PAREMMIN KUIN OSASIN KUVITELLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PAREMMIN KUIN OSASIN KUVITELLA"

Transkriptio

1 PAREMMIN KUIN OSASIN KUVITELLA Asiakastyytyväisyyskysely Lahden A-klinikan asiakkaille palveluiden laadusta Tiia Kankala Satu Sinisalo Opinnäytetyö, Syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu / Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja (AMK)

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO PÄIHDEHUOLTO Päihdepalvelut Päihdehoitotyö PÄIHTEET PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN ONGELMANA Päihteet Päihderiippuvuus ja vieroitusoireet A-KLINIKKASÄÄTIÖ A-klinikkatoimen yleiset periaatteet Lahden A-klinikka Lahden A-klinikan tuottamat palvelut Toimitilat ja henkilökunta Lahden A-klinikan asiakas HYVÄ PALVELU Laatu ja palvelujen laatu Laadun osa-alueet TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusaineiston kerääminen Aineiston analysointi TUTKIMUKSEN TULOKSET Palveluiden laatu Yleisten periaatteiden toteutuminen Asiakkaiden odotukset ja tarpeet POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelua LÄHTEET...42 LIITE 1. TUTKIMUSLUPA LIITE 2. AINEISTONKERUUSEEN KÄYTETTY SAATEKIRJE JA KYSELYLOMAKE LIITE 3. ASIAKKAIDEN TAUSTATIEDOT LIITE 4. VASTAUSTEN FREKVENSSIT...533

3 TIIVISTELMÄ Tiia Kankala & Satu Sinisalo. Paremmin kuin osasin kuvitella. Asiakastyytyväisyyskysely Lahden A-klinikan asiakkaille palveluiden laadusta. Lahti, syksy 2007, 60 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu/Lahden ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan laitos, hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Lahden A-klinikalla käyvien asiakkaiden tyytyväisyyttä heille tarjotun palvelun laadusta. Tutkimuksella haluttiin saada tietoa Lahden A-klinikan asiakastyytyväisyydestä. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2007 huhti-toukokuussa Lahden A-klinikalla. Aineiston keruu tehtiin yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli 27 valmiita vastausvaihtoehtoja sisältävää kysymystä, kolme taustatietoja kartoittavaa kysymystä sekä yksi avoin kysymys. Aineistoa analysoitiin Excel -taulukkolaskentaohjelmaan ja SPSS for Windows tilasto-ohjelman avulla. Aineistosta tehtiin ristiintaulukoinnit ja khiin neliö testit. Lahden A-klinikalle vietiin 50 kyselylomaketta. Ilmoittautumisen yhteydessä vastaanottovirkailija tarjosi kaikille asiakkaille mahdollisuutta täyttää kyselylomake. Asiakas sai täyttää lomakkeen rauhassa odotellessaan vastaanotolle pääsyä ja palauttaa sen sitten nimettömänä kyselylomakkeelle tarkoitettuun palautuslaatikkoon. Vastaajia oli 42, joista miehiä oli 26 ja naisia 16. Tulokset osoittavat, että Lahden A-klinikan asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. He pitivät palveluiden saatavuutta ja laatua hyvänä, samaten asiakkaiden mielestä A-klinikkatoimen yleiset periaatteet toteutuivat Lahden A- klinikalla hyvin. Asiakkaat pitivät henkilökuntaa luotettavana ja olivat tyytyväisiä heidän kykyynsä kohdella asiakkaita kunnioittavasti. Henkilökuntaa koettiin kuitenkin olevan liian vähän. Tuloksista erottui selvästi asiakastyytyväisyyttä verottavana tekijänä, että asiakkaiden mielestä hoitoon ei pääse nopeasti. Asiakkaan iällä, sukupuolella ja siviilisäädyllä ei näytä olevan merkitystä asiakastyytyväisyyteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Lahden A-klinikan tarjoamat palvelut on järjestetty valtaosin asiakkaiden tarpeita palveleviksi. Asiakkaille tarjottavat palvelut ovat laadukkaita ja niiden ylläpitämiseksi palveluja tulee jatkossakin kehittää. Asiasanat; asiakas, asiakastyytyväisyys, laatu, päihdetyö

4 ABSTRACT Tiia Kankala & Satu Sinisalo. Better Than I Could Have Imagined. Customer satisfaction inquiry of the quality of services at the A-clinic of Lahti. Lahti, autumn 2007, 60 pages, 4 appendices. Diaconia University of Applied Sciences / Lahti University of Applied Sciences, Faculty of Social and Health Care, Degree Programme in Nursing, Specialization in Health Care, Public Health Nurse The purpose of this study was to examine the satisfaction customers have towards the quality of services offered them by the A-Clinic of Lahti. The research data was collected at the A-clinic of Lahti during the months of April and May, in the spring of The collection of the data, through structured questionnaires, was carried out in co-operation with the staff at the clinic. The questionnaire had 27 questions with ready alternatives for answers. Three questions pertained to the background of the participants and one open question. The material was transformed to an Excel spreadsheet and analysed by SPSS for Windows , a statistics programme. From the material cross-tabulation and chi-squared tests were made. Fifty questionnaires were delivered to the customers at the A-Clinic of Lahti. While they waited access to their nurses` appointment the customers were allowed to fill in the questionnaire, given to them by the receptionist. The questionnaires were returned anonymously to a designated mailbox. There were 42 answers, of which men were 26 and women 16. The results of the study show that the customers of the A-Clinic of Lahti are mainly satisfied with the services supplied. They considered the availability and quality of services to be good. Likewise, they were quite satisfied with the general principles of the A-clinic of Lahti. The customers considered the staff reliable and were satisfied with their ability to treat customers with respect. It was experienced, however, that there was not enough staff available, thus, customers did not get to their care quickly enough. This was distinctly distinguishable in the results, reducing overall customer satisfaction. The customer s age, sex and marital status did not seem to be of significance to customer satisfaction. In conclusion, the services supplied by the A-clinic of Lahti are in accordance to the needs of the customers. The services provided are of high quality. It is important to maintain and further develop these services in the future. Keywords: customer, customer satisfaction, quality, intoxicant work

5 1. JOHDANTO Päihteiden ongelmakäyttö on jo pitkään ollut kulttuurissamme suuri ja ajankohtainen ongelma, mutta Suomessa päihdehoitoa on kuitenkin tutkittu vähän. Hoitotyön ja palvelujen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Myös päihteidenkäyttäjillä on oikeus saada laadukasta hoitoa ja palvelua. Palveluiden laatua kartoitetaan usein hoitohenkilökunnan mielipiteiden kautta, mutta yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää olisi asiakkaiden mielipiteiden. Palvelut on luotu asiakkaille ja niillä pyritään vastaamaan juuri heidän tarpeisiinsa. Asiakastyytyväisyys on laadun kehittämisen ehdoton painopistealue (Lecklin 2002, 117). Vuonna 2005 suomalaiset käyttivät alkoholijuomia 10.5 litraa 100 prosenttista alkoholia asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutus nousi 2,5 prosenttia vuodesta Alkoholiin liittyvät sairastavuus ja kuolleisuus ovat yhteydessä alkoholin kulutuksen kasvuun. Vuonna 2005 alkoholiin liittyviin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli 2033 henkilöä eli 173 enemmän kuin edellisenä vuonna (Stakes 2006, ) Alkoholin aiheuttamat vaikutukset ovat niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin mittavia. Alkoholiongelma ei kosketa vain käyttäjää, vaan sen seuraukset näkyvät myös laajalti lähiympäristössä ja yhteiskunnassa. Alkoholin liikakäyttö oli vuonna 2006 suomalaisten työikäisten tärkein kuolemansyy (Tilastokeskus 2007). Asiakas muodostaa käsityksen laadun tasosta verraten toisiinsa odotuksiaan palveluista ja niistä saamiaan kokemuksia. Myönteinen kokemus palvelusta aikaan saa tyytyväisyyttä ja on keino parantaa asiakkaan motivaatiota ja varmistaa hoitomyönteisyyttä. (Outinen, Holma & Lempinen 1994, 34, 35.) Terveydenhoitoalalla palvelujen laatu on ensiarvoisen tärkeää, sillä tarkoituksena on auttaa, tukea ja hoitaa ihmistä. Terminä laatu on päihdehuollossa hyvin monimerkityksellinen. A-klinikkatoiminnan yleisten periaatteiden mukaan työskentely- ja hoitosuhde perustuu asiakkaan omiin voimavaroihin ja hänen kykyihinsä auttaa itse itseään. Asiakas itse on

6 6 oman elämänsä asiantuntija. Asiakkaat, heidän tarpeensa, elämäntilanteensa ja perhetilanteensa ovat erilaisia. Yleistä ja yhtä kaikille sopivaa hoitomallia ei ole. (Aklinikkasäätiö 2001b.) Nykypäivänä hoitotyö pyrkii olemaan yksilön huomioivaa ja asiakaslähtöistä. Asiakkaille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan hoitoonsa ja tehdä tavoitteita oman parantumisen ja kuntoutumisen edistämiseksi. On tärkeää, että asiakas innostuu ja motivoituu omaan hoitoonsa, silloin hoidon onnistumisen ennuste nousee. Tässä motivoinnissa on suuri rooli hoitohenkilökunnalla, joka tarjoaa asiakkaille suunnattuja palveluja. Tärkeää on myös miettiä, kuinka mitäkin palvelua tarjotaan asiakkaalle ja kuinka asiakasta tulee kohdella tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus on tehty Lahden A-klinikalle ja siellä käyville avopuolen asiakkaille. Kartoitimme heidän asiakastyytyväisyyttään palveluiden laadusta strukturoidulla kyselylomakkeella.

7 7 2. PÄIHDEHUOLTO Päihdehuolto tarkoittaa lakisääteistä kunnallista ja vapaaehtoista toimintaa. Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä. Sen tavoitteena on myös vaikuttaa päihteiden ongelmakäyttöön liittyviin sosiaalisiin ja terveydellisiin haittoihin ehkäisevästi ja vähentävästi sekä edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä. (Päihdehuoltolaki 1986/41; Tukiasema 2006.) Päihdehuoltolaki asettaa määräyksen, että kunnilla on velvollisuus järjestää päihdepalveluja. Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava päihdehuollon järjestämisestä sisällöltään ja laajuudeltaan niin, että se palvelee kunnan tarpeita. Palveluja tulee antaa niin päihteiden ongelmakäyttäjälle kuin hänen perheelleen ja läheisilleenkin. Palveluja on annettava henkilölle hänen avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. (Päihdehuoltolaki 1986/41.) 2.1. Päihdepalvelut Suomessa päihdeongelmaisten hoitoa varten on laadittu päihdepalvelujärjestelmä. Kunnat on jaettu sairaanhoitopiireihin, joissa kukin kunta vastaa siitä, että järjestää ja tuottaa päihdepalveluita alueensa väestölle. Kuntien tekemät päihdestrategiat muotoilevat ehkäisevän päihdetyön sisällön ja määrittelevät päihdepalveluiden järjestämisen kunnissa. Lisäksi tarkoituksena on antaa kuntalaisille tietoa siitä, mistä päihteidenkäyttäjä voi hakea apua. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, ) Päihdepalvelujärjestelmä jaetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleispalveluihin sekä erityispalveluihin, jotka pitävät sisällään niin avohoitoa kuin laitoshoitoakin. Päihdeongelmaisia hoidetaan terveydenhuollossa, päihdepalvelujen erityispalveluissa ja sosiaalitoimessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut kattavat

8 8 terveydenhuollon peruspalvelut. Perusterveydenhuollossa runsas potilaskontaktien määrä auttaa havaitsemaan ja aloittamaan varhaisen hoidon päihdeongelmaiselle. Kuntien terveyskeskukset tarjoavat terveydenhuollon peruspalveluja hoitamalla päihdeongelmaan liittyvät somaattiset taudit ja akuutit myrkytykset. Perusterveydenhuolto tarjoaa myös päihteidenkäyttökierteen katkaisu- ja vieroitushoitoa. Erikoissairaanhoidossa huolehditaan päihteiden aiheuttamista vaikeammista psyykkisistä sekä somaattisista ongelmista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 28-29, 41; Käypähoitosuositus 2005.) Päihdehuollon erityispalvelut on järjestetty niin, että niiden tarjoama hoito, tuki ja kuntoutus on tarkoitettu päihdeongelmaisen asiakkaan auttamiseen paremmin ja tehokkaammin kuin sosiaali- ja terveyshuollon yleiset palvelut. Erityispalvelut ovat useimmiten sosiaalitoimen yksiköitä. Erityispalveluita tarjoavat avohoitoyksiköt, kuten A-klinikat ja nuorisoasemat ja laitoskuntoutus, kuten katkaisuhoitoasemat ja kuntoutuslaitokset sekä asumispalvelut ja ensisuojat. (Kaukonen 2000, 108, ; Sosiaali- ja terveysministeriö 2002, 30.) Päihdehuollon erityispalveluja tarjotaan ensisijaisesti Päijät-Hämeen alueella. A-klinikan ja Pitkämäen kuntoutusyksikön katkaisu- ja kuntoutusosaston palveluista on ostopalvelusopimus 11 kunnan kanssa (Artjärvi, Asikkala, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä). (A-klinikkasäätiö 2005.) Kuntien vastuulla on lisäksi sosiaalipalvelujen järjestäminen päihdeongelmaisille, kuten lastensuojelu, asumis-, toimeentulo- ja maksusitoumusasiat (Käypähoitosuositus 2005). 2.2 Päihdehoitotyö Päihdehoitotyötä kuvataan hoitotyön osaamisalueena, jossa hoitotyön keinoin edistetään terveyttä, ehkäistään päihteiden käyttöä ja vähennetään päihdehaittojen riskejä tai hoidetaan ja kuntoutetaan päihteistä riippuvaista ihmistä ja hänen perhettään (Inkinen, Partanen & Sutinen 2003, 12). Suhosen (2005, 71) mukaan päihdetyö toimii myös mielenterveysongelmien puskurina ja kantaa vastuuta asiakkaista jotka muuten helposti jäisivät ilman minkäänlaista hoitoa.

9 9 Tärkeitä arvoja niin hoitotyössä kuin myös päihdehoitotyössä ovat elämä ja sen kunnioittaminen, terveys ja sen ylläpitäminen sekä edistäminen, ja tärkeimpänä arvona ihmisarvo. Arvot luovat perustan hoitotyötä ohjaaville periaatteille, joita ovat yksilöllisyys, terveys-, ja voimavarakeskeisyys, omatoimisuus, jatkuvuus, turvallisuus ja perhe- ja verkostokeskeisyys.(sutinen & Havio 2003, 19.)

10 10 3. PÄIHTEET PÄIHTEIDENKÄYTTÄJÄN ONGELMANA Ihmisen elinkaaressa päihderiippuvaisuuden kehittyminen on prosessi, jolle ei välttämättä löydy selkeää alkamis- tai loppumispistettä. Edetessään se muuttaa ihmisen minäkuvaa sekä elämänkuvioita. Päihderiippuvuudesta toipuminen on prosessi, joka saattaa kestää vuosia. (Ruisniemi 1997, 8, 12.) Dahlin ja Hirschovitsin (2002, 177) mukaan jopa puolet väestöstä kärsii mielenterveyden häiriöistä jossain elämänsä vaiheessa, mielenterveyden häiriöistä yksi yleisimmistä on päihdeongelma, etenkin alkoholismi. Valtaosa (n. 80%) päihdeongelmaisista kärsii jossain vaiheessa myös muistakin mielenterveydenhäiriöistä, näistä yleisin on mielialahäiriö. On usein hyvin vaikea saada selville kumpi on ollut asiakkaalla ensin; päihteidenkäyttö vai mielenterveysongelmat. Etenkin naisten kohdalla päihdeongelmat jäävät usein lääkäreiltä huomaamatta ja hoitamatta. Toisaalta jos taas psyykkinen häiriö jää diagnosoimattomaksi, niin se voi johtaa päihteidenkäyttöön ja sosiaalisen syrjäytymiseen. Ainoa varma keino selvittää, onko kyseessä päihteiden käyttöön liittyvä ohimenevä mielenterveyden häiriö vai päihteistä riippumaton erillinen mielenterveyden sairaus, on lopettaa päihteidenkäyttö. (Dahl & Hirschovits 2002, 177, 179.) 3.1 Päihteet Päihteet eli päihdyttävät aineet ovat aineita, jotka vaikuttavat keskushermostoon. Päihteet ovat mielihyvän, huumauksen tai niiden psyykkisten vaikutusten takia nautittuja aineita. Päihteet vaikuttavat keskushermostoon, ja niiden käyttöön liittyy eritasoisen riippuvuuden riski. Riskit riippuvuuden syntymisestä ja sen voimakkuudesta johtuvat niin käytetystä päihteestä kuin käyttäjästäkin. (Stakes 2006; Sutinen, Partanen & Havio 2003, 31.) Päihteiksi katsotaan alkoholi ja tupakka, mutta myös lääkkeet, tekniset liuottimet ja huumausaineet, joita käytetään päihtymistarkoituksessa. Lääkkeistä käytetään

11 11 päihtymystarkoitukseen bentsodiaptsemiinijohdannaisia ja barbituraatteja sisältäviä ahdistus- ja unilääkkeitä, opioideja sisältäviä kipu- ja yskänlääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä esim. kauppanimiltään Diapam ja Stesolid, sekä unilääkkeitä ja opioidilääkkeitä esim. Temgesic ja Subutex. Päihdyttäviä teknisiä liuottimia ovat; liimat, ohenteet, lakat, puhdistusaineet, tinneri, butaani, ilokaasu ja ponnekaasut. Huumausaineista käytetään mm. amfetamiinia, ekstaasia, gammaa, heroiinia, opiaatteja, kannabista ja kokaiinia. (Päihdelinkki 2006.) 3.2 Päihderiippuvuus ja vieroitusoireet Päihderiippuvuudesta puhutaan, kun ihmisellä on pakonomainen tarve saada päihdettä jatkuvasti tai ajoittain, eikä hän enää hallitse suhdettaan riippuvuuden kohteeseen. Riippuvuudelle tyypillistä on lisäksi vieroitusoireiden ilmeneminen aineiden käytön loputtua ja elimistön kasvava kyky sietää ainetta. (Sutinen, Partanen & Havio 2003, 31.; Kansanterveyslaitos 2006.) Sietokyky eli toleranssi tarkoittaa sitä, että päihteestä saman vaikutuksen saadakseen ihmisen täytyy nauttia aina vain suurempia määriä päihdyttävää ainetta. Mitä enemmän ja useammin ihminen nauttii päihdyttävää ainetta sitä suuremmaksi kasvaa hänen elimistönsä toleranssi eli sietokyky päihdettä kohtaan. (Havio, Mattila, Sinnemäki, Syysmeri 1995, 93.; Sutinen, Partanen & Havio 2003, 31.) Päihderiippuvuuden syntyyn kuuluviin perustekijöihin luetaan persoonallisuuden rakenteen ja fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös ympäristötekijät. Näitä ympäristötekijöitä ovat ympäristö, jossa aineita nautitaan, ja kulttuuri sekä nautittavan aineen farmakologiset ominaisuudet. Päihderiippuvuutta on selitelty myös perinnöllisten tekijöiden aiheuttamaksi, sillä siihen liittyy aina elämäntilanne ja tapa. Taipumus päihderiippuvuuteen nähdään niin psyykkisenä kuin fyysisenäkin ominaisuutena. (Havio ym. 1995, ) Riippuvuus voi olla fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista. Fyysinen riippuvuus voi syntyä vain aineeseen tai aineisiin joita henkilö käyttää tai nauttii kuten päihdettä. Fyysisessä riippuvuudessa elimistö on tottunut päihteeseen niin, että päihteiden puuttuminen aiheuttaa eriasteisia elintoimintojen häiriöitä. Ne ilmenevät vieroitusoireina, sellaisina kuten väsymys, pahoinvointi, vapina ja aistiharhat. Päihteet aiheuttavat tyypillisesti

12 12 voimakkaan fyysisen riippuvuuden. Psyykkiseen riippuvuuteen liittyy tottumus, joka on usein voimakas ja siksi päihteiden käyttöä on vaikea rajoittaa tai lopettaa. Psyykkisessä riippuvuudessa päihteidenkäyttäjä kokee että hänen hyvinvoinnilleen on välttämätöntä käyttää päihdettä ja hän haluaa kokea sen vaikutukset. Useimmiten psyykkinen riippuvuus kehittyy aiemmin kuin fyysinen riippuvuus, riippuvuudessa saattaa kuitenkin olla usein samaan aikaan kyse fyysisestä ja psyykkisestä riippuvuudesta. Esimerkiksi alkoholiin fyysisesti riippuvainen henkilö on usein myös psyykkisessä riippuvuudessa aineeseen. Tämä johtuu aineen nauttimisen tuoman psyykkisen tilan kaipuusta. Fyysinen riippuvuus tekee päihteistä irti pääsemisen usein vaikeammaksi, sillä psyykkinen halu on niin voimakas, että jo fyysisistä oireista eroon päässyt käyttää päihteitä uudelleen saavuttaakseen tilan, jonka päihteen nauttiminen saa aikaan. Sosiaalisessa riippuvuudessa ihminen on kiinnittynyt sellaiseen sosiaaliseen verkostoon, jossa päihteiden käyttö on keskeisessä asemassa. Sosiaalinen ympäristö luo siis niin voimakkaan paineen, että se voi altistaa päihderiippuvuuden muodostumiseen. (Sutinen, Partanen & Havio 2003, 31; Wikipedia 2007.) Sutisen, Partasen, Havion, Mattilan ja Syysmeren (2003, 148) mukaan päihteiden käyttäjän vieroitusoireista voidaan puhua myös vieroitusoireyhtymänä, tällöin päihteidenkäyttäjän vieroitusoireet jaetaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin. Lievät vieroitusoireet menevät ohi itsestään muutamien päivien aikana. Keskivaikeat ja vaikeat vieroitusoireet voivat kestää viidestä seitsemään vuorokautta ja niitä ovat hikoilu, sydämen tykytys, pahoinvointi, oksentelu, päänsärky, vapina, ahdistus, levottomuus, ja unettomuus. Lisäksi vakavina vieroitusoireina saattaa esiintyä kouristuksia ja kuulo- ja näköharhoja. Vieroitusoireiden ilmaantumiseen ja niiden vaikeusasteeseen vaikuttaa käytetty päihde, käyttöjakso ja yksilölliset ominaisuudet eli mitä enemmän ja kauemmin päihdettä on käytetty tai mitä useampia päihteitä on nautittu, sitä voimakkaampia ja monimuotoisimpia ovat vieroitusoireet.

13 13 4. A-KLINIKKASÄÄTIÖ A-klinikkasäätiö on päihdealan järjestö, joka perustettiin Helsingin yliopistolla pidetyssä kokouksessa Tällöin säätiön tehtäväksi määriteltiin alkoholiongelmaisten auttaminen, siten, että avohoitomahdollisuuksia järjestetään ja kehitetään. A-klinikkasäätiön tarkoitus oli palvella niin lakisääteistä kuin vapaaehtoistakin alkoholihuoltoa. Nykyisin säätiö pyrkii parantamaan päihde- ja riippuvuusongelmaisten ja heidän läheistensä asemaa. Tarkoituksena on vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan sekä tarjota monipuolisia ja luottamuksellisia hoitopalveluita päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville. Valtakunnallinen toiminta rahoitetaan valtaosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksilla. Yli sadan kunnan kanssa on sovittu ostopalvelusopimuksia hoito- ja toimintayksiköiden palvelujen käytöstä. (Aklinikkasäätiö 2001d.; Ahonen 2005, 61.) A-klinikkasäätiön toiminta on niin alueellista, valtakunnallista kuin kansainvälistäkin. Kansainvälinen toiminta painottuu lähialueille sekä Euroopan unionin alueelle. A- klinikkasäätiö ylläpitää A-klinikoiden lisäksi myös nuorisoasemia, katkaisuhoitoasemia, kuntoutumisyksikköjä, terveysneuvontapisteitä, päivätoimintakeskuksia sekä Järvenpään sosiaalisairaalaa. Vuonna 2006 A-klinikkasäätiön tuottamissa avohoitopalveluissa oli asiakkaita lähes , kuntoutumispalveluissa noin ja asumispalveluissa noin 500. Avopalvelukäyntejä kertyi noin , kuntoutumisyksiköiden hoitovuorokausia yli ja asumispalveluvuorokausia noin (A-klinikkasäätiö 2007.) 4.1 A-klinikkatoimen yleiset periaatteet A-klinikkasäätiö on laatinut toiminnalleen yleiset periaatteet, jotka ovat; vapaaehtoisuus ja asiakkaan itsemääräämisoikeus, humaanius, luottamuksellisuus, asiakaslähtöisyys, voimavarakeskeisyys sekä moniammatillisuus. (A-klinikkasäätiö 2001b.)

14 14 Vapaaehtoisuutta ja itsemääräämisoikeutta toteutetaan siten, että hoitoon hakeutuminen on vapaaehtoista ja asiakas päättää mitä palveluita käyttää ja kuinka kauan. Asiakas laatii hoidolleen tavoitteet yhdessä työntekijän kanssa. Elämäntilanteesta ja päihteiden käytöstä riippuen tavoitteena voi olla täysraittius, kohtuukäyttö tai kärsimyksen lievittäminen ja ihmisarvoisen elämän edellytysten luominen. Tavoitteita laadittaessa hoitohenkilökunta kunnioittaa aina asiakkaan itsemääräämisoikeutta. (A-klinikkasäätiö 2001b.) Humaaniuden periaate toteutuu siten, ettei A-klinikkatoimi valitse asiakkaitaan, eikä hylkää apua hakevia heidän elämäntilanteensa perusteella, tai sen, miten hyödyllisiä he ovat yhteiskunnalle, kuinka he selviävät päihteiden kanssa tai millaisia tavoitteita he itselleen asettavat. Hoitoon hakeutumisen kynnys halutaan pitää mahdollisimman matalana. Hoitoa tarjotaan yhä uudelleen toivoen, että asiakas kykenisi pikkuhiljaa ottamaan vastuun elämästään. (A-klinikkasäätiö 2001b.) Luottamuksellisuudesta on säädetty sosiaalihuoltolaissa, että työtekijä ei rangaistuksen uhalla saa paljastaa mitään hoitoon liittyviä asioita ulkopuolisille, eli työntekijällä on salassapitovelvollisuus. Poikkeuksia on kuitenkin muutama (esim. lastensuojelulaki) ja hoitosuhteen alussa asiakkaalle tiedotetaan näistä. Hoidossa saattaa tulla tilanne, että on asiakkaan edun mukaista olla yhteistyössä muiden hoitotahojen kanssa. Tällaisessa tilanteessa tulee kuitenkin kysyä asiakkaan suostumus aina etukäteen. (A-klinikkasäätiö 2001b.) Asiakaslähtöisyyden periaate toteutuu yksilöä huomioiden. Asiakkaan elämäntilanne, ongelmat, tarpeet ja voimavarat ovat erilaisia ja siksi hoitotavoitteet sekä hoito- ja työskentelytavat huomioidaan yksilöllisesti asiakkaan mukaan. Asiakaan on mahdollista valita A- klinikan tuottamista palveluista erilaisia hoitomuotoja sekä niiden yhdistelmiä. (A-klinikkasäätiö 2001b.) Voimavarakeskeisyyden periaate perustuu asiakkaan omiin voimavaroihin ja siihen, kuinka hän kykenee auttamaan itseään. Asiakas työskentelee itse itsensä hyödyksi. (A-klinikkasäätiö 2001b.) Alusta alkaen A-klinikkatyössä on korostettu sitä, että eri ammattialojen edustajat työskentelevät yhdessä. Moniammatillisuuden periaate näkyy henkilökunnassa siten,

15 15 että henkilökunta on koottu eri alojen ammattihenkilöistä. Terapeuttisen, hoidollisen, lääketieteellisen ja lääkkeellisen asiantuntemuksen kokonaisuus syntyy moniammatillisuudesta ja hoitotoiminnan monimuotoisuudesta. (A-klinikkasäätiö 2001b.; Ahonen 1997, 73.) 4.2. Lahden A-klinikka Lahden A-klinikka on A-klinikkasäätiön ylläpitämä päihdehuollon palvelukokonaisuus, joka toimii polikliinisena päihdehuollon avohoitoyksikkönä. Lahden A-klinikka on perustettu vuonna 1957 ja on näin ollen maamme vanhimpia A-klinikoita. Sipuran hoitokoti perustettiin 1966 ja Pajurannan hoitokoti Pajurannan hoitokodissa toimi maamme ensimmäinen katkaisuasema, mutta kun Pitkämäen kuntoutusyksikkö perustettiin, heinäkuussa 1988, lakkautettiin samalla Sipura ja Pajuranta. Nykyisin eri puolilla Lahtea on Lahden A-klinikkatoimella useita tukiasuntoja. (A-klinikkasäätiö 2001d.) Nykyisin Lahden A-klinikkatoimi pitää sisällään Lahden A-klinikan, Pitkämäen kuntoutusyksikön ja nuorten hoitoyhteisö Stopparin (A-klinikkasäätiö 2005) Lahden A-klinikan tuottamat palvelut Lahden A-klinikan palvelut on tarkoitettu auttamaan päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään. Palvelujen tarkoituksena on myös ehkäistä päihde- ja muiden riippuvuusongelmien syntymistä. (Lahden A-klinikan päihdehuollon laatuarviolomake 2006.) Asiakkaan hakeutuessa palvelujen piiriin tehdään aluksi tilannekartoitus asiakkaan elämäntilanteesta ja arvio hoidon tarpeesta. Mahdollisuus on saada avokatkaisu- ja vieroitusoireiden hoitoa, psykososiaalista hoitoa, korvaus- ja ylläpitohoitoa, ajokorttiseurantaa, työkyvyn arviointia sekä yhdyskuntapalvelun päihdehuollon jaksoja. Lisäksi työpaikat voivat ohjata työntekijänsä Lahden A-klinikan palveluihin. (Lahden A-klinikan päihdehuollon laatuarviolomake 2006.)

16 16 Avokatkaisuhoito tarkoittaa samaa kuin katkaisuhoito. Avokatkaisuhoidolla autetaan akuutissa päihdetilanteessa, ja sen aikana ohjataan myös päihteettömyyteen. A- klinikalla toteutetaan avokatkaisuhoitoa, jolloin asiakas on illat ja yöt kotona. Hoitoaika on 3-6 vuorokautta, keskimäärin 8 vuorokautta. Hoitoaika suunnitellaan yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan. Avokatkaisuhoidon aikana asiakas osallistuu erilaisiin ryhmä- ja yksilökeskusteluihin. Hoidon aikana arvioidaan jatkohoidon tarvetta ja suunnitellaan jatkohoitoa. (Espoon A-klinikka 2007a; A-klinikkasäätiö 2003.) Korvaushoitona annetaan opiaattiriippuvaisille asiakkaille buprenorfiini-korvaushoito. Buprenorfiini-korvaushoitoon hakeutuminen tapahtuu lääkärin lähetteellä. Hoito sisältää päivittäiset käynnit tiettynä aikana lääkkeenjaossa, lääkäri- ja omahoitajatapaamiset sekä ryhmäkäynnit kerran viikossa, jotka harvenevat hoidon edetessä. Hoitosuunnitelma laaditaan hoidon aikana joka kolmen kuukauden välein. Hoidon aikana asiakkaalta otetaan viikoittain valvotusti näyte, eli seula. Hoidon tavoitteena on päihteettömyys, lääkkeettömyys ja huumemaailmasta irrottautuminen. Suunniteltu ja onnistunut hoito kestää vähintään yhden kuukauden, mutta usein muutamia vuosia. (Espoon A-klinikka 2007b.) Mäkelän (2005) mukaan psykososiaalisia hoitomuotoja on erilaisia. Voidaan puhua terapiasta, psykoterapiasta, sosiaaliterapiasta, sosiaalityöstä, keskustelusta, neuvottelusta tai yleisestä tukemisesta. Näillä hoitomuodoilla autetaan riippuvuus ongelmista kärsiviä ja ne ovat perustana hoidolle ja kuntoutukselle. Psykososiaaliset hoitomuodot pyrkivät saamaan asiakkaiden välille ja asiakkaan ja työntekijän välille vuorovaikutusta keskustelun tai tekemisen avulla. Hoitomuodoissa aktiivinen rooli on asiakkaalla ja työntekijä auttaa vain luomaan tilanteita, joilla ongelmia selvitellään. A-klinikalla tarjotaan myös ajokorttiseurantaa. Seurannan kesto vaihtelee kolmesta kuuteen kuukauteen. Ajokorttiseurantaan tulevien ihmisten elämäntilanteet ja päihteidenkäytön eroavaisuudet vaihtelevat paljon. Seuranta koostuu terapeutin tapaamisesta neljästä seitsemään kertaan ja laboratoriokokeita otetaan kaksi tai kolme kertaan. Ajokorttiseurannassa olevalle annetaan tietoa päihdepalveluista, alkoholin palamisajoista ja alkoholin vaikutuksista. Ajokortin omistaja toimittaa poliisiviranomaiselle päihdealaan perehtyneen lääkärin kirjoittaman lausunnon. Lääkäri myöntää mahdollisen ajokorttiluvan.(finnholm 2002.)

17 Toimitilat ja henkilökunta Lahden A-klinikalla on n. 350 m2 toimitilat jotka sijaitsevat aivan Lahden keskustassa osoitteessa Hämeenkatu 21 A, toisessa kerroksessa. Jokaisella työntekijällä on oma työhuone ja sairaanhoitajien ja lääkäreiden huoneissa on vesipisteet ja wc. Huoneet ovat äänieristettyjä yksityisyyden suojaamiseksi. (Lahden A-klinikan päihdehuollon laatuarvio 2006.) Aluejohtajana Lahden A-klinikalla toimii Aarto Halèn. Lahden A-klinikalla on kaksi sosiaaliterapeutin tointa ja yksi vastaavan sosiaaliterapeutin toimi. Tällä hetkellä Lahden A-klinikalla on vain yksi sosiaaliterapeutti joka tekee asiakastyötä. Toisen sosiaaliterapeutin työtä paikkaavat osapäiväisesti kaksi pitkäaikaista sairaanhoitajaa. Hoitajat tekevät aamusta sairaanhoitajan töitä ja iltapäivällä ottavat vastaan asiakkaita tehden sosiaaliterapeutin töitä. Vastaavan sosiaaliterapeutin toimeen valittiin sosiaalipsykologi, joka aloitti työt maaliskuussa Lahden A-klinikalla on kolme ja puoli sairaanhoitajan tointa, kuitenkin vain yhdellä työntekijällä on vakituinen paikka ja muut ovat tällä hetkellä sijaisia. Lahden A-klinikka on yksi kokonainen lääkärin toimi. Tällä hetkellä Lahden A-klinikka ostaa lääkäripalvelut yksityiseltä Arimed -yritykseltä, josta A-klinikalla käy neljä tuntitoimista lääkäriä. Lääkärin vastaanottopäiviä on viikossa kolme tai neljä, tuntimäärältään noin kymmenen tuntia viikossa. Lahden A- klinikalla käy psykiatri kerran kuukaudessa ja hänen vastaanottoaikansa on noin kolme tuntia. Lahden A-klinikan työntekijöillä on mahdollisuus käyttää atk-asioissa Pitkämäessä toimivaa atk-tukipalveluhenkilöä. (Sinikka Holopainen, henkilökohtainen tiedonanto ) Lahden A-klinikan asiakas Asiakas on palvelun tai tuotteen vastaanottaja. Laadunhallinnassa asiakas-käsite on monessa käytössä. Asiakas voi olla palvelun välitön vastaanottaja, epäsuorasti edunsaaja tai palvelun maksaja. Sosiaali- ja terveyshuollossa palvelun maksaa kuitenkin usein joku muu kuin palvelun käyttäjä, kuten esimerkiksi kunta, joka on myös tällöin

18 18 tärkeä asiakas. Asiakkaan rinnalla voidaan puhua myös sidosryhmistä, joihin kuuluvat kaikki tavalla tai toisella toiminnasta hyötyvät tai siihen vaikuttavat tahot (mm. yhteiskunta). (Antti-Poika 2002, 36; Outinen, Lempinen, Holma & Hyvärinen 1999, 12.) Lahden A-klinikan asiakasmäärät olivat vuosina 2003 ja 2004 noin 1300 asiakasta vuodessa. Asiakkaista miehiä oli huomattavasti enemmän, sillä miesten määrä oli noin 75 prosenttia. Asiakkaista nuorimmat olivat alle 20-vuotiaita ja vanhimmat yli 60- vuotiaita. Lahden A-klinikalle hakeutuneista asiakkaista puolet eli noin 50 prosenttia oli iältään 40 vuoden ja 60 vuoden välillä. Asiakkaista 20 vuoden ja 30 vuoden välillä oli noin 30 prosenttia. Vuosittain Lahden A-klinikalle hakeutui alle 200 uutta asiakasta eli vanhoja asiakkaita asiakasmäärästä oli noin 85 prosenttia. Asiakkaista enemmistöltä puuttuivat elämän keskeiset kiinnekohdat kuten perhe, ihmissuhteet, työ ja koulutus sekä elämän tavoitteet ja päämäärät (A-klinikkasäätiö 2005). Lahden A-klinikalla käy kuukausittain keskimäärin 110 asiakasta. Kaikki käynnit laskettuna sairaanhoitajilla, terapeuteilla, lääkärillä, akupunktiohoidoissa ja fysioakustisessatuolissa asiakas käyntejä Lahden A-klinikalle kertyy kuukausittain noin 872 kertaa. (Sinikka Holopainen, henkilökohtainen tiedonanto ) Asiakkaille avohoitokäynnit A-klinikoilla ovat yleensä maksuttomia, eikä lähetettä niihin tarvita. Asiakkaalla on omavastuuosuus laitos- ja yhteisöhoidon maksuista, mutta niihin hän voi hakea kotikunnan maksusitoumuksen. Kun asiakas hakeutuu hoitoon, hän päättää itse, kuinka kauan hän käyttää palveluita. Ratkaisu hoidon aloittamisesta on aina lähdettävä asiakkaasta itsestään. Tämä toimintatapa perustuu siihen ajatukseen, että asiakkaat ovat itse oman elämänsä asiantuntijoita ja parhaita arvioimaan oman hoitonsa tarvetta vaikeissakin ongelmatilanteissa. Tavoitteensa hoidolleen asiakas asettaa itse yhdessä työntekijän kanssa. Hoito A-klinikkatoimessa sisältää usein terapiakeskusteluja, joiden alussa kartoitetaan elämäntilanne ja arvioidaan hoidon tarve. Tosin usein riittävä hoito on pelkkä tilanteen selvittely. Keskeistä hoidossa ovat asiakkaan omat tarpeet ja motiivit sekä se, että päihderiippuvainen itse ymmärtää sen, että hän itse haluaa muuttaa omaa käyttäytymistään ja edesauttaa jo käynnistynyttä muutosprosessia. Asiakkaalla on yksilöterapian lisäksi mahdollisuus myös muihin paljon käytettyihin hoitomuotoihin, kuten perheterapiaan, ryhmäterapiaan ja verkostoterapiaan. (A-klinikkasäätiö 2001a.; Ahonen 1997, 70.)

19 19 5. HYVÄ PALVELU Rissasen (2006, 17) mukaan palvelu ja erityisesti hyvä palvelu koetaan erittäin tavoiteltavaksi arvoksi. Palvelu tehdään asiakasta varten, parhaimmillaan asiakkaan mittojen mukaan kuin mittatilauspuku. Ylikoski (1999, 26) muistuttaa, että palvelut ovat katoavia. Itse palvelutapahtuman ulkopuolella niitä ei ole olemassa. Koska palvelu syntyy vasta palvelutapahtumassa, sitä ei voida pitää varastossa odottamassa asiakasta. Kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen on tästä syystä hankalaa. Jos asiakas saa kaupasta virheellisen tavaran, hän voi palauttaa sen ja saada tilalle uuden. Epäonnistunutta palvelua ei voi palauttaa. Asiakastyytyväisyys on laadunkehittämisen ehdoton painepistealue (Lecklin 2002, 117). A-klinikkatoiminnan yleisten periaatteiden mukaan työskentely- ja hoitosuhde perustuu asiakkaan omiin voimavaroihin ja hänen kykyihinsä auttaa itse itseään. Asiakas itse on oman elämänsä asiantuntija. Asiakkaat, heidän tarpeensa, elämäntilanteensa ja perhetilanteensa ovat erilaisia. Yleistä ja yhtä kaikille sopivaa hoitomallia ei ole. Hoitotavoitteet sekä hoito- ja työskentelytavat ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat asiakkaan elämäntilanteen, ongelmien, tarpeiden ja voimavarojen mukaan. (A-klinikkasäätiö 2001b.) 5.1 Laatu ja palvelujen laatu Palvelu on tuotteena herkkä, usein vaikeasti määriteltävissä ja aineeton. Palvelun huonous tai hyvyys on viime kädessä asiakkaan kokemus. Asiakkaan arvioinnin perusta on usein palvelukokemus, -tilanteesta syntynyt tunne, johon liitetään palvelusuoritteeseen liittyviä odotuksia ja käytännön havaintoja. ( Rissanen 2006, 17, 26.) Asiakas muodostaa käsityksen laadun tasosta verraten toisiinsa odotuksiaan palveluista ja niistä saamiaan kokemuksia. Myönteinen kokemus palvelusta aikaan saa tyytyväisyyttä ja on keino parantaa asiakkaan motivaatiota ja varmistaa

20 20 hoitomyönteisyyttä. (Outinen, Holma & Lempinen 1994, 34, 35.) Ylikoski (1999, 118) toteaakin, että asiakas on laadun tulkitsija ja laatua tulisi aina tarkastella asiakkaan näkökulmasta. Suhonen & Murto (2002, 35) ovat tehneet tutkimuksen asiakassuhteen muotoutumisesta päihdehuollon erityspalveluissa, jossa haastateltujen näkemykset siitä, mitä on hyvä ja laadukas hoito päihdetyössä, vaihtelevat suuresti. Laadun painopiste oli vuorovaikutuksen luomisessa ja laatukeskusteluun liittyivät myös seuraavat luonnehdinnat: kuulluksi tuleminen, kunnioituksen saaminen ja mahdollisimman korkea asiantuntemus. Palvelun laatua arvioidessaan asiakas muodostaa mielipiteen hyvin monista palveluun liittyvistä asioista. Koska palvelun laatu syntyy odotusten ja kokemusten vertailuna, asiakkaalla on jo odotuksissaan mukana laadun arvioinnin kriteerit. (Ylikoski 1999, 126.) Odotusten merkitys asiakkaan laatukokemuksessa on suuri. Laadun arvioinnissa odotukset muodostavat asiakkaalle ikään kuin peilin, johon hän peilaa palvelukokemustaan. Odotusten ja kokemusten vertailun perusteella asiakkaalle muodostuu käsitys siitä, millaista laatua hän on saanut. Asiakkaalle tärkeissä asioissa hänen odotustensa taso on korkeampi kuin vähäpätöisemmissä asioissa. Asiakkaalle tärkeitä asioita ovat mm. palvelun luotettavuus ja virheettömyys. Asiakas odottaa palvelun tuottajalta luotettavuutta. Luotettavuuden osalta hyväksyttävän palvelun alue on pieni. Yleisesti ottaen asiakkaat eivät siedä epäluotettavaa palvelua, virheitä ja rikottuja lupauksia. (Ylikoski 1999, ) Saavutettavuus merkitsee helppoa yhteydenottoa. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatioon saa yhteyden helposti esimerkiksi puhelimitse. Asiakas ei myöskään joudu odottamaan palvelua kohtuuttoman kauan tai etsimään oikeaa palvelupistettä. Aukioloajat ja organisaation sijainti tulisi olla asiakkaan näkökulmasta sopivia tai palvelun helppo saatavuus pitäisi olla taattu sähköisien yhteyksien avulla. (Ylikoski 1999, 127.)

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto

Korvaushoidon tavoitteet. NAPS-projektin päätösseminaari Raisio Mia-Veera Koivisto Korvaushoidon tavoitteet NAPS-projektin päätösseminaari 26.10.2007 Raisio Mia-Veera Koivisto Ohjat-projektin tiedonkeruu- ja toimintamenetelmät Psykososiaalisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisprojekti

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Asunto ensin periaate arjessa

Asunto ensin periaate arjessa Asunto ensin periaate arjessa Pathways, housing first, Sam Tsemberis, 1992, New York Ei valita asukkaita. Asukkaaksi pääsee hakemisjärjestyksessä. Asuminen tapahtuu normaalin asuntokannan puitteissa. Asukkaat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA

Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (5) Sosiaalihuollon tarjonta ketjulähettijaksoille JAKSOLISTA 2016-2017 Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 2 (5)

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi

Lukiolaisten stressi. Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi Lukiolaisten stressi Tekijät: Fanni Palmu ja Netta Varis 14E Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon lukio Tammikuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1.Johdanto 1.1. Tutkimusaihe Tutkimme lukiolaisten stressiä,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT RUSKON KUNTA PL 69 21291 RUSKO ASIAKASTYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen taustaa Ruskon ja Vahdon kuntien valtuustot päättivät syksyllä 2008 tehdä yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011

Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011 Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela

Yritykset ja alkoholi. Sakari Nurmela Sakari Nurmela TNS 2014 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastasi 200 henkilöä 29.4. 7.5.2014 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin tietokoneavusteisin puhelinhaastatteluin

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET

2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET 2014 ELÄKESELVITTELYN ASIAKASPALAUTEKYSELYN TULOKSET Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Taustatiedot... 3 Sukupuoli... 3 Ikä... 3 Asuinkunta... 4 Aikuissosiaalityön tai toimeentulotuen asiakkuus... 4 Oma tilanne

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta?

Paula Saikkonen Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? Paula Saikkonen 17.4.2007 Terveyden edistäminen tuttua vai tuntematonta? 17.4.2007 1 Sisältö Mikä on Terveyden edistämisen keskus? Terveyden edistämisen keskuksen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI 2 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Talousarvion toteutuminen... 3 2.1 Nuva-kuntayhtymä... 3 2.2 Sosiaali ja terveyspalvelujen talouden toteutuminen 1.1. 30.6.2016... 6 3. Toiminnan

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2013 yhteenveto KTAMKn tuloksista Viides valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2013. KTAMKn vastauksia kertyi 282 kappaletta.

Lisätiedot