Hallituksen toimintakertomus

Transkriptio

1 Eläke-Fennian tilinpäätös 2002

2 Sisältö 3 Hallituksen toimintakertomus 11 Tuloslaskelma 12 Tase 14 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 17 Liitetiedot 27 Tunnusluvut 31 Tunnuslukujen lukijan opas 32 Hallituksen esitys voiton käytöstä 33 Tilintarkastuskertomus 33 Hallintoneuvoston lausunto 34 Hallintoelimet 2

3 Eläke-Fennia Hallituksen toimintakertomus Taloudellinen toimintaympäristö Vuosi 2002 oli toinen peräkkäinen hitaan talouskasvun vuosi euroalueella ja muissa keskeisissä talouksissa. Ennakkotietojen mukaan talouden kasvuvauhti jäi euroalueella alle prosenttiin eli vielä hitaammaksi kuin vuoden 2001 kasvu 1,5 prosenttia. Erityisesti alueen suurimman talouden Saksan kehitys oli heikkoa. Suomessa talouskasvu ylsi noin 1,5 prosenttiin. Investoinnit supistuivat toista vuotta peräkkäin. Yksityisen kulutuksen kasvua hillitsi kohonnut työttömyys. Niin ikään Yhdysvalloissa investointien kasvu oli vaimeaa, mutta alhaisen korkotason ja verohelpotusten seurauksena yksityinen kulutus pysyi edelleen hyvällä tasolla. Julkisen sektorin rahoitusasema heikkeni tuntuvasti useissa euroalueen maissa. Julkisen velan kasvusta huolimatta euroalueen vaihtotase oli selvästi ylijäämäinen. Yhdysvaltain vaihtotasevaje sitä vastoin kasvoi ennätyskorkealle. Yhdysvalloissa yritykset lyhensivät velkojaan, mutta julkisen sektorin ja kuluttajien velka kasvoi edelleen. Kuluttajahintojen nousuvauhti hidastui ensimmäisen vuosipuoliskon aikana mutta kääntyi loppuvuonna uudelleen nousuun. Vaikka inflaatiovauhti oli heinäkuusta lähtien hieman nopeampi kuin Euroopan keskuspankin tavoite, alensi EKP joulukuussa ohjauskorkoaan 50 korkopisteellä. Yhdysvaltain keskuspankki alensi ohjauskorkoaan alhaisimmalle tasolle sitten toisen maailmansodan eli 1,25 prosenttiin. Heikon talouskasvun lisäksi vuotta leimasivat etenkin Yhdysvalloissa yhtiöiden raportointikäytäntöihin liittyvät epäselvyydet, isot konkurssit sekä loppuvuonna kasvaneet geopoliittiset riskit. Näiden tekijöiden seurauksena osakkeet laskivat kolmatta vuotta peräkkäin, yritysjoukkolainojen marginaalit levenivät ja korot laskivat. Työeläkejärjestelmän kehittäminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt Akavaa lukuun ottamatta solmivat sopimuksen, jolla täydennettiin yksityisalojen työeläkkeiden kehittämistä koskevaa tehtyä sopimusta. Näiden sopimusten pohjalta hallitus on valmistellut esityksen lainmuutokseksi, jonka eduskunta on hyväksynyt helmikuussa Eläkesopimuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on eläkelakien selkiinnyttäminen, jonka vuoksi on tarkoituksena valmistella eduskunnan käsiteltäväksi kokonaan uusi yhtenäinen yksityisalojen työeläkelaki. Eduskunta hyväksyi myös yrittäjien eläkelain muutoksen, jonka mukaan yrittäjillä on tietyin rajoituksin joustavasti mahdollisuus täydentää lisämaksulla eläketurvaansa. Työeläkejärjestelmän kilpailumahdollisuuksien selvittämistä on jatkettu vuoden aikana. Selvitysmies Jukka Rantala antoi ehdotuksensa sosiaali- ja terveysministeriölle mm. laskuperustekoron määräytymisestä tulevaisuudessa. Eduskunta on myös hyväksynyt lakiesityksen, jonka tavoitteena on helpottaa uuden eläkelaitoksen perustamista. Työnantajalla on jatkossa mahdollisuus laissa mainituin edellytyksin siirtää työeläkeyhtiöstä perustettavaan eläkesäätiöön kertyneen rahastonsa sekä osan toimintapääomasta. Työeläkeyhtiöiden jo usean vuoden ajan julkaisemien tunnuslukujen asema on virallistettu sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa tilinpäätöksestä. Nyt julkaisuvelvollisuus koskee kaikkia työeläkelaitoksia. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja taloudellista informaatiota eläkelaitosten toiminnasta. Tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2002 Lähivakuutuksen Keskinäisen yhtiön ja OPK-osuuskunnan kanssa tehdyt yhteistyösopimukset avasivat Eläke-Fennian asiakkaiden käyttöön Fennian kentän lisäksi uusien yhteistyökumppaneiden valtakunnalliset konttoriverkostot. Tavoitteena on luoda kumppanuuteen perustuva yhteistyömalli. Yhteistyö onkin käynnistynyt onnistuneesti ja asiakkaat ovat olleet kiinnostuneita uudesta yhteistyömallista. Yhteistyön onnistumista kuvaa hyvin vuoden 2002 siirtokierrostulos, jolla Eläke-Fennia oli paras työeläkeyhtiöistä maksutulolla mitattuna. Uusia TEL- ja YEL-asiakkaita saatiin yhteensä yli

4 Tilinpäätös Eläke-Fennian maksutulolla mitattu markkinaosuus oli ennakkotietojen perusteella 9,8 prosenttia jääden hieman asetetusta 10 prosentin tavoitteesta. Onnistuneella uushankinnalla ei täysin pystytty kattamaan vuoden 2001 siirtokierroksen menetyksiä. Palvelua on parannettu kumppaniyhteistyön lisäksi palkkaamalla uusia yhteyspäälliköitä Länsi- ja Pohjois-Suomeen sekä kehittämällä palveluverkoston käyttöön monipuolisia verkkotyökaluja. Sijoitustoiminnan keskeisenä tavoitteena on toimintapääoman tehokas käyttö parhaan sijoitustuoton saamiseksi kaikissa markkinatilanteissa. Sijoitustoiminnan tuotto oli tyydyttävä huomioiden toimintaympäristö. Sitoutuneelle pääomalle saatu tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 1,6 prosenttia kun se edellisvuonna oli 0,2 prosenttia. Toimintapääoman määrä oli tilinpäätöshetkellä kaksinkertainen vakavaraisuusrajaan verrattuna. Toimintapääoman absoluuttinen määrä aleni 550,2 miljoonasta eurosta 437,5 miljoonaan euroon. Tämä johtui osakekurssien laskusta ja vastuuvelan korkovaateen täyttämisen edellyttämästä siirrosta osittamattomasta lisävakuutusvastuusta varsinaiseen vastuuvelkaan. Toimintapääoman pienenemisestä huolimatta toimintapääoman määrä turvaa hyvin sijoitustoiminnasta syntyvät riskit. Asiakashyvityksiin tehty siirto oli 0,2 prosenttia palkkasummaan suhteutettuna. Liikekuluissa asetetut säästötavoitteet saavutettiin ja kulut alittivat vakuutusmaksuun sisältyvän hoitokustannusosan 2,4 miljoonalla eurolla, mikä vastaa 10,0 prosentin säästöä. Vakuutustoimintaan liittyviä aktivoituja atk-järjestelmien kuluja on taseessa yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Hallinto ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Eläke-Fennian varsinaisessa yhtiökokouksessa hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä Harri Kainulainen ja Mikael Silvennoinen. Samassa kokouksessa valittiin vuodeksi 2003 hallituksen puheenjohtajaksi kauppaneuvos Eero Lehti ja varapuheenjohtajiksi johtaja Pertti Parmanne ja hallituksen puheenjohtaja Jalo Paananen. Varsinaiseksi tilintarkastajaksi ja valvontatilintarkastajaksi valittiin KHT Per-Olof Johansson, varsinaiseksi tilintarkastajaksi ja valvontatilintarkastajan sijaiseksi KHT Marja Tikka sekä varatilintarkastajiksi KHT Tuija Korpelainen ja KHT Arto Tenhula. Eläke-Fennian hallintoneuvosto valitsi kokouksessaan hallituksen jäseniksi uudelleen kolmivuotiskaudeksi erovuorossa olleet hallituksen jäsenet puheenjohtaja Ilkka Joenpalon, toiminnanjohtaja Heikki Kaupin, johtaja Heikki Ropposen ja Pekka Sairasen. Hallituksen varajäsenyydestä eroa pyytäneen Kari Elon tilalle hallituksen varajäseneksi valittiin Hannu Ketola. Eläke-Fennian noudattama sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa yhtiön johtamis- ja hallintoprosessia ja sen tehtävänä on edistää toiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, ylläpitää taloudellisen ja toiminnallisen tiedon luotettavuutta ja eheyttä, varmistaa lakien, määräysten ja sopimusten noudattamista sekä turvata yhtiön omaisuutta. Valvonnasta ja riskienhallinnasta on lainsäädännön perusteella ensisijaisesti vastuussa yhtiön hallitus. Hallitukselle sisäisestä valvonnasta vastaa Eläke-Fennian ja hänelle vastaavat ja raportoivat linjajohtajat. Sisäisen valvonnan vastuuketju jatkuu läpi organisaation siten, että jokainen eläkefennialainen vastaa oman vastuualueensa valvonnasta omalle esimiehelleen. Eläke-Fennian sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanon perustana on yhtiön johtamisjärjestelmän jatkuva kehittäminen. Johtamisjärjestelmän muodostavat yhtiön toiminnallinen linjaorganisaatio sekä yhtiön johtoryhmä ja sijoituskomitea. Johtoryhmälle ovat alistetut lisäksi tietohallinto- ja tietoturvaryhmät. Eläke-Fennia laatii vuosittain yhtiön toimintasuunnitteluprosessin yhteydessä koko toiminnan kattavan, hallituksen hyväksymän riskienhallintasuunnitelman, jossa otetaan huomioon yhtiön toimintaan kohdistuvat strategiset, toiminta-, rahoitus-, vakuutustekniset sekä vahinkoriskit. Sijoitustoimintaan liittyvien strategisten, toiminta- ja rahoitusriskien 4

5 Eläke-Fennia hallinnointitoimenpiteet sekä sijoitustoiminnan päätöksentekovaltuudet sisältyvät yhtiön hallituksen hyväksymään sijoitussuunnitelmaan. Vakuutusliikkeen riskienhallinta toteutetaan turvaavuusvaatimukset täyttävillä laskuperusteilla ja vakuutusteknisten analyysien avulla. Toimintariskejä hallinnoidaan johtamisjärjestelmän, raportoinnin, toimintamuotojen ja prosessien kehittämisellä, henkilöstön jatkuvalla koulutuksella ja resurssien riittävyyden varmistamisella pitkällä tähtäimellä. Eläke-Fennialla on oma sisäinen tarkastus, jonka tehtävänä on arvioida sisäisen valvonnan riittävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä koordinoida yhtiön riskienhallintaprosessia. Toiminnan kehittäminen Sähköisen asioinnin ja työkalujen kehittämistä jatkettiin tiiviisti vuonna 2001 laaditun sähköisen liiketoimintastrategian pohjalta. Työnantajien ilmoitusliikenteen hoitamista helpottavasta online-palvelusta otettiin käyttöön parannettu versio, jossa myös tekninen ratkaisu on uusittu. Näin on luotu hyvä pohja kehitystyölle jatkossakin. Vakuutettujen tiedonsaantia helpottamaan tuli alan yhteisesti kehittämä tyoelake.fi -sivusto. Myös Eläke-Fennian Internet-sivuilta pääsee tarkistamaan työeläkerekisteriin talletetun ansiotoimintansa. Tunnistautuminen tapahtuu HST-kortilla, sähköisellä Kela-kortilla tai verkkopankkien tunnuksilla. Yhteistyökumppaneiden asiakaspalvelutyötä helpot ta maan on rakennettu Sefekti-työpöytä. Sähköiset toimintatavat tuovat tulevina vuosina muutoksia myös eläkefennialaisten työhön. Laajenevaan online-käyttöön on varauduttu online-tukipalveluin. Vakuutusten hoidon ja eläkehakemusten käsittelyn rutiiniosuuksien hoitoa tehostetaan sähköisin apuvälinein, jolloin aikaa vapautuu asiakaspalvelulle. Yhtiön toiminnan suunnittelua ja tavoitteiden asettamista sekä toteutumisen seurantaa tuetaan kannustepalkkiojärjestelmällä. Kulunut vuosi oli kolmas kannustepalkkion käyttövuosi. Kannustepalkkiot määräytyvät toisaalta yhtiön avaintulosten, toisaalta tiimien ja henkilöiden tavoitteiden toteutumisen mukaan. Kannustepalkkiojärjestelmän tavoitteena on tuoda yhtiön strategiset suunnitelmat jokaista eläkefennialaista koskettavaksi asiaksi ja se on näin lisännyt ymmärrystä eläkeyhtiön tuloksen määräytymisestä ja keinoista, joilla siihen voidaan vaikuttaa. Vakuutuskanta ja vakuutusmaksutulo Vuoden 2002 lopussa Eläke-Fenniassa oli vakuutettuna henkilöä. TEL-perusvakuutuksia oli kappaletta ja niissä oli vakuutettuna henkilöä. YEL-vakuutettuja oli vuoden lopussa henkilöä. Vakuutusmaksutulo vuonna 2002 oli 630,3 miljoonaa euroa. Tästä TEL-vakuutusten osuus ennen luottotappioiden vähentämistä oli 571,8 miljoonaa euroa ja YEL-vakuutusten 63,4 miljoonaa euroa. Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista olivat 4,9 miljoonaa euroa. Keskimääräinen peritty TELvakuutusmaksuprosentti oli 21,1 prosenttia palkoista, josta työntekijöiden osuus oli 4,4 prosenttia. YEL-maksuprosentti oli 21,1 prosenttia työtuloista. Eläkkeet ja työhyvinvointi Vuoden 2002 aikana käsiteltiin eläkehakemusta, joista uusia eläkehakemuksia oli Uusien eläkehakemusten kokonaismäärässä on tapahtunut lähes 10 prosentin kasvu. Eniten kasvoivat osa-aikaeläke- ja työkyvyttömyyshakemusten määrät. Osa-aikaeläkehakemukset lisääntyivät 44 prosentilla ja työkyvyttömyyshakemukset noin 15 prosentilla. Osa-aikaeläkkeitä haettiin vilkkaasti viime vuoden loppupuolella, mihin ilmeisesti vaikutti epätietoisuus lainmuutoksen vaikutuksista oikeuteen päästä eläkkeelle. Työkyvyttömyyshakemusten määrän kasvuun vaikuttaa todennäköisesti jo se, että suuret ikäluokat alkavat lähestyä eläköitymisikää. Ainoastaan työttömyyseläkehakemusten määrässä on tapahtunut selvää vähentymistä. Eläkkeensaajia oli vuoden 2002 lopussa henkilöä. Vuoden 2002 aikana eläkkeitä maksettiin kaikkiaan 513,9 miljoonaa euroa. 5

6 Tilinpäätös Vuoden 2002 aikana Eläke-Fennia tehosti työhyvinvointipalvelujaan. Internet-sivuilla on monipuolista tietoa työkyvystä ja ammatillisesta kuntoutuksesta sekä toimintamalli työkyvyn hallinnan suunnitteluun. Asiantuntijapalvelu on toiminut yrityskohtaisesti ja räätälöidysti Internet-sivujen rinnalla. Eläke-Fennian työkyvyn asiantuntijat ovat olleet mukana useissa asiakasyritysten työhyvinvoinnin käynnistämisvaiheissa, suunnitelmien jatkotyöstämisessä ja koulutustilaisuuksissa. Vastuuvelka ja sen kate Eläke-Fennian vastuuvelka oli vuoden 2002 lopussa 3 741,0 miljoonaa euroa. Vastuuvelkaan sisältyi työntekijöiden maksuosuudesta kertynyttä vastuuta 255,4 miljoonaa euroa. Vastuuvelka, milj. e Vakuutusmaksuvastuu Vastaiset eläkkeet 2 205, ,2 Ositettu lisävakuutusvastuu 5,0 22,1 Osittamaton lisävakuutusvastuu 285,6 426, , ,2 Korvausvastuu Alkaneet eläkkeet 1 005, ,1 Tasoitusvastuu 239,3 223, , ,1 Yhteensä 3 741, ,3 Vastuuvelan kate täyttää kateasetuksen ja Vakuutusvalvontaviraston määräykset. Luetteloitua katetta oli 3 863,7 miljoonaa euroa. Eläke-Fennian avoin valuuttapositio eli valuuttakurssin muutoksilta suojaamaton omaisuus oli 129,2 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminta Yhtiön sijoitustoiminta onnistui vuonna 2002 tyydyttävästi, kun otetaan huomioon heikko toimintaympäristö. Yhtiön sijoitustoiminnan keskeisenä tavoitteena on toimintapääoman salliman riskinkantokyvyn mukainen tehokas varojen hajautus omaisuuslajien välillä ja sisällä hyvän tuoton saamiseksi. Koko sijoitustoiminnan tuotto sidotulle pääomalle oli 1,6 prosenttia. Laskuperustekorko vuonna 2002 oli 5,25 prosenttia. Osakemarkkinoiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena toimintapääoma laski ja osakkeiden tuomaa riskiä pienennettiin myymällä osakkeita vuoden aikana ja käyttämällä suojaavia johdannaisia. Kolmatta vuotta jatkunut markkinahintojen lasku osakemyyntien ohella pienensi osakkeiden osuutta 20,5 prosentista 15,7 prosenttiin. Korkosijoitusten osuus on vastaavasti kasvanut 61,1 prosentista 65,8 prosenttiin. Lainojen osuus on laskenut 6,6 prosentista 6,3 prosenttiin. Kiinteistösijoitusten osuus on kasvanut 11,8 prosentista 12,2 prosenttiin. Eläkeläisten lukumäärä ja maksussa olevat eläkkeet lkm milj. euroa Vanhuuseläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeet Työttömyyseläkkeet Perhe-eläkkeet Muut

7 Eläke-Fennia Sijoitusomaisuus-tauluun on koottu omaisuuslajien euromäärät ja prosenttijakaumat ja Sijoitusomaisuus Käyvin arvoin Käyvin arvoin milj. e % milj. e % Osakkeet ja osuudet 592,3 15,7 897,3 24,8 osakkeet 592,3 15,7 743,3 20,5 korkorahastot ,0 4,3 Lainat 237,5 6,3 238,5 6,6 Rahoitusmarkkinavälineet 2 483,9 65, ,3 56,8 joukkolainat 2 158,8 57, ,2 54,2 muut 325,1 8,6 94,1 2,6 Kiinteistöt 459,9 12,2 427,2 11,8 Yhteensä 3 773,6 100, ,4 100,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa oli 31,9 miljoonaa euroa ja siihen sisältyi osinkojen yhtiöveron hyvitystä 1,4 miljoonaa euroa. Osake-, korko- ja kiinteistösijoitusten myynneissä syntyi yhteensä tappiota 16,2 miljoonaa euroa. Arvonalennuksia tehtiin osakkeisiin 88,4, pääomarahastoihin 2,2, pääomalainoihin 1,9, joukkolainoihin 7,1 ja kiinteistöihin 9,7 miljoonaa euroa ja arvonalennuksia palautettiin 1,1 miljoonaa euroa. Kiinteistöistä tehtiin suunnitelmapoistoja 0,6 miljoonaa euroa. Arvostuserot kasvoivat tilivuoden aikana 31,2 miljoonaa euroa. Suomen markkinaa kuvaava HEX Portfolio -indeksi laski vuoden alusta 16,7 prosenttia ja Euroopan markkinaa kuvaava Stoxx-indeksi noin 32,5 prosenttia. Toimialoista parhaiten selvisivät elintarvikkeet ja energia ja jyrkimmin laskivat vakuutus ja teknologia. Yhdysvaltojen markkinaa kuvaava S&P500 -indeksi laski euroissa 35,6 prosenttia ja Aasian markkinaa kuvaava MSCI Asia Pacific laski euroissa 24,7 prosenttia. Eläke-Fennian koko osakesalkun tuotto sitoutuneelle pääomalle vuonna 2002 johdannaiset, korkorahastot ja vaihtoehtoiset sijoitukset (hedge fundit ja pääomarahastot) mukaan lukien oli -18,5 prosenttia ja ilman korkorahastoja -19,1 prosenttia. Noteerattujen osakesijoitusten tuotto oli -25,5 prosenttia ilman korkorahastoja. Osakesijoitusten lähtökohtana on edelleen ollut sijoitusten hajauttaminen maantieteellisesti, toimialoittain ja sijoitustyyleittäin. Osakestrategia perustuu sijoitusten jakoon indeksinomaisiin sijoituksiin sekä sellaisiin, jotka voivat merkittävästi poiketa pörssien kehitystä kuvaavista vertailuindekseistä. Vuoden 2002 aikana indeksinomaisten sijoitusten osuus laski merkittävästi. Aktiivisten yritysvalintojen lisäksi lisättiin ulkomaista varainhoitoa eri maantieteellisille alueille Yhdysvaltoihin, Itä-Eurooppaan ja Aasiaan sekä eri sijoitustyyleihin kuten Noteerattujen osakesijoitusten maantieteellinen jakauma Joukkolainojen maantieteellinen jakauma Pohjois-Amerikka 9 % Eurooppa 38 % Suomi 53 % Pohjois-Amerikka 6 % Eurooppa 80 % Muut maat 1 % Suomi 12 % 7

8 Tilinpäätös arvo- ja kasvuosakkeisiin sekä pienyhtiöihin. Myös osakejohdannaisten käyttöä ja valuuttasuojausta lisättiin. Osakesijoituksiin luettavien niin kutsuttujen vaihtoehtoisten sijoitusten osuus nousi vuonna Pääomarahastosijoittamiseen ei tehty merkittäviä uusia sitoumuksia eli kasvu johtuu niin sanottujen hedge fund -sijoitusten lisäyksestä. Hedge fund -rahastojen tavoitteena on kaikissa markkinatilanteissa tuottaa positiivista tuottoa. Korkosijoituksille viime vuosi oli hyvä. Pitkät korot laskivat 0,5 1,0 prosenttiyksikköä, lyhyet maturiteetit eniten. Keskuspankkien ohjauskorkojen laskujen myötä myös lyhyet korot laskivat. Yrityslainojen markkinatuotto oli valtionlainoja heikompi. Joukkolainasalkun keskimääräinen luottokelpoisuusluokka oli AA2. Valtioiden lainojen osuus joukkolainasalkusta oli keskimäärin 60 prosenttia. Korkosijoitusten lähtökohtana on ollut tuoton hakeminen oikein ajoitetuilla korkoriski- ja sektorivalinnoilla. Joukkolainasijoitusten tuotto johdannaiset ja korkorahastot mukaan lukien sitoutuneelle pääomalle oli 8,4 prosenttia. Markkinarahasalkun tuotto oli noin 3,7 prosenttia. Kiinteistömarkkinat heikkenivät varsinkin toimistotilojen osalta. Vajaakäyttöasteet olivat nousussa ja vuokrat laskivat. Sen sijaan liiketilojen kysyntä pysyi edelleen vahvana. Merkittävimmät kiinteistösijoitusten lisäykset olivat osuus Espoossa sijaitsevasta Kauppakeskus Sellon omistavasta Leppävaaran liikekeskuksesta sekä vuoden lopulla Helsingin Kampista ostetut toimistokiinteistöt. Kiinteistösijoitusten tuotto sitoutuneelle pääomalle laskettuna oli 4,3 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 prosenttia. Tulokseen vaikuttivat pienentävästi suuret rakenteilla olevat hankkeet ja tehdyt arvonalennukset. Kiinteistösijoituksia oli vuoden lopussa 459,9 miljoonaa euroa. Asiakasrahoituksen sijoitus- ja eläkelainoja oli vuoden lopussa 237,7 miljoonaa euroa. Järjestämättömien luottojen määrä kasvoi edellisvuoden 3,3 miljoonasta eurosta 4,8 miljoonaan euroon. Tilivuonna kirjattiin konkurssien ja ei-turvaavien vakuuksien vuoksi 2,0 miljoonaa euroa arvonalennuksia. Kokonaisliikekulut ja henkilöstö Kokonaisliikekulut vuodelta 2002 olivat 26,6 miljoonaa euroa, josta sijoitustoiminnan osuus oli 5,0 miljoonaa euroa. Kokonaisliikekuluihin sisältyi käyttöomaisuuden poistoja 1,5 miljoonaa euroa, joista sijoitustoiminnan osuus 0,5 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksussa liikekuluja varten perittävää hoitokustannusosaa kertyi koko vuodelta 23,4 miljoonaa euroa ja muita tuottoja 0,5 miljoonaa euroa. Hoitokustannusylijäämä oli 2,4 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksun työkyvyttömyysosalla kustannettiin työkyvyn ylläpitoon liittyviä liikekuluja 0,3 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2002 keskimäärin 218 henkilöä. Vuoden 2002 lopussa oli vakinaisessa työsuhteessa 221 henkilöä ja määräaikaisessa 9 henkilöä. Äitiys-, hoito- ja opintovapaalla oli 9 henkilöä ja osa-aikaeläkkeellä 7 henkilöä. Tulos ja vakavaraisuus Sijoitustoiminnan nettotuotot kirjanpidossa, 30,5 miljoonaa euroa, alittivat vastuuvelan tuottovaateen, 165,2 miljoonaa euroa, 134,6 miljoonalla eurolla. Sijoitusomaisuuden arvostuserot kasvoivat 31,2 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tulokseksi vastuuvelalle hyvitetyn tuottovaateen jälkeen muodostui näin -103,4 miljoonaa euroa. Vakuutusliikkeen tulos oli 17,6 miljoonaa euroa ja hoitokustannustulos 2,4 miljoonaa euroa. Eläke-Fennian yhteenlaskettu kokonaistulos oli -83,4 miljoonaa euroa. Osittamatonta lisävakuutusvastuuta purettiin 141,2 miljoonaa euroa, josta vastuuvelan korkovaateen täyttämiseen meni 132,2 miljoonaa euroa, ositetun lisävakuutusvastuun täydentämiseen 4,5 miljoonaa euroa ja asiakkaille palautettavaksi vakuutusmaksualennuksina 4,5 miljoonaa euroa. 8

9 Eläke-Fennia Lisävakuutusvastuun täydennys palautetaan osittamattomaan lisävakuutusvastuuseen kymmenen seuraavan vuoden aikana rajoittamalla maksimaalista hyvityssiirtoa. Vuoden 2002 tilinpäätöksessä hyvityssiirron taso oli 0,2 prosenttia palkkasummasta. Toimintapääoman määrä vuoden lopussa oli 437,5 miljoonaa euroa eli 12,7 prosenttia vastuuvelasta. Arvostuserojen osuus toimintapääomasta oli 136,7 miljoonaa euroa. Osittamattoman lisävakuutusvastuun määrä vuoden lopussa oli 285,6 miljoonaa euroa. Toimintapääoma oli kaksinkertainen verrattuna vakavaraisuusrajaan. Tuloslaskelma osoittaa euron ylijäämää. Eläke-Fennia ja sen konserni Eläke-Fennia on keskinäinen vakuutusyhtiö, jonka yhtiökokouksissa käyttävät äänivaltaa vakuutuksenottajat, yrittäjät, vakuutetut ja takuupääoman haltija. Vakuutuksenottajat ja yrittäjät käyttävät äänivallasta noin 80 prosenttia ja vakuutetut noin 20 prosenttia. Eläke-Fennian konserniin kuului vuoden 2002 lopussa tytär- ja osakkuusyhtiöinä 68 asunto- ja kiinteistöyhtiötä. Lisäksi Eläke-Fennian konserniin kuuluivat kiinteistöpalveluyhtiö Kiinteistö-Fennia Oy, jonka osakkeista Eläke-Fennia omistaa 70 prosenttia, sekä osakkuusyhtiönä Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia. Vuonna 2002 on perustettu Fevakiinteistöt Oy, jonka osakekannan Eläke-Fennia omistaa kokonaisuudessaan. Kiinteistö-Fennia Oy tuottaa omistajilleen operatiiviset kiinteistöpalvelut kuten vuokraus-, rakennuttamis-, ylläpitoja hallintopalvelut. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tammikuussa 2003 Eläke-Fennia osti Helsingin Kampista noin neliömetrin toimistokiinteistön, joka liittyy kiinteästi vuoden 2002 aikana ostettuihin rakennuksiin muodostaen Kampinkeskukseen liittyvän noin neliömetrin toimitilakokonaisuuden. Lisäksi hallitus hyväksyi helmikuussa Leppävaaran Sellon toisen vaiheen aloittamisen yhteistyössä Kuntien Eläkevakuutuksen ja LEL Työeläkekassan kanssa. Eläke-Fennian toimintapääoma oli 429,0 miljoonaa euroa eli 12,4 prosenttia vastuuvelasta. Toimintapääoman suhde vakavaraisuusrajaan oli 2,1. Tulevaisuuden näkymät Vuosi 2003 on alkanut euroalueella epävarmuuden ja heikon talouskehityksen merkeissä. Yritysten tulokset vuoden 2002 viimeiseltä neljännekseltä olivat etenkin Yhdysvalloissa odotusten mukaisia, mutta arviot vuoden alun kehityksestä varauksellisia. Geopoliittinen epävarmuus on laajaa. Irakin tilanteen ratkaisun venyminen ja erilaiset näkemykset ratkaisuvaihtoehdoista sekä terrorismin uhka ovat lisänneet riskejä alkuvuonna. Korot ovat edelleen laskeneet, kullan ja öljyn hinta on noussut, dollari on edelleen heikentynyt ja keskeiset osakeindeksit ovat miinuksella. Mitä pidemmälle geopoliit tisen tilanteen epävarmuus venyy, sitä suuremmat ovat reaalitaloudelliset vaikutukset. Vuoden 2003 talouskasvun ennakoidaan olevan heikkoa euroalueella ja vaimeaa Suomessa. Vakavaraisuusasema on heikentynyt poikkeuksellisen heikon toimintaympäristön seurauksena viimeisen kolmen vuoden aikana mutta on edelleen turvaavalla tasolla. Toimintapääomaa kasvatettiin vuosina , jotta eläkelaitokset voivat sijoittaa varojaan riskipitoisempiin kohteisiin, lähinnä osakkeisiin, paremman tuoton saamiseksi. Pitkään jatkunut vaikea sijoitusympäristö on heikentänyt merkittävästi mahdollisuuksia sijoittaa osakkeisiin. Saatujen kokemusten perusteella järjestelmätasolla olisi syytä pohtia uusia keinoja toimintapääoman kartuttamiseksi tai muutoksia vastuuvelalle hyvitettävän tuottovaatimuksen määräytymisperiaatteisiin. 9

10 Tilinpäätös Kasvun aikaansaamiseksi yhtiö tulee edelleen panostamaan yhteistyön kehittämiseen kumppaneiden kanssa. Yhdistämällä kumppanuusverkon osaaminen pystytään tulevaisuudessa kehittämään uutta lisäarvoa asiakkaille niin vakuutuspalvelujen ja riskienhallinnan kuin asiakasrahoituksenkin osalta. Vuosien aikana on sovittu työeläketurvan uudistamisesta ja asiaan liittyvät lainmuutokset on vahvistettu helmikuussa Uudistuksella pyritään pidentämään työssäoloaikaa keskimäärin noin kolmella vuodella, millä olisi merkittävä vaikutus tulevaan eläkemenoon ja sitä kautta tulevaan maksukehitykseen. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva järjestelmä, jossa nyt töissä käyvä sukupolvi kustantaa merkittävän osan nyt eläkkeellä olevien turvasta. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vaatii, että tulevat sukupolvet eivät joudu maksamaan olennaisesti enemmän silloin eläkkeellä olevien turvasta kuin nykyisin. Siksi tulevaisuuden haasteena on myös seurata kaikkia kehityssuuntauksia, joilla tämä oikeudenmukaisuuden säilyminen voidaan turvata. Vuonna 2005 voimaantulevien työeläkemuutosten toimeenpanon rinnalla on jo aloitettu seuraava kehitystyö. Tavoitteena on kirjoittaa uusi yhtenäinen työeläkelaki, joka sekä työnantajien että eläkkeenhakijoiden kannalta olisi paremmin ymmärrettävä. Selvitystyö on menossa myös alan mahdollisuuksista yhteisten atk-järjestelmien tekemiseen. Vuoden 2002 aikana valmistelussa olleilla uudistushankkeilla, mm. eläkesopimuksella ja kilpailuselvityksellä, on myös vaikutusta työeläkejärjestelmän rahoitukseen. Eläke- Fennia pyrkii panostamaan rahoitusta ja eläkkeiden katteena olevien varojen sijoittamista koskevaan kehitystyöhön. Tällä halutaan varmistaa, että työeläkejärjestelmä kehittyy entistä oikeudenmukaisemmaksi myös eri asiakas- ja sidosryhmien näkökulmasta. Tavoitteena on turvata kaikkien edunsaajien oikeudenmukainen eläketurva. Eläke-Fennian hallitus kiittää koko henkilökuntaa ja toimivaa johtoa tilikauden 2002 aikana hyvin tehdystä työstä. 10

11 Eläke-Fennia Tuloslaskelma Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite Vakuutustekninen laskelma Vakuutusmaksutulo Sijoitustoiminnan tuotot Sijoitusten arvonkorotukset Korvauskulut Maksetut korvaukset Korvausvastuun kokonaismuutos Vakuutusmaksuvastuun muutos Lakisääteiset maksut Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Muut vakuutustekniset kulut Vakuutustekninen tulos/kate Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot Laskennallinen vero Osuus osakkuusyritysten tuloksesta Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta Tilikauden voitto/tappio

12 Tilinpäätös Tase Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä Muut sijoitukset 8 Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Muut saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 47 2 Saamiset osakkuusyrityksiltä 40 Saamiset omilta kiinteistöyhtiöiltä Saamiset yhteistoimintayrityksiltä Kannansiirtosaaminen Muut saamiset Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Rahat ja pankkisaamiset Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä

13 Eläke-Fennia Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liite VASTATTAVAA Oma pääoma Pohjarahasto Takuupääoma Arvonkorotusrahasto Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuus Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset 305 Velat Ensivakuutustoiminnasta Lainat rahoituslaitoksilta Laskennallinen verovelka Muut velat Siirtovelat Vastattavaa yhteensä

14 Tilinpäätös Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Työeläkevakuutusyhtiön kirjanpitoa ja tilinpäätöstä säätelevät kirjanpitolain ja -asetuksen lisäksi osakeyhtiölaki ja vakuutusyhtiölaki. Asiaan liittyviä määräyksiä on myös työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa, sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa vakuutusyhtiön tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä ja sosiaali- ja terveysministeriön ja Vakuutusvalvontaviraston määräyksissä ja ohjeissa. Konsernitilinpäätös Eläke-Fennian konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryhtiöt, joissa konsernin osuus äänivallasta on yli puolet. Eläke-Fennian konserniin 2002 kuului tytäryhtiöinä 68 kiinteistöyhtiötä, Kiinteistö-Fennia Oy ja Feva Kiinteistöt Oy. Konsernitilinpäätös on laadittu emo- ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden yhdistelminä. Sisäiset tuotot ja kulut, voitonjako, saamiset, velat sekä keskinäinen osakeomistus on eliminoitu. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt hankintahetkestä lähtien. Tilikauden aikana myydyt tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätöksessä luovutushetkeen saakka. Vähemmistön osuus tuloksesta ja omasta pääomasta on erotettu omaksi eräkseen. Konsernin sisäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Syntynyt konserniaktiiva on jaettu tytäryhtiöiden omaisuuserille niiden käypien arvojen sallimissa rajoissa. Konserniaktiivan poistossa noudatetaan vastaavan omaisuuserän suunnitelman mukaisia poistoja. Joissakin kiinteistöyhtiöissä on tehty tilikauden suunnitelman mukaisten poistojen lisäksi arvonalennuspoistoja. Konserniosakkeisiin aiemmin tehdyt arvonkorotukset on konsernitaseessa merkitty tytäryhtiön omistaman kiinteistön arvonkorotukseksi. Konsernitilinpäätöksen jäljennökset on saatavissa emoyhtiön pääkonttorista Kansakoulukuja 1, Sijoitukset yrityksiin, joissa on merkittävä omistusosuus Eläke-Fennian 40-prosenttisesti omistama Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Henki-Fennian markkinaarvona on käytetty varovaisesti arvioitua luovutushintaa, joka vastaa mukautetun vakavaraisuuslaskelman mukaista toimintapääomaa lisättynä varovaisella arviolla siitä, mitä vastaavanlaisen vakuutuskannan hankkiminen markkinoilta maksaisi. Asunto- ja kiinteistöyhtiöitä ei ole käsitelty konsernitilinpäätöksessä osakkuusyhtiöinä, koska niiden vaikutus konsernin tulokseen ja vapaaseen omaan pääomaan on vähäinen. Vakuutusmaksutulo TEL-maksutulo määräytyy vakuutettujen TEL-kokonaispalkkasumman mukaan. Tilikauden aikana perittyä, palkkasumma-arvioon perustuvaa ennakkomaksua on oikaistu tilinpäätöksessä tarkistusmaksuarviolla. Tilikauden maksutuloon on kirjattu myös edellisen vuoden arvioidun ja toteutuneen tarkistusmaksun aiheuttamat erot. YEL-vakuutusmaksutulo määräytyy yrittäjien työtulojen perusteella. Korvauskulut Korvauskulut muodostuvat eläkkeensaajille maksetuista eläkkeistä, kuntoutuskuluista, vastuunjakokorvauksista, korvaustoimintaan kohdistuvista liikekuluista sekä korvausvastuun muutoksesta. Sijoitusten ja saamisten arvostus taseessa ja sijoitusten käypien arvojen määrittäminen Kiinteistösijoitukset on kirjattu tehdyillä poistoilla vähennettyyn ja arvonkorotuksilla lisättyyn hankintahintaan tai sitä alempaan käypään arvoon. Kiinteistöjen ja kiinteistöosakkeiden käyvät arvot on määritelty kohteittain Vakuutusvalvontaviraston edellyttämällä tavalla. Käypien arvojen määrittelyn perustana on ollut sekä omien että ulkopuolisten asiantuntijoiden lausunnot. Vuoden 2002 jälkeen vapautuvien aravakiinteistöjen käypinä arvoina on käytetty asuntotuotantolain mukaista luovutuskorvaushintaa. Kiinteistöihin tehdyt arvonalennukset on kirjattu tulosvaikutteisesti sijoitusten arvonalennuksiin. Myytyihin kiinteistöihin on tehty tulosvaikutteiset arvonalennusten palautukset ennen myyntivoittojen kirjaamista. Tilivuonna 2002 kiinteistöjen kirjanpitoarvoihin ei ole tehty arvonkorotuksia. Osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Osakkeisiin aiempina vuosina tehdyt arvonalennukset on palautettu osakkeiden arvoon siltä osin kuin käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon. Osakkeet on arvostettu keskihintamenetelmää käyttäen. Käyt- 14

15 Eläke-Fennia töomaisuusosakkeet on arvostettu taseessa hankintamenoon, koska tämän katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Noteerattujen osakkeiden ja osuuksien käypinä arvoina on käytetty tilivuoden viimeistä saatavilla olevaa kaupankäyntikurssia. Noteeraamattomien vakuutusyhtiöiden osakkeiden markkinaarvona on käytetty varovaisesti arvioitua luovutushintaa. Muiden noteeraamattomien osakkeiden käypänä arvona on käytetty hankintahintaa tai todennäköistä luovutushintaa. Rahoitusmarkkinavälineisiin kuuluvat joukkolainat ja rahamarkkinainstrumentit. Rahoitusmarkkinavälineiden tasearvona on hankintameno, jota on oikaistu nimellisarvon ja hankintamenon jaksotetulla erotuksella. Nimellisarvon ja hankintamenon erotus jaksotetaan korkotuoton vähennykseksi tai lisäykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Hankintamenoon sisällytetty vastaerien määrä on ilmoitettu taseen liitetiedoissa. Ulkomaanrahanmääräiset saamiset on muutettu Suomen rahaksi Euroopan keskuspankin noteeraamaan keskikurssiin. Ulkomaanrahanmääräiset muut sijoitukset on merkitty taseeseen hankinta-ajankohdan kurssia käyttäen. Laskettaessa käypiä arvoja on käytetty noteerattuja kursseja. Mikäli tilinpäätöspäivän käypä arvo on alkuperäistä hankintamenoa alempi on sijoituksesta tehty arvonalennus. Tilikaudella syntyneet kohdistamattomat kurssierot on kirjattu sijoitustoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja kohdistettavat kurssierot on käsitelty kyseisten tulojen ja menojen oikaisuina. Lainasaamiset, muut saamiset ja talletukset on arvostettu nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Vakuutusmaksusaamiset koostuvat tarkistusmaksuarviosta ja tilivuoden päättyessä maksamattomina olevista erääntyneistä vakuutusmaksuista. Erääntyneistä vakuutusmaksuista maksuesteelliseksi todetut sekä sellaisten yhtiöiden, joiden konkurssi on alkanut, saamiset on kirjattu luottotappioksi. Johdannaissopimuksia Eläke-Fennia on käyttänyt sekä suojaustarkoituksessa että muussa kuin suojaustarkoituksessa. Johdannaissopimusten määrä on ollut sijoitusten kokonaismäärään nähden vähäinen. Johdannaissopimukset, joihin on sovellettu suojauslaskentaa, on arvostettu kokonaisuutena suojattavan erän kanssa. Jos suojattavasta tase-erästä ei ole kirjattu arvonmuutosta, ei myöskään suojaavasta sopimuksesta ole tehty tulosvaikutteista kirjausta tilinpäätökseen, ellei sen negatiivinen arvonmuutos ole ylittänyt suojattavan erän positiivista muutosta. Kun suojattavasta kohteesta on kirjattu arvonalennuksen palautusta, on käytetyn johdannaisen arvonmuutos kirjattu kokonaisuudessaan kuluksi. Johdannaissopimuksesta syntyvät tuotot ja kulut on kirjattu pääsääntöisesti samaan tuloslaskelman erään kuin suojattavasta tase-erästä tai positiosta kirjattavat tuotot ja kulut on kirjattu. Muiden johdannaissopimusten negatiivinen arvonmuutos on kirjattu tulosvaikutteisesti. Tilikauden aikana sopimusten sulkemisesta tai raukeamisesta toteutuneet voitot ja tappiot on kirjattu tilikauden tuotoksi tai kuluksi. Katetta, toimintapääomaa ja vakavaraisuusvaadetta laskettaessa suojaavina johdannaisina on käsitelty ne johdannaiset, joille on määritelty suojauksen kohde ja jotka on käsitelty kirjanpidossa suojaavina. Vastapuoliriskin osalta on noudatettu mitä Vakuutusvalvontaviraston määräys- ja ohjekokoelmassa on mainittu riskikeskittymien rajoittamisesta. Indeksisidonnaisten lainojen optio-osuus on kirjattu muihin saamisiin ja arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen käypään arvoon. Nollakuponkilainaosuus on kirjattu hankinta-arvoon, jota on oikaistu nimellisarvon ja hankinta-arvon jaksotetulla erotuksella. Tilikauden osuus jaksotuksesta on kirjattu korkotuotoksi. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan sijoituslajeittain ja sijoitusten yhteismäärälle huomioiden arvopapereista päivittäin ja kiinteistöistä ja lainoista kuukausittain aikapainotetut kassavirrat. Kauden tuotto lasketaan aika- ja rahapainotettua kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun markkina-arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin Sijoitustoiminnan tulos käyvin arvoin on sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin vähennettynä vastuuvelan tuottovaatimuksella. 15

16 Tilinpäätös Varaukset ja verovelka Sijoitusten arvostuseroista, jotka on esitetty liitetietona, ei ole esitetty laskennallista verovelkaa. Tuloutetut arvonkorotukset ovat veronalaista tuloa. Konsernitilinpäätöksessä kertynyt poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen sekä laskennalliseen verovelkaan ja omaan pääomaan. Verokanta vuonna 2002 oli 29 prosenttia. Poistot Kuluvan omaisuuden hankintameno on aktivoitu ja se kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaisina poistoina kuluksi. Myös kuluvan omaisuuden tuloutetut arvonkorotukset poistetaan suunnitelman mukaisesti. Aineettomina oikeuksina on esitetty tietokoneohjelmien lisenssit ja muina pitkävaikutteisina menoina tietokoneohjelmien suunnitteluja ohjelmointimenot. Poistot on laskettu tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta käyttäen seuraavia taloudellisia käyttöaikoja: Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset, hotellit 50 v Teollisuus- ja varastorakennukset 40 v Rakennusten tekniset laitteet 10 v Aineettomat oikeudet 5 v Autot 5 v Atk-laitteet 4 v Kalusto 10 v Konttorikoneet 7 v Muut pitkävaikutteiset menot 5 v ja 10 v Osassa rakennuksista on tehty elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaiset enimmäispoistot. Liikekulut Yhtiön liikekulut on jaettu toiminnoille Vakuutusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti liitetiedoissa esitetyllä tavalla. Vuodesta 2000 lähtien uudet pitkävaikutteiset ESY:n tekemät tietokoneohjelmien suunnittelu- ja ohjelmointimenot on kirjattu muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Vakuutusten hankintamenojen ja vakuutusten hoitokulujen jakoperusteita on tarkistettu vuonna 2002 ja vastaava muutos on tehty vertailuvuoden 2001 liikekuluihin. Välittömät verot ja tilikauden ylijäämä Tilikauden tuloksen perusteella määräytyvä vero on kirjattu suoriteperusteisesti tilikauden veroina. Saatuihin ulkomaisiin osinkoihin liittyvä lähdeveron hyvitys ja saatuihin kotimaisiin osinkoihin liittyvä yhtiöveron hyvitys on kirjattu sijoitustoiminnan tuottoihin. Ulkomaisista osingoista maksettuja lähdeveroja ja lähdeveron hyvityksiä ja kotimaisiin osinkoihin liittyviä yhtiöverohyvityksiä ei ole kirjattu verovuodelta määrättävän tuloveron määrää suurempana. Eläke-Fennian tilikauden ylijäämä määräytyy sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien Eläke-Fennian hakemien laskuperusteiden mukaisesti. Eläkejärjestelyt Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty TELvakuutuksin. Lisäeläketurva on järjestetty osalle henkilöstöä TEL-lisäeläkevakuutuksella. Toimitusjohtajalla ja hänen sijaisellaan on oikeus siirtyä TEL-lisäeläkevakuutuksen perusteella vanhuuseläkkeelle 60 vuotta täytettyään. Eläkevakuutusmaksut on kirjattu suoriteperusteisesti. Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutussopimuksista aiheutuva vastuu on kirjattu vastuuvelaksi. Se koostuu vakuutusmaksuvastuusta ja korvausvastuusta. Vastuuvelka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukaisesti. Vakuutusmaksuvastuuseen sisältyy osittamaton lisävakuutusvastuu, joka luetaan mukaan toimintapääomaan. Toimintapääoma Vakuutusyhtiön toimintapääoma muodostuu käypään arvoon arvostettujen varojen ja velkojen erotuksesta. Vastuuvelkaan ei tällöin lueta osittamatonta lisävakuutusvastuuta. Toimintapääoman ja oman pääoman on täytettävä työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa säädetyt vaatimukset. Ei-suojaavien johdannaisten osalta on toimintapääomasta vähennetty mahdollinen enimmäistappio, joka vastaa yhden päivän aikana 2,5 prosentin todennäköisyydellä toteutuvaa tappiota. 16

17 Eläke-Fennia Liitetiedot Tuloslaskelman ja taseen liitetiedot Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Vakuutusmaksutulo Ensivakuutus TEL:n mukainen perusvakuutus Työnantajan osuus Työntekijän osuus TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus Valtion eläkerahastoon suoritettava siirtymämaksu Vakuutusmaksutulo Vakuutusmaksutulosta vähennetyt erät Luottotappiot vakuutusmaksusaamisista TEL YEL Maksetut korvaukset Ensivakuutus Maksettu eläkkeensaajille TEL:n mukainen perusvakuutus TEL:n mukainen lisäeläkevakuutus YEL:n vähimmäisturvan mukainen vakuutus YEL:n mukainen lisäeläkevakuutus Maksettu/saatu vastuunjakokorvauksia TEL-eläkkeet YEL-eläkkeet Maksettu/saatu yhteisvastuukorvausta Korvaustoiminnon hoitokulut Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut Maksetut korvaukset yhteensä

18 Tilinpäätös Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Sijoitustoiminnan nettotuoton erittely Sijoitustoiminnan tuotot Tuotot sijoituksista saman konsernin yrityksiin Osinkotuotot Tuotot kiinteistösijoituksista Korkotuotot Saman konsernin yritykset Muut Muut tuotot Tuotot muista sijoituksista Osinkotuotot Korkotuotot Muut tuotot Yhteensä Arvonalentumisten palautukset Myyntivoitot Yhteensä Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Korkokulut ja muut vieraan pääoman kulut Arvonalentumiset ja poistot Arvonalentumiset Rakennusten suunnitelmapoistot Myyntitappiot Yhteensä Sijoitustoiminnan nettotuotto ennen arvonkorotuksia ja niiden oikaisua Sijoitusten arvonkorotus Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa

19 Eläke-Fennia Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Tuloslaskelman erä liikekulut Vakuutusten hankintamenot Ensivakuutuksen palkkiot Muut vakuutusten hankintamenot Vakuutusten hoitokulut Hallintokulut Yhteensä Kokonaisliikekulut toiminnoittain Maksetut korvaukset Korvaustoiminnon hoitokulut Työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut Liikekulut Sijoitustoiminnan kulut Kulut kiinteistösijoituksista Kulut muista sijoituksista Yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Hallintoneuvosto ja sen varajäsenet Hallitus ja sen varajäsenet Yhteensä Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille ei ole annettu eläkesitoumuksia, lukuunottamatta a ja hänen sijaistaan, joilla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana. Hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille ei ole annettu rahalainoja eikä vakuuksia. Henkilöstön keskimääräinen luku tilikauden aikana Konttorihenkilöstö Myyntihenkilöstö Kiinteistöhenkilöstö

20 Tilinpäätös Jäljellä Kirjanpito- Käypä Jäljellä Kirjanpito- Käypä oleva han- arvo arvo oleva han- arvo arvo kintameno kintameno Sijoitusten käypä arvo ja arvostusero, emoyhtiö Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt Kiinteistöosakkeet saman konsernin yrityksissä Muut kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet Rahoitusmarkkinavälineet Kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Talletukset Indeksiin sidotun lainan optio-osuus Rahoitusmarkkinavälineiden jäljellä oleva hankintameno sisältää korkotuotoksi tai niiden vähennykseksi jaksotettua nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta indeksiin sidottujen lainojen tuottoa Kirjanpitoarvo sisältää tuloutettuja arvonkorotuksia Arvostusero (käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus)

21 Eläke-Fennia Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Muut lainasaamiset vakuuden mukaan eriteltynä Pankkitakaus Takausvakuutus Vakuutuskirja Kiinteistöosake Muu vakuus Jäljellä oleva hankintameno Eläkelainasaamisten yhteismäärä Muut kiinnelainasaamiset Muut lainasaamiset Jäljellä oleva hankintameno Kannansiirtosaaminen Yhteisvastuusaaminen Saaminen erityiseltä selvityspesältä Kannansiirtosaaminen yhteensä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä, emoyhtiö Osakkeet ja osuudet Alkuperäinen hankintameno Lisäykset 8 Siirrot -1-1 Jäljellä oleva hankintameno Osuus kaikista Kirjan- Osakkeet ja osuudet osakkeista % äänistä % pitoarvo Feva Kiinteistöt Oy 100,0 100,0 8 Kiinteistö-Fennia Oy 70,0 70,0 59 Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 40,0 40,

22 Tilinpäätös Osuus Kirjan- Markkinakaikista pitoarvo arvo osakkeista, % Muut sijoitukset, emoyhtiö Kotimaiset osakkeet ja osuudet Aldata Solution Oyj 0, Alma Media 1 0, Amer-yhtymä Oyj 0, Basware Oyj 0, Capman Oyj 0, Comptel Oyj 0, Electrobit Group Oyj 0, Eimo Oyj 0, Elisa Communications 0, Elcoteq Network Oyj 0, Etteplan Oyj 1, Exel Oyj 0, Finnair Oyj 0, Fiskars Oyj Abp 0, Finnlines Oyj 0, F-Secure Oyj 0, Fortum Oyj 0, Honkarakenne Oyj 2, Huhtamäki Oyj 0, Instrumentarium Oyj 0, Jaakko Pöyry Group Oyj 0, KCI Konecranes International 0, Kesko Oyj 0, Kone Oyj 0, Kemira Oyj 0, Kyro Oyj Abp 0, Lassila & Tikanoja Oyj 0, Lännen Tehtaat Oyj 0, Metso Oyj 0, M-Real Oyj 0, Metsä Tissue Oyj 0, Nokia Oyj 0, Nokian Renkaat Oyj 0, Novo Group Oyj 0, Osuuspankkien Keskusosuuspankki 0, Olvi Oyj 1, Orion-yhtymä Oyj 0, Outokumpu Oyj 1, PKC Group Oyj 0, PohjolaYhtymä Oyj 0, Perlos Oyj 0, Raisio Yhtymä Oyj 0, Rak.Konevuokraamo Oyj 0, Rapala Normark 0, Rocla Oyj 0, Rautaruukki Oyj 0, Sampo Oyj 0, Scanfil Oyj 0, Sponda 0, Stonesoft Oyj 0, SSH Communications 0, Stora Enso Oyj 0, Stockmann Oyj Abp 0, SanomaWSOY Oyj 0, Sysopen Oyj 0, Tamro Oyj 0, Talentum Oyj 0, Technopolis Oyj 0, Teleste Oyj 0, Tecnomen Holdings Oyj 0, Tietoenator Oyj 0, Tieto-X Oyj 0, Tekla Oyj 0, Uponor Oyj 0, UPM-Kymmene Oyj 0, Vacon Oyj 0, Vaisala Oyj 0, Osuus Kirjan- Markkinakaikista pitoarvo arvo osakkeista, % Vaahto Group Oyj 3, Wärtsilä Oyj Abp 0, YIT-Yhtymä Oyj 0, Esy Oy 19, Fibrogen Europe 1, Imatran Seudun Kehitysyhtiö 0, International Security Technology Oy 4, IWS International Oy 2, Metorex International Oy 0, Midinvest Oy 10, Nethawk Oy 2, Octel Oy 9, Sisu Axels Oy 26, Team Botnia Oy 0, Vakuutusosakeyhtiö Garantia 3, Vaasan Puhelin Oy 0, Euro-osakkeet Alankomaat ABN AMRO Holding NV 0, Aegon NV 0, Ahold Koninklijke NV 0, Akzo Nobel NA 0, ING Group NV 0, Koninklijke Philips Electronic 0, Royal Dutch Petroleum Company 0, STMicroelectronics N.V. 0, Unilever NV 0, VNU N.V. 0, Belgia Fortis 0, Espanja Acerinox, S.A. 0, Banco Bilbao Vizcaya Argentari 0, Banco Santander Central Hisp 0, Industria de Diseno Textil, S.A. 0, Telefonica SA 0, Italia Assicurazioni Generali 0, ENI-Ente Nazionale Idrocarburi 0, Telecom Italia Spa 0, TIM SPA 0, Ranska Arcelor 0, Aventis SA 0, Axa 0, BNP Paribas 0, Carrefour Supermarche 0, Groupe Danone 0, Lafarge SA 0, L OREAL 0, LVMH SA 0, Sanofi-Synthelabo SA 0, Schneider Electric SA 0, Suez SA 0, TotalFinaElf SA 0, Vivendi Universal 0,