Arvot. Toiminta-ajatus. Visio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arvot. Toiminta-ajatus. Visio"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2005

2 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista tilastotointa. Arvot Tilastoeettisten periaatteiden kunnioittaminen Yhteistyö ja keskinäinen arvostus Palveluhenkisyys Innovatiivisuus, jatkuva toiminnan ja osaamisen parantaminen Tuloksellinen toiminta Visio Tilastokeskus on alansa huippuyksikkö, joka on tunnustettu sekä kotimaassa että kansainvälisesti laadukkaasta tietotuotannostaan, osaamisestaan sekä yhteistyö- ja palvelukyvystään. Virallisen tilaston varsinainen taito on oikeiden kysymysten asettaminen ja oikeiden vastausten hankkiminen sekä pysyminen aina niin puolueettomana, että tilasto totuuden valolla voi opastaa jokaista, joka osaa ja haluaa käyttää silmiään. Ruotsin tilastollisen päätoimiston päällikkö Fr. Th. Berg vuonna 1862 lausunnossaan suomalaisen tilastoviraston perustamismietinnöstä.

3 Sisällysluettelo Pääjohtajan katsaus 4 Generaldirektörens översikt 6 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen Tilastokeskus uudisti tilastotuotantoa ja menetelmiä 8 Tuotteet ja palvelut Sähköisten palvelujen tarjonta kasvussa 14 Tilastotuotannon voimavarat Tilastokeskuksen talous säilyi vakaana 18 Huomio henkilöstön työhyvinvointiin 20 Kansainvälinen toiminta Tilastokeskus aktiivinen tilastoalan kehittäjä 22 Tilastotoimi Tilastontuottajat tiivistivät yhteistyötään 24 Organisaatio 26 3

4 Pääjohtajan katsaus Suomen kansantalouden hyvä kehitys loi vakaat puitteet myös Tilastokeskuksen toiminnalle vuonna Bruttokansantuotteen runsaan kahden prosentin kasvu ja talouden voimakas rakenteellinen muutos pitivät yllä tilastotiedon ja palveluiden kysyntää. Kansantalouden kehityksessä merkittävää oli yritysten investointien, vientitoimitusten ja työvoiman kysynnän vahvistuminen. Talouden ripeän kasvun myötä myös valtion rahoitustilanne säilyi tasapainoisena. Väestökehitykseen liittyvät asiat nousivat näkyvästi esiin talouden kehitysarvioissa. Kotimaan politiikassa esillä olivat muun muassa kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen, julkisen sektorin tuottavuushankkeet sekä valtion tietohallinnon kehittäminen. Kansainvälistyminen ja kustannusten karsinta leimasivat edelleen yritysten toimintaa. Euroopan tilastojärjestelmää uudistettiin Euroopan unionin toiminnassa painottuivat muun muassa kasvu- ja vakaussopimus sekä Lissabonin strategian uudistaminen, joka suuntasi politiikkaa uudelleen korostamalla talouden kasvua ja työllisyyttä. Uudesta rahoituskehyksestä päästiin yksimielisyyteen ja perustuslakiuudistuksen valmistelua jatkettiin. Myös politiikan koordinaatiotarpeet korostuivat edelleen. Euroopan tilastojärjestelmää uudistettiin muun muassa vahvistamalla Eurostatin asemaa ja organisaatiota sekä selkiyttämällä ammattieettisiä periaatteita. Uusia tilastoalaa koskevia EU-säädöksiä valmistui edellisvuotista enemmän. Nähtävissä oli kuitenkin merkkejä myös päinvastaisesta kehityksestä: komission aloittama hanke sääntelyn vähentämisestä käynnisti myös tilastoalalla eräitä säädösten yksinkertaistamiseen tähtääviä suunnitelmia. EU:n tilastotarpeiden priorisointia varten alettiin kehittää uutta arviointimenettelyä. 4

5 Rakenteellinen muutos tilastotiedon kysynnässä jatkui Tilastotiedon rooli markkinoiden ja politiikan päätöksenteossa säilytti vahvan asemansa. Runsas palaute asiakkailta kuvaa osaltaan tilastotietoon kohdistuvaa mielenkiintoa. Samalla rakenteellinen muutos tilastotiedon kysynnässä jatkui vuonna Verkkopalveluiden kävijämäärät lisääntyivät edelleen voimakkaasti, 45 prosenttia edellisvuodesta. Myös verkkopalveluiden ja tietokantojen käyttäjäsopimusten määrä lisääntyi. Tutkimusaineistojen ja erilaisten indikaattoripalveluiden kysyntä oli runsasta ja erityisselvitysten tulot kasvoivat. Painojulkaisujen myynti pysyi sen sijaan edellisvuoden tasolla ja haastattelupalveluiden myynti väheni. Vuonna 2005 Tilastokeskus panosti tilastojen ja palveluiden sekä tuotantoprosessien kehittämiseen selvästi edellisvuotista enemmän. Palvelurakennetta kehitettiin edelleen verkkopalveluiden suuntaan. Myös henkilöstön koulutuksen määrä lisääntyi ja se oli entistä tavoitteellisempaa uuden henkilöstön kehittämissuunnitelman sekä Henkilöstö ohjelman ansiosta. Laatutyö suuntautui sekä tilastokohtaiseen että toiminnan kokonaislaadun parantamiseen. Vuoden aikana valmisteltiin laatupalkintohakemusta, jolla Tilastokeskus osallistuu Suomen laatupalkintokilpailuun vuonna Osallistumalla kilpailuun virasto saa ulkopuolisen arvion toiminnan kokonaislaadusta ja suorituskyvystä. Julkisuuskuva säilyi myönteisenä Asiakkaiden ja sidosryhmien luottamus Tilastokeskuksen toimintaan ja sen tuottamiin tilastoihin ja palveluihin säilyi vahvana vuonna Palaute asiakkailta on ollut valtaosin myönteistä ja myös tilastokyselyiden vastausprosentit ovat pysyneet hyvinä. Asiakastyytyväisyys ja Tilastokeskuksen tunnettuus ovat edelleen korkealla tasolla. Toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta kuvaavat mittarit osoittavat, että tuotteiden ja palveluiden kokonaislaatu on kyetty turvaamaan. Virallisen tilaston luotettavuutta ja puolueettomuutta ei Suomessa ole kyseenalaistettu samalla tavoin kuin eräissä muissa maissa. Runsaan kehitystyön seurauksena työpanoksen määrä ja kokonaiskustannukset lisääntyivät ja tuottavuus hieman aleni kertomusvuonna. Rahoituksen painopiste siirtyi budjettirahoituksen suuntaan, mikä on ollut perusteltua tilastojen ilmaisjakelun lisääntyessä. Kaudelle asetetut tuottavuus- ja maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustavoitteet saavutettiin. Viime vuosien kehityspanostuksen tuloksia on syytä tarkastella pitemmällä aikavälillä. Esimerkiksi siirtyminen sähköiseen tiedonkeruuseen alkaa viimein olla läpimurtovaiheessa, mikä jatkossa paitsi nopeuttaa tuotantoprosesseja myös parantaa perusaineistojen laatua. Haaste tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen pysyy silti jatkossakin suurena. Heli Jeskanen-Sundström Pääjohtaja 5

6 Generaldirektörens översikt Den goda utvecklingen av samhällsekonomin i Finland skapade stabila ramar också för Statistikcentralens verksamhet år Tillväxten av bruttonationalprodukten med drygt två procent och den kraftiga strukturella förändringen av ekonomin upprätthöll efterfrågan på statistikuppgifter och -tjänster. Förstärkandet av företagsinvesteringar, exportleveranser och efterfrågan på arbetskraft hade en betydande roll i utvecklingen av samhällsekonomin. I och med en allt snabbare ökning inom ekonomin bibehölls också statens finansiella läge jämnt. Faktorer i anslutning till befolkningsutvecklingen poängterades också i utvecklingsprognoser. I den inhemska politiken aktualiserades bland annat förnyandet av kommun- och tjänstestrukturen, den offentliga sektorns produktivitetsprojekt och utvecklingen av statens dataadministration. Internationaliseringen och gallringen av kostnader stämplade alltjämt företagens verksamhet. Det europeiska statistiksystemet reviderades I europeiska unionens verksamhet låg tyngdpunkten bland annat i tillväxt- och stabiliseringsavtalet samt revideringen av Lissabonstrategin, som gav politiken nya riktlinjer genom att poängtera tillväxten av ekonomin och sysselsättningen. Man blev eniga om den nya finansieringsramen och beredningen av revideringen av grundlagen fortsatte. Också koordinationsbehoven för politik betonades alltjämt. Det europeiska statistiksystemet reviderades bland annat genom att förstärka Eurostats ställning och organisation samt genom att klarlägga de yrkesetiska principerna. Det färdigställdes fler nya EU-bestämmelser om statistikbranschen än året innan. Tecken på motsatt utveckling kunde dock märkas: ett projekt beträffande minskande reglering som inletts av komissionen startade också inom statistikbranschen vissa planer på att förenkla bestämmelser. För prioritering av EU:s statistikbehov började man utveckla ett nytt utvärderingsförfarande. 6

7 Den strukturella förändringen av efterfrågan på statistik fortsatte Statistikuppgifternas roll i beslutsfattandet inom marknaden och politiken behöll sin starka ställning. Riklig feedback av kunder beskriver för sin del intresset för statistik. Samtidigt fortsatte strukturförändringen av efterfrågan på statistik år Antalet besökare till webbtjänster ökade fortfarande kraftigt, dvs. med 45 procent från året innan. Antalet användaravtal för webbtjänster och databaser ökade också. Efterfrågan på forskningsmaterial och olika indikatortjänster var riklig och inkomsterna av specialutredningar ökade. Försäljningen av tryckta publikationer var däremot på samma nivå som föregående år och försäljningen av intervjutjänster minskade. År 2005 satsade Statistikcentralen på utvecklingen av statistik och tjänster samt produktionsprocesser tydligt mer än året innan. Tjänstestrukturen utvecklades alltjämt mot webbtjänsterna. Personalutbildningen ökade också och var alltmer målinriktad tack vare den nya planen för utveckling av personalen och Personalen 2010-programmet. Kvalitetsarbetet riktades både till att förbättra statistiken och totalkvaliteten på verksamheten. Under året bereddes ansökan för kvalitetspris, med vilken Statistikcentralen deltar i Finlands kvalitetspristävling år Genom att delta i tävlingen får ämbetsverket en utomstående utvärdering av verksamhetens totalkvalitet och prestationsförmåga. Alltjämt en positiv image Kundernas och intressentgruppernas förtroende för Statistikcentralens verksamhet och dess statistik och tjänster var alltjämt starkt år Responsen från kunder har till största delen varit positiv och svarsprocenten för statistikenkäter har också varit hög. Kundbelåtenheten och Statistikcentralens välkändhet är fortfarande på hög nivå. Mätarna för inflytande och lönsamhet av verksamheten visar att totalkvaliteten på produkter och tjänster har kunnat säkerställas. Tillförlitligheten och opartiskheten av den officiella statistiken har inte ifrågasatts på samma sätt som i vissa andra länder. Som resultat av ett rikligt utvecklingsarbete ökade volymen av arbetsinsats och totalkostnader, och produktiviteten minskade något under berättelseåret. Tyngdpunkten för finansieringen övergick mot budgetfinansiering, vilket har varit motiverat då gratisdistributionen av statistik ökat. De mål för kostnadsmotsvarighet beträffande produktiviteten och den avgiftsbelagda verksamheten som tillsatts för perioden uppnåddes. Resultaten av utvecklingsinsatserna för de senaste åren skall ses över på längre sikt. Till exempel övergången till elektronisk datainsamling börjar äntligen vara i ett genombrottsskede, vilket i fortsättningen både påskyndar produktionsprocesser och förbättrar kvaliteten på primärmaterial. Utmaningen för större produktivitet och effektivitet förblir ändå stor även i fortsättningen. Heli Jeskanen-Sundström Generaldirektör 7

8 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen Tilastokeskus uudisti tilastotuotantoa ja menetelmiä Tilastotuotantoa kehitettiin vuonna 2005 monin tavoin: tilastomenetelmiä uudistettiin ja useiden tilastojen julkistamista nopeutettiin. Säännöllisen tilastotuotannon ohella kertomusvuonna valmistui useita tutkimuksia sekä laajoja tiedonkeruita. Tilastokeskuksen kehittämistyön yhtenä painopisteenä oli vuonna 2005 uuden tuotantomallin kehittäminen. Tuotantomalliin kuuluvat tilastojen digitalisoitu tuotantoprosessi tiedonkeruusta jakeluun sekä yhtenäiset välineet ja metatietojärjestelmä. Tuotantomallin eräänä tavoitteena on siirtyä tiedonkeruissa paperikyselyistä sähköisiin kyselyihin ja lisätä rekisteriaineistojen hyödyntämistä entisestään. Vuonna 2005 useissa tilastoissa lisättiin sähköistä tiedonkeruuta. Kaikkiaan sähköisen tiedonkeruun osuus koko kerättävästä tietomäärästä oli 99,7 prosenttia. Vahvistaakseen tilastotoimen johtamista Tilastokeskus perusti vuonna 2005 tilastotuotannon ylijohtajan viran. Tilastotuotannon ylijohtajan tehtävänä on kehittää tilastotuotannon yhtenäisyyttä ja prosesseja vastaamaan kehittyviä kansainvälisiä ja kotimaisia tietotarpeita. Uusia tilastoja energiasta Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 200 eri tilastoa, mikä oli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana aloitettiin kahden uuden tilaston tuotanto. Syyskuussa Tilastokeskus julkaisi ensimmäisen kerran tilaston energian hankinnasta, kulutuksesta ja hinnoista. Tilasto sisältää tietoja muun muassa energian kokonaiskulutuksesta, sähkön kokonaiskulutuksesta ja hankinnasta, energian tuonnista ja viennistä sekä energiaveroista. Tilaston tiedot julkistetaan neljännesvuosittain. Samoin syyskuussa julkistettiin uusi tilasto kivihiilen kulutuksesta. Tilasto kuvaa kivihiilen käyttöä säh- kön ja lämmön tuotannossa Suomessa. Se julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Kansantalouden vuositilinpitoa uudistettiin Kansantalouden vuositilinpidon kehittämistä Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän vaatimusten mukaiseksi jatkettiin vuonna Kesällä kansantalouden tilinpidossa otettiin käyttöön välillisten rahoituspalvelujen (FISIM) uusi laskentamenetelmä, joka nosti vuoden 2004 bruttokansantuotteen tasoa noin 0,5 prosenttiyksikköä. Volyymimenetelmien kehittämistyötä jatkettiin ja uudistetut menetelmät otettiin käyttöön alkuvuonna Tällöin siirryttiin kiinteästä perusvuodesta vuosittain vaihtuvan perusvuoden käyttöön. Julkisissa terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluissa sekä sosiaalivakuutuksessa siirryttiin käyttämään uutta menetelmää, joka mahdollistaa tuottavuuden mittaamisen näillä aloilla. Valtionhallinnon tuottavuutta mitattiin Tilastokeskus on kehittänyt vuodesta 1996 lähtien julkisten palveluiden tuottavuuden mittaamista. Vuonna 2005 aloitettiin projekti, jossa kehitetään valtion tuottavuustilastointia laatimalla hallinnonaloittaisia tuottavuuslaskelmia. Projekti toteutetaan yhteistyössä useiden ministeriöiden ja valtion laitosten kanssa. Tavoitteena on, että tilastoinnin tuloksia voidaan hyödyntää sekä valtion tuottavuustilastoinnissa että ministeriöiden ja virastojen tulosseurannassa. 8

9 1865 Suomen tilastovirasto perustetaan Helsinkiin Ensimmäisenä valmistui raportti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuudesta. Myös muiden ministeriöiden kanssa aloitettiin vastaavien laskelmien laatiminen. Kanslianeuvos Gabriel Rein ( ) oli tilastoalan johtava asiantuntija Suomessa. Täysinpalvelleena professorina hänet nimitettiin vuonna 1865 tilastoviraston ensimmäiseksi päälliköksi. Kioton velvoitekauteen valmistautuminen alkoi Tilastokeskuksessa toimii kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö, joka vastaa Suomen kasvihuonekaasujen päästöjen arvioinnista ja niiden kansainvälisestä raportoinnista. Vuosittain laadittavan kasvihuonekaasujen päästöinventaarion lisäksi vuoden aikana tuotettiin Kioton velvoitekauden sallitun päästömäärän kiinnittämistä koskeva raportointi. Kasvihuonekaasujen päästöinventaarioon tehtiin useita tarkistuksia ja erityishuomiota kiinnitettiin vuosien päästötietojen vertailukelpoisuuteen. EU:lle tammikuussa 2006 toimitetun raporttiluonnoksen mukaan Suomen sallittu päästömäärä koko Kioton velvoitekaudelle on 357 miljoonaa yhteismitallista hiilidioksiditonnia eli noin 71,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuoden 2004 kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 14 prosenttia yli Kioton tavoitetason. Vuoden 2005 aikana päivitettiin myös neljän vuoden välein tehtävä maaraportti YK:n ilmastosopimusta varten. Maaraportti pyrkii antamaan ajankohtaisen kuvan Suomen toteutuneista ja suunnitteilla olevista ilmastopoliittisista toimista, kasvihuonekaasupäästöistä ja päästöskenaarioista. Raportissa paneudutaan Tilastovirasto perustettiin 1865 senaatin kirjeellä Vuodelta 1861 olevassa komiteamietinnössä ehdotettiin tilastoviraston perustamista Suomeen: Tilastoviraston päätehtävänä olisi niiden muuttuvien tai liikkuvien olojen selostaminen, jotka ovat numeroin parhaiten ilmaistavissa lyhyesti ja luotettavasti. Suomen valtiopäivät anoivat keisarilta tilastoviraston perustamista Suomeen. Perustamispäätös tehtiin Suomen senaatin keisarin nimissä lähettämällä kirjeellä. Väliaikainen tilastollinen toimisto vakinaistettiin viisi vuotta myöhemmin. Virasto sai tehtäväkseen koota virallisia tilastoja, huolehtia tilastojen julkaisemisesta ja säilyttämisestä, pitää kirjastoa sekä hoitaa kansainvälistä julkaisuvaihtoa. 9

10 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen 1700-luvulla väestötietojen keruu oli moniportaista. Seurakuntien papit lähettivät lomakkeet tuomiorovasteille, jotka laativat rovastikuntien yhteenvedot. Rovastikuntien yhteenvedoista tehtiin läänien ja hiippakuntien taulut. Suomen kenraalikuvernööri toimitti vihdoin koko Suomen tiedot Tukholmaan valtakunnallisten taulujen kokoamista varten. Kuvassa kenraalikuvernöörin laatima taulu Suomen väestöstä vuodelta myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja sopeutumistarpeisiin sekä ilmastonmuutokseen liittyvään tutkimus-, koulutus- ja tiedotustoimintaan. Helmikuussa 2006 julkaistun maaraportin toimittamiseen osallistuivat Tilastokeskuksen lisäksi Suomen ympäristökeskus sekä useat ministeriöt. Jätetilaston laadun parantamiseksi kehitettiin jätteiden luokittelua, ja Tilastokeskus tuotti yhteistyössä ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa Jäteluokitusopas julkaisun. Jätteiden tilastointi uudistuu EU:n jätetilastoasetuksen mukaisesti laajemmin vuonna Selvityksiä palvelujen viennistä ja tietotaloudesta EU-rahoituksella tehtiin liike-elämää palvelevia toimialoja koskeva tutkimus, jossa kerättiin liikevaihtotietoja viennistä sekä selvitettiin ulkomaankaupan syitä ja esteitä. Tiedustelu toteutettiin kahdeksan toimialaa kattavana otostutkimuksena. Tutkimuksen perusteella tietojenkäsittelypalvelun ja lakiasiainpalvelun toimialojen yritykset saivat muita toimialoja suuremman osuuden liikevaihdostaan ulkomaalaisilta asiakkailta. Työnvälitys ja henkilöstön hankinta sekä laskentatoimi, kirjanpito, tilintarkastus ja veroneuvonta puolestaan olivat toimialoja, joilla suurin osuus liikevaihdosta tuli kotimaisilta asiakkailta. Tilastokeskus osallistui tietotalouden indikaattoreita koskevaan EU-hankkeeseen, jossa Tilastokeskus vastaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan kansainvälistymistä kuvaavien indikaattoreiden laatimisesta. Ensimmäinen raportti valmistui vuonna Korkeakoulujen henkilöstön ajankäytöstä lukuvuonna tehtiin seurantatutkimus. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin lukuvuonna Tutkimuksen mukaan yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilöstön vuosittaisesta työajasta 43 prosenttia kuluu opetukseen ja 39 prosenttia tutkimukseen, kun ammattikorkeakouluissa työajasta 74 prosenttia kuluu opetukseen ja 10 prosenttia tutkimukseen. 10

11 1870 Västölaskenta neljässä suurimmassa kaupungissa 1879 Suomen ensimmäinen tilastollinen vuosikirja ilmestyy Mittavia tiedonkeruita toteutettiin Vuonna 2005 Tilastokeskus toteutti 42 laajaa haastattelutiedonkeruuta. Haastatteluaineistoja koottiin muun muassa kuukausittain tehtävää työvoimatutkimusta, kuluttajabarometria ja matkailututkimusta varten. Tietoja kerättiin myös tulo- ja elinolotutkimukseen, avointen työpaikkojen tutkimukseen, EUtietoyhteiskuntatutkimukseen sekä asumis- ja varallisuustutkimukseen. Suurimpia asiakasrahoitteisia tiedonkeruita olivat maa- ja metsätalousministeriölle tehdyt maatalouden rakennetutkimus, maatilatutkimus ja satotutkimus sekä Yleisradiolle tuotettu katsojatyytyväisyystutkimus. Haastattelututkimusten käytännön toteutuksesta vastasi Tilastokeskuksen koko maan kattava 160 henkilön tilastohaastattelijaverkosto, 38 Tilastokeskuksessa keskitetysti työskentelevää puhelinhaastattelijaa sekä 21 rajanylityspaikoilla työskentelevää rajahaastattelijaa. Tilastokeskuksen haastattelijaorganisaatio täytti kertomusvuonna 30 vuotta. Maahanmuuttajat Suomessa Maaliskuussa Tilastokeskus julkaisi artikkelikokoelman Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Teoksessa tarkastellaan venäläisten, virolaisten, somalialaisten ja vietnamilaisten elämää 2000-luvun Suomessa ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Artikkelit sisältävät tietoa muun muassa maahanmuuttajien kielitaidosta, sosiaalisista verkostoista, työstä, asumisesta sekä leimautumis- ja väkivaltakokemuksista. Teoksen mukaan työttömyys on edelleen maahanmuuttajien suurimpia ongelmia. Myös palkkatyötä tekevien maahanmuuttajien työmarkkina-asema on epävarmempi kuin suomalaisten palkansaajien. Suuri osa maahanmuuttajista on joutunut vaihtamaan ammattia Suomessa, ja työsuhteet ovat määräaikaisia ja osa-aikaisia useammin kuin suomalaisilla. Tarkastelut perustuvat maahanmuuttajien elinolotutkimukseen, jonka Tilastokeskus teki vuonna 2002 haastattelututkimuksena. Maailman vanhin väestötilasto Ruotsin valtakunnan, johon Suomi tuolloin kuului, ensimmäiset väestötiedot koottiin vuodelta Tällöin sai alkunsa maailman ensimmäinen väestötilasto ja maailman vanhin yhtäjaksoinen tilasto. Ruotsin taulustolaitoksen tilaston mukaan vuonna 1749 Suomessa oli henkilöä. Väkilukutiedot kerättiin aluksi vuosittain, sitten kolmen ja viiden vuoden välein. Vuodesta 1880 alkaen väkilukutiedot kerättiin joka kymmenes vuosi. Väestömuutostiedot kuten tiedot syntyneistä ja kuolleista kerättiin alusta alkaen joka vuosi. Väestötilastojen tekemistä jatkettiin Suomessa keskeytyksettä myös sen jälkeen, kun Suomi oli liitetty autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään vuonna Vuodesta 1870 alkaen tilastovirasto teki lomaketiedusteluun perustuvia väestölaskentoja suurimmissa kaupungeissa. Ensimmäinen koko Suomen kattava väestölaskenta tehtiin vuonna Laskentaa varten palkattiin väestönlaskijaa, joiden tehtävänä oli kerätä tietoja väestöstä muun muassa kielen, uskontokunnan, kansalaisuuden, koulutuksen ja ammatin mukaan. Vuonna 1990 väestölaskenta toteutettiin ensimmäisen kerran käyttämällä pelkästään hallinnollisia rekistereitä, yhteensä noin 30 eri rekisteriä. Suomi siirtyi rekisteripohjaiseen väestölaskentaan toisena maana maailmassa. Tietoa tasa-arvosta Sukupuolten tasa-arvo Suomessa kokoomajulkaisu sisältää tilastoja naisten ja miesten eri elämän- 11

12 Tilastot, tutkimus ja tilastojen kehittäminen piireistä maakunnittain ja ikäryhmittäin. Aiheita ovat muun muassa väestö, koulutus, työelämä, päätöksenteko ja ajankäyttö. Tilastojen mukaan nuoret naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin nuoret miehet. Vuonna 2002 perusasteen jälkeisen tutkinnon oli suorittanut vuotiaista naisista 87 prosenttia ja miehistä 82 prosenttia. Korkea-asteen tutkinto oli vastaavan ikäisillä naisilla 46 prosentilla ja miehillä 30 prosentilla. Naisten osuus työelämän johtotehtävissä on sen sijaan kasvanut hitaasti. Ikääntyminen tilastoissa Tilastokeskus järjesti toukokuussa sosiaalitilastoseminaarin, jonka yhteydessä julkistettiin teos Tallella ikä eletty. Julkaisuun on koottu ajantasaista tilastotietoa väestön ikääntymisestä ja ikääntyneiden elinolojen muutoksista. Tarkastelussa ovat muun muassa ikääntyneiden varallisuus, kulutus, asuminen, sosiaalinen ympäristö sekä terveydentila ja sairastavuus. Ikääntyneiden työssäolo on lisääntynyt Suomessa EU-maista eniten. Erityisesti ikääntyneiden naisten työllisyysaste on kohonnut, ja se on jo ohittanut miesten työllisyysasteen: 55 vuotta täyttäneet naiset tekevät nyt enemmän ansiotyötä kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa. Suomalaisten elinolojen muutokset Lokakuussa Tilastokeskus julkisti kaksi artikkelikokoelmaa: Perheiden muuttuvat elinolot ja Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Molempien julkaisujen tiedot perustuvat Eurooppalaiseen elinolotutkimukseen, jonka Tilastokeskus toteutti Suomessa vuosina Julkaisut sisältävät myös kansainvälistä vertailutietoa. Perheiden muuttuvat elinolot -teoksessa kuvataan suomalaisten lapsiperheiden elämänmuutoksia. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi lapsiperheiden asumista, nuorten muuttoa pois lapsuudenkodista, työttömiä lapsiperheitä sekä äitien työssäkäyntiä. Tutkimuksen mukaan vuosina suoma- Virasto asetti Pariisin maailmanäyttelyssä 1878 Suomen osastolle näytteille tilastoja, joihin kuului esimerkiksi graafinen esitys Suomen sahatavaran viennistä. Virasto palkittiin tilastoistaan hopeamitalilla. 12

13 1884 Tilastovirastosta Tilastollinen Päätoimisto Kulutustutkimus ensimmäisen kerran Suomessa laislapsista lähes 30 prosenttia eli ainakin kuukauden ajan kotitaloudessa, jossa ei ollut ainuttakaan työssäkäyvää henkilöä. Suomalaislasten perheiden kokemat työttömyysjaksot päättyvät kuitenkin usein nopeasti: keskimäärin työttömyysjakso kestää viisi kuukautta. Runsasta neljäsosaa lapsista työttömyys koskettaa yli vuoden. Monissa maissa työttömyysjaksot ovat pidempiä kuin Suomessa ja kotitalouksien pitkäaikaistyöttömyys yleisempää. Toimeentulo, työttömyys ja terveys -tutkimuksessa on seurattu kuuden vuoden ajan samoja kotitalouksia ja niiden köyhyyden ja työttömyyden muutoksia sekä terveydentilaa. Tutkimuksesta käy ilmi, että yksinasuvat ovat muita useammin köyhiä ja yksinasuvien köyhyys myös jatkuu muita pidempään. Lapsiperheiden pitkittynyt köyhyys sen sijaan on harvinaista. Uusia tilastopalveluita verkossa Syyskuussa Tilastokeskus kokosi suhdannekehityksen kannalta keskeisiä tilastoja verkkoon uusiksi Toimialakatsauksiksi. Katsauksissa analysoidaan neljän päätoimialan teollisuuden, rakentamisen, palveluiden ja kaupan kehitystä muun muassa liikevaihdon, tuotannon, työllisyyden ja suhdanneodotusten kautta. Toimialakatsaukset ovat maksuttomia ja ne julkistetaan neljännesvuosittain. Loppuvuonna Internetissä avattiin Tiedonkeruutsivusto, jossa kerrotaan tilastoja varten tehtävistä kyselyistä ja haastatteluista. Sivustosta löytyy tiedonkeruiden lomakkeita ja ohjeita, tuloksia ja yhteenvetoja. Lisäksi kerrotaan tietojen keräämisen periaatteista ja käytännöistä. Tiedonkeruut-sivuston tavoitteena on parantaa tiedonantajien palvelua sekä helpottaa tiedonkeruiden ja niiden taustatietojen löytymistä. Lisäksi kertomusvuonna avattiin Tutkimuspalvelut-sivusto, joka esittelee tutkimuskäyttöön tarjottavia aineistoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Tutkimuksia varten on saatavana sekä valmiita että räätälöityjä aineistoja. Palveluihin kuuluvat myös haastattelututkimukset, postikyselyt ja Internettiedonkeruut sekä Tutkimuslaboratorio, SurveyLaboratorio ja tilastotieteelliset menetelmäpalvelut. Tilastot kuvaavat yhteiskuntaa Vastaperustettu tilastovirasto laati ensimmäiseksi ulkomaankauppa- ja merenkulkutilaston, joka aloitti samalla valmistuessaan vuonna 1866 Suomen virallinen tilasto (SVT) -sarjat. Vuoteen 1885 mennessä virasto oli perustanut kahdeksan SVT-sarjaa: ulkomaankauppaja merenkulkutilaston, katsaukset taloudelliseen tilaan, maataloustilaston, tulotilaston, sääolotilaston, väestötilaston, säästöpankkitilaston ja aistiviallistilaston. Samana vuonna keskusvirastojen ja muiden viranomaisten tilastoja ryhdyttiin liittämään Suomen virallisen tilaston osaksi. Tänä päivänä Tilastokeskus tuottaa 200 eri tilastoa, joiden aihealueet kattavat pääosan suomalaisesta yhteiskunnasta. 13

14 Tuotteet ja palvelut Sähköisten palvelujen tarjonta kasvussa Tilastokeskus palvelee tilastotiedon käyttäjiä monipuolisilla tietotuotteilla ja palveluilla. Vuonna 2005 valmistui lukuisa joukko uusia julkaisuja ja myös verkkotarjontaa lisättiin. Vuonna 2005 maksullisen toiminnan tuotot olivat yhteensä 8,4 miljoonaa euroa, mikä oli saman verran kuin vuotta aiemmin. Räätälöidyt erityisselvitykset olivat maksullisen toiminnan suurin tuoteryhmä. Sen tulot kasvoivat hieman edellisvuodesta. Painojulkaisujen sekä sähköisten tuotteiden ja palveluiden tulot pysyivät lähes ennallaan, kun taas haastattelupalveluiden myyntitulot vähenivät hieman. Verkkopalvelujen käyttö kasvoi Tilastokeskuksen tuottamat tilastotiedot ovat kattavasti saatavilla verkossa: kaikilla 200 tilastolla ( ) on oma sivukokonaisuutensa Vuonna 2005 Internet-palvelussa avattiin uudistetut ruotsin- ja englanninkieliset sivut. Nyt kaikista tilastoista löytyy peruskuvaukset näillä kielillä. Tilastokeskuksen Internet-sivujen käyttö kasvoi edelleen. Marraskuussa tehtiin vuosittainen käyttömittaus, jonka mukaan eri kävijöitä sivuilla oli kuukaudessa noin Tilastoista käytetyimpiä olivat asuntojen hinnat, elinkustannusindeksi, rakennuskustannusindeksi, työvoimatutkimus ja kuluttajahintaindeksi. Muista palveluista käytetyimpiä olivat muun muassa Suomi lukuina- ja Maailma numeroina -tilastopalvelut sekä Verkkokoulu. Myös tilastotietokantoja sekä luokituksia käytettiin paljon. Internet-sivuilla avattiin useita uusia osioita. Ajankohtaista-osiosta löytyy muun muassa tilastojen julkistamiskalenteri koko vuodelle sekä viikkokalenteri, jossa kerrotaan tulevan viikon tilastojulkistuksista, tiedotteista ja tapahtumista. Tiedonkeruut-sivustolla kerrotaan tilastoja varten tehdyistä kyselyistä ja haastatteluista ja Tutkimuspalvelut-sivustolla esitellään tutkimuskäyttöön tarjottavia aineistoja ja niiden käyttömahdollisuuksia. Toimialakatsaukset ovat neljän- nesvuosittain ilmestyviä verkkoartikkeleita, jotka helpottavat suhdannetilastojen tarkastelua. Maksullisina palveluina avattiin Suomen tilastollisen vuosikirjan verkkopalvelu sekä Ruututietokannan verkkoversio. Ajankohtaisjulkaisut suosittuja Tilastokeskuksen painettujen julkaisujen nimekemäärä oli 134, mikä on 12 enemmän kuin vuonna Painettujen julkaisujen kokonaislevikki oli eli lähes sama kuin edellisenä vuonna. Myös julkaisujen tuotot säilyivät ennallaan. Internet -palvelun käyttö Eri kävijöitä / kk Vierailukertoja / kk Sivupyyntöjä / kk Painetut julkaisut Säännöllisesti ilmestyvät julkaisunimekkeet kuukausinimekkeet neljännesvuosijulkaisut vuosijulkaisut Epäsäännöllisesti ilmestyvät julkaisunimekkeet Yhteensä

15 1921 Ensimmäinen elinkustannusindeksi Helmitauluista tietokoneisiin Virasto hankki ensimmäisen Arithnometremerkkisen laskukoneen vuonna Laitteiden määrä lisääntyi kuitenkin hitaasti ja helmitauluja käytettiin vielä 1900-luvullakin. Koneaikaan siirryttiin vuonna 1923, jolloin virasto otti käyttöön ensimmäisenä Suomessa reikäkorttikoneet. Pääosa tilastoista laadittiin kuitenkin vielä 1940-luvulla käsin. Ensimmäinen kokonaan tietokoneilla toteutettu sovellus oli vuoden 1960 väestölaskenta. Koska Suomesta ei tuolloin vielä löytynyt riittävän tehokkaita tietokoneita, varsinainen aineistojen käsittely tehtiin Ruotsissa luvulla yhä useampia tilastoaineistoja ryhdyttiin käsittelemään tietokoneella Valtion tietokonekeskuksessa. Vuonna 1969 otettiin käyttöön viraston oma tietokone, jonka muisti oli 16 kilotavua. Viraston tietokonelaitteistoa kasvatettiin vuosien kuluessa ja tilastoaineistojen käsittely siirrettiin vaiheittain omalle tietokoneelle. Mikrotietokoneita alettiin hyödyntää 1980-luvun alussa. Nykyinen tietotekniikkaympäristö on monipuolinen verkotettu työasemien sekä tiedosto- ja sovelluspalvelimien muodostama kokonaisuus. Vuoden 1950 väestölaskennassa lävistettävänä oli miljoonia reikäkortteja. Laskentaa varten reikäkorttikoneisto uusittiin ja perustettiin reikäkorttikonekeskus. Kuva 1950-luvulta reikäkorttien lajittelukoneiden käytöstä. 15

16 Tuotteet ja palvelut Vuoden myydyin julkaisu oli aikaisempien vuosien tavoin Suomen tilastollinen vuosikirja. Muita suosittuja julkaisuja olivat ajankohtaisjulkaisut kuten tilastouutislehti Tietoaika, talouden ilmiöitä tarkasteleva Economic Trends, Suomen kunta- ja aluekehitystä analysoiva Kuntapuntari sekä yhteiskuntaa ja suomalaisten elinoloja käsittelevä Hyvinvointikatsaus. Myös Aluekatsaukset, IBS-Newsletter ja lokakuussa julkaistu Kymmenvuotiskatsaus olivat julkaisumyynnin kärjessä. Tietoaika- ja Economic Trends -lehdet yhdistyivät loppuvuonna Tieto&trendit-lehdeksi. Uuden lehden sisältö painottuu talouteen sekä yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien ilmiöiden tarkasteluun. Koulutusta kursseilla ja verkossa Tilastokeskus järjesti tilastoalan koulutusta kursseina ja verkossa olevan oppimateriaalin muodossa. Vuonna 2005 järjestettiin 28 koulutustilaisuutta, joissa oli osallistujia yhteensä 474. Asiakkaiden erityistarpeisiin räätälöityjä tilauskursseja oli neljä. Kursseilla käsiteltiin tilastoja, tilastojen laadintaa ja käyttöä sekä tilastojen kytkentöjä ajankohtaisiin ilmiöihin. Internetissä toimiva maksuton Verkkokoulu kasvatti suosiotaan. Palvelussa olevaa tilastotiedon perusteita käsittelevää materiaalia voidaan käyttää sekä itseopiskeluun että oppilaitoksissa opetuksen tukena. Vuonna 2005 Verkkokoulua päivitettiin ja sen sisältöä täydennettiin. Verkkokoulu käännettiin myös englanniksi, palvelu avattiin alkuvuonna VIRSTA tilastot osaksi ammattikorkeakouluopetusta -projektissa Tilastokeskus ja Helsingin kaupungin tietokeskus tarjoavat kolmen pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulun henkilöstölle tilastoihin ja tutkimusmenetelmiin liittyvää täydennyskoulutusta. Projektissa järjestettiin vuoden aikana kahdeksan koulutustilaisuutta, joissa oli yhteensä lähes 300 osallistujaa. Lisäksi julkaistiin uusi verkko-oppimateriaali Talouden tiedot, jonka teemana on alue- ja taloustilastojen hyödyntäminen yrityksen perustamisessa. Aikaisemmin valmistunut verkko-oppimateriaali Löydä tilastot julkistettiin loppuvuodesta ruotsiksi. Runsaasti medianäkyvyyttä Lehdistötiedotteita julkaistiin 77 ja uutta tilastotietoa sisältäviä ns. tilastojulkistuksia ilmestyi yhteensä lähes 700. Vuonna 2005 järjestettiin 12 tiedotustilaisuutta, joista osa yhteistyössä muiden organisaati- oiden kanssa. Tiedotusvälineet uutisoivat Tilastokeskuksen tietoja edelleen runsaasti. Eniten julkisuutta saivat työvoimatilastot, kuluttajahinnat ja kuluttajabarometri. Myös valmistuneet tutkimukset suomalaisten vapaa-ajan muutoksista, ikääntymisestä, lapsiperheiden elinolojen muutoksista sekä toimeentulosta, työttömyydestä ja terveydestä herättivät median kiinnostuksen. Valtaosa uutisoinnista oli myönteistä tai neutraalia, kriittisten uutisten määrä oli ainoastaan 0,5 prosenttia. Taloustutkimuksen tekemän imagotutkimuksen mukaan Tilastokeskuksen tunsi 81 prosenttia suomalaisista. Tilastokeskuksen tunnettuus tutkimuksessa mukana olleiden organisaatioiden joukossa säilyi edelleen korkeana. Myös luottamus Tilastokeskuksen tilastoihin pysyi ennallaan, ja valtaosa suomalaisista piti virastoa yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeänä. Tilastokirjasto lisäsi sähköistä tarjontaa Tilastokirjasto on kansallinen, kaikille avoin tilastoalan keskuskirjasto, joka hoitaa laajasti sekä kotimaisia että kansainvälisiä tiedonhankintatehtäviä. Vuonna 2005 jatkettiin yhteistyötä Kansalliskirjaston ja Kansallisarkiston kanssa ja suunniteltiin säilytettävän tilastoaineiston siirtämistä Kansallisarkistoon. Verkostoitumista muiden tilastontuottajien informaatiopalveluiden kanssa vahvistettiin yhteisellä seminaarilla. Pohjoismaisten tilastovirastojen välistä yhteistyötä aineistojen hankinnassa ryhdyttiin kehittämään: tavoitteena on siirtyä yhä enemmän sähköisiin aineistoihin ilmestyneitä uutuustuotteita: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuilusta tasamaalle. Raportti asukkaiden tieto- ja viestintätekniikan käytön muutoksista. Kymmenvuotiskatsaus 2005 Maahanmuuttajien elämää Suomessa Perheiden ajankäyttö Perheiden muuttuvat elinolot Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2004 Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tieto&trendit-lehti Toimeentulo, työttömyys ja terveys Toimialakatsaukset Yksilöllisiä valintoja, kulttuurien pysyvyyttä. Vapaa-ajan muutokset

17 1934 Ensimmäinen väestöennuste Maksuttoman sähköisen tilastotiedon tarjontaa asiakkaille laajennettiin edelleen. Asiakastyöasemilla ovat nyt maksuttoman aineiston lisäksi käytettävissä Tilastokeskuksen sähköiset julkaisut ja tietokannat sekä valikoima kansainvälisiä tietokantoja ja aikakauslehtiä. Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin tilastot ja keskeiset tietokannat ovat vapaasti käytettävissä Tilastokirjastossa. Tilastokirjasto toimii lisäksi Eurostatin maksuttoman tilastoneuvontapalvelun Suomen neuvontapisteenä, joka auttaa tiedonhaussa ja neuvoo EU-tilastotietokantojen käytössä. Toimeksiannosta tehdään myös selvityksiä. Neuvontapistetoiminnasta solmittiin vuoden jatkosopimus. Suorat yhteydenotot Tilastokirjastoon vähenivät edelleen ja verkon kautta saatavien palveluiden kysyntä kasvoi. Verkkopalveluita käytti edellisvuosien tapaan eniten elinkeinoelämä. 75 prosenttia palvelujen käyttäjistä oli Tilastokeskuksen ulkopuolelta. Perinteisten lainausten määrä väheni vuonna 2005 runsaan viidenneksen. Myös tietopalvelupyyntöjen määrä pieneni hieman. Asiakkaat avainasemassa Kertomusvuonna toteutettiin maksullisen toiminnan asiakastutkimus, jossa asiakkaat antoivat Tilastokeskukselle arvosanaksi 8,2. Yleisarvosana säilyi samalla tasolla kuin edellisessä tutkimuksessa. Asiakkaat kokevat yhteistyön erittäin mieluisaksi ja lähes neljä viidestä pitää Tilastokeskuksen palveluja korvaamattomina. Vahvuuksia ovat myös henkilökohtainen yhteistyö, sujuvat toimitukset sekä imago tietopalvelujen johtavana tuottajana. Internetissä toimivaan asiakaspalautekanava Anoppiin tuli vuonna 2005 yhteensä runsaat 520 palautetta. Määrä kasvoi huomattavasti edellisvuodesta. Kriittisiä palautteista oli 21 prosenttia, toiminnan kehitysehdotuksia 12 prosenttia, kysymyksiä 44 prosenttia ja kiitoksia 7 prosenttia. Asiakassuhteiden kehittäminen on yksi Tilastokeskuksen strategisista tavoitteista. Vuonna 2005 työtä jatkettiin järjestämällä useita asiakastapaamisia sekä tekemällä asiakaskartoituksia. Myös asiakassuhteiden seurantaan liittyviä mittareita tarkennettiin. Henkilöstön palveluvalmiutta parannettiin järjestämällä asiakasvastaaville koulutustilaisuuksia ja valmistelemalla Asiakasvastaavan opasta. Tilastoalan keskuskirjaston synty Tilastokirjaston kokoelmat sisältävät aineistoa 1500-luvulta lähtien ja tilastoviraston kaikki julkaisut vuodesta Kirjaston kokoelmia kartutettiin aluksi pääasiassa vaihtamalla julkaisuja koti- ja ulkomaisten tilastontuottajien ja tieteellisten seurojen kanssa. Vuonna 1903 kokoelmiin oli kertynyt nidettä. Tilastotuotannon ohella virasto hoiti jo alkuvuosikymmenistä lähtien myös tietopalvelua. Virasto vastasi sekä kotimaasta että ulkomailta tulleisiin kirjeisiin, joissa esitettiin kysymyksiä Suomesta. Myös kansainvälisiin kalentereihin toimitettiin Suomen tietoja vuosittain luvulta alkaen tietopalvelua ryhtyi hoitamaan kirjasto. Tänään Tilastokirjasto on tilastoalan keskuskirjasto ja palvelukeskus. Vuoden 2005 lopussa Tilastokirjaston kokoelmissa oli yhteensä hyllymetriä tilastolähteitä painettuina julkaisuina, mikrokortteina, arkistotauluina sekä cd-romeina. Ulkomaisten esikuvien mukaisesti virasto ryhtyi vuodesta 1879 lähtien julkaisemaan Suomen tilastollisia vuosikirjoja, joissa tärkeimmät tilastot oli koottu yhteen julkaisuun. Vuosikirjat julkaistiin erikseen suomeksi ja ruotsiksi. Keisaria varten vuosikirjasta tehtiin myös venäjänkielinen kappale. 17

18 Tilastotuotannon voimavarat Tilastokeskuksen talous säilyi vakaana Tilastokeskuksen rahoitustilanne oli vakaa vuonna Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 53,2 miljoonaa euroa, ja rahoitusta oli käytössä yhteensä 61,7 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tulot Maksullisen toiminnan tunnusluvut Tilastotuotannon voimavarat Menorakenne 2005 Miljoonaa euroa Palkkausmenot 38,7 Kulutusmenot 13,1 Investointimenot 1,2 Rahoituslähteet 2005 Miljoonaa euroa Toimintamenomäärärahat 41,5 Maksullisen toiminnan tuotot 8,4 Ulkopuolinen rahoitus 3,8 Edellisvuosilta siirtyneet määrärahat 8, Tuotot Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+)/alijäämä (-) säilyivät ennallaan. Toiminnan kokonaiskustannukset vuonna 2005 olivat 53,2 miljoonaa euroa, mikä oli 7 prosenttia edellisvuotista enemmän. Kokonaiskustannuksista 73 prosenttia oli palkkakustannuksia. Menot kasvoivat edellisvuodesta niin palkkaus-, kulutus- kuin investointimenojenkin osalta. Tilastokeskus käytti käyttöomaisuuden hankintaan 1,2 miljoonaa euroa, mikä oli runsaat 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Investoinneista suurin osa, noin 75 prosenttia, oli aikaisempien vuosien tavoin tietotekniikkahankintoja. Rahoitus Tilastokeskuksella oli rahoitusta käytössään kaikkiaan 61,7 miljoonaa euroa, mikä oli 3,7 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Summasta lisätalousarvion osuus oli 0,8 miljoonaa euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutui pääasiassa TES/VES-ratkaisun palkankorotuksista. Käytettävissä olevan rahoituksen määrä kasvoi edellisvuodesta 6 prosenttia. Rahoituksesta 67 prosenttia tuli toimintamenomäärärahana valtion budjetista. Maksullisen toiminnan osuus oli 14 prosenttia ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 6 prosenttia. Loppuosa rahoitettiin edellisvuosien siirtomäärärahoista. Valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana saatiin 41,5 miljoonaa euroa. Edellisvuodelta siirtynyt määräraha oli 8,2 miljoonaa euroa. Maksullinen toiminta ja EU:lta saatu rahoitus nettobudjetoitiin toimintamenomäärärahoihin. Vuodelle 2006 siirtyi määrärahoja edelleen 8,1 miljoonaa euroa. Tärkeitä rahoituslähteitä olivat myös yhteistyöhankkeet ja Tilastokeskuksen talousarvion ulkopuolinen rahoitus, jota saatiin 3,8 miljoonaa euroa. Siitä 18

19 1948 Kansantuloa aletaan laskea Suomessa Maksullisen toiminnan tuotot ja kustannukset euroa Tuotot Kustannukset Tuotot Kustannukset EU-rahoitusta erilaisiin tilastojen kehittämishankkeisiin oli 2,4 miljoonaa euroa. Lisäksi käytettävissä oli 1,4 miljoonaa euroa muuta ulkopuolista rahoitusta, jota saatiin pääosin erilaisista yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tuotot säilyivät edellisvuoden tasolla. Maksullisesta toiminnasta kertyi tuottoja 8,4 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos oli 0,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Maksullisen toiminnan käyttöjäämätavoite oli 13 prosenttia tuotoista. Käyttöjäämä saadaan vähentämällä maksullisen toiminnan tuotoista sen omat erilliskustannukset. Vuonna 2005 käyttöjäämän osuus tuotoista oli 12 prosenttia eli hieman tavoitetta pienempi. Edellisvuonna osuus oli 16 prosenttia. Asiakasryhmistä kuntasektori vähensi hieman ostojaan, mutta valtion ostojen määrä lisääntyi, joten julkisen sektorin osuus pysyi samana. Yritysten osuus Tilastokeskuksen palveluiden käyttäjistä hieman laski. Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisselvitysten tulot kasvoivat. Julkaisujen sekä sähköisten tuotteiden ja palvelujen myyntitulot pysyivät lähes ennallaan. Haastattelupalveluiden tulot vähenivät hiukan. Tilastokeskuksen taseen loppusumma oli 5,7 miljoonaa euroa. Pääosa omaisuudesta, 2,5 miljoonaa euroa, oli käyttöomaisuutta ja siitä suurin osa atklaitteita ja -ohjelmistoja. Vaihto-omaisuuden eli julkaisuvaraston arvo oli 0,6 miljoonaa euroa. Rahoitusomaisuuden suurin erä olivat 1,2 miljoonan euron myyntisaamiset. Tilastokeskuksen budjettirahoitus ja -menot Menot Talousarvio euroa Menot Talousarvio

20 Tilastotuotannon voimavarat Huomio henkilöstön työhyvinvointiin Henkilöstön kouluttautumista ja hyvinvointia tuettiin monin tavoin. Tilastokeskuksessa tehty pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen palkittiin Kaiku-kunniamaininnalla. Vuoden 2005 lopussa Tilastokeskuksessa työskenteli henkilöä, joista haastattelijoita oli 221. Henkilötyövuosia oli 932, näistä haastattelijoiden osuus oli 122. Naisia oli 60 prosenttia henkilöstöstä. 67 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut alimman korkeaasteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon. Henkilöstöä (haastattelijat pois lukien) oli 2,5 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 1,5 prosenttia eli sama kuin edellisvuonna. Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli edelleen 16 vuotta. Henkilöstön keski-ikä (ilman haastattelijoita) oli kertomusvuoden lopussa 46 vuotta. Koulutus Tilastokeskus käytti henkilöstön kouluttamiseen euroa eli euroa henkilötyövuotta kohti. Koulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta ja opiskeluun käytettiin aiempaa enemmän aikaa. Koulutuksen painopisteitä olivat muun muassa tietotekniikka, kouluttaja- ja esiintymisvalmennus sekä julkaisujen tekijöille ja intranettoimittajille suunnattu kirjoittajakoulutus. Kurssimuotoisen koulutuksen lisäksi käynnissä oli laajoja koulutusohjelmia, joilla tuettiin muun muassa projektityötä, laatupäällikkötoimintaa sekä johtamis- ja esimiestyötä. Lisäksi aloitettiin tilasto-osaamisen koulutusohjelman suunnittelu. Työhyvinvointi Tilastokeskukselle myönnettiin vuoden 2005 Kaikutyöhyvinvointikilpailun kunniamaininta tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Erityistä kiitosta saivat henkilöstöjohtamisen toimintamalli, Henkilöstö ohjelma sekä henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaan käytettävien mittareiden kehittäminen. Kertomusvuonna valmistui henkilöstön kehittämissuunnitelma vuosille Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektissa valmisteltiin johtamispolitiikka ja projektin työn pohjalta uudistettiin tulosyksiköiden sisäistä rakennetta. Vuoden lopulla valmistui tasa-arvosuunnitelma. Henkilöstön terveydenhoitoon käytettiin kertomusvuonna euroa eli 588 euroa henkilötyövuotta kohti. Terveydenhoidon kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta. Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain henkilöstötutkimus. Vuoden 2006 alussa tehdyn tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys lisääntyi hieman edellisvuodesta. Työtyytyväisyys oli samalla tasolla kuin muissa valtion organisaatioissa, joissa käytettiin samaa työtyytyväisyysbarometriä. Työnantajakuvaan ja työpaikan varmuuteen oltiin selvästi tyytyväisempiä kuin muissa valtion organisaatioissa. Henkilöstö Henkilöstömäärä, kuukausipalkkaiset Naisten osuus, % Keski-ikä, vuotta Palveluksessaolovuodet keskimäärin Koulutuskustannukset palkkakustannuksista, % 2,4 2,5 Koulutettavapäivät/ henkilötyövuosi 3,2 3,4 20

Tervetuloa Tilastokeskukseen

Tervetuloa Tilastokeskukseen Tervetuloa Tilastokeskukseen Naisjohtajaverkoston vierailu Heli Mikkelä, tietopalvelujohtaja Miksi tilastoja tehdään? Tilastot palvelevat yhteiskunnallista päätöksentekoa ovat välttämättömiä kotimaisten

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tilastokeskus Kaisa-talolla yhteistyötä ja työnjakoa. Erikoiskirjastojen neuvoston vuosikokous

Tilastokeskus Kaisa-talolla yhteistyötä ja työnjakoa. Erikoiskirjastojen neuvoston vuosikokous Tilastokeskus Kaisa-talolla yhteistyötä ja työnjakoa Erikoiskirjastojen neuvoston vuosikokous 2.11.2012 Tilastokeskus tilastointia varten vuonna 1865 perustettu valtion virasto Tilastokeskus tukee demokraattista

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely. Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.

Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely. Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9. Tervetuloa Tilastokeskukseen! Tilastokeskuksen toiminnan esittely Tietopalvelujohtaja Hannele Orjala Avoimen hallinnon verkosto 17.9.2015 Tilastokeskus 150 vuotta 2 Tilastojen vuosilukuja Suomessa 1500

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Koulutus 2013 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä 1,23 miljoonaa Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,23 miljoonaa

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2015 Uusista ylioppilaista lähes 70 prosenttia jäi koulutuksen ulkopuolelle Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuoden 2015 uusista ylioppilaista 32 prosenttia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla

Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla Tiedosta tuotteiksi ja palveluiksi - tiedonvälityksen ja tietopalvelun haasteet tilastoalalla Asiakasaamu kirjastoille 4.12.2008 Heli Mikkelä The larger the shoreline of knowledge, the longer the shoreline

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon Kolme näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali, Yritysportaali ja Opiksi 1.10.2008 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 27.5. klo 9.00 Työttömyys pysytteli kuussa kutakuinkin vuoden takaisella tasolla Kainuussa Työvoiman kysyntä piristyi selvästi,

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010 Koulutus 211 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 21 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä yhä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,25 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Tietoa moneen tarpeeseen

Tietoa moneen tarpeeseen LUMAT 2(1), 2014 Tietoa moneen tarpeeseen Jarmo Partanen Tietopalvelusuunnittelija, Tilastokeskus Tiivistelmä Tiedon etsijälle olennaista on luotettavan tiedon löytäminen ja erottaminen kaikesta tarjonnasta.

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015

Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Energia 2016 Kivihiilen kulutus 2015, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus alimmillaan yli kolmeen vuosikymmeneen vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni viime vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

Koulutuksen talous 2008

Koulutuksen talous 2008 Koulutus 2010 Koulutuksen talous Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat vuonna Koululaitoksen käyttömenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna edelliseen vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia. Koululaitoksen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Neljännesvuositilinpito

Neljännesvuositilinpito Kansantalous 2010 Neljännesvuositilinpito 2010, 2. vuosineljännes Bruttokansantuote kasvoi 1,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 3,7 prosenttia vuoden takaisesta Bruttokansantuotteen volyymi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society

Ilmansuojeluyhdistys ry. Luftvårdsföreningen rf. Finnish Air Pollution Prevention Society 1 ILMANSUOJELUYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2/2015 Aika: 26.11.2015 klo 15.00 Paikka: THL, Mannerheimintie 168 B ESITYSLISTA: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä kahden pöytäkirjantarkastajan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2008

Valtion tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2009 Valtion tuottavuustilasto 2008 Valtion tuottavuus parani vuonna 2008 Korjattu 3.7.2009. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti

Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Miten tutkimus- ja kehittämistoimintaa tilastoidaan? Tampereen yliopisto 26.3.2010 Ari Leppälahti Tilastokeskuksen t&k -tilasto Yritysten tutkimus- ja tuotekehitys Julkisen sektorin t&k - yksityinen voittoa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot