Turvallisuustiedote suuronnettomuuden varalta

Transkriptio

1 Dia 1

2 Turvallisuustiedote suuronnettomuuden varalta Tämän turvallisuustiedotteen antaminen perustuu sisäasiainministeriön asetukseen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011, 6 ). Tiedote sisältää tärkeää tietoa Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavista kemikaalilaitoksista Oulun seudulla. Viranomaisten varautumisesta kemikaaleista aiheutuviin suuronnettomuuksiin. Miten suuronnettomuudesta varoitetaan vaarassa olevia henkilöitä. Miten onnettomuustilanteessa on toimittava. Mistä saa lisätietoja suuronnettomuuksiin varautumisesta. Dia 2

3 Turvallisuustiedote suuronnettomuuden varalta Kemikaalilaitoksen määräytyminen suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi kohteeksi (turvallisuusselvityskohteet). Turvallisuusselvityskohteet Oulu-Koillismaan pelastustoimialueella. Vaarallisista aineista aiheutuvat suuronnettomuusriskit turvallisuusselvityskohteissa. Lähtökohtaiset vaara-alueet kokoluokaltaan suurissa vaarallisten aineiden onnettomuuksissa. Väestön varoittaminen suuronnettomuustilanteessa. Toiminta kuultaessa yleinen vaaramerkki. Suuronnettomuuksien ehkäisy ja suuronnettomuuksiin varautuminen, turvallisuusselvityskohteiden toimenpiteet. Pelastuslaitoksen varautuminen kemikaaleista aiheutuviin suuronnettomuuksiin. Suuronnettomuudet hallitaan yhteistyöllä. Etusivulle Dia 3

4 Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat laitokset ja kohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan kemikaalilaitoksen tai -kohteen määräytymisperusteena on mm. seuraavat säädökset: Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012), 7 Kohteet, joilla on velvollisuus laatia turvallisuusselvitys (ns. SEVESO-kohteet) Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä (195/2002), 32 Turvallisuusselvityksen vaativat järjestelyratapihat (järjestelyratapiha, jonka kautta kulkee suuria määriä vaarallisia aineita) Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella (251/2005), 8 Turvallisuusselvityksen vaativa satama (satama, jonka kautta kappaletavarana kuljetettavien vaarallisten aineiden määrä on vuodessa yli tonnia) Dia 4

5 Oy Teboil Ab NEOT Oy Kemira Chemicals Oy Eastman/ Taminco Finland Oy Oritkarin satama Stora Enso Oyj Akzo Nobel Finland Oy Synthomer Finland Oy Arizona Chemical Oy VR Group (järjestelyratapiha) Dia 5

7 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuusvaara Turvallisuusselvityskohteessa tapahtuva suuronnettomuus on esimerkiksi tulipalo, räjähdys, vuoto tai muu onnettomuus, joka voi aiheuttaa ihmisten terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa. Suuronnettomuuden vaaralliset vaikutukset voivat kehittyä etenkin tuotantolaitoksen alueella nopeasti (esim. räjähdys). Tuotantolaitoksen ulkopuolelle yltävä suuronnettomuus on todennäköisimmin massiivisesta kemikaalivuodosta aiheutuva terveydelle vaarallisen aineen päästö. Muodostuvia vaarallisia aineita voi olla useita etenkin silloin, jos onnettomuuden kehittymiseen liittyy tulipaloja tai räjähdyksiä. Vaarallisten aineiden päästö, räjähdykset ja tulipalot voivat pahimmillaan aiheuttaa välitöntä hengenvaaraa jopa satojen metrien etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Erilaisia terveysvaikutuksia ja ärsytysoireita voi esiintyä jopa 1-2 kilometrin etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Dia 6

8 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Vaarallisten aineiden onnettomuuksiin liittyvä välittömän vaaran alue määritetään aina onnettomuuskohtaisesti. Lähtötietoina ovat mm. vuotavan kemikaalin ominaisuudet ja määrä, vuodon määrä ja sääolosuhteet. Lähtökohtainen vaara-alue voi olla esim. seuraava (suuri vuoto): Terveydelle vaarallisilla nesteillä 50 metriä joka suuntaan ja metriä tuulen alapuolelle (esim. muurahaishappoa kuljettava säiliöauto) Nesteytetyillä myrkyllisillä kaasuilla metriä joka suuntaan ja jopa 1-2 km tuulen alapuolelle (esim. ammoniakkivaunu) Nesteytetyillä palavilla kaasuilla (vuodon syttyminen ja säiliön repeämisvaara) metriä joka suuntaan (esim. nestekaasuvaunu) Seuraavissa dioissa on kuvattuna turvallisuusselvityskohteiden suuronnettomuusriskejä ja lähtökohtaisia, kokoluokaltaan suurten kemikaalionnettomuuksien vaara-alueita. Dia 7

9 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet StoraEnso Oyj, Oulun tehdas, Nuottasaarentie 17, Oulu Työturvallisuuspäällikkö Hannu Zitting, puh (vaihde) Stora Enson Oyj:n Oulun tehtaaseen kuuluu voimalaitos, sellutehdas, hienopaperikonelinjat (2 kpl) ja arkittamo. Oulun tehtaan tuotteita ovat mm. taidepainopaperi ja havusellu. Tehdasalueen keskeiset vaaralliset aineet ovat klooridioksidin vesiliuos ja nestekaasu. Klooridioksidivesi johdetaan sellutehtaalle putkilinjaa pitkin Akzo Nobel Pulp and Performance Chemicals Oy Oulun tehtaalta (Nuottasaaressa). Sellutehtaalla ei varastoida klooridioksidivettä. Nestekaasu tuodaan tehdasalueelle säiliöautoilla, joista se puretaan maanpäällisiin varastosäiliöihin (2 kpl). Nestekaasua käytetään paperitehtailla. Mahdolliset vaaratilanteet Nestekaasu Klooridioksidi Nestekaasu on kaasumaisten hiilivetyjen seos, jota varastoidaan ja kuljetetaan nesteytettyinä kaasupulloissa ja säiliöissä. Kaasu on ilmaa raskaampaa ja erittäin helposti syttyvää. Kaasu on hajustettua, jotta sen vuodot voidaan havaita helpommin. Vakavimman vaaran muodostaa nestekaasun varastosäiliöt. Onnettomuuden voi aiheuttaa esim. nestekaasusäiliöihin törmääminen tai nestekaasua purkavan ajoneuvon palo säiliöiden vieressä. Säiliöistä purkautuvan nestekaasun syttyminen voi pahimmillaan aiheuttaa räjähdysmäisen tulipalon (ns. bleve) palovammoja ja muita onnettomuuksia (ns. domino-ilmiö) jopa 700 metrin etäisyydellä säiliöistä. Vaaraa voi aiheuttaa myös säiliön osien ja muiden rakenteiden heitteet. Välittömät vaikutukset rajoittuvat kuitenkin Nuottasaaren tehdasalueen ja Oritkarin sataman alueen sisäpuolelle. Klooridioksidi on mm. myrkyllinen, voimakkaasti syövyttävä ja sytyttävästi vaikuttava (hapettava) kaasu tai sen vesiliuos (klooridioksidivesi). Klooridioksidi on huoneenlämmössä ilmaa raskaampi, punakeltainen kaasu. Klooridioksidin vesiliuos on punertava. Haju on pienissä pitoisuuksissa makeahko, suurissa pitoisuuksissa tympeä ja pistävä. Vakavimman vaaran muodostaa klooridioksidin siirtoputken katkeaminen, jolloin klooridioksidin vesiliuosta voi vuotaa tehdasalueelle. Liuoksesta höyrystyvä klooridioksidi muodostaa klooridioksidipilven, jonka vaarallisuus riippuu mm. vuodon määrästä, ilman lämpötilasta sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Vakavimmankin putkirikon välitön vaara-alue rajoittuu muutamiin kymmeniin metreihin vuotokohdasta. Ärsytysalue on kuitenkin huomattavasti laajempi, jopa 1-2 kilometrejä. Suuren putkirikon sattuessa vuotokohta eristetään 50 metriä kaikkiin suuntiin sekä 300 metriä tuulen alapuolelle. Oulun kaupunki Dia 8

10 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Akzo Nobel Finland Oy, Oulun tehdas, Nuottasaarentie 17, Oulu Tehtaanjohtaja Janne Haltamo, puh (vaihde) Akzo Nobel Finland Oy Oulun tehdas tuottaa sellun ja paperin valmistuksessa sekä vesien käsittelyssä tarvittavia kemikaaleja. Päätuotteita ovat natriumkloraatti, suolahappo, natriumhydroksidi, klooridioksidi sekä vesikemikaalina käytettävä polyalumiinikloridi. Muita tuotteita ovat natriumhypokloriitti ja natriumaluminaatti. Lisäksi tuotannossa syntyy sisäiseen käyttöön klooria ja vetyä. Tehtaan keskeiset vaaralliset aineet ovat klooridioksidi (klooridioksidin vesiliuos), kloorikaasu ja suolahappo. Mahdolliset vaaratilanteet Klooridioksidi Suolahappo Kloori Klooridioksidi on mm. myrkyllinen, voimakkaasti syövyttävä ja sytyttävästi vaikuttava (hapettava) kaasu tai sen vesiliuos (klooridioksidivesi). Klooridioksidi on huoneenlämmössä ilmaa raskaampi, punakeltainen kaasu. Klooridioksidin vesiliuos on punertava. Haju on pienissä pitoisuuksissa makeahko, suurissa pitoisuuksissa tympeä ja pistävä. Vakavimman vaaran muodostaa klooridioksidiveden varastosäiliöiden tai säiliöalueen putkistojen suuri vuoto. Klooridioksidivedestä höyrystyvä klooridioksidi muodostaa klooridioksidipilven, jonka vaarallisuus riippuu mm. vuodon määrästä, ilman lämpötilasta sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Suuren vuodon välitön vaara-alue on vähintään 50 metriä kaikkiin suuntiin sekä 300 metriä tuulen alapuolelle. Pahimmassa tapauksessa vaara-aluetta joudutaan kasvattamaan jopa metriin tuulen alapuolella. Klooridioksidista aiheutuvia ärsytysoireita voi esiintyä jopa 2 km etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Suolahappo (kloorivetykaasun vesiliuos) on kirkas, väritön tai vaalean kellertävä, pistävänhajuinen neste. Suolahappo on voimakkaasti syövyttävää. Suolahappovuodoista voi vapautua myrkyllistä kloorivetykaasua ja suolahapposumua, jotka voivat pitoisuudesta riippuen aiheuttaa voimakasta nenän ärsytystä, yskää ja hengitysvaikeuksia. Vakavimman vaaran muodostaa suolahapon varastosäiliön (800 m 3 ) suuri vuoto säiliön valuma-altaaseen ja sen yli, jolloin vuodosta ja muodostuvasta lammikosta höyrystyy myrkyllistä kloorivetykaasua ja suolahapposumua. Onnettomuuden vaarallisuus riippuu mm. vuodon määrästä, ilman lämpötilasta sekä tuulen suunnasta ja nopeudesta. Suuren vuodon välitön vaara-alue on 50 metriä kaikkiin suuntiin ja 150 metriä tuulen alapuolelle. Kloorivetykaasu voi aiheuttaa ärsytysoireita vielä noin 500 etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Kloorikaasulla on voimakkaan pistävä, helposti havaittava haju. Kloorikaasu on tukahduttava ja suurissa pitoisuuksissa väriltään heikosti kellertävää. Kloorikaasu on ilmaa raskaampaa. Kloorikaasu ärsyttää voimakkaasti silmiä aiheuttaen kirvelyä ja kyynelvuotoa. Vakavimman vaaran muodostaa tehtaan sisäisen kloorikaasun siirtolinjan rikkoontuminen. Siirtolinjasta purkautuva kaasu muodostaa kloorikaasupilven, minkä vaarallisuus riippuu mm. vuodon määrästä ja sijainnista sekä ilman lämpötilasta, tuulen nopeudesta ja suunnasta. Suuren vuodon välitön vaara-alue on vähintään 50 metriä kaikkiin suuntiin ja 150 metriä tuulen alapuolelle. Suurenkin vuodon välitön vaara-alue rajoittuu tehdasalueen sisäpuolelle. Kloorikaasusta aiheutuvia ärsytysoireita voi esiintyä jopa 1-2 km etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Dia 9

11 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Akzo Nobel Finland Oy, Oulun tehdas, Nuottasaarentie 17, Oulu Tehtaanjohtaja Janne Haltamo, puh (vaihde) Akzo Nobel Finland Oy Oulun tehdas tuottaa sellun ja paperin valmistuksessa sekä vesien käsittelyssä tarvittavia kemikaaleja. Päätuotteita ovat natriumkloraatti, suolahappo, natriumhydroksidi, klooridioksidi sekä vesikemikaalina käytettävä polyalumiinikloridi. Muita tuotteita ovat natriumhypokloriitti ja natriumaluminaatti. Lisäksi tuotannossa syntyy sisäiseen käyttöön klooria ja vetyä. Tehtaan keskeiset vaaralliset aineet ovat klooridioksidi (klooridioksidin vesiliuos), kloorikaasu ja suolahappo. Oulun kaupunki Dia 10

12 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Synthomer Finland Oy, Oulun tehdas, Nuottasaarentie 17, Oulu Tehdaspäällikkö Ismo Hourula, puh (vaihde) turvallisuuspäällikkö Mika Louhimo, puh (vaihde) Synthomer Finland Oy Oulun tehdas valmistaa paperin päällystyksessä käytettäviä latekseja. Tuotannon raaka-aineina on myös vaarallisia aineita, joista merkittävimmät ovat Styreeni, Butadieeni ja Akryylinitriili. Styreeni tuodaan laivalla Nuottasaaren satamaan, josta se pumpataan tehdasalueen styreenisäiliöihin. Akryylinitriili tuodaan meritse Oulun satamaan, josta kontit siirretään maanteitse tehtaalle. Butadieeni kuljetetaan tehtaalle rautateitse. Tehdasalueella on butadieenia varten kolme varastosäiliötä ja akryylinitriilille on yksi varastosäiliö. Mahdolliset vaaratilanteet Butadieeni Akryylinitriili Butadieeni on väritön, ilmaa raskaampi ja erittäin helposti syttyvä kaasu, jolla on mieto aromaattinen haju. Butadieeni ei ole akuutisti kovin myrkyllinen, mutta se saattaa aiheuttaa syöpää ja perimävaurioita. Butadieeni kuljetetaan ja varastoidaan nesteytettynä kaasuna. Butadieenivuoto voi aiheuttaa ulkona syttymisvaaran ja sisällä lisäksi räjähdysvaaran. Suuronnettomuus voi aiheutua, jos butadieenin varasto-, panostus- tai punnitussäiliöön tai purettavana olevaan butadieenivaunuun tulee suuri vuoto, jota ei saada nopeasti suljettua. Vuodon syttyminen voi johtaa säiliön/säiliöiden repeämiseen ja räjähdysmäiseen tulipaloon tehdasalueella. Butadieenisäiliön repeäminen ja kaasun syttyminen (ns. bleve) voi pahimmillaan aiheuttaa suojaamattomalle iholle palovammoja jopa metrin etäisyydellä varastosäiliöistä. Vaaraa voi aiheuttaa myös säiliön osien ja muiden rakenteiden heitteet. Onnettomuudessa voi vaurioitua myös muiden vaarallisten aineiden säiliöitä ja putkistoja (domino). Akryylinitriili on mm. väritön (kellertävä), herkkäliikkeinen ja herkästi haihtuva neste. Aineen höyry on ilmaa raskaampaa. Haju on makeahko, pistävä ja pyridiinin tai sipulin tyyppinen. Akryylinitriili on myrkyllistä hengitettynä. Myrkytysoireina voi ilmetä pitoisuudesta riippuen mm. päänsärkyä, hermostollista ärtyneisyyttä, huimausta, oksentelua ja suurissa pitoisuuksissa heikkoutta, hengitysvaikeuksia ja kouristuksia. Akryylinitriili voi aiheuttaa syöpää. Akryylinitriili ja sen höyryt syttyvät helposti. Akryylinitriilin palamistuotteita ovat mm. myrkylliset typen oksidit ja syaanivety. Suuronnettomuuden voi aiheuttaa akryylinitriilin varastosäiliön vaurioituminen esim. akryylinitriilin polymeroitumisen, ylitäytön tai vuodon seurauksena. Välitön eristysalue rajoittuu tehdasalueelle (150 m). Kemikaali saattaa aiheuttaa altistuneille ärsytysoireita jopa 1 km etäisyydellä tuulen alapuolella.. Oulun kaupunki Dia 11

13 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Arizona Chemical Oy, Oulun tehdas, Nuottasaarentie 17, Oulu Tekninen päällikkö Erkki Kaihlaniemi Arizona Chemical Oy:n Oulun tehtaan toiminta perustuu sulfaattiselluloosan valmistuksessa syntyvän raakamäntyöljyn tislaukseen sekä tislaustuotteiden jatkojalostukseen. Oulun tuotantolaitokset ovat mäntyöljyn tislaamo sekä hartsijalostetehdas. Tuotannon vaarallisista aineista merkittävin on raakatärpätti, jota varastoidaan yhdessä varastosäiliössä. Mahdolliset vaaratilanteet Raakatärpätti Tärpätti on väritöntä tai kellertävää kirkasta nestettä, jolla on sille ominainen haju. Tärpätti on palava neste. Lämmin neste syttyy kipinöiden, staattisen sähkön ja liekkien vaikutuksesta. Tärpätti ärsyttää silmiä ja ylempiä hengitysteitä aiheuttaen kurkun kirvelyä ja yskää. Suurien tärpättipitoisuuksien hengittäminen voi aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, huonovointisuutta, huumaantumista ja hengitysvaikeuksia. Raakatärpätin käsittelyssä tai varastoinnissa tapahtunut onnettomuus ei todennäköisesti täytä suuronnettomuuden määritelmää. Vakavin onnettomuus voi aiheutua, raakatärpätin varastosäiliön suuresta vuodosta ja vuodon syttymisestä. Haittaa aiheuttaa lähinnä tulipalon savukaasut. Suurestakin vuodosta aiheutuva vaara rajoittuu tehdasalueen sisäpuolelle. Oulun kaupunki Dia 12

14 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Eastman/Taminco Finland Oy, Oulun tehdas, Typpitie, Oulu Manager, EHSQ, Jyrki Kujala, puh (vaihde) Eastman konsernin Oulun tehdas (Taminco Finland Oy) on ainoa muurahaishapon valmistaja Eastman konsernissa. Muurahaishappoa ja sen jatkojalosteita käytetään eri teollisuudenaloilla, kuten kemian-, nahka-, tekstiili- ja rehuteollisuudessa. Suomessa tunnetaan erityisesti rehunsäilöntätuotteet eli AIV-liuokset. Tuotannon raaka-aineisiin sisältyy myös vaarallisia kemikaaleja. Näistä merkittävimmät ovat Ammoniakki ja Metanoli. Ammoniakki kuljetetaan tehtaalle säiliövaunuilla, jotka toimivat myös tuotannon varastosäiliöinä. Metanoli tuodaan säiliöautoilla, joista se puretaan varastosäiliöön. Muurahaishapolle on varastosäiliöitä Laanilan tehdasalueen lisäksi myös Vihreäsaaressa. Muurahaishappo kuljetetaan Laanilan tehdasalueelta maanteitse. Mahdolliset vaaratilanteet Ammoniakki Metanoli Muurahaishappo Ammoniakki on väritön, voimakkaasti pistävän hajuinen ja erittäin ärsyttävä kaasu. Ärsytys ja haittavaikutus alkavat jo pieniessä pitoisuudessa. Suuremmat pitoisuudet ärsyttävät voimakkaasti hengitysteitä ja silmiä. Erityisen suuri pitoisuus voi johtaa kuolemaan kurkunpään turvotuksen ja keuhkopöhön seurauksena. Suuronnettomuus voi aiheutua ammoniakkivaunun tai ammoniakin purku- ja siirtoputkiston suureta vuodosta, jota ei saada heti suljettua. Putkistovuodon välitön vaara-alue rajoittuu tehdasalueelle (noin 250 m). Erityisen vakava ammoniakkivaunun vuoto saattaa aiheuttaa terveysvaaraa myös tehdasalueen ulkopuolella. Ärsytysoireita voi esiintyä jopa 1-2 km etäisyydellä tehdasalueesta. Metanoli on väritön, kirkas neste, jolla on miedohko alkoholin haju. Metanoli syttyy helposti. Metanolin palamisja hajoamistuotteita ovat mm. formaldehydi ja muurahaishappo. Altistuminen metanolihöyryille aiheuttaa mm. päänsärkyä, väsymystä, pahoinvointia ja limakalvojen ärsytystä. Suuronnettomuus voi aiheutua lähinnä metanolin varastosäiliön palosta tai massiivisesta vuodosta, jota ei saada nopeasti suljettua. Vuodosta aiheutuva välitön vaaraalue rajoittuu tehdasalueelle. Suurimman haitan terveydelle voi aiheuttaa esim. syttyneen metanolivuodon hajoamistuotteet ja savukaasut. Muurahaishappo on väritön, pistävänhajuinen, syövyttävä ja savuava neste, joka muodostaa sumua kosteassa. Muurahaishapon höyry- tai sumupitoisuus ärsyttää voimakkaasti nenää ja kurkkua aiheuttaen yskänärsytystä ja hengenahdistusta. Suurelle pitoisuudelle altistuminen voi aiheuttaa keuhkopöhön ja jopa kuoleman. Neste syövyttää ihoa ja aiheuttaa tuskallista ihon punoitusta, kirvelyä ja rakkuloita. Muurahaishappo voi syttyä, mutta huoneenlämpötilassa oleva muurahaishappo ei muodosta syttyviä höyryjä. Suuronnettomuus voi aiheutua lähinnä muurahaishapon varastosäiliön massiivisesta vuodosta, jota ei saada nopeasti suljettua. Suuresta vuodosta aiheutuva välitön vaara-alue rajoittuu todennäköisesti tehdasalueelle, mutta ärsytysoireita voi esiintyä myös tehdasalueen lähialueilla (250 m).. Dia 13

15 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Kemira Chemicals Oy, Typpitie 1, FI90101 Oulu Tuotantopäällikkö Mikko Pöntinen, puh (vaihde) Kemira Oyj Oulun tehtaiden päätuotteina on mm. vedenkäsittely- ja valkaisukemikaalina käytettävä vetyperoksidi ja peretikkahappo. Tuotannon keskeisiä raaka-aineita ovat vesi, vety ja happi. Vety saadaan raskasöljyn kaasutuksesta (Eastman/Taminco Finland Oy) kaasutuksesta ja happi Air Liquide Finland Oy:n Oulun ilmakaasutehtaalta. Vetykaasua ei varastoida. Vetyperoksidille ja Peretikkahapolle on useita varastosäiliöitä Laanilan tehdasalueella. Tuotteet kuljetetaan tehtaalta pääasiassa säiliöautokuljetuksina. Mahdolliset vaaratilanteet Vetyperoksidi Peretikkahappo Vetyperoksidi on pistävänhajuinen, väritön neste. Vetyperoksidi ei pala, mutta voimakkaana hapettimena se voi kiihdyttää ja ylläpitää palamista. Vetyperoksidin kastelemat vaatteet ja nahkajalkineet voivat syttyä itsestään palamaan. Vetyperoksidi syövyttää voimakkaasti ihoa ja silmiä. Vetyperoksidi höyryt aiheuttavat nenän, kurkun ja hengitysteiden ärsytystä. Vetyperoksidista aiheutuva suuronnettomuus on epätodennäköinen. Vetyperoksidivuotojen vaara-alue rajoittuu pahimmassakin tapauksessa tehdasalueelle (50 m). Suuronnettomuus voisi aiheutua ennemminkin siten, että suuria määriä vetyperoksidia on osallisena muussa onnettomuustapahtumassa, kuten tulipalossa, jolloin vetyperoksidi kiihdyttää palamista. Peretikkahappo on pistävän hajuinen, väritön neste. Kyseessä on voimakas hapetin, joka reagoi kiivaasti palavien ja pelkistävien aineiden kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Peretikkahappo on syttyvä neste ja voimakkaana hapettimena se voi lisäksi kiihdyttää palamista. Peretikkahappo ärsyttää ja syövyttää ihoa. Höyryt aiheuttavat hengitysteiden ja silmien ärsytystä. Suuronnettomuuden voi aiheuttaa lähinnä peretikkahapon varastosäiliön massiivinen vuoto tai muu onnettomuus, jossa on osallisena suuria määriä peretikkahappoa. Kokoluokaltaan suuren peretikkahappovuodon välitön vaara-alue tuulen alapuolella on noin 200 metriä. Oulun kaupunki Dia 14

16 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Teboil, Oulun vihreäsaaren varasto, Hietasaarentie 54, Oulu Terminaalipäällikkö Sampo Huhta, puh (vaihde), varastointi- ja turvallisuuspäällikkö Henrik Huotari (Hamina), puh (vaihde) Neot, Oulun vihreäsaaren varasto, Hietasaarentie 60, Oulu Terminaalipäällikkö Risto Kinnunen, terminaalijohtaja Mika Kääpä (Helsinki), puh (vaihde) Teboil ja Neot varastoivat Oulun Vihreäsaaressa liikennepolttoaineita ja kevytöljyä ja Teboil myös raskasöljyä. Polttonesteet tulevat terminaalille laivatoimituksina. Tuotteet varastoidaan maanpäällisissä terässäiliöissä ja toimitukset asiakkaille suoritetaan säiliöautoilla. Säiliöautojen lastauksen yhteydessä polttonesteisiin lisätään tarvittavat lisäaineet. Polttonesteiden lastaus- ja kuljetustoimintaa suoritetaan ympärivuorokautisesti. Mahdolliset vaaratilanteet Moottoribensiini Dieselöljy ja kevyt polttoöljy Moottoribensiini on kellertävä neste, jolla on tyypillinen aromaattinen ja eetterimäinen haju. Moottoribensiini on erittäin helposti syttyvää. Moottoribensiinin höyryt voivat olla syttymiskelpoisia pitkähkön matkan päässä päästökohdasta. Aineen vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa ja viemäreissä. Moottoribensiini voi aiheuttaa syöpää ja perimävaurioita. Bensiinihöyryille altistumisen seurauksena voi ilmetä mm. päänsärkyä, huonovointisuutta, huumaantumista ja muita hermostollisia oireita. Suuronnettomuuteen voi johtaa esim. varastosäiliön vuoto tai suuri putkistovuoto varastoalueella laivapurun yhteydessä ja vuodon syttyminen. Tulipalo varastoalueella voi levitä varastosäiliöihin. Tulipalon voimakas lämpösäteily voi aiheuttaa lisää tulipaloja varastoalueilla (domino). Moottoribensiinihöyryistä aiheutuva vaara rajoittuu suurissakin vuodoissa varastoalueelle. Suurimman haitan voi aiheuttaa säiliöpalosta muodostuvat savu. Savusta voi olla haittaa kilometrien etäisyydellä varastoalueesta. Dieselöljy on kirkasta tai kellertävää nestettä, jolla on mieto hiilivetyjen haju. Kevyt polttoöljy on punaiseksi värjättyä nestettä, jolla on selvä bensiininomainen haju. Dieselöljy ja kevyt polttoöljy ovat palavia nesteitä, mutta ne eivät syty niin herkästi kuin esim. moottoribensiini. Tuotteiden höyrynpaine on pieni, joten on epätodennäköistä, että höyryjä muodostuu niin paljon, että ne voisivat hengitettyinä aiheuttaa terveysvaikutuksia. Tuotteet voivat aiheuttaa syöpää. Suuronnettomuuteen voivat johtaa samat syyt kuin ohessa moottoribensiinillä. Kyseessä voi olla myös esim. säiliölaivan palo. Massiivisen öljyvuodon seurauksena voi olla myös suuronnettomuudeksi luokiteltava ympäristöonnettomuus. Oulun kaupunki Dia 15

17 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavat vaaralliset aineet Oulun satama, Poikkimaantie 16, Oulu Liikenne- ja turvapäällikkö Sampo Kananen, puh VR Group, Alasintie 11b, Oulu Palvelupäällikkö Eero Riehunkangas (VR Transpoint rautatielogistiikka), puh (vaihde) VR Yhtymä ja Oulun Satama ovat keskeisiä valtakunnallisen ja globaalin tavaraliikenteen toimijoita Suomessa. Rautateitse ja meritse kuljetetaan myös vaarallisia kemikaaleja. Rautatieliikenteessä riskit liittyvät erityisesti vaarallisten kemikaalien säiliövaunukuljetuksiin ja järjestelyratapihoilla tapahtuvaan junien purkamiseen ja kokoamiseen. Oulun järjestelyratapihan osalta suurimmat riskit liittyvät mm. ammoniakki-, nestekaasu-, butadieeni-, muurahaishappo- ja vetyperoksidivaunuihin sekä akryylinitriilikontteihin. Oulun satamassa riskejä aiheuttaa vaarallisten kemikaalien säiliölaivakuljetus (mm. liikennepolttoaineet, lämmitysöljyt ja styreeni) sekä konttikuljetus (mm. muurahaishappo, tärpätti, akryyliamidi, fosforihappo ja ammoniumnitraatti) Mahdolliset vaaratilanteet Oulun kaupunki Oulun järjestelyratapihalla ja Oulun satamissa kuljetettavat ja tilapäisesti varastoitavat kemikaalit ovat pääosin samoja kemikaaleja, joita Oulun seudun kemianteollisuudessa valmistetaan, käsitellään ja varastoidaan. Osa on läpikulkumatkalla eli kemikaaleja ei käsitellä missään Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen tuotantolaitoksessa. Järjestelyratapihalla tai satamassa tapahtuvan kemikaalionnettomuuden vaarallisuus riippuu mm. kemikaalin vaarallisista ominaisuuksista, vuodon laadusta ja määrästä, kemikaalin määrästä kuljetusastiassa-/säiliössä, kemikaalien laadusta ja määrästä kuljetusyksikössä (laiva, juna), muista kemikaaleista onnettomuuskohteen välittömässä läheisyydessä, sääolosuhteista, onnettomuuskohteen ja mahdollisten vahinkokohteiden (asuinrakennukset, kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat...) välisestä etäisyydestä jne. Esim. Oulun järjestelyratapihalla tapahtuva butadieeni- tai nestekaasuvaunun räjähdysmäinen palo aiheuttaa välittömän vaaran noin 500 metrin etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Ammoniakkivaunun suuri vuoto edellyttää välitöntä eristämistä noin 300 metrin etäisyydellä onnettomuuskohteesta ja sisällesuojautumistarpeen tuulen alapuolella jopa 2 kilometrin etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Säiliölaivan palo Nuottasaaren tai Vihreäsaaren satamassa tai kemikaalikontteja sisältävän rahtilaivan palo Oritkarin satamassa voi aiheuttaa vaaraa satojen metrien etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Savukaasuista voi aiheutua haittaa, jopa kilometrien etäisyydellä onnettomuuskohteesta. Dia 16 Dia 16

19 Omatoiminen varautuminen suuronnettomuuksiin Väestölle annettavat äänimerkit YLEINEN VAARAMERKKI ON MINUUTIN PITUINEN NOUSEVA JA LASKEVA SIREENIÄÄNI Annetaan kiinteillä tai liikuteltavilla väestöhälyttimillä pelastusviranomaisten toimesta tai käskystä Tarkoittaa väestöä uhkaavaa vaaraa VAARA OHI -MERKKI ON MINUUTIN PITUINEN TASAINEN ÄÄNIMERKKI väestöä uhannut vaaratekijä on poistunut KOKEILUMERKKI ON NOIN 7 SEKUNNIN PITUINEN YHDEN KERRAN NOUSEVA JA LASKEVA ÄÄNIMERKKI käytetään väestöhälyttimien toimintakunnon toteamiseksi kuukauden ensimmäinen arkimaanantai noin klo 12:00 Dia 17

20 Omatoiminen varautuminen suuronnettomuuksiin Yleinen vaaramerkki YLEINEN VAARAMERKKI TARKOITTAA YLEENSÄ KEMIKAALIONNETTOMUUDESTA AIHEUTUVAA VAARAA HENGELLE TAI TERVEYDELLE Mene sisälle ja kehota muita tekemään samoin Auta sisälle henkilöt, jotka eivät osaa/ymmärrä/pysty suojautumaan Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihto Avaa radio ja/(tai) televisio ja kuuntele annettavia vaaratiedotteita Pysy sisällä. Toimi annettavien ohjeiden mukaisesti Vältä puhelimen käyttöä ellet itse tarvitse kiireellistä apua. Dia 18

21 Omatoiminen varautuminen suuronnettomuuksiin Yleinen vaaramerkki YLEINEN VAARAMERKKI Jos olet ulkona annetulla vaara-alueella etkä pääse sisälle (tunnet mahdollisesti kemikaalin hajua) Tarkista tuulen suunta ja poistu kaasun alta sivutuuleen. Pyri korkeampaan maastokohtaan, koska useat kaasut ovat ilmaa raskaampia ja pitoisuus on voimakkain alavilla alueilla. Jos joudut kaasupitoiseen ilmaan, liiku rauhallisesti. Suojaudu hengittämällä kostean vaatteen läpi. Dia 19

22 Omatoiminen varautuminen suuronnettomuuksiin Vaaratiedote VAARATIEDOTE Yleiseen vaaramerkin antamiseen sisältyy aina vaaratiedote, jossa kerrotaan vaaratiedotteen antamisen syy sekä annetaan ohjeita vaaralta suojautumiseen. Tiedote annetaan noin 30 min kuluessa vaaramerkistä. Vaaratiedote annetaan radion ja television kautta. Radio: Yle Radio Suomi, Yle 1, Yle Puhe, Yle Oulu Radio, Radio Nova, jne. Televisio: Yle 1, Yle 2, MTV, Nelonen, jne. (vapaasti katsottavat kanavat) Vaaratiedote on lyhyt. Perusteellisemmat ohjeet vaaratilanteelta suojautumiseen annetaan tavanomaisena onnettomuustiedotuksena seuraa tiedotusvälineiden uutisointia. Kuuntele ja noudata viranomaisten antamia ohjeita. Dia 20

24 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuuteen varautuminen Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien kohteiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon keskeisenä lähtökohtana on onnettomuuksien ehkäisy ja onnettomuuksien seurausten rajoittaminen. Toimenpiteisiin kuuluu kohteesta riippuen mm: Tuotantotilojen suojaus Palo-osastoinnit, palonilmaisu- ja sammutuslaitteistot, savunpoistolaitteistot, alkusammutusvälineet, kameravalvonta jne. Kemikaalisäiliöiden ja prosessilaitteistojen kohdesuojaus ja vuodonhallinta Valuma-altaat, vesivalelulaitteistot, palonilmaisulaitteistot, vaahdotusjärjestelmät, inertointijärjestelmät, varavoimajärjestelyt jne. Huolellisesti toteutetut turvallisuusjärjestelmät, joilla estetään prosessien joutuminen vaaralliseen tilaan Mittausarvon (paine, lämpötila, pinnankorkeus, virtausnopeus, pitoisuus,...) poikkeama pysäyttää tarvittavat prosessit, ohjaa sen toiminnot turvalliseen tilaan, käynnistää halutut suojaustoimet ja välittää tiedon poikkeamasta valvomoihin/henkilökunnalle. Turvallisuuden osoittavat suunnitelmat ja selvitykset ym. Turvallisuusselvitys, sisäinen pelastussuunnitelma, koulutus, opastus, harjoitukset jne. Viranomaisvalvonta Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes), pelastuslaitoksen sekä työsuojelu- ja ympäristölupaviranomaisen suorittamat tarkastukset. Erikseen hyväksyttyjen tarkastuslaitosten suorittamat tarkastukset. Usein myös vakuutusyhtiöiden, auditoijien ym. suorittamia tarkastuksia. Dia 21

26 Turvallisuusselvityskohteet Pelastuslaitoksen varautuminen suuronnettomuuksiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on varautunut vaarallisten aineiden valmistus-, käsittely- tai varastointikohteissa tapahtuviin suuronnettomuuksiin. Toiminnan perustan muodostaa: Sammutus- ja pelastustoiminnan peruskalusto, jonka hankinnassa on huomioitu myös kemikaalionnettomuudet. Erityinen vaarallisten aineiden torjuntakalusto, jossa on kalustoa, välineitä ja tietolähteitä mm. kemikaalien tunnistamiseen, pitoisuuksien mittaamiseen, kemikaaleilta suojautumiseen sekä vuotojen tukkimiseen, keräämiseen, imeyttämiseen, neutralointiin, laimentamiseen, pumppaamiseen jne. Dia 22

27 Turvallisuusselvityskohteet Pelastuslaitoksen varautuminen suuronnettomuuksiin... jatkoa Vaarallisten aineiden torjunnan ammatti- ja täydennyskoulutus, onnettomuustyyppikohtaiset harjoitukset sekä vaarallisten aineiden torjunnan operatiiviset menetelmä- ja torjuntaohjeet. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttaviin kohteisiin tutustuminen sekä säännölliset onnettomuusharjoitukset tuotantolaitoksissa yhdessä toiminnanharjoittajien ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Huolellisesti laaditut hälytysohjeet, joissa huomioidaan myös kemikaalikohteiden suuronnettomuusriskit. Kemikaalionnettomuusriskit huomioiva väestönvaroitusjärjestelmä, jota täydennetään tarvittaessa liikuteltavilla väestöhälyttimillä. Valmius vaaratiedotteiden antamiseen. Dia 23

28 Turvallisuusselvityskohteet Pelastuslaitoksen varautuminen suuronnettomuuksiin Pelastuslain (379/2011) 48 edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava erityistä vaaraa aiheuttavista kohteista (turvallisuusselvityskohteet) ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa alueille Ulkoisessa pelastussuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudet ja niistä aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti. Ulkoisen pelastussuunnitelman ja harjoitusten toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Dia 24

29 Turvallisuusselvityskohteet Pelastuslaitoksen varautuminen suuronnettomuuksiin Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen varautuminen turvallisuusselvityskohteen suuronnettomuusriskeihin on koottu pelastuslain (379/2011) 48 :n mukaiseen ulkoiseen pelastussuunnitelmaan, joita on laadittu 5 kpl Nuottasaari (Stora Enso Oyj, Akzo Nobel Finland Oy, Synthomer Finland Oy, Arizona Chemical Oy) Laanila (Eastman/Taminco Finland Oy ja Kemira Chemicals Oy) Vihreäsaari (Oy Neot Ab ja Oy Teboil Ab) Järjestelyratapiha (VR Group) Oritkarin ja Nuottasaaren satamat (Oulun satama) Ulkoisista pelastussuunnitelmista antaa lisätietoja pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas tomi.honkakunnas(at)ouka.fi Käyntiosoite: Kiviharjunlenkki 1 E, Oulu Dia 25

31 Turvallisuusselvityskohteet Suuronnettomuudet hallitaan yhteistyöllä Suuronnettomuus sitoo viranomaisten resursseja. Pelastuslaitoksella, poliisilla, ensihoidolla, jne. saattaa olla kaikki irrotettavissa oleva resurssi työssä tilanteen hallintaa saamiseksi. Samaan aikaan on varauduttava päällekkäisiin hälytystehtäviin. ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ JOKAINEN YRITYS, LAITOS, YHTEISÖ JA MYÖS YKSITTÄINEN HENKILÖ VARAUTUU ARKIPÄIVÄN ONNETTOMUUS- JA VAARATILANTEIDEN LISÄKSI MYÖS KEMIKAALIONNETTOMUUS- TILANTEISIIN. ERITYISEN TÄRKEÄÄ ON OSATA TOIMIA OIKEIN KUULTAESSA YLEINEN VAARAMERKKI. SUURONNETTOMUUSVAARAA AIHEUTTAVA KEMIKAALIONNETTOMUUS VOI TAPAHTUA MYÖS LIIKENTEESSÄ (VAARALLISTEN KEMIKAALIEN MAANTIE, RAUTATIE- JA MERIKULJETUKSET, KS. DIA 4) Dia 26

32 Omatoiminen varautuminen kemikaalionnettomuuksiin Tunne kemikaalimerkinnät Uudet varoitusmerkit Vanhat oranssimustat varoitusmerkit korvataan uusilla CLP-asetuksen mukaisilla puna-valkomustilla varoitusmerkeillä, joissa on musta symboli valkoisella taustalla sekä punainen kehys. Alla on uudet varoitusmerkit sekä esimerkkejä vaaroista, joista ne varoittavat. Varoitusmerkkien käytöstä ja tarkoituksesta löydät lisätietoja osoitteesta Räjähtävä Syttyvä Hapettava Paineen alaiset kaasut Syövyttävä Välittömästi myrkyllinen Haitallinen/ ärsyttävä/ herkistävä/ vaarallinen otsonikerrokselle Vakava terveysvaara Ympäristölle vaarallinen Dia 27

33 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS PL 21 (Kiviharjunlenkki 1 E, Oulu) Oulun kaupunki (08) *vaihde Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas tomi.honkakunnas(at)ouka.fi Kemikaalivalvonta Palotarkastaja Katja Forsström katja.forsstrom(at)ouka.fi Päivystävä palomestari Suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavien kemikaalikohteiden valvonta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) *vaihde YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Etusivulle Dia 28