Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet."

Transkriptio

1 Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet. Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Active Life Village Oy

2 Omaishoitajan maailma: Arki, haasteet ja mahdollisuudet. Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen

3 Oppaan tekijöinä ovat olleet Piia Tiilikainen, Active Life Village Oy:stä. Piia Tiilikaisella on yli 20 vuoden kokemus asiakaslähtöisestä palvelukehityksestä mm. Telia Soneran ja Nokian kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Hän on koulutukseltaan ekonomi (KTM) ja IDBMPro (International Design Business Management). Lisäksi Piia on suorittanut laatujohtamisen Design for Six Sigma green belt sertifikaatin. Tällä hetkellä Piia toimii usean start up yrityksen osakkaana ja neuvonantajana palvelumuotoilussa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Active Life Village Oy:ssä Piia on ollut mukana vuodesta 2012 omistajana ja on tehnyt hyvinvointiin liittyvää asiakastutkimusta mm. Suomen kuntien kotihoitoasiakkaiden ja Shanghain eläkeläisten parissa. Soili Hyvärinen toimii projektivastaavana Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Hän on pohjakoulutukseltaan sosionomi (AMK) ja opiskelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopistossa. Hän on toiminut yli 15 vuotta omaishoitajien järjestöissä. Vuosien aikana hän on ollut mukana erilaisten julkaisujen tekemisessä kuten mm. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n julkaisusarjassa ilmestynyt Autio, Tiina ja Juvonen, Soili (2003) Hoidan puolisoani opas keskustelujen pohjaksi. Nykyisessä työssään Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n OmaTuki hankkeessa on tehty yksi julkaisu Harju, Merja ja Hyvärinen, Soili (2011) Yhdessä, kotona ja kehollisuudessa psykofyysinen fysioterapia omaishoidossa. Sen lisäksi tänä vuonna pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle Vaikka missä olis niin se elämä pyörii sen hoivan ympärillä. Etäomaishoitajien kokemuksia hoivasta. Omaishoitajan maailma: arki, haasteet ja mahdollisuudet Piia Tiilikainen ja Soili Hyvärinen Active Life Village Oy Oppaan taitto ja kansi: Stash Graphics Oy Painopaikka: Copy-Set

4 Sisällysluettelo Johdanto 4 Yleistä omaishoidosta 6 Puolisohoiva 8 Etäomaishoiva 9 Lisätietoa omaishoidosta 11 Tutkimusmenetelmä 12 Vertti - OMAISHOITAJA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ 14 Peppi ETÄOMAISHOITAJA 21 Leena OMAISHOITAJA TÄSSÄ JA NYT 27 Johtopäätökset 34 Lähteet 38 3

5 Johdanto Tämä opas on tehty Active Life Village Oy:n ja Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n yhteistyönä. Päätös oppaan tekemisestä lähti ajatuksesta kartoittaa omaishoitoperheiden käytössä olevia apuvälineitä ja samalla tiedustella myös sitä, minkä verran omaishoitoperheillä on käytössä teknologisia sovelluksia ja miten sellaisten hankkiminen koettaisiin. Näin tehtiinkin. Haastattelimme seitsemän erilaista omaishoitoperhettä ja samalla, kun kartoitimme kodin apuvälineitä ja tyypillisen päivän kulkua, perheiden elämätilanteista alkoi löytyä yhtäläisyyksiä ja sitä kautta erilaisia omaishoidon persoonia tai profiileja. Viisi haastateltavaa hoiti puolisoaan tai etäomaishoitaja ikääntyviä vanhempiaan. Haastattelujen pohjalta muotoutui kolme erilaista profiilia. Lastaan hoitavien perheitä tässä ei ollut mukana. Oppaan anti on mielestämme merkittävä. Haastattelujen perusteella muotoillut profiilit tekevät näkyväksi erilaisen lähestymistavan omaishoivaan. Se, että puhutaan esimerkiksi puolisohoivasta, luo tilanteesta tietyn mielikuvan. Puolisohoiva näyttäytyy tämän profiloinnin valossa paljon laajemmalta ja erilaisten persoonallisuuksien kautta hyvinkin erilaiselta. Omaishoivasta puhuttaessa siinä usein mainitaan, että kaikki tilanteet ovat hyvin erilaisia. Tämä opas tuo omalta osaltaan näkyväksi erilaisuuksia. Haastateltavien määrän pienuudesta johtuen kaiken kattavaa profilointia ei tässä oppaassa ole, eikä sitä voine kukaan tehdä. Tämä opas on uusi avaus omaishoitajuuden näkyvyyden tekemiseksi. Samalla toivomme, että tästä olisi apua niin omaishoitajille itselleen, mahdollisen oman persoonallisuuden tunnistamisessa sekä palvelujen tuottajille siinä, miten persoonallisuus saattaa vaikuttaa muun muassa asiakaskohtaamiseen. 4

6 Opas koostuu yleisestä omaishoitoon liittyvästä tieto-osuudesta, tutkimusmenetelmän kuvauksesta ja kolmesta erilaisesta omaishoitajan profiilikuvauksesta, josta jokainen etenee samoin osioin; kuvaus, tyypillinen päivä, tavoitteet ja tarpeet, kipupisteet, henkiset/fyysiset rajoitteet, teknologian ja apuvälineiden käyttö sekä mahdollisuus. Lopuksi olemme koonneet mielestämme keskeisimmät huomiot johtopäätökseksi. Opas onkin suunnattu niin omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työskenteleville sekä kaikille omaishoidosta kiinnostuneille. Kiitos haastatelluille omaishoitajille, jotka antoivat oman kokemuksensa ja osaamisensa yhteiseen käyttöön. Tekijät Piia Tiilikainen, Active Life Village Oy ja Soili Hyvärinen, POLLI 5

7 Yleistä omaishoidosta Tilastoja omaisiaan, tuttaviaan tai ystäviään auttavia on n. 1,2 miljoonaa pääasiallisia auttajia n kunnallisen omaishoidon tuen piirissä n vuonna 2012 (Sotkanet, 2013) auttajat jakautuvat sukupuolen mukaan: naisia 61% ja miehiä 39% suurin auttajien ikäryhmä vuotiaat; naisia n.48 % ja miehiä n. 42% seuraavaksi suurin ryhmä vuotiaat; naisia n. 29% ja miehiä n. 28% apua saavista on auttajien vanhempia n , muita tuttuja n , lapsia n ja puolisoita n (Lähde: Kattainen, ym ) Omaishoivan käsite on hyvin laaja ja jokainen tilanne on erilainen. Virallinen omaishoito määritellään lainsäädännössä vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoivaksi ja huolenpidoksi, joka järjestetään kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön toimesta. Omaishoitaja on siis lain mukaan henkilö, joka on tehnyt kunnan kanssa virallisen sopimuksen. (Finlex 2013.) Tämän määritelmän rajaa omaishoidon vain kunnan kanssa virallisen omaishoitosopimuksen tehneisiin henkilöihin. Omaishoito on kuitenkin paljon laajempaa kuten tilastot näyttävät. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. 6 Suomessa omaishoitajuuden lainsäädännöllinen kehittäminen alkoi luvulla ja varsinainen asetus tuli voimaan Tällöin omaishoidosta tuli yksi sosiaalihuoltolaissa mainittu sosiaalipalvelu,

8 jonka järjestämisestä kunnan tuli huolehtia. Samalla omaishoitajien oikeudellista asemaa selkeytettiin ja sosiaaliturvaa parannettiin. Varsinainen laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 2006 ja sen tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. (Edilex 2013.) Omaishoidon tukea haetaan oman kunnan sosiaalitoimesta. Omaishoidon tuki ei ole subjektiivinen oikeus vaan palkkion suuruus ja myöntämisperusteet vaihtelevat kunnittain. Puhuttaessa omaishoidosta se mielletään usein pelkästään ikääntyvien hoivaan. Vanhusten lisäksi hoivan tarvitsija voi olla yhtä hyvin erityislapsi tai työikäinen. Suurin hoivan antajien ryhmä on työikäiset. Myös hoivatilanteet syntyvät eri tavoin. Yleisimmin ikääntyneillä toimintakyky muuttuu hitaasti niin, että esimerkiksi puoliso tai lapset alkavat ottaa vastuuta jokapäiväisistä toimista suoriutumisessa. Toisaalta taas hoivatilanne saattaa alkaa äkillisen sairaskohtauksen tai tapaturman vuoksi tai niin, että perheeseen syntyy erityislapsi. Läheiselle antaman hoivan raja on hyvin liukuva ja usein on vaikeaa määritellä, mistä omaishoito oikeastaan alkaa. Sen vuoksi omaishoitajuus tunnistetaan huonosti yksilötasolla. (Purhonen ym ) 7

9 Puolisohoiva Perheenjäsenten toisilleen antamassa hoivassa puolisojen keskinäistä hoivaa pidetään hyvin luonnollisena eikä sitä usein mielletä omaishoivaksi. Hoiva perustuu kiintymykseen, rakkauteen, yhteiseen elettyyn elämään, mutta myös moraalisiin odotuksiin ja velvollisuuden tunteeseen. Puolisohoiva yleistyy ikääntymisen myötä, kun vastavuoroinen auttaminen saattaa muuttua pikkuhiljaa niin, että toinen puolisoista alkaakin tarvita enemmän apua arjessa selviytymisessä. Hoivatilanteen syntyminen muuttaa helposti niin arjen rutiineja, tulevaisuuden toiveita ja odotuksia kuin yhteistä elämäntapaa, mutta pohjimmiltaan hoiva perustuu haluun jatkaa yhteistä elämää. (Mikkola 2009.) Ikääntyneiden puolisohoivassa on erityisenä haasteena se, että molempien puolisoiden terveydentila ja toimintakyky heikkenee. Hoivaa tarvitsevan puolison hoivan tarve lisääntyy samalla kun hoivan antajan oma toimintakyky heikkenee. Osin tästä syystä ikääntyvät puolisohoitajat ovat suurin ryhmä omaishoidon tuensaajista. Tällä hetkellä puolisoaan hoitavia on 58 % kaikista omaishoidon tuensaajista (Omaishoitajat ja Läheiset liitto 2013). Puolisohoivaa on myös työikäisten ryhmässä. Äkillinen tapaturma, onnettomuus tai sairaus saattaa johtaa nuorempienkin ikäryhmien joutumista omaishoivaan. Suurin ryhmä omaisiaan auttavista onkin työikäisiä. Työikäiset hoitavat niin puolisoita, erityislapsiaan tai vanhempiaan. Joskus saattaa olla tilanne, että työssäkäyvällä perheellä on alaikäisiä lapsia ja ikääntyviä vanhempia hoidettavanaan samaan aikaan. 8 Työssäkäyvien puolisohoitajien tuen tarpeet ovat erilaisia kuin ikääntyvien puolisohoitajien. Työssäkäyvien keskeisimpiä kuormittavia tekijöitä ovat mm. kiire, jatkuva aikataulutus, riittämättömyyden tunteet, työn joustamattomuus sekä uupumus. Työssäkäyvien omaishoitajien yksi keskeinen huolenaihe on, miten

10 hoivaa tarvitseva selviytyy hoitajan työssäoloajan kotona. Sopivien sijaishoitopalvelujen sekä nopeasti saatavien hoivajärjestelyjen puute lisää jaksamattomuutta. Hoivan ja työn yhteen sovittaminen on usein taloudellisesti perheen kannalta välttämätöntä sekä yhteiskunnallisesti merkittävää. (Autio 2006.) Etäomaishoiva Suomessa arvioidaan olevan noin etäomaishoitajaa. Tutkimuksen mukaan tyypillinen etäomaishoitaja on keski-ikäinen, vuotias, korkeasti koulutettu, työssäkäyvä nainen, joka hoitaa omaa vanhempaansa. (Vuorijärvi 2011.) Etäomaishoivalla tarkoitetaan sitä, että hoivan tarvitsija ja antaja asuvat mahdollisesti eri paikkakunnilla ja välimatkaa voi olla kymmeniä tai satoja kilometrejä. Tutkimusten mukaan yli 50 kilometrin päässä hoivan antamisen useus ja auttamistoimet muuttuvat. Etähoivatilanteen eroa omaishoivaan voisi määritellä niin, että etähoivassa päivittäinen hoiva tai päivittäiset hoivatoimenpiteet ei ole mahdollisia tai ainakaan niitä ei voi toteuttaa välittömästi. Etäomaishoitajan tekemät työt vaihtelevat aina hoivan tarpeen mukaan. Selvää on, että henkilökohtaisissa toimissa auttaminen jää vähäiseksi, kun asutaan kaukana hoivan tarvitsijasta. Näissä toimissa autetaan silloin, kun etäomaishoitaja on hoivaa tarvitsevan läheisensä luona kuten viikonloppuisin ja loma-aikoina. Enimmäkseen etäomaishoitajat tekevät kotitalous-, piha- ja korjaustöitä sekä antavat asiointi- ja kuljetusapua. Myös henkinen tuki, seurana ja juttukaverina oleminen hoivaa tarvitsevalle on tärkeää. 9

11 Näyttää siltä, että erityisesti etäomaishoitajien tehtävänä on organisoida hoivan tarvitsijalle sopivia palveluita sekä verkostoja, jonka turvin tämä pärjää silloin, kun etäomaishoitaja ei ole läsnä. Etäomaishoivassa hoivan tarvitsijan hyvinvointi on siis usean eri toimijatahon varassa. Viranhaltijoiden ja palvelujen tuottajien lisäksi etäomaishoitajat pitävät yllä hoivan liittyvää ihmissuhdeverkostoa. Tähän verkostoon voivat kuulua muut perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät ja naapurit. He ovat arvokkaita tukihenkilöitä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita hyvät naapurit, jotka voivat tarvittaessa käydä tarkistamassa, onko kaikki kunnossa, jos hoivan tarvitsija ei vastaa puhelimeen. Etäomaishoitajan elämään kuormittaa välimatka ja siitä johtuva läsnä olon puute. Tutkimusten mukaan stressi ja henkinen rasittuneisuus syntyy siitä, ettei etäomaishoitaja pysty olemaan apua tarvitsevan vanhemman luona. Sen lisäksi etäomaishoitaja ei pysty korvaamaan mahdollista hoivavajetta samalla tavalla kuin samassa taloudessa elävä hoitaja. Hoivavaje syntyy siitä, että hoivan tarpeet ja siihen saatava hoiva-apu eivät kohtaa. (Hyvärinen 2013.) 10

12 Lisätietoa omaishoidosta Omaishoidosta saat tarkempaa tietoa oman kunnan lisäksi mm. Omaishoitajat ja Läheiset liitosta, omaishoidon neuvontapuhelin (ma-to klo 9-15) tai Liiton sivuilta löytyy myös tietoa Suomessa toimivasta 70 omaishoitajien paikallisyhdistyksestä. Tämän oppaan tekemiseen osallistunut Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry POLLI on yksi niistä. POLLI toimii Helsingissä ja Vantaalla ja tietoa omaishoidosta ja toiminnastamme saat soittamalla tai 11

13 Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen haastattelututkimus, jossa tavoitteena oli toisaalta havainnoida omaishoitajan kotiympäristöä erityisesti käytössä olevien apuvälineiden ja teknologioiden osalta sekä haastattelun avulla pureutua tyypilliseen päivän kulkuun ja mahdollisiin tarpeisiin ja ongelmiin, joita omaishoitaja päivässä kohtaa. Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus pyrkii käyttäjän tarpeiden syvempään ymmärtämiseen, kun taas kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus pyrkii numeerisen tiedon kautta saatuihin tuloksiin, jotka ovat yleistettävissä laajempiin populaatioihin. Haastatteluun valikoitui pääkaupunkiseudulta seitsemän omaishoitajaperhettä, joihin Polli ry:llä oli kontaktitiedot olemassa. Haastattelu tehtiin kahden henkilön voimin, toinen haastatteli ja toinen kirjasi vastauksia ylös. Lisäksi otettiin valokuvia erityisesti apuvälineistä. Yksi haastattelu kesti noin tuntia ja perustui kyselylomakkeeseen, jota käytettiin soveltaen haastattelun teemoittamiseen. Haastateltaville kerrottiin, että haastattelu on luottamuksellinen eikä yksittäisiä vastaajia yksilöidä. Monessa tapauksessa myös hoidettava oli läsnä, mikä saattoi vaikuttaa vastauksiin. Usein haastateltavan tarina lähti liikkeelle hoidettavan tilanteesta, kuinka puolisosta tuli potilas ja millaisia vaiheita hoidettavan historiaan on kuulunut. Erityisesti haastateltavat kävivät läpi ongelmatilanteita, kun asioidaan eri viranomaistahojen ja hoitolaitosten kanssa. Tämä saattoi johtua siitä, että tutkittavat asuivat pääkaupunkiseudulla, eikä haastattelussa ollut mukana omaishoitajia pienemmistä kaupungeista tai kunnista. 12 Haastatteluista luotiin palvelumuotoilun keinoin omaishoitajatyypit eli persoonat. Niitä löytyi kolme: etäomaishoitaja,

14 projektipäällikkö ja tässä ja nyt-persoona. Kukin persoona on kuvitteellinen, usean haastattelun perusteella luotu käyttäjäprofiili. KÄYTTÄJÄPROFIILIT ELI PERSOONAT Kuvitteelliset käyttäjäprofiilit (tai persoonat), jotka perustuvat tutkimusaineistoon (haastattelut, osallistuva havainnointi, tutkimustiedon analyysi) ovat vahvistaneet suosiota viime aikoina palveluiden suunnittelussa. Ne ovat visuaalisia ja epätarkasti luotuja profiileja potentiaalisista palvelun käyttäjistä. Profiilit helpottavat kuvitellun käyttäjän maailman ymmärtämistä. Profiileille kehitetään persoonallisia piirteitä ja taipumuksia, joiden avulla havainnoidaan ja kehitetään palvelua. Profiilit usein sisältävät nimiä, persoonan kuvauksen, käyttäytymistapoja, ryhmälle tyypillisiä tavoitteita ja elämäntapoja. Kysymyksiä, joiden ympärille persoonan voisi luoda, ovat esimerkiksi: ikä, sukupuoli, käyttäytyminen, asenteet, taidot, päämäärät ja persoonallisuus. Laajempaa profiilia kirjoitettaessa voi hyödyntää myös tarinan kerronnasta tuttuja ohjeita henkilöhahmon luomiseen. KÄYTÄNNÖN TAUSTA JA KEHITTÄMISEN PERUSTEET Käyttäjäprofiilit tai persoonat ja niiden luominen on yksi palvelumuotoilun menetelmä. Menetelmä perustuu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, jossa käyttäjät ovat suunnittelun keskiössä. Profiileja voidaan hyödyntää uusien palveluiden tai asiakaskohtaamisten suunnittelussa. (Miettinen, 2011) 13

15 Vertti - Omaishoitaja Projektipäällikkö Omaishoito on minulle projekti, jota en halunnut, mutta aion hoitaa sen kunnialla. KUVAUS Vertti on vasta eläkkeelle jäänyt omaishoitaja, jonka vaimolla on diabetes ja aivoinfarktin aiheuttama halvaus. Vaimo on pyörätuolissa ja tarvitsee apua kaikissa arjen askareissa syömistä lukuun ottamatta. Pariskunta on ollut naimisissa jo 30 vuotta ja heillä on poika, joka asuu samassa kaupungissa. Poika käy välillä auttamassa Verttiä arjen askareissa. 14 Vertti on itse sairastanut syövän muutama vuosi sitten, mutta on nyt terve. Kunnan kotihoito käy auttamassa kerran päivässä ja lisäksi heillä on paikallisen turvapalveluyhtiön päivystyspalvelu käytössä. Sitä on tarvittu muutaman kerran vuodessa, jos vaimo on kaatunut, eikä Vertti pysty nostamaan häntä lattialta.

16 Tyypillinen päivä 7:00 Herääminen ja oma aamiainen 9:00 10:00 Vaimon aamutoimet 12:00-14:00 Lounas 16:00 17:00 8:30 9:00 Aamupala ja lääkkeet vaimolle 10:00 12:00 Kodin arkiaskareet 14:00 16:00 Seurustelua Päivällinen 17:00 20:00 20:00 22:00 Vaimon iltatoimet, oma aika (esim. TV) Asioiden hoitoa 22:30 Nukkumaan 15

17 7:00 Vertti herää ja laittaa itselleen aamiaista. Lukee sanomalehden. Joskus Vertti käy myös aamukävelyllä ennen kuin vaimo herää. 8:30 9:00 Vertti valmistaa vaimolle aamupalan ja laittaa lääkkeet valmiiksi. 9:00 10:00 Vertti herättää vaimon, käydään WC:ssä aamutoimilla, puetaan vaatteet päälle ja syödään aamiaista. 10:00 12:00 Vaimo käy fysioterapiassa 2 kertaa viikossa. Kunnan järjestämä taksi noutaa hänet kotoa. Tällä aikaa Vertti käy kaupungilla asioilla tai hoitaa kodin asioita, siivoaa ja pesee pyykkejä. Jos vaimo on kotona, hän katselee yleensä televisiosta suosikkisarjojaan ja Vertti hoitaa kodin arkirutiineja samalla. 12:00-14:00 Vertti valmistaa lounaan kotona ja he syövät yhdessä. Vertti siivoaa keittiön ja keittää sen jälkeen heille päiväkahvit. Vaimo ottaa samalla päivälääkkeet. Tarpeen mukaan käydään WC:ssä. 14:00 16:00 Jos vaimo on pirteä, pelataan muistipelejä tai kuntoutetaan halvaantunutta kättä kunnalta lainattujen apuvälineiden kanssa. Jos vaimo ottaa päivänokoset, Vertti saattaa lähteä lenkille naapurin koiran kanssa tai itsekseen. Vaimolla on kännykkä sängyn vieressä, jolla hän voi soittaa Vertille, jos tulee hätä. Silloin Vertti palaa kotiin. Viikonloppuisin heillä käy usein naapureita tai poika kylässä, jolloin keitetään kahvia ja jutellaan mukavia. 16:00 17:00 16 Vertti laittaa päivällistä ja vaimo ottaa ruoan yhteydessä lääkkeet. Vertti siivoaa keittiön ja vaimo antaa siivousohjeita tapansa mukaan. Tämä ärsyttää joskus Verttiä, mutta useimmiten neuvot menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

18 17:00 20:00 Vaimo katselee televisiota. Sillä aikaa Vertti lukee sähköpostia, johon fysioterapeutti on laittanut palautetta vaimon kuntoutuksesta. Vertillä on tietokoneella tallennettuna kaikki vaimon terveyteen liittyvät paperit ja lausunnot, lääkelistat ja seurantatiedot kunnon kehittymisestä. Verttiä motivoi, kun hän huomaa, että vaimon kunto kohenee. Vertti toimii myös vertaistukena muille omaishoitajille ja käy yhdistyksen sivuilla vastaamassa kysymyksiin tai soittaa puheluja kohtalotovereille. Vertti osallistuu aktiivisesti omaishoitajien liiton toimintaan ja haluaa vaikuttaa kunnan päättäjiin, että omaishoitajien tarpeet otetaan huomioon. 20:00 22:00 Vertti laittaa iltapalaa ja valmistelee vaimon nukkumaan. Vertti auttaa vaimon suihkuun ja WC-toimille, pukee yöpaidan päälle ja auttaa sänkyyn. Kerran viikossa kotihoitajat käyvät kylvettämässä vaimon ja Vertti pääsee lenkille. Iltatoimien jälkeen Vertti istahtaa sohvalle ja nauttii omasta ajasta. Usein Vertti katsoo televisiota, vaikka sieltä ei mitään kummallista tulisikaan. Parasta illoissa on, että voi olla hetken yksin ja miettiä vain omia asioita. 22:30 - Vertti menee nukkumaan. Vertti käyttää omaishoitajien lomapäivät hyväkseen ja vaimo käy 3 pv/kk hoivakodissa lyhyillä jaksoilla. Silloinkin Vertti tuntee syyllisyyttä, eikä oikein luota siihen, että vaimoa hoidetaan hyvin. Joskus on ollut yllättäviä kaatumisia, jotka ovat selvinneet vasta jälkikäteen vaimon mustelmista. Lomapäivät menevät juoksevien asioiden ja harrastusten parissa. 17

19 VERTIN TAVOITTEET JA TARPEET Olla vaimon tukena myötä- ja vastoinkäymisissä, kuten papin edessä tuli luvattua. Vaimon kuntouttaminen ja kehittymisen seuranta. Yhteiskunnallinen ja henkilökohtainen vaikuttaminen. Oman ajan ottaminen. KIPUPISTEET 24/7/365 hoiva. Vaimon hoivan projektointi ja luoviminen byrokratian siiloissa. Tiedon saanti ja tiedottaminen. (vaimon tilasta ja muutoksista siinä) Oma terveydentila ja siinä mahdolliset muutokset. (sairastettu syöpä) Vertaistuki. HENKISET / FYYSISET RAJOITTEET Riippuvuus toisesta pallo jalassa. Oma sairaus ja jaksaminen. Luottamus ulkopuolisiin hoivatahoihin matala. Selkeät ohjeet ja prosessit puuttuvat kuinka toimia eri viranomais- ja hoivatahojen kanssa. (tietojen siirtyminen tarpeen mukaan) TEKNOLOGIAN JA APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ: TÄLLÄ HETKELLÄ: Tietokone, sähköposti ja matkapuhelin ovat pääasialliset tavat asioiden hoidossa. Vaimolla on useita kunnalta lainattuja apuvälineitä sairaalasänky, rullatuoli, nostoteline, apinapuu, turvapuhelin jne... Myös kotia on remontoitu esteettömäksi, seiniin on asennettu kahvoja ja WC-istuin on vaihdettu invaversioksi. 18

20 SKENAARIO, KUINKA TEKNOLOGIA VOISI TUKEA VERTTIÄ ARJESSA? Vaimon sairastuminen tuli Vertille yllätyksenä ja shokkina. Vertti oli työssään tottunut asioiden järjestämiseen ja projektien suunnitteluun. Netistä Vertti löysi yhteystiedot omaishoitajien järjestöön, jonka Omaishoitajan starttipaketista sai ensiapua yllättävässä tilanteessa. Oppaassa oli selkeä prosessikaavio, jonka avulla Vertti osasi suunnistaa oikeiden tahojen luokse neuvottelemaan vaimon tilanteesta. Ennen kaikkea opas antoi toivoa selviämisestä, koska prosessikaavion avulla Vertti pystyi hahmottamaan, missä järjestyksessä asiat etenevät ja kuinka kauan siihen menee. Vertti on sosiaalinen ja ulospäin suuntautunut ja hakee tietoa mieluummin keskustelemalla kuin netistä. Netistä oli kuitenkin helppo varata keskusteluaika omaishoitoon liittyvien virkamiesten kanssa. Vertin piti erityisesti selvitellä työttömyysturvan ja omaishoitajuuden yhteensovittamista, koska hän oli eläkeputkessa, kun vaimo sairastui. Koska useimmat omaishoitajat ovat naisia, Vertti arvosti myös sitä, että hän tunsi silti kuuluvansa joukkoon ja hänet toivotettiin tervetulleeksi omaishoitajatoimintaan. Vertti päättikin heti kouluttautua vertaistukikurssilla ja toimii tukena myös muille kohtalotovereille. Yhdessä mietitään usein mahdollisuuksia kotihoidon / laitoshoidon tai seniorikodin välillä millaisessa tilanteessa mikäkin vaihtoehto on sopivin. Järjestön tilaisuudessa Vertti tutustui palveluntarjoajaan, jolta saa apua henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa, kun vaimo tarvitsee uusia vaatteita, hiusten leikkaamista tai ravitsemusterapeutin konsultaatiota. Pyörätuolin kanssa ei usein mahdu tavaratalojen sovituskoppeihin, joten ostosavustaja tuo vaatteet kotiin sovitettavaksi. Kampaaja tulee kotiin ja ravitsemusterapeuttia voi konsultoida tabletin kautta. Vertti on aktiivinen tietokoneen ja tabletin käyttäjä itsekin. Vertillä on käytössä Kuinka voin-palvelu, jonne tallentuvat omat ja vaimon hyvinvointitiedot (esim. Verenpaine, unen laatu, lääkitykset jne.) ja josta ne voi jakaa tarvittavien hoivatahojen kanssa. Hoivatahot käyttävät Reissuvihko-sovellusta, josta Vertti voi tarkistaa, kuinka 19

21 vaimolla menee hoivakodissa. Päivän päätteeksi palvelu lähettää Vertille koosteen, josta yhdellä silmäyksellä näkee miten päivä on mennyt. Palautekanavan kautta Vertti antaa ahkerasti palautetta sekä positiivista, että negatiivista, koska haluaa asiakkaana vaikuttaa omaishoitopalvelujen kehittämiseen. Tabletin kautta Vertti ja vaimo soittavat toisilleen kuvapuheluita lomapäivinä ja tarpeen mukaan otetaan kuvayhteys myös poikaan. Tabletin kautta Vertti tapaa kerran kuukaudessa omaa tukiryhmäänsä, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista ja välillä kutsutaan omaishoitotahoja luennoimaan viimeisimmistä tuulista. Vertti käy mahdollisuuksien mukaan omaishoitajien järjestön Avoimet Ovet-päivillä tapaamassa kasvokkain tuttujaan. Vertti on seuraa projektiomaisesti vaimon toipumista ja tallentaa havainnot, videot ja muut muistot tietokoneelle suljettuun blogiinsa. Tavoitteellisuus ja edistyminen motivoivat Verttiä. Omaa sairauttaan Vertti ei aktiivisesti mieti, mutta sähköinen kalenteri muistuttaa päivittäin otettavista mittauksista ja kerran vuodessa lääkärintarkastuksesta. Vertillä on pääsy omiin tietoihinsa yksityisellä lääkäriasemalla ja hän siirtää tiedot tarvittaessa omaan Kuinka voin-palveluunsa. 20

22 Peppi Etäomaishoitaja Kalenterin ja muistilappujen varassa tässä mennään. KUVAUS Peppi on 50+ -vuotias etäomaishoitaja Helsingistä. Hän toimii yrityksen keskijohdossa projektipäällikkönä ja on naimisissa. Lapset ovat jo aikuistuneet. Peppi toimii etäomaishoitajana omille vanhemmilleen, jotka asuvat Pohjanmaalla. Äidillä on alkava Alzheimerin tauti ja hän asuu vielä kotona. Isällä on vaikeuksia liikkumisessa ja asuu hoivakodissa samalla paikkakunnalla. Peppi hoitaa molempien vanhempien juoksevat asiat kuten tukien haku, laskujen maksut, lääkäriaikojen varaukset jne. Peppi on ostanut joitakin palveluja vanhemmilleen yksityisiltä palveluntarjoajilta: isällä käy ulkoiluttaja 1 krt viikossa ja äidillä siivooja 2 krt kuukaudessa. 21

23 Tyypillinen päivä: 7:00 Peppi herää 9-16:30 Työpaikalla, vanhempien asioiden hoitoa etänä 20:30 Iltauutiset TV:stä 22:30 8:00 Äiti soittaa 16:30 20:00 Kodin arkiaskareita 21:00 Iltapuhelu äidille, soitto isän hoivakodista Nukkumaan 4:30 Peppi valveilla 22

24 7:00 Peppi herää herätyskellon soidessa. Aamutoimet. 8:00 Äiti soittaa kuulumiset ennen kuin Peppi lähtee töihin. 9-16:30 Peppi on töissä, mutta äiti saattaa soittaa koska vaan, jos mieleen tulee joku askarruttava asia. Peppi vastaa puheluun, jos mahdollista. Äiti tietää, että sydänvaivoissa pitää soittaa hätänumeroon 112. Työpäivän aikana Peppi soittaa muutaman puhelun järjestääkseen juoksevia asioita, kuten isälle hammaslääkärikäynnin ja äidille siivoojan kotiin. Kahvitauolla Peppi maksaa vanhempiensa laskuja tietokoneella. 16:30 20:00 Peppi hoitaa oman kodin askareita, laittaa miehensä kanssa illallista ja siivoaa. Tytär soittaa Pepille ja kysyy neuvoa opiskeluun liittyvissä asioissa. Peppi etsii tietoa internetistä. 20:30 Peppi katsoo uutiset televisiosta. Samalla hän arkistoi vanhempiensa laskuja - isällä ja äidillä on omat kansiot, joissa on kaikki asiapaperit tallessa. 21:00 Peppi soittaa äidilleen kysyäkseen päivän kuulumiset. Tällä kerralla kaikki on mennyt hyvin, joten Pepin ei tarvitse murehtia. Joskus äidin asiat saattavat valvottaa. Isän hoivakodista soitetaan ja varmistetaan, että huominen hammaslääkärikäynti on vielä voimassa. 22:30 Peppi menee nukkumaan. 23

25 4:30 Peppi herää kesken unien ja on hetken valveilla muistaessaan, että äidin kampaaja pitää perua huomenna puhelimitse. Viikonloppuisin Peppi ulkoilee mielellään ja lataa akkuja luonnossa. Lomillaan Peppi käy Pohjanmaalla hoitamassa vanhempiaan ja vanhaa kotitaloaan, joka vaatii ylläpitoa kuten ruohon leikkausta, maalausta jne. Myös aviomiehen vanhemmat tarvitsevat tukea arjessa, mutta siitä Peppi käy oravannahkakauppaa aviomiehensä kanssa ja tekee paperityöt myös miehen vanhemmille. Vastavuoroisesti aviomies auttaa Pepin kotitalon askareissa. TAVOITTEET JA TARPEET Haluaa pitää vanhemmista huolta. (velvollisuudentunne -syyllisyys?) Vanhempien henkisen jaksamisen tukeminen. Haluaa pysyä tilanteen tasalla. (missä mennään) Organisoida päivittäiset asiat ja rutiinit tehokkaasti. Oma jaksaminen ruuhkavuosissa. KIPUPISTEET Fyysinen välimatka ei tiedä mikä on todellinen tilanne. Loma-ajat menevät vanhempien hoitoon. (lähipäivät) Kiire ja aikatauluttaminen, ajoittaiset uniongelmat. Yllättävät tilanteet, jotka vaatisivat läsnäoloa. (esim. äiti saa puhelimen sekaisin ja se pitää ohjelmoida uudestaan) HENKISET / FYYSISET RAJOITTEET Fyysinen välimatka. Vähän aikaa käytettävissä, koska on itse töissä. Ei ehdi perehtyä teknisiin laitteisiin tai apuvälineisiin, joista voisi olla apua. Ulkopuolisten palveluiden hankkiminen vanhemmille on kallista ja logistisesti hankalaa. 24

26 TEKNOLOGIAN JA APUVÄLINEIDEN KÄYTTÖ TÄLLÄ HETKELLÄ Tietokone, sähköposti ja puhelin ovat pääasialliset tavat asioiden hoidossa. Isällä on rollaattori ja äänikirjalaite. Äidillä on puhelin ja kuulokoje. SKENAARIO, KUINKA TEKNOLOGIA VOISI TUKEA PEPPIÄ ARJESSA Peppi alkoi unohdella työpalavereita, kun omat ja vanhempien aikataulut painoivat päälle. Silloin Peppi päätti ottaa yhteyttä palvelutarjoajaan, joka teki hänelle kokonaisvaltaisen palvelusuunnitelman kuinka asiat ja arki järjestetään fiksusti. Pepille suositeltiin Hyvinvointilaatikkoa, jossa oli monia arjen sujuvuutta edistäviä apuvälineitä ja palveluita koottuna yhden sopimuksen alle. Peppi soittaa äidille videopuhelut helppokäyttöisellä tabletilla, jolloin Peppi näkee äidin todellisen tilanteen, esimerkiksi onko äiti pukenut vaatteet päälle tai pessyt hiukset. Kotihoito ja palvelutalo kirjaavat isän ja äidin päivittäiset kuulumiset ja terveystiedot Reissuvihkoon, jota Peppi voi katsoa tietokoneelta tai tabletilta ja tarvittaessa soittaa takaisin lisätietoja varten. Menot ja kalenteritapahtumat Peppi kirjaa sähköiseen kalenteriin, joka tarvittaessa muistuttaa menoista ja joka on helppo jakaa myös hoitohenkilökunnan tai sukulaisten kanssa. Isälle Peppi tulostaa paperiversion kuukauden kalenterista ja äiti voi katsella omaa kalenteriaan tabletilta. Äiti pelaa päivittäin tabletilla muistipeliä ja tulokset tallentuvat Kuinka voin-palveluun, josta Peppi seuraa muistin kehittymistä. Kunnan palvelut ja yksityiset palveluntarjoajat ovat myös tabletissa ja tarvittaessa Peppi tavoittaa heidät suoraan siitä. Taksikyyti äidille on helppo tilata Penan Taksi Oy:n tilauslomakkeella ja maksaa pankkitunnuksilla. Molemmilla vanhemmilla on käytössä turvarannekkeet: isällä 25

27 kaatumisten vuoksi ja äidillä muistisairauden takia. Äidin ranneke hälyttää mikäli äiti poistuu kotoa ja hänet voidaan myös tarvittaessa paikantaa kartalla. Kotiin on asennettu turvakamera, johon Pepillä on etäyhteys. Yhteyden kautta Peppi voi katsoa, mitä kodissa tapahtuu. Kotihoito laittaa äidin lääkkeet valmiiksi lääkeannostelijaan, joka muistuttaa lääkkeiden otosta ja antaa vain yhden annoksen ulos kerrallaan. Näin äiti ei vahingossa ota liikaa lääkkeitä ja toisaalta muistaa ottaa lääkkeensä ajallaan. Peppi seuraa lääkkeiden ottoa Kuinka voin-palvelun kautta. Kun Peppi lähtee lääkäriin äidin tai isän asioissa, hän poimii vanhempansa terveys- ja lääkitystiedot tabletilta ja lähettää ne etukäteen lääkärille tutustuttavaksi. Peppi seuraa omaa nukkumistaan unianturilla, joka tallentaa sykettä, liikkumista ja muita unen laadun mittareita päivittäin. Tietojen perusteella Peppi näkee, onko hän normaalia stressaantuneempi ja voi tehdä asialle jotain. Yllätyksekseen Peppi huomasi, että unen katkonaisuus ei välttämättä tarkoita, että hän nukkuu huonosti. Useimpina öinä Peppi nukkuu hyvin. Oman vanhuutensa Peppi aikoo järjestää toisin. Hän on tehnyt sopimuksen palveluntarjoajan kanssa ja kartoittanut sopivia hoivakoteja äidille. Omat juridiset ja taloudelliset asiat on mietitty ennalta, jotta Pepin tyttären ei tarvitse ryhtyä omaishoitajaksi. Vihdoinkin Pepillä on tunne, että arjen asiat ovat hallinnassa ja aikaa riittää enemmän myös omille harrastuksille, joilla ladata akkuja. 26

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf

Uudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011)

Lakeuden Omaishoitajat ry YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) YHDESSÄ TEHDEN AJOISSA OMAISHOITAJAN TUKENA PROJEKTI (2009-2011) OMAISHOITAJA - RESURSSI VAI YHTEISTYÖKUMPPANI? Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa - kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007

Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Onko omaishoito vastaus huomisen ikääntyville? näkökulmia 12.3.2007 Vastuu hoivasta Omaishoidon tuki ja omaishoitajaa tukevat palvelut Avuntarve - keitä ovat avunantajat? Työssäkäynti ja omaishoito Haasteita

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE

OMAISHOITAJAN TUEN TARVE MAISHIDN UKIMALLI Lähellä tuki-projekti 2010-2012 PAS MAISHIILANEIDEN UNNISAMISEEN ARVIINIIN SEKÄ HJAAMISEEN Satakunnan maishoitajat ja Läheiset ry, 2012 1 MAISHIAJAN UEN ARVE Mistä tunnistaa alkavan omaishoitotilanteen?

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa

Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 217 10.12.2014 Asianro 1011/05.12.00/2014 8 Kysymys omaishoidon tuen maksamisen kriteereistä Raisiossa Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti

Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena. Tuula Hurnasti Apuvälineet muistisairaan kotona asumisen tukena Tuula Hurnasti Esimerkkejä apuvälineistä Hälyttimet Kalenterit Liesivahdit Hahmottamista helpottavat välineet Lääkeannostelijat Paikannuslaitteet Pallopeitto

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO Keminmaan kunta 2 Kunnantie 3, 94400 Keminmaa 1. ASUMINEN JA ARKI Olen tyytyväinen asuntooni Kyllä En En ikinä Noudatan asumiseen liittyviä sääntöjä Viihdyn kotona

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen

TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen TYÖSSÄKÄYNTI JA OMAIS- JA LÄHEISHOIVA - työssä jaksamisen ja jatkamisen tukeminen Mia Silfver- Helsingin yliopisto 23.10.2015 1 Kysely: teknisistä apuvälineistä koettu hyöty Puhelin (lankapuhelin, älypuhelin,

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015

Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Palmian virtuaalipalvelu 7.10.2015 Virtuaalipalvelu, hyvinvointia tabletista Virtuaalipalvelu on tavoitteellista kaksisuuntaista kuva- ja äänivälitteistä hoivapalvelua. Virtuaalipalvelu on aina asiakkaan

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10 Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com

Omaistuki Jällivaaran kunnassa. Valokuva: andreaslundgren.com Omaistuki Jällivaaran kunnassa Valokuva: andreaslundgren.com Julkaisija: Jällivaaran kunnan sosiaalihallinto omaistuen kehittämistä koskevan projektin (2007 2008) puitteissa. Teksti: Ann-Louise Lundgren.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

NACKAN KUNNAN PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE

NACKAN KUNNAN PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE 20 2 NACKAN KUNNAN PALVELUT IKÄÄNTYNEILLE Sosiaalipalvelut Sisältö Nackan kunnan palvelut ikääntyneille 3 Kotipalvelu 3 Vuorottaja kotiin omaistuki 4 Turvapuhelin 5 Ruokaa kotiin 5 Päivätoimintaa yli 65-vuotiaille

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto Ikäihminen teknologian käyttäjänä Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto KÄKÄTE-projekti Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti: Vanhustyön keskusliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Loppuseminaari 25.11.2013 Joensuu Seija Ollaranta, projektipäällikkö Joensuunseudun Omaishoitajat

Lisätiedot

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen Omaishoidon tuen myöntämisperusteet 1.1.2015 alkaen OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat?

Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Tiedätkö, miten alueemme 75-vuotiaat voivat ja mitä he toivovat? Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä 75-vuotiaille tehtyjen hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia vuosilta 2008-2011 HEHKO-seminaari

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Virallisesti omaishoitaja -

Virallisesti omaishoitaja - Virallisesti omaishoitaja - MITKÄ TEKIJÄT LUONNEHTIVAT HOIDETTAVIA? Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut/palvelujärjestelmäosasto/thl 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto

Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään. Käytännön apua ja ystävyyttä. Lukio > Elämänkatsomustieto Rouva Tsevelmaa ja rouva Buyankhishig ovat tunteneet kolme vuotta. Tuona aikana rouvista on tullut ystäviä. Vapaaehtoisen tuki tuo turvaa ja iloa elämään Rouva Tsevelmaa ottaa iäkkään rouva Buyankhishigin

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia

Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Paikallis- yhdistyksemme kuulumisia Neuvottelupäivät Rantasipi Laajavuoressa Jyväskylässä to 20. pe 21.8.2015 Marianne Lind Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Toimintamme ydin Kansalais- ja järjestötoiminta

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET

PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET perusturvaltk 17.3.2015 LIITE 2. PIELAVEDEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OMAISHOIDON MYÖNTAMISEN PERUSTEET 1 SÄÄDÖKSET 1.1 Ohjaava lainsäädäntö - Omaishoidon tuki perustuu lakiin omaishoidontuesta (937/2005). -

Lisätiedot

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta

LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta 19.1.2010 Sosiaalihallinto Toimintatuen osasto HELPPOLUKUINEN LSS Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta LSS:n tarkoituksena on: Auttaa toimintaesteisiä selviytymään asioista,

Lisätiedot