollisuudet Markus Talvio Toimitusjohtaja OTM JuriNet Oy ASTA Rakentaja 2015 Tampereen Messu ja Urheilukeskus 13.2.2015 Vastuut ja velvollisuudet Esityksen rakenne: 1. Hallituksen

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro

Perinnöstä ja sen verotuksesta. Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Perinnöstä ja sen verotuksesta Kokkolan Seudun Arvopaperisäästäjät ry 2.9.2010 Asianajaja, varatuomari, Mika Talviaro Illan aiheita Perintöverosuunnittelu Verottomat lahjat Kesämökin lahjoitus Testamentti

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala

KONEYHTEISTYÖ VIRRAT. ProAgria Pirkanmaa Simo Solala KONEYHTEISTYÖ VIRRAT ProAgria Pirkanmaa Simo Solala Yhteistyön tavoitteet Kustannussäästöjen mahdollisuus Uusilla koneilla on suuri konekapasiteetti Koneiden yksikkökustannukset pienentyvät käytön lisääntyessä.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU

ASIAKKAIDEN LUOKITTELU ASIAKKAIDEN LUOKITTELU 1. YLEISTÄ ASIAKKAIDEN LUOKITTELUSTA Arvopaperimarkkinalain mukaan arvopaperinvälittäjän on ilmoitettava asiakkaalle tämän luokittelusta ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi, ammattimaiseksi

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet

Urheiluseuran varainhankinnan perusteet Urheiluseuran varainhankinnan perusteet 1. Käsitteet yleishyödyllisyys yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminta, liiketoiminta 2. Tulovero Yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista

Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista 28.2.2012 Rotarykokous Vaasa Hans Bertell, KHT Yritystoiminnan myynti Osakekauppa (yhtiöosuuksien kauppa) Osakekaupassa kaupan kohteena

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot