INS FORMATION. tutkitusti. Edelläkävijöille. ei riitä. Asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen haasteena.

Transkriptio

1 INS FORMATION Kesäkuu 2010 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n asiakaslehti Toimitusjohtaja DI Mikko Äyräväinen: ÄYRÄVÄISEN PALVELU- VALMIUS tutkitusti HYVÄLLÄ TASOLLA Asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen haasteena INSide-vieraana Esa Paloheimo, VTT Edelläkävijöille ei riitä arkinen aherrus Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset julkaistu

2 Äyräväinen on turvallinen talotekniikan kehittäjä ÄYRÄVÄISEN PALVELU- VALMIUS Tutkitusti HYVÄLLÄ TASOLLA DI mikko äyräväinen, toimitusjohtaja, insinööritoimisto äyräväinen oy Äyräväisellä on RAKLI -SKOL-ATL (RSA) sertifioitu laatujärjestelmä, jonka lähtökohtana on jatkuvan kehittämisen periaate. Yrityksemme kehittää menetelmiään ja palveluaan jatkuvasti seurannan ja palautteen perusteella. Palvelun tasoa ja kehitystä mitataan ja selvitetään vakioasiakkailta kerran vuodessa ja laajempi asiakaskysely tehdään kolmen vuoden välein. Keväällä tehdyn asiakaskyselyn tulokset osoittavat, että palveluvalmiutemme on hyvällä tasolla. Pitkäjänteinen toiminnan kehittäminen ja siihen panostaminen on ollut hyvä sijoitus. Olemme onnistuneet myös rakentamisen laskusuhdanteen aikana kehittämään toimintaamme kasvusuuntaisesti ja tilauskantamme on ollut koko ajan hyvällä tasolla. Asiakaspalautteen ja toiminnan tulokset kannustavat meitä jatkamaan valitsemallamme suunnalla, toteaa toimitusjohtaja Mikko Äyräväinen. Johtotähtenämme turvallisuus Äyräväisen toimiston tavoitteena on turvallisten toimintaympäristöjen suunnittelu ja kehittäminen taloteknisin keinoin. Tavoittelemme erityisesti sellaisia asiakkaita ja asiakasryhmiä, joille turvallisuustekijät ovat kriittisiä tai ne ovat muutoin toiminnan varmistamisen kannalta tärkeitä. Turvallisuutta on niin kriisiajan turvallisuuden varmistaminen kuin arkipäivän talotekninen turvallisuus hyvän sisäilman muodossa. Asiakaskysely osoitti, että turvallisuusprofiiliamme ei vielä tunnisteta riittävän selkeästi. Tulos on positiivinen, kun vertailukohtana olivat kilpailijat eli meidät luokiteltiin keskimäistä paremmiksi. Tämä ei kuitenkaan riitä meille. Kehitystyötä on painotettava entistä selkeämmin turvallisuusprofiilimme konkretisointiin ja siihen liittyvien hyötytekijöiden esille tuontiin asiakkaillemme, painottaa Mikko asian tärkeyttä. Yhteistyökykymme ja palveluvalmiutemme hyvällä tasolla Toivotamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme lämmintä, rentouttavaa ja ennen kaikkea turvallista kesää! Turvallisuus on myös asiakkuuksien ja projektien turvallista hoitamista. Teknisen valmiutemme kehittämisen rinnalla olemme pitäneet yhtä tärkeänä asiana yhteistyökykymme ja palveluvalmiutemme kehittämistä. Huipputasonkin tekninen osaaminen jää hyödyntämättä, jos käytännön projektityössä kommunikointi ja yhteistyökyky puuttuvat. Asiakaskyselyn mukaan olemme onnistuneet hyvin mielestämme tärkeimmässä turvallisuustekijässä eli asiakaspalvelussa. Asiakkaamme ovat antaneet yhteistyökyvyllemme ja palveluvalmiudellemme parhaat pisteet, keskiarvo 4,4. Saimme myös projektien onnistumisesta kokonaisuutena keskiarvopisteet 4,2. Otamme positiivisen asiakaspalautteen vastaan nöyrin mielin. Kiitän asiakkaitamme hyvästä yhteistyöstä. Emme ylpisty hyvistä tuloksista vaan jatkamme palvelumme kehittämistä edelleen. Palaute antaa varmuutta ja rohkeutta jatkoon. Samalla kiitän henkilöstöämme, joka hyvällä työllään on tämän kaiken käytännössä toteuttanut, kiittelee Mikko. Toteutimme keväällä asiakastyytyväisyystutkimuksen. Tulokset olivat varsin rohkaisevia ja palaute rakentavaa. Tutkimustulokset ovat luettavissa nettisivuiltamme. Parhaat kiitokset kaikille vastaajille LVI-alan tekninen tietotaito Erikoistuminen turvallisuuteen Erikoistuminen järjestelmien toimintavarmuuteen Erikoistuminen energia-asioihin Projektien onnistuminen kokonaisuutena Aikataulujen pitävyys Yhteistyökyky ja palveluvalmius Kehittämisaktiivisuus, edistyksellisyys Kilpailukyky Viestintä 2 INSformation Kesäkuu 2010 INSformation Kesäkuu

3 INSide-vieraana Esa Pohjanheimo, VTT Tiedonvalo Oy Asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen haasteena Edelläkävijöille ei riitä arkinen aherrus INSide Esa Pohjanheimo on valtiotieteen tohtori, erikoistumisalueenaan sosiaalipsykologia. Hän toimii sekä julkisen alan yhteisöjen että yksityisen alan yritysten henkilöstön ja erityisesti johtohenkilöstön kouluttajana, työnohjaajana ja valmentajana. VTT Esa Pohjanheimo on työskennellyt Helsingin Yliopistolla, Taloustutkimus Oy:ssä, MPS Finland Consulting Oy:ssä, Romana Management Oy:ssä ja nykyisin omassa perheyrityksessään, Tiedonvalo Oy:ssä. Vuosien mittaan hänelle on muodostunut yhteistyöverkosto ja yhteyksiä on moneen suuntaan. Hän on toiminut mm. puheenjohtajana Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:ssä, joka on valtakunnallisesti toimiva henkilöstöjohdon ja -ammattilaisten yhdistys. VTT Esa Pohjanheimo, tiedonvalo Oy Asiantuntijuus on niukka luonnonvara Kansainvälisen tietotaidon hankinta ja soveltaminen ovat asiantuntijayrityksen keskeisiä haasteita. Se tarjoaa merkittävän mahdollisuuden kehittyä pitkän linjan kotikutoista puurtajaa osaavammaksi. Uutta tutkimustietoa on saatavilla runsaasti. Tieto ja tutkimustulokset leviävät hämmästyttävän nopeasti ympäri maailman. Äyräväisen kaltaisten asiantuntijayritysten tulevaisuuden haasteena on, miten pärjätään nopeasti muuttuvassa teknologiamaailmassa ja miten henkilöstöä ohjataan ja motivoidaan uuden tietotaidon hankintaan ja soveltamiseen. Asiantuntijuuden kehittämisessä tarvitaan edelläkävijöitä sekä yksilönä että yrityksenä. Keskimääräinen arkipuurtaminen ei riitä, toteaa Esa Pohjanheimo. Asiantuntijoista on kehittymässä niukkuutta ja sen myötä kovenevaa kilpailua hyvistä henkilöistä jo opiskeluvaiheesta alkaen. Ulkomaalaisten asiantuntijoiden rekrytointi jatkossa olisi myös suotavaa. Yksilön oppimisesta organisaation oppimiseen Organisaatio muodostuu yksilöistä ja tieto kulkee yksilöiden kautta. Keskeisiä kysymyksiä ovat mm., miten yksilöiden tietotaito saadaan kasvamaan yrityksen asiantuntijuudeksi ja yhteiseen käyttöön? Pitääkö asiantuntijayrityksen kehittää oppivan organisaation oma malli? Suunnitteluyrityksissä käytännön työ tapahtuu projektimuotoisena tiimityönä. Tämä tarjoaa lähtökohtaisesti erinomaisen oppivan organisaation toiminta- ja kasvualustan. Alalle tuleville henkilöille tarjoutuu luonteva mahdollisuus osallistua samanaikaisesti erilaisiin projekteihin ja kierrätyksen ansioista oppiminen nopeutuu. On suorastaan vältettävä kiinteiden projektitiimien muodostumista. Yrityksen henki ja ilmapiiri ovat ratkaisevia asiantuntijuuden kasvun kannalta. Henkilöiden välistä avointa vuorovaikutusta ja kommunikointia on tarpeen rohkaista ja siihen kannustaa. Parhaimmillaan asiantuntijayritys on silloin kun siellä kuuluu puhetta ja iloista naurua, rohkaisee Esa Pohjanheimo. Henkilöstön työmotivaatio on kaiken perusta Asiantuntijalta odotetaan uusinta tietotaitoa. Pitää pystyä alansa edelläkävijyyteen. Miten sellaiseen on mahdollista henkilöstöä motivoida? Onko edelläkävijyyttä mahdollista suunnitelmallisesti kehittää ja onko yrityksillä siihen riittäviä resursseja? Päämäärätietoisuus ja hyvä johtaminen vievät kohti maalia itsessään, tietää Esa kokeneena johdon ja henkilöstön valmentajana. Tietotaidon jatkuva kehittäminen on yrityksen ja henkilöiden yhteispeliä. Työ itsessään on uuden oppimisen mahdollisuus. Kun yritys tavoittelee jatkuvasti haasteellisimpia tehtäviä, tarjoutuu henkilöille projektityössä jatkuvan oppimisen paikka. Työssä oppimisen uraohjaus on nousussa ja se tarjoaakin edelläkävijäyrittäjyyden kehittymisen perusavaimet. Yleisesti tarjolla oleva koulutustieto on perustietoa, mikä ei pitemmälle ehtineelle riitä. Sen vuoksi asiantuntijan on myös tunnistettava, minkälaisen verkoston tai kanavien kautta hän saa alan uusimman tiedon. Henkilöstön perusmotivaatio muodostuu tulevaisuuden positiivisista kehittymismahdollisuuksista. Tämä on asiantuntijayrityksen johtamisen kannalta keskeisiä näkökulmia. Jos kyvykkäille ja eteenpäin pyrkiville henkilöille ei ole tarjolla haasteellisia tehtäviä, niin henkilö vaihtaa työpaikkaa ja yritys jää polkemaan paikalleen. Yksilön kannalta se on oikea valinta, kuittaa Pohjanheimo. Asiakastutkimuksen perusteella Äyräväisen tilanne näyttää hyvältä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on antanut Äyräväisen LVI-alan teknisestä tietotaidosta, projektien onnistumisesta kokonaisuutena sekä yhteistyökyvystä ja palveluvalmiudesta paremman vertailuarvon kilpailijoihin nähden. Tämä kertoo, että asiat ovat kohdallaan ja näillä linjauksilla on hyvä jatkaa, kannustaa tohtori Esa Pohjanheimo lopuksi. Tiedonvalo 4 INSformation Kesäkuu 2010 INSformation Kesäkuu

4 Ajankohtaista Äyräväiseltä Datakeskus-buumi, PUE ja TIER Suunnittelija huomioi koululaisen tarpeet di unto hakkarainen lvi-insinööri mona förström Kansainväliset IT-yritykset rakentavat maahamme parhaillaan useita datakeskuksia. Suomi on valikoitunut datakeskusten sijoitusmaaksi turvallisena ja yhteiskuntaoloiltaan rauhallisena maana, jolla on toimiva infrastruktuuri ja viileä vapaajäähdytystä suosiva ilmasto. Datakeskukset käyttävät erittäin paljon sähköenergiaa, joka muuttuu lämmöksi. Lämpö on siirrettävä pois keskustilasta mahdollisimman vähän ulkoista energiaa käyttäen, kuvailee tilannetta DI Unto Hakkarainen. The Green Grid on globaali konsortio koostuen IT-yrityksistä ja asiantuntijoista, jotka kehittävät tapoja parantaa konesalien energiatehokkuutta. PUE-luku (Power Usage Effectiveness) on yksinkertainen tapa määritellä ja seurata konesalien energiankäytön tehokkuutta. PUE-luku = konesalin käyttämä kokonaissähköenergia jaettuja ITlaitteiden käyttämällä sähköenergialla. lvi-insinööri pasi heiskanen Konesalin käyttämä kokonaisenergia sisältää IT-sähkön lisäksi jäähdytyksen, valaistuksen ja muihin konesalin toimintoihin käytetyn sähköenergian ja häviöt. Olemassa olevien konesalien PUE-luvut vaihtelevat välillä 1,3 3,0. Toinen keskeinen tavoite pienen energian kulutuksen lisäksi on konesalien käytettävyyden varmistaminen. The Uptime Institute on kehittänyt vuodesta 1993 lähtien Tier-luokitusjärjestelmää konesalien infrastruktuurin käytettävyyden arviointiin. Tier-luokkia on I IV. Luokat kuvaavat infrastruktuurin sähköja jäähdytystoteutusten rakennetta ja rakenteellista suojausta käyttöenergiapalveluiden käytettävyyden näkökulmasta. Tier-luokat määritellään kokonaisuuden mukaan. Käytettävyydeltään paras luokka on Tier IV. Olemme mukana rakentamassa konesaleja, joissa pyritään alittamaan PUE-luku 1,3. Suunnittelemissamme saleissa on tavoitteena ollut Tier-luokat III ja IV. R22 kylmäainetta ei enää saa R22 kylmäaine kiellettiin uusissa laitteissa vuoden 2000 alussa. Huoltokäyttöön kylmäainetta R22 on saanut vuoteen 2010 saakka. Vuoteen 2015 asti voidaan huoltoja tehdä omilla talteenotetuilla R22 kylmäaineilla. Meillä on käynnissä lukuisia jäähdytysjärjestelmien uusimishankkeita liittyen R22 kylmäaineen käyttökieltoon. Tyypillinen hanke on hotelli- tai toimistokiinteistön jäähdytysjärjestelmän uusiminen vedenjäähdytysjärjestelmäksi. Monissa tapauksissa uusi vedenjäähdytysyksikkö on ulkoasenteinen. Tällöin vesi-glykoliliuos johdetaan erilliseen lämmönsiirtimeen, jolloin kiinteistön verkostossa käytetään vettä. Jäähdytysjärjestelmän uusiminen tarkoittaa usein myös tuloilmakoneiden jäähdytyspattereiden uusimisia. Monet R22 laitteistot ovat vain 10 vuotta vanhoja. Tästä syystä on poikkeustapauksissa kylmäaineet vaihdettu ja jäähdytyslaitteistot jätetty ennallaan. Pääsääntöisesti työlle ei anneta takuuta. Jäähdytysjärjestelmän uusimisen yhteydessä tarkastellaan vapaajäähdytyksen tarvetta ja sen lisäkustannusta. 300 kw:n vedenjäähdyttimen uusiminen urakkatöineen ja suunnitteluineen maksaa arviolta noin (alv 0 %), toteaa Pasi Heiskanen. Koulujen ja päiväkotien peruskorjauksia toteutetaan edelleen aktiivisesti, sillä yhä useammat koulut kärsivät kasvavista sisäilma- ja homeongelmista. Näiden merkittävien terveyteen, työtehoon ja viihtyvyyteen vaikuttavien ongelmien syyt ovat moninaiset. Lvi-insinööri Mona Förströmin mukaan yleisimmin sisäilmaongelmat johtuvat rakenteellisista kosteuteen ja sen aiheuttamaan homeeseen liittyvistä ongelmista. Toinen merkittävä syy on puutteellinen tai huonosti suunniteltu ilmanvaihto. Valitettavan usein tutkimuksien perusteella löytyy usean syyn yhdistelmiä. Korjausrakentaminen on osoittautunut todella haasteelliseksi ja epäonnistuneita toteutuksia havaitaan liian usein. Syy on usein siinä, ettei rakennusta ole riittävästi tutkittu, vaan on lähdetty korjaamaan ensimmäisen virheen mukaisia oireita. Näin saadaan yksittäinen vika poistettua, mutta todelliset ongelmat ovat jääneet korjaamatta. Perusteellinen tutkiminen kestävän ratkaisun perusta Olennaista ongelmakouluissa on rakennuksen kunnon perusteellinen tutkiminen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä rakennus- ja lvitekniikan, mikrobiologian sekä terveysvaikutusten osaajien kesken. Tämä on välttämätön kestävän ja toimivan lopputuloksen saavuttamiseksi. Ongelmatilanne on yleensä kriittinen ja vaatii oikeita, vastuullisia toimenpiteitä. Kouluja korjataan pääsääntöisesti kahdesta syystä: todetaan jonkin teknisen tai rakenteellisen osan tulleen käyttöikänsä päähän tai pahimmillaan lapsilla ja työntekijöillä ilmenee jo oireita. Molemmat tilanteet vaativat ripeitä ja ammattimaisia ratkaisuja. Ilmanvaihto on yksi oleellisimmista tekijöistä koulujen saneerauksissa. Erityisesti vanhoissa rakennuksissa haasteita ja muuttujia on runsaasti. Vanhojen rakennusten rakenteissa on aina mikrobeja, joita saattaa kulkeutua sisätiloihin, mikäli esim. ilmanvaihtojärjestelmä mahdollistaa tiloissa huomattavan alipaineen. Äyräväisellä huomioidaan ja korostetaan teknisesti toimivan kouluympäristön tärkeyttä sekä henkilökunnalle että sille tärkeimmälle käyttäjäryhmälle, koululaisille. Heidän näkökulmastaan ongelmatilanteet ovat merkittäviä ja onnistuneet korjausratkaisut osaltaan rakentavat ja tukevat terveellistä ja viihtyisää oppimisympäristöä. Rovaniemen yksikkö aktiivisena lvi-ins vesa huhtala Rovaniemen toimiston asiakas- ja työtilanne on rakentamisen viime aikojen taantumasta huolimatta pysynyt vakaana ja aktiivisena. Tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen positiivinen tulos osoittaa, että toimintatapaamme ja osaamistamme arvostetaan toteaa Rovaniemen yksikön päällikkö Vesa Huhtala. Pohjoisen toimiston suunnittelutyöt ovat olleet pääasiassa rakennusten peruskorjaus- ja muutostyöhankkeita. Yksi suurimmista ja vaativimmista töistä on pitkäaikaisen asiakkaamme Lapin keskussairaalan 6. kerroksen muutostöiden suunnittelu. Tässä yhteydessä uudistetaan mm. synnytyshuoneet sekä niiden vaatimat aputilat. Äyräväisen osaaminen ja kokemus koulujen LVI-asiantuntijana on käytössä Rovaniemen kaupungin Lyseonpuiston lukion peruskorjauksen suunnittelussa. 6 INSformation Kesäkuu 2010 INSformation Kesäkuu

5 Äyräväinen Oy:n vastuuhenkilöt: Toimitusjohtaja: DI Mikko Äyräväinen JUSE-yksikkö: LVI-ins. Mona Förström Suunnittelupalvelua julkisen sektorin rakennuttajille YKSE-yksikkö: LVI-ins. Pasi Heiskanen Suunnittelupalvelua yksityisen sektorin rakennuttajille JOLA-yksikkö: DI Unto Hakkarainen Suunnittelupalvelua turva- ja suojatilojen rakennuttajille ROVA-yksikkö: LVI.ins. Vesa Huhtala Pohjois-Suomen toimisto, Rovaniemi Toimistopalvelut: Anne Aurila Insinööritoimisto Äyräväinen Oy kehittää ja tarjoaa asiakkailleen turvatilojen ja laitesuojien sekä hotellien, toimistojen että koulujen ja päiväkotien taloteknistä suunnittelu-, asiantuntija- ja kehittämispalvelua. Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Malminkaari 23 A Helsinki puh. (09) fax (09) Jaakonkatu 3, 3. krs Rovaniemi puh. (016) fax (016) INSformation Kesäkuu 2010