PERINTEET MATKAILUKOHTEEN ELÄMYKSINÄ Asiakastutkimus Rapion Myllyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERINTEET MATKAILUKOHTEEN ELÄMYKSINÄ Asiakastutkimus Rapion Myllyssä"

Transkriptio

1 Pauliina Hynynen, Outi Purhonen PERINTEET MATKAILUKOHTEEN ELÄMYKSINÄ Asiakastutkimus Rapion Myllyssä Opinnäytetyö Matkailun koulutusohjelma Liiketalouden koulutusohjelma Joulukuu 2005

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Pauliina Hynynen, Outi Purhonen Nimeke Perinteet matkailukohteen elämyksinä. Asiakastutkimus Rapion Myllyssä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Matkailun koulutusohjelma Liiketalouden koulutusohjelma Tiivistelmä Teemme opinnäytetyönämme asiakastutkimuksen sekä elämyksiä käsittelevän tutkimuksen Juvalla sijaitsevalle Rapion Myllylle. Työ tehdään yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun matkailun ja liiketalouden koulutusohjelmien kanssa. Tutkimus on ajankohtainen ja tärkeä Rapion Myllyn toiminnan kehittämisen kannalta, koska kävijämäärä kasvaa vuosittain, eikä yrityksessä ole aikaisemmin tutkittu asiakkaiden tyytyväisyyttä tuotteisiin ja palveluihin. Opinnäytetyössämme tarkastelemme perinnekohdetta käsitteenä ja pohdimme, miten sitä hyödynnetään matkailussa, millainen matkailukohde on perinnekohde ja mitkä ovat sen vetovoimatekijät. Perehdymme myös matkailuelämykseen sekä siihen, voiko perinnekohteesta saada elämyksiä ja löytyykö Rapion Myllystä perinteitä ja elämyksiä. Tarkastelemme myös Rapion Myllyn palvelutarjontaa ja palvelun laatua sekä perinnekohteen markkinointikeinoja. Opinnäytetyömme koostuu kahdesta tutkimuksesta. Käytännössä tehdyn asiakastutkimuksen tarkoituksena on selvittää asiakkaiden tyytyväisyys Rapion Myllyn palveluihin ja tuotteisiin sekä minkälaisia tuotteita asiakkaat haluaisivat lisättävän ja kehitettävän tuotevalikoimaan. Lisäksi tutkimme, millainen on Rapion Myllyn asiakasprofiili ja mitkä ovat hyödyllisimmät markkinointikanavat. Käytännön tutkimus on pääosin kvantitatiivinen tutkimus ja tiedonkeruu toteutetaan strukturoiduin kyselylomakkein. Otoskoko on 105 kappaletta. Teemme myös haastatteluja, joilla selvitetään millainen perinnekohde Rapion Mylly on sekä antaako perinne asiakkaille elämyksiä. Tämä osa tutkimuksesta on kvalitatiivista tutkimusta ja se toteutetaan teemahaastatteluina, joita tehdään kymmenen kappaletta. Tuloksista käy ilmi, että ihmiset pitävät perinnekohteita suuressa arvossa ja haluavat niiden säilyvän myös tuleville sukupolville. Nykypäivänä ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia sekä historiallisista kohteista että perinnekohteista. Maaseutuperinne ja siihen usein yhdistettävät kaunis luonto ja maisema, mennyt aika ja vanhat perinteet sekä rauhallisuus vetoavat ihmisiin ja synnyttävät elämyksiä. Haastateltavien mielestä elämys on jotain yllättävää, paikallista ja omaleimaista. Rapion Myllyllä elämyksellisinä asioina koetaan aito ja perinteinen myllymiljöö sekä rauhallinen tunnelma. Asiakastutkimuksesta saatujen tulosten perusteella Rapion Myllyn tuotteita ja palveluja pidetään yleisesti erittäin hyvinä ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Rapion Myllyn luoma ensivaikutelma on positiivinen ja sitä kuvaillaan mm. viihtyisäksi, siistiksi ja kauniiksi. Paikkaa pidetään myös mukavan vanhan-aikaisena ja sellaisena, jossa on sopivasti vanhaa ja uutta. Tutkimuksella saadaan myös selvitettyä asiakasprofiili. Rapion Mylly voisi hyödyntää tutkimustuloksia kehittäessään edelleen toimintaansa asiakkaiden toiveiden mukaiseksi. Kun on saatu selville asiakkaiden mielikuvat Rapion Myllystä perinnematkakohteena, voitaisiin tätä hyödyntää markkinoinnissa käyttämällä perinnettä elämysten tarjoajana. Asiasanat (avainsanat) perinne, perinnematkailu, elämys, palvelu, palvelun laatu, Rapion Mylly Sivumäärä Kieli URN 66 s. + liitt. 32 s. suomi URN: NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Eeva-Riitta Niinimäki Markku Järvinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Rapion Tuote Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Dec 7, 2005 Author(s) Pauliina Hynynen, Outi Purhonen Name of the bachelor's thesis Heritage as Experiences of Tourism Resort. Customer Survey for Rapion Mylly Degree programme and option Degree Programme in Tourism Management Degree Programme in Business Management Abstract Our diploma work was done for Rapion Mylly located in Juva, together with School of Tourism and Business Management of Mikkeli Polytechnic. This study is current and important when it comes to developing the operation of Rapion Mylly, because there are more and more customers every year and there are no previous customer satisfaction surveys concerning the company s services and products. In the theoretical part of this diploma work we examine heritage resort as a concept and we consider how it is used in tourism, what kind of a tourism resort is a heritage resort and which are the attractions of it. We also familiarize ourselves with tourism experience and find out if people get experiences from a heritage resort and do people find heritage and experiences in Rapion Mylly We also examine the supply of services in Rapion Mylly, the quality of service and marketing of heritage resort. Our diploma work consists of two different studies. The purpose of the customer survey was to clarify the satisfaction of customers with the services and products of the company and the kind of products customers would like to add to the product range. Furthermore, we research what kind of profile the customers of Rapion Mylly have and which are the most useful marketing channels. This study is mainly quantitative and was carried out with a structured questionnaire. The sample was 105 respondents. We also carried out a study that clarified what kind of heritage resort Rapion Mylly is and does heritage produce experiences to customers. This part of the study was qualitative and was carried out with half structured interviews. Ten interviews were carried out. Results show that people appreciate heritage resorts and they want them to remain for the next generation. Nowadays people are more and more interested in historic and heritage resorts. Countryside heritage, beautiful nature and landscape, the past and old traditions and peacefulness appeal to people and produce experiences. According to customers experience is something surprising, local and individual. Results show that the genuine, traditional mill environment and peaceful atmosphere was regarded as an experience. According to the results of the customer survey, people think that services and products of Rapion Mylly are very good and customers are satisfied. The first impression that Rapion Mylly created was positive, comfortable, clean and beautiful. The resort was also described as peaceful. Also a customer profile was clarified with the help of the study. Rapion Mylly could use results when developing its operations. After the perceptions of the customers of Rapion Mylly as a heritage resort have been researched, the information can be used in marketing by using heritage as a source of experiences. Subject headings, (keywords) heritage, heritage tourism, experience, service, service quality, Rapion Mylly Pages Language URN 66 p. + app. 32 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Eeva-Riitta Niinimäki Markku Järvinen Employer of the bachelor's thesis Rapion Tuote Oy

4 SISÄLTÖ 1 KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO RAPION MYLLYN YRITYSESITTELY PERINNE JA MATKAILU Maaseutumatkailu Perinteen määrittelyn vaikeus Perinteiden käyttö matkailussa Perinnekohteen vetovoimatekijät Elämyksen syntyyn vaikuttavat tekijät Elämyksiä perinnematkailusta PERINNEKOHTEEN PALVELUJEN MARKKINOINTI Perinnekohteen palvelut Perinteen tuotteistaminen Palvelun laatu Markkinoinnin 7P-malli Perinnekohteen markkinointi ASIAKASTUTKIMUS RAPION MYLLYSSÄ Tutkimuksen lähestymistapa ja tutkimusmenetelmä Tiedonkeruumenetelmä ja otos Tutkimuksen reliabiliteetti ja validiteetti Asiakastutkimuksen tulokset Teemahaastattelujen yhteenveto KEHITYSEHDOTUKSIA RAPION MYLLYLLE POHDINTA LÄHTEET... 65

5 2 LIITTEET Liite 1. Saatekirje Liite 2. Kyselylomake Liite 3. Avointen kysymysten vastaukset Liite 4. SPSS-taulukot Liite 5. Teemahaastattelukysymykset Liite 6. Teemahaastattelut

6 1 JOHDANTO 3 Tutkimuksen tausta Opinnäytetyömme toimeksiantaja on Rapion Mylly, joka sijaitsee Juvalla. Yrityksen virallinen nimi on Rapion Tuote Oy. Teemme yritykselle asiakastutkimuksen. Halusimme tehdä opinnäytetyömme tälle yritykselle, koska tunnemme Rapion Myllyn melko hyvin ja tiesimme, ettei yrityksessä ole aikaisemmin tutkittu asiakasprofiilia eikä asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin ja tuotteisiin. Tutkimus on ajankohtainen ja tärkeä yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta, koska kävijämäärä kasvaa vuosittain. Keskustelimme yrittäjien kanssa tutkimukseen sisältyvistä asioista ja keskustelun pohjalta aloitimme opinnäytetyön suunnittelun. Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun kahden eri koulutusohjelman kanssa. Pauliina Hynynen opiskelee Savonlinnassa, matkailun koulutusohjelmassa ja valmistuu restonomiksi ja Outi Purhonen Mikkelissä, liiketalouden koulutusohjelmassa ja valmistuu tradenomiksi. Opinnäytetyössämme olemme käyttäneet palvelualan ja matkailualan kirjallisuutta. Palvelualan kirjallisuudessa olemme pääasiassa perehtyneet Christian Grönroosin teoksiin. Matkailualan kirjallisuus keskittyy perinnematkailuun, maaseutuun ja kulttuuriperinteeseen. Tarkastelemme perinnematkailua myös elämysten näkökulmasta, joten olemme tutustuneet elämyksiä käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkimusongelma ja tutkimuksen tarkoitus Perinnekohteiden suosio matkailukohteina on kasvanut viime vuosina. Ihmisten kaipaus ja kiinnostus nostalgiseen menneisyyteen on myös kasvanut. Nykyistä maailmaa halutaan paeta menneeseen aikaan, sen arvoihin ja elämäntapaan. (Lowenthal 1998, 6.) Vanhoja kohteita kunnostetaan, koska ihmiset haluavat säilyttää menneestä ajasta kertovia paikkoja ja rakennuksia myös tuleville sukupolville. Opinnäytetyössämme tarkastelemme perinnekohdetta käsitteenä sekä miten sitä hyödynnetään matkailussa, millainen matkailukohde on perinnekohde ja mitkä ovat sen vetovoimatekijät. Perehdymme myös matkailuelämykseen sekä siihen, voiko perinnekohteesta saada elämyksiä ja löytyykö Rapion Myllystä perinteitä ja

7 elämyksiä. Tarkastelemme myös Rapion Myllyn palvelutarjontaa, palvelun laatua, perinteen tuotteistamista ja perinnekohteen markkinointia. 4 Opinnäytetyömme koostuu kahdesta eri tutkimuksesta. Toinen tutkimus on kvantitatiivinen, eli määrällinen, jossa käytämme tiedonkeruumenetelmänä strukturoitua kyselylomaketta. Tavoiteotanta on 100 kappaletta. Toinen tutkimus puolestaan on kvalitatiivinen, eli laadullinen. Tässä tutkimuksessa käytämme apuna teemahaastatteluja. Haastattelut etenevät etukäteen suunniteltujen teemojen mukaan. Tavoiteotanta on 10 henkilöä. Käytännössä tehdyn asiakastutkimuksen tarkoituksena on selvittää asiakkaiden tyytyväisyys Rapion Myllyn palveluihin ja tuotteisiin sekä minkälaisia tuotteita asiakkaat haluaisivat lisättävän ja kehitettävän tuotevalikoimaan. Lisäksi tutkimme, millainen on Rapion Myllyn asiakasprofiili ja mitkä ovat hyödyllisimmät markkinointikanavat. Teemme myös haastatteluja, joilla selvitetään millainen perinnekohde Rapion Mylly on sekä antaako perinne asiakkaille elämyksiä. Opinnäytetyössämme käsittelemme Rapion Myllyn myllyä ja kahvilaa kokonaisuutena. Tarkastelemme Rapion Myllyä matkailukohteen näkökulmasta. Tutkimuksessa saatujen tulosten avulla selvitetään, kuinka toimintaa voidaan parantaa vielä enemmän asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisiksi. Lisäksi saadaan selville, mihin asiakkaat ovat erityisen tyytyväisiä ja näin saadaan kiitosta onnistuneesta yritystoiminnasta. Saatujen tulosten perusteella pyrimme antamaan myös kehitysehdotuksia. Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyömme alussa esittelemme aiheemme ja kerromme työn taustoista. Esittelemme myös tutkimusongelmat ja kerromme tutkimuksen tarkoituksesta. Käymme myös läpi opinnäytetyön rakenteen. Teoriaosassa käsittelemme perinteitä matkailun yhtenä osa-alueena. Perehdymme lyhyesti maaseutumatkailuun, koska perinnematkailu liitetään vahvasti maaseutuun. Sen jälkeen siirrymme perinnematkailun tarkasteluun. Tarkastelemme perinnekohdetta matkakohteena, sen vetovoimatekijöitä, perinnekohteiden aitoutta

8 sekä kulttuuriympäristön merkitystä perinnematkailulle. Kerromme myös perinnematkailusta elämyksien kohteena sekä tarkastelemme lähemmin elämysten syntyä ja niiden luonnetta. 5 Lisäksi käsittelemme perinnekohteen palvelutarjontaa. Pohdimme, millaisia palveluja perinnekohteessa voi olla ja millaisia palvelut ovat Rapion Myllyssä sekä kuinka perinnettä tuotteistetaan. Tarkastelemme myös palvelun laatua sekä perinnekohteen palvelujen markkinointikeinoja. Esittelemme käytännön asiakastutkimuksen sekä elämyksiin liittyvän tutkimuksen lähestymistavat ja tutkimusmenetelmät, tiedonkeruumenetelmät sekä otokset. Käymme läpi saamamme tutkimustulokset ja analysoimme niitä sekä kerromme tekemiemme haastattelujen yhteenvedon. Annamme Rapion Myllylle kehitysehdotuksia ja käytännön vihjeitä saamiemme tulosten pohjalta. Pohdimme myös tavoitteidemme toteutumista sekä koko työskentelyprosessiamme. Arvioimme tutkimuksen hyödyllisyyttä Rapion Myllylle ja annamme jatkotutkimusehdotuksia.

9 2 RAPION MYLLYN YRITYSESITTELY 6 Historia...niin vanha mylly kertoa voi monta tarinaa, ja niitä kuulla harras sydän saa. Se kuulla saa, ken vanhan myllyn kieltä tajuaa; sen kivi kuiskaa, ratas rupattaa... (Vanhan myllyn taru, säveltäjä Toivo Kärki, sanoittaja Reino Helismaa) Rapion Mylly sijaitsee Juvalla, Paatelan kylässä ja se on Suomen vanhin toiminnassa oleva mylly ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde. Mylly onkin paikallisesti merkittävä juuri kulttuurihistoriansa vuoksi (Etelä-Savon seutukaavaliitto 1984, 10). Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi nimitetään rakennusta, paikkaa tai aluetta, joka on todiste ihmisen aineellisesta ja henkisestä perinnöstä (Mikkelin läänin maakuntayhtymä 1994, 39). Rapion Mylly on myös ympäristön kannalta merkittävä kohde. Etelä-Savon seutukaavaliitto (1984) määrittelee ympäristön kannalta merkittäväksi kohteen, joka liittyy luontevasti ympäröivään kulttuuri- ja luonnonmaisemaan tai lähimaisema, joka antaa edustavan kuvan seudun kulttuurihistorialle luonteenomaisesta tai erikoislaatuisesta piirteestä. Paikalla sijaitsevaa koskea on käytetty voimanlähteenä jo 1700-luvulta lähtien. Alkuaikoina jauhatuspalkka otettiin viljana, eli tullina, joten myllyä kutsuttiin tullimyllyksi. Rapion Mylly on merkittävä matkailukohde Juvalla. Samassa pihapiirissä on aikoinaan ollut myös saha- ja pajatoimintaa. Mylly on perustettu vuonna 1812 ja vuonna 1947 se siirtyi Härkösten suvun omistukseen. Vuodesta 1982 lähtien omistajina ovat toimineet Pia ja Lasse Härkönen. Sahatoiminta lopetettiin vuonna 1998 ja sen jälkeen on keskitytty viljan käsittelemiseen ja jauhamiseen. Rapion koski tuottaa energiaa myllyn tarpeisiin, valaistukseen ja lämmittämiseen. Pia Härkönen hoitaa tuotekehityksen ja leipomisen ja Lasse Härkönen myllytoiminnan. Kesäaikaan on myös apuna kesätyöntekijöitä. Rapion Mylly tarjoaa laadukkaita tuotteita sekä viihtyisän ja kauniin kahvila- ja myllymiljöön. Miljööllä tarkoitetaan ympäristöä tai oloja, missä ihminen jatkuvasti on, elää ja toimii. Miljöö voi olla rakennettu, sosiaalinen tai luonnonympäristö. (Mikkelin läänin maakuntayhtymä 1994, 40.)

10 Rapion Myllyn palvelukokonaisuus 7 Rapion Myllyn asiakkaat voivat maistella perinteisiä herkkuja, ruokkia koskeen kesällä nousevia säynäviä ja nauttia luonnon rauhasta. Yrityksellä on tällä hetkellä myynnissä 26 erilaista viljatuotetta: erilaisia jauhoja, jauhoseoksia, ryynejä, leseitä ja helmiä. Tuotteita on saatavilla pienpakkauksissa myllyn omasta puodista ja lähipaikkakuntien kaupoista ympäri vuoden. Suurempia pakkauksia menee leipomoille ja laitoskeittiöille. Tuotannossa yhdistyvät vanhat myllärin perinteet ja myllyteollisuuden uusin tietotaito. Kaikki tuotteet ovat lisäaineettomia ja lyhyet tuotantoajat takaavat tuotteiden tuoreuden. Rapion Mylly ostaa vuosittain lähialueen viljelijöiltä viljaa n kg. Viljasta tehdään analyysejä, koejauhatus ja -leivonta. Vain paras laatu kelpaa jatkokäsittelyyn. Rapion Mylly jauhaa viljaa myös asiakkaiden tarpeisiin. Myös siemenviljaa lajitellaan sopimuksen mukaan. (Kähäri 2004, ) Rapion Myllyn kesäkahvila perustettiin vuonna Kaikki kahvilassa myytävät tuotteet leivotaan itse myllyn omista raaka-aineista. Kahvila on avoinna kesäkaudella kesä-elokuussa joka päivä ja muina aikoina tilauksesta ryhmille. Kesäkahvilan yhteydessä olevasta Myllypuodista voi myllytuotteiden ohella ostaa myös paikkakunnan tuotteita kuten makeisia, teetä, hunajaa ja lahjatavaroita. Kävijämäärä on kasvanut joka vuosi. Kesäkaudella 2003 vierailijoita oli ja vuosi vuodelta kävijämäärä on kasvanut. Vaikka kävijämäärä onkin kasvanut, ei suuria investointeja ole suunnitteilla. Myllyä uudistetaan ja kehitetään vähitellen, jotta investoinnit eivät kasva kerralla liian suuriksi. Maaseudun tulevaisuudessa (2005, 6) Rapion Myllyn yrittäjät arvioivat yrityksen menestyksen perustuvan muun muassa tuotekehittelyyn ja tehokkaaseen myyntiverkostoon. Lisäksi Etelä-Savossa on viime vuosina lopettanut toimintansa useita pienmyllyjä. Tulevaisuuden haasteeksi Rapion Myllyllä koetaan EU:n mukanaan tuomat lisääntyneet paperityöt ja byrokratian kasvu. Rapion Mylly tarjoaa asiakkailleen myös erilaisia tapahtumia. Elokuussa järjestetään perinteiset elomarkkinat. Markkinoilla tavataan lähialueen ihmisiä ja maistellaan uuden sadon tuotteita. Heinäkuussa 2005 Rapion Myllyn pihapiiriin rakennetussa teatterissa nähtiin Salarakas-kesäteatteriesityksiä. Teatteritiimi koostui tunnetuista suomalaisista ammattilaisista. Näytelmän oli käsikirjoittanut Juha Karikoski ja

11 8 ohjaajana toimi Erkki Saarela. Näytelmän rooleissa nähtiin Maija-Leena Soinne, Ossi Ahlapuro, Lotta Lindroos ja Niko Saarela. Myllykahvilassa oli myös kesän ajan esillä Juvan Kamerakerhon valokuvanäyttely. (vrt. Härkönen 2005; 3 PERINNE JA MATKAILU Tässä luvussa perehdytään maaseutumatkailuun, perinteeseen, perinnematkailuun ja sen vetovoimatekijöihin sekä elämyksen syntymiseen ja perinteiden hyödyntämiseen elämysmatkailussa. 3.1 Maaseutumatkailu Lassila (2003, 11) lainaa kirjassaan Pagea ja Getzea (1997) ja kertoo maaseutumatkailun sijoittuvan kaupunki- ja erämaa-alueiden väliin. Tärkeitä tekijöitä ovat rauhallisuus, yksityisyys, maaseutumainen elämäntapa, luonto, maisema, perinteiset ihmiset, rentoutuminen ja seikkailu. Maaseutumatkailu perustuu maaseudun luontaisiin edellytyksiin ja voimavaroihin; luontoon, maisemaan, kulttuuriin, ihmisiin sekä perhe- ja pienyrittäjyyteen. Maaseutumatkailu käsittää maatilamatkailun sekä muut maaseudun matkailuyritykset. Maaseutumatkailupalveluille yhteistä on luonnon olennainen osuus. Maaseutumatkailu on suuressa suosiossa sekä suomalaisten että ulkomaalaisten keskuudessa. (Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1993, 8 9.) Maaseutumatkailuelinkeino hyödyntää maaseutuasutuksen väljyyttä, puhdasta luontoa, maaseudun ihmisten osaamista ja paikallista kulttuuria. Paikallinen ympäristön kantokyky otetaan aina huomioon. Aikaisemmin maaseutumatkailu tarkoitti mökin vuokrausta ja maatilamajoituspalvelua, mutta nykyisin se on kokonaisvaltaista matkailuyritystoimintaa, jota yleensä harjoitetaan perheyritysten voimin. (Lassila 2001, 81.) Ajan kuluessa maaseutumatkailu on muuttunut nykyaikaiseksi matkailuyritystoiminnaksi, joka tarjoaa matkailijoille erilaisia harrastelomia ja luonnonläheisiä palveluja (Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus 1993, 12). Maisema

12 9 on huomioitava maaseudun kaikissa yrityksissä sekä itse maaseudun yleisen viihtyvyyden ja yritystoiminnan ylläpitäjänä. Etenkin matkailuyrityksille ympäristön ja maiseman merkitys on kasvanut. (Isotalo 1998, 23.) Maaseutukulttuuria arvostetaan, pidetään paikallisen identiteetin lähteenä ja sen vaaliminen on tärkeää. Nykyään maaseutukulttuuri ja maisema eivät kuitenkaan enää täytä matkailijoiden vaatimuksia. Maaseudulle onkin ryhdytty kehittämään monipuolisia matkailupalveluja. Yrittäjyyden edistämisestä on tullut yksi maaseudun kehittämisen painopiste ja maatiloille on kehitetty erilaisia sivuelinkeinoja, kuten matkailu. (Kahila 2001, ) Maaseutumatkailun taustalta löytyvät maisemamatkailu, retkeily, kesänvietto maalla, mökkeily, laivaristeilyt ja rengasmatkat omalla autolla (Isotalo 2001, 137). Maaseutumatkailun vetovoimatekijöitä ovat maaseudun kulttuuri, asukkaiden perinteiset tavat, luonto, tervellinen ympäristö ja vaivaton pääsy luontoharrastusten pariin. Maaseutumatkailussa kannattaa hyödyntää maaseudun kulttuuria sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja paikkoja. Tärkeitä tekijöitä maaseutumatkailussa ovat myös perinteet: rakennukset, maisemat, kylät, historialliset paikat, kansan uskomukset ja perinnetapahtumat. Maaseudulla lomailulta odotetaan perinteisten kulttuurien ja elämäntapojen nostalgiaa. Maaseutumatkailijat haluavat oppia enemmän alueen menneestä ja nykyisestä elämästä sekä olla osa paikallista yhteisöä. (Etelä-Suomen Matkailun Kehitys Oy 1999, 9 11.) 3.2 Perinteen määrittelyn vaikeus Laaksosen (1982, 43) mukaan voidaan erottaa neljä erilaista perinteen muotoa. Museoitu perinne on kuollutta, kadonneen kulttuurin tuottamaa, arkistojen ja museoiden sisältämää perinnettä. Elävä passiivinen perinne puolestaan on kadonnut elävästä elämästä. Se on vanhemman polven muistissa olevaa tietoa, jota usein romantisoidaan ja tallennetaan. Elävä aktiivinen perinne vaikuttaa tällä hetkellä. Sitä on vaikea tunnistaa ja vaalia. Toinen perinteen muoto, joka vaikuttaa nykyaikana on sovellettu perinne eli folklorismi. Sillä tarkoitetaan perinteen hyväksikäyttöä kaupallisiin, viihteellisiin, kansallisiin ja ideologisiin eli aatteellisiin tarkoituksiin. (Löytynoja 2001, 25.)

13 10 Sepposen teoksessa Graham ym. (2000, 2 4, 24, ) käsittelevät perinnettä ja viittaavat samalla historiaan ja menneisyyteen. Perinne on tulkittua, tuotettua ja tuotteistettua menneisyyttä, mutta menneisyys ei ole sellaisenaan historiaa. Perinnetuotteen avulla menneisyyttä hyödynnetään yritysten liiketoiminnassa. Perinne ei välttämättä tarkoita sitä, miten asiat on aikaisemmin tehty. Varsinkin matkailualalla perinteinen, traditionaalinen ja historiallinen tarkoittavat yleensä täsmentämätöntä menneisyyttä sekä jotain vanhaa, jolla halutaan korostaa asian tärkeyttä, arvokkuutta ja pitkiä juuria, sekä jolla halutaan vahvistaa identiteettiä. Tästä on aiheutunut ongelmia matkailualalla määriteltäessä perinnekohteiden aitoutta ja alkuperää. Olennainen osa kulttuurin kehitystä on perinteiden soveltaminen uuteen ajalliseen ja paikalliseen yhteyteen. Historian, perinteen ja kulttuurin olemukseen kuuluu niiden hahmottaminen, tulkitseminen ja järjestäminen jatkuvasti uudelleen. Jotkin osat arvoista, käytännöistä ja kulttuurin tuotteista hylätään, koska ne ovat tarpeettomia, mutta osa sovitetaan uuteen tilanteeseen. Täten perinnetuotteet ja asioiden toteuttamistavat voivat saada uuden tehtävän ja merkityksen. Perinteen uudesta käytöstä on myös kyse silloin, kun perinne siirretään uuteen ympäristöön, jossa sitä ei ole aikaisemmin esiintynyt. (Petrisalo 2001, ) Perinteiden moninaisuus Perinteen yhteydet menneisyyteen ja historiaan on otettava huomioon, koska jos perinteen taustoja ja syntyprosessia ei tunneta, itse perinnettä ja sen käyttöä on vaikea tulkita. (Ashworth 1997, 178; Graham ym. 2000, 2.) Myös Löytynojan (2001, 23) teoksesta käy ilmi sama asia. Maatalouden ansiosta on eri aikakausina syntynyt rakennuksia ja rakennelmia, joiden säilyttämisellä on maisemallista ja historiallista arvoa. Ne kuvastavat menneiden aikojen elämää ja elinkeinoja. Vesi- ja tuulimyllyt kuuluvat vanhimpiin historiallisesti arvokkaisiin tuotantolaitoksiin. (Heikkilä ym. 1997, 20.) David Lowenthal (1998) on määritellyt perinteen päivittämisen, ylentämisen ja poissulkemisen prosessin, jolla viitataan omassa ajassamme tapahtuvaan menneisyyden arvottamiseen ja määrittelyyn. Päivittämisellä tarkoitetaan menneisyyden henkilöiden, tapahtumien ja miljöiden sovittamista ja siirtämistä

14 11 nykyaikaan. Ylentäminen viittaa menneisyyden tapahtumiin ja asioihin, jotka tuodaan esille, koska ne nähdään nykyaikana arvostettuina ja ihailtavina. Poissulkeminen puolestaan pyrkii unohtamaan asiat, ilmiöt ja tapahtumat, jotka tunnemme kiusallisina ja hävettävinä. Valikoiva muistaminen ja unohtaminen ovatkin tärkeä osa perinteen tuottamista ja tulkintaa. (Raivo 2003, 12.) Perinne saa voimansa menneisyydestä, mutta se ei kuitenkaan ole sellaisenaan historiaa. Perinteen ja historian tehtävät ovat erilaisia. Historian tutkimus pyrkii ymmärtämään, mitä on tapahtunut ja miksi, kun taas perinne nostaa esille tiettyjä menneisyyden arvoja ja asioita ja pitää niitä osana nykyaikaa. Tärkeää perinteen esittämisessä ja säilyttämisessä on tulkinnan valikoivuus, jossa menneisyyden merkitys ja arvo määritellään nykyajasta käsin. (Raivo 2003, 12.) Lowenthal (1985, 41, 187, ) ja Ashworth (1997, 178) käsittelevät teoksissaan menneisyyttä ja historiaa. Heidän mukaansa tietoisuus menneisyydestä antaa merkityksen olemassaolollemme ja vahvistaa identiteettiämme. Menneisyyttä ei voida pitää totuudenmukaisena, sillä varmuudella ei tiedetä millainen menneisyys on ollut. Menneisyyden tiedot perustuvat oletettuihin tosiasioihin ja menneisyydestä valitaan vain ne asiat, jotka halutaan muistaa. Historia puolestaan toimii muistin vahvistajana ja se perustuu empiirisiin eli kokemusperäisiin lähteisiin ja on luonteeltaan julkista ja kollektiivista eli yhteistä. Täten historiaa pidetään luotettavampana lähteenä kuin muistia. Historia on kuitenkin vain osa menneisyyttä, koska historiankirjoihin on koottu vain merkittävimmät tapahtumat, eikä historia siis kerro kaikkea menneisyydestä, vain sen mitä on valittu säilytettäväksi ja siirrettäväksi eteenpäin. Relikteillä puolestaan tarkoitetaan säilynyttä jäännöstä (Sivistyssanakirja 2002, 563). Reliktejä ovat ihmisen tekemät tai luonnon muovaamat muinaisjäännökset tai muistomerkit, jotka ovat säilyneet menneisyydestä nykyisyyteen. Kun historiaa, muistia ja reliktejä tulkitaan ja sovelletaan nykypäivän tarpeisiin, syntyy perinnettä. Siten perinteellä tarkoitetaan menneisyyden nykyisiä käyttömuotoja, jotka ovat pääasiassa kaupallisia. (Löytynoja 2001, ) Menneisyys koetaan ja tulkitaan nykyhetkessä ja sitä muutetaan nykyisten arvojen, tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tällä tavalla historia tehdään osaksi meitä ja meidät

15 12 osaksi historiaa. Jotta menneisyys saadaan vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, historiaa ja perinteitä muunnellaan ja tulkitaan uudelleen. Menneisyyteen paluu ja menneisyyden muuntelu auttavat nykyihmisten juurettomuudessa ja arvokriiseissä. Ihmiset haluavat säilyttää tai lisätä menneisyyteensä tekijöitä, joilla on pitkä, kunniakas, ympäristöstä erottuva ja jatkuvuutta korostava kulttuuriperintö. (Petrisalo 2001, ) Menneisyys ja siihen liittyvä perinne näkyvät kaikkialla nykyajassa. Menneet asiat ja esineet kiinnostavat kansantieteilijöitä, keräilijöitä, historioitsijoita ja tavallisia ihmisiä. Perinteelle on tyypillistä sen moninainen luonne. Perinteestä on tullut nykyajassa tuotettua ja määriteltyä aitoutta. (Raivo 2003, 11.) Nostalgia hakee ilmenemismuotonsa menneisyydestä. Nostalgiaa on hyödynnetty matkailuteollisuudessa elvyttämällä menneisyyttä ja elävöittämällä unohtuneita kulttuurielementtejä. Nostalgiasta jalostetaan matkailukohteita ja -tuotteita. (Petrisalo 2001, 122.) Lowenthalin (1985, 6) mukaan nostalgia on aikaisemmin ollut rajattua, mutta nykyään nostalgia-käsite on laajentunut. Nostalgia liittyy moniin arkipäivän ilmiöihin ja se ulottuu nykyhetken tapahtumista kauas menneisyyteen. Nykyään historiasta tulee nostalgiaa heti kun se on tapahtunut. Nostalgiasta on myös tullut suunniteltua ja kaupallista. Löytynoja (2001, 27) käsittelee teoksessaan nostalgiaa samalta kannalta katsoen. 3.3 Perinteiden käyttö matkailussa Perinnematkailu on kasvanut viime aikoina ja siitä on tullut kannattavaa liiketoimintaa. Matkailun lisääntyessä ja elinkeinorakenteen monipuolistuessa historiallisia alueita on ryhdytty kehittämään matkailualueiksi, jonka myötä maaseutu voidaan säilyttää elinkelpoisena. Mielenkiinto perinnekohteita kohtaan voi johtaa juurensa arkkitehtuurista, historiallisesta merkityksestä tai näiden yhdistelmästä. Luonnollinen ja ihmisen tekemä perinne eivät ole toisiaan poissulkevia. (vrt. Moilanen 1995, 160, ; Moilanen 2001, 153; Herbert 1995, 1 9.) Perinnematkailu on keskittynyt maihin, joissa on korkea elintaso. Markkinoille on tullut paljon uusia kulttuuriperinteeseen liittyviä kohteita. Kohteet hyödyntävät

16 13 uusinta tekniikkaa ja ohjelmapalvelullisia keinoja. Tiedotusvälineet ovat myös lisänneet perinnekohteiden tunnettuutta ja kiinnostavuutta. Monille ihmisille on myös tärkeää matkalta saatava status, eli sosiaalinen asema, ja halu oppia uutta. (vrt. Moilanen 1995, 160, ; Moilanen 2001, 153; Herbert 1995, 1 9.) Lowenthalin (1998, 6) mukaan perinnematkailun suosion syynä on kasvanut kaipaus ja kiinnostus nostalgiseen menneisyyteen. Suosio ilmenee haluna paeta nykyisyyttä menneen ajan arvoihin ja elämäntapaan. Menneessä ajassa nähdään arvoja, asioita ja ilmiöitä, jotka ymmärretään kestävämpinä ja jalompina kuin nykyinen arvojen puute tai moniarvoisuus. Lowenthalin vanhemmasta teoksesta (1975, 3) puolestaan käy ilmi, että nostalgia ei ole vain kaipausta menneeseen aikaan ja paikkaan vaan se on myös kaipausta menneisiin arvoihin ja sosiaalisiin suhteisiin, joita pidetään turvallisempina ja selkeämpinä kuin nykyisiä. Myös Raivo (2003, 15) on samaa mieltä uusimmassa teoksessaan. Nuryantin (1996, 254) mukaan perinteet ovat olleet matkailun vetovoimatekijöitä pitkän aikaa, mutta perinnematkailusta on alettu puhua vasta perinneteollisuuden myötä. Perinnematkailu voidaan sisällyttää kulttuurimatkailun käsitteeseen, mutta yleensä se erotetaan omaksi matkailumuodokseen. Perinnematkailussa matkailutuotteen ydin on perinne ja sitä markkinoidaan matkan keskeisimpänä asiana. Ydinasian eli perinteen täytyy olla matkailijoita kiinnostavaa sekä lisäksi heidän saavutettavissaan. Perinne voi olla historiaa, kulttuuria tai maa, jossa ihmiset asuvat. Luonnolliselle perinteelle tunnusomaista on, että se saa piirteensä luonnosta. Paikat muodostuvat perinnekohteiksi siellä olleiden ihmisten tai tapahtuneiden asioiden takia. Perinnematkailussa voi olla sekä aineellisia, että aineettomia osia. Näitä osia ovat muun muassa historialliset rakennukset, muistomerkit, tärkeiden tapahtumien tapahtumapaikat, maisema ja alkuperäinen luonto sekä perinnetapahtumat. Näistä löytyy ihmishistorialle tunnusomaisia piirteitä ja niissä on myös jotain menneisyydelle tunnusomaista. Tämä tunnusomaisuus säilyy tunnistettavana, vaikka usein sitä käytetään ja esitetään uudella tavalla. Pääasiallisesti matkailussa termi perinne ei tarkoita vain maisemia, luonnonhistoriaa, rakennuksia, kulttuurisia perinteitä ja asioita, jotka ovat kulkeneet sukupolvelta toiselle, vaan myös asioita, joita voidaan kuvata mainonnassa matkailutuotteina. (vrt. Moilanen 1995, 160; Moilanen 2001, 153; Herbert 1995, 1 9.) Historialliset paikat, maisemat ja

17 tapahtumat ovat kuitenkin tärkeitä perinnematkailun voimavaroja. (Sepponen 2003, ) 14 Parhaimmillaan perinne herättää tarinan avulla kiinnostuksen ja uteliaisuuden menneisyyteen, sen asioihin, esineisiin, paikkoihin ja tapahtumiin. Perinnematkailu tekee historiasta saavutettavan ja suositun. Perinteen avulla menneisyys koetaan helpommin. (Raivo 2003, 20.) Rapion Mylly on mielestämme hyvä esimerkki perinnematkakohteesta. Yritys on toiminut samalla paikalla melkein 200 vuotta, mikä tekee kohteesta historiallisen. Kohde on onnistuttu säilyttämään mahdollisimman alkuperäisenä, mikä tekee matkakohteen miljööstä aidon. Ympäröivä maisema yhdessä kohteen kanssa saa vierailijat palaamaan hetkeksi vanhaan ja perinteiseen aikaan sekä paikkaan. Samalla perinteestä ja historiasta on onnistuttu tekemään menestyvää liiketoimintaa hyödyntämällä ympäristöä ja menneiden vuosien tapahtumia ja asioita. Vaikka perinne ja historia on tuotteistettu matkailua varten, ovat ne silti todellisia ja oikeasti läsnä. Kulttuuriympäristön merkitys perinnematkailussa Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jossa ihmisen toiminta tai toiminnan jäljet ovat näkyvissä. Kulttuurin jäljet voivat olla väistyviä tai pysyviä. (Mikkelin läänin maakuntayhtymä, 1994, 39.) Kulttuuriympäristössä oleellisinta on rakennettu ympäristö, kuten rakennukset, kyläja maatalousmaisema, alkutuotanto- ja kulttuurimiljööt, tiestö sekä sillat. Ne ilmenevät maisemallisina ja alueellisina kokonaisuuksina. Osa kulttuuriympäristöistä voi olla museoituja, mutta ne voidaan tuoda lähemmäksi nykyaikaa erilaisten näytösten ja tapahtumien avulla. Tärkeää on asutuksen ja elinkeinojen historian ilmeneminen ja kulttuurihistoriallinen kerrostuneisuus, kuinka hyvin maisemassa voidaan havaita eri aikakausien tapahtumia ja ilmiöitä. Kaikkea vanhaa ja perinteistä, niin luontoa kuin rakennuksiakin, tulisi suojella. Maisemansuojelu sisältää olemassa olevan kulttuurimaiseman säilyttämisen, kunnostamisen ja vaalimisen, sekä maisemavaurioiden ja häiriöiden torjumisen. (vrt. Ympäristöministeriö ym. 2001, ; Vuoristo 1998, 216.) On myös pidettävä huoli, että matkailu ei vahingoita

18 alkuperäistä kulttuuriympäristöä. Lisäksi on vaarana, että aitoja kulttuuriperinteitä yritetään jäljitellä keksityillä perinteillä. (Vuoristo 1998, 216.) 15 Maisema kuuluu oleellisena osana kulttuuriympäristöön. Kulttuurimaisemaksi kutsutaan maisemaa, joka on syntynyt historiallisen kehityskulun, luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen tuloksena. Perinnemaisemat ovat maisemia, jotka ovat alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen muokkaamia. Ne ovat yleensä rajoittuneet pienille alueille. Rakennettuja perinnemaisemia ovat puolestaan varhaisen teollisuuden ja liikenteen luomat maisemat, historialliset rakennelmat ja rakennukset lähiympäristöineen, luontaistalouden asuinpaikat, kuten karjamajat ja puutarhakulttuurin luomat maisemat. (Heikkilä 2001, 43, 71, 74.) Kulttuurimaisemat kertovat myös suomalaisten kauneuskäsityksistä ja arvostuksista. Siksi niillä onkin suuri merkitys niin maaseudun vakituisten asukkaiden kuin matkailijoiden ja kesäasukkaidenkin valitessa matkakohdettaan. Kulttuurimaisemat vaikuttavat viihtyvyyteen eikä niitä myöskään pidä unohtaa, kun etsitään maaseudun vetovoimatekijöitä. (Isotalo 1998, 17.) 3.4 Perinnekohteen vetovoimatekijät Järviluoman (1994, 39 40) mukaan vetovoimatekijät ovat niitä asioita tai ominaisuuksia, joista kohteen vetovoimaisuus muodostuu ja joilla kohdetta myydään. Ominaisuudet voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: luonto ja maisema, ilmasto, kulttuuri, historia, saavutettavuus, hintataso, majoitus- ja ravitsemispalvelut, harrastusmahdollisuudet, ohjelmapalvelut sekä tapahtumat ja paikallisen väestön suhtautuminen matkailijoihin. Rapion Myllyllä vetovoimatekijöiksi ovat muodostuneet erityisesti kaunis luonto ja perinteinen maalaismaisema sekä paikallinen aito kulttuuri ja historia. Lisäksi Rapion Mylly sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella, joten sinne on helppo tulla vierailulle. Paikka tuottaa myös ohjelmapalveluja, esimerkiksi kesällä 2005 aloitettuja myllyteatteriesityksiä ja opastettuja myllykierroksia ryhmille. Rapion Myllyllä on järjestetty myös erilaisia tapahtumia, kuten Elomarkkinoita, jotka toimivat vetovoimatekijöinä ja houkuttelevat paikalle ihmisiä.

19 16 Kulttuurista on tullut tärkeä matkustamisen syy teollistuneissa maissa. Sen suosio johtuu paljolti ihmisten muuttuneista matkustusmotiiveista. Erilaisten kulttuurielementtien tarjoamat elämykset ovat nousseet perinteisten vetovoimatekijöiden, luonnon, puhtauden, tilan ja turvallisuuden, rinnalle. Ihmiset haluavat tutustua erilaisiin perinteisiin. Tällaisen matkailun kasvuun vaikuttavat myös ihmisten hyvä tulotaso, muuttuva ikärakenne, korkea koulutustaso, helppo liikkuminen, lisääntynyt vapaa-aika sekä kasvanut kiinnostus historiaa kohtaan. (Moilanen 1995, ) Matkailijan valitessa matkakohdetta, nousee kohteen kulttuurinen omaleimaisuus tärkeäksi asiaksi. Omaleimaisuus voi kuitenkin kadota, jos suuri määrä matkailijoita haluaa matkustaa kohteeseen samaan aikaan. Kohdealueen alkuperäinen kulttuurielementti ei saisi kärsiä matkailusta. Asiakkaat kuitenkin haluavat osallistua toimintaan ja olla näin osa paikallisuutta. Siten he kokevat kulttuurin aidompana. Alueet, joilla ei luonnostaan ole perinteisiä matkailun vetovoimatekijöitä, kuten maantieteellinen tai ilmastollinen vetovoimatekijä, voivat kulttuurin ansiosta olla matkailukohteina. (Järviluoma 1994, ) Kulttuurimiljöö toimii usein vetovoimatekijänä ja tuottaa matkailua. Matkailun ansiosta kulttuuria on alettu arvostaa ja monia arvokkaita kohteita on onnistuttu pelastamaan. Vanhat tavat ja perinteet ovat myös elpyneet matkailun myötä. (Vuoristo 1998, 216.) Matkailupalveluihin pyritäänkin sisällyttämään yhä enemmän kulttuurisia piirteitä, mm. perinteitä, historiaa ja paikallisuutta. Rapion Mylly sijaitsee Etelä- Savossa. Alueella panostetaan paljon maaseutumatkailuun ja luontoaktiviteetteihin, koska alueen suurimpina vetovoimatekijöinä ovat järviluonto ja kulttuuri. (Maakunnalliset matkailustrategiat.) Perinnekohteen aitous De-Lyser pohtii teoksessaan (1999, ) perinnekohteen aitoutta. Perinnekohteen aitoudella eli autenttisuudella on ollut erilainen merkitys eri ihmisille, eri paikoissa ja eri aikoina. Autenttisuus tarkoittaa omaperäistä, väärentämätöntä, varmaa, luotettavaa ja aitoa. Perinnekohteen autenttisuus voidaan määritellä seuraavalla viidellä tavalla:

20 17 1) kohde on aito, kun se on alkuperäinen eikä kopio, 2) kohteen aitous on laillisesti pätevä tai se on perusteltu virallisesti, 3) kohde on riittävän luotettava versio menneisyydestä, 4) kohteen menneisyyteen viittaava tyyli ja tekniikka ovat sellaisia, että kyseistä aikakautta edustava henkilö tunnistaisi paikan aidoksi, 5) kohteen tavoitteena on esittää menneisyyttä mahdollisimman aidolla tavalla. Kaksi ensimmäistä tapaa vaativat kohteen ehdotonta ja todistettavissa olevaa alkuperäisyyttä, kun taas jälkimmäisissä tavoissa näin ehdoton alkuperäisyys ei ole autenttisuuden välttämätön ehto. Autenttisuudelle asetetut kriteerit täyttyvät vaikka kohde ei olisi alkuperäinen, mutta se käy yksiin tai ainakin yrittää täsmätä menneisyyden kanssa. Autenttisuutta on siis se, minkä ajattelemme olevan autenttista. Autenttisuuden vaatimus on melko häilyvää perinnettä tuotettaessa. Kun on kyse perinnekohteen autenttisuuden kokemisesta, kyse on lopulta matkakohteen ja vierailijan välisestä vuorovaikutuksesta. (Raivo 2003, ) Rapion Myllyä voidaan pitää aitona perinnekohteena. Paikka on osittain samanlainen kuin sen perustamisaikana, noin 200 vuotta sitten. Vaikka Rapion Myllyä on laajennettu ja muutettu nykyaikaiseksi, on myllyn vanha puoli sekä ympäröivä maisema säilytetty alkuperäisenä. Juuri tämän takia ihmisten on helppo kokea paikka aitona ja perinteisenä, vaikka Myllyn ympärille onkin kehitetty erilaista liiketoimintaa. Nykyään matkailijat haluavat yhä useammin aitoja matkailutuotteita. Perinnematkailua kehitettäessä korostetaan paikallisuuden merkitystä. Muualta tuotuja ja kopioituja tuotteita ei pidetä arvossa vaikka niillä olisikin markkina-arvoa. Tällaiset tuotteet eivät perustu tiettyyn paikkaan, eikä niillä siten ole historiallista sidosta paikalliskulttuuriin. Paikallisuuteen perustuvien lähtökohtien toivotaan olevan voimavarana perinnematkailussa. (Sepponen 2003, ) Matkailukohteissa, joissa korostetaan perinteitä, harmonian saattavat rikkoa monet nykykulttuurin tuotteet ja termit, kuten esimerkiksi fast food. Perinnekulttuuria on totuttu pitämään ei- kaupallisena, mutta usein kuitenkin perinnetuote muokataan kaupalliseksi tuotteeksi, kuten matkamuistoksi, koska perinnekohteilla halutaan tehdä rahaa. (Herbert 1995, 8.)

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN?

MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? MIKSI ASUKKAAT VALITSISIVAT PUUN? Sari Tuuva-Hongisto FT, Kehittämisasiantuntija Metsäalan ennakointiyksikkö Onnen hetkien tavoittelu pyörittää taloutta Talouden kasvu lisää hyvinvointia luomalla kulutuskulttuurin,

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Kestävyydellä markkinointi

Kestävyydellä markkinointi KESMA II Kestävyydellä markkinointi Hanna-Maija Väisänen ja Anne Törn Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kestävän markkinoinnin määritelmä Kestävä markkinointi on vastuullista markkinointia: edellyttää

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu?

Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Kenelle kulttuuriperintö kuuluu? Erikoistutkija, dosentti, FT Katriina Siivonen Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja kulttuuriperinnön tutkimus Kohti monikulttuurisempaa museota, Suomen kansallismuseo

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken

Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet. Päivi Voima Senior Researcher Hanken Muuttuva markkinointi muuttuvat tiedontarpeet Päivi Voima Senior Researcher Hanken Missä olemme tänään? Riippuu keneltä kysyy Myynti 4P Customer experience Segmentointi B2C CRM Asiakkuudet Palvelut Sosiaalinen

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin

Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin Miikka Raulo Jyväskylän ammattikorkeakoulu Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri Matkailun ja elämystuotannon innovaatioilla tulosta Matkailun ja elämystuotannon

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI

MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI MALJANVALMISTUTTAMATTOMUUSPROJEKTI Elisa Hartikka Taiteen maisterin opinnäytetyö Muotoilun laitos, teollisen muotoilun koulutusohjelma Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Aalto-yliopisto 21.5.2012 2/24

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta!

Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Pelastakaa sosiaalinen media markkinoinnilta! Viisi totuutta sosiaalisesta mediasta 1. Facebook on uusi Internet. 2. Yritys ei ole enää kuningas. 3. Suosittelu on sosiaalisen median tärkein liiketoimintatavoite.

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Stopover Finland HELI MENDE

Stopover Finland HELI MENDE Stopover Finland Matkailun tiekartta 2015-2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun - strategiset projektit eli ns. kärkihankkeet käyntiin Matkailun strategisen ohjelman valmistelu

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä

Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä Kulttuurimatkailu maaseudulla ja sen kysyntä 17.11.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Imatran kylpylä Nina Vesterinen Matkailijan ja kulttuurin suhde Perinteemme elää koko ajan osana jotain uutta Matkailija

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS 26.4.2013 PÄIVÄN TAVOITE ON RAKENTAA VENÄLÄISILLE MATKAILIJOILLE SUUNNATTU TUOTTEISTETTU PALVELU. TUOTTEISTAMISEN LÄHTÖKOHTA UUDENMAAN MATKAILUUN Suomi on

Lisätiedot