Arvot. Toiminta-ajatus. Visio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot. Toiminta-ajatus. Visio"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2005

2 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Arvot Tilastoeettisten periaatteiden kunnioittaminen Yhteistyö ja keskinäinen arvostus Palveluhenkisyys Innovatiivisuus, jatkuva toiminnan ja osaamisen parantaminen Tuloksellinen toiminta Visio Tilastokeskus on alansa huippuyksikkö, joka on tunnustettu sekä kotimaassa että kansainvälisesti laadukkaasta tietotuotannostaan, osaamisestaan sekä yhteistyö- ja palvelukyvystään. Virallisen tilaston varsinainen taito on oikeiden kysymysten asettaminen ja oikeiden vastausten hankkiminen sekä pysyminen aina niin puolueettomana, että tilasto totuuden valolla voi opastaa jokaista, joka osaa ja haluaa käyttää silmiään. Ruotsin tilastollisen päätoimiston päällikkö Fr. Th. Berg vuonna 1862 lausunnossaan suomalaisen tilastoviraston perustamismietinnöstä.

3 Sisällysluettelo Pääjohtajan katsaus 4 Generaldirektörens översikt 6 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen Tilastokeskus uudisti tilastotuotantoa ja menetelmiä 8 Tuotteet ja palvelut Sähköisten palvelujen tarjonta kasvussa 14 Tilastotuotannon voimavarat Tilastokeskuksen talous säilyi vakaana 18 Huomio henkilöstön työhyvinvointiin 20 Kansainvälinen toiminta Tilastokeskus aktiivinen tilastoalan kehittäjä 22 Tilastotoimi Tilastontuottajat tiivistivät yhteistyötään 24 Organisaatio 26 3

4 Pääjohtajan katsaus Suomen kansantalouden hyvä kehitys loi vakaat puitteet myös Tilastokeskuksen toiminnalle vuonna Bruttokansantuotteen runsaan kahden prosentin kasvu ja talouden voimakas rakenteellinen muutos pitivät yllä tilastotiedon ja palveluiden kysyntää. Kansantalouden kehityksessä merkittävää oli yritysten investointien, vientitoimitusten ja työvoiman kysynnän vahvistuminen. Talouden ripeän kasvun myötä myös valtion rahoitustilanne säilyi tasapainoisena. Väestökehitykseen liittyvät asiat nousivat näkyvästi esiin talouden kehitysarvioissa. Kotimaan politiikassa esillä olivat muun muassa kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, julkisen sektorin tuottavuushankkeet sekä valtion tietohallinnon kehittäminen. Kansainvälistyminen ja kustannusten karsinta leimasivat edelleen yritysten toimintaa. Euroopan tilastojärjestelmää uudistettiin Euroopan unionin toiminnassa painottuivat muun muassa kasvu- ja vakaussopimus sekä Lissabonin strategian uudistaminen, joka suuntasi politiikkaa uudelleen korostamalla talouden kasvua ja työllisyyttä. Uudesta rahoituskehyksestä päästiin yksimielisyyteen ja perustuslakiuudistuksen valmistelua jatkettiin. Myös politiikan koordinaatiotarpeet korostuivat edelleen. Euroopan tilastojärjestelmää uudistettiin muun muassa vahvistamalla Eurostatin asemaa ja organisaatiota sekä selkiyttämällä ammattieettisiä periaatteita. Uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä valmistui edellisvuotista enemmän. Nähtävissä oli kuitenkin merkkejä myös päinvastaisesta kehityksestä: komission aloittama hanke sääntelyn vähentämisestä käynnisti myös tilastoalalla eräitä säädösten yksinkertaistamiseen tähtääviä suunnitelmia. EU:n tilastotarpeiden priorisointia varten alettiin kehittää uutta arviointimenettelyä. 4

5 Rakenteellinen muutos tilastotiedon kysynnässä jatkui Tilastotiedon rooli markkinoiden ja politiikan päätöksenteossa säilytti vahvan asemansa. Runsas palaute asiakkailta kuvaa osaltaan tilastotietoon kohdistuvaa mielenkiintoa. Samalla rakenteellinen muutos tilastotiedon kysynnässä jatkui vuonna Verkkopalveluiden kävijämäärät lisääntyivät edelleen voimakkaasti, 45 prosenttia edellisvuodesta. Myös verkkopalveluiden ja tietokantojen käyttäjäsopimusten määrä lisääntyi. Tutkimusaineistojen ja erilaisten indikaattoripalveluiden kysyntä oli runsasta ja erityisselvitysten tulot kasvoivat. Painojulkaisujen myynti pysyi sen sijaan edellisvuoden tasolla ja haastattelupalveluiden myynti väheni. Vuonna 2005 Tilastokeskus panosti tilastojen ja palveluiden sekä tuotantoprosessien kehittämiseen selvästi edellisvuotista enemmän. Palvelurakennetta kehitettiin edelleen verkkopalveluiden suuntaan. Myös henkilöstön koulutuksen määrä lisääntyi ja se oli entistä tavoitteellisempaa uuden henkilöstön kehittämissuunnitelman sekä Henkilöstö ohjelman ansiosta. Laatutyö suuntautui sekä tilastokohtaiseen että toiminnan kokonaislaadun parantamiseen. Vuoden aikana valmisteltiin laatupalkintohakemusta, jolla Tilastokeskus osallistuu Suomen laatupalkintokilpailuun vuonna Osallistumalla kilpailuun virasto saa ulkopuolisen arvion toiminnan kokonaislaadusta ja suorituskyvystä. Julkisuuskuva säilyi myönteisenä Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan ja sen tuottamiin tilastoihin ja palveluihin säilyi vahvana vuonna Palaute asiakkailta on ollut valtaosin myönteistä ja myös tilastokyselyiden vastausprosentit ovat pysyneet hyvinä. Asiakastyytyväisyys ja Tilastokeskuksen tunnettuus ovat edelleen korkealla tasolla. Toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että tuotteiden ja palveluiden kokonaislaatu on kyetty turvaamaan. Virallisen tilaston luotettavuutta ja puolueettomuutta ei Suomessa ole kyseenalaistettu samalla tavoin kuin eräissä muissa maissa. Runsaan kehitystyön seurauksena työpanoksen määrä ja kokonaiskustannukset lisääntyivät ja tuottavuus hieman aleni kertomusvuonna. Rahoituksen painopiste siirtyi budjettirahoituksen suuntaan, mikä on ollut perusteltua tilastojen ilmaisjakelun lisääntyessä. Kaudelle asetetut tuottavuus- ja maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustavoitteet saavutettiin. Viime vuosien kehityspanostuksen tuloksia on syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä. Esimerkiksi siirtyminen sähköiseen tiedonkeruuseen alkaa viimein olla läpimurtovaiheessa, mikä jatkossa paitsi nopeuttaa tuotantoprosesseja myös parantaa perusaineistojen laatua. Haaste tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen pysyy silti jatkossakin suurena. Heli Jeskanen-Sundström Pääjohtaja 5

6 Generaldirektörens översikt Den goda utvecklingen av samhällsekonomin i Finland skapade stabila ramar också för Statistikcentralens verksamhet år Tillväxten av bruttonationalprodukten med drygt två procent och den kraftiga strukturella förändringen av ekonomin upprätthöll efterfrågan på statistikuppgifter och -tjänster. Förstärkandet av företagsinvesteringar, exportleveranser och efterfrågan på arbetskraft hade en betydande roll i utvecklingen av samhällsekonomin. I och med en allt snabbare ökning inom ekonomin bibehölls också statens finansiella läge jämnt. Faktorer i anslutning till befolkningsutvecklingen poängterades också i utvecklingsprognoser. I den inhemska politiken aktualiserades bland annat förnyandet av kommun- och tjänstestrukturen, den offentliga sektorns produktivitetsprojekt och utvecklingen av statens dataadministration. Internationaliseringen och gallringen av kostnader stämplade alltjämt företagens verksamhet. Det europeiska statistiksystemet reviderades I europeiska unionens verksamhet låg tyngdpunkten bland annat i tillväxt- och stabiliseringsavtalet samt revideringen av Lissabonstrategin, som gav politiken nya riktlinjer genom att poängtera tillväxten av ekonomin och sysselsättningen. Man blev eniga om den nya finansieringsramen och beredningen av revideringen av grundlagen fortsatte. Också koordinationsbehoven för politik betonades alltjämt. Det europeiska statistiksystemet reviderades bland annat genom att förstärka Eurostats ställning och organisation samt genom att klarlägga de yrkesetiska principerna. Det färdigställdes fler nya EU-bestämmelser om statistikbranschen än året innan. Tecken på motsatt utveckling kunde dock märkas: ett projekt beträffande minskande reglering som inletts av komissionen startade också inom statistikbranschen vissa planer på att förenkla bestämmelser. För prioritering av EU:s statistikbehov började man utveckla ett nytt utvärderingsförfarande. 6

7 Den strukturella förändringen av efterfrågan på statistik fortsatte Statistikuppgifternas roll i beslutsfattandet inom marknaden och politiken behöll sin starka ställning. Riklig feedback av kunder beskriver för sin del intresset för statistik. Samtidigt fortsatte strukturförändringen av efterfrågan på statistik år Antalet besökare till webbtjänster ökade fortfarande kraftigt, dvs. med 45 procent från året innan. Antalet användaravtal för webbtjänster och databaser ökade också. Efterfrågan på forskningsmaterial och olika indikatortjänster var riklig och inkomsterna av specialutredningar ökade. Försäljningen av tryckta publikationer var däremot på samma nivå som föregående år och försäljningen av intervjutjänster minskade. År 2005 satsade Statistikcentralen på utvecklingen av statistik och tjänster samt produktionsprocesser tydligt mer än året innan. Tjänstestrukturen utvecklades alltjämt mot webbtjänsterna. Personalutbildningen ökade också och var alltmer målinriktad tack vare den nya planen för utveckling av personalen och Personalen 2010-programmet. Kvalitetsarbetet riktades både till att förbättra statistiken och totalkvaliteten på verksamheten. Under året bereddes ansökan för kvalitetspris, med vilken Statistikcentralen deltar i Finlands kvalitetspristävling år Genom att delta i tävlingen får ämbetsverket en utomstående utvärdering av verksamhetens totalkvalitet och prestationsförmåga. Alltjämt en positiv image Kundernas och intressentgruppernas förtroende för Statistikcentralens verksamhet och dess statistik och tjänster var alltjämt starkt år Responsen från kunder har till största delen varit positiv och svarsprocenten för statistikenkäter har också varit hög. Kundbelåtenheten och Statistikcentralens välkändhet är fortfarande på hög nivå. Mätarna för inflytande och lönsamhet av verksamheten visar att totalkvaliteten på produkter och tjänster har kunnat säkerställas. Tillförlitligheten och opartiskheten av den officiella statistiken har inte ifrågasatts på samma sätt som i vissa andra länder. Som resultat av ett rikligt utvecklingsarbete ökade volymen av arbetsinsats och totalkostnader, och produktiviteten minskade något under berättelseåret. Tyngdpunkten för finansieringen övergick mot budgetfinansiering, vilket har varit motiverat då gratisdistributionen av statistik ökat. De mål för kostnadsmotsvarighet beträffande produktiviteten och den avgiftsbelagda verksamheten som tillsatts för perioden uppnåddes. Resultaten av utvecklingsinsatserna för de senaste åren skall ses över på längre sikt. Till exempel övergången till elektronisk datainsamling börjar äntligen vara i ett genombrottsskede, vilket i fortsättningen både påskyndar produktionsprocesser och förbättrar kvaliteten på primärmaterial. Utmaningen för större produktivitet och effektivitet förblir ändå stor även i fortsättningen. Heli Jeskanen-Sundström Generaldirektör 7

8 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen Tilastokeskus uudisti tilastotuotantoa ja menetelmiä Tilastotuotantoa kehitettiin vuonna 2005 monin tavoin: tilastomenetelmiä uudistettiin ja useiden tilastojen julkistamista nopeutettiin. Säännöllisen tilastotuotannon ohella kertomusvuonna valmistui useita tutkimuksia sekä laajoja tiedonkeruita. Tilastokeskuksen kehittämistyön yhtenä painopisteenä oli vuonna 2005 uuden tuotantomallin kehittäminen. Tuotantomalliin kuuluvat tilastojen digitalisoitu tuotantoprosessi tiedonkeruusta jakeluun sekä yhtenäiset välineet ja metatietojärjestelmä. Tuotantomallin eräänä tavoitteena on siirtyä tiedonkeruissa paperikyselyistä sähköisiin kyselyihin ja lisätä rekisteriaineistojen hyödyntämistä entisestään. Vuonna 2005 useissa tilastoissa lisättiin sähköistä tiedonkeruuta. Kaikkiaan sähköisen tiedonkeruun osuus koko kerättävästä tietomäärästä oli 99,7 prosenttia. Vahvistaakseen tilastotoimen johtamista Tilastokeskus perusti vuonna 2005 tilastotuotannon ylijohtajan viran. Tilastotuotannon ylijohtajan tehtävänä on kehittää tilastotuotannon yhtenäisyyttä ja prosesseja vastaamaan kehittyviä kansainvälisiä ja kotimaisia tietotarpeita. Uusia tilastoja energiasta Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 200 eri tilastoa, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana aloitettiin kahden uuden tilaston tuotanto. Syyskuussa Tilastokeskus julkaisi ensimmäisen kerran tilaston energian hankinnasta, kulutuksesta ja hinnoista. Tilasto sisältää tietoja muun muassa energian kokonaiskulutuksesta, sähkön kokonaiskulutuksesta ja hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä sekä energiaveroista. Tilaston tiedot julkistetaan neljännesvuosittain. Samoin syyskuussa julkistettiin uusi tilasto kivihiilen kulutuksesta. Tilasto kuvaa kivihiilen käyttöä säh- kön ja lämmön tuotannossa Suomessa. Se julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kansantalouden vuositilinpitoa uudistettiin Kansantalouden vuositilinpidon kehittämistä Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän vaatimusten mukaiseksi jatkettiin vuonna Kesällä kansantalouden tilinpidossa otettiin käyttöön välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) uusi laskentamenetelmä, joka nosti vuoden 2004 bruttokansantuotteen tasoa noin 0,5 prosenttiyksikköä. Volyymimenetelmien kehittämistyötä jatkettiin ja uudistetut menetelmät otettiin käyttöön alkuvuonna Tällöin siirryttiin kiinteästä perusvuodesta vuosittain vaihtuvan perusvuoden käyttöön. Julkisissa terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluissa sekä sosiaalivakuutuksessa siirryttiin käyttämään uutta menetelmää, joka mahdollistaa tuottavuuden mittaamisen näillä aloilla. Valtionhallinnon tuottavuutta mitattiin Tilastokeskus on kehittänyt vuodesta 1996 lähtien julkisten palveluiden tuottavuuden mittaamista. Vuonna 2005 aloitettiin projekti, jossa kehitetään valtion tuottavuustilastointia laatimalla hallinnonaloittaisia tuottavuuslaskelmia. Projekti toteutetaan yhteistyössä useiden ministeriöiden ja valtion laitosten kanssa. Tavoitteena on, että tilastoinnin tuloksia voidaan hyödyntää sekä valtion tuottavuustilastoinnissa että ministeriöiden ja virastojen tulosseurannassa. 8

9 1865 Suomen tilastovirasto perustetaan Helsinkiin Ensimmäisenä valmistui raportti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuudesta. Myös muiden ministeriöiden kanssa aloitettiin vastaavien laskelmien laatiminen. Kanslianeuvos Gabriel Rein ( ) oli tilastoalan johtava asiantuntija Suomessa. Täysinpalvelleena professorina hänet nimitettiin vuonna 1865 tilastoviraston ensimmäiseksi päälliköksi. Kioton velvoitekauteen valmistautuminen alkoi Tilastokeskuksessa toimii kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö, joka vastaa Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen arvioinnista ja niiden kansainvälisestä raportoinnista. Vuosittain laadittavan kasvihuonekaasujen päästöinventaarion lisäksi vuoden aikana tuotettiin Kioton velvoitekauden sallitun päästömäärän kiinnittämistä koskeva raportointi. Kasvihuonekaasujen päästöinventaarioon tehtiin useita tarkistuksia ja erityishuomiota kiinnitettiin vuosien päästötietojen vertailukelpoisuuteen. EU:lle tammikuussa 2006 toimitetun raporttiluonnoksen mukaan Suomen sallittu päästömäärä koko Kioton velvoitekaudelle on 357 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia eli noin 71,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuoden 2004 kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 14 prosenttia yli Kioton tavoitetason. Vuoden 2005 aikana päivitettiin myös neljän vuoden välein tehtävä maaraportti YK:n ilmastosopimusta varten. Maaraportti pyrkii antamaan ajankohtaisen kuvan Suomen toteutuneista ja suunnitteilla olevista ilmastopoliittisista toimista, kasvihuonekaasupäästöistä ja päästöskenaarioista. Raportissa paneudutaan Tilastovirasto perustettiin 1865 senaatin kirjeellä Vuodelta 1861 olevassa komiteamietinnössä ehdotettiin tilastoviraston perustamista Suomeen: Tilastoviraston päätehtävänä olisi niiden muuttuvien tai liikkuvien olojen selostaminen, jotka ovat numeroin parhaiten ilmaistavissa lyhyesti ja luotettavasti. Suomen valtiopäivät anoivat keisarilta tilastoviraston perustamista Suomeen. Perustamispäätös tehtiin Suomen senaatin keisarin nimissä lähettämällä kirjeellä. Väliaikainen tilastollinen toimisto vakinaistettiin viisi vuotta myöhemmin. Virasto sai tehtäväkseen koota virallisia tilastoja, huolehtia tilastojen julkaisemisesta ja säilyttämisestä, pitää kirjastoa sekä hoitaa kansainvälistä julkaisuvaihtoa. 9

10 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen 1700-luvulla väestötietojen keruu oli moniportaista. Seurakuntien papit lähettivät lomakkeet tuomiorovasteille, jotka laativat rovastikuntien yhteenvedot. Rovastikuntien yhteenvedoista tehtiin läänien ja hiippakuntien taulut. Suomen kenraalikuvernööri toimitti vihdoin koko Suomen tiedot Tukholmaan valtakunnallisten taulujen kokoamista varten. Kuvassa kenraalikuvernöörin laatima taulu Suomen väestöstä vuodelta myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumistarpeisiin sekä ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaan. Helmikuussa 2006 julkaistun maaraportin toimittamiseen osallistuivat Tilastokeskuksen lisäksi Suomen ympäristökeskus sekä useat ministeriöt. Jätetilaston laadun parantamiseksi kehitettiin jätteiden luokittelua, ja Tilastokeskus tuotti yhteistyössä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa Jäteluokitusopas julkaisun. Jätteiden tilastointi uudistuu EU:n jätetilastoasetuksen mukaisesti laajemmin vuonna Selvityksiä palvelujen viennistä ja tietotaloudesta EU-rahoituksella tehtiin liike-elämää palvelevia toimialoja koskeva tutkimus, jossa kerättiin liikevaihtotietoja viennistä sekä selvitettiin ulkomaankaupan syitä ja esteitä. Tiedustelu toteutettiin kahdeksan toimialaa kattavana otostutkimuksena. Tutkimuksen perusteella tietojenkäsittelypalvelun ja lakiasiainpalvelun toimialojen yritykset saivat muita toimialoja suuremman osuuden liikevaihdostaan ulkomaalaisilta asiakkailta. Työnvälitys ja henkilöstön hankinta sekä laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta puolestaan olivat toimialoja, joilla suurin osuus liikevaihdosta tuli kotimaisilta asiakkailta. Tilastokeskus osallistui tietotalouden indikaattoreita koskevaan EU-hankkeeseen, jossa Tilastokeskus vastaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistymistä kuvaavien indikaattoreiden laatimisesta. Ensimmäinen raportti valmistui vuonna Korkeakoulujen henkilöstön ajankäytöstä lukuvuonna tehtiin seurantatutkimus. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin lukuvuonna Tutkimuksen mukaan yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittaisesta työajasta 43 prosenttia kuluu opetukseen ja 39 prosenttia tutkimukseen, kun ammattikorkeakouluissa työajasta 74 prosenttia kuluu opetukseen ja 10 prosenttia tutkimukseen. 10

11 1870 Västölaskenta neljässä suurimmassa kaupungissa 1879 Suomen ensimmäinen tilastollinen vuosikirja ilmestyy Mittavia tiedonkeruita toteutettiin Vuonna 2005 Tilastokeskus toteutti 42 laajaa haastattelutiedonkeruuta. Haastatteluaineistoja koottiin muun muassa kuukausittain tehtävää työvoimatutkimusta, kuluttajabarometria ja matkailututkimusta varten. Tietoja kerättiin myös tulo- ja elinolotutkimukseen, avointen työpaikkojen tutkimukseen, EUtietoyhteiskuntatutkimukseen sekä asumis- ja varallisuustutkimukseen. Suurimpia asiakasrahoitteisia tiedonkeruita olivat maa- ja metsätalousministeriölle tehdyt maatalouden rakennetutkimus, maatilatutkimus ja satotutkimus sekä Yleisradiolle tuotettu katsojatyytyväisyystutkimus. Haastattelututkimusten käytännön toteutuksesta vastasi Tilastokeskuksen koko maan kattava 160 henkilön tilastohaastattelijaverkosto, 38 Tilastokeskuksessa keskitetysti työskentelevää puhelinhaastattelijaa sekä 21 rajanylityspaikoilla työskentelevää rajahaastattelijaa. Tilastokeskuksen haastattelijaorganisaatio täytti kertomusvuonna 30 vuotta. Maahanmuuttajat Suomessa Maaliskuussa Tilastokeskus julkaisi artikkelikokoelman Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Teoksessa tarkastellaan venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää 2000-luvun Suomessa ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Artikkelit sisältävät tietoa muun muassa maahanmuuttajien kielitaidosta, sosiaalisista verkostoista, työstä, asumisesta sekä leimautumis- ja väkivaltakokemuksista. Teoksen mukaan työttömyys on edelleen maahanmuuttajien suurimpia ongelmia. Myös palkkatyötä tekevien maahanmuuttajien työmarkkina-asema on epävarmempi kuin suomalaisten palkansaajien. Suuri osa maahanmuuttajista on joutunut vaihtamaan ammattia Suomessa, ja työsuhteet ovat määräaikaisia ja osa-aikaisia useammin kuin suomalaisilla. Tarkastelut perustuvat maahanmuuttajien elinolotutkimukseen, jonka Tilastokeskus teki vuonna 2002 haastattelututkimuksena. Maailman vanhin väestötilasto Ruotsin valtakunnan, johon Suomi tuolloin kuului, ensimmäiset väestötiedot koottiin vuodelta Tällöin sai alkunsa maailman ensimmäinen väestötilasto ja maailman vanhin yhtäjaksoinen tilasto. Ruotsin taulustolaitoksen tilaston mukaan vuonna 1749 Suomessa oli henkilöä. Väkilukutiedot kerättiin aluksi vuosittain, sitten kolmen ja viiden vuoden välein. Vuodesta 1880 alkaen väkilukutiedot kerättiin joka kymmenes vuosi. Väestömuutostiedot kuten tiedot syntyneistä ja kuolleista kerättiin alusta alkaen joka vuosi. Väestötilastojen tekemistä jatkettiin Suomessa keskeytyksettä myös sen jälkeen, kun Suomi oli liitetty autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään vuonna Vuodesta 1870 alkaen tilastovirasto teki lomaketiedusteluun perustuvia väestölaskentoja suurimmissa kaupungeissa. Ensimmäinen koko Suomen kattava väestölaskenta tehtiin vuonna Laskentaa varten palkattiin väestönlaskijaa, joiden tehtävänä oli kerätä tietoja väestöstä muun muassa kielen, uskontokunnan, kansalaisuuden, koulutuksen ja ammatin mukaan. Vuonna 1990 väestölaskenta toteutettiin ensimmäisen kerran käyttämällä pelkästään hallinnollisia rekistereitä, yhteensä noin 30 eri rekisteriä. Suomi siirtyi rekisteripohjaiseen väestölaskentaan toisena maana maailmassa. Tietoa tasa-arvosta Sukupuolten tasa-arvo Suomessa kokoomajulkaisu sisältää tilastoja naisten ja miesten eri elämän- 11

12 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen piireistä maakunnittain ja ikäryhmittäin. Aiheita ovat muun muassa väestö, koulutus, työelämä, päätöksenteko ja ajankäyttö. Tilastojen mukaan nuoret naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin nuoret miehet. Vuonna 2002 perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut vuotiaista naisista 87 prosenttia ja miehistä 82 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli vastaavan ikäisillä naisilla 46 prosentilla ja miehillä 30 prosentilla. Naisten osuus työelämän johtotehtävissä on sen sijaan kasvanut hitaasti. Ikääntyminen tilastoissa Tilastokeskus järjesti toukokuussa sosiaalitilastoseminaarin, jonka yhteydessä julkistettiin teos Tallella ikä eletty. Julkaisuun on koottu ajantasaista tilastotietoa väestön ikääntymisestä ja ikääntyneiden elinolojen muutoksista. Tarkastelussa ovat muun muassa ikääntyneiden varallisuus, kulutus, asuminen, sosiaalinen ympäristö sekä terveydentila ja sairastavuus. Ikääntyneiden työssäolo on lisääntynyt Suomessa EU-maista eniten. Erityisesti ikääntyneiden naisten työllisyysaste on kohonnut, ja se on jo ohittanut miesten työllisyysasteen: 55 vuotta täyttäneet naiset tekevät nyt enemmän ansiotyötä kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa. Suomalaisten elinolojen muutokset Lokakuussa Tilastokeskus julkisti kaksi artikkelikokoelmaa: Perheiden muuttuvat elinolot ja Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Molempien julkaisujen tiedot perustuvat Eurooppalaiseen elinolotutkimukseen, jonka Tilastokeskus toteutti Suomessa vuosina Julkaisut sisältävät myös kansainvälistä vertailutietoa. Perheiden muuttuvat elinolot -teoksessa kuvataan suomalaisten lapsiperheiden elämänmuutoksia. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi lapsiperheiden asumista, nuorten muuttoa pois lapsuudenkodista, työttömiä lapsiperheitä sekä äitien työssäkäyntiä. Tutkimuksen mukaan vuosina suoma- Virasto asetti Pariisin maailmanäyttelyssä 1878 Suomen osastolle näytteille tilastoja, joihin kuului esimerkiksi graafinen esitys Suomen sahatavaran viennistä. Virasto palkittiin tilastoistaan hopeamitalilla. 12

13 1884 Tilastovirastosta Tilastollinen Päätoimisto Kulutustutkimus ensimmäisen kerran Suomessa laislapsista lähes 30 prosenttia eli ainakin kuukauden ajan kotitaloudessa, jossa ei ollut ainuttakaan työssäkäyvää henkilöä. Suomalaislasten perheiden kokemat työttömyysjaksot päättyvät kuitenkin usein nopeasti: keskimäärin työttömyysjakso kestää viisi kuukautta. Runsasta neljäsosaa lapsista työttömyys koskettaa yli vuoden. Monissa maissa työttömyysjaksot ovat pidempiä kuin Suomessa ja kotitalouksien pitkäaikaistyöttömyys yleisempää. Toimeentulo, työttömyys ja terveys -tutkimuksessa on seurattu kuuden vuoden ajan samoja kotitalouksia ja niiden köyhyyden ja työttömyyden muutoksia sekä terveydentilaa. Tutkimuksesta käy ilmi, että yksinasuvat ovat muita useammin köyhiä ja yksinasuvien köyhyys myös jatkuu muita pidempään. Lapsiperheiden pitkittynyt köyhyys sen sijaan on harvinaista. Uusia tilastopalveluita verkossa Syyskuussa Tilastokeskus kokosi suhdannekehityksen kannalta keskeisiä tilastoja verkkoon uusiksi Toimialakatsauksiksi. Katsauksissa analysoidaan neljän päätoimialan teollisuuden, rakentamisen, palveluiden ja kaupan kehitystä muun muassa liikevaihdon, tuotannon, työllisyyden ja suhdanneodotusten kautta. Toimialakatsaukset ovat maksuttomia ja ne julkistetaan neljännesvuosittain. Loppuvuonna Internetissä avattiin Tiedonkeruutsivusto, jossa kerrotaan tilastoja varten tehtävistä kyselyistä ja haastatteluista. Sivustosta löytyy tiedonkeruiden lomakkeita ja ohjeita, tuloksia ja yhteenvetoja. Lisäksi kerrotaan tietojen keräämisen periaatteista ja käytännöistä. Tiedonkeruut-sivuston tavoitteena on parantaa tiedonantajien palvelua sekä helpottaa tiedonkeruiden ja niiden taustatietojen löytymistä. Lisäksi kertomusvuonna avattiin Tutkimuspalvelut-sivusto, joka esittelee tutkimuskäyttöön tarjottavia aineistoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Tutkimuksia varten on saatavana sekä valmiita että räätälöityjä aineistoja. Palveluihin kuuluvat myös haastattelututkimukset, postikyselyt ja Internettiedonkeruut sekä Tutkimuslaboratorio, SurveyLaboratorio ja tilastotieteelliset menetelmäpalvelut. Tilastot kuvaavat yhteiskuntaa Vastaperustettu tilastovirasto laati ensimmäiseksi ulkomaankauppa- ja merenkulkutilaston, joka aloitti samalla valmistuessaan vuonna 1866 Suomen virallinen tilasto (SVT) -sarjat. Vuoteen 1885 mennessä virasto oli perustanut kahdeksan SVT-sarjaa: ulkomaankauppaja merenkulkutilaston, katsaukset taloudelliseen tilaan, maataloustilaston, tulotilaston, sääolotilaston, väestötilaston, säästöpankkitilaston ja aistiviallistilaston. Samana vuonna keskusvirastojen ja muiden viranomaisten tilastoja ryhdyttiin liittämään Suomen virallisen tilaston osaksi. Tänä päivänä Tilastokeskus tuottaa 200 eri tilastoa, joiden aihealueet kattavat pääosan suomalaisesta yhteiskunnasta. 13

14 Tuotteet ja palvelut Sähköisten palvelujen tarjonta kasvussa Tilastokeskus palvelee tilastotiedon käyttäjiä monipuolisilla tietotuotteilla ja palveluilla. Vuonna 2005 valmistui lukuisa joukko uusia julkaisuja ja myös verkkotarjontaa lisättiin. Vuonna 2005 maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 8,4 miljoonaa euroa, mikä oli saman verran kuin vuotta aiemmin. Räätälöidyt erityisselvitykset olivat maksullisen toiminnan suurin tuoteryhmä. Sen tulot kasvoivat hieman edellisvuodesta. Painojulkaisujen sekä sähköisten tuotteiden ja palveluiden tulot pysyivät lähes ennallaan, kun taas haastattelupalveluiden myyntitulot vähenivät hieman. Verkkopalvelujen käyttö kasvoi Tilastokeskuksen tuottamat tilastotiedot ovat kattavasti saatavilla verkossa: kaikilla 200 tilastolla ( ) on oma sivukokonaisuutensa Vuonna 2005 Internet-palvelussa avattiin uudistetut ruotsin- ja englanninkieliset sivut. Nyt kaikista tilastoista löytyy peruskuvaukset näillä kielillä. Tilastokeskuksen Internet-sivujen käyttö kasvoi edelleen. Marraskuussa tehtiin vuosittainen käyttömittaus, jonka mukaan eri kävijöitä sivuilla oli kuukaudessa noin Tilastoista käytetyimpiä olivat asuntojen hinnat, elinkustannusindeksi, rakennuskustannusindeksi, työvoimatutkimus ja kuluttajahintaindeksi. Muista palveluista käytetyimpiä olivat muun muassa Suomi lukuina- ja Maailma numeroina -tilastopalvelut sekä Verkkokoulu. Myös tilastotietokantoja sekä luokituksia käytettiin paljon. Internet-sivuilla avattiin useita uusia osioita. Ajankohtaista-osiosta löytyy muun muassa tilastojen julkistamiskalenteri koko vuodelle sekä viikkokalenteri, jossa kerrotaan tulevan viikon tilastojulkistuksista, tiedotteista ja tapahtumista. Tiedonkeruut-sivustolla kerrotaan tilastoja varten tehdyistä kyselyistä ja haastatteluista ja Tutkimuspalvelut-sivustolla esitellään tutkimuskäyttöön tarjottavia aineistoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Toimialakatsaukset ovat neljän- nesvuosittain ilmestyviä verkkoartikkeleita, jotka helpottavat suhdannetilastojen tarkastelua. Maksullisina palveluina avattiin Suomen tilastollisen vuosikirjan verkkopalvelu sekä Ruututietokannan verkkoversio. Ajankohtaisjulkaisut suosittuja Tilastokeskuksen painettujen julkaisujen nimekemäärä oli 134, mikä on 12 enemmän kuin vuonna Painettujen julkaisujen kokonaislevikki oli eli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Myös julkaisujen tuotot säilyivät ennallaan. Internet -palvelun käyttö Eri kävijöitä / kk Vierailukertoja / kk Sivupyyntöjä / kk Painetut julkaisut Säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimekkeet kuukausinimekkeet neljännesvuosijulkaisut vuosijulkaisut Epäsäännöllisesti ilmestyvät julkaisunimekkeet Yhteensä

15 1921 Ensimmäinen elinkustannusindeksi Helmitauluista tietokoneisiin Virasto hankki ensimmäisen Arithnometremerkkisen laskukoneen vuonna Laitteiden määrä lisääntyi kuitenkin hitaasti ja helmitauluja käytettiin vielä 1900-luvullakin. Koneaikaan siirryttiin vuonna 1923, jolloin virasto otti käyttöön ensimmäisenä Suomessa reikäkorttikoneet. Pääosa tilastoista laadittiin kuitenkin vielä 1940-luvulla käsin. Ensimmäinen kokonaan tietokoneilla toteutettu sovellus oli vuoden 1960 väestölaskenta. Koska Suomesta ei tuolloin vielä löytynyt riittävän tehokkaita tietokoneita, varsinainen aineistojen käsittely tehtiin Ruotsissa luvulla yhä useampia tilastoaineistoja ryhdyttiin käsittelemään tietokoneella Valtion tietokonekeskuksessa. Vuonna 1969 otettiin käyttöön viraston oma tietokone, jonka muisti oli 16 kilotavua. Viraston tietokonelaitteistoa kasvatettiin vuosien kuluessa ja tilastoaineistojen käsittely siirrettiin vaiheittain omalle tietokoneelle. Mikrotietokoneita alettiin hyödyntää 1980-luvun alussa. Nykyinen tietotekniikkaympäristö on monipuolinen verkotettu työasemien sekä tiedosto- ja sovelluspalvelimien muodostama kokonaisuus. Vuoden 1950 väestölaskennassa lävistettävänä oli miljoonia reikäkortteja. Laskentaa varten reikäkorttikoneisto uusittiin ja perustettiin reikäkorttikonekeskus. Kuva 1950-luvulta reikäkorttien lajittelukoneiden käytöstä. 15

16 Tuotteet ja palvelut Vuoden myydyin julkaisu oli aikaisempien vuosien tavoin Suomen tilastollinen vuosikirja. Muita suosittuja julkaisuja olivat ajankohtaisjulkaisut kuten tilastouutislehti Tietoaika, talouden ilmiöitä tarkasteleva Economic Trends, Suomen kunta- ja aluekehitystä analysoiva Kuntapuntari sekä yhteiskuntaa ja suomalaisten elinoloja käsittelevä Hyvinvointikatsaus. Myös Aluekatsaukset, IBS-Newsletter ja lokakuussa julkaistu Kymmenvuotiskatsaus olivat julkaisumyynnin kärjessä. Tietoaika- ja Economic Trends -lehdet yhdistyivät loppuvuonna Tieto&trendit-lehdeksi. Uuden lehden sisältö painottuu talouteen sekä yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien ilmiöiden tarkasteluun. Koulutusta kursseilla ja verkossa Tilastokeskus järjesti tilastoalan koulutusta kursseina ja verkossa olevan oppimateriaalin muodossa. Vuonna 2005 järjestettiin 28 koulutustilaisuutta, joissa oli osallistujia yhteensä 474. Asiakkaiden erityistarpeisiin räätälöityjä tilauskursseja oli neljä. Kursseilla käsiteltiin tilastoja, tilastojen laadintaa ja käyttöä sekä tilastojen kytkentöjä ajankohtaisiin ilmiöihin. Internetissä toimiva maksuton Verkkokoulu kasvatti suosiotaan. Palvelussa olevaa tilastotiedon perusteita käsittelevää materiaalia voidaan käyttää sekä itseopiskeluun että oppilaitoksissa opetuksen tukena. Vuonna 2005 Verkkokoulua päivitettiin ja sen sisältöä täydennettiin. Verkkokoulu käännettiin myös englanniksi, palvelu avattiin alkuvuonna VIRSTA tilastot osaksi ammattikorkeakouluopetusta -projektissa Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus tarjoavat kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun henkilöstölle tilastoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyvää täydennyskoulutusta. Projektissa järjestettiin vuoden aikana kahdeksan koulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä lähes 300 osallistujaa. Lisäksi julkaistiin uusi verkko-oppimateriaali Talouden tiedot, jonka teemana on alue- ja taloustilastojen hyödyntäminen yrityksen perustamisessa. Aikaisemmin valmistunut verkko-oppimateriaali Löydä tilastot julkistettiin loppuvuodesta ruotsiksi. Runsaasti medianäkyvyyttä Lehdistötiedotteita julkaistiin 77 ja uutta tilastotietoa sisältäviä ns. tilastojulkistuksia ilmestyi yhteensä lähes 700. Vuonna 2005 järjestettiin 12 tiedotustilaisuutta, joista osa yhteistyössä muiden organisaati- oiden kanssa. Tiedotusvälineet uutisoivat Tilastokeskuksen tietoja edelleen runsaasti. Eniten julkisuutta saivat työvoimatilastot, kuluttajahinnat ja kuluttajabarometri. Myös valmistuneet tutkimukset suomalaisten vapaa-ajan muutoksista, ikääntymisestä, lapsiperheiden elinolojen muutoksista sekä toimeentulosta, työttömyydestä ja terveydestä herättivät median kiinnostuksen. Valtaosa uutisoinnista oli myönteistä tai neutraalia, kriittisten uutisten määrä oli ainoastaan 0,5 prosenttia. Taloustutkimuksen tekemän imagotutkimuksen mukaan Tilastokeskuksen tunsi 81 prosenttia suomalaisista. Tilastokeskuksen tunnettuus tutkimuksessa mukana olleiden organisaatioiden joukossa säilyi edelleen korkeana. Myös luottamus Tilastokeskuksen tilastoihin pysyi ennallaan, ja valtaosa suomalaisista piti virastoa yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeänä. Tilastokirjasto lisäsi sähköistä tarjontaa Tilastokirjasto on kansallinen, kaikille avoin tilastoalan keskuskirjasto, joka hoitaa laajasti sekä kotimaisia että kansainvälisiä tiedonhankintatehtäviä. Vuonna 2005 jatkettiin yhteistyötä Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kanssa ja suunniteltiin säilytettävän tilastoaineiston siirtämistä Kansallisarkistoon. Verkostoitumista muiden tilastontuottajien informaatiopalveluiden kanssa vahvistettiin yhteisellä seminaarilla. Pohjoismaisten tilastovirastojen välistä yhteistyötä aineistojen hankinnassa ryhdyttiin kehittämään: tavoitteena on siirtyä yhä enemmän sähköisiin aineistoihin ilmestyneitä uutuustuotteita: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuilusta tasamaalle. Raportti asukkaiden tieto- ja viestintätekniikan käytön muutoksista. Kymmenvuotiskatsaus 2005 Maahanmuuttajien elämää Suomessa Perheiden ajankäyttö Perheiden muuttuvat elinolot Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2004 Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tieto&trendit-lehti Toimeentulo, työttömyys ja terveys Toimialakatsaukset Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset

17 1934 Ensimmäinen väestöennuste Maksuttoman sähköisen tilastotiedon tarjontaa asiakkaille laajennettiin edelleen. Asiakastyöasemilla ovat nyt maksuttoman aineiston lisäksi käytettävissä Tilastokeskuksen sähköiset julkaisut ja tietokannat sekä valikoima kansainvälisiä tietokantoja ja aikakauslehtiä. Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin tilastot ja keskeiset tietokannat ovat vapaasti käytettävissä Tilastokirjastossa. Tilastokirjasto toimii lisäksi Eurostatin maksuttoman tilastoneuvontapalvelun Suomen neuvontapisteenä, joka auttaa tiedonhaussa ja neuvoo EU-tilastotietokantojen käytössä. Toimeksiannosta tehdään myös selvityksiä. Neuvontapistetoiminnasta solmittiin vuoden jatkosopimus. Suorat yhteydenotot Tilastokirjastoon vähenivät edelleen ja verkon kautta saatavien palveluiden kysyntä kasvoi. Verkkopalveluita käytti edellisvuosien tapaan eniten elinkeinoelämä. 75 prosenttia palvelujen käyttäjistä oli Tilastokeskuksen ulkopuolelta. Perinteisten lainausten määrä väheni vuonna 2005 runsaan viidenneksen. Myös tietopalvelupyyntöjen määrä pieneni hieman. Asiakkaat avainasemassa Kertomusvuonna toteutettiin maksullisen toiminnan asiakastutkimus, jossa asiakkaat antoivat Tilastokeskukselle arvosanaksi 8,2. Yleisarvosana säilyi samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa. Asiakkaat kokevat yhteistyön erittäin mieluisaksi ja lähes neljä viidestä pitää Tilastokeskuksen palveluja korvaamattomina. Vahvuuksia ovat myös henkilökohtainen yhteistyö, sujuvat toimitukset sekä imago tietopalvelujen johtavana tuottajana. Internetissä toimivaan asiakaspalautekanava Anoppiin tuli vuonna 2005 yhteensä runsaat 520 palautetta. Määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta. Kriittisiä palautteista oli 21 prosenttia, toiminnan kehitysehdotuksia 12 prosenttia, kysymyksiä 44 prosenttia ja kiitoksia 7 prosenttia. Asiakassuhteiden kehittäminen on yksi Tilastokeskuksen strategisista tavoitteista. Vuonna 2005 työtä jatkettiin järjestämällä useita asiakastapaamisia sekä tekemällä asiakaskartoituksia. Myös asiakassuhteiden seurantaan liittyviä mittareita tarkennettiin. Henkilöstön palveluvalmiutta parannettiin järjestämällä asiakasvastaaville koulutustilaisuuksia ja valmistelemalla Asiakasvastaavan opasta. Tilastoalan keskuskirjaston synty Tilastokirjaston kokoelmat sisältävät aineistoa 1500-luvulta lähtien ja tilastoviraston kaikki julkaisut vuodesta Kirjaston kokoelmia kartutettiin aluksi pääasiassa vaihtamalla julkaisuja koti- ja ulkomaisten tilastontuottajien ja tieteellisten seurojen kanssa. Vuonna 1903 kokoelmiin oli kertynyt nidettä. Tilastotuotannon ohella virasto hoiti jo alkuvuosikymmenistä lähtien myös tietopalvelua. Virasto vastasi sekä kotimaasta että ulkomailta tulleisiin kirjeisiin, joissa esitettiin kysymyksiä Suomesta. Myös kansainvälisiin kalentereihin toimitettiin Suomen tietoja vuosittain luvulta alkaen tietopalvelua ryhtyi hoitamaan kirjasto. Tänään Tilastokirjasto on tilastoalan keskuskirjasto ja palvelukeskus. Vuoden 2005 lopussa Tilastokirjaston kokoelmissa oli yhteensä hyllymetriä tilastolähteitä painettuina julkaisuina, mikrokortteina, arkistotauluina sekä cd-romeina. Ulkomaisten esikuvien mukaisesti virasto ryhtyi vuodesta 1879 lähtien julkaisemaan Suomen tilastollisia vuosikirjoja, joissa tärkeimmät tilastot oli koottu yhteen julkaisuun. Vuosikirjat julkaistiin erikseen suomeksi ja ruotsiksi. Keisaria varten vuosikirjasta tehtiin myös venäjänkielinen kappale. 17

18 Tilastotuotannon voimavarat Tilastokeskuksen talous säilyi vakaana Tilastokeskuksen rahoitustilanne oli vakaa vuonna Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 53,2 miljoonaa euroa, ja rahoitusta oli käytössä yhteensä 61,7 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tulot Maksullisen toiminnan tunnusluvut Tilastotuotannon voimavarat Menorakenne 2005 Miljoonaa euroa Palkkausmenot 38,7 Kulutusmenot 13,1 Investointimenot 1,2 Rahoituslähteet 2005 Miljoonaa euroa Toimintamenomäärärahat 41,5 Maksullisen toiminnan tuotot 8,4 Ulkopuolinen rahoitus 3,8 Edellisvuosilta siirtyneet määrärahat 8, Tuotot Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+)/alijäämä (-) säilyivät ennallaan. Toiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 53,2 miljoonaa euroa, mikä oli 7 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kokonaiskustannuksista 73 prosenttia oli palkkakustannuksia. Menot kasvoivat edellisvuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Tilastokeskus käytti käyttöomaisuuden hankintaan 1,2 miljoonaa euroa, mikä oli runsaat 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Investoinneista suurin osa, noin 75 prosenttia, oli aikaisempien vuosien tavoin tietotekniikkahankintoja. Rahoitus Tilastokeskuksella oli rahoitusta käytössään kaikkiaan 61,7 miljoonaa euroa, mikä oli 3,7 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Summasta lisätalousarvion osuus oli 0,8 miljoonaa euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutui pääasiassa TES/VES-ratkaisun palkankorotuksista. Käytettävissä olevan rahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta 6 prosenttia. Rahoituksesta 67 prosenttia tuli toimintamenomäärärahana valtion budjetista. Maksullisen toiminnan osuus oli 14 prosenttia ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 6 prosenttia. Loppuosa rahoitettiin edellisvuosien siirtomäärärahoista. Valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana saatiin 41,5 miljoonaa euroa. Edellisvuodelta siirtynyt määräraha oli 8,2 miljoonaa euroa. Maksullinen toiminta ja EU:lta saatu rahoitus nettobudjetoitiin toimintamenomäärärahoihin. Vuodelle 2006 siirtyi määrärahoja edelleen 8,1 miljoonaa euroa. Tärkeitä rahoituslähteitä olivat myös yhteistyöhankkeet ja Tilastokeskuksen talousarvion ulkopuolinen rahoitus, jota saatiin 3,8 miljoonaa euroa. Siitä 18

19 1948 Kansantuloa aletaan laskea Suomessa Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannukset euroa Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset EU-rahoitusta erilaisiin tilastojen kehittämishankkeisiin oli 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi käytettävissä oli 1,4 miljoonaa euroa muuta ulkopuolista rahoitusta, jota saatiin pääosin erilaisista yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tuotot säilyivät edellisvuoden tasolla. Maksullisesta toiminnasta kertyi tuottoja 8,4 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos oli 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Maksullisen toiminnan käyttöjäämätavoite oli 13 prosenttia tuotoista. Käyttöjäämä saadaan vähentämällä maksullisen toiminnan tuotoista sen omat erilliskustannukset. Vuonna 2005 käyttöjäämän osuus tuotoista oli 12 prosenttia eli hieman tavoitetta pienempi. Edellisvuonna osuus oli 16 prosenttia. Asiakasryhmistä kuntasektori vähensi hieman ostojaan, mutta valtion ostojen määrä lisääntyi, joten julkisen sektorin osuus pysyi samana. Yritysten osuus Tilastokeskuksen palveluiden käyttäjistä hieman laski. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisselvitysten tulot kasvoivat. Julkaisujen sekä sähköisten tuotteiden ja palvelujen myyntitulot pysyivät lähes ennallaan. Haastattelupalveluiden tulot vähenivät hiukan. Tilastokeskuksen taseen loppusumma oli 5,7 miljoonaa euroa. Pääosa omaisuudesta, 2,5 miljoonaa euroa, oli käyttöomaisuutta ja siitä suurin osa atklaitteita ja -ohjelmistoja. Vaihto-omaisuuden eli julkaisuvaraston arvo oli 0,6 miljoonaa euroa. Rahoitusomaisuuden suurin erä olivat 1,2 miljoonan euron myyntisaamiset. Tilastokeskuksen budjettirahoitus ja -menot Menot Talousarvio euroa Menot Talousarvio

20 Tilastotuotannon voimavarat Huomio henkilöstön työhyvinvointiin Henkilöstön kouluttautumista ja hyvinvointia tuettiin monin tavoin. Tilastokeskuksessa tehty pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen palkittiin Kaiku-kunniamaininnalla. Vuoden 2005 lopussa Tilastokeskuksessa työskenteli henkilöä, joista haastattelijoita oli 221. Henkilötyövuosia oli 932, näistä haastattelijoiden osuus oli 122. Naisia oli 60 prosenttia henkilöstöstä. 67 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut alimman korkeaasteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Henkilöstöä (haastattelijat pois lukien) oli 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 1,5 prosenttia eli sama kuin edellisvuonna. Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli edelleen 16 vuotta. Henkilöstön keski-ikä (ilman haastattelijoita) oli kertomusvuoden lopussa 46 vuotta. Koulutus Tilastokeskus käytti henkilöstön kouluttamiseen euroa eli euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta ja opiskeluun käytettiin aiempaa enemmän aikaa. Koulutuksen painopisteitä olivat muun muassa tietotekniikka, kouluttaja- ja esiintymisvalmennus sekä julkaisujen tekijöille ja intranettoimittajille suunnattu kirjoittajakoulutus. Kurssimuotoisen koulutuksen lisäksi käynnissä oli laajoja koulutusohjelmia, joilla tuettiin muun muassa projektityötä, laatupäällikkötoimintaa sekä johtamis- ja esimiestyötä. Lisäksi aloitettiin tilasto-osaamisen koulutusohjelman suunnittelu. Työhyvinvointi Tilastokeskukselle myönnettiin vuoden 2005 Kaikutyöhyvinvointikilpailun kunniamaininta tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Erityistä kiitosta saivat henkilöstöjohtamisen toimintamalli, Henkilöstö ohjelma sekä henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaan käytettävien mittareiden kehittäminen. Kertomusvuonna valmistui henkilöstön kehittämissuunnitelma vuosille Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektissa valmisteltiin johtamispolitiikka ja projektin työn pohjalta uudistettiin tulosyksiköiden sisäistä rakennetta. Vuoden lopulla valmistui tasa-arvosuunnitelma. Henkilöstön terveydenhoitoon käytettiin kertomusvuonna euroa eli 588 euroa henkilötyövuotta kohti. Terveydenhoidon kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta. Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain henkilöstötutkimus. Vuoden 2006 alussa tehdyn tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys lisääntyi hieman edellisvuodesta. Työtyytyväisyys oli samalla tasolla kuin muissa valtion organisaatioissa, joissa käytettiin samaa työtyytyväisyysbarometriä. Työnantajakuvaan ja työpaikan varmuuteen oltiin selvästi tyytyväisempiä kuin muissa valtion organisaatioissa. Henkilöstö Henkilöstömäärä, kuukausipalkkaiset Naisten osuus, % Keski-ikä, vuotta Palveluksessaolovuodet keskimäärin Koulutuskustannukset palkkakustannuksista, % 2,4 2,5 Koulutettavapäivät/ henkilötyövuosi 3,2 3,4 20

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006

Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit. Leo Kolttola Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö- ja energiatilastot ja -indikaattorit Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Ympäristö ja luonnonvarat - aihealue http://tilastokeskus.fi/ymparisto Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari. Pasi Piela, 2.6.2015

Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari. Pasi Piela, 2.6.2015 Big data tilastotoimessa: standardoinnin näkökulma, SFS-seminaari Pasi Piela, 2.6.2015 Rekisterit ja big data Vanha Big Data - Hallinnolliset rekisteriaineistot (verotus, väestö, sosiaaliturva, ulkomaankauppa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Appseja statseista - Apps4Finland-kilpailun kumppanipuheenvuoro

Appseja statseista - Apps4Finland-kilpailun kumppanipuheenvuoro Appseja statseista - Apps4Finland-kilpailun kumppanipuheenvuoro Apps4Finland 2012 päätöstilaisuus Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Tilastoviraston päätehtävänä olisi niiden muuttuvien tai

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla

Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla Asiakasaamu kirjastoille 4.12.2008 Heli Mikkelä The larger the shoreline of knowledge, the longer the shoreline

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Tietoa moneen tarpeeseen

Tietoa moneen tarpeeseen LUMAT 2(1), 2014 Tietoa moneen tarpeeseen Jarmo Partanen Tietopalvelusuunnittelija, Tilastokeskus Tiivistelmä Tiedon etsijälle olennaista on luotettavan tiedon löytäminen ja erottaminen kaikesta tarjonnasta.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005

Kansantalouden tilinpito. Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Kansantalouden tilinpito Kansantalouden vuositilinpidon uudistukset Taloustilastoseminaari 8.12.2005 Sisältö! Pitkä uudistusprosessi! Volyymimenetelmän uudistaminen! Julkisten yksilöpalvelujen volyymi-indikaattorit!

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Visio

Toiminta-ajatus. Visio Vuosikertomus 2007 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Erkki Oksanen. Vuosikertomus 2011

Erkki Oksanen. Vuosikertomus 2011 Erkki Oksanen Vuosikertomus 2011 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastotuotanto... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 11 Tilastotoimi... 12 Organisaatio... 15

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio Vuosikertomus 2006 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TOIMINTA-AJATUS ARVOT VISIO

TOIMINTA-AJATUS ARVOT VISIO Vuosikertomus 2008 Vuosikertomus09_kansi.indd 5 6.4.2009 13:38:40 TOIMINTA-AJATUS Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli yhteensä noin,1 miljardia euroa. Se oli lähes

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2013

Koulutuksen talous 2013 Koulutus 2015 Koulutuksen talous 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat hieman vuonna 2013 Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna 1,1

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012 Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset Heli Mikkelä 29.11.2012 Muutoksen kohteena Mitä tilastoidaan Miten tilastoidaan Mihin ja miten tilastoja käytetään Millaisia vaatimuksia tilastoille asetetaan Millaisia

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,27 miljoonaa Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus

Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa. KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus ja kehittämistoiminnan tilastointi Tilastokeskuksessa KOTA-AMKOTA-seminaari 26.-27.10.2011 Marianne Kaplas Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoiminta tilastoissa Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot