Investointeja energiatehokkuuteen ei kannata siirtää tulevaisuuteen s.6. Ilmoittaudu Energy Audit - konferenssiin s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Investointeja energiatehokkuuteen ei kannata siirtää tulevaisuuteen s.6. Ilmoittaudu Energy Audit - konferenssiin s. 4"

Transkriptio

1 Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Ilmoittaudu Energy Audit - konferenssiin s. 4 ATK-laitteet voivat kuluttaa turhaan sähköä s. 5 Suunnittelu ja oikea ajotapa tuovat eniten säästöjä s. 12 Investointeja energiatehokkuuteen ei kannata siirtää tulevaisuuteen s.6

2 SISÄLLYSLUETTELO 3 Pääkirjoitus Uudistumisen aika 4 Energy Audit 06 Motivan www-palvelu 5 ATK-laitteissa kuluu sähköä Irma ja Erkki 6 ESCO-palvelulla yli esteiden 7 Paineilman säästöä ESCO-palveluna 8 Energiatehokkuutta talotekniikkaan 9 CUBENet ja talotekniikan elinkaari 10 Kuopiossa innostettiin energiansäästöön Energiamerkit Helsingin rakennuksiin 11 Ilmastokampanja alkaa kesäkuussa 12 Teollisuuden kuljetukset ja energiakatselmukset 14 Kuljetus- ja liikenneuutisia 15 Vuoden Ekoauto 16 Energiansäästöä edistetään eri aloilla Usko pois! Kuljettaja voi vaikuttaa merkittävästi polttoaineen kulutukseen, jopa 20 prosentin säästöjä voidaan saavuttaa ajotesteissä. Kun valtioneuvoston neljää kuljettajaa koulutettiin taloudelliseen ajotapaan, väheni polttoaineen kulutus parhaimmillaan yli 19 prosenttia ja keskimäärin 17,5 prosenttia kaupunki- ja taajama-ajossa. Lasketaanpa vähän. Suomalainen ajaa keskimäärin kilometriä vuodessa. Jos auton keskikulutus on kahdeksan litraa 100 kilometriä kohti ja se putoaisi 10 prosenttia eli säästöä syntyisi 0,8 litraa sadalla kilometrillä, vuoden aikana säästyisi 144 litraa polttoainetta. Jos lasketaan polttoaineen keskihinnaksi 1,27 euroa litralle, rahaa säästyisi siis 183 euroa. Taloudellisen ajotavan Ecodriving-koulutus maksaa keskimäärin vain 130 euroa. Koulutukseen upotetut rahat saisi siis alle vuodessa takaisin. Kannattaa muistaa, että taloudellinen ajotapa vähentää merkittävästi ajoneuvoon kohdistuvia rasituksia vähentäen myös korjaus-, huolto- ja rengaskustannuksia ja parantaa turvallisuutta. P.S. TIESITKÖ, että yhdestä bensiinilitrasta muodostuu hiilidioksidia 2,35 ja dieselpolttoaineesta 2,66 kilogrammaa! Tero Pajukallio/Motiva Oy 18 Energiakilpailun voitto Joensuuhun 19 ClimBus Yritykset kehityksen eturintamassa 20 Bioenergiauutisia 21 Standardeja ja tuotekehitystä bioenergialaitteisiin 22 Tapahtumia 23 Nimityksiä Motivassa Palvelukortti Motiva Xpress Julkaisija: Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A Postiosoite: PL 489, HELSINKI Puh. (09) , faksi (09) Valtakunnallinen palvelunumero: Motiva Oy tuottaa asiantuntijapalveluita energiankäytön tehostamiseksi ja uusiutuvan energian käytön edistämiseksi. Toimitus: Päätoimittaja: Päivi Laitila Toimitussihteeri: Iiris Lappalainen Toimitus: Kirsi-Maaria Forssell, Pirjo Jakobsson ja Suvi Salmela. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Lehden kortilla tai puh. (09) Julkaisutilaukset myös sähköpostilla Motiva Xpress ilmestyy 4 kertaa vuonna Vuosikerta: Maksuton Painos: Paino: Painotalo Miktor Taitto: Mainostoimisto Grafex Lehden tietoja lainattaessa on lähde mainittava. Kauppa- ja teollisuusministeriö rahoittaa energiansäästön ja uusiutuvan energian edistämistä. ISSN MOTIVA XPRESS 1/2006

3 Uudistumisen aika Tämän lehden ilmestyessä on luonto uudistumassa; valo nujertanut pimeyden; lumen ja loan keskeltä elämä versoaa. Uudistumista on tapahtunut lehdessämmekin. Sen ilmettä ja rakennetta on hiottu. Uutta sisältöä lehteen tuovat teemanumeroiden laajemmat, taustoittavat artikkelit. Tässä numerossa nostamme esiin muun muassa ESCO-palvelun ja kuljetusten energiatehokkuuden. Myös lehden tekijäjoukoissa on tapahtunut uudistumista. Vahvan toimittajataustan omaava Iiris Lappalainen vastaa jatkossa lehden toimittamisesta ja Kirsi-Maaria Forssell keskittyy sähköiseen viestintään. Lehden keskeinen tavoite on edelleen välittää ajankohtaista ja toimintaan aktivoivaa tietoa energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alueelta. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua -kuvannee neljästi vuodessa ilmestyvää MotivaXpress-lehteä. Pyrimme siis ennakoimaan tulevaa, tiivistämään jo tapahtunutta sekä jalostamaan ja välittämään tietoa aikaansaaduista toimista ja tuloksista. Koko energia-alaa uudistetaan. EU:n huippukokoustasolla on etsitty kantaa Euroopan energiapolitiikan linjauksiin. Yksi huolenaihe on energian saannin varmistaminen. Jos EU:n omia energialähteitä ei kehitetä, riippuvuus energian tuonnista lisääntyy entisestään. Energiatehokkuuden Vihreän kirjan mukaan taas energiatehokkuutta tulisi Euroopassa pystyä parantamaan keskimäärin 20 prosenttia. Yhteisenä huolena on kilpailukyvyn varmistaminen ympäristöstä huolehtien. Seuraava kesäkuussa ilmestyvä lehti keskittyy rakentamisen energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan bioenergiaa painottaen. Ennen sitä on kuitenkin odotettavissa energinen kevät. Kansallinen energia- ja ilmastoselonteko, kansanomaisemmin strategia, on Eduskunnan käsittelyssä. Liikenteen biopolttoaineiden edistämistä käsitellyt asiantuntijaryhmä jätti mietintönsä maaliskuussa. Sen mukaan lähinnä kotimaisen tuotannon varassa on mahdollista sekoittaa liikennepolttoaineisiin kolme prosenttia biopolttonesteitä vuoteen 2010 mennessä. Energiapalveluja ja energian loppukäytön tehokkuutta koskevan direktiivin sekä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano etenee. Työtä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energioiden lisäämiseksi jatketaan aktiivisesti niin meillä kuin muuallakin. Päivi Laitila Viestintäjohtaja Motiva Oy PS. Kiitollisina otamme vastaan palautetta, sekä tästä lehdestä että muustakin toiminnastamme. PÄÄKIRJOITUS MOTIVA XPRESS 1/2006 3

4 Ilmoittaudu Energy Audit -konferenssiin Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Motiva Oy järjestävät kansainvälisen Energy Audit 06 -energiakatselmuskonferenssin Lahden Sibeliustalossa syyskuuta Suomen EU-puheenjohtajakauteen osuva energiakatselmuksia monipuolisesti luotaava kansainvälinen konferenssi Energy Audit 06 kokoaa syyskuussa Lahteen noin 300 alan asiantuntijaa eri maiden ministeriöistä, virastoista, järjestöistä sekä energia-alan organisaatioista. Konferenssin tavoitteena on edistää energiakatselmuksia tehokkaana työkaluna energiansäästöön ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Konferenssissa käynnistyy myös kansainvälisen energiakatselmusohjelman valmistelutyö. Internet-sivulla on konferenssin ohjelma ja aiheet, ilmoittautumis- ja matkustusohjeita sekä esittelyjä aiemmista energiakatselmuksiin liittyvistä konferensseista ja hankkeista, kuten Audit I ja Audit II. Energy Audit 06 -konferenssiin voi ilmoittautua vain Internetin kautta Konferenssiin kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin. Mediaa varten sivustolla julkaistaan konferenssin tiedotteet sekä alaan liittyviä uutisia. Palveluun on koottu konferenssin ja järjestäjien logot sekä kuvamateriaalia liittyen kokouspaikkaan. Kuvapankkiin kootaan kuvat myös puhujista ja kuvia konferenssin aikana kokouspaikoilta. Heikki Väisänen, KTM (09) Timo Husu, Motiva Oy Motivan www-palvelulla yli puoli miljoonaa käyttäjää Motivan www-palvelu on suosittu tietolähde. Sivustoa ladattiin yli käyttäjän koneelle vuonna Viime vuonna palvelun käyttäjien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta yli Internet-sivuilta tietoa hakevista peräti 80 prosenttia on yksityisiä kuluttajia. Yritystoimintaan liittyvissä asioissa Motivan sivustoa käyttävät yritysten päätöksentekijät. Motivan www-sivujen kävijämäärät ovat kasvaneet huimasti viime vuosina. Sivuston käyttäjät ovat myös tyytyväisiä saamaansa palveluun: yli 80 prosenttia vastaajista antoi myönteistä palautetta. Kritiikkiäkin annettiin; kävijöiden mielestä eniten kehitettävää löytyi sivuston rakenteen selkeydestä ja ulkoasusta. Sivuston kehittämiseen lisäpontta Asiakastutkimus tuotti hyvää materiaalia sekä lisäpontta Motivan sivuston kehittämiseen. Tavoitteena tänä vuonna onkin laatia kehityssuunnitelma, jonka mukaan palvelua parannetaan seuraavien vuosien aikana. Samalla on tarkoitus ottaa käyttöön pysyvämmät menetelmät asiakaspalautteen keräämiseksi ja käsittelemiseksi. Kehittämissuunnitelman yksi lähtökohta ovat eri asiakkaiden tarpeet. Hyvä yleistieto ja vaikeidenkin energiaan liittyvien asioiden avaaminen suurelle yleisölle kaipaa selvästi rinnalleen myös asiantuntijoille suunnattua, syvemmälle luotaavaa aineistoa. Päätavoitteena onkin erilaisten käyttäjäryhmien eri tietotarpeiden ja -tasojen yhdistäminen toimivaksi palveluksi. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Motiva Oy:n toimeksiannosta joulukuun alussa Tavoitteena oli selvittää Motivan sivuston kävijäprofiili sekä käyttäjien näkemyksiä palvelusta, mitkä asiat ovat hyvin ja mihin kannattaa keskittyä jatkossa. Tutkimukseen vastasi liki 900 sivuston käyttäjää. Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy 4 MOTIVA XPRESS 1/2006 AJASSA

5 ATK-laitteissa kuluu sähköä turhaankin Tero Pajukallio/Motiva Oy Litteät LCD-näytöt kuluttavat sähköä vähemmän kuin putkinäytöt. Onko sinun työpaikkasi ATK-vastaava antanut ohjeeksi, että työasemasi tietokoneen on parasta olla päällä yötä päivää? Jätätkö näytön päälle, vaikka et juuri työskentelekään tietokoneellasi? Entä onko näytönsäästäjä käytössä? Henkilökohtaisten työasemien ja niihin liitettyjen oheislaitteiden, kuten tulostimien ja kopiokoneiden, tarpeeton sähkönkäyttö aiheuttaa vuosittain yksinomaan julkishallinnossa jopa 10 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Tällaiseen tulokseen päädyttiin Motivan äskettäin teettämässä selvityksessä työasemien sähkönsäästön mahdollisuuksista. Selvityksen raportista ja siihen liittyvistä ohjeista selviää, miten tarpeeton sähkönkäyttö on vältettävissä. Tulokset perustuvat seitsemän kuntien ja valtion organisaation haastatteluihin ja kirjallisiin tietolähteisiin. Raportissa ja ohjeissa korostetaan, että sähkönsäästön ei tule tapahtua tietoturvallisuutta heikentämällä tai tietojärjestelmän käyttöä tai toimintaa vaikeuttamalla. Nykyaikaisten tietoteknisten ratkaisujen käytöllä tällaiset riskit ovat vältettävissä. Työasemien sähkönkäyttöön voidaan vaikuttaa ennalta tekemällä hankintavaiheessa oikeita valintoja. ATK-laitteiden sähkönkulutuksissa on suuria eroja. Tiesitkö esimerkiksi, että kannettavat koneet kuluttavat sähköä pöytämalleja paljon vähemmän ja että liikkuva näytönsäästäjä kuluttaa sekä näyttöä että sähköä tarpeettomasti? Yhtä tärkeätä on kiinnittää huomiota myös laitteiden käytön ohjeistukseen ja itse käyttöön. Sähköä säästävän käytön lähtökohtana ovat koneeseen tehdyt oikeat asetukset, joiden tulisi olla mahdollisimman yhdenmukaiset koko organisaatiossa. Selvityksen ohjeet sopivat yhtä hyvin julkishallintoon kuin yrityksiinkin. Selvityksessä tiivistetään työasemien sähkönsäästön keinot seuraavasti: Hanki energiatehokkaita laitteita. Käytä virransäästöasetuksia tehokkaasti. Sammuta laitteet, kun et käytä niitä. Seuraa noudatetaanko ohjeita. Mika Karjalainen, Silver Planet Oy, , Seppo Silvonen, Motiva Oy Ota energiankäyttöösi uusi suunta Irman ja Erkin kanssa Irma ja Erkki perheineen opastivat tammihelmikuussa suomalaisia katsastamaan energiankäyttötottumuksiaan. Radiokampanja tavoitti yli 3 miljoonaa kuuntelijaa. Kampanja keskittyi arkipäivän energiansäästöön; aiheina olivat niin sähkön kuin lämpimän veden säästö, kodin energiatehokkaat hankinnat ja liikkuminen. Kampanja on osa Energiansäästön viestintäsuunnitelman toteutusta. Kampanjamainokset toteutti Electra Audio Oy. Irman ja Erkin löydät myös Motivan www-sivuilta: AJASSA MOTIVA XPRESS 1/2006 5

6 Lentokuva Vallas Oy/Outokumpu Oyj Inesco toteuttama järjestelmä ottaa talteen askelpalkkiuunin savukaasujen lämmön Outokumpu Stainless Oy:n Tornion terästehtaalla. Raskaalla polttoöljyllä tuotettua kaukolämpöä säästyy MWh vuodessa. ESCO-palvelulla yli esteiden Teksti: Seppo Hyppönen ja Eero Siitonen Energian hinnan nousu rasittaa kotimaisen teollisuuden kannattavuutta. Energiaintensiivisessä teollisuudessa joudutaan entistä tarkemmin miettimään keinoja energiankäytön tehostamiseksi. Investointeja energiatehokkuuteen ei kannata siirtää tulevaisuuteen. ESCOpalvelu tarjoaa mahdollisuuden ratkaista energiainvestointien pullonkaulat rahoituksen ja henkilöresurssien muodossa. Näin kannattavuutta voidaan parantaa nopeasti ilman omia investointeja. Taloudellisen lisäarvon tuottaminen on vuosi vuodelta hankalampaa toimialoilla, joilla kansainvälinen kilpailu on tehokasta. Energian osuus kotimaisen raskaan teollisuuden tuotantokustannuksista on suuri ja hinnan nousu syö nopeasti kannattavuutta. Energiatehokkuutta on kohennettava jatkuvasti Pitkällä aikavälillä energiatehokkuuden jatkuva nostaminen on ainoa tehokas lääke energiakustannusten pitämiseksi kurissa. Samalla kasvihuonekaasupäästöt saadaan vähenemään. Teollisuuden energiansäätösopimuksen vuosiraportin mukaan teollisuus on investoinut vuodesta 1998 lähtien energiatehokkuuteen 221 miljoonaa euroa, joka on 0,7 prosenttia kaikista teollisuuden tekemistä investoinneista. Tehostamishankkeista on viime vuosina toteutettu ESCO-palveluna prosenttia. Mutta tehostamispotentiaalia on vielä moninkertaisesti toteutettuun nähden. Energiatehokkuuden parantamisessa ongelmana on usein investointien vaatiman pääoman puute ja ohueksi höylätyt henkilöresurssit. Tuotantotehokkuuden nostaminen useimmiten samalla tehostaa myös energiankäyttöä, vaikka se ei olisikaan tärkein tavoite. Investointibudjettien rajallisuus on klassinen esimerkki teorian ja käytännön erilaisuudesta. Karsinta kohdistuu monasti tuotantokoneiston ulkopuolisiin investointeihin, kuten energiatehokkuushankkeisiin. Taloudellisen lisäarvon tuottamisen kannalta tämä valinta ei välttämättä aina johda parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Organisaatiot on toisaalta höylätty niin ohuiksi, että tehtaasta ei juurikaan tapaa energia-asioihin keskittyviä henkilöitä. Energia-asioita on keskitetty konsernitasolle ja siellä ensisijaisen tärkeitä kysymyksiä ovat energian tuottaminen ja ostaminen mahdollisimman taloudellisesti sekä hintariskien hallinta. Investoinnit maksetaan säästöillä Pääoman ja ihmisten määrän rajallisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla esteenä hyville energiatehokkuusinvestoinneille. Energian käytön tehostamistoimenpiteitä 6 MOTIVA XPRESS 1/2006 ESCO

7 Paineilman säästöä ESCO-palveluna on viime vuosina toteutettu ja toteutetaan yhä enemmän ESCO-palveluna. Sen oleellisena osana asiakas saa myös säästötakuun eli ei maksa pelkistä lupauksista vaan todennetuista todellisista säästöistä. Vuotuinen palvelumaksu on korkeintaan yhtä suuri kuin saavutettu kustannussäästö. Tyypillinen palvelukauden pituus on kolmesta viiteen vuoteen, jonka aikana säästöt maksavat investoinnin takaisin. ESCO-palvelu on uudenlainen tapa toteuttaa taloudellisesti kannattavia hankkeita perinteisistä rahoitus- ja resurssirajoitteista huolimatta. Tämän on todennut myös Euroopan unioni, joka pyrkii osaltaan energiatehokkuusdirektiivillään edistämään ESCO-palvelumarkkinan syntyä Euroopassa. Paineet energian käytön tehostamiseen ovat ilmeiset ja yhtäläiset koko Euroopassa. Energiahintojen nousu ja kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen koskevat kaikkia unionin alueella toimivia yrityksiä. ESCO-palvelu käytössä jo useilla yrityksillä Monet suomalaiset teollisuuskonsernit ovat alkaneet käyttää ESCO-palvelua yhtenä tapana tehostaa energian käyttöä ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Hyödyt kulkevat käsi kädessä ja tuovat yritykselle sekä lisäarvoa että positiivista julkista kuvaa. ESCO-palvelu on yritykselle yksi tapa toteuttaa taloudellisesti kannattavia projekteja. Oma toteutus ja ESCO-palvelu eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä toimintatapoja. Taloudellista lisäarvoa tuottavista projektiaihioista on yleensä paremminkin ylitarjontaa kuin pulaa. Motivan ylläpitämään ESCO-hankerekisteriin oli vuoden vaihteessa kirjattu yhteensä 250 gigawattitunnin lämmön ja polttoaineen säästö ja 13 gigawattitunnin sähkön säästö. Eero Siitonen, (09) ja Seppo Hyppönen, (09) , Inesco Oy ESCO-hankerekisteri Ensimmäinen teollisuuden paineilman käytön energiansäästöön tähtäävä ESCOhanke on toteutunut M-Real Oyj Tako Boardin tehtaalla Tampereella. Sarlin Hydor toimitti syksyllä 2005 M-Real Oyj:n Tako Boardille Tampereelle uudistetun ohjausjärjestelmän paineilman tuotantoon. Tehtaalla kuluu noin 80 kuutiota paineilmaa minuutissa. Verkon keskipainetta on voitu alentaa asteittain useammalla kymmenyksellä 5,7 bariin. Investointi maksaa itsensä syntyvillä säästöillä laitetoimittajalle alle kolmessa vuodessa. Säästöpotentiaali on noin 600 megawattituntia vuodessa. Paineilmaverkkoa on huollettava ja uudistettava kuten muitakin tuotantolaitteita. Paineilma on kriittinen tekijä paperi- ja selluloosatehtaan tuotannossa. Jokainen tehdas pyrkiikin turvaamaan paineilman tuotannon prosessin kaikissa vaiheissa, tehdaspalvelupäällikkö Rauno Karjalainen sanoo. Paineilman tuotantoa ohjaava Sarlin Balance -ohjausjärjestelmä nykyaikaistettiin. ESCO-laitetoimittaja asensi siitä uudistetun version. Painetasoa on pystytty alentamaan jopa ennakoitua matalammaksi. Uudella ohjausjärjestelmällä painetasoa voidaan laskea hallitusti ja luotettavasti ilman vaikutuksia kartonkitehtaan tuotantoon. Etuna on myös paineilmaverkon seuranta ja valvonta tietokoneella. Järjestelmän toimintaa voidaan tarkistaa ja kehittää myös etävalvomosta käsin, avainasiakaspäällikkö Tommi Knaapinen Sarlin Hydorista kertoo. Rauno Karjalainen, M-Real Oyj Tako Board, Tommi Knaapinen, Sarlin Hydor Oy, ESCO MOTIVA XPRESS 1/2006 7

8 Energiatehokkuutta talotekniikkaan Teksti: Iiris Lappalainen Talotekniikan järjestelmien hankinta, toimivuus, energiatehokkuus sekä huolto ja ylläpito ovat kokonaisuus, jonka hankinnan kilpailuttamiseen uudis- tai korjausrakentamisessa tarvitaan paljon tietoa. Kilpailuttamisen helpottamiseksi haetaan ratkaisuja eri tahoilla. Talotekniikan yksittäiset edulliset ratkaisut saattavat tulla yllättävän hinnakkaiksi käyttöaikanaan. Nykyisin pyritäänkin yleensä kilpailuttamaan kokonaisia järjestelmiä, mutta ongelmana on, miten ohjata esimerkiksi talotekniikan valinta energiatehokkaisiin järjestelmiin. Haasteena on myös järjestelmien käytönaikaisen ylläpidon ja huollon hoitaminen taloudellisesti ja tehokkaasti. ESCO-palvelu sopii talotekniikan uudistamiseen Energiansäästöinvestoinnit ESCO-palveluna on hyvä ja toimiva menettely, jota voidaan soveltaa moniin erilaisiin energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöönottoa edistäviin hankkeisiin kiinteistöpuolella. Malli toimii hyvin myös silloin, kun uudistetaan samalla talotekniikkaa, sanoo Motivan asiakasryhmäpäällikkö Pertti Koski. Tähän asti ESCO-palveluina, joissa investoinnit maksetaan syntyvillä säästöillä, on toteutettu paljon yksittäisissä kohteissa lämmön talteenottoon liittyviä hankkeita. Niistä suurimmat on toteutettu teollisuuslaitoksissa. Vähitellen mukaan on tullut myös taattua sähkön säästöä. Tarvetta on kehittää edelleen ulkopuolisen investoimiin hankkeisiin sopimusmalleja, jotka painottuvat rakennusten ominaisuuksiin, riskien hallintaan ja eri osapuolten ansaintalogiikkaan. Myös käytäntöjä säästöjen tai olosuhteiden muuttumisen todentamiseen pitäisi kehittää. Samalla tavoitteena on luoda uudis- ja korjaushankkeisiin mallit, joilla vahvistettaisiin järjestelmien käytön aikaiseen taloudellisuuteen perustuvia hankintapäätöksiä. Tarvitaan siis perusteita niin sanotuille elinkaaripalveluille, jotka vastaavat tilaajien ja käyttäjien tarpeita kustannus- ja energiatehokkaasti ja toimintavarmasti. Tavoitteena ovat menettelyt, joiden avulla jo hankintavaiheessa kyetään arvioimaan käytön aikaisia kustannuksia siten, että toteuttaja ja tilaaja voivat sitoutua useammaksi vuodeksi ratkaisuihin. Parhaillaan kootaan tietoja siitä, miten ESCO-hankkeiden tarjouspyynnöt pitäisi laatia ja miten ESCO-palvelu saadaan tarjouskilpailuineen sovitettua elinkaarimalleihin. Olemassa olevien rakennusten säästöt ja muut parannukset perustuvat usein kiinteistöjen energiakatselmuksiin. Korjausrakentamisessa on monesti kyse kiinteistön palveluiden ja käytön muuttamisesta, jolloin on tärkeätä etsiä elinkaariratkaisuilla pidemmäksi ajaksi käyttömukavuuden lisäksi myös energiatehokkuutta. Niputettuja ratkaisuja Meillä ei ole Suomessa kokemuksia menettelystä, jossa samaan sopimukseen olisi sidottu useampien kiinteistöjen korjausratkaisuja. Seuraamme mielenkiinnolla CUBENet hankepartnerimme Helsingin kaupungin HKR-Rakennuttajan käynnistämää koehanketta, jossa konsultti tutkii useita kiinteistöjä ESCO-palvelun tuottajan silmin etsien pidemmällä aikavälillä tuottavia säästöinvestointeja. Olemme teettäneet paljon energiakatselmuksia, joiden perusteella olemme itse toteuttaneet perusparannuksia. Nyt konsultti auditoi 16 päiväkotia, ja tavoitteemme on saada kokonaispalveluna suunnitelmat ja niihin liittyvät mahdolliset investoinnit, kertoo HKR-Rakennuttajan johtava energia-asiantuntija Mårten Lindholm. TAC Finlandilla on kokemuksia Ruotsista moniin eri kiinteistöihin liittyvistä energiainvestoinneista ja sopimuksista, joiden tuloksena on saavutettu säästöjä ja parannettu esimerkiksi sisäilman laatua. Emme niinkään tähtää katselmointeihin vaan pikemminkin ESCO-palveluna tuotettaviin investointeihin julkisen sektorin kiinteistöissä. Tähtäämme pitkiin sopimusaikoihin, vaikkapa 10-vuotisiin, vakuuttaa TAC Finlandin liiketoimintayksikön johtaja Ari-Pekka Laxén. Laxén toteaa, että julkisen kilpailun alaiset hankinnat hidastavat ja monimutkaistavat hankintaprosesseja. Julkisiin hankintoihin soveltuvien elinkaaritarkasteluihin liittyvien sopimusmallien kehittäminen on siten varsin mielekästä ja tärkeää. Eroja eurooppalaisiin käytäntöihin Motiva on mukana eurooppalaisessa Eurocontract-hankkeessa, jossa etsitään eri maissa yhteisiä toimintatapoja, joilla voitaisiin hyödyntää Euroopassa yleistyneitä energiapalvelusopimuksia, EPC*. Berlin Energy Agency koordinoi Eurocontract-hanketta, jossa on mukana yhdeksän maata ja kymmenen eri toimijaa. Lähtökohtana siinä on Saksassa ja Itävallassa käytössä oleva malli. Hankkeen kautta kehitetään kansainvälistä yhteistyötä ja lisätään tiedonvaihtoa. Keski-Euroopasta saatava tieto ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan Suomeen. Kehitystyön pitää lähteä kansallisista tarpeista ja toimintaympäristöistä. Eurooppalaisissa menettelyissä ja rakentamisessa lähtökohdat ovat erilaiset kuin Suomessa. Meillä on tehty paljon energiakatselmuksia, joissa raportoidaan kohteiden säästöpotentiaalit. EPC-hankkeiden lähtökohtana on ollut useimmiten korjaus- ja uudisrakentamistarve ja suuri energiansäästöpotentiaali. Julkisissa palvelurakennuksissa on todettu Keski-Euroopassa yleisesti jopa prosentin säästöpotentiaali. Meillä Suomessa on energiakatselmusten raportoinnin perusteella löydetty keskimäärin lämmön suhteen 17 prosentin, sähkön sekä veden 7 prosentin säästöpotentiaalit. Elinkaari perustaksi talotekniikan hankintoihin Uskon, että eri hankkeissa luodaan sellaisia valmiuksia, jotka auttavat yrityksiä siirtymään laitetoimituksista palveluntuottajiksi, Pertti Koski sanoo. Tämä vahvistaa ja yhtenäistää tällä hetkellä melko hajanaista talotekniikan yrityskenttää. Alalle syntyvät uudet käytännöt ja liiketoimintamallit auttavat tilaajia hankintapäätöksissä niin, että kokonaiskustannukset, sisältäen hankinnan ja käyttökustannukset, tulevat päätöksenteon perustaksi. Pertti Koski, Motiva Oy 8 MOTIVA XPRESS 1/2006 ESCO *Energy Performance Contracting

9 Eero Roine CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalveluiden konsepteja ja malleja tehdään alan yritysten johdolla CUBENet-hankkeessa, joka liittyy CUBE Talotekniikan teknologiaohjelmaan Hanketta rahoittavat Tekes, mukana olevat yritykset, yhteisöt ja kunnat. Tutkimuslaitoksista mukana ovat Teknillinen korkeakoulu ja VTT sekä Motiva. Motivan kautta hankkeeseen liittyy kansainvälinen Eurocontract-hanke. CUBENetin tavoitteina on kehittää elinkaaripalveluille ja niiden kilpailuttamiselle perusteita, jotka vastaisivat tilaajien ja käyttäjien tarpeita paremmin kuin nykykäytännöt. Hankkeessa kehitetään elinkaarimalleja niin suuriin kuin pieniinkin uudis- ja korjaushankkeisiin. Työn alla ovat kokonaisvastuullinen rakentamisen elinkaaripalvelu, talotekniikkajärjestelmän kokonaisvastuutoimitus, talotekniikan korjaamisen elinkaaripalvelu, talotekniikan korjaaminen kilpailullisella neuvottelumenettelyllä sekä energiansäästörahoituksella. Hankkeessa kehitetään ja testataan elinkaarimalleja, niiden sopimusmalleja ja malliasiakirjoja sekä luodaan edellytyksiä niiden käytölle. Turun kaupungin koehankkeessa on käytössä luonnos tarjouspyyntömallista, jossa tarpeet energiankäytön tehostamiseksi ja talotekniikan uudistamiseksi on yhdistetty. Turun kaupunki rahoittaa osin hankkeen, ja osa rahoituksesta saadaan aikanaan palveluntuottajan takaamista säästöistä. Jarek Kurnitski , ja Mika Vuolle , TKK LVI-laboratorio CUBENet MOTIVA XPRESS 1/2006 9

10 Kuopiossa innostettiin energiansäästöön Kuopion kaupunki Kuopion kaupunki toteutti vuosina 2004 ja 2005 ohjelman energiankäytön hallinnasta. Sen avulla onnistuttiin vähentämään kaupungin työyksiköiden sähkönkulutusta. Tärkein yksittäinen tavoite Kuopion energiankäytön hallintaohjelmassa oli sähkönkulutuksen vähentäminen työpaikoilla. Siihen pyrittiin pääasiassa henkilöstön sähkön käyttötottumuksiin vaikuttamalla. Ohjelman yhteydessä koulutettiin kaikki kaupungin työntekijää henkilökohtaisen sähkönkäytön hallintaan. Energiansäästökoulutus sisälsi tietoa valaistuksesta ja toimistolaitteiden käytöstä. Huomiota kiinnitettiin myös paperin kulutukseen. Henkilöstölle jaetut toimenpideohjeet olivat yksinkertaisia: sammuta valot tyhjästä tilasta, sammuta tietokoneen näyttö sekä kopioi ja tulosta kaksipuolisesti. Sähkönkulutus väheni selvästi, parhaiten tavoitteeseen ylsivät koulut ja päiväkodit. Kouluissa sähkön ominaiskulutus väheni 4,5 prosenttia ja päiväkodeissa 2,2 prosenttia. Sähkönkulutuksen pieneneminen oli selvästi yhteydessä yksikössä järjestettyyn koulutustilaisuuteen tai tietoiskuun. Yksittäisissä kohteissa saavutettiin vieläkin parempia säästötuloksia. Esimerkiksi valtuustovirastotalossa sähkönkulutus väheni hankkeen aikana 11 prosenttia. Malliksi muillekin Energiansäästö- ja ympäristöasioiden edistämisessä avainasemassa ovat koulutus ja motivointi. Keinoja ja työkaluja löytyy, mutta tahtoa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseen. Koulutus Kuopiossa toteutettiin kaupungin ympäristökeskuksen ja Motiva Oy:n yhteishankkeena, jonka tuloksena syntyi myös malli energiansäästön koulutukseen kuntaorganisaatiossa. Yhteistyöhön kuului myös pk-yrityksille tarkoitetun ympäristöasioiden ja energiankäytön hallintamallin tuottaminen. Sitä varten tehtiin taustaselvityksiä seitsemässä kuopiolaisyrityksessä. Rahoittajina ja toimijoina olivat Kuopion kaupungin ympäristökeskus ja tilakeskus, Motiva Oy, Kuopion Energia ja Jätekukko Oy. Tänä vuonna Kuopion ilmastostrategiatyötä jatketaan uudella hankkeella, jossa tehdään selvitystä energiapalveludirektiivin toimeenpanon valmistelua varten. Hankkeessa selvitetään useiden Kuopion seudun julkisen sektorin toimijoiden energiankulutuksen kehittymistä ja toteutettujen säästötoimien vaikutuksia siihen. Koulutushankkeen loppuraportti ja pkyritysten energia- ja ympäristöasioiden hallintamalli > Ympäristökeskus > Kuopion ilmastostrategia ja sen viestintähanke Erkki Pärjälä, Seppo Silvonen, Motiva Oy Helsingin rakennuksiin tulossa energiamerkit HKR-Rakennuttaja tuo kaupungin julkisiin rakennuksiin Display -energia- ja päästömerkinnän, joka on kehitetty eurooppalaisten kaupunkien yhteistyönä. Display-merkki ei ole virallinen energiatehokkuusdirektiivin mukainen todistus, mutta tällä hetkellä paras mahdollinen ehdokas sellaiseksi. Merkissä on tiedot rakennuksen energian ja veden kulutuksesta sekä niitä vastaavien hiilidioksidipäästöjen määrästä. Näiden tietojen perusteella rakennus luokitellaan samalla tavoin kuin energiamerkityt kodinkoneet: A G -luokkaan. Merkin käyttöönoton toivotaan osaltaan vauhdittavan jo voimassa olevan energiatehokkuusdirektiivin käytännön toimeenpanoa. Menettelyllä pyritään myös osoittamaan, että direktiivin vaatimukset on mahdollista täyttää käyttäen hyväksi jo olemassa olevaa tietoa rakennusten energiataloudesta, kuten kiinteistöjen energiakatselmusten tuloksia. Merkki otettiin ensimmäisenä käyttöön HKR:n omassa kiinteistössä Kasarmikatu 21, ja tavoitteena on asettaa energiamerkki kuluvana vuonna näkyville noin 50 Helsingin kaupungin julkiseen rakennukseen. Ulla Soitinaho, (09) , HKR-Rakennuttaja 10 MOTIVA XPRESS 1/2006 KUNNAT

11 Sinä vaikutat ilmastonmuutokseen ilmastokampanja käyntiin kesäkuussa You control climate change. Turn down, switch off, recycle, walk. Change. Ilmastokampanjan tavoitteena on parantaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja aktivoida tekoihin sen hillitsemiseksi. Ilmastokampanja käynnistyy EU-maiden pääkaupungeissa Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta 2006, aktivoituu kesälomien jälkeen elo-syyskuussa ja jatkuu helmikuuhun Suomi osallistuu Euroopan laajuiseen tempaukseen: vauhdittaa paikallista toimintaa ja tuo suomalaisen näkökulman, tiedon ja toimijat osaksi suurta kokonaisuutta. Ensisijaisesti halutaan puhutella suurta yleisöä ja aivan erityisesti nuorisoa. Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman eri hankkeissa on tuotettu hyviä aineistoja, joita voidaan nyt nostaa esiin osaksi eurooppalaista kampanjaa, ja päättää näin kotimainen ohjelma komeasti. Tervetuloa mukaan! Mukaan kampanjaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat jalkauttaa viestiä omille kohderyhmilleen eri puolilla Suomea. Kampanjaan liittyviin hankkeisiin voi myös hakea rahoitusta asti. Kotien energiankäyttö ja ilmastonmuutos Sähkö- ja kaukolämpöyritysten kotitalousasiakkaille jaettava esite kertoo, miten energiankäyttötavat ja -valinnat voivat hillitä ilmastonmuutosta. Adato Energia Oy Miten kodinkoneita pitäisi käyttää? Tuotetaan neuvonta- ja tiedotusaineistoa kotitalouskoneiden käyttötapojen, laitevalinnan, sijoituksen ja hoidon merkityksestä sähkönkulutukseen ja ohjeita sähkön säästöön. Työtehoseura ry Vaihda Virtaa vihreään sähköön Hankkeen tavoitteena on saada sähkönostajat ostamaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettua vihreää sähköä. Aluksi päivitetään ja uudistetaan -palvelu. Tampereen Maan ystävät ry Työmatkat joukkoliikenteessä Tampereella kampanjoidaan työsuhdematkalippujen puolesta. Ekokumppanit Oy Kiinteistönhoito kestäväksi Viestitään monipuolisesti kiinteistönomistajille ja -hoidosta vastaaville siitä, miten energiankulutus ja yhdyskuntajäte vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto AS- RA ry ja Suomen kiinteistöliitto ry Yhdyskuntasuunnittelun koulutusta Koulutusaineistoon ja täydennyskoulutukseen sisällytetään tietoa keinoista vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sekä mahdollisuuksista sopeutua muuttuvaan ilmastoon ja yhdyskuntasuunnittelun muutostarpeesta. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Ohjelmia bioenergiasta Hankkeessa tuotetaan viisiosainen ohjelmasarja mahdollisuuksista lisätä bioenergian käyttöä ja sen vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä. FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry Hakuohjeet ja lisätietoja Muutosviesti Ilmastonmuutoksen viestintäohjelman vuosijulkaisu 2006 Ohjelmapäällikkö Kirsti Kärkkäinen, (09) , Idealmainos Uudet hankkeet käyntiin Ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaan hyväksyttiin marraskuussa seitsemän uutta hanketta. Kaksi kouluhanketta sai jatkorahoituksen. Uusissa hankkeissa valmistellaan kesällä alkavaa kampanjaa. Niissä työstetään tietoa kodeille ja kouluille. Myös asumisen ammattilaiset ja heille tietoa välittävät tahot saavat omat aineistonsa. Ohjelmasta on rahoitettu kolmen vuoden aikana 45 hanketta noin 1,15 miljoonalla eurolla. Eväitä ilmastokeskustelun pureskeluun -aineisto parantaa oppilaiden kykyä ymmärtää ja analysoida kriittisesti ilmastonmuutosta koskevaa keskustelua. ILMASTOMUUTOS INFO MOTIVA XPRESS 1/

12 futureimagebank Hyvä kuljetusten ennakkosuunnittelu, oikea ajotapa ja edulliset reitit parantavat teollisuusyritysten kuljetusten energiatehokkuutta. Vanhassa viisaudessa Tuo tullessas vie mennessäs on edelleen järkeä. Energiakatselmuksilla lisää puhtia teollisuuden kuljetuksiin Suunnittelu ja oikea ajotapa tuovat eniten säästöjä Teksti: Tuija Käyhkö Teollisuusyritysten kuljetusten säästöpotentiaali on huomattava. Energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä on kuljetusten energiankäyttö arviolta 30 PJ (petajoulea) eli 835 miljoonaa litraa polttoainetta. Niistä kertyy energiakustannuksia noin 500 miljoonaa euroa ja noin 2,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Kuljetuksissa voitaisiin säästää noin 10 prosenttia, mikä merkitsee vuodessa 3 PJ eli noin 84 miljoonaa polttoainelitraa ja tonnia hiilidioksidipäästöjä vähemmän ja 50 miljoonaa euroa säästyneinä polttoainelaskuina. Arvio perustuu selvityksiin kuljetusalan sisäisestä kehityspotentiaalista, 5 prosenttia, sekä asiakkaan vaikutuspiirissä olevista asioista, kuten logistiikan suunnittelusta, ohjauksesta ja kuljetusmuodon valinnasta. Kuljetusketjujen energiakatselmus - hanke on pureutunut teollisuusyritysten kuljetusten tehostamiseen. Hankkeessa ovat mukana OMG Harjavalta Nickel Oy, Rakennusbetoni ja Elementti Oy ja Parma Oy. Myös kuljetusliikkeet ovat laajasti edustettuina. Autoja kuljetusliikkeillä on yli tuhat ja pilottiyrityksillä 300. Kuljetusten tehostamiseksi on etsitty lyhyen ja pitkän tähtäimen parannuskeinoja tavoitteena vähentää polttoaineen kulutusta ja samalla hiilidioksidipäästöjä. Pilottiyritysten kuljetusten energiankulutuksen vuotuinen kustannus on useita miljoonia euroja. Raaka-ainetta Australiasta Halusimme tietää, missä voisimme säästää polttoainetta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Olimme aiemmin toki tarkkailleet kuljetustemme polttoaineen ku- 12 MOTIVA XPRESS 1/2006 KULJETUKSET

13 lutusta ja kilometrejä, mutta emme muuta, kertoo logistiikkapäällikkö Kaarlo Haavanlammi OMG Harjavalta Nickel Oy:n motiiveista hankkeeseen mukaan tulosta. Yritys käyttää sekä rautatie- maantie- että laivakuljetuksia, mutta eniten tavaraa kulkee junilla ja rekoilla. Nikkeliraaka-aine tulee jopa Australiasta eli kilometrin takaa. Valmiit tuotteet menevät pääasiassa Keski-Eurooppaan. Raaka-aineen rahtikustannukset ovat viime vuosina olleet 2,2 miljoonaa euroa, ja tuotteiden kuljetukset 7,1 miljoonaa euroa vuodessa. Suurin osa tästä on ollut polttoainekustannusta. Hanke on tuottanut tulosta. Saimme sen, mitä läksimme hakemaan. Kuljetusketjut on nyt käyty tarkkaan läpi. Olemme saaneet dataa kuljetuksista ja päästöistä. Niitä voimme käyttää hyväksi vaikkapa uusista raaka-ainehankinnoista sopiessamme. OMG Harjavalta Nickelissä on tehty joukko muutossuunnitelmia, joiden toteuttamisesta ei Haavanlammin mukaan ole tehty vielä päätöstä. Yksi tärkeä säästökohde olisi oma konttivarasto. Nyt tuomme raaka-ainetta kontissa, joka sitten lähtee tyhjänä takaisin satamaan. Jos meillä olisi konttivarasto, voisimme paluumatkalla viedä valmiita tuotteita satamaan. Yrityksen eniten käyttämän kuljetusliikkeen kanssa on Haavanlammin mukaan tarkoitus tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Ajotapa vaikuttaa huomattavasti kustannuksiin. Oikean ja väärän ajotavan välinen polttoaineen kulutusero voi olla jopa prosenttia. Kuljettajille on annettava koulutusta taloudellisesta ajotavasta. Vahvuus muuttuikin heikkoudeksi Tuotepäällikkö Eeva Konsti Rakennusbetoni ja Elementti Oy:stä on tyytyväinen edustamansa yrityksen hyvään sijaintiin. Hollola on keskeisellä paikalla. Silti kuljetusten tehostaminen on yritykselle tärkeä asia. Me kuljetamme raaka-ainetta ja valmiita tuotteita eri puolilla Suomea pääosin rekoilla. Projektiin lähdettiin Konstin mukaan, koska haluttiin uusia oivalluksia logistiikan pyörittämiseen. Kokemukset ovat yllättävän positiiviset. Saimme sitä, mitä läksimme hakemaan, eli uusia ajatuksia. Lopputulos oli ajatuksia herättävä. Muutostarpeita on. Etenkin yhteistyötä eri osastojen ja alihankkijoiden välillä on Konstin mukaan tehostettava. Olemme itse yrittäneet ohjailla logistiikkaa ja tehneet kuljetusyrityksen puolesta päätöksiä emmekä ole hyödyntäneet kuljetusyrittäjän asiantuntemusta. Nyt annamme kuljetusyritykselle enemmän vastuuta. Suurin työ on nyt Konstin mielestä saada organisaatio heräämään muutokseen. Se, minkä olemme luulleet vahvuudeksemme, onkin heikkous. On löydettävä kultainen keskitie. Kuljetusliikkeen kanssa yhteistyö tiivistyy. Kuljetusten hyötysuhde nousuun Betonielementtejä valmistavalla Parma Oy:llä on 13 tehdasta Suomessa. Niiden logistiikka käytiin johtaja Timo Teräksen mukaan projektissa läpi. Parman käyttämä raaka-aine ja valmiit tuotteet kulkevat maateitse kilometrin matkoja. Parma Oy läksi Teräksen mukaan kuljetusketjujen energiakatselmukseen, koska tehtaiden katselmuksista on saatu aiemmin hyviä kokemuksia. Halusimme käydä järjestelmällisesti läpi kuljetusketjut. Siinä onnistuttiin ja saatiin paljon eväitä tulevaisuutta varten. Kyse on miljoonan tonnin kuljettamisesta vuodessa, johon rahaa uppoaa 6 7 miljoonaa euroa vuodessa. Jo prosentin säästö on merkittävä. Parman eniten käyttämä kuljetusyhtiö on ollut tiiviisti mukana. Lisäämme yrityksen kanssa entisestään yhteistyötä ja yhdessä tehostamme logistiikkaa. Parmalla on Teräksen mukaan useita parannussuunnitelmia. Polttoaineen kulutuksessa ajotapa on ratkaiseva, joten kuljettajien koulutusta on tehostettava. Myös kuljetusten usein alle 50 prosentin hyötysuhdetta on parannettava. Eli rekat kulkevat tyhjinä useammin kuin täysinä. Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on kaluston parantaminen. Oikea ajotapa vähentää muutenkin kustannuksia. Ajoneuvoihin kohdistuva rasitus vähenee ja korjaus-, polttoaine- ja laitekustannukset, kuten rengaskustannukset, pienenevät. Michelin Oikea ajotapa säästää renkaita. Malli katselmuksiin Teollisuusyritysten energiankulutus tiedetään aidan sisällä, mutta ei niinkään sen ulkopuolella. Joskus voi kuitenkin olla jopa kokonaisuuden kannalta järkevämpää ja edullisempaa kehittää kuljetusten tehokkuutta kuin panostaa tuotantoprosessien energiatehokkuuteen, toteaa asiakasryhmäpäällikkö Seppo Pyrrö hankkeen yhteyshenkilö Motivasta. Logistiikkaa on mahdollista tehostaa huomattavasti. Paljon on tehty, mutta tehostamista ei ole viety aivan loppuun saakka. Syy saattaa olla siinä, että kuljetusyritykset toimivat asiakkaan ehdoilla ja tekevät sen, mitä asiakas pyytää. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa malli kuljetusten energiakatselmuksiin. Hyvistä käytännöistä kootaan ohjeistus, jonka avulla voidaan toteuttaa kannattavia kehitystoimenpiteitä kuljetusketjussa asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Energiakatselmusmalli valmistuu kevään aikana. Tänä vuonna mukaan otetaan vielä viidestä kymmeneen uutta pilottiyritystä, ja painopistealueena ovat teollisuuden ja palvelualan kuljetukset. Katselmukseen on luvassa myös kauppa- ja teollisuusministeriön tukea. Kuljetusten energiankatselmus -hanke käynnistyi tammikuussa 2005 ja päättyy joulukuussa Motiva on hankkeen koordinaattori ja tarjoaa hankkeeseen osaamisen kuljettajakoulutuksen verkostoista, energiakatselmusten tuotteistamisesta ja energiansäästösopimuksista. TransVeritas Oy toimii hankkeessa kehityskumppanina ja konsulttina. Hankkeen rahoittavat liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä kuljetuspalveluita käyttävät yritykset ja yhteisöt. Seppo Pyrrö, Motiva KULJETUKSET MOTIVA XPRESS 1/

14 Malttia ja viisautta teille Fortumin malliin Fortum on pilottiyrityksenä mukana Motiva Oy:n koordinoimassa turvallisen ja taloudellisen ajamisen Malttia ja viisautta teille -kampanjassa. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 18 huoltoauton käyttäjää on koulutettu taloudelliseen Ecodriving-ajotapaan. Kampanjan aikana seurataan myös autojen polttoaineen kulutusta ja vahinkokehitystä. Fortum ohjaa autonkäyttäjiä pienempään, edullisempaan ja vähemmän kuluttavaan malliin. Yhtiössä suositaan energiatehokkaita, ympäristömyötäisiä ja turvallisia leasing-autoja. Taloudellisuuteen ja turvallisuuteen tähtäävän ajokoulutuksen lisäksi konsernin auto-ohjeissa on määritelty perusvarustetason sisältävät turva- ja ekovarusteet. Malttia ja viisautta teille -kampanjaan osallistuvat liikenne- ja viestintäministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, Ajoneuvohallintokeskus AKE, Öljy- ja kaasualan Keskusliitto ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ry, Tapiola, EcoDriving Center Oy ja KH FIN Oy. Kampanja alkoi vuonna 2005 ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Antero Lehtonen, ja Arja Koski, , Fortum Oyj, Jyrki Holappa, Fortum Sähkönsiirto Oy, Linja- ja kuorma-autojen polttoaineen kulutusta voi vähentää Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostamista tutkittiin vuosina , ja merkittäviä säästön mahdollisuuksia paljastui. Tutkimusten mukaan ajoneuvon painon ja aerodynamiikan optimoinnilla voitaisiin säästää polttoainetta jopa 30 prosenttia ja kuljettajien opastuksella taloudelliseen ajamiseen 20 prosenttia. Renkaiden oikea valinta auttaisi säästämään 5 prosenttia ja voiteluaineet vastaavasti 1 2 prosenttia. Oikeanlaisen perävaunun valinta voi vähentää yhdistelmäauton polttoaineen kulutusta vähintään kolme prosenttia. Myös eri ajoneuvojen polttoaineen kulutuksessa havaittiin huomattavia merkkikohtaisia eroja. Laaja tutkimuskokonaisuus tuotti uusia menetelmiä Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen -tutkimuskokonaisuuteen sisältyi 13 alaprojektia. Tutkimustahoja oli mukana kuusi ja rahoittajia parikymmentä: Tekes, liikenne- ja viestintäministeriö, ajoneuvohallintokeskus sekä alan yritysten ja kuljetusten ostajia. Tutkimukseen käytettiin vuosittain euroa. Hankkeen aikana kehitettiin myös uusia mittausmenetelmiä. Linja- ja kuorma-autojen ominaisuuksista ja kulutuksista saatiin tuloksia laboratoriosta ja maantieltä. Olennaiset polttoaineen kulutukseen vaikuttavat seikat tunnistettiin ja mitattiin. Hankkeen aikana syntyi innovaatioina hybridibussi, ajo-opastin sekä kuorman ja liukkauden tunnistusmenetelmät. Tutkimustyö jatkuu Kolmivuotinen jatkotutkimusjakso RAS- TU Raskas ajoneuvokalusto: Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka jatkaa aiempaa kokonaisuutta. Siinä ovat uusina tahoina mukana Helsingin Yliopiston Ilmakemian laitos ja Oulun Yliopiston Elektroniikka. RASTU-hankkeessa on aiempien aiheiden lisäksi uusina kokonaisuuksina mm. raskaan kaluston turvallisuustason parantaminen ja biopolttoaineet. Tutkimuskokonaisuutta koordinoi VTT/TEC TransEnergy Consulting. Jatkohankkeen päärahoittaja on Tekes. Motiva on mukana hankkeiden viestinnässä. Seminaari toukokuussa Vuosien tuloksia ja alkanutta RASTU-hanketta esitellään seminaarissa Espoon Innopolissa. Nils-Olof Nylund, TEC TransEnergy Consulting Oy, Seppo Pyrrö, Motiva Oy Energiatehokkuutta joukkoliikenteeseen Joukkoliikenteen energiansäästösopimus on linja-autoja ja paikallista raideliikennettä koskeva yhteistyömuoto, jolla tähdätään joukkoliikenteen yritysten energia- ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Sopimus on jatkoa vuonna 2004 päättyneelle linja-autoalan energiansäästösopimukselle. Sopimuksen toimenpiteisiin sisältyy hankkeita, joista kaksi on jo käynnistynyt. Toisessa rakennetaan linja-autoyrityksille ympäristöjärjestelmää, ja toisessa tutkitaan kaupunkiliikenteen ajosyklejä EU- RO3 ja EURO4 -moottoreille. Mittauksien perusteella yritykset voivat määritellä kaupunkiliikenteen reiteille polttoaineen suhteen taloudellisimmat ajoneuvot. Osana toimenpiteitä koulutetaan VR:n lähiliikenteessä sähköjunien kuljettajia Yritysten kannattaa kiinnittää huomio liikenteen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Energiansäästösopimukseen liittyessään yritykset saavat tehokkaita välineitä, joilla energiankäytön hallinta paranee. Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksista on ilmestynyt esite, jolla kannustetaan linja-autoalan yrityksiä liittymään mukaan. Esite auttaa myös kuntien virkamiehiä, jotka tekevät kuljetuksiin liittyviä päätöksiä. Lisätietoja sopimuksesta ja sopimukseen liittyneistä yrityksistä: 14 MOTIVA XPRESS 1/2006 KULJETUS JA LIIKENNE

15 Vuoden Ekoautossa on sitä jotakin Vuoden Ekoauto on valittu tänäkin vuonna. Se on Toyota Aygo 1.0 sekä sen teknisesti, vaan ei ulkonäöltään, samanlaiset ranskalaiset sisaret Citroën C1 ja Peugeot 107. Kaikki nämä mallit on valmistettu samassa tsekkitehtaassa. Niiden polttoaineen kulutus on selvästi pienempi kuin muilla tällä kertaa testissä mukana olleilla automalleilla, jotka ovat pieniä 1,0 1,3-litraisia bensiini- ja dieselautoja. Tero Pajukallio/Motiva Oy Kiinnostus Vuoden Ekoauton valintaan jaksaa hämmästyttää, niin tänäkin vuonna. Lehdistötilaisuus on aina suuri tapahtuma, ja sen yhteydessä puhutaan muutenkin autojen teknisestä kehityksestä. Valinta lähti liikkeelle Motivan 11 vuotta sitten tekemästä aloitteesta. Kilvan käytännön järjestelyt hoitaa aina mallikkaasti Tuulilasi-lehti, ja testaajat ovat ajoneuvotekniikan asiantuntijoita. Mistään turhanaikaisesta ajokokeesta ei siis ole kyse. Tärkein testattava ominaisuus on polttoaineen kulutus ja hiilidioksidipäästöt. Lisäksi pisteytetään myös muut niin sanotut säännellyt päästöt sekä kiihtyvyys, sitkeys, melu, sisä- ja tavaratilat, turvavarusteet sekä ilmoitetun kulutuksen ja toteutuneen kulutuksen välinen ero. Testien tulokset eivät jää vakan alle, vaan Tuulilasin oman laajan artikkelin lisäksi Vuoden Ekoautosta kirjoitetaan runsaasti. Tänä vuonna Motivan lehtileikekansioon on kertynyt reilu puolensataa Ekoauto-artikkelia, eli kilpailun tulos saa todella kiitettävän vastaanoton läpi Suomen. Oikeastaan mikä tahansa autoilua ja liikennettä koskeva näyttää kiinnostavan lehdistöä ja ilmeisesti myös lukijoita ylivertaisesti. Viisas ihminen on tästä näkökulmasta oikea Homo mobile. Mutta on Ekoauton valinnalla ja uutisoinnilla myös kiinnostava kääntöpuoli. Vuosittainen valinta pitää yllä tietoisuutta siitä, että on olemassa mahdollisuus valita vähemmän kuluttava taloudellinen ajoneuvo ja että pienempikin moottoriteho riittää mainiosti uusissa autoissa. Autojen polttoaineen kulutuksessa ja muissa ominaisuuksissa on suuriakin eroja, jotka kannattaa tarkistaa ennen ajoneuvon hankintaa Sillä on merkitystä, ajaako isolla ja paljon kuluttavalla citymaasturilla vai taloudellisella perheautolla. Suuntaus ei ikävä kyllä Suomessa ole viime vuosina ollut tässä suhteessa suotuisa. Henkilöautojen koko ja moottorikoot ovat selvästi kasvaneet. Uusien Suomessa vuonna 2004 rekisteröityjen henkilöautojen yhdistetyn kulutuksen hiilidioksidipäästöt ovat 182 grammaa kilometrille, eli noin 8 litraa sataa kilometriä kohti. EU ja eurooppalaisten ajoneuvovalmistajien järjestö ACEA ovat tehneet vapaaehtoisen sopimuksen, jonka tavoitteena on päästä uusien henkilöautojen keskimääräisessä hiilidioksidipäästössä 140 grammaan kilometrillä vuonna Tätä arvoa vastaava polttoaineenkulutus bensiiniautoille on 6 ja dieselautoille vastaavasti 5,4 litraa sadalla kilometrillä. Iiris Lappalainen Koulutusta liikenteen energiatehokkuudesta Alueellisille ja paikallisille toimijoille suunnatun TREATISE-ohjelman* tavoitteena on kehittää, tuottaa ja toteuttaa koulutusta liikenteen energiankäytöstä. Ohjelmassa on mukana kolme osiota: taloudellinen ajaminen, vaihtoehtoiset polttoaineet ja ajoneuvot sekä liikkumisen ohjaus. Koulutukset alkavat taloudellisen ajotavan koulutuksella 25. huhtikuuta Tampereella ja 3.toukokuuta Helsingissä. Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat vuorossa syyskuussa viikolla 36. Liikkumisen ohjauksen koulutus järjestetään Liikkujan viikolla (viikko 38) syksyllä sekä Tampereella että Helsingissä. Projekti tuottaa suomenkieliset oppaat kustakin koulutusalueesta. Oppaat julkaistaan Internet-sivuilla Sivuilla, joissa on myös suomenkielinen osio, voi tutustua muutenkin ympäristöystävälliseen liikkumiseen. Treatise-materiaalit ja päivitetyt tiedot koulutuksista löytyvät myös Motivan www-palvelusta: Irmeli Mikkonen, Motiva Oy. *Training programme for local energy agencies and actors in transport and sustainable energy actions KULJETUS JA LIIKENNE MOTIVA XPRESS 1/

16 Lihanjalostusteollisuudessa testataan energianhallinnan työkaluja Pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten energianhallintaa ja energiatehokkuutta kehitetään eurooppalaisessa hankkeessa. Vuoden 2005 aikana kansainvälisenä yhteistyönä on kehitetty lukuisia pk-teollisuusyritysten energianhallintaan ja energiansäästöön liittyviä työkaluja eri maissa kehittyneiden hyvien toimintatapojen ja teknologisten ratkaisujen pohjalta. Kysymyksessä on BESS Benchmarking and Energy Management in SMEs (small and medium sized enterprises) - hanke. Projektin esivaiheessa näitä työkaluja sovelletaan maakohtaisesti käytäntöön muutamissa teollisuusyrityksissä. Suomessa pilotoinnin rahoittavat EU ja kauppa- ja teollisuusministeriö sekä mukaan lähteneet yritykset. Iiris Lappainen/Motiva Oy Lihanjalostusteollisuus pilot-kohteeksi Esivaiheeseen osallistuviksi toimialoiksi valittiin lihanjalostus, meijerit ja leipomot. Suomessa pilotoidaan lihanjalostusteollisuus. Motiva ja Elintarviketeollisuusliitto markkinoivat yhdessä hanketta, johon ovat lähteneet mukaan Atria Oy, HK-Ruokatalo Oy, Liha-Saarioinen Oy, Pekka Pajuniemi Oy ja Wursti Oy. Projektin ohjausryhmässä ovat mukana kauppa- ja teollisuusministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lihakeskusliitto, Elintarviketeollisuusliitto ETL ja Motiva Oy. Hankkeen konsultti on Electrowatt-Ekono Oy, jolla on pitkä kokemus teollisuuden energiansäästöhankkeista. Esivaihe käynnistyi tammikuussa ja päättyy lokakuussa Pilotoinnin tuloksia esitellään ETL:n syysseminaarissa lokakuussa. BESS on osa Euroopan Unionin Intelligent Energy Europe -ohjelmaa. Projektissa on mukana 11 maata Alankomaat, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Itävalta, Kreikka, Liettua, Norja, Ruotsi, Slovenia ja Suomi. EU-hanke päättyy huhtikuussa Katri Kuusinen, Electrowatt-Ekono Oy, Timo Husu, Motiva Oy. Suomalaista energiateknologiaa Kiinaan Kauppa- ja teollisuusministeriö ja International Finance Corporation, IFC, ovat sopineet Suomen osallistumisesta Kiinan energiatehokkuusohjelmaan, joka jatkuu vuoteen Ministeriö rahoittaa ohjelmaan liittyvää teknisen avun vientiä kolmella miljoonalla USA:n dollarilla. Projekti avaa suomalaisyritykselle suoran kanavan energiansäästöinvestointien markkinoihin ja niiden valmiiseen rahoitukseen, sanoo apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Kiinassa on teollistumisen ja tehottoman energiankäytön myötä syntynyt energiapula, joka uhkaa hidastaa maan talouskasvua. Kiinan valtiovarainministeriö on pyytänyt International Finance Corporationia käynnistämään energiantehokkuusohjelman, jolla pyritään lisäämään kaasun käyttöä kivihiilen sijaan sekä käynnistämään energiaa säästävien laitteiden markkinat. IFC on valmistellut 150 miljoonan dollarin lainaohjelman, jolla rahoitetaan energiansäästön investointeja. Maailmanpankkiryhmän globaali ympäristörahasto avustaa sen teknistä osuutta 16,5 miljoonalla dollarilla. Ohjelmalla arvioidaan saavutettavan 5 10 miljoonan tonnin vähennykset kasvihuonekaasuissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön esityksestä ohjelman sisältöä on muokattu siten, että se tukee pohjoismaisia energiankäyttöratkaisuja ja suomalaisen energiateknologian vientiä. Teknisen avun ohjelmaan on otettu mukaan myös sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotannon tukeminen sekä hukkalämmön tehokas käyttö. Tyypillisiä laitteita ovat esimerkiksi kaasuboilerit teolliseen käyttöön, rakennusten lämpösovellutukset, lämmönjakojärjestelmät, sähkön, lämmön ja jäähdytyksen yhteistuotanto, lämmön talteenotto, automaatio- ja hallintajärjestelmät, energiatehokkaat moottorit. Lisätietoja Risto Paaermaa, (09) Markku Kavonius, (09) , KTM 16 MOTIVA XPRESS 1/2006 ENERGIANSÄÄSTÖ

17 Maarit Haakana Energiatehokas koti Omakotitalon rakentajan, suunnittelijan ja rakennuttajan kannattaa seurata Energiatehokas koti -kampanjan Internet-sivustoa. Viestintäkampanja on hyvässä vauhdissa ja sivustoa on päivitetty. Energiatehokas koti -hanke kannustaa hyvään rakentamiseen. Tavoitteena on kasvattaa matalaenergiapientalojen markkinaosuus viidennekseen kaikista vuosittain rakennettavista pientaloista vuoteen 2010 mennessä. Kysymme asiasta Motivan kehitysjohtajalta Ilari Aholta vähän tarkemmin. Mitä matalaenergiatalolla tarkoitetaan? Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa noin puolet siitä, mitä nykyisten normien mukainen talo. Mitkä asiat määrittävät matalaenergiatalon? Talon muodon pitäisi olla yksinkertainen ja yhtenäinen. Talo pitäisi eristää paremmin kuin rakentamismääräykset edellyttävät ja varustaa tehokkaalla, tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla. Kodin sähkölaitteiden, kuten kylmäsäilytyslaitteet, liesi ja pesukoneet, pitäisi olla energiatehokkuudeltaan markkinoiden parasta A- luokkaa tai jopa A+ tai A++ -laitteita. Myös lämmitysjärjestelmä vaikuttaa pientaloasumisen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin. Hankkeessa ei varsinaisesti puututa lämmitysjärjestelmän valintaan, mutta Energiatehokas koti -sivuille on lisätty suunnitteluosioon tietoa eri lämmitysjärjestelmistä. Motivan koordinoiman hankkeen takana on laaja joukko alan yrityksiä ja yhteisöjä. Tarkemmin Internetissä: Ympäristökilpailu kiinteistö- ja rakennusalalle Kiinteistö- ja rakennusalan ympäristötietoisuutta halutaan kohottaa jo kolmannen kerran kilpailun avulla. Sen avulla haetaan innovaatioita ja alan yritysten joukosta edelläkävijöitä. Ympäristökilpailussa on kaksi sarjaa. Vuoden ympäristöhanke -sarjassa palkitaan ympäristön näkökulmasta tarkasteltuna paras rakennus, joka on valmistunut vuonna 2004 tai sen jälkeen tai on rakenteilla. Vuoden Promise -kehittäjä -sarjassa palkitaan yritys, joka on parhaiten hyödyntänyt Promise-ympäristöluokitusta omissa toimissaan. Yhteistyönä kehitetty Promise-ympäristöluokitus tarjoaa käyttökelpoisen työkalun rakentamiseen ja kiinteistönpitoon. Sen avulla voidaan arvioida rakennushankkeen, yksittäisen rakennuksen tai koko kiinteistökannan ympäristövaikutuksia. Kilpailun järjestävät Motiva, Rakennusteollisuus RT, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Asuntokiinteistö- ja rakennusliitto ASRA ja ympäristöministeriö. Kilpailuaika on Kilpailun tiedotustilaisuudet järjestetään huhti-toukokuussa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Harri Hakaste, ympäristöministeriö, (09) , Arto Suikka, Rakennusteollisuus RT, (09) , Helpotusta energiansäästötyöhön Ympäristöjärjestelmien ja energiansäästön yhdistämistä on selvitetty energia-alan yhtiöissä. Hankkeen tuloksista on koottu laaja raportti, jossa on muun muassa kuvattu energiansäästöä osana ympäristöjohtamista ja ympäristöjärjestelmätyötä sekä energiansäästö- ja ympäristöasioiden yhdistämistä. Energiatehokkuuden sisällyttäminen osaksi energiayhtiöiden ympäristötyötä voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla joita hahmotellaan. Hankkeeseen liittyen on tuotettu myös sähköinen yhteenveto Energiansäästö suunnitelmallisesti prosesseihin, jossa on lyhyesti käsitelty yhdistämistyön toteutustapoja ja yhdistämistyöstä saatavia hyötyjä. Raportti ja sen yhteenveto ovat ladattavissa energia.fi -sivuilta Ympäristö ja energiansäästö/energiansäästöpalvelu -osiosta. Hanketta rahoittivat kauppa- ja teollisuusministeriö, Motiva, energia-alan järjestöt sekä energiayhtiöt. Sirpa Leino, ja Minna Laitinen, Adato Energia Oy ENERGIANSÄÄSTÖ MOTIVA XPRESS 1/

18 Energiansäästörobotti vei voiton Joensuuhun Tokaluokkalaisten Energiansäästöviikon kymmenenvuotista taivalta juhlittiin Educa 2006-messuilla. Viimevuotisen Energiakilpailun sato oli nähtävillä Helsingin Messukeskukseen kootussa näyttelyssä, jonka yhteydessä myös voittaja julkistettiin. Tuomariston mielestä omaperäisessä ja hauskassa työssä oli esitelty positiivisessa hengessä kekseliäitä energiansäästövinkkejä. Tero Pajukallio/Motiva oy Voittajaluokan oppilaat olivat Helsingissä opettajansa Henna Kinnusen (takarivissä 3. vas) kanssa vastaanottamassa pääpalkinnon ja kunniakirjan. Voittajatyön julkisti opetusneuvos Marja Montonen (takarivissä toinen oik.) ja kunniakirjat jakoi toimitusjohtaja Jouko Kinnunen (takarivissä oik.). Kiitos tukijoille Tokaluokkalaiset ovat viettäneet Energiansäästöviikkoa jo kymmenenä vuotena. Viikon aikana tutustutaan energiaan, sen tuotantoon sekä järkevään käyttöön Hei, kaikki toimii! -aineiston avulla. Tukijat, valtaosin energiayhtiöt, kustantavat energia-aineistot kouluille, kouluvierailut ja monet tutustumiskäynnit. Jo yli lasta on osallistunut tokaluokkalaisten Energiansäästöviikkoon. Lasten välityksellä vastuullinen energiankäyttö leviää myös koteihin. Uutta aineistoa energiasta Lapsille, kouluille ja opettajille on tehty uutta hauskaa aineistoa energiasta myös suomeksi. Tutustu ja osallistu kilpailuun. Tokaluokkalaisten Energiakilpailuun 2005 osallistui yhteensä 24 luokkaa. Ne olivat toteuttaneet vapaavalintaisella tavalla energiansäästöä tai uusiutuvia energialähteitä kuvaavan kilpailutyön. Pataluodon koulun 2A luokka nappasi voiton Joensuulaisen Pataluodon koulun 2A luokan oppilaat askartelivat kilpailuun robotin, jonka sisuksista löytyy vinkkejä energiansäästöön. Työ on hauska ja siinä näkyy koko luokan yhteinen ponnistus ja lasten oma kädenjälki. Pataluodon tokaluokkalaiset matkustavat toukokuussa Helsinkiin ja tutustuvat Korkeasaareen ja Tiedekeskus Heurekaan. Voittajaluokka saa lisäksi kirjapalkinnon Lasten Keskukselta. Kilpailun palkittujen monivuotiset tukijat ovat VR, Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL, Ventoniemi Oy, Korkeasaari, Heureka ja Lasten Keskus. Kunniamaininnat Kiukaisiin, Nastolaan, Säkylään ja Ouluun Kunniamainintoja jaettiin neljälle kilpailutyölle: Kiukaisten kirkonkylän koulun 2. luokan työ "Joulukalenteri"; Nastolan Kivijärven koulun 2. luokan työ "Energiapeikot neuvoo" sekä Oulun Kuivasjärven koulun 2A ja 2B luokkien "Säästölä ja Tuhlula". Erikoismaininnan sai Säkylän Isosäkylän koulun työ "Auringosta Voimaa". Yleisöäänestyksen tulokset selvillä Myös messuvieraat äänestivät suosikkejaan, vastauksia saatiin yli 750. Yleisön suosikkityö on Nastolan kirkonkylän koulun 2B luokan "Energiakarkki-kollaasi". Yleisöäänestyksen voittanut luokka sai kirjapalkinnon ja kunniakirjan. Lisätietoa kilpailusta ja kilpailutöistä: Suvi Salmela ja Irmeli Mikkonen, Motiva Oy 18 MOTIVA XPRESS 1/2006 ENERGIAKILPAILU

19 Yritykset kehityksen eturintamassa Idealmainos Ohjelmapäällikkö Jatta Jussila ja teknologia-asiantuntija Marjatta Aarniala luotsaavat ClimBus-ohjelmaa. Yritykset ovat tärkeitä liiketoiminnan kehittämishankkeissa. ClimBusohjelma kokoaa tuotteita ja palveluja kehittävät ja hyödyntävät yritykset tutkijoiden kumppaniksi. Yritysten mukaan saaminen tutkimushankkeeseen oli yllättävän helppoa, kertoo tutkija Kimmo Ollikka Helsingin yliopiston Taloustieteen laitokselta. Hän koordinoi Pomarprojektia, jossa kehitetään mallia päästöoikeuksien hinnan ennustamiseen sekä menetelmiä päästömarkkinoiden analysointiin ja riskienhallintaan. Outokumpu Oyj, Savon Voima Oy, Tampereen sähkölaitos, Vantaan Energia Oy ja GreenStream Network kehittävät eturintamassa omaa osaamistaan ja riskienhallintastrategiaansa projektissa. Yrityskohtaiset tarkastelut, yhdessä kehitettävät ja sparrattavat hallintamallit sekä mahdollisuus tavata parhaita asiantuntijoita, listataan hankkeen hyötyjä, jotka eivät tietenkään tule yrityksille ilmaiseksi. Niiden on käytettävä omaa aikaa ja osaamistaan sekä osallistuttava hankkeiden kustannuksiin. Helsingin yliopiston kumppanina on Teknillinen korkeakoulu, ja tutkimuksessa mukana olevat toimivat myös monissa kansainvälisissä verkostoissa. Pilotoinnista markkinoille Pomar-projekti on hyvä esimerkki ClimBus-hankkeesta. Haluamme ohjelmaan mukaan erilaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Verkostoitumisen lisäksi myös kansainvälistyminen on tärkeää, korostaa Marjatta Aarniala, joka vastaa Tekesissä tämän vuoden alusta lähtien Clim- Bus-ohjelmasta. Päästökauppa toi osaamisaukon, johon yritykset tarvitsevat apua, samalla se loi uuden liiketoimintamahdollisuuden palvelualan yrityksille. Hyöty mitataan entistä tarkemmin Monet hankeideat lähtevät tutkijoilta. Ehdotettujen projektien täytyy osua ja tukea yrityksen strategiaa, tavoitteen ja sisällön täytyy olla kristallinkirkas ja toteutussuunnitelman realistinen. Mitä selkeämmin tulokset ja niiden hyödynnettävyys suhteessa panoksiin on kuvattu, sitä helpompi hankeidea on myydä meille yrityksille, sanoo tutkimusjohtaja Matti Rautanen Kvaerner Power Oy:stä. Resurssit ovat rajalliset. Niinpä tutkimusprojektit, joihin on koottu eri alueiden parhaat osaajat kotimaasta ja ulkomailta kiinnostavat. Perustutkimuksessa myös kilpailijat sopivat samaan hankkeeseen. Kvaerner Powerilla on ClimBus-ohjelmassa neljä omaa tuotekehityshanketta ja se on mukana myös monissa tutkimushankkeissa. Rautanen itse on ohjelman johtoryhmän jäsen. Tulevaisuus kiinnostaa Yritykset ovat aktiivisesti mukana myös tulevaisuutta luotaavissa hankkeissa. Turun kauppakorkeakoulun koordinoiman skenaariohankkeen tavoitteena on hahmottaa potentiaalisia ilmastonmuutosta hillitseviä teknologioita ja palveluita, jotka voivat menestyä aikavälillä Projektissa on mukana yrityksiä kaikista innovaatioketjun vaiheista: ABB Oy, Wärtsilä Oy, Kvaerner Power Oy, Metsä- Botnia Ab, Rautaruukki Oyj, Foster Wheeler Energia Oy, Vapo Oy, Prizztech Oy, Äänesseudun Kehitys Oy, Hermia Oy ja Merinova Oy. Tulevaisuusverstaiden ja haastattelujen myötä yritysten määrä vielä lisääntyy. ClimBus ja DENSY -ohjelmien vuosiseminaari Turussa. Lisätietoja Jatta Jussila, Technopolis Oyj, (09) Marjatta Aarniala, Tekes, , Hankesalkku 1/2006 Julkiset tutkimushankkeet - 28 hanketta, yhteensä 10,5 milj., Tekesin osuus 7,0 milj. - Vahva yrityskytkentä kaikissa hankkeissa - Kansainvälistä yhteistyötä yli 70 % Yrityshankkeet - 36 hanketta, yhteensä 17,9 milj., Tekesin osuus 8,1milj. Hankkeissa mukana - 23 eri tutkimusorganisaatiota - noin 130 yritystä ClimBus - Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa CLIMBUS MOTIVA XPRESS 1/

20 Biopolttoaineille käyttövelvoitteita Liikenteen biopolttoaineiden käytön ja tuotannon edistämistä arvioinut työryhmä luovutti maaliskuun alussa mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Työryhmä pitää käyttövelvoitetta ensisijaisena biopolttoaineiden käytön edistämiskeinona. Se suosittelee, että biopolttoainetta sekoitettaisiin polttoaineisiin vähittäin lisäten siten, että sen osuus olisi 1 % vuonna 2008, 2 % vuonna 2009 ja 3 % vuonna Käyttövelvoite koskisi kaikkia liikennepolttoaineita markkinoille toimittavia yrityksiä. Kukin toimija voisi kuitenkin itse ratkaista, miten ja millä biopolttoaineilla se kattaa vaaditun bio-osuuden toimittamastaan liikennepolttoaineiden kokonaismäärästä. Vuonna 2010 käyttövelvoitteesta aiheutuva lisäkustannus on arvioilta milj. euroa vuodessa ja vaikutus polttoaineiden hintoihin noin 3 senttiä/litra. Työryhmän mietintö, KTM:n julkaisu 11/2006 Liikenteen biopolttoaineiden tuotannon ja käytön edistäminen Suomessa Pätkittäin puulämmityksestä Tulisijan käyttäjille on koottu taloudellisen ja ympäristöystävällisen puunpolton ohjeita Pätkittäin puulämmityksestä -oppaaseen. Polttamalla puuta oikein hyvässä tulisijassa voidaan vähentää ilmanlaatuhaittoja ja paloturvallisuusriskiä. Motivan, Nuohousalan Keskusliiton ja Hengitysliitto Helin tuottamaa opasta jaetaan pientalojen omistajille muun muassa nuohouskäyntien yhteydessä. Opas on ilmainen ja sitä voi tilata voi tilata Motivasta Pilkevälitystä: Puuenergianeuvojapäivät: Neuvontaan tarvitaan uusia näkökulmia Tämän vuoden alussa useita puuenergianeuvontaan liittyviä hankkeita päättyi ja monet neuvojat ovat joutuneet hakeutumaan muihin tehtäviin. Neuvontaan tarvitaan uusia ja laajempia näkökulmia, todettiin neuvojien päivillä helmikuun alussa. Puuenergianeuvojat ovat erikoistuneet metsien energianvarojen hyötykäyttöön, mutta yhä useammin heidän työssään nousee tärkeäksi yhteys maatalouden bioenergianeuvontaan. Yhteyden kehittämistä korosti pääsihteeri Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriön metsätalouden edistämisyksiköstä. Hän peräänkuulutti myös yritystoiminnan sekä uusien välineiden, menetelmien ja palveluiden kehittämistä. Bioenergianeuvonnan kehittämiselle seuraavan hallitusohjelman linjaukset ovat erityisen tärkeitä. Sen merkitys korostuu, kun Kansallista metsäohjelmaa 2010 tarkistetaan. Ohjelma on tulossa uusittuna vuoden 2007 lopussa yhtä aikaa metsien suojelua käsittelevän MET- SO-ohjelman jatkopäätöksen kanssa. Puusta tuotettu energia on siinä vahvasti esillä. Puuenergianeuvojat tutustuivat Lemin aluelämpölaitokseen. Neuvonnalle tilausta Kokkonen totesi, että energianeuvontaa tarvitaan. Neuvonta on sisällytetty myös metsäkeskusten tulossopimukseen 2006 osaksi keskusten palveluja, ja se toteutuu eri rahoitusmahdollisuuksien antamissa puitteissa. Julkisen rahoituksen puolella tilanne ei ole lupaava. Neuvontaa on rahoitettu EU-ohjelmista ja tänä vuonna ALMA-ohjelman alueella rahoitus on aiempia vuosia pienempi. Myös valtakunnan kattavan maaseudun kehittämisohjelman ( ) kokonaisrahoitus laskenee nykytasosta. Valtion tuottavuusohjelma näkyy myös metsäkeskuksissa, vain joka toisen poistuvan työntekijän paikka voidaan jatkossa täyttää. Metsäkeskuksissa työskenteleviä puuenergianeuvojia on koulutettu 1990-luvun lopulta alkaen yli 60. Eräät neuvojien hankkeet ovat päättyneet eikä rahoitusta ole kaikki uusiin hankkeisiin saatu, mutta neuvontatyö jatkuu monilla alueilla virkeänä. Myös vientihankkeita on käynnissä ja vireillä. Koko repertuaari on käytössä, mutta pellolle emme ole vielä menneet, totesivat kainuulaiset neuvojat. Rahoitusta on haettu ja haetaan eri tahoilta EU-ohjelmista ja TE-keskuksista sekä maaseudun kehittämisvaroista, ja tähän saakka koulutusta on keskeisesti rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö. Marja Kokkonen, (09) , maa- ja metsätalousministeriö, Juha Rautanen, Motiva Oy Kuva: Juha Rautanen/Motiva Oy 20 MOTIVA XPRESS 1/2006 BIOENERGIAA

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila

Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa. Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Säteilevät Naiset -seminaari 17.9.2007 Päivi Laitila Sisältö Motiva lyhyesti Taustaa energiankulutuksesta Ilmastonmuutoksen torjunta kuluttajan arjessa Energiankäyttö

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006. Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Malttia ja viisautta teille Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristönhallinta- seminaari 17.5.2006 Taloudellisen ja ennakoivan ajotavan koulutus Asiakasryhmäpäällikkö Seppo Pyrrö, Motiva Oy Malttia

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus 1 Katselmustoiminta Suomessa Teollisuudessa, kunta ja palvelusektoreilla on saatu hyviä kokemuksia energiaanalyyseistä ja niiden hyödyntämisestä Säästöpotentiaali (%)

Lisätiedot

Säästöpotentiaalit selville kuljetusketjujen energiakatselmuksilla

Säästöpotentiaalit selville kuljetusketjujen energiakatselmuksilla Säästöpotentiaalit selville kuljetusketjujen energiakatselmuksilla Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa Mikä on kuljetusketjujen energiakatselmus? asiantuntijoiden ja katselmuksen

Lisätiedot

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia

Tehokas energiankäyttö. -koko kunnan asia Tehokas energiankäyttö -koko kunnan asia Etsi kunnalle energiansäästöä Kunnissa on runsaasti erilaisia mahdollisuuksia edistää energiansäästöä ja hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Energiansäästö on

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Työasemien sähkönkulutus vähenee lähes 60%, kun helpot säästökeinot otetaan käyttöön.

Työasemien sähkönkulutus vähenee lähes 60%, kun helpot säästökeinot otetaan käyttöön. Työasemien sähkönkulutus vähenee lähes 60%, kun helpot säästökeinot otetaan käyttöön. Työasemien sähkönkulutusta voidaan vähentää jopa yli 50%, jos sähkönsäästökeinot otetaan käyttöön. Kaikki tämä säästö

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki

ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki ONKO YRITYKSESI VALMIS ENERGIAKATSELMUKSEEN 2015? ISS:n webinaari Uusi energiatehokkuuslaki Tervetuloa webinaariin: Uusi energiatehokkuuslaki! ISS on mukana toteuttamassa uuden energiatehokkuuslain vaatimuksia

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Sähkönkulutus on kasvussa

Sähkönkulutus on kasvussa Sähkönkulutus on kasvussa Palvelu- ja julkisen sektorin osuus sähkön kokonaiskulutuksesta Suomessa on 19 %. Yksittäisen toimistorakennuksen sähkön kulutus voi jakautua esimerkiksi näin. Palvelu- ja toimistorakennuksessa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Motiva Oy. Motiva Services Oy. ESCO hankinnan mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kuntien 7. ilmastokonferenssi Tampere, 8-9.5.

Motiva Oy. Motiva Services Oy. ESCO hankinnan mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kuntien 7. ilmastokonferenssi Tampere, 8-9.5. ESCO hankinnan mahdollisuudet ilmastotavoitteiden saavuttamisessa Kuntien 7. ilmastokonferenssi Tampere, 8-9.5.2014 Pertti Koski, Motiva Oy Motiva Oy 100 % valtion omistama Valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa?

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? 1 Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? ClimBus-ohjelman Päätösseminaari 9.6.2009 Juhani Pitkäkoski Toimitusjohtaja YIT Oyj 2 2009-06-09 Sisältö Energiankäyttö Suomessa Ilmastonmuutos YIT:n strategian

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Autoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy

Autoilun viisaat valinnat. Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy Autoilun viisaat valinnat Työpaikat kohti viisaita liikkumisvalintoja -seminaari 14.3.2013 Vesa Peltola, Motiva Oy SISÄLTÖ Sähköautokaan ei ratkaise kaupunkien ruuhkaongelmia Tilankäyttö ja ruuhkat Liikenne

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Teknologiateollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 78 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE

Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi TAPRE Teuvo Aro, AX-Suunnittelu AX-SUUNNITTELU Perustettu 1993 LVI TUTKIMUKSET

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ

TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ TUTKIMME ENERGIAMERKINTÖJÄ Tavoite: Oppilaat tietävät, mistä saa tietoa laitteiden energiankulutuksesta ja he ovat tietoisia energiamerkinnän sisällöstä. Oppilaat ymmärtävät mitä etua on valita A-luokan

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6

SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6 SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008

Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä. Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Kestävät hankinnat 22 miljardia syytä Taina Nikula Ympäristöministeriö Lähiruoka 2008 14.5.2008 Teemat Miksi? Julkisen hankkijan mahdollisuudet Toimintaohjelmaehdotus kestävien hankintojen edistämiseksi

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE

OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE YOU DRINK WE CARE OMISTAUTUNUT YMPÄRISTÖLLE Vesi on yksi planeettamme kallisarvoisimmista luonnonvaroista ja sen ollessa yrityksemme päätuote, tiedostamme kuinka tärkeää sen suojeleminen on. Valitsemalla

Lisätiedot