Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet."

Transkriptio

1 Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet. Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Active Life Village Oy

2 Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet. Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen

3 Oppaan tekijöinä ovat olleet Piia Tiilikainen, Active Life Village Oy:stä. Piia Tiilikaisella on yli 20 vuoden kokemus asiakaslähtöisestä palvelukehityksestä mm. Telia Soneran ja Nokian kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Hän on koulutukseltaan ekonomi (KTM) ja IDBMPro (International Design Business Management). Lisäksi Piia on suorittanut laatujohtamisen Design for Six Sigma green belt sertifikaatin. Tällä hetkellä Piia toimii usean start up yrityksen osakkaana ja neuvonantajana palvelumuotoilussa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Active Life Village Oy:ssä Piia on ollut mukana vuodesta 2012 omistajana ja on tehnyt hyvinvointiin liittyvää asiakastutkimusta mm. Suomen kuntien kotihoitoasiakkaiden ja Shanghain eläkeläisten parissa. Soili Hyvärinen toimii projektivastaavana Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Hän on pohjakoulutukseltaan sosionomi (AMK) ja opiskelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut yli 15 vuotta omaishoitajien järjestöissä. Vuosien aikana hän on ollut mukana erilaisten julkaisujen tekemisessä kuten mm. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n julkaisusarjassa ilmestynyt Autio, Tiina ja Juvonen, Soili (2003) Hoidan puolisoani opas keskustelujen pohjaksi. Nykyisessä työssään Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaTuki hankkeessa on tehty yksi julkaisu Harju, Merja ja Hyvärinen, Soili (2011) Yhdessä, kotona ja kehollisuudessa psykofyysinen fysioterapia omaishoidossa. Sen lisäksi tänä vuonna pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle Vaikka missä olis niin se elämä pyörii sen hoivan ympärillä. Etäomaishoitajien kokemuksia hoivasta. Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen Active Life Village Oy Oppaan taitto ja kansi: Stash Graphics Oy Painopaikka: Copy-Set

4 Sisällysluettelo Johdanto 4 Yleistä omaishoidosta 6 Puolisohoiva 8 Etäomaishoiva 9 Lisätietoa omaishoidosta 11 Tutkimusmenetelmä 12 Vertti - OMAISHOITAJA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 14 Peppi ETÄOMAISHOITAJA 21 Leena OMAISHOITAJA TÄSSÄ JA NYT 27 Johtopäätökset 34 Lähteet 38 3

5 Johdanto Tämä opas on tehty Active Life Village Oy:n ja Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhteistyönä. Päätös oppaan tekemisestä lähti ajatuksesta kartoittaa omaishoitoperheiden käytössä olevia apuvälineitä ja samalla tiedustella myös sitä, minkä verran omaishoitoperheillä on käytössä teknologisia sovelluksia ja miten sellaisten hankkiminen koettaisiin. Näin tehtiinkin. Haastattelimme seitsemän erilaista omaishoitoperhettä ja samalla, kun kartoitimme kodin apuvälineitä ja tyypillisen päivän kulkua, perheiden elämätilanteista alkoi löytyä yhtäläisyyksiä ja sitä kautta erilaisia omaishoidon persoonia tai profiileja. Viisi haastateltavaa hoiti puolisoaan tai etäomaishoitaja ikääntyviä vanhempiaan. Haastattelujen pohjalta muotoutui kolme erilaista profiilia. Lastaan hoitavien perheitä tässä ei ollut mukana. Oppaan anti on mielestämme merkittävä. Haastattelujen perusteella muotoillut profiilit tekevät näkyväksi erilaisen lähestymistavan omaishoivaan. Se, että puhutaan esimerkiksi puolisohoivasta, luo tilanteesta tietyn mielikuvan. Puolisohoiva näyttäytyy tämän profiloinnin valossa paljon laajemmalta ja erilaisten persoonallisuuksien kautta hyvinkin erilaiselta. Omaishoivasta puhuttaessa siinä usein mainitaan, että kaikki tilanteet ovat hyvin erilaisia. Tämä opas tuo omalta osaltaan näkyväksi erilaisuuksia. Haastateltavien määrän pienuudesta johtuen kaiken kattavaa profilointia ei tässä oppaassa ole, eikä sitä voine kukaan tehdä. Tämä opas on uusi avaus omaishoitajuuden näkyvyyden tekemiseksi. Samalla toivomme, että tästä olisi apua niin omaishoitajille itselleen, mahdollisen oman persoonallisuuden tunnistamisessa sekä palvelujen tuottajille siinä, miten persoonallisuus saattaa vaikuttaa muun muassa asiakaskohtaamiseen. 4

6 Opas koostuu yleisestä omaishoitoon liittyvästä tieto-osuudesta, tutkimusmenetelmän kuvauksesta ja kolmesta erilaisesta omaishoitajan profiilikuvauksesta, josta jokainen etenee samoin osioin; kuvaus, tyypillinen päivä, tavoitteet ja tarpeet, kipupisteet, henkiset/fyysiset rajoitteet, teknologian ja apuvälineiden käyttö sekä mahdollisuus. Lopuksi olemme koonneet mielestämme keskeisimmät huomiot johtopäätökseksi. Opas onkin suunnattu niin omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työskenteleville sekä kaikille omaishoidosta kiinnostuneille. Kiitos haastatelluille omaishoitajille, jotka antoivat oman kokemuksensa ja osaamisensa yhteiseen käyttöön. Tekijät Piia Tiilikainen, Active Life Village Oy ja Soili Hyvärinen, POLLI 5

7 Yleistä omaishoidosta Tilastoja omaisiaan, tuttaviaan tai ystäviään auttavia on n. 1,2 miljoonaa pääasiallisia auttajia n kunnallisen omaishoidon tuen piirissä n vuonna 2012 (Sotkanet, 2013) auttajat jakautuvat sukupuolen mukaan: naisia 61% ja miehiä 39% suurin auttajien ikäryhmä vuotiaat; naisia n.48 % ja miehiä n. 42% seuraavaksi suurin ryhmä vuotiaat; naisia n. 29% ja miehiä n. 28% apua saavista on auttajien vanhempia n , muita tuttuja n , lapsia n ja puolisoita n (Lähde: Kattainen, ym ) Omaishoivan käsite on hyvin laaja ja jokainen tilanne on erilainen. Virallinen omaishoito määritellään lainsäädännössä vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoivaksi ja huolenpidoksi, joka järjestetään kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön toimesta. Omaishoitaja on siis lain mukaan henkilö, joka on tehnyt kunnan kanssa virallisen sopimuksen. (Finlex 2013.) Tämän määritelmän rajaa omaishoidon vain kunnan kanssa virallisen omaishoitosopimuksen tehneisiin henkilöihin. Omaishoito on kuitenkin paljon laajempaa kuten tilastot näyttävät. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. 6 Suomessa omaishoitajuuden lainsäädännöllinen kehittäminen alkoi luvulla ja varsinainen asetus tuli voimaan Tällöin omaishoidosta tuli yksi sosiaalihuoltolaissa mainittu sosiaalipalvelu,

8 jonka järjestämisestä kunnan tuli huolehtia. Samalla omaishoitajien oikeudellista asemaa selkeytettiin ja sosiaaliturvaa parannettiin. Varsinainen laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 2006 ja sen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. (Edilex 2013.) Omaishoidon tukea haetaan oman kunnan sosiaalitoimesta. Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus vaan palkkion suuruus ja myöntämisperusteet vaihtelevat kunnittain. Puhuttaessa omaishoidosta se mielletään usein pelkästään ikääntyvien hoivaan. Vanhusten lisäksi hoivan tarvitsija voi olla yhtä hyvin erityislapsi tai työikäinen. Suurin hoivan antajien ryhmä on työikäiset. Myös hoivatilanteet syntyvät eri tavoin. Yleisimmin ikääntyneillä toimintakyky muuttuu hitaasti niin, että esimerkiksi puoliso tai lapset alkavat ottaa vastuuta jokapäiväisistä toimista suoriutumisessa. Toisaalta taas hoivatilanne saattaa alkaa äkillisen sairaskohtauksen tai tapaturman vuoksi tai niin, että perheeseen syntyy erityislapsi. Läheiselle antaman hoivan raja on hyvin liukuva ja usein on vaikeaa määritellä, mistä omaishoito oikeastaan alkaa. Sen vuoksi omaishoitajuus tunnistetaan huonosti yksilötasolla. (Purhonen ym ) 7

9 Puolisohoiva Perheenjäsenten toisilleen antamassa hoivassa puolisojen keskinäistä hoivaa pidetään hyvin luonnollisena eikä sitä usein mielletä omaishoivaksi. Hoiva perustuu kiintymykseen, rakkauteen, yhteiseen elettyyn elämään, mutta myös moraalisiin odotuksiin ja velvollisuuden tunteeseen. Puolisohoiva yleistyy ikääntymisen myötä, kun vastavuoroinen auttaminen saattaa muuttua pikkuhiljaa niin, että toinen puolisoista alkaakin tarvita enemmän apua arjessa selviytymisessä. Hoivatilanteen syntyminen muuttaa helposti niin arjen rutiineja, tulevaisuuden toiveita ja odotuksia kuin yhteistä elämäntapaa, mutta pohjimmiltaan hoiva perustuu haluun jatkaa yhteistä elämää. (Mikkola 2009.) Ikääntyneiden puolisohoivassa on erityisenä haasteena se, että molempien puolisoiden terveydentila ja toimintakyky heikkenee. Hoivaa tarvitsevan puolison hoivan tarve lisääntyy samalla kun hoivan antajan oma toimintakyky heikkenee. Osin tästä syystä ikääntyvät puolisohoitajat ovat suurin ryhmä omaishoidon tuensaajista. Tällä hetkellä puolisoaan hoitavia on 58 % kaikista omaishoidon tuensaajista (Omaishoitajat ja Läheiset liitto 2013). Puolisohoivaa on myös työikäisten ryhmässä. Äkillinen tapaturma, onnettomuus tai sairaus saattaa johtaa nuorempienkin ikäryhmien joutumista omaishoivaan. Suurin ryhmä omaisiaan auttavista onkin työikäisiä. Työikäiset hoitavat niin puolisoita, erityislapsiaan tai vanhempiaan. Joskus saattaa olla tilanne, että työssäkäyvällä perheellä on alaikäisiä lapsia ja ikääntyviä vanhempia hoidettavanaan samaan aikaan. 8 Työssäkäyvien puolisohoitajien tuen tarpeet ovat erilaisia kuin ikääntyvien puolisohoitajien. Työssäkäyvien keskeisimpiä kuormittavia tekijöitä ovat mm. kiire, jatkuva aikataulutus, riittämättömyyden tunteet, työn joustamattomuus sekä uupumus. Työssäkäyvien omaishoitajien yksi keskeinen huolenaihe on, miten

10 hoivaa tarvitseva selviytyy hoitajan työssäoloajan kotona. Sopivien sijaishoitopalvelujen sekä nopeasti saatavien hoivajärjestelyjen puute lisää jaksamattomuutta. Hoivan ja työn yhteen sovittaminen on usein taloudellisesti perheen kannalta välttämätöntä sekä yhteiskunnallisesti merkittävää. (Autio 2006.) Etäomaishoiva Suomessa arvioidaan olevan noin etäomaishoitajaa. Tutkimuksen mukaan tyypillinen etäomaishoitaja on keski-ikäinen, vuotias, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä nainen, joka hoitaa omaa vanhempaansa. (Vuorijärvi 2011.) Etäomaishoivalla tarkoitetaan sitä, että hoivan tarvitsija ja antaja asuvat mahdollisesti eri paikkakunnilla ja välimatkaa voi olla kymmeniä tai satoja kilometrejä. Tutkimusten mukaan yli 50 kilometrin päässä hoivan antamisen useus ja auttamistoimet muuttuvat. Etähoivatilanteen eroa omaishoivaan voisi määritellä niin, että etähoivassa päivittäinen hoiva tai päivittäiset hoivatoimenpiteet ei ole mahdollisia tai ainakaan niitä ei voi toteuttaa välittömästi. Etäomaishoitajan tekemät työt vaihtelevat aina hoivan tarpeen mukaan. Selvää on, että henkilökohtaisissa toimissa auttaminen jää vähäiseksi, kun asutaan kaukana hoivan tarvitsijasta. Näissä toimissa autetaan silloin, kun etäomaishoitaja on hoivaa tarvitsevan läheisensä luona kuten viikonloppuisin ja loma-aikoina. Enimmäkseen etäomaishoitajat tekevät kotitalous-, piha- ja korjaustöitä sekä antavat asiointi- ja kuljetusapua. Myös henkinen tuki, seurana ja juttukaverina oleminen hoivaa tarvitsevalle on tärkeää. 9

11 Näyttää siltä, että erityisesti etäomaishoitajien tehtävänä on organisoida hoivan tarvitsijalle sopivia palveluita sekä verkostoja, jonka turvin tämä pärjää silloin, kun etäomaishoitaja ei ole läsnä. Etäomaishoivassa hoivan tarvitsijan hyvinvointi on siis usean eri toimijatahon varassa. Viranhaltijoiden ja palvelujen tuottajien lisäksi etäomaishoitajat pitävät yllä hoivan liittyvää ihmissuhdeverkostoa. Tähän verkostoon voivat kuulua muut perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät ja naapurit. He ovat arvokkaita tukihenkilöitä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita hyvät naapurit, jotka voivat tarvittaessa käydä tarkistamassa, onko kaikki kunnossa, jos hoivan tarvitsija ei vastaa puhelimeen. Etäomaishoitajan elämään kuormittaa välimatka ja siitä johtuva läsnä olon puute. Tutkimusten mukaan stressi ja henkinen rasittuneisuus syntyy siitä, ettei etäomaishoitaja pysty olemaan apua tarvitsevan vanhemman luona. Sen lisäksi etäomaishoitaja ei pysty korvaamaan mahdollista hoivavajetta samalla tavalla kuin samassa taloudessa elävä hoitaja. Hoivavaje syntyy siitä, että hoivan tarpeet ja siihen saatava hoiva-apu eivät kohtaa. (Hyvärinen 2013.) 10

12 Lisätietoa omaishoidosta Omaishoidosta saat tarkempaa tietoa oman kunnan lisäksi mm. Omaishoitajat ja Läheiset liitosta, omaishoidon neuvontapuhelin (ma-to klo 9-15) tai Liiton sivuilta löytyy myös tietoa Suomessa toimivasta 70 omaishoitajien paikallisyhdistyksestä. Tämän oppaan tekemiseen osallistunut Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry POLLI on yksi niistä. POLLI toimii Helsingissä ja Vantaalla ja tietoa omaishoidosta ja toiminnastamme saat soittamalla tai 11

13 Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen haastattelututkimus, jossa tavoitteena oli toisaalta havainnoida omaishoitajan kotiympäristöä erityisesti käytössä olevien apuvälineiden ja teknologioiden osalta sekä haastattelun avulla pureutua tyypilliseen päivän kulkuun ja mahdollisiin tarpeisiin ja ongelmiin, joita omaishoitaja päivässä kohtaa. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus pyrkii käyttäjän tarpeiden syvempään ymmärtämiseen, kun taas kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus pyrkii numeerisen tiedon kautta saatuihin tuloksiin, jotka ovat yleistettävissä laajempiin populaatioihin. Haastatteluun valikoitui pääkaupunkiseudulta seitsemän omaishoitajaperhettä, joihin Polli ry:llä oli kontaktitiedot olemassa. Haastattelu tehtiin kahden henkilön voimin, toinen haastatteli ja toinen kirjasi vastauksia ylös. Lisäksi otettiin valokuvia erityisesti apuvälineistä. Yksi haastattelu kesti noin tuntia ja perustui kyselylomakkeeseen, jota käytettiin soveltaen haastattelun teemoittamiseen. Haastateltaville kerrottiin, että haastattelu on luottamuksellinen eikä yksittäisiä vastaajia yksilöidä. Monessa tapauksessa myös hoidettava oli läsnä, mikä saattoi vaikuttaa vastauksiin. Usein haastateltavan tarina lähti liikkeelle hoidettavan tilanteesta, kuinka puolisosta tuli potilas ja millaisia vaiheita hoidettavan historiaan on kuulunut. Erityisesti haastateltavat kävivät läpi ongelmatilanteita, kun asioidaan eri viranomaistahojen ja hoitolaitosten kanssa. Tämä saattoi johtua siitä, että tutkittavat asuivat pääkaupunkiseudulla, eikä haastattelussa ollut mukana omaishoitajia pienemmistä kaupungeista tai kunnista. 12 Haastatteluista luotiin palvelumuotoilun keinoin omaishoitajatyypit eli persoonat. Niitä löytyi kolme: etäomaishoitaja,

14 projektipäällikkö ja tässä ja nyt-persoona. Kukin persoona on kuvitteellinen, usean haastattelun perusteella luotu käyttäjäprofiili. KÄYTTÄJÄPROFIILIT ELI PERSOONAT Kuvitteelliset käyttäjäprofiilit (tai persoonat), jotka perustuvat tutkimusaineistoon (haastattelut, osallistuva havainnointi, tutkimustiedon analyysi) ovat vahvistaneet suosiota viime aikoina palveluiden suunnittelussa. Ne ovat visuaalisia ja epätarkasti luotuja profiileja potentiaalisista palvelun käyttäjistä. Profiilit helpottavat kuvitellun käyttäjän maailman ymmärtämistä. Profiileille kehitetään persoonallisia piirteitä ja taipumuksia, joiden avulla havainnoidaan ja kehitetään palvelua. Profiilit usein sisältävät nimiä, persoonan kuvauksen, käyttäytymistapoja, ryhmälle tyypillisiä tavoitteita ja elämäntapoja. Kysymyksiä, joiden ympärille persoonan voisi luoda, ovat esimerkiksi: ikä, sukupuoli, käyttäytyminen, asenteet, taidot, päämäärät ja persoonallisuus. Laajempaa profiilia kirjoitettaessa voi hyödyntää myös tarinan kerronnasta tuttuja ohjeita henkilöhahmon luomiseen. KÄYTÄNNÖN TAUSTA JA KEHITTÄMISEN PERUSTEET Käyttäjäprofiilit tai persoonat ja niiden luominen on yksi palvelumuotoilun menetelmä. Menetelmä perustuu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, jossa käyttäjät ovat suunnittelun keskiössä. Profiileja voidaan hyödyntää uusien palveluiden tai asiakaskohtaamisten suunnittelussa. (Miettinen, 2011) 13

15 Vertti - Omaishoitaja Projektipäällikkö Omaishoito on minulle projekti, jota en halunnut, mutta aion hoitaa sen kunnialla. KUVAUS Vertti on vasta eläkkeelle jäänyt omaishoitaja, jonka vaimolla on diabetes ja aivoinfarktin aiheuttama halvaus. Vaimo on pyörätuolissa ja tarvitsee apua kaikissa arjen askareissa syömistä lukuun ottamatta. Pariskunta on ollut naimisissa jo 30 vuotta ja heillä on poika, joka asuu samassa kaupungissa. Poika käy välillä auttamassa Verttiä arjen askareissa. 14 Vertti on itse sairastanut syövän muutama vuosi sitten, mutta on nyt terve. Kunnan kotihoito käy auttamassa kerran päivässä ja lisäksi heillä on paikallisen turvapalveluyhtiön päivystyspalvelu käytössä. Sitä on tarvittu muutaman kerran vuodessa, jos vaimo on kaatunut, eikä Vertti pysty nostamaan häntä lattialta.

16 Tyypillinen päivä 7:00 Herääminen ja oma aamiainen 9:00 10:00 Vaimon aamutoimet 12:00-14:00 Lounas 16:00 17:00 8:30 9:00 Aamupala ja lääkkeet vaimolle 10:00 12:00 Kodin arkiaskareet 14:00 16:00 Seurustelua Päivällinen 17:00 20:00 20:00 22:00 Vaimon iltatoimet, oma aika (esim. TV) Asioiden hoitoa 22:30 Nukkumaan 15

17 7:00 Vertti herää ja laittaa itselleen aamiaista. Lukee sanomalehden. Joskus Vertti käy myös aamukävelyllä ennen kuin vaimo herää. 8:30 9:00 Vertti valmistaa vaimolle aamupalan ja laittaa lääkkeet valmiiksi. 9:00 10:00 Vertti herättää vaimon, käydään WC:ssä aamutoimilla, puetaan vaatteet päälle ja syödään aamiaista. 10:00 12:00 Vaimo käy fysioterapiassa 2 kertaa viikossa. Kunnan järjestämä taksi noutaa hänet kotoa. Tällä aikaa Vertti käy kaupungilla asioilla tai hoitaa kodin asioita, siivoaa ja pesee pyykkejä. Jos vaimo on kotona, hän katselee yleensä televisiosta suosikkisarjojaan ja Vertti hoitaa kodin arkirutiineja samalla. 12:00-14:00 Vertti valmistaa lounaan kotona ja he syövät yhdessä. Vertti siivoaa keittiön ja keittää sen jälkeen heille päiväkahvit. Vaimo ottaa samalla päivälääkkeet. Tarpeen mukaan käydään WC:ssä. 14:00 16:00 Jos vaimo on pirteä, pelataan muistipelejä tai kuntoutetaan halvaantunutta kättä kunnalta lainattujen apuvälineiden kanssa. Jos vaimo ottaa päivänokoset, Vertti saattaa lähteä lenkille naapurin koiran kanssa tai itsekseen. Vaimolla on kännykkä sängyn vieressä, jolla hän voi soittaa Vertille, jos tulee hätä. Silloin Vertti palaa kotiin. Viikonloppuisin heillä käy usein naapureita tai poika kylässä, jolloin keitetään kahvia ja jutellaan mukavia. 16:00 17:00 16 Vertti laittaa päivällistä ja vaimo ottaa ruoan yhteydessä lääkkeet. Vertti siivoaa keittiön ja vaimo antaa siivousohjeita tapansa mukaan. Tämä ärsyttää joskus Verttiä, mutta useimmiten neuvot menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

18 17:00 20:00 Vaimo katselee televisiota. Sillä aikaa Vertti lukee sähköpostia, johon fysioterapeutti on laittanut palautetta vaimon kuntoutuksesta. Vertillä on tietokoneella tallennettuna kaikki vaimon terveyteen liittyvät paperit ja lausunnot, lääkelistat ja seurantatiedot kunnon kehittymisestä. Verttiä motivoi, kun hän huomaa, että vaimon kunto kohenee. Vertti toimii myös vertaistukena muille omaishoitajille ja käy yhdistyksen sivuilla vastaamassa kysymyksiin tai soittaa puheluja kohtalotovereille. Vertti osallistuu aktiivisesti omaishoitajien liiton toimintaan ja haluaa vaikuttaa kunnan päättäjiin, että omaishoitajien tarpeet otetaan huomioon. 20:00 22:00 Vertti laittaa iltapalaa ja valmistelee vaimon nukkumaan. Vertti auttaa vaimon suihkuun ja WC-toimille, pukee yöpaidan päälle ja auttaa sänkyyn. Kerran viikossa kotihoitajat käyvät kylvettämässä vaimon ja Vertti pääsee lenkille. Iltatoimien jälkeen Vertti istahtaa sohvalle ja nauttii omasta ajasta. Usein Vertti katsoo televisiota, vaikka sieltä ei mitään kummallista tulisikaan. Parasta illoissa on, että voi olla hetken yksin ja miettiä vain omia asioita. 22:30 - Vertti menee nukkumaan. Vertti käyttää omaishoitajien lomapäivät hyväkseen ja vaimo käy 3 pv/kk hoivakodissa lyhyillä jaksoilla. Silloinkin Vertti tuntee syyllisyyttä, eikä oikein luota siihen, että vaimoa hoidetaan hyvin. Joskus on ollut yllättäviä kaatumisia, jotka ovat selvinneet vasta jälkikäteen vaimon mustelmista. Lomapäivät menevät juoksevien asioiden ja harrastusten parissa. 17

19 VERTIN TAVOITTEET JA TARPEET Olla vaimon tukena myötä- ja vastoinkäymisissä, kuten papin edessä tuli luvattua. Vaimon kuntouttaminen ja kehittymisen seuranta. Yhteiskunnallinen ja henkilökohtainen vaikuttaminen. Oman ajan ottaminen. KIPUPISTEET 24/7/365 hoiva. Vaimon hoivan projektointi ja luoviminen byrokratian siiloissa. Tiedon saanti ja tiedottaminen. (vaimon tilasta ja muutoksista siinä) Oma terveydentila ja siinä mahdolliset muutokset. (sairastettu syöpä) Vertaistuki. HENKISET / FYYSISET RAJOITTEET Riippuvuus toisesta pallo jalassa. Oma sairaus ja jaksaminen. Luottamus ulkopuolisiin hoivatahoihin matala. Selkeät ohjeet ja prosessit puuttuvat kuinka toimia eri viranomais- ja hoivatahojen kanssa. (tietojen siirtyminen tarpeen mukaan) TEKNOLOGIAN JA APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ: TÄLLÄ HETKELLÄ: Tietokone, sähköposti ja matkapuhelin ovat pääasialliset tavat asioiden hoidossa. Vaimolla on useita kunnalta lainattuja apuvälineitä sairaalasänky, rullatuoli, nostoteline, apinapuu, turvapuhelin jne... Myös kotia on remontoitu esteettömäksi, seiniin on asennettu kahvoja ja WC-istuin on vaihdettu invaversioksi. 18

20 SKENAARIO, KUINKA TEKNOLOGIA VOISI TUKEA VERTTIÄ ARJESSA? Vaimon sairastuminen tuli Vertille yllätyksenä ja shokkina. Vertti oli työssään tottunut asioiden järjestämiseen ja projektien suunnitteluun. Netistä Vertti löysi yhteystiedot omaishoitajien järjestöön, jonka Omaishoitajan starttipaketista sai ensiapua yllättävässä tilanteessa. Oppaassa oli selkeä prosessikaavio, jonka avulla Vertti osasi suunnistaa oikeiden tahojen luokse neuvottelemaan vaimon tilanteesta. Ennen kaikkea opas antoi toivoa selviämisestä, koska prosessikaavion avulla Vertti pystyi hahmottamaan, missä järjestyksessä asiat etenevät ja kuinka kauan siihen menee. Vertti on sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ja hakee tietoa mieluummin keskustelemalla kuin netistä. Netistä oli kuitenkin helppo varata keskusteluaika omaishoitoon liittyvien virkamiesten kanssa. Vertin piti erityisesti selvitellä työttömyysturvan ja omaishoitajuuden yhteensovittamista, koska hän oli eläkeputkessa, kun vaimo sairastui. Koska useimmat omaishoitajat ovat naisia, Vertti arvosti myös sitä, että hän tunsi silti kuuluvansa joukkoon ja hänet toivotettiin tervetulleeksi omaishoitajatoimintaan. Vertti päättikin heti kouluttautua vertaistukikurssilla ja toimii tukena myös muille kohtalotovereille. Yhdessä mietitään usein mahdollisuuksia kotihoidon / laitoshoidon tai seniorikodin välillä millaisessa tilanteessa mikäkin vaihtoehto on sopivin. Järjestön tilaisuudessa Vertti tutustui palveluntarjoajaan, jolta saa apua henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, kun vaimo tarvitsee uusia vaatteita, hiusten leikkaamista tai ravitsemusterapeutin konsultaatiota. Pyörätuolin kanssa ei usein mahdu tavaratalojen sovituskoppeihin, joten ostosavustaja tuo vaatteet kotiin sovitettavaksi. Kampaaja tulee kotiin ja ravitsemusterapeuttia voi konsultoida tabletin kautta. Vertti on aktiivinen tietokoneen ja tabletin käyttäjä itsekin. Vertillä on käytössä Kuinka voin-palvelu, jonne tallentuvat omat ja vaimon hyvinvointitiedot (esim. Verenpaine, unen laatu, lääkitykset jne.) ja josta ne voi jakaa tarvittavien hoivatahojen kanssa. Hoivatahot käyttävät Reissuvihko-sovellusta, josta Vertti voi tarkistaa, kuinka 19

21 vaimolla menee hoivakodissa. Päivän päätteeksi palvelu lähettää Vertille koosteen, josta yhdellä silmäyksellä näkee miten päivä on mennyt. Palautekanavan kautta Vertti antaa ahkerasti palautetta sekä positiivista, että negatiivista, koska haluaa asiakkaana vaikuttaa omaishoitopalvelujen kehittämiseen. Tabletin kautta Vertti ja vaimo soittavat toisilleen kuvapuheluita lomapäivinä ja tarpeen mukaan otetaan kuvayhteys myös poikaan. Tabletin kautta Vertti tapaa kerran kuukaudessa omaa tukiryhmäänsä, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja välillä kutsutaan omaishoitotahoja luennoimaan viimeisimmistä tuulista. Vertti käy mahdollisuuksien mukaan omaishoitajien järjestön Avoimet Ovet-päivillä tapaamassa kasvokkain tuttujaan. Vertti on seuraa projektiomaisesti vaimon toipumista ja tallentaa havainnot, videot ja muut muistot tietokoneelle suljettuun blogiinsa. Tavoitteellisuus ja edistyminen motivoivat Verttiä. Omaa sairauttaan Vertti ei aktiivisesti mieti, mutta sähköinen kalenteri muistuttaa päivittäin otettavista mittauksista ja kerran vuodessa lääkärintarkastuksesta. Vertillä on pääsy omiin tietoihinsa yksityisellä lääkäriasemalla ja hän siirtää tiedot tarvittaessa omaan Kuinka voin-palveluunsa. 20

22 Peppi Etäomaishoitaja Kalenterin ja muistilappujen varassa tässä mennään. KUVAUS Peppi on 50+ -vuotias etäomaishoitaja Helsingistä. Hän toimii yrityksen keskijohdossa projektipäällikkönä ja on naimisissa. Lapset ovat jo aikuistuneet. Peppi toimii etäomaishoitajana omille vanhemmilleen, jotka asuvat Pohjanmaalla. Äidillä on alkava Alzheimerin tauti ja hän asuu vielä kotona. Isällä on vaikeuksia liikkumisessa ja asuu hoivakodissa samalla paikkakunnalla. Peppi hoitaa molempien vanhempien juoksevat asiat kuten tukien haku, laskujen maksut, lääkäriaikojen varaukset jne. Peppi on ostanut joitakin palveluja vanhemmilleen yksityisiltä palveluntarjoajilta: isällä käy ulkoiluttaja 1 krt viikossa ja äidillä siivooja 2 krt kuukaudessa. 21

23 Tyypillinen päivä: 7:00 Peppi herää 9-16:30 Työpaikalla, vanhempien asioiden hoitoa etänä 20:30 Iltauutiset TV:stä 22:30 8:00 Äiti soittaa 16:30 20:00 Kodin arkiaskareita 21:00 Iltapuhelu äidille, soitto isän hoivakodista Nukkumaan 4:30 Peppi valveilla 22

24 7:00 Peppi herää herätyskellon soidessa. Aamutoimet. 8:00 Äiti soittaa kuulumiset ennen kuin Peppi lähtee töihin. 9-16:30 Peppi on töissä, mutta äiti saattaa soittaa koska vaan, jos mieleen tulee joku askarruttava asia. Peppi vastaa puheluun, jos mahdollista. Äiti tietää, että sydänvaivoissa pitää soittaa hätänumeroon 112. Työpäivän aikana Peppi soittaa muutaman puhelun järjestääkseen juoksevia asioita, kuten isälle hammaslääkärikäynnin ja äidille siivoojan kotiin. Kahvitauolla Peppi maksaa vanhempiensa laskuja tietokoneella. 16:30 20:00 Peppi hoitaa oman kodin askareita, laittaa miehensä kanssa illallista ja siivoaa. Tytär soittaa Pepille ja kysyy neuvoa opiskeluun liittyvissä asioissa. Peppi etsii tietoa internetistä. 20:30 Peppi katsoo uutiset televisiosta. Samalla hän arkistoi vanhempiensa laskuja - isällä ja äidillä on omat kansiot, joissa on kaikki asiapaperit tallessa. 21:00 Peppi soittaa äidilleen kysyäkseen päivän kuulumiset. Tällä kerralla kaikki on mennyt hyvin, joten Pepin ei tarvitse murehtia. Joskus äidin asiat saattavat valvottaa. Isän hoivakodista soitetaan ja varmistetaan, että huominen hammaslääkärikäynti on vielä voimassa. 22:30 Peppi menee nukkumaan. 23

25 4:30 Peppi herää kesken unien ja on hetken valveilla muistaessaan, että äidin kampaaja pitää perua huomenna puhelimitse. Viikonloppuisin Peppi ulkoilee mielellään ja lataa akkuja luonnossa. Lomillaan Peppi käy Pohjanmaalla hoitamassa vanhempiaan ja vanhaa kotitaloaan, joka vaatii ylläpitoa kuten ruohon leikkausta, maalausta jne. Myös aviomiehen vanhemmat tarvitsevat tukea arjessa, mutta siitä Peppi käy oravannahkakauppaa aviomiehensä kanssa ja tekee paperityöt myös miehen vanhemmille. Vastavuoroisesti aviomies auttaa Pepin kotitalon askareissa. TAVOITTEET JA TARPEET Haluaa pitää vanhemmista huolta. (velvollisuudentunne -syyllisyys?) Vanhempien henkisen jaksamisen tukeminen. Haluaa pysyä tilanteen tasalla. (missä mennään) Organisoida päivittäiset asiat ja rutiinit tehokkaasti. Oma jaksaminen ruuhkavuosissa. KIPUPISTEET Fyysinen välimatka ei tiedä mikä on todellinen tilanne. Loma-ajat menevät vanhempien hoitoon. (lähipäivät) Kiire ja aikatauluttaminen, ajoittaiset uniongelmat. Yllättävät tilanteet, jotka vaatisivat läsnäoloa. (esim. äiti saa puhelimen sekaisin ja se pitää ohjelmoida uudestaan) HENKISET / FYYSISET RAJOITTEET Fyysinen välimatka. Vähän aikaa käytettävissä, koska on itse töissä. Ei ehdi perehtyä teknisiin laitteisiin tai apuvälineisiin, joista voisi olla apua. Ulkopuolisten palveluiden hankkiminen vanhemmille on kallista ja logistisesti hankalaa. 24

26 TEKNOLOGIAN JA APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ TÄLLÄ HETKELLÄ Tietokone, sähköposti ja puhelin ovat pääasialliset tavat asioiden hoidossa. Isällä on rollaattori ja äänikirjalaite. Äidillä on puhelin ja kuulokoje. SKENAARIO, KUINKA TEKNOLOGIA VOISI TUKEA PEPPIÄ ARJESSA Peppi alkoi unohdella työpalavereita, kun omat ja vanhempien aikataulut painoivat päälle. Silloin Peppi päätti ottaa yhteyttä palvelutarjoajaan, joka teki hänelle kokonaisvaltaisen palvelusuunnitelman kuinka asiat ja arki järjestetään fiksusti. Pepille suositeltiin Hyvinvointilaatikkoa, jossa oli monia arjen sujuvuutta edistäviä apuvälineitä ja palveluita koottuna yhden sopimuksen alle. Peppi soittaa äidille videopuhelut helppokäyttöisellä tabletilla, jolloin Peppi näkee äidin todellisen tilanteen, esimerkiksi onko äiti pukenut vaatteet päälle tai pessyt hiukset. Kotihoito ja palvelutalo kirjaavat isän ja äidin päivittäiset kuulumiset ja terveystiedot Reissuvihkoon, jota Peppi voi katsoa tietokoneelta tai tabletilta ja tarvittaessa soittaa takaisin lisätietoja varten. Menot ja kalenteritapahtumat Peppi kirjaa sähköiseen kalenteriin, joka tarvittaessa muistuttaa menoista ja joka on helppo jakaa myös hoitohenkilökunnan tai sukulaisten kanssa. Isälle Peppi tulostaa paperiversion kuukauden kalenterista ja äiti voi katsella omaa kalenteriaan tabletilta. Äiti pelaa päivittäin tabletilla muistipeliä ja tulokset tallentuvat Kuinka voin-palveluun, josta Peppi seuraa muistin kehittymistä. Kunnan palvelut ja yksityiset palveluntarjoajat ovat myös tabletissa ja tarvittaessa Peppi tavoittaa heidät suoraan siitä. Taksikyyti äidille on helppo tilata Penan Taksi Oy:n tilauslomakkeella ja maksaa pankkitunnuksilla. Molemmilla vanhemmilla on käytössä turvarannekkeet: isällä 25

27 kaatumisten vuoksi ja äidillä muistisairauden takia. Äidin ranneke hälyttää mikäli äiti poistuu kotoa ja hänet voidaan myös tarvittaessa paikantaa kartalla. Kotiin on asennettu turvakamera, johon Pepillä on etäyhteys. Yhteyden kautta Peppi voi katsoa, mitä kodissa tapahtuu. Kotihoito laittaa äidin lääkkeet valmiiksi lääkeannostelijaan, joka muistuttaa lääkkeiden otosta ja antaa vain yhden annoksen ulos kerrallaan. Näin äiti ei vahingossa ota liikaa lääkkeitä ja toisaalta muistaa ottaa lääkkeensä ajallaan. Peppi seuraa lääkkeiden ottoa Kuinka voin-palvelun kautta. Kun Peppi lähtee lääkäriin äidin tai isän asioissa, hän poimii vanhempansa terveys- ja lääkitystiedot tabletilta ja lähettää ne etukäteen lääkärille tutustuttavaksi. Peppi seuraa omaa nukkumistaan unianturilla, joka tallentaa sykettä, liikkumista ja muita unen laadun mittareita päivittäin. Tietojen perusteella Peppi näkee, onko hän normaalia stressaantuneempi ja voi tehdä asialle jotain. Yllätyksekseen Peppi huomasi, että unen katkonaisuus ei välttämättä tarkoita, että hän nukkuu huonosti. Useimpina öinä Peppi nukkuu hyvin. Oman vanhuutensa Peppi aikoo järjestää toisin. Hän on tehnyt sopimuksen palveluntarjoajan kanssa ja kartoittanut sopivia hoivakoteja äidille. Omat juridiset ja taloudelliset asiat on mietitty ennalta, jotta Pepin tyttären ei tarvitse ryhtyä omaishoitajaksi. Vihdoinkin Pepillä on tunne, että arjen asiat ovat hallinnassa ja aikaa riittää enemmän myös omille harrastuksille, joilla ladata akkuja. 26

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa VALOT TOIMINTAMALLI 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen Kaikki ammattiryhmät Ennustettavissa oleva omaishoito Käynnissä oleva omaishoito 2. Yhteistyön käynnistäminen kanssa Vastuu työntekijä (esim. hoitaja,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Kotipalvelu Aitoapu. Kirsti Ryytty-Tuominen, HTM,

Kotipalvelu Aitoapu. Kirsti Ryytty-Tuominen, HTM, Yksityinen sosiaalipalveluiden tuottaja Rovaniemellä Yrittäjä + 1 kokopäivänen työntekijä + 1-2 osa-aikaista työntekijää Pääkohderyhmä ikäihmiset, 90 % alv-vapaita asiakkaita 50-60 säännöllistä asiakasta

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle

Kuopion kaupungin kotihoito. Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena. Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Kuopion kaupungin kotihoito Hyvinvointiteknologiset laitteet kotona asumisen tukena Opas Kuopion kaupungin henkilöstölle Sisältö 1. Teknologia kotona asumisen tukena...................... 3 2. Hyvinvointiteknologisten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot