KOHTI YHDENVERTAISUUTTA LIIKUNNASSA. Liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Kajaanin kaupunki

Transkriptio

1

2 KOHTI YHDENVERTAISUUTTA LIIKUNNASSA Liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2012 Kajaanin kaupunki

3 Kajaanin kaupungin painatuskeskus-kajaani 2013 ISBN

4 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. LIIKUNNAN YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO 2.1. Mitä liikunnan yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitetaan? 2.2. Liikuntalaki 2.3. Tasa-arvolaki 2.4. Yhdenvertaisuuslaki 2.5. Hallitusohjelma LIIKUNNAN HARRASTAMINEN SUOMESSA 3.1. Tytöt ja pojat 3.2. Aikuiset 3.3. Ikääntyneet 3.4. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat 4. LIIKUNTA JA TASA-ARVO TERVEYSPOLITIIKAN NÄKÖKULMASTA 4.1. Alueellinen yhdenvertaisuus 4.2. Sosioekonomiset terveyserot Kainuussa 4.3. Liikunta maahanmuuttajien kotouttamisessa 4.4. Erityisryhmien liikunta 5. YHDENVERTAISUUDEN NYKYTILA KAJAANISSA 5.1. Tarkastelu Sosiaali- ja terveysministeriön esittämien linjausten näkökulmasta Kaupungin liikuntapalveluissa 5.2. Tarkastelu seuratoimijoiden näkökulmasta Kysely seuratoimijoille Seuratoimijoiden kyselyn tulokset 6. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEN STRATEGISET LINJAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Tasa-arvo sukupuolten ja eri ikäryhmien välillä 6.2. Liikuntapalvelujen saatavuus ja tiedottaminen 6.3. Soveltava liikunta (erityisryhmien liikunta) ja esteettömyys 6.4. Maahanmuuttajat 6.5. Seuranta ja toiminnan arviointi 6.6. Muutoksen eväät

5 3 1. JOHDANTO Liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma on jatkumoa Kajaanissa v hyväksyttyyn Liikunnan olosuhdestrategiaan Suunnitelmalle antavat vahvan lähtökohdan Kajaanin kaupungin strategian arvot: oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus, luottamus tulevaisuuteen. Kajaanin liikunnan olosuhdestrategiassa kiinnitetään huomiota liikunnan laaja-alaiseen tasa-arvoon. Liikuntapaikkojen rakentamisessa, liikuntapaikkojen vuorojen myöntämisessä ja liikuntapalvelujen järjestämisessä sekä avustuspolitiikassa huomioidaan mm. sukupuoli, ikä ja erityisryhmät. Lisäksi liikuntapaikkojen tulee olla kaikkien saavutettavissa alueellinen tasaarvo huomioiden. Lähtökohtana Kajaanin kaupungin liikuntapalvelujen ja liikuntapaikkojen tarjonnassa on se, että liikuntapalvelut ovat mahdollisimman suurten väestöryhmien saavutettavissa iästä, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta. Suomessa tasa-arvon edistäminen on perustuslaissa määritelty velvoite. Vuonna 2004 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutuminen. Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökohdat tulee huomioida liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa, liikuntapaikkojen vuoroja ja avustuksia jaettaessa sekä palvelujen hinnoittelussa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös omatoimisten liikkujien asemaan ja yleisövuorojen saatavuuteen. Tässä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa käsitellään liikkumista ja liikuntapalveluja laajaalaisesti erilaisten ryhmien näkökulmasta. Lisäksi suunnitelmassa esitetään toimenpide-esityksiä asian huomioimiselle palvelujen ja investointien suunnittelussa ja seurannassa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tarkoituksena on syventää ja konkretisoida liikunnan tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä. Suunnitelman laadinnassa on kuultu urheiluseuroja ja eri kansalaisryhmiä. Työtä varten nimetty ohjausryhmä on kuullut liikunta- ja nuorisoasioiden neuvostoa, kajaanilaisille seuroille tehtiin seurakysely ja järjestettiin kuulemis- ja keskustelutilaisuus. Viime vaiheessa suunnitelmaa oli mahdollista kommentoida kaupungin nettisivuilla. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Jukka Heikkinen (puheenjohtaja), Kaija Patronen, Kunto Viiru, Hannu Korhonen, Tuomas Komulainen ja Jarmo Kinnunen (tulosalueen johtaja). Suunnitelman valmistelusta ja kirjoittamisesta on vastannut LitM, PD Pentti Pönkkö.

6 4 2. LIIKUNNAN YHDENVERTAISUUS JA TASA-ARVO 2.1. Mitä liikunnan yhdenvertaisuudella ja tasa-arvolla tarkoitetaan? Tasa-arvolla on perinteisesti tarkoitettu miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Tässä raportissa tasaarvoajattelua pyritään laajentamaan koskemaan laaja-alaista yhdenvertaisuutta Kajaanin kaupungin liikuntapolitiikassa. Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ihmisten samanarvoisuutta riippumatta iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansallisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tässä raportissa käsitellään tarkoituksellisesti tasa-arvokäsitettä ja yhdenvertaisuuskäsitteitä yhteisen laaja-alaisen tasa-arvokäsitteen alla. Koska tasa-arvo on kirjattu myös liikuntalakiin (1054/1998), on perusteltua käsitellä sitä kattavana velvoitteena, ei vain naisten ja miesten tasa-arvokysymyksenä vaan yhdenvertaisuutena tyttöjen ja poikien, eri ikäryhmien, eri liikuntamuotojen ja eri lajien välillä. Kaupungin johtamassa ja rahoittamassa liikuntapolitiikassa yhdenvertaisuuden velvoite kuuluu luonnollisena osana kaikkeen toimintaan, asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Liikunta kuuluu kaikille -periaatteen mukaan erityisryhmien huomioiminen on erityisen tärkeää, samoin alueellisen yhdenvertaisuuden ja erilaisten liikkujaryhmien (myös omatoimiliikkujat) huomioiminen Liikuntalaki Liikuntalaissa (1054 /1998) määritellään liikuntapolitiikan yleiset tavoitteet ja säädetään siitä, miten julkinen hallinto edistää ja rahoittaa liikuntaa Suomessa. Lain ensimmäinen pykälä sisältää tavoitteen tasa-arvon edistämisestä: Tämän lain tavoitteena on edistää liikuntaa, kilpa- ja huippuurheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tavoitteena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Lain tasa-arvotavoite koskee periaatteessa kaikkea liikuntalain nojalla rahoitettavaa toimintaa Tasa-arvolaki Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1986/609) kieltää välittömän ja välillisen syrjinnän sukupuolen perusteella ja velvoittaa edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Lakia sovelletaan myös sukupuolivähemmistöihin. Tasa-arvolain noudattamista valvovat Suomessa tasaarvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta. Tasa-arvolain mukaisesti viranomaisten tulee edistää tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti koskien myös palvelujen tarjontaa ja saatavuutta.

7 Yhdenvertaisuuslaki Yhdenvertaisuuslain (21/2004) tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä kieltää syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Viranomaisten tulee kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan yhdenvertaisuuden edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Viranomaisten tulee erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista Hallitusohjelma 2011 Hallitusohjelmassa 2011 liikunnan tasa-arvoon liittyvät kysymykset korostuvat. Liikunnan asemaa peruspalveluna vahvistetaan ja tavoitteena on liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen ja yhdenvertainen palvelujen saatavuus. Hallitusohjelmassa todetaan: Hallitus edistää koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Tavoitteena on erityisesti liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen. Selvitetään syyt liikunnallisesta elämäntavasta syrjäytymiseen ja luodaan edellytyksiä, joilla liikuntaa voidaan eri väestöryhmissä lisätä. Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä. Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoon lasten ja nuorten osalta. Hallitus korostaa suomalaisen liikuntakulttuurin moniarvoisuutta ja keskinäistä kunnioitusta sekä sen roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa. Maahanmuuttajien kotouttamista liikunnan avulla kehittämisohjelman (Opetusministeriö 2010) esitykset ohjaavat toimintaa.

8 6 3. LIIKUNNAN HARRASTAMINEN SUOMESSA Liikunnan harrastajamäärien seuranta ja tutkimus luo pohjaa palvelujen ja investointien tasapuoliselle suuntaamiselle. Kansallisia barometreja tukee paikallinen seuranta ja asiakaskyselyt Tytöt ja pojat Opetus- ja kulttuuriministeriön (2011) tasa-arvoraportin tutkimuskatsauksessa todetaan, että sukupuolten väliset erot näkyvät niin harrastetuissa lajeissa kuin liikuntakertojen määrässä ja intensiteetissä. Erot alkavat näkyä jo alle kouluiässä kolmivuotiaasta alkaen. Viime vuosina sukupuoliero liikunnassa on vähentynyt, pojat harrastavat kuitenkin edelleen intensiivisempää liikuntaa ja käyttävät liikuntaan enemmän aikaa kuin tytöt. (Opetus- ja kulttuuriministeriö). Kouluterveyskyselyn mukaan hengästymistä ja hikoilua aiheuttavaa liikuntaa harrastaa päivittäin 38% pojista ja 34% tytöistä. Vähän liikkuvien määrä eli korkeintaan kerran viikossa liikkuvien määrä on vähentynyt viidessä vuodessa sekä pojilla että tytöillä. Iän myötä sukupuoliero liikuntaaktiivisuudessa vähenee ja joidenkin mittareiden mukaan häviää kokonaan. Tasa-arvoraportin tutkimuskatsauksen mukaan tyttöjen harrastamisen lisääntyminen 2000-luvulla on johtanut siihen, että sukupuolierot omaehtoisen liikunnan harrastamisessa ovat hävinneet ja joidenkin tutkimusten mukaan 18-vuotiaat tytöt harrastavat liikuntaa jopa hieman useammin kuin pojat. Tasa-arvoraportin tutkimuskatsauksen mukaan tyttöjen ja poikien harrastamat lajit samoin kuin eri liikuntapaikkojen käyttö poikkeavat toisistaan. Katsauksen mukaan vuotiaat tytöt ja pojat harrastivat yhtä paljon pyöräilyä, uintia, yleisurheilua ja retkeilyä. Eri lajien välillä toteutuu perinteinen jakauma niin, että pojat harrastavat tyttöjä enemmän jääkiekkoa, jalkapalloa, salibandyä ja rullaluistelua. Tytöt harrastavat poikia enemmän kävelyä, tanssia, jumppaa ja ratsastusta. (halme & Laine 2005, 4, 7: Nupponen ym. 2010, 117). Tyttöjen jalkapallon ja jääkiekon harrastaminen on yleistynyt merkittävästi viime vuosina. Verrattaessa kajaanilaisten tyttöjen ja poikien harrastamia liikuntamuotoja voidaan todeta, että ne noudattavat valtakunnallisia tuloksia. Kajaanissa tytöillä tanssi ja ratsastus ovat erittäin paljon harrastettuja liikuntamuotoja. Harrastuksen määrää ja korkeaa tasoa selittää suurelta osin lajien parissa tehty laadukas seuratyö. Molempia lajeja vievät eteenpäin vahvat urheiluseurat ja lajikulttuuria vahvistaa sekä kaupunki että muu kolmas sektori. Viime vuosien aikana myös tyttöjen jalkapalloharrastus on yleistynyt. Poikien harrastamista lajeista selkeästi suurimman ryhmän muodostavat jalkapallo ja jääkiekko. Myös ns. perinteisillä lajeilla on vahva asema sekä tyttöjen että poikien keskuudessa Kajaanissa. Kamppailulajien organisoitu harrastaminen on Kajaanissa viimeisten vuosikymmenten aikana ollut hyvin suosittu verrattuna valtakunnalliseen harrastusprofiiliin.

9 Aikuiset Naisten ja miesten käyttämät liikuntapaikat poikkeavat tutkittujen harrastusmäärien suhteessa toisistaan. Naiset käyttävät miehiä enemmän kevyen liikenteen väyliä ja voimistelusaleja. Miehet käyttävät enemmän palloilusaleja, jäähalleja ja rakennettuja ulkoliikuntapaikkoja. Naiset käyttävät enemmän aikaa arkiliikuntaan työ- ja asiointimatkoilla. Työmatkaliikunta on 30 vuoden aikana koko ajan vähentynyt varsinkin naisilla. (Helakorpi ym. 2010, ) 3.3. Ikääntyneet Kansallisen liikuntatutkimuksen (Nuori Suomi ym 2011) mukaan vuotiaiden liikuntaharrastus on lisääntynyt merkittävästi. Ikääntyvien miesten ja naisten välillä ei ole suurta eroa liikuntaharrastuksen useudessa. Ikääntyneet harrastavat liikuntaa pääasiassa omatoimisesti yksin tai omatoimisesti ryhmässä. Naiset harrastavat uintia, sauvakävelyä, vesivoimistelua ja kuntosaliharjoittelua enemmän kuin miehet. Miehet hiihtävät, juoksevat, kalastavat ja metsästävät enemmän kuin naiset. Kajaanissa vuonna 2007 tehty asiakastutkimus kaupungin ja vertaisohjaajien organisoimasta ohjatusta vesiliikunnasta vahvistaa valtakunnallista linjausta. Asiakaskyselyyn vastasi 76 (75,4%) naista ja 26 miestä (25,5%). Ikääntyvillä liikunnan harrastamisen este on useimmiten huono terveys ja esimerkiksi kevyen liikenteen väylien puute tai niiden huono kunto, turvaton tai vaikeakulkuinen ympäristö, loukkaantumisen pelko, huono sää, varusteiden puute sekä niukka harrastusryhmien ja liikuntapalveluiden tarjonta ikääntyneille. (Nuori Suomi ym 2011). Edellä kuvattu tutkimustieto vahvistaa sen, miten merkittävää päivittäisen liikkumisen ja liikunnan kannalta ovat kevyen liikenteen väylät ja niiden hyvä kunnossapito. Monien tutkimuksien mukaan toimintakyvyn ylläpidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää liikunnan jatkaminen 75-ikävuoden jälkeen. Kajaanin liikuntastrategian mukaiset painotukset elämänkaaren molempiin päihin on oikea strateginen valinta. Strategian käytännön toteutumia ovat mm. lasten ohjattujen liikuntaryhmien maksuttomuus, ikääntyneiden liikuntasetelit ja muu ikääntyneiden liikunnan tukeminen. Yhdenvertaisuuden periaatetta noudattaen kaupunki tarjoaa saman edun ikääntyneille riippumatta siitä käyttävätkö he kaupungin tai yksityissektorin tarjoamia liikuntapalveluja. Kajaani on onnistunut rakentamaan hyviä tuki- ja toimintamalleja ikääntyvien liikunnan ja terveyden edistämiseksi. Kesäkuussa 2011 käyttöön otettu 70+ Liikuntapassi tuotti ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana yli 4000 liikuntasuoritusta yksityisissä ja Kajaanin kaupungin liikuntalaitoksissa.

10 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat Valtion liikuntaneuvosto julkaisi keväällä 2012 tutkimuksen Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Tutkimuksessa kysyttiin 419 vastaajan liikuntatottumuksia. Vastanneista (n=346, 82,6%) hieman yli kolmannes (n=122,35,3%) harrasti kilpaurheilua ja yli puolet (n=206,59,5%) kuntoliikuntaa. Heistä päivittäin harrasti liikuntaa 21,1 %, 4-6 kertaa viikossa 29,2 % ja 2-3 kertaa viikossa 31,5 %. Tutkimukseen osallistuneiden lajikirjo oli laaja. Kymmenen eniten harrastettua lajia olivat palloilulajit, kuntosaliharjoittelu, ohjattu ryhmäliikunta, pyöräily, uinti ja vesiliikunta, lenkkeily, juoksu, tanssilajit, kamppailu- ja itsepuolustuslajit ja kävely. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat liikkujat joutuvat kohtamaan erityyppistä syrjivää käyttäytymistä, kuten nimittelyä, vihjailuja, vitsailua, yksityiselämään liittyviä kysymyksiä, arastelua, välttelyä, ulkopuolelle jättämistä ja halveksivia katseita. Liikunnan ja urheilun piirissä kohdatun syrjinnän takia tutkimukseen osallistujat näyttivät jossain määrin pelkäävän harjoituksiin menemistä, harkitsevan harrastamansa urheilulajin lopettamista ja toisen valmentajan valmennukseen tai toiseen joukkueeseen siirtymistä. Jotkut liikunnan harrastajat olivat myös lykänneet itselleen mieluisan ja kiinnostavan urheilulajin aloittamista muiden ihmisten ahdistavilta tuntuneiden puheiden takia. Koululiikunnan puolella syrjintä oli herättänyt pelkoa, epäilyksiä liikunnan numeron arviointiperusteista ja johtanut poissaoloihin liikuntatunnilta. Tutkimuksen tekijä on pyrkinyt omalta osaltaan lisäämään tietoa ja näin tekemään Suomesta moniarvoisempaa yhteiskuntaa, jossa myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisoikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin ja jossa heillä olisi mahdollisuus liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan.

11 9 4. LIIKUNTA JA YHDENVERTAISUUS TERVEYSPOLITIIKAN NÄKÖKULMSTA 4.1. Alueellinen yhdenvertaisuus Alueellinen tasa-arvo on osana Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittisessa kannanotossa ja ohjelmaasiakirjassa Sivistyksen Suunta Tavoitteena on turvata mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut sekä liikuntajärjestöille että kaikille liikunnan harrastajille kunnassa. Kuntarakenteen muutoksissa Kuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota uuden kunnan reuna-alueiden liikuntapalveluiden saatavuuteen. Arki- ja lähiliikuntaan kannustava asuinympäristö houkuttelee erityisesti lapsia ja seniorikansalaisia liikkumaan. Kaavoituksella voidaan turvata riittävät vapaa-aikapalvelut kuntalaisille suunnittelemalla keskeiset lähi- ja arkiliikunnan peruspalvelut päivittäisen toimintaympäristön läheisyyteen. Lisäksi kuntien alueyhteistyön merkitys korostuu erityisesti suurten liikuntapaikkojen, virkistys- ja ulkoilualueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Alueellisen tasa-arvon edistämisessä kehittämissuunnitelmat ja toteutukset tulee sovittaa alueen kokonaisviitekehykseen. Maamme alueelliset erot vaikuttavat esimerkiksi liikunnan peruspalveluiden sisältöön luonnonolojen, väestön ja muiden piirteiden mukaan. Asuinpaikalla on väliä myös liikuntavammaisille. Kasvukeskuksissa yli asukkaan kunnissa erityisliikunta on monipuolista, liikuntapaikat varmimmin esteettömiä ja lähellä käyttäjiä, ja pääsy yleisiin liikuntaryhmiin koetaan helpommaksi. Maaseudulla ja pienissä kunnissa välimatkat taas ovat pitkiä ja tarjonta suppeampaa sekä avustaja- ja kuljetuspalvelut riittämättömiä (Piispanen 2003).Perinteisesti suomalainen liikuntajärjestelmä on perustunut alueellisuudelle, piiri- ja myöhemmin alueorganisaatioille. Alueellisen tasa-arvoisuuden turvaaminen korostamalla alueiden omaleimaisuutta riittävistä peruspalveluista tinkimättä lienee ainut toimiva keino haja-asutusalueiden eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi tai edes hidastamiseksi Sosioekonomiset terveyserot TEROKA-hankkeen (Terveyserojen kaventaminen) ja Kainuun maakunta-kuntayhtymän yhteisraporttiin (Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa) on koottu kainuulaisten terveydestä, terveyskäyttäytymisestä, riskitekijöitä, kuolleisuudesta ja terveyspalveluiden käytöstä sukupuolittain ja koulutusryhmittäin. Kainuun tietoja verrataan Oulun ja Itä-Suomen lääneihin sekä koko Suomeen. Kainuulaisten terveydentila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta sosioekonomiset terveyserot ovat jyrkemmät kuin koko Suomessa keskimäärin. Haastateltaessa kainuulaisia päättäjiä terveyserojen kaventamisesta vastauksina oli mm: Ennaltaehkäisevän työn merkitystä pidettiin merkittävänä. Sosiaali- ja terveyspalvelut nähtiin vain yhdeksi osaksi terveyserojen kaventamista. Kolmannella sektorilla on merkittävä rooli terveyserojen kaventamisessa. Terveyserojen kaventaminen kuuluu kaikille.

12 10 Raportin pohjalta on laadittu Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan strategiset linjaukset sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseksi. Neljästä strategisesta tavoitteesta ensimmäiseksi nousi palvelujen suuntaaminen eli palveluprosessien eriarvoistavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Liikunta on keskeinen osa terveyskäyttäytymistä. Suunnitelma toimenpide-esityksineen palvelee yhteistä maakunnallista päämäärää terveyserojen kaventamiseksi Liikunta maahanmuuttajien kotouttamisessa Suomessa on tällä hetkellä yli maahanmuuttajaa eli henkilöitä, jotka ovat ulkomaan kansalaisia, mutta asuvat pysyväisluonteisesti Suomessa. Kajaanissa maahanmuuttajat on näkyvä ryhmä niin liikuntapaikoilla kuin katukuvasakin. Liikunnalla ja urheilulla on maailmanlaajuinen tunnettavuus, suosio ja monella tapaa yhteinen kieli. Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittinen ohjelma, Sivistyksen suunta 2020 toteaa, että liikuntapalveluja käytetään kunnassa laajasti suvaitsevaisuuden, monikulttuurisuuden ja tasa-arvon lisäämiseksi. Liikunnalla on merkittävä rooli ja monia erilaisia toimintamuotoja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Maahanmuuttajat osallistuvat aktiivisesti monien seurojen toimintaan harrastajina, aktiiviurheilijoina ja valmentajina. Erityisen aktiivinen rooli maahanmuuttajilla Kajaanissa toiminta jalkapallon ja painin parissa. Maahanmuuttajien kohdalla on syytä tukea Kajaanin kaupungin strategian mukaisia painopistealueita eli panostusta lasten ja nuorten liikuntaan sekä terveysliikuntaan. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja liikunnan huomioiminen on perusteltua myös Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista julkistettiin Periaatepäätöksen mukaan yhtenä tavoitteena on liikunnan lisääminen erityistoimia vaativien väestöryhmien keskuudessa Erityisryhmien liikunta Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan niiden väestöryhmien liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista (Komiteamietintö 1996:15). Kuvaavampi termi erityisryhmien liikunnalle on soveltava liikunta (Adapted physical activity). Erityisryhmien liikunta on kunnan näkökulmasta erityisen tärkeää, koska sillä pyritään edistämään toimintakykyä ja terveyttä sekä itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toimista. Väestön ikääntyminen ja sen mukana toimintakyvyn heikkeneminen on Kainuussa muuta maata suurempi. Erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelman painopisteiden linjaukset sopivat hyvin toimin-

13 11 tamalliksi Kajaanin erityisliikunnan kehittämisessä tilanteessa, jossa maakunta -kuntayhtymä lopettaa toimintansa ja luodaan uutta sosiaali- ja terveystoimen toimintamallia vuodesta 2013 eteenpäin. Kajaanissa aloitetaan erityisryhmien liikunnan organisointi toiminnasta vastaavien organisaatioiden kanssa taustatietona se, että kaupunki luovutti kahden päätoimisen ja yhden oppisopimuksella toimivan työntekijän resurssit Kainuun maakunta-kuntayhtymän käyttöön vuoden 2005 alussa. Hallintokokeilun purkautuessa on oikea aika arvioida erityisliikunnan asema ja resurssit uudelleen. Toimintalinjaksi sopivat Opetusministeriön jo vuonna 2003 Erityisliikunnan kehittämisohjelmassa esittämät painopistelinjaukset: 1) paikallistason toimintojen voimistaminen erityisryhmien liikunnassa, 2) väestön ikääntymisestä johtuen erityisen huomion kiinnittäminen ikääntyneiden liikuntatoiminnan kehittämiseen sekä 3) yhteistoiminnan lisääminen erityisryhmien liikunnan sekä muun liikuntakulttuurin toimintastrategioiden kesken. (Opetusministeriön julkaisuja 2003:12) Kajaanissa on voitu edistää ikääntyneiden liikuntaa eri ikäryhmille kohdennetuilla tukitoimenpiteillä. Samaa toimintamallia voidaan soveltaa myös erityisryhmiin kuuluvien omatoimisen liikunnan edistämiseksi. Erityisryhmien liikunta on painottunut ryhmätoimintaan. Henkilökohtainen erityisliikuntakortti mahdollistaisi omaehtoisen liikkumisen riippumatta ryhmien aikatauluista.

14 12 5. YHDENVERTAISUUDEN NYKYTILA KAJAANISSA 5.1. Tarkastelu sosiaali- ja terveysministeriön esittämien linjausten näkökulmasta kaupungin liikuntapalveluissa Sosiaali- ja terveysministeriö on tarkastellut selvityksessään liikuntaa hyvinvointipoliittisena mahdollisuutena STM:n yhteenvedossa esitetyt kysymykset soveltuvat myös kajaanilaiseen pohdintaan arvioitaessa liikunnan tasa-arvon toteutumista ja liikuntaa terveyspoliittisena mahdollisuutena. Sosiaali- ja terveysministeriön kysymyksien pohjalta on arvioitu alla oleva tilanneanalyysi Kajaanista. Alla oleva arvio liikunnan yhdenvertaisuuden toteutumisesta perustuu pitkän aikavälin sisäiseen seurantaan ja kerättyyn asiakaspalautteeseen. Arviossa on kirjattu yhdenvertaisuuden toteutumista tukevat myönteiset käytännöt ja yhdenvertaisuuden toteutumista haittaavat ja kehitettäväksi otettavat asiat. Samantyyppisiä kysymyksiä on esitetty seuratoimijoille, mitä käsitellään tämän raportin kohdassa 5.2. Miten kunnan myöntämät liikuntapaikkojen käyttövuorot jakautuvat eri käyttäjäryhmien välillä (esim. sukupuoli, ikä, toimintakyky)? Arvio: Liikuntapaikkojen ja etenkin sisäliikuntatilojen vuoro-ongelmiin on paneu duttu Kajaanin kaupungin liikunnan olosuhdestrategiassa Työryhmien työn ja kaupunginhallituksen ansiosta asia on edennyt myönteiseen suuntaa vv Ongelman taustana on suuri salien poistuma liikuntakäytöstä viimeisen vuosikymmenen aikana. Lasten alle 18-vuotiaiden ohjattujen ryhmien toimintaa on tukenut kaupunginvaltuusto vuoden 2007 päätös vuorojen maksuttomuudesta. Lasten vuoro jen ja yleisövuorojen saaminen jäähallista on edelleen erityisen vaikeaa. Jaetaanko liikuntaseuroille avustuksia tasapuolisesti? Arvio: Seura-avustusten jaossa on kiinnitetty erityistä huomiota yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon. Avustussääntöä on kehitetty edelleen ja uusittu sääntö tuli voimaan keväällä 2012 Miten kuntalaisten lähiympäristö tukee liikunnallista elämäntapaa? Arvio: Kuntalaisten lähiympäristö tukee liikunnallista elämäntapaa. Kevyen liikenteen väylät ja pyörätiet ovat hyväkuntoisia ja turvallisia. Ulkoilureittien ja hiihtolatujen suunnittelussa pyrittiin jo1980- ja 90-luvulla siihen, että mahdollisimman monelta kaupungin asuinalueelta pääsee suoraan hiihtoladuille. Järjestetäänkö liikuntaa monipuolisesti eri ikäisille ihmisille? Arvio: Käytännön liikuntapalvelujen järjestämisestä vastaavat urheiluseurat ja muu kolmas sektori joko omaehtoisesti tai niin, että kaupunki tekee ostopalvelusopimuksen

15 13 toiminnan järjestämisestä. Liikuntapalvelujen tarjonnassa eri- ikäisille on strategisena painotuksena elämänkaarimalli. Strategian mukaisia painopisteitä ovat lapset ja ikääntyneet. Molemmilla painopistealueilla Kajaanissa on saatu hyviä tuloksia kuten päiväkotien LiikuntaVasu-mallissa ja ikääntyvien liikunnan tukemisessa ja ikääntyneille kohdennettuina tukina sekä vertaisohjaajatoiminnassa Toimiiko yhteydenpito liikunta- ja terveystoimen välillä? Arvio: Terveystoimen ja liikunnan yhteydenpito on selvästi etääntynyt maakunta- kuntayhtymän aikana. Yhteiset toimenpiteet jatkossa esim. erityisliikunnan ja terveys liikunnan sekä erityistä tukea tarvitsevien alueella ovat välttämättömiä. Uutta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää suunniteltaessa tulee Kajaanin ja kuntayhtymän väliseen käytännön yhteistyöhön kiinnittää erityistä huomiota ja sopia käytännön yhteistyön järjestämistä erityisesti erityisryhmien liikunnan osalta. Onko liikkuminen mahdollista myös pienituloisille? Ovatko lajikohtaiset erot suuria? Arvio: Liikunnan harrastamisen maksut ovat Kajaanissa kohtuullisia. Kaupunki ei peri vuokria liikuntapaikoista lasten alle 18-vuotiaiden ohjatuista ryhmistä. Seurojen toivotaan noudattavan kohtuullisuutta lasten kausimaksujen hinnoittelussa. Lajikohtaisia eroja, seurojen välisiä eroja ja eri liikuntapaikkojen välisiä tulee tarkastella kriittisesti pyrittäessä liikunnan yhdenvertaisuuteen. Kaupunki tukee myös ikääntyneiden liikuntaa. Koordinoidaanko kunnan omaa liikuntatarjontaa ja liikuntaseurojen tarjontaa, jotta sopivia liikuntaharrastuksia löytyisi mahdollisimman monelle? Arvio: Kunnan oman liikuntatarjonnan ja seurojen liikuntatarjonnan koordinointi on ongelmallista. Nykyisenkaltaisessa hajautetussa liikunnan hallintomallissa koordinointi vaatii erityistä panostamista. Lisähaasteen koordinoinnille antaa se, että erityisryhmien liikunnasta vastaaminen siirtynyi Kainuun maakuntakuntayhtymälle hallintokokeilun ajaksi. Pääseekö liikuntapaikoille helposti? Arvio: Liikuntapaikoille pääsee helposti. Ulkoilureittien ja valaistujen latujen suunnittelussa on pyritty siihen, että asuntoalueilta pääsee vaivattomasti reiteille. Liikuntapaikoille pääsee helposti, mutta sisäliikuntapaikkojen riittävyys ja vuorojen saanti on vaikeutunut. Onko koulujen liikunnanopetus ennakkoluulotonta ja sukupuolistereotypioita purkavaa? Arvio: Koulujen liikunnanopetus vaihtelee paljon eri koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä luokkien välillä.

16 Tarkastelu seuratoiminnan näkökulmasta Kysely seuratoimijoille Liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman ohjausryhmä käsitteli edellä olevaa arviointia liikunnan nykytilasta Kajaanissa Samalla ohjausryhmä päätti seuranäkökulman selvittämiseksi tehdä urheiluseuroille kyselyn yhdenvertaisuuden- ja tasa-arvon nykytilasta. Vuoden 2011 lopussa tehdyn kyselyn tulokset ovat suurelta osin samansuuntaisia kuin liikuntaneuvoston ohjausryhmän aikaisemmin käsittelemä arviointi. Seuroilta kysyttiin miten liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo toteutuu seuran omassa toiminnassa, eri lajien ja liikuntamuotojen välillä, seura-avustusten jaossa, salivuorojen jaossa, kenttien ja ulkoliikuntapaikkojen jossa ja liikuntapaikkojen rakentamisessa ja investoinneissa. Lisäksi vastaaja esittää tärkeinä pitämiään näkökohtia viimeiseen kysymykseen: Mitä muuta haluat viestiä ko. teemasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaa valmisteleville? Samat kysymykset esitettiin ensimmäistä kysymystä lukuun ottamatta myös liikuntaneuvoston jäsenille ja varajäsenille. Taustatietoina kysyttiin vastaajan asemaa seurassa, onko vastaaja puheenjohtaja, sihteeri vai joku muu toimihenkilö ja onko vastaaja mies vai nainen. Vastauksen palautti kuusitoista kajaanilaista urheiluseuraa. Vastaajista oli miehiä 87,5 %, naisia 12,5 %. Vastaajista oli seuran puheenjohtajia 87,5 %, yksi sihteeri ja yksi junioripäällikkö. Kajaanilaisissa seuroissa naisten määrä puheenjohtajista oli vuoden lopun 2010 tilanteen mukaan 9 %, miespuolisia puheenjohtajia oli 91 prosenttia. Seurojen sihteereistä naisia oli 43 prosenttia. Perusavustuksia hakeneita seuroja keväällä 2011 oli 35. Vaikka kajaanilaisten seurojen puheenjohtajien sukupuolijakauma näyttää erikoiselta, se noudattelee kuitenkin oman SLU- yhteisönsä linjaa. Naispuheenjohtajien määrä SLU- yhteisön hallituksissa on noussut vuosien välillä kuudesta prosentista 15 prosenttiin. Kuntien liikuntalautakuntien puheenjohtajista naisten osuus on noussut hieman. Puheenjohtajista 36 prosenttia oli naisia vuonna (Liikunta ja tasa-arvo, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33). SLUyhteisöön kuuluu kattojärjestö SLU:n lisäksi 114 jäsenjärjestöä. Lajiliittojen toiminnanjohtajien joukossa naisten osuus on noussut 15:sta 25 prosenttiin. Kuntien liikunnan johtavista viranhaltijoista (n=81) 69 prosenttia on miehiä ja 31 prosenttia naisia (Kuntasektorin palkat 2009). Sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää toteutuvan kuntasektorilla huomattavasti paremmin kuin SLU -yhteisössä. Asian myönteiseen kehitykseen kunnissa on omalta osaltaan vaikuttanut laki naisten ja miesten tasa-arvosta (kirjoittajan oma kommentti.) Lain 4a :ssä todetaan: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityistä muuta johdu. Se onko sukupuolella merkitystä urheilujärjestöjen johtotehtävissä on pohtimisen arvoinen kysymys. Liikunta ja tasa-arvo 2011 (OKM 2011:33) julkaisussa todetaan: Kun päätöksenteon ja johtamisen tehtävissä on naisia ja miehiä, tulevat eri ihmisten tarpeet paremmin huomioiduksi ja voimavarat monipuolisemmin käyttöön. Naisten mukaan saaminen liikuntajohtajiksi on koko liikunnan

17 15 johtamiskulttuuriin liittyvä kysymys sekä liikunnan ja urheilun toimintatapakysymys. Se on myös oleellinen kysymys, kun pyritään lisäämään vähemmistönä olevan sukupuolen osuutta eri urheilulajeissa. Molempien sukupuolten liikunnan harrastamisen kannalta olisi tärkeää saada esiin monet eri näkökulmat ja äänet (Aalto 2003, 151). Vaikutusmahdollisuuksien tasavertaisen jakautumisen katsotaan luovan perusedellytykset sille, että naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien liikuntaan halutaan ja osataan kiinnittää huomiota yhtä paljon. (Emt., 167.) Seuratoimijoiden kyselyn tulokset Seuratoimijat vastasivat heille esitettyyn seitsemään kysymykseen seuraavasti. Vastausvaihtoehtoina kuuteen ensimmäiseen kysymykseen oli: hyvin, melko hyvin, heikosti. Kysymys 1: Miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat omassa seurassanne? Vastaajista 86,6 prosenttia totesi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan omassa seurassa hyvin tai melko hyvin ja 13,4 prosenttia huonosti. Seurat olivat tyytyväisiä oman seuransa tilanteeseen. Seuroissa, joissa todettiin asian toteutuvan huonosti, mainittiin syyksi mm: Meillä ei ole tällä hetkellä miesohjaajia. Joskus on ollut. Varsinkin aktiivit ja johtokunnan jäsenet ovat lähes poikkeuksetta miehiä. Kysymys 2: Miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat Kajaanissa eri lajien ja liikuntamuotojen välillä? Vastaajista 85,7 prosenttia oli sitä mieltä, että eri lajien ja liikuntamuotojen välillä yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat hyvin tai melko hyvin ja 14,3 prosentin mielestä huonosti. Kysymys 3: Miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat Kajaanissa seura-avustusten jaossa? Vastaajista 87,5 prosenttia piti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista hyvänä tai melko hyvänä seura-avustusten jaossa ja 12,5 prosenttia huonona. Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvosto voi olla tulokseen tyytyväinen. Vastauksissa näkyy seura-avustusten jakokäytäntöön panostaminen ja pyrkimys mahdollisimman suureen oikeudenmukaisuuteen. Kysymys 4: Miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat Kajaanissa salivuorojen jaossa? Vastaajista 86,7 prosenttia totesi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan hyvin tai melko hyvin ja 13,3 prosenttia heikosti salivuorojen jaossa. Yksi vastaaja, joka arvioi asian toteutuvan huonosti, totesi: pitää olla jonkun urheiluseuran jäsen, jos haluaa kenttä- tai salivuoron muulloin kuin iltayöstä. Kokonaisuudessaan tyytyväisyyttä salivuorojen jakoon voidaan pitää yllättävänkin hyvänä, kun otetaan huomioon jaettavissa olevan salimäärän ja vuorojen väheneminen viimeisen vuosikymmenen aikana ja asian tiimoilta käyty keskustelu. Ilman viimeisen kolmen vuoden aikana tehtyjä korjaustoimenpiteitä esimerkiksi koulujen salivuorojen myöntämiseen vastaukset olisivat kielteisempiä.

18 16 Kysymys 5: Miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat kenttien ja ulkoliikuntapaikkojen jaossa? Vastaajista 80 prosenttia totesi jaon toteutuvan hyvin tai melko hyvin ja 20 prosenttia heikosti. Kritiikkinä esitettiin, että pitää olla jonkun seuran jäsen ennen kuin vuoron voi saada. Kysymys 6: Miten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuvat Kajaanissa liikuntapaikkojen rakentamisessa ja investoinneissa? Vastaajista 61,5 prosenttia totesi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan hyvin tai melko hyvin liikuntapaikkojen rakentamisessa ja investoinneissa ja 38,5 prosenttia heikosti. Vaikka enemmistö oli ainakin melko tyytyväinen tilanteeseen, oli tämän kysymyksen kohdalla kriittisyys selvästi korkeampi kuin muissa kysymyksissä. Moni vastaaja esitti perustelut arvioinnilleen. Seuraavassa muutama esimerkki: - Tietyiltä lajeilta puuttuvat kunnolliset liikuntapaikat tai entiset paikat on huonossa kunnossa - Tilanteen voisi odottaa kohenevan kun uusi uimahalli valmistuu. Silloin luulisi kuntouimareiden mahtuvan altaaseen uimaseuralaisten ohella - Seuroilta vaaditaan aktiivisuutta, että asiat saadaan kuntoon. - Monellekin lajille tulee tiloja, kun odottaa sopivat ajankohdat (vesiliikuntakeskus) - Tässä mäkikeskus on jäänyt 50-luvulle, joten tasa-arvoa ei ole juuri ollenkaan. Talkoita on tehty, jotta kunnossapito on saatu toimimaan. Tosin kannuste tehdä talkoita on vähentynyt kaupungin puolelta. - Ei se voikkaan toteutua, johonkin on keskityttävä. Muutoin ei voi tehdä mitään kunnolla. Ei valittamista. - Koulujen liikunta (ulkoliikuntapaikat) välitunneilla ovat erittäin tärkeitä. ko. teemasta yhdenvertaisuus- ja tasa- Kysymys 7: Mitä muuta haluat viestiä arvosuunnitelmaa valmisteleville? - Erinomaisen tärkeä ja hyvä asia, mutta vaikea. Missio impossible. Menestystä työlle. - Meillä on tunne, että kaupunki kyllä tekee parhaansa koskien meidän harjoittelumahdollisuuksiamme. Resurssit ovat aika vähissä, kun on kyseessä suhteellisen pieni harrastajaryhmä - Kylien liikuntamahdollisuudet myös huomioitava - Kaikki lajit huomioon, laaja yhteistoiminnan mahdollistava toiminta huomioon. Pidetään pienempien lajien puolta eikä suosita liikaa 1 2 lajia. Pohdinta seurakyselystä Kyselyn tuloksien päähuomio on seurojen positiivinen suhtautuminen nykytilanteeseen ja realistinen näkemys käytettävissä olevista resursseista. Seurojen vastauksissa näkyy pohdintaa ja arviointia suurten seurojen ja suurten lajiryhmien välisistä painotuksista. Positiivisena voidaan pitää sitä, että seurat kantavat huolta myös omatoimiliikkujien liikuntamahdollisuuksista ja koululiikunnasta, koulujen liikuntapaikoista sekä kylien liikuntamahdollisuuksista. Vastaukset kuvannevat uskotta-

19 17 vasti seuran omaa näkemystä olemassa olevasta tilanteesta. Jos seura ei esimerkiksi käytä ulkoliikuntapaikkoja, on vastauksissa mainittu en osaa sanoa. Tuloksia voidaan peilata myös liikuntaja nuorisoasioiden neuvoston omaan toimintaan ja toiminnan onnistumiseen. Se, että vastanneista seuroista 87,5 prosenttia kokee seura-avustusten jaon toteutuneen hyvin tai melko hyvin, on luonnollisesti yhteydessä myös siihen, että asian valmisteluun on panostettu. Yksi seura on jättänyt erillisen perusteluliitteen oheiseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyyn. Alla oleva suora lainaus kyseisen seuran vastauksesta kuvaa suhteellisen hyvin koko vastaajaryhmää, poisluettuna äärimyönteiset ja äärikielteiset vastaukset. Alla oleva yhteenveto on suora lainaus seuran jättämästä vastauksesta: (Oman seuran toiminta) Seura tarjoaa toimintapiiriinsä kuuluvissa lajeissa kaikille sukupuoleen tai syntyperään katsomatta mahdollisuuden harrastaa sekä kilpaurheilua että kuntoliikuntaa. Seuran toiminnassa on mukana valmentajina sekä aktiiviurheilijoina myös maahanmuuttajia. (Eri lajit ja liikuntamuodot) maantieteelliset sekä taloudelliset olosuhteet huomioonottaen kaupunki tarjoaa kohtuullisen hyvät mahdollisuudet harrastaa liikuntaa eri urheilulajeissa ja liikuntamuodoissa. Urheiluseurojen yhteistyöllä kuten yhteisillä kilpajärjestelyillä ja harjoituksilla liikuntamahdollisuuksia voidaan edelleen monipuolistaa ja lisätä. (Seura-avustukset) Seura-avustusten jaossa on otettu kiitettävästi huomioon harrastajamäärät ja seurojen tarjoamat erilaiset liikuntamahdollisuudet. (Salivuorot) Vaikuttaa siltä, että kaupunki tarjoaa joukkuelajeissa salikapasiteetti ja harrastajamäärät huomioiden niukkuutta jokseenkin tasa-arvoisesti, mutta koska salivuoroja ei riitä kaikille halukkaille olisi varmaankin aiheellista tutkia myös koulujen liikuntasalien mahdollinen vajaakäyttö ja seuroille myönnettyjen salivuorojen käyttämättä jättäminen. (Liikuntapaikkojen rakentaminen ja investoinnit) Kaupunki on ollut taloudelliset rajoitteet huomioon ottaen kiitettävästi mukana olemassa olevien liikuntapaikkojen kunnostamisessa ja ajanmukaistamisessa. Uusien liikuntapaikkojen rakentamiselle on tietenkin tarvetta, jotta yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa eri käyttäjäryhmien välillä voisi lisätä. Ulkona tapahtuvat kunto- ja kilpaurheiluun liittyvät liikunta- ja harjoituspaikat on hoidettu hyvin. Em. kohteiden käyttömahdollisuudet ovat olleet yhdenvertaisesti kaikkien liikkujien käytössä. Kysely liikunta- ja nuorisoasioiden neuvoston jäsenille ja varajäsenille Liikunta- ja nuorisoasioiden neuvoston jäsenille ja varajäsenille esitettiin kuusi samaa kysymystä kuin seuratoimijoille. Neljästä vastanneesta oli kaksi miestä ja kaksi naista. Kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että Kajaanin kaupungin liikuntapolitiikassa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo toteutuvat hyvin tai melko hyvin. Eri lajien ja liikuntamuotojen välillä se toteutuu kuitenkin vain melko hyvin tai heikosti. Seura-avustusten jaossa katsottiin onnistuttavan hyvin tai melko hyvin kun taas salivuorojen jaossa vain melko hyvin tai heikosti. Samoin vastaajat totesivat, että ulkoliikuntapaikkojen jaossa onnistutaan vain heikosti tai melko hyvin. Seuratoimijoista 80 prosenttia koki, että ulkoliikuntapaikkojen jaossa onnistutaan hyvin tai melko hyvin. Liikuntapaikkojen rakentamisessa ja investoinneissa todettiin onnistuttavan melko hyvin.

20 18 6. YHDENVERTAISUUDEN EDISTÄMISEN STRATEGISET LIN- JAUKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Tasa-arvo sukupuolten ja eri ikäryhmien välillä Tavoitteet: Sukupuolten välinen tasa-arvo tyttöjen ja poikien sekä naisten ja miesten välillä on tasa-arvotyön keskiössä. Lasten ja ikääntyvien liikuntamahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota, koska niillä on perinteisessä liikuntapalvelujen ja investointien valtavirrassa taipumus jäädä muiden ryhmien palvelujen varjoon. Toimenpiteet: - Liikuntapalveluissa otetaan asteittain käyttöön sukupuolivaikutusten arviointi (SUVAUS). Asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa valtavirtaistetaan tasa-arvonäkökulma. - Elinkaariajattelu ja siitä johdetut painotukset ovat suunnittelun ja päätöksenteon perustana. Alle 18-vuotiaiden lasten liikunta ja ikääntyvien liikunta ovat Kajaanin kaupungin liikuntapolitiikan keskeisiä painopistealueita Liikuntapalvelujen saatavuus ja tiedottaminen Tavoitteet: Omatoimiset liikkujat tulee huomioida suunnittelussa ja päätöksenteossa yhdenvertaisena muiden liikkujien kanssa, sillä he ovat keskeinen ryhmä liikuntapaikkojen käyttäjinä. Maantieteellisesti laajan kaupungin reuna-alueiden liikuntapalvelut tulee ottaa huomioon liikunnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Liikuntakulttuurin parissa toimivia kannustetaan edistämään liikunnan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tavoitteena tulee olla käytössä olevien tilojen mahdollisimman tehokas ja siten taloudellinen käyttö. Ajantasainen, monipuolinen ja sähköistä viestintää hyödyntävä tiedottaminen luo pohjan liikuntapalvelujen tasapuoliselle saatavuudelle. Esteettömistä liikuntapaikoista ja -alueista tiedotetaan muun tiedotuksen yhteydessä. Toimenpiteet: - Omatoimisten liikkujien myös valtakunnallisesti eniten käytetty liikuntapaikka on kevyen liikenteen väylä. Kartoitetaan liikkujien eniten käyttämät väylät ja sovitaan talviaikaisesta kunnossapitojärjestyksestä ja tiedotetaan sovitusta käytännöstä. Samaa tiedottamiskäytäntöä toteutetaan hiihtolatujen osalta. - Esteettömistä liikuntapaikoista ja alueista tiedotetaan omaehtoisesti liikkuville ja vammaisryhmille. - Otetaan käyttöön sähköinen sisäliikuntapaikkojen varausjärjestelmä, mikä mahdollistaa mm. peruttujen seura- ja ryhmävuorojen nopean käyttöönoton. Vuorojen myöntämisessä ja vapaista ja vapautuvista vuoroista tiedotetaan myös omatoimiliikkujia ja vapaita liikkujaryhmiä. - Liikunta- ja nuorisopalvelut koordinoi liikuntapalvelujen ajantasaista tiedottamista.