kyläläisten keskuudessa. Eräänä aamuna heräsimme ja vankileiri oli poissa. Emme koskaan saaneet tietää syytä siihen.
|
|
- Jussi Salo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Isäni Eemil Sirkiä Syy siihen että halusin tulla kertomaan isästäni tässä tilaisuudessa, ei suinkaan ole se, että hän minun mielestäni olisi ollut suvun suurmies, vaan kerta kaikkiaan siksi että hän oli niin tälle Sirkiän suvulle ominainen selviytyjä. Millä tavalla selviytyy kun ulkopuoliset tekijät estävät elämän kulun ja kuvainnollisesti sanoen nostavat tien edessä pystyyn. Näin kävi isälleni useaan kertaan ja varmaan monelle muulle sukumme jäsenistä. Isäni Eemil Sirkiä s. v Muurilassa, jonne hänen isänsä Jooseppi oli muuttanut avioliiton kautta. Hänen äitinsä Olga Maria Menna oli sukunsa ainoa lapsi. Hän oli vasta 16 vuotias mennessään naimisiin, johtuen siitä että hänen isänsä oli kuollut ja äiti kehotti tytärtään etsimään itselleen kätevän miehen, koska he eivät kahdestaan ilman miehistä työvoimaa tulleet toimeen. He elättivät itseään käsityöläisinä valmistamalla rekiä ja kutomalla rekiryijyjä ja pellavakankaita Pietarin hienostolle. He edustivat sen aikaista kotiteollisuutta. Reki oli Pietarissa siihen aikaan ainoa talvisajan kulkuneuvo. Tätä taustaa vastaan Olga oli varmaan hyvin tavoiteltu nuorten miesten keskuudessa. Jooseppi, saatuaan myönteisen vastauksen kosintaansa oli ollut niin iloinen että hän oli laulanut koko matkan kuljettuaan oikotietä Muurilasta Karjalaisiin, olipa hän jopa kiivennyt jonkun rakennuksen katolle ja sieltä antanut kuulua ilmoille ilohuutonsa. He avioituivat syksyllä 1899 ja isäni syntyi seuraavana syksynä seitsenpäisen lapsilauman esikkona. Hänen lapsuutensa 7 ensimmäistä vuotta olivat onnellista aikaa. He asuivat Muurilassa Kipinolanjärven ja Suomenlahden välisellä kaistalla, mikä lapsille oli mieluisa paikka asua, koska uimapaikka meressä tai järvessä valittiin veden lämmön tai tuulien mukaan. Molemmissa oli kesäleikkeihin sopivat matalat hiekkarannat. Kuten kerroin isoäitini Olga oli Mennan suvun ainoa lapsi. Ammatit periytyivät tavallisesti isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Hovileipurin ammatti Venäjän tsaarin hovissa oli ammatti, joka oli kulkenut Mennan suvussa. Nyt ei sille ollut jatkajaa, joten katseet kääntyivät Olgan ja Joosepin kasvavaan lapsilaumaan. Se oli miehinen ammatti ja katseet osuivat tietysti juuri isääni, joka silloin oli ehtinyt kahdeksan vuoden ikään. Ne muut kaksi veljeä olivat liian pieniä. 1
2 Niin lähti kahdeksan vuotuinen Eemil poika leipurimestari Mennan mukana Pietariin. Siellä hänen oli tarkoitus oppia puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan venäjän kieltä ja samalla oltava leipurin opissa. Neljä vuotta ehti hän olla Pietarissa, kun ajat siellä muuttuivat levottomiksi ja vanhemmat katsoivat parhaaksi hakea poika kotiin. Samalla alkoi uusi miettiminen vanhemman pojan tulevaisuudesta. Hänellä oli hyvä lauluääni, joten Olga äiti alkoi haaveilla pojalleen lukkarin uraa, mutta eteen nousi uusi ongelma. Eemil poika ei osannut lukea eikä kirjoittaa suomenkielellä, sillä kouluhan Pietarissa oli venäjänkielinen. Kyllä hänelle hankittiin äidinkielen opetusta, mutta ei se varmaan kovin helppoa hänelle ollut, koska hän 15 vuotuisena jäi rippikoulussa luokalleen. Siihen aikaan papit olivat tarkkoja. Heikosti lukutaitoa hallitseva ei päässyt ripille. Kun me lapsena häntä siitä muistutettiin, hänellä oli tapana sanoa: Älkää työ siin nii rehvastelko, siel rippikoulus toisell vuuvel mie löysin teille äidin. Kun ei pappi eikä lukkarikaan häntä heikon lukutaidon vuoksi lukkarin oppiin suositellut otti isä Jooseppi hänet omiin hommiinsa. Hän oli laivanrakentaja ja kippari ja hän ryhtyi rakentamaan uutta kaljaasia jossa isä sai perinpohjaisesti oppia veneen rakentamisen. Ensin hän sai opetella takomaan nauloja. Hän oli taitava käsistään ja hän on kertonut että hän yksin takoi kaikki kaljaasissa tarvittavat naulat ja muut rautaosat. Kun kaljaasi saatiin valmiiksi he purjehtivat Pietariin vieden sinne katujen päällystämistä varten mukulakiviä, kalaa, puutavaraa, maanviljelystuotteita, ja jo ennen mainittuja rekiä ja kotona kudottuja rekiryijyjä ja pellavaliinoja. Se oli oikeastaan valtava tavaramäärä mitä Pietariin vietiin. Isä sanoi joskus että sinne sai vietyä kaikki mitä irti sai. Vuonna 1918 isä osallistui vapaussotaan. Hän ei koskaan puhunut sisällissodasta. Hän oli sitä mieltä että vasta se sota antoi meille vapaan Suomen. Kommunistien päästyä valtaan Venäjän rajat suljettiin ja Venäjä eristäytyi muusta maailmasta. Kaikki kaupankäynti Venäjälle loppui ja isä, vanhempineen jäi vaille toimeentulon mahdollisuuksia. Heidän pieni maatilansa ei yksin pystynyt elättämään 9 henkistä perhettä, joten oli pakko lähteä hakemaan uusia toimeentulo mahdollisuuksia. Kaljaasi ja Muurilan tila rakennuksineen myytiin ja tilalle ostettiin Kolkkalasta isompi tila johon kuului myös hyvä myyntivalmis metsä. Isä lähti laivakokiksi merille ja niin hänestä tuli merimies. Maihin tultuaan hän tuli Kolkkalaan tapaamaan vanhempiaan ja siellä Kolkkalassa hän tapasi jälleen rippikoulutoverinsa Elina Latun. Elina oli maalaistalon kasvattityttö. Rakkaus leimahti ja avioliitto solmittiin v Jos nuoripari lupautuu jäämään taloon, 2
3 niin talonomistajat Jooseppi ja Eeva Loukonen puolestaan lupaavat talon heille perinnöksi. Niin jäi isä vävypojaksi taloon ja hän käytti ammattinimitystä maanviljelijä. Minusta tuntuu että vanhemmiltani myös odotettiin että he hankkisivat taloon miespuolisen perijän. Kului neljä vuotta ennen kuin ensimmäinen lapsi, tyttö syntyi, seuraava tyttö tuli kahden vuoden kuluttua. Tätä toistui neljä kertaa ennen kuin perintöprinssi vuonna 1936 näki päivänvalon. Tämä aika vuodesta 1924 vuoteen 1939 oli isän elämässä varmaan onnellista aikaa. Kun minä ajattelen lapsuuttani, niin kyllä se oli sellaista lapsuuden kultaaikaa. Kun ajattelee sitä aikaa lapsen kannalta, niin mikä voisi olla sen mukavampaa, kun on isän vanhemmat ja äidin vanhemmat ja vielä nämä äidin kasvattivanhemmat. On tätejä, setiä, enoja, kummeja ja kymmeniä serkkuja, kaikki samassa kylässä. Sitten tuli vuosi Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen löi rikki meidän elämämme. Meidän turvallinen olomme iskettiin pirstaleiksi. Isä joutui sotaan ja äiti joutui karjan kanssa evakkoreissuun. Me viisi lasta jouduttiin turvautumaan jo vanhenevien kasvattivanhempien hoivaan. Suku ympäriltämme hajaantui ympäri Suomea. Tämän samanhan koko Sirkiän suku joutui kokemaan. Vuonna 1942 pääsimme muuttamaan takaisin Kolkkalaan. Samoihin aikoihin isä Eemil vapautettiin sodasta. Kotimme oli poltettu, kylä oli surkean näköinen ränsistyneine taloineen. Se aivan kuin huusi meiltä apua hätäänsä. Kaikki kyläläiset palasivat sotkuisiin koteihinsa. Nyt oli työn teon aika. Siihen osallistuivat niin lapset kuin vanhuksetkin. Eihän sota ollut päättynyt. Kylän nuoret miehet olivat kaikki sodassa. Isä huomasi pian että rakennustarpeista, varsinkin laudoista oli huutava puute. Metsää sentään riitti, vaikka suuria alueita oli raivattu lentokentäksi. Isä perusti sahan ja niin alkoi kotimme läheisyyteen vähitellen kehittyä pieni sahalaitos, lautatapuleineen ja pärehöyläämöineen. Kyllä me lapsetkin siellä päreitä sekä höylättiin että ladottiin. Piti myös talo rakentaa ja pellot viljellä ja mikä vielä tärkeintä, kylästä piti hävittää ryssän jäljet. En voi tässä yhteydessä olla kertomatta erästä seikkaa, joka on erityisesti jäänyt mieleeni.kotimme rauniolle oli pystytetty venäläisiä sotavankeja varten vankileiri, jota ympäröi korkea piikkilanka aita. Vangit kävivät taloissa töissä, meilläkin oli kaksi vankia Sergei ja Anatoli. He tekivät pääasiassa metsätöitä ja työpäivän päätteeksi he söivät kansamme samassa pöydässä päivällisen ja lähtivät yöksi vankileirille. Ei me heitä vihollisina pidetty. Isä puhutteli heitä aina venäjäksi ja isän venäjän kielen taito tuli nyt tarpeen koska suurin osa vangeista oli luku- ja kirjoitustaidottomia, silti heillä oli suuri tarve lähettää kotiin viestejä itsestään. Isä istui iltakaudet kirjoittamassa vangeille heidän sanelujensa mukaan kirjeitä. Eräs vangeista oli lääkäri ja hän sai tehtäväkseen käydä sairaskäynneillä jos joku kyläläisistä sairastui. Hänestä tuli hyvin suosittu 3
4 kyläläisten keskuudessa. Eräänä aamuna heräsimme ja vankileiri oli poissa. Emme koskaan saaneet tietää syytä siihen. Aloimme talon rakentamisen ja se valmistui syksyllä Jossain välissä isä oli nikkaroinut meille kangaspuut ja talven mittaan me kudoimme matot uuteen kotiimme. Ne olivat valmiit mutta päätimme uudistaa ne juhlan kunniaksi juhannuksena. Sitä juhlaa ei kuitenkaan tullut. Olimme juhannuksena jälleen maantiellä toisella evakkomatkalla. Näin joutui isäni jättämään niin maanviljelijän kuin sahurin amma tit. Oli etsittävä uusia teitä 8 henkisen perheen elättämisen. Olisimme saaneet Ruskolta uudisasutustilan mutta metsä tällä tilalla oli niin heikko että vanhempani kertoivat nähneensä yhden puun ja loput olikin kalliota. Niinpä päätyimme Turkuun josta onnistuimme ostamaan hellahuoneen ja kamarin. Kamarissa asui alivuokralainen, jota emme pystyneet häätämään. Minä ja sisareni Raita nukuimme lattialla niin kauan kuin asuimme kotona. Asuntopula oli aivan valtava ja Turkuun ei karjalaisia haluttu ottaa. Isälle luvattiin rintamamiestontti Hirvensalosta, mutta Hirvensaloon ei ollut kunnollista liikenneyhteyttä, joten hän päätti että tehdään siitä kesäasunto. Isä istui iltakaudet ja teki pohjapiirustuksia tulevaan kesämökkiin. Äitikin saisi kasvimaan ja omenapuitakin sinne piti istuttaa. Näin ollen saisi tämä niin maahan juuttunut perhe ainakin kesäisin olla hieman vapaammin. Niin ei kuitenkaan käynyt. Kun viranomaiset saivat tietää isän aikeista, niin siihen loppuivat hänen haaveensa. Rintamamiestontit eivät olleet mitään kesähuvilatontteja ja niin jäi se tontti saamatta ja unelma kesähuvilasta häipyi pelkäksi haaveeksi. Isä oli saanut työtä laivateollisuudesta jossa valmistettiin sotakorvausaluksia. Näin hän oli jälleen laivanrakennushommissa. Veistämötyöntekijä oli muistaakseni hänen ammattinimityksensä. Hän toimi siellä koneasentajana. Se työ loppui kun viimeinen sotakorvausalus oli luovutettu Neuvostoliittoon ja isä jäi työttömäksi. En nyt voi olla mainitsematta isälle niin luonteenomaista piirrettä tämän irtisanomisen yhteydessä. Ei isää irtisanottu, vaan kun heitä oli kaksi asentajaa, niin se toinen sanottiin irti. Kun isä huomasi kaverinsa tuskan, hän sanoi että nyt mennään esimiehen puheille. Isä ehdotti että kaveri saisi jäädä ja hän lähtee. Niin siinä siten kävi ja isä vielä lohdutti kaveriaan: Älä sie minnuu sure kyl mie täst selviin. Niin hän kulki työttömänä katua ylös ja katua alas miettien mitäs tässä nyt rupeaisi tekemään ja aivan kuin joku olisi sanonut: Mene tuosta ovesta sisään Isä astui autokauppaan jonne oli juuri tullut pakettiautoja. Mitäpä jos ostaisin tuosta auton ja alkaisin kuljetella tavaroita. Niinpä tehtiin kaupat ja isästä tuli autokuski. Hänellä ei ollut ajokorttia, se oli siis heti hankittava, mikä ei viisikymppiselle ihan helppoa ollut. Hän sai ajokortin ja siitä hänen liikemiesuransa vähitellen sai alkunsa. Hän erikoistui ajamaan pieniltä leipomoilta leivontatuotteita kauppahalliin. Hän tuli hyvin 4
5 toimeen hallikauppiaiden kanssa ja he alkoivat ehdottaa hänelle että rupeaisi itse leipuriksi, he puolestaan lupasivat tulla hänen asiakkaiksi. He antoivat myös vinkkiä siitä että ryhtyisi valmistamaan munkkeja, niitä on helppo myydä. Sodan jälkeen oli kansalla suorastan himo munkkeihin. Ne toivat mieleen sodan edeltäneen ajan. Ne olivat halpoja, veivät äkkiä näläntunteen ja jättivät suuhun sen kovin kaivatun sokerisen maun. Tietysti siinä alussa oli kaikenlaista vastoinkäymistä. Ei hän todellakaan ollut leipuri, hänen oli pakko luottaa toisten taitoihin. Eräs kysymyksistä oli mistä voisi saada kunnolliset työskentelytilat? Turku modernisoitiin, myös puutalot saivat sisävessat. Niin tyhjentyi myös Itäisellä kadulla isän omassa pihass a punatiilistä vankasti muurattu ulkokäymälän ruuma. Isä ehdotti yhteistä pihasaunaa entiseen huussiin mutta siihen eivät muut suostuneet. Hän lunasti rakennuksen sanoen: No mie tien siint sit munkkiverstaan. Siitä sai Sirkiän leipomo alkunsa vuosi oli Äiti oli mukana ja heillä oli yksi palkattu työntekijä nimeltä Anneli Tiirikainen. Annelin munkeilla he pääsivät hyvään alkuun. Äiti kuoli vuonna 1958 ja jo vuonna 1960 isä totesi työn karkaavan hänen käsistään. Hän luovutti leipomon tyttärelleen Raitalle ja hänen miehelleen. Nyt leipomo on edelleen perheyritys kolmannessa polvessa ja työtilat aivan eri luokkaa kuin siellä Itäisellä kadulla. Isä ei kuitenkaan jäänyt laakereille lepäämään. Eräs nakkikauppias kauppatorilla oli hänelle niin pahasti velkaantunut että hän itse ehdotti isälle että ottaisi koko homman itselleen. Näin isästä tuli yömakkaran myyjä kauppatorilla. Leipomon jälkeen hän piti sitä öistä makkaran myyntiä helppona työnä. Asiakkaat kävivät yön yksinäisinä tunteina puhumassa hänelle huolistaan ja isän kertoman mukaan niitä ihmisillä riitti. Monien vaiheiden jälkeen isä päätyi Turun ukkokotiin. Siellä hän viihtyi ja sieltä hän löysi työkumppanikseen Aatun, loka oli ahkera ja kätevä mies. Yhdessä he laittoivat sen ukkokodin aivan valtavan pitkiin käytäviin uudet matot. Isä kertoi että se vanhojen mattojen poistaminen ja liiman irrottaminen oli kova urakka kun sitä lattialla ryömien piti tehdä. Palkaksi he saivat pientä alennusta kuukausivuokraan, tosin sen aikainen johtajatar oli sitä mieltä että se oli heidän kotinsa, eikä kotitöistä kuulu maksaa mitään palkkaa. Vielä suurempi työ oli sen suuren Jugend-talon hiilikellarin kunnostaminen juhlasaliksi. Se oli kyllä aivan käsittämätön urakka. Siellä vietettiin isän 70-vuotisjuhlat. Hän ei ollut viinamiehiä, mutta nyt pulputti hänen komerossaan kotiviini. Ukot ukkokodista oli kutsuttu vieraiksi ja he tulivat sinne hyvin vakavissaan nojaten keppeihinsä. Siellä tarjoiltiin isän valmistamaa kotiviiniä ja juhlasta muodostui iloinen tapahtuma, nauru oli koko ajan herkillä ja kun juhlat loppuivat ja me sisarukset jäimme laittamaan paikkoja kuntoon, huomasimme, että kepit olivat ukoilta unohtuneet nurkkiin. Sellaisen illan jälkeen tuntui askel kevyeltä. 5
6 Siellä ukkokodissa hänellä oli puuhaa aivan yllin kyllin. Hän teki myös räätälin töitä, kun ukot lihoivat ja housut kävivät pieniksi, hän suurensi housuja ompelemalla niihin takakiiloja. Kaikki elämän käänteet isän elämässä olivat olleet äkillisiä ja arvaamattomia, niin päättyi myös hänen elämänsä äkilliseen sydänkohtaukseen syksyllä Muurilan rannoilla leikkineet Sirkiän sisarukset olivat kohtalon pakottamana joutuneet elämään hajallaan toisistaan, mutta yhteydenpito heille oli tärkeää ja he kävivät usein tapaamassa toisiaan. Heitä yhdistivät muistot lapsuuden hiekkarannoista ja kaikilla oli sama kaipuu päästä takaisin Karjalaan. Isällä oli tapana saoa että kyllhä täällä tynkä Suomeskii paremma puuttees voip assuu oha tää sentään vapaa maa. Maarianhamina Mirjam Öberg 6
EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSAARA SYNNYTTÄÄ POJAN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOuti Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry
Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotJoutseneen tarttukaa.
Joutseneen tarttukaa. Olipa kerran kolme veljestä. Nuorimman nimi oli Jussi. Toiset aina tekivät hänelle kiusaa, hän kun oli heikompi heitä. Kun hän kerran oli metsässä puita pilkkomassa ja valitteli vaivojansa,
LisätiedotJoka kaupungissa on oma presidentti
Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMatkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011
Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotSINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta
SINNET MIE JÄIN Kauimpana suomesta Mie olin yheksennelä, ko minun unkkelirukka minun nouti siitä. Siinä oli jo vieras, joka meitä hoiti jälkhin muorin kuoleman. Unkkeli viei Pykehän, ja sitte mie olen
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotHIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma
NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät
LisätiedotPrinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotJaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.
Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotEmma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.
Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin
LisätiedotPepén tie uuteen päiväkotiin
Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotNehemia rakentaa muurin
Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotMiten haluat kasvattaa lapsesi?
tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 2 tekstit lapsi sidor_layout 209-0-09 3:50 Sida 3 Miten haluat kasvattaa lapsesi? tekstit lapsi sidor_layout
LisätiedotArjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014
Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotJeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotPablo-vaari pääsee hoivakotiin
Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
Lisätiedot]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv
]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotTytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu
Anni, Iina, Reea ja Jutta Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu puhutteluun Ellie ja Nadine menevät
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.
LisätiedotHelatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna
Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,
LisätiedotJeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.
Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.
LisätiedotMinä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.
Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotAamunavaus alakoululaisille
Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden
Lisätiedotq-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011
q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti
Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible
LisätiedotTOP-jakso Isle of Wight saarella
TOP-jakso Isle of Wight saarella Matkamme alkoi torstaina 6.10, jolloin lähdimme yöjunalla Helsingin lentokenttää kohti. Lentomme lähti klo 8.10 ja perillä Lontoossa olimme klo 9.15. Gatwickin lentokentältä
LisätiedotOmistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.
Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotJOKA -pronomini. joka ja mikä
JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotTarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.
ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotDAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotKOTITYÖT. Sanasto ja lämmittely
Sanasto ja lämmittely 1. Teitkö kotitöitä, kun olit lapsi? 2. Saitko viikkorahaa? 3. Miksi siivoat? 4. Onko sulla kengät jalassa sisällä? 5. Tuuletatko kotona? 6. Mihin viet paperiroskat ja lehdet? 7.
LisätiedotNÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015
NÄKY, JOHTAJUUS, RAKENTAJAT ESRAN KIRJAN 1-7 KAUTTA TÄHÄN PÄIVÄÄN / VARIKKO 11.1.2015 J O TA I N K Ä S I T TÄ M ÄT Ö N TÄ Jumala vaikuttaa pakanakuninkaan toteuttamaan suunnitelmansa Kuin kastelupuro on
LisätiedotANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE
LisätiedotPoimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille
Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin
LisätiedotPuuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri
Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin
Lisätiedot