Helmikuu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helmikuu 2004. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen. www.skolry.fi"

Transkriptio

1 Helmikuu 2004 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry SKOL muuttaa Tapiolan keskustorniin...2 Suunnittelukustannukset nousivat 2,5 prosenttia...2 Osaamiselle on kysyntää...3 Rakennusten turvallisuus nollatoleranssi tavoitteena...4 Tarkastukset vapaaehtoisesti...6 Suunnittelijoita kuunnellaan...8 SKOLin toimintalinjat...10 Konsulteille liikkeen johdon koulutusta...11 Teollisuus ulkoistaa suunnitteluaan...12 Rakennusonnettomuudet Suunnittelunäkymät varovaisen toiveikkaat...15

2 2 SKOL Visio Helmikuu 2004 Kansikuvassa SKOLin nykyinen puheenjohtaja Markku Kaskimies ja neljä vuotta puheenjohtajana toiminut Kari Lautso. SKOL muuttaa Tapiolan Keskustorniin Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry muuttaa uusiin toimitiloihin Tapiolan Keskustornin 12. kerrokseen huhtikuussa. Vanhat SKOLia yli 25 vuotta palvelleet tilat Konsulttitalossa rakennetaan uudeksi Tapiolan terveyskeskukseksi. Tapiolan Keskustorni on Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan maamerkki. SKOLin tilat ovat samat, joissa aikaisemmin toimi lukuisia valtiovieraitakin kestinnyt ravintola Linnunrata. Samoihin tiloihin on muuttamassa myös Rakentamisen Laatu RALA ry. Uusi osoitteemme alkaen on: SKOL ry Tapiolan Keskustorni Espoo Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Suunnittelukustannukset nousivat 2,5 prosenttia Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin tekemän suunnittelukustan nusten seurannan mukaan alan keskimääräinen kustannustaso on noussut vuoden 2003 aikana 2,5 prosenttia. Toimiala- ja yrityskohtaisesti kustannusmuutokset voivat poiketa melko paljonkin keskiarvosta. Kustannusnousu johtuu yksinomaan palkoista, suunnittelualan palkat nousivat 4,2 prosenttia, josta työehtosopimuskorotukset olivat 2,7 prosenttia. Kustannusnousua hillitsivät sosiaalikustannusten ja rahoituskustannusten aleneminen sekä muiden kustannusten pysyminen käytännössä ennallaan. Seuraava suunnittelukustannuksia korottava tekijä on maaliskuun 2004 alusta tulevat työehtosopimusten mukaiset 2,2 prosentin palkankorotukset, joiden kustannusvaikutus suunnittelupalkkioihin on 1,5 prosenttia. Lisäksi kustannuspaineita aiheuttavat kehitystoiminnan lisääntyminen ja laskutettavuus asteen laskun aiheuttama yleiskustannusten nousu. Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan mukaan käynnissä olevien hankkeiden veloitusperusteita tarkistetaan siis työehto sopimuksiin perustuvien palkankorotusten johdosta maaliskuussa Suunnittelu- ja konsulttialan ryhdikkyyteen kuuluu sopimusten noudatta minen molem min puolisesti. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry edellyttää jäseniltään veloitusperusteiden tarkistamista kustannusmuutosten perusteella ja yleisten sopimusehtojen KSE 1995 mukaisesti. SKOLin hallitus 2004 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on yritysjärjestö, jonka jäsenet harjoittavat omilla erikoisaloillaan puolueetonta suunnittelu- ja konsulttitoimintaa. SKOLin hallituksen kokoonpano 2004 on seuraava: Puheenjohtaja Markku Kaskimies JP-Talotekniikka Oy Varapuheenjohtajat Timo Juvonen CTS Engineering Oy Juha Posti Parviainen Arkkitehdit Oy Jäsenet Kimmo Fischer Suomalainen Insinööritoimisto Oy Hannu Hilli YS-Konsultit Oy Heikki Hornborg Etteplan Oyj Eevaliisa Härö SCC Viatek Oy Olli Manner Elomatic Oy Martti Marjamäki Avecon Oy Jouni Mörttinen Pöysälä & Sandberg Oy SNILin hallitus 2004 Suomen Konsulttiyhdistys SNIL ry ylläpitää pätevien suunnittelijoiden rekisteriä hyväksymällä jäsenikseen omalla ammattialallaan kokeneita, asiantuntevia, luotettavia ja riippumattomia suunnittelijoita. SNILin hallituksen kokoonpano 2004 on seuraava: Puheenjohtaja Seppo Mäkinen A-Rakennuttajat Oy Varapuheenjohtaja Pertti Hakamäki Innovarch Oy Jäsenet Jukka Ala-Ojala Suunnittelukortes Oy Kimmo Anttalainen Sito-konsultit Oy Kari Kaleva Olof Granlund Oy Vesa Pitsinki Projektikonsultit Oy Väinö Rauvola JP-Suunnittelu Oy Ari Simonen Paavo Ristola Oy Asiantuntijajäsenet Martti Huomo Ilmailulaitos Mauri Tuomioja Senaatti-kiinteistöt

3 SKOL Visio Helmikuu Osaamiselle on kysyntää Suomalaisella suunnitteluosaamisella on kansainvälistä kysyntää. SKO- Lin jäsenten työstä kolmannes menee ulkomaisiin projekteihin. Syykin on ymmärrettävä, suomalainen insinööriosaaminen on kansainvälisesti arvostettua ja suunnittelutyö tehokasta. Suunnittelussa hyödynnetään myös uusinta teknistä osaamista. Tuloksena onkin kansainvälisesti kilpailukykyinen kokonaisuus. Osaamisellemme on myös uudenlaista kysyntää. Jaakko Pöyry ei ole enää ainoa kansainvälinen konsulttiryhmittymä Suomessa. Pöyryn lisäksi meillä toimii neljä muutakin kansainvälistä konsernia, joiden jokaisen palveluksessa on tuhansia insinöörejä ja muita asiantuntijoita ympäri maailman. Tanskalainen Ramboll osti viime vuonna Scandiaconsultin ja toimii Suomessa SCC Viatekin muodostaman yritysryhmän kautta. Amerikkalainen BE&K omistaa enemmistön Rinteknosta. Englantilaiseen WSP-Group:iin ovat liittyneet LT-Konsultit ja Suunnittelu kortes. Joulukuussa PIC-Engineering siirtyi ruotsalaisen Swecon omistukseen. Karkaako suomalaista huippuosaamista ulkomaille? Eivät osaajat meiltä karkaa, vaan hankkivat lisää kansainvälistä kokemusta uusissa omistajayhtiöissä. Kaikki nämä yritysostot ovat osa kansainvälistä verkottumista tavoitteena suomalaisen osaamisen käytön lisääminen ja uusien töiden saaminen. Asetelma näyttääkin Kiina-ilmiön vastakohdalta. Yhtään työpaikkaa ei näissä järjestelyissä ole menetetty, pikemminkin osaajien tarve on lisääntynyt. Kotimaassa on keskusteltu paljon kymmenestä vauriotapauksesta, joissa yleisön käyttöön tarkoitettujen rakennusten kattoa kannattavissa rakenteissa on esiintynyt suunnittelu- ja valmistusvirheitä. Onko siis kyse osaamisen puuttumisesta? Ympäristöministeri Enestam on asettanut tavoitteeksi nollatoleranssin. Vauriotapauksissa on havaittavissa paljon osaamattomuutta ja huolimattomuutta niin rakennustyömaalla, konepajan hitsaustyössä, rakenteiden valmistuksessa, materiaalien valinnassa kuin myös rakenteiden kunnon seurannassa. Onko Suomesta katoamassa rakennuskulttuuri ja hyvän rakentamisen osaaminen? Onko rakentamista nopeutettu liikaa? Monissa vauriokohteissa syyksi mainitaan myös suunnitteluvirhe. Virheen tehnyt rakennesuunnittelija ei yleensä kuitenkaan ole se, jonka rakennuttaja on palkannut tekemään hankkeen rakenneratkaisun. Virheet ovat syntyneet rakennusosan valmistajan, siis elementtitehtaan tai konepajan tekemissä tai teettämissä suunnitelmissa. Rakennusosan valmistajan tavoitteena on usein materiaalimenekin minimointi. Otetaanko kustannus säästöjä tavoiteltaessa liian suuria turvallisuusriskejä? Lain mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan asianmukaisesti. Nykyisillä toimintamalleilla tämä on vaikeaa ammattirakennuttajillekin, jotka kyllä osaavat tilata ja valvoa suunnittelua. Osa suunnittelusta kuitenkin jää usein urakkavaiheeseen. Urakoitsija hankkii tuoteosat ja tuoteosavalmistaja huolehtii osien suunnittelusta. Tuoteosan suunnittelija on prosessissa niin etäällä rakennuttajasta, että valvonta on vaikeaa, usein lähes mahdotonta. Vauriokohteiden rakennuttajina ei ole ollut ammattimaisia rakennuttajia vaan pikemminkin kertarakennuttajia. Pitäisikö esimerkiksi rakennusvalvonnan kiinnittää asiaan huomiota ja suositella tällaisille rakennuttajille rakennuttamisen ja valvonnan osaamisen hankkimista päteviltä ammattilaisilta. Osaamiselle on siis kysyntää. Osaavia suunnittelijoita on vielä useimmiten riittänyt kysyntää vastaava määrä. Koko suunnitteluala on kuitenkin huolissaan suunnittelutehtäviin kykenevien ja haluavien insinöörien vähäisistä valmistumismääristä. Erityisen vähän valmistuvia on matemaattista osaamista vaativilla aloilla kuten rakenteiden suunnittelussa. Ongelma koskee sekä teknillisiä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Meidän kaikkien tulee huolehtia siitä ettei suomalainen kansainvälisestikin arvostettu suunnitteluosaaminen lopu osaamisen ja osaajien puutteeseen. Koulutukseen tulee kiinnittää kasvavaa huomiota, kun tämän ja seuraavan vuosikymmenen aikana merkittävä osa alan konkareista poistuu työmarkkinoilta. Imagosta ja osaamisesta tulee huolehtia, jotta ala kiinnostaa. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tehtävänä on alan toimintaedellytysten parantaminen ja jäsenyritysten toiminnan jatkuva parantaminen. Liitto on konsulttialan kansainvälisen järjestön FIDICin ja Euroopan järjestön EFCAn jäsen. SKOLin vision mukaisesti tavoitteena on, että SKOL-yritykset ovat asian tuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Liiton yli 250 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus oli noin 720 miljoonaa euroa vuonna Laskutuksesta kolmannes tulee ulkomaisista kohteista. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmasosaa riippumattoman teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee yli henkeä. Pääasialliset toiminnot ovat talonrakentamista, teollisuutta ja infrasektoria palveleva suunnittelu. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Pohjantie 12 A, ESPOO puhelin (09) faksi (09) YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Timo Myllys Apulaisjohtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Talous Ritva Marttila Tilastot Hilve Nurminen Julkaisut Kirsti Leskinen SNIL Kaija Haanmäki SKOL Visio ISSN päätoimittaja Timo Myllys toimitus Lauri Seppänen taitto Markus Janhunen

4 4 SKOL Visio Helmikuu 2004 Rakennusten turvallisuus nollatoleranssi tavoitteena Rakennusalan yhteinen tahtotila on rakenteellisen turvallisuuden nollatoleranssi. Rakennusten käyttäjien turvallisuus on taattava kaikissa olosuhteissa. Vuoden 2003 kaltaisia kattorakenteiden pettämisiä ei saa enää tapahtua. Rakennusteollisuus RT, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI sekä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL olivat yksimielisiä rakennusten turvallisuudesta, kun liittojen edustajat tapasivat marraskuussa 2003 ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin. Tapaamisella oli vain yksi aihe: Miten taataan käyttäjille turvalliset olot kaikissa rakennuksissa? Tapaamisen taustalla olivat aikaisemmin tapahtuneet kattorakenteiden sortumat. Tammikuussa 2003 teräsrakenteisen Botniahallin katosta petti noin 400 neliötä lumikuorman painosta Mustasaaressa. Helmikuussa puurakenteisen Jyväskylän messukeskuksen paviljongin katosta sortui noin neliömetriä, mutta lumikuorma oli vain noin 20 prosenttia suunnitellusta kuormasta. Orivedellä tapahtui elokuussa 2003 huoltoaseman rakennusvaiheessa kaksikerroksisen laajennuksen välipohjan romahtaminen, jolloin yksi työntekijä kuoli. Sortuma aiheutui konepajalla teräspilareihin tehtyjen hitsiliitosten irtoamisesta, jolloin ontelolaatoista muodostunut koko välipohjarakenne putosi alas. Onnettomuudet saivat jatkoa, kun syyskuussa Kuopiossa Rauhalahden kylpylän kaksi vuotta vanhan laajennusosan alaslaskettu akustinen katto romahti, jolloin kolme uimassa ollutta henkilöä saivat lieviä vammoja. Alaslasketun katon neljän millimetrin paksuiset teräskiinnikkeet olivat syöpyneet poikki. Riskikohteisiin pätevät suunnitelmat Riskikohteiden suunnitelmia voitaisiin tarkastaa ennen rakennusluvan myöntämistä, ministeri Jan-Erik Enestam pohti. Onko asiantuntijalausuntoja hyödynnetty virheiden ehkäisemiseksi ja miten laadunvarmennusjärjestelmät ovat toimineet, on selvittämisen arvoinen asia. Ennen kaikkea riskikohteiden suunnittelussa pitäisi käyttää päteviä suunnittelijoita. Ministeri Enestam on aikaisemmin todennut julkisuudessa, että laissa on jo nyt mahdollisuudet yksityiseen rakennuttajavalvontaan, asiantuntijatarkastukseen sekä ulkopuoliseen, kolmannen osapuolen tarkastukseen. Hän myös kysyy, olisiko syytä aloittaa myös kriittisten rakenneratkaisujen käytönaikainen tarkastus palotarkastuksen tapaan? Kahden lain loukussa Julkisten rakennusten suunnittelu on joutunut kahden lain loukkuun. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunnittelu pitää toteuttaa hyvin ja huolellisesti. Hankintalain yleisen käytännön mukaan suunnittelu toteutetaan halvalla, nopeasti ja tehokkaasti, SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys totesi ministeri Enestamin tiedotustilaisuudessa. Ennen julkinen sektori on ollut esikuvana suunnittelun tilaajana. Nykyisin tilaajat päätyvät lähes poikkeuksetta valitsemaan halvimmat suunnittelijat. Tämä tarkoittaa käytännössä, että suunnittelijoiksi valitaan usein ne yritykset, jotka lupaavat tehdä vähiten suunnittelutyötä.

5 SKOL Visio Helmikuu Rakennusalan järjestöt sitoutuivat yksimielisesti tekemään parhaansa rakennusten turvallisuuden nollatoleranssin saavuttamiseksi. Kuvassa vasemmalta SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Terho Salo, ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Helena Säteri, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, Suomen Kuntaliiton yksikön päällikkö Leena Karessuo sekä RAKLIn toimitusjohtaja Juhani Reen. Suunnittelun hintakilpailu ei ole kuitenkaan pakollinen, vaan julkisia hankintoja koskevat asetukset sallivat suunnittelun tilaamisen neuvottelumenettelyllä. Tämä etenkin silloin, kun tehtävää ei voida esittää niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita tavanomaisella tarjouskilpailulla. Rakennushankkeissa on normaalia, että suunnittelijaa valittaessa ei ole valmiutta riittävän täsmällisiin tehtävänmäärittelyihin. Tällöin siis neuvottelumenettely on sallittu. Neuvottelumenettely on sallittu myös poikkeustapauksissa, kun hankkeeseen liittyvät riskit eivät salli kokonaishinnoittelua. Suuria yleisötiloja sisältävät kohteet täyttävät asetuksen poikkeuksellisuuden vaatimukset. Vaativat rakennushankkeet ovatkin aina poikkeustapauksia ja riskikohteita, joissa neuvottelumenettely on sallittu kilpailuttamistapa. Euroopan Unionissakin on huomattu rakentamisen palveluhankintoihin liittyvät ongelmat. Uudessa julkisten hankintojen direktiiviehdotuksessa rakennushankkeiden suunnittelu mainitaan esimerkkinä hanketyypistä, jossa voidaan noudattaa neuvottelumenettelyä, Timo Myllys perusteli suunnittelijan valitsemista neuvottelumenettelyllä rakennushankkeisiin. Riittävästi aikaa suunnitteluun Suomen Kuntaliitossa pidetään tärkeänä, että onnettomuusriskien poistamiseksi on tarpeen tehostaa omistajien, urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden omaehtoisia tarkastuksia ja korostaa hyvän suunnittelun merkitystä. Kaikille riskialttiille rakennuksille olisi syytä laatia käyttö- ja huolto-ohje, jossa olisi määritelty turvallisuuden kannalta kriittisten kohtien määräaikaistarkastukset ja huolto. Rakennusalan pitäisi yhdessä tunnustaa suunnittelun ulkopuolisen tarkastuksen käytön merkitys riskialttiissa rakennuksissa ja tukea sen käyttöä, Kuntaliiton tiedotteessa ehdotetaan. Yksikön päällikkö Leena Karessuo edelleen korostaa rakennuttamisessa suunnittelun merkitystä rakentamisen laadun ja turvallisuuden edistämisessä. Kunnille lisäksi korostetaan, että suunnittelu- ja rakentamisaikatauluihin varattaisiin riittävästi aikaa. Rakentamisen ja suunnittelun kilpailuttamisessa on korostettava kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa laadulla ja erityisesti laadunvarmistuksella on riittävä painoarvo, Kuntaliiton tiedotteessa viestitetään. Kuntaliitto myös esittää ympäristöministeriölle rakennusten riskiluokituksen laatimista. Tämä tapahtuisi suunnittelijoiden laatiman ja viranomaisten kanssa yhdessä läpikäytävän riskianalyysin perusteella. Turvallisuus taattava Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLIn mukaan rakennuttajille kelpaa vain nollatoleranssi. Toimitilojen käyttäjien turvallisuus on pystyttävä takaamaan kaikissa oloissa. Liiton mielestä rakenteiden pettämiset ovat synnyttäneet yleistä epäluottamusta kiinteistö- ja rakennusalaan. Joskaan rakenteiden pettämisessä ei ainakaan marraskuuhun mennessä osoitettu systemaattista virhettä, niin riskianalyysien laatiminen on aiheellista, RAKLIn toimitusjohtaja Juhani Reen ehdotti. Kolme päivää ministeri Enestamin tiedotustilaisuuden jälkeen RAKLI lähetti jäsenistölleen kirjeen, jossa käynnistettiin nykyisen rakennuskannan turvallisuuden varmistamiseksi vaativien kantavien rakenteiden tehostettu tarkastus. Monet rakennuttajat olivat tosin jo tarkastaneet kohteidensa vaativat rakenteet jo ennen RAKLIn kiertokirjeen lähettämistä. Tehotarkastus koski sellaisten rakennusten kantavia kattorakenteita sekä alakattoja, joissa on yhtäaikaisesti paljon ihmisiä. Tehotarkastuksen tavoitteena on löytää tehokkaat menetelmät vahinkojen estämiseksi, jotta vältyttäisiin raskailta ja suuria kustannuksia aiheuttavilta säädösmuutoksilta, RAKLI tiedotti jäsenistölleen. Selvitysten tekemiseen ja toimintaohjeiden kehittämistyöhön osallistuvat RAKLIn lisäksi myös Suomen Kuntaliitto sekä ympäristöministeriö. Saumakohtia vältettävä Urakoitsijat ryhtyivät tehostamaan vaativia rakenteita ja niiden työvaiheita koskevia tarkastuksia rakenteilla olevissa kohteissa. Rakennustuotteiden valmistajat ryhtyivät puolestaan varmistamaan laatujärjestelmiensä toimivuuden kaikissa suunnittelu- ja työvaiheissa erityisesti kantavien rakenteiden osalta, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Terho Salo vakuutti tiedotustilaisuudessa. Vakavia onnettomuuksia ja rakenteiden sortumia on tapahtunut parhaiden rakennusyritysten työmailla, joilla laatujärjestelmät ovat olleet käytössä jo pitkään. Nollatoleranssi on kuitenkin Terho Salon mielestä ainoa oikea tapa yritysten toiminnassa. Rakennusprosessissa kokonaisuus on hallittava eikä saumakohtia saisi syntyä. Rakenteiden ulkopuolista tarkastusta Terho Salo piti mahdollisena ja se onkin jo käytössä eräässä suuressa rakennusliikkeessä. Tämä riippuu ensisijaisesti yrityksen omista valinnoista ja toimintatavasta. Suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus ei sinänsä pidennä rakennusprosessia, mutta vähentää virheiden määrää. Pääsuunnittelijan käyttö näyttää sen sijaan jääneen kuolleeksi kirjaimeksi, Salo muistutti tiedotustilaisuudessa. Rakennusteollisuus RT:n jäsenille on erikseen painotettu, että yritysten omien toiminta- ja laatujärjestelmien sekä työmaiden laatusuunnitelmien oli oltava kunnossa. Tämäkään ei riitä, sillä on ensiarvoisen tärkeää, että rakennushankkeiden ja siihen liittyvien osasuoritusten laadunvarmistus on kokonaisuudessaan hallinnassa, toimitusjohtajille osoitetussa jäsenkirjeessä tähdennettiin. Selvitykset maaliskuussa Suomessa on sellaista liike-, opetus- ja liikuntarakennusta, joissa tehdään kantavien rakenteiden tehotarkastukset. Suunnittelijat käyvät läpi ja tarkistavat suunniteltavina olevia rakennuksia. Rakennustuotteiden valmistajat tekevät omaa tarkastustyötään. Tämän laajan selvitystyön on määrä valmistua nyt maaliskuussa. Selvitysten ja kerätyn aineiston perusteella luodaan toimintamallit virheettömyyden varmistamiseksi. Toimintamalleilla halutaan varmistua, että rakentamisprosessin jokainen osapuoli tuntee omat tehtävänsä ja vastuunsa. Maaliskuun jälkeen sovitaan yhteisesti toimenpide-ehdotuksista sekä toisaalta toimijoiden ja viranomaisten välisen yhteistyön tehostamisesta. Toimenpide-ehdotusten on määrä valmistua ensi kesäkuussa, osapuolet vakuuttavat. Rakennusalan osapuolet edellyttävät toisaalta, että ympäristöministeriö selvittää osaltaan antamiensa normien ja ohjeiden toimivuuden. Vastaavasti rakennusvalvonta pureutuisi jatkossa erityisesti rakennesuunnitelmiin ja rakenteisiin sekä tiedottaisi havaitsemistaan ongelmista rakennusalan eri osapuolille.

6 6 SKOL Visio Helmikuu 2004 Tarkastukset vapaaehtoisesti Suurten ja vakavien onnettomuuksien jälkeen vaaditaan viranomaismääräysten kiristämistä ja byrokratian lisäämistä. Nykyinen lainsäädäntö on kyllin riittävä, jotta viimeaikaiset vakavat onnettomuudet voitaisiin estää rakennusalalla, kehittämisjohtaja ja rakennusneuvos Helena Säteri ympäristöministeriöstä vakuuttaa. Nykyisenkään lain sallimia mahdollisuuksia ei ole riittävästi käytetty, joten byrokratiaa ei tarvitse tämän takia lisätä nykyisestään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö lakia ja asetuksiakin käytäisi läpi ja tehtäisi tarvittavia tarkennuksia, mutta ne eivät ratkaise ongelmaa. Rakennuslain sallimia mahdollisuuksia on esimerkiksi rakennussuunnitelmien lausunnon vaatiminen kolmannelta osapuolelta. Kun kysymyksessä ovat riskirakenteet ja mahdollisesti uudet ja ennen kokeilemattomat tekniset ratkaisut, ulkopuolinen tarkastus olisi hyvinkin paikallaan. Viimeisen neljän vuoden aikana tätä ulkopuolista tarkastusta on käytetty vain muutamassa tapauksessa, Helena Säteri huomauttaa. Yksi rakennusliike on ryhtynyt tarkastuttamaan omien rakennuskohteidensa suunnitelmat ulkopuolisella konstruktöörillä. Tätä menettelyä Helena Säteri pitää kannatettavana ja soisi sen yleistyvän muidenkin rakennuttajien toiminnassa. Tietoisuus ulkopuolisesta tarkastuksesta on samalla parantunut suunnitelmien laatua ja vähentänyt virheitä. Tällainen menettely ei sinänsä pidennä rakennusprosessia, mikäli se on liitetty osaksi yrityksen laadunvarmennusjärjestelmää. Julkisuudessa on toisaalta esiintynyt vaatimuksia, että rakennusvalvonnan pitäisi yksityiskohtaisesti ryhtyä tarkastamaan suunnitelmia ja etsimään niistä mahdollisia virheitä. Rakennusvalvonnan resurssit ovat suunnitelmien tarkastamiseen riittämättömät eikä rakennusvalvonnan tarkoituskaan ole toimia poliisina. Rakennusvalvonta voi kyllä tarvittaessa, vaikkapa mutkikkaissa tapauksissa pyytää kolmatta osapuolta tarkistamaan suunnitelmien turvallisuusvaatimukset. Rakennusvalvonnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa, että rakennuslakia ja asetuksia noudatetaan, Helena Säteri viestittää. Pääsuunnittelijalle elvytystä Rakennusalan osapuolet itsekin myöntävät, että rakennuslaissa mainitun pääsuunnittelijan käyttö on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Miksi näin on? Jokaisessa hankkeessa pitäisi olla nimetty pääsuunnittelija, jolla on myös todella suuri vastuu harteillaan. Pelkäävätkö suunnittelijat tätä pääsuunnittelijan vastuuta?, Helena Säteri kysyy. Rakennusalan järjestöjen Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton sekä Suomen Arkkitehtiliiton olisi syytä käydä avointa keskustelua pääsuunnittelijan roolista. Onko kysymys koulutuksesta, rahasta vai pääsuunnittelijan toimenkuvasta? Näistä ja muista pääsuunnittelijan tehtäviin liittyvistä kysymyksistä olisi päästävä ratkaisuun, jotta pääsuunnittelijan käyttö yleistyisi lain hengen mukaisesti, Helena Säteri heittää pallon rakennusalan järjestöille. Suunnittelun merkitys pitäisi tiedostaa muutenkin nykyistä syvällisemmin. Tämä koskee niin rakennuttajia kuin urakoitsijoitakin. Suunnittelijan työ päättyy useassa tapauksessa piirustusten toimittamiseen tai sähköisesti lähettämiseen tilaajalle. Tämä on Helena Säterin mielestä suunnittelijan osaamisen vajaakäyttöä. Kun puhutaan suunnittelun ja toteutuksen integraatiosta, niin suunnittelijat pitäisi entistä enemmän jalkauttaa työmaalle valvomaan suunnitelmiensa toteutumista, jolloin mahdolliset muutokset ja lisäyksetkin olisi helpompi ja kivuttomampi toteuttaa. Suunnittelun jalkauttaminen koskee myös teollisuudelle tehtäviä suunnitelmia. Suunnittelun tilaajien pitäisi tilata suunnittelija työmaalle tai tuotantolaitokseen. Tällöin varmistettaisiin nykyistä paremmin suunnitelmien toteutuminen myös käytännössä. Laatuun pääpaino SKOL on yhtenä järjestönä esittänyt suunnittelijavalinnoissa neuvottelumenettelyn käyttöönottoa rakennusalan riskikohteissa ja sellaisissa kohteissa, joissa on paljon ihmisiä. Tämä tarkoittaa suunnittelijan laadun ja referenssien sekä osaamisen painottamista hinnan jäädessä toissijaiseksi valintakriteeriksi. Prosessiteollisuus on perinteisesti käyttänyt suunnittelijavalinnoissaan kaksivaiheista menettelyä. Ensin on kartoitettu sellaiset suunnittelutoimistot, joilla on osaamista ja referenssejä teollisuussuunnittelusta sekä riittävät resurssit toimeksiannon toteuttamiseen. Toisessa vaiheessa on sitten neuvoteltu hinnasta ja muista ehdoista. Tilaajien ja rakennuttajien pitäisi oppia käyttämään tämäntyyppistä mahdollisuutta nykyistä enemmän. Toisaalta, kun suunnittelijavalinnoissa on valittu jokin muu kuin halvimman tarjouksen jättänyt, tämä on herättänyt katkeruutta hävinneiden keskuudessa, Helena Säteri muistuttaa. Mikäli SKOL ajaa neuvottelumenettelyn yleistämistä ja laatukriteerien painottamista suunnittelijavalinnoissa, järjestön jäsenistön olisi tällöin myös ymmärrettävä valinnan tarkoitus ja tyydyttävä valitsijoiden ratkaisuun. Päätöksen riitauttaminen ei ainakaan edistä neuvottelumenettelyn yleistymistä. Suunnittelijavalinnoista riippumatta suunnitelmien oikeellisuudesta vastaa suunnitelmien laatija. Yrityksen laadunvarmennuksen on oltava sellaisella tasolla, ettei suunnittelukömmähdyksiä pääse syntymään. Rakennusalan laadunvarmennuksessa on kuitenkin ilmiselviä puutteita, koska kattorakenteiden vakavia sortumia on päässyt tapahtumaan. Rakennusalan laatuasiat on keskitetty Rakentamisen Laatu RALA:lle. Järjestön tarkastajat läpikäyvät yritysten laadunvarmennusjärjestelmät ja myöntävät niille hyväksynnät. Miten nämä laadunvarmennusjärjestelmät sitten käytännössä toimivat, riippuu paljolti yrityksistä itsestään. RALA perustettiin 1990-lamavuosina torjumaan harmaan talouden lieveilmiöitä. Järjestön jäsenet sitoutuivat ilmoittamaan ja selvittämään, että yritysten verot oli maksettu ja yhteiskunnalliset velvoitteet hoidettu. Järjestön perustamisessa valtiovalta ja julkiset keskusvirastot olivat aloitteellisia ja rakennusalan järjestöt olivat puolestaan yksituumaisesti mukana perustamassa RALA:a.

7 SKOL Visio Helmikuu Helena Säteri: Byrokratiaa ei tarvitse nykyisestään lisätä, sillä nykyinen lainsäädäntö antaa riittävät mahdollisuudet vakavien onnettomuuksien estämiseksi. Järjestön toiminta täyttää esimerkiksi laadunvarmennuksen perustason, mutta järjestöä pitäisi kehittää nykyisestään. Kehittämisen olisi syytä tapahtua vapaaehtoisvoimin eikä viranomaismääräyksin, Helena Säteri kehottaa. Aloitteellisuus kunniaan Ympäristöministeriö ei ole kaiken osaaja eikä tietäjä. Rakennusalan eri alojen asiantuntijajärjestöiltä kaivataan aloitteita ja aktiivisuutta esimerkiksi rakennuspoliittisen ohjelman seurantaryhmän työskentelyssä. Ryhmän puheenjohtajana Helena Säteri toivoo ryhmään kuuluvien jäsenten irtaantuvan kirjoituspöydän takaa papereidensa pölystä ja pohtivan toimintojen kehittämistä koko alan kehittämiseksi. Samaa aloitteellisuutta kaivataan ministeri Jan-Erik Enestamin marraskuussa 2003 pidetyn tapaamisen pohjalta perustetun rakennusten turvallisuusseurantaryhmän työhön. Ryhmää on täydennetty Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n edustajalla. Koko rakennusalan kannalta on erittäin tärkeää, että tapahtuneet onnettomuudet sekä myös läheltä piti tapaukset pystytään kartoittamaan ja selvittämään. Yhteistyö Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n ja Onnettomuustutkintakeskuksen kanssa tuottaa varmastikin uutta tietoa ja ennen kaikkea perusteelliset selvitykset vakavista onnettomuuksista. Näiden neutraalien osapuolten selvitykset ja johtopäätökset luovat perustan tulevalle toiminnalle. Vain tutkimuksella ja koulutuksella voidaan asioita parantaa ja kehittää nykyisestään, Helena Säteri uskoo. Onnettomuuksista katkeraa oppia Rakennusalalla tapahtui vakava onnettomuus vuoden 1996 maaliskuussa, kun Valkeakoskella UPM-Kymmenen tehtailla kaatui massasäiliö. Säiliötä oltiin koetäyttämässä vedellä, kun säiliön yksi teräsjaloista painui betonilaatan läpi ja koko säiliö kaatui. Tällöin säiliöstä syöksyi viisi miljoonaa litraa vettä viereisen huoltorakennuksen päälle. Rakennuksessa työskennellyt mies kuoli välittömästi. Säiliön kaatumiseen liittyvät tekniset syyt selvitettiin perusteellisesti, jolloin ilmeni pohjalaatan olleen liian heikko. Toisaalta havaittiin, ettei paalutus ulottunut peruskallioon asti. Näiden selvitysten pohjalta tehtiin yhdeksän toimenpide-ehdotusta. Tuolloin valmisteilla olleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin ne ovat lähes kaikki vaikuttaneet. Valkeakosken tapahtuman jälkeen on tarkistettu geotekniikan suunnitteluohjeita, jotka ovat valmistuneet äskettäin. Onnettomuuden selvitykset, tutkimukset, johtopäätökset veivät vuosia, mutta toivottavasti samanlaiset onnettomuudet voitaisiin vastaisuudessa jo ennalta estää, Helena Säteri toivoo. Vuoden 2003 kattorakenteiden sortumia selvitetään, mutta aikaisemmin on yleensä todettu vakavien onnettomuuksien aiheutuneen monen tekijän vaikutuksesta. Botniahalli oli joka tapauksessa heilunut vuosien ajan, koska sen stabiliteetti oli riittämätön. Halli toteutettiin tuoteosakauppana, jossa rakennesuunnittelu sisältyi teräsrakennevalmistajan osuuteen. Jyväskylän messuhallin katossa käytettiin jänneväliltään 55 metrin pituisia liimapuupalkkeja, jotka olivat Suomen oloissa ennätysluokkaa. Yhden puupalkin tappivaarnaliitoksessa piti olla 33 terästappia, mutta niitä olikin vain 7 tappia. Tässä liitoksessa tapahtui lohkeamismurtuma, mikä käynnisti sortuman. Myöhemmin kuitenkin huomattiin, ettei koko rakennekaan kantanut itseään. Puupalkkien valmistaja teki puolestaan ensimmäistä kertaa tappivaarnaliitoksia. Oriveden ABC-huoltamon välipohjan romahtamisessa havaittiin teräspalkkien kannakkeiden hitsiliitosten irronneen kantavista teräspilareista. Nämä hitsiliitokset oli tehty konepajalla ja kun liitokset irtosivat, koko ontelolaattarakenteinen välipohja romahti. Tällöin yksi työntekijä kuoli. Onnettomuustutkintakeskuksen lisäksi onnettomuutta tutkivat poliisi, työsuojelupiiri sekä Tapaturmavakuutusten Vakuutusliitto. Rauhalahden kylpylän sisäkaton romahtamisessa välikaton teräslangat olivat virheellistä materiaalia ja ne syöpyivät kahdessa vuodessa poikki. Syöpymistä edisti tuuletuksen puuttuminen. Kun katto romahti, tapahtui se jatkuvan sortuman periaatteella. Samantyyppinen sortuma oli tapahtunut aikaisemmin Sveitsissä, jolloin 12 ihmistä kuoli. Rauhalahdessa selvittiin onneksi kolme ihmisen lievällä loukkaantumisella. Onnettomuuksille ei ainakaan pinnallisesti tarkastellen näytä löytyvän yhteistä tekijää. Joka tapauksessa on tarpeellista ja välttämätöntäkin selvittää rakentamisen vastuukysymyksiä. Tämä korostuu etenkin urakoiden pilkkomisessa, kun kilpailu viedään äärimmilleen. Kun rakentaminen pilkotaan hyvin pieniin osiin, on vaarana vastuun hämärtyminen. Urakoiden ja töiden rajapinnat muodostavat riskipinnat, mutta jonkun on rakennushankkeessa pilkkomisesta huolimatta vastattava kokonaisuudesta, Helena Säteri edellyttää.

8 8 SKOL Visio Helmikuu 2004 Suunnittelijoita kuunnellaan Suunnittelijat ovat haluttu neuvottelukumppani rakennusalan eri osapuolten neuvottelupöydissä. Heiltä kysytään ja heitä kuunnellaan. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin vuonna 2000 aloitettu strategiatyö on tuottamassa tuloksia. Liiton toiminnan perusajatuksena on jäsenyritysten liiketoiminnan edellytysten ja toimialan jatkuva parantaminen. Liiton talous on kunnossa ja jäsenmäärä on liiton historiassa korkeimmillaan. Jäseninä on yli 250 suunnittelutoimistoa, joiden palveluksessa on runsaat henkilöä. SKOLin hallituksessa tapahtui vuodenvaihteessa vahdinvaihto. Neljä vuotta puheenjohtajana toiminut LT-Konsulttien varatoimitusjohtaja Kari Lautso luovutti puheenjohtajuuden JP-Talotekniikan toimitusjohtaja Markku Kaskimiehelle. Samalla toteutui liitossa käytäntönä oleva puheenjohtajuuden kierto eri toimialojen välillä. Liiton järjestötoiminnan vuoteen 2005 ulottuvat strategiat ankkuroituvat kuuteen peruspilariin. Perusajatuksia on alan imagon, näkyvyyden ja uskottavuuden parantaminen, mikä samalla tukee myös alan kannattavuuskehitystä. Yritykset eivät voi toimia yksin, joten jäsenyritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen tukeminen on valittu strategiakohteeksi. Alan osaamisen ja yhteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen on liiton neljäs strategiapilari. Toimivien työmarkkinoiden luominen ja ylläpito sekä jäsenyritysten kansainvälistymiskehityksen tukeminen ovat niin ikään liiton toiminnan keskeisiä tavoitteita. Strategiat yhteistyössä Markku Kaskimies oli Kari Lautson puheenjohtajakaudella SKOLin hallituksessa laatimassa ja valmistelemassa liiton strategioita, jotka ovat muodostaneet liiton toiminnan pohjan. Samalla ne ovat ohjanneet vuosisuunnitelmien tekoa ja käytännön toimia. Alan vision perusajatukset ovat edelleenkin voimassa, joten liittoa on hyvä lähteä luotsaamaan, kun yritysten tilauskannatkin ovat suhteellisen tyydyttävät, Markku Kaskimies pohdiskelee. Rakennusalan kehitys näyttää suunnittelijoiden näkökulmasta haasteelliselta. Talonrakennuspuolella velloo voimakas laatukeskustelu, mikä saattaa tarjota konsulteille mahdollisuuksia ja uusia toimintoja. Toisaalta SKOL on liittona päässyt talonrakennusjärjestöjen neuvottelupöytään ja vaikuttamaan alan päätöksentekoon. Talonrakennuspuolen ominaispiirteitä on toimintojen hajanaisuus ja pirstoutuminen pieniin osiin. Vaikka hankkeella on ammattitaitoinen rakennuttaja, käyttäjästä ei aina ole tietoa. Tämän takia hankkeen suunnitelmia pidetään auki hyvinkin pitkään. Kun hanke rakennutetaan kolmannen osapuolen käyttöön, suunnitteluun ja toteutukseen kantautuva isännän ääni on kaukainen, Kari Lautso filosofoi. Vastuusuhteet hämärtyvät Rakentamistavasta ja rakentamisen sektorista riippumatta suunnittelua ja toteutusta leimaa mieletön kiire. Kun suunnittelijoilta vaaditaan viikossa kahden viikon työt, ongelmaa ei voida ratkaista lisäämällä suunnittelijoita. Jos rakennushankkeessa halutaan säästää tinkimällä esimerkiksi pohjatutkimuksissa, joudutaan suunnitelmat tekemään kuvaannollisesti juoksuhiekan päälle, Kari Lautso viestittää. Kun rakentamisessa on monta osapuolta, olisi aiheellista selkeyttää esimerkiksi tavarantoimittajan, rakennuttajakonsultin, suunnittelijan, aliurakoitsijoiden vastuuta. Rakennusprojektissa, jossa vastuusuhteet ovat epäselvät, ongelmia ilmaantuu varmasti. Jokainen rajapinta on samalla riskipinta ja eikö projekteissa pärjättäisi nykyistä vähemmilläkin osapuolilla, Markku Kaskimies kysyy. Vastuusuhteiden hämärtyminen näyttäisi liittyvän enemmän talonrakentamiseen. Teollisuusrakentamisessa ja infrapuolella rakennutetaan enemmän itselle. Rakennuttaja tarkastaa ja tarkistuttaa suunnitelmat, koska virheisiin ei ole varaa. Teollisuus tuntee prosessinsa ja tietää mitä haluaa ja siellä toimitaankin prosessin ehdoilla, mihin niin suunnittelijoiden kuin rakentajienkin on sopeuduttava. Myös infrapuolella on julkinen tilaaja vastuussa tuotteistaan koko sen elinkaaren ajan, mikä heijastuu myös laatu-, tarkastus- ja rakentamisprosesseihin, Kari Lautso toteaa. Tiehallinto on nytkin kokeilemassa uutta, laatua entistä voimakkaammin painottavaa hankintamenettelyä suunnittelua tilattaessa. SKOL on ollut tässä asiassa taustavaikuttajana, Kari Lautso vihjaisee. Mikäli kokeilu jatkuu ja yleistyy, menettely toimii sitten suunnannäyttäjänä muillekin valtion ja kuntien sekä yksityisille tilaajaorganisaatioille. Julkisten hankintojen hintakilpailuttamisen pelisäännöt on alun perin luotu materiaalikauppaan. Kilpailuttamisen alttarille on samassa yhteydessä uhrattu henkinen ajattelukin, mihin myös suunnittelu lukeutuu. Alttarin äärellä voi kysyä, saako vähimmällä ajattelulla ja halvimmalla hinnalla kunnollista suunnitelmaa, kun samanaikaisesti henkisesti kypsynein ja ajattelun rikastuttama suunnitelma on poltettu savuna ilmaan, koska se maksaa enemmän. Aiheellinen kysymys onkin, sopiiko ajattelu ollenkaan hintakilpailutettavaksi, Kari Lautso heittää retorisen kysymyksen suunnittelun tilaajille. Takaako vähiten ajattelua sisältävä halvin tarjous lopputuotteen toimivuuden? Johtopäätöksen teon ei luulisi olevan vaikeaa, Kari Lautso jatkaa. Suunnittelijat työmaalle Suunnittelu- ja rakennusprosessin sujuvuutta varmastikin parantaisi, jos rakennuttaja tai tilaaja edellyttäisi suunnittelijan osallistumista koko rakennusvaiheen keston ajan hankkeeseen. Tällöin suunnittelija jalkautuisi työmaalle valvomaan suunnitelmiensa toteutumista. Tämä jalkautuminen koskee lähinnä talonrakennushankkeita, missä suunnittelijoiden osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän, Markku Koskimies ehdottaa. Teollisuusrakentamisessa suunnittelijat ovat perinteisesti osallistuneet han-

9 SKOL Visio Helmikuu Markku Kaskimies: SKOLia on hyvä lähteä luotsaamaan, kun liiton talous on kunnossa ja yritysten tilauskannatkin suhteellisen tyydyttävät. Kari Lautso: SKOL on liittona haluttu neuvottelukumppani rakennusalan neuvottelupöydässä ja sitä myös kuunnellaan. Markku Kaskimies Markku Kaskimies on aloittanut SKO- Lin hallituksen puheenjohtajana 2004 alusta. Tätä ennen hän on istunut liiton hallituksessa neljä vuotta Koulutukseltaan Markku Kaskimies on LVI-tekniikan diplomi-insinööri, joka valmistui Teknillisestä korkeakoulusta Hän on toiminut JP-Talotekniikka Oy:n toimitusjohtajana vuodesta Yhtiö kuuluu Jaakko Pöyry Group-konsernin infrastruktuurija ympäristöliiketoimintaryhmään ja yhtiö on noin 200 hengen insinööritoimisto. Markku Kaskimiehen erikoisaloja ovat kiinteistöhallinta ja ympäristökonsultointi sekä taloteknisessä suunnittelussa lvi-, sähkö-, turva- ja telesuunnittelu sekä rakennusautomaatiosuunnittelu. Urakoitsijakokemusta Markku Kaskimiehellä on Are Oy:stä , jolloin hän toimi yhtiön pääkaupunkiseudun aluejohtajana. Tätä ennen hän toimi Onninen Termo Oy:n palveluksessa kymmenkunta vuotta pääkaupunkiseudun ja viennin tulosvastuullisena johtajana sekä lv-asennusosaston osastopäällikkönä. Rakennushallituksessa Markku Kaskimies ehti toimia virkamiehenä, viimeiset vuodet rakennuspäällikkönä, joten rakennuttajankin kokemusta hänellä on. Kari Lautso Kari Lautso on toiminut SKOLin puheenjohtajana nelivuotiskauden ja liiton hallitukseen hänet valittiin ensimmäisen kerran jo Diplomi-insinööriksi Kari Lautso valmistui 1971 ja tekniikan lisensiaatiksi 1978 Teknillisestä korkeakoulusta. Hän on varatoimitusjohtajana LT-Konsultit Oy:ssä, joka on englantilaisen WSP Groupin omistama yhtiö. Yrityskauppaan asti hän toimi yhtiön toimitusjohtajana. Liikennetutkimuksen ja suunnittelun erikoisasiantuntijana Kari Lautso on kirjoittanut viitisenkymmentä liikennealan artikkelia suomalaisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin sekä luennoinut lukuisissa kansainvälisissä kongresseissa vuodesta 1978 lähtien. Hän myös osallistunut sekä vetänyt lukuisia kansainvälisiä liikennepolitiikkaa ja kaupunkisuunnittelua koskevia tutkimusprojekteja. Luentoja hän myös pitänyt liikennetekniikan vs. professorina Teknillisessä korkeakoulussa vuosina 1987 ja LT-Konsultit on osallistunut kotimaassa useimpien merkittävimpien infrahankkeiden selvityksiin ja suunnitteluun. Näitä ovat mm. Länsimetro, pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, E18 tienosuudet, Vuosaaren satama, Kerava-Lahti oikorata ja Marja rata. Yhtiö on infrapuolen merkittävimpiä suunnitteluviejiä, joka on vuoden 1996 jälkeen toteuttanut yli kaksikymmentä EU-toimeksiantoa ja tätä ennen mittavia hankkeita niin entisessä Neuvostoliitossa kuin arabimaissakin. kintoihin, valvoneet suunnitelmiensa toteutumista ja prosessin käyttöönottoa, Markku Kaskimies jatkaa. Infrarakentamisessa tilaaja on pitkään teettänyt suunnittelijoilla erilaisia suunnitelmia edeltäviä ja niitä tukevia selvityksiä varsinaisten suunnitelmien lisäksi. Tiesuunnittelussa tehdään esimerkiksi liikenne-ennusteita ja ympäristöselvityksiä, Kari Lautso täsmentää. Selvitysten tulosten siirtyminen suunnitelmiin on osa suunnitteluun liittyvää henkistä prosessia, jonka ratkaisemisessa häviää osa suunnitelmaan sisältyvästä henkisestä pääomasta. Kansainvälistä tasoa Suomessa konsulttien käyttö on vakiintunutta. Konsultteja on ensinnäkin SKOLin jäsentoimistojen palveluksessa yli henkilöä. Tämä on asukasta kohden laskettuna kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin. SKOLin jäsentoimistojen viennin osuus on yli 30 prosenttia, mikä sekin on kansainvälistä huippuluokkaa. Vientiä harjoittaa muutama suuri toimisto ja sen lisäksi on paljon pieniä puroja. Menestymisen taustalla on osin kilpailijamaitamme alhaisempi kustannustaso, mutta toisaalta myös tehokkuus. Suomalaiset tilaajat voivatkin olla ylpeitä konsulttikunnastaan, Kari Lautso hehkuttaa. Suomessa luotetaan konsulttien osaamiseen ja riippumattomuuteen. Korruptiota ei tulla edes ajatelleeksi, kun konsultti toimii erilaisissa hankkeissa rakennuttajan tai tilaajan luottomiehenä. Luotettavuus onkin suomalaisten konsulttien vahvuuksia myös kansainvälisissä projekteissa. Tilanne muuttuu jo Keski-Eurooppaan mentäessä, missä korruptio koetaan jo ongelmana. Suunnittelijan etu ja erilaiset kytkykaupat ovatkin jyrkässä ristiriidassa kansainvälisen konsulttijärjestön FIDICin periaatteiden kanssa, Markku Kaskimies viestittää. Hyvä suunnitteluosaaminen, korkeatasoinen koulutus ja hyvin hoidetut suunnitteluyritykset on huomattu maamme rajojen ulkopuolellakin. Tästä on yhtenä osoituksena ulkomaisten yhtiöiden kiinnostus ostaa suomalaisia suunnittelutoimistoja. Etenkin ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat yritysostoin tulleet Suomen suunnittelumarkkinoille ja saaneet jalkansa itävientiin. Suunnittelun arvostus on nostanut Suomessa päätään. Arvostus perustuu niin yksittäisten suunnittelijoiden osaamiseen ja tekemiseen kuin toimistojenkin saavutuksiin, Markku Kaskimies pohtii puheenjohtajakautensa alkutaipaleella.

10 10 SKOL Visio Helmikuu 2004 Teollisuus ulkoistaa suunnitteluaan Kansainvälisillä markkinoilla toimivat suomalaiset teollisuusyritykset ovat viime vuosina keskittyneet entistä selkeämmin ydinliiketoimintoihinsa. Tämä on usein merkinnyt suunnittelutoimintojen uudelleenjärjestelyjä ja luotettavien kumppanien etsimistä. Hollolalainen Etteplan on ollut näissä järjestelyissä tiiviisti mukana. Konserni on osallistunut viime vuosina yhteentoista suunnittelutoimintojen ulkoistamisprojektiin yhdeksän yrityksen kanssa, toimitusjohtaja Heikki Hornborg selvittää. Konsernin asiakkaita ovat laitevalmistajat ja loppukäyttäjät puunjalostusteollisuudessa niin kuin nosto- ja siirtolaite- sekä prosessi- ja elektroniikkateollisuudessa. Teollisuusyrityksen kumppanina Etteplan toteuttaa asiakkailleen kokonaisia tuotekehitys- ja toimitussuunnitteluprojekteja. Konsernin toiminta tukeutuu kolmeen osaamisalueeseen eli konetekniikka- ja mekatroniikkasuunnitteluun sekä automaatio- ja sähkösuunnitteluun että elektroniikka- ja ohjelmistosuunnitteluun. Teollisuuden suunnittelutoimintojen uudelleenjärjestelyt sekä myös yrityskaupat ovat kasvattaneet voimakkaasti Etteplanin toimintaa. Henkilöstön määrä oli esimerkiksi vuonna 1995 noin 170 henkilöä, vuoden 2000 lopussa 513 henkilöä ja vuoden 2002 lopussa yli 720 henkilöä. Viime vuoden lopussa henkilöstön määrä oli jo yli 950 henkilöä, jotka työskentelivät 37 toimipaikassa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa. Konsernilla on lisäksi edustustot Sveitsissä ja Venäjällä. Joskin konsernin henkilöstö on kasvanut voimakkaasti, konsernin hallinto on pysynyt ohuena. Hallinnon palveluksessa on vain runsaat toistakymmentä henkilöä eikä Heikki Hornborg puhukaan konsernin pääkonttorista, vaan Hollolassa sijaitsevasta päätoimipaikasta. Konsernin liikevaihto on sekin kasvanut nopeasti. Kun vuonna 1998 liikevaihto oli vajaat 15 miljoonaa euroa, vuonna 2000 liikevaihtoa kertyi lähes 27 miljoonaa ja vuonna 2002 runsaat 37 miljoonaa euroa. Viime vuonna liikevaihtoa kertyi noin 50 miljoonaa euroa, josta viennin ja ulkomaantoimintojen osuus oli kolme neljäsosaa. Nopeaa kehitystä Teollisuus käytti suunnittelutoimistoja 1990-luvun alussa ylikuormitushuippujen tasaamiseen. Tämän jälkeen toimeksiannot suurenivat ja monipuolistuivat sekä muuttuivat vähitellen kumppanuussopimuksiksi, jotka eivät suinkaan aina ole olleet edes kirjallisia sopimuksia. Kumppanuus on edellyttänyt teollisuusyrityksen prosessin syvällistä tuntemusta sekä asiakkaan ja suunnittelutoimiston tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Suomalaisista suuryrityksistä esimerkiksi Rautaruukki ja Kone ovat ulkoistaneet suunnittelutoimintojaan, koska ne eivät kuulu yhtiöiden ydinliiketoimintoihin. Esimerkiksi vuonna 2002 Rautaruukki Steel Engineeringin Oulun yksikön 48 suunnittelijaa siirtyivät Etteplanin palvelukseen. Täten Etteplan vahvisti asiantuntemustaan Pohjois-Suomessa sekä erityisesti metallien perusteollisuudessa. Etteplanilla on vuosien ajan ollut yhteistyötä Koneen kanssa. Yhtiö on osallistunut mm. Koneen uutuustuotteiden, konehuoneettomien hissien kehitystyöhön niin valmistuksessa kuin hissien koeajoonkin maailman syvimmässä his-

11 SKOL Visio Helmikuu Heikki Hornborg: Teollisuus on viime vuosina ryhtynyt ulkoistamaan suunnitteluaan, koska se ei kuulu yritysten ydinliiketoimintoihin. Ratkaisua on haettu kumppanuussopimuksista, mikä edellyttää osapuolten keskinäistä tuntemusta ja luottamusta. sikuilussa Tytyrin entisessä kaivoskuilussa Lohjalla, Heikki Hornborg kertoo. Tätä yhteistyötä on helpottanut osaltaan sekin, koska Heikki Hornborg on työskennellyt Koneen palveluksessa parikymmentä vuotta sitten. Läheinen yhteistyö johti kumppanuuteen ja Koneen päätökseen ulkoistaa osa Hyvinkään suunnittelutoiminnoistaan. Tällöin vajaat 70 suunnittelijaa siirtyivät Etteplanin perustaman uuden yhtiön Konette Design Centerin palvelukseen, mihin Kone jäi vähemmistöosakkaaksi. Henkilöstön luonnollinen reaktio oli epäily työpaikkojen ja työtehtävien säilymisestä. Avoimen informaation ansiosta suunnittelijoiden työpaikat ovat säilyneet ja työtehtävät muuttuneet jopa haasteellisimmiksi, kun toimeksiantoja on ryhdytty tekemään ulkopuolisillekin asiakkaille, Heikki Hornborg selvittää. Vastaavanlainen kehitys on tapahtunut myös Saksassa, missä Konette GmbH solmi yhteistyösopimuksen Koneen saksalaisen liukuporrasyksikön kanssa elokuussa Tämä merkitsi Etteplanin liiketoiminta-alueen vahvistumista ja 33 henkilön siirtymistä Konette GmbH:n palvelukseen. Elektroniikkalaboratorio kumppanin virikkeestä Erittäin kilpailulla elektroniikan alalla Etteplan investoi kolmisen vuotta sitten EMC-laboratorioon, jonka palveluksessa on kymmenkunta alansa huippuosaajaa. Virike tähän lähti kahden asiakkaan tarpeista, jotka tarvitsivat tuotteidensa EMC-testauksia ja suunnittelupalveluita. EMC-laboratorion pätevyysaluetta on sittemmin laajennettu ja Mittaustekniikan keskus on myöntänyt laboratoriolle akreditoinnin. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt laboratoriolle competent body viranomaisaseman. Tämän ansiosta laboratorio on saanut useita uusia asiakkuuksia Suomesta ja ulkomailta. Yhteistyökumppanin ansiosta Etteplan siis perusti elektroniikkalaboratorion, joka mittausten lisäksi myös konsultoi asiakkaitaan. Vakioasiakkaiden lisäksi laboratoriolla on joitakin kerta-asiakkaita ja laboratorio on vakiinnuttanut asemansa elektroniikan liiketoiminta-alueella, Heikki Hornborg arvioi. Yrityskauppoja ja toimeksiantoja Kumppanuussopimusten ohella Etteplan on laajentanut toimintaansa yritysostoin. Esimerkiksi tammikuussa 2002 konserni osti 35 prosentin osuuden ruotsalaisesta tuotekehitys- ja suunnittelutoimistosta J.A. Produktutveckling AB:sta, joka tarjoaa palveluitaan auto-, elektroniikka- ja koneenrakennusteollisuudelle. Myöhemmin konserni on kasvattanut omistusosuuttaan ruotsalaisyhtiöstä 75 prosenttiin. Kauppa rahoitettiin Etteplanin pörssistä hankkimilla omilla osakkeilla. Yrityskaupoilla ja toimintojen kehittämisellä konsernissa varaudutaan taloustilanteen elpymiseen Euroopassa ja Suomessa. Teollisuuden suhdanteiden arvioidaan elpyvän kuluvan vuoden kevätpuolella, Heikki Hornborg ennakoi. Elpyminen teollisuuden eri alueilla on vaiheittaista, mutta kun konsernilla on runsaat 300 asiakasta niin aina jollakin alalla on elpymistä kun toisella saattaa olla taantumaa. Pietarin puhdistamo Teollisuuden prosessisuunnittelun erikoispiirteitä kuvastaa hyvin Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo. Laitoksessa puhdistetaan noin ihmisen jätevedet. Venäläiset aloittivat puhdistamon rakentamisen, mutta hanke jäi kesken 1990-luvulla. Hyvin monesta kansainvälisestä rahoituslähteestä kerätty rahoituspaketti varmisti puhdistamohankkeen jatkamisen. Viimeksi Euroopan investointipankki EIB myönsi joulukuun 2003 lopussa 25 miljoonan euron lainan puhdistamohankkeeseen. Puhdistamon toteuttaa puolestaan avaimet käteen toimituksena SWTP Construction Oy, jonka muodostavat YIT, Skanska ja NCC kukin kolmanneksen osuudella. Osakkaista YIT ja Skanska ovat toteuttaneet puhdistamohankkeita teollisuudelle sekä myös Venäjällä jo entisen Neuvostoliiton aikana. Laitoksen massiivisuutta osoittaa sekin, että jätevedet johdetaan puhdistamon alle 55 metrin syvyydessä kulkevassa kokoojatunnelissa. Täältä ne pumpataan yhdeksää, halkaisijaltaan metrin suuruista putkea pitkin puhdistamoprosessin alkuun. Nostossa tarvitaan yhtätoista pumppua, joiden tehot vaihtelevat kw. Sähkön liitäntäteho on 22 MW, mikä vastaa 6000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta. Pumppaamoa voidaan verrata Stadionin torniin, joka olisi upotettu maan alle, sillä pumppaamo on Stadionin torniakin hieman korkeampi. Kun SWTP pyysi tarjouksia puhdistamon sähkö- ja automaatiosuunnittelusta, tarjouksen jätti viisi toimistoa. Tilaaja selvitti tarkkaan tarjoajien referenssit vesilaitosten suunnittelusta sekä toisaalta Venäjän kaupan kokemukset ja venäläisten normistojen tuntemuksen. Suunnittelutoimistojen oli myös tässä vaiheessa nimettävä suunnitteluryhmien vetäjät ja osoitettava suunnittelukapasiteetin riittävyys. Kaksivaiheisen tarjouskilpailun toisessa vaiheessa neuvoteltiin sitten hinnasta ja muista suunnitteluun liittyvistä kysymyksistä, suunnittelun ohjauksesta vastaava Reijo Niinikoski kertoo SWTP:stä. Etteplanin vahvuuksia oli, että se on 15 viime vuoden aikana suunnitellut noin puolet Suomen puunjalosteollisuuden puhdistamoprojekteista sekä puhdistamoja Ruotsiin ja Baltiaan. Konsernin Imatran toimistolla oli vahvuutena Venäjän kaupan ja normistojen tuntemus. Etteplanilla oli suunnittelukokemusta jo Neuvostoliiton kaupan ajoilta mm. Svetogorskin puhdistamosta, jonka tilaajana oli Finn-Stroi sekä useita toimeksiantoja YIT:ltä. Etteplan, jolla oli voimassa oleva venäläinen suunnittelulisenssi, sai tämän Pietarin puhdistamon sähkö- ja automaatiosuunnittelun joulukuussa Projekti oli siihen asti konsernin suurin tuon alan toimeksianto. Suunnittelu alkoi välittömästi ja projektipäällikkö Arvo Aaltosen johtamassa suunnittelutiimissä on ollut insinööriä konsernin Vantaan ja Imatran toimistoista. Suunnitelmia on työstetty puhdistamoprojektin suunnitteluun osallistuneiden kolmen muun toimiston yhteiseen Raksanet tietopankkiin, josta muut suunnittelijat ja tilaaja ovat voineet tarkastella kuvia. Suunnitelmien oikeellisuus on ollut kunkin toimiston projektipäällikön vastuulla, sillä tilaajan puolelta suunnittelun ohjauksessa on kaksi henkilöä eikä heillä ole ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia tarkastaa projektissa työstettyjä kuvaa. Suunnittelu on tehty venäläisten normien mukaan. Suunnitelmien tarkastus ja hyväksyttäminen on puolestaan kaksivaiheinen. Suunnitelmien tekninen hyväksyntä tapahtuu Lontossaa sijaitsevassa insinööritoimistossa FIDICin normien mukaan ja venäläinen pääsuunnittelija tarkastaa, että suunnitelmat on tehty venäläisten normien mukaan. Jos näin ei olisi, puhdistamoa ei käynnistettäisi. Etteplanin sähkö- ja automaatiosuunnittelun on määrä päättyä maaliskuussa 2004, mikä tarkoittaa noin tunnin työpanosta, yhtiön sähkö- ja automaatio-osaston johtaja Jukka Vuojakoski selvittää. Etteplan on tilaajan mielestä varsin hyvin pysynyt aikataulussa ja pystynyt joustavasti sopeutumaan projektin kuluessa tulleisiin muutoksiin.

12 12 SKOL Visio Helmikuu 2004 SKOLin toimintalinjat SKOLin toiminnan lähtökohtana on SKOLin visio: SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. SKOL-yritykset tuottavat asiakkailleen olennaista arvonlisäystä tietointensiivisillä ratkai suilla, joilla asiakkaiden ja alan yritysten kannattavuus, palvelujen laatu ja kilpailukyky paranevat jatkuvasti. SKOLin missio on jäsenyritysten liiketoiminnan edellytysten ja toimialan jatkuva paranta minen. Mission taustalla ovat SKOLin säännöt, joihin jo vuonna 1967 kirjoitettiin: SKOLin tarkoituksena on edistää ja kehittää riippumatonta suomalaista konsultti toimin taa, toimia jäsentensä tukena ja ammatillisena yhdyssiteenä, valvoa jäsenkunnan arvos tusta ja vastuuta sekä yhteiskunnallisia ja ammatillisia etuja sekä valvoa jäsenten etuja työ suhteissa. SKOLin järjestötoiminnalle on asetettu tavoitetila: SKOL on arvostettu, vaikutusvaltainen ja näkyvä edunvalvoja, joka tuottaa toiminnallaan jäsenilleen kilpailuetua ja liiketoiminnallista lisäarvoa sekä tukee näin jäsenyritysten vision toteutumista. SKOLin toiminta perustuu vuosina seuraaville strategisille teemoille: 1. Jäsenyritysten toiminnan kannattavuuskehityksen tukeminen 2. Alan imagon, näkyvyyden ja uskottavuuden parantaminen 3. Jäsenyritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen edistäminen 4. Alan osaamisen ja yhteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen 5. Toimivien työmarkkinoiden luominen ja ylläpito 6. Jäsenyritysten kansainvälistymiskehityksen tukeminen Jäsenyritykset ovat kannattavia, kilpailukykyisiä ja kehittyviä Jäsenyritysten ja alan kannattavuuskehitystä tuetaan ensi sijassa terveen yritystoiminnan ja reilun kilpailun edistämistoimilla, uusien hinnoittelu- ja ansaintamallien kehittämisellä ja käyttöönotolla sekä benchmarking-työkalujen kehittämisellä ja tuottamisella. SKOLin jäsenyrityksiltä edellytetään tervettä yritystoimintaa, joka lähtee vakaalta talou delliselta ja toiminnalliselta pohjalta. Jäsenyrityksiltä edellytetään kannattavan yritys toiminnan ylläpitoa ja oikeaa resurssien mitoitusta sekä kasvavilla että supistuvilla markkinoilla. Jäsenyritysten ja tilaajien toimintaa pyritään ohjaamaan siten, että suun nit telun hinnoittelun lähtökohtana on asiakkaalle tuotettava lisäarvo, eivät suunnitteluyritykselle aiheutuvat kustannukset. siten, että osaamis palveluja myydään ensi sijassa arvoperusteisesti. Jäsenyrityksiä kannustetaan tuotteistamaan omaa osaamistaan, kehittämään muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuvia tehokkaita palvelukonsepteja ja uudentyyppisiä palveluja sekä tuottamaan tätä kautta lisäarvoa tilaajille toimimalla osana näiden liiketoiminta verkostoja. Ala on näkyvä, uskottava ja imagoltaan hyvä Suunnittelu- ja konsulttialan imagon, näkyvyyden ja uskottavuuden parantamiseksi kehitetään SKOLin asiakas- ja sidosryhmäviestintää sekä tuetaan jäsenyritysten tiedotustoimintaa. SKOL järjestää kontakti- ja asiakastilaisuuksia ja tapahtumia sekä jäsenyritysten asiakkaille että muille sidosryhmille. Suunnittelu- ja konsulttialan merkitystä yhteiskunnan, ympäristön, teollisuuden ja rakenta misen asian tuntijana ja eri aloja kehittävänä toimijana tuodaan voimakkaasti esiin. Aktiivisempii rooli edellyttää myös jäsenkunnalta valmiutta esiintyä alan julkaisuissa ja tiedotus välineissä sekä erityi sesti foorumeilla, joihin kokoontuu asiakastahojen ja sidos ryhmien edustajia. SKOLin jäsenkunnan edustavuutta pyritään parantamaan myös laajentamalla jäsenkuntaa kehityskykyisillä ja terveellä pohjalla toimivilla yrityksillä. SKOL pyrkii huolehtimaan koko suunnittelu- ja konsulttialan ryhdikkyydestä osallistumalla harmaan talouden torjunta toimenpiteisiin yhdessä valtiovallan ja muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Jäsenyritysten asiakkuudet ja kumppanuudet ovat kiinteitä ja kehittyneitä SKOLin jäsenyritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen edistä miseksi kehitetään sopimusmalleja ja pelisääntöjä sekä tuotetaan informaatiota kumppa nuuksista ja verkottumisesta. Liitto pyrkii palvelemaan jäsenyrityksiä myös strategisen aseman parantamisessa ja riskien hallinnassa. Alan sopimuskäytäntöä ja pelisääntöjä yhtenäistetään kaikilla toimintaalueilla. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot uudistetaan vastaamaan informaatiotekniikan ja sähköisen tiedonsiirron asettamia vaatimuksia. Erityisesti tarkistetaan tiedostojen ja tietokantojen tekijänoikeudet ja omistajaoikeudet SKOL-yritykset ovat kehitysmyönteisiä teknologia-osaajia Suunnittelu- ja konsulttialan osaamisen ja yhteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan edistä miseksi koordinoidaan ja käynnistetään uusia kehityshankkeita ja tutkimusohjelmia. SKOL seuraa myös alan peruskoulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta sekä järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia ja tapahtumia. SKOLin sisällä kehitetään ja ylläpidetään aktiivista toimikunta- ja työryhmätoimintaa. SKOLin jäsenkuntaa profiloidaan ja jäsenyrityksiä kannustetaan kehittymään asiantuntija- ja teknologiayrityksinä, jotka tarjoavat asiakkailleen lisäarvoa sekä tekno logia-, tietotekniikka- että

13 SKOL Visio Helmikuu Konsulteille liikkeenjohdon koulutusta SKOLin aloitteesta Johtamistaidon opistossa JTO:ssa on ryhdytty antamaan konsulteille koulutusta. Kysymyksessä on liikkeenjohdon valmiuksien lisääminen yritysjohdolle, projektipäälliköille ja taloudellisessa vastuussa oleville konsulteille. Vuoden 2003 aikana ehdittiin järjestää kolme kurssia, joille osallistui liki 70 suunnittelijaa. Uusin kurssi on käynnistynyt nyt tammikuussa. Koulutettavina on viitisenkymmentä henkilöä, JTO:n kehittämispäällikkö Päivi Vauhkonen selvittää. Insinöörikoulutuksessa opetetaan tekniikkaa, mutta liikkeenjohdon koulutus puuttuu opetusohjelmasta. Tämä on sitten heijastunut käytännön työelämässä, kun yrityksen johtaminen ja kehittäminen onkin paljon muuta kuin suunnitelmien tuottamista asiakkaille. Tämä huomattiin SKLOin jäsenyrityksissä, miten yrityksiä voitaisiin kehittää ja heikkouksia karsia. Keväällä 2003 liikkeenjohdon koulutusta ryhdyttiin ideoimaan SKOLissa ja varsin pian mukaan tuli JTO. Insinööriajattelua haluttiin laajentaa liiketaloudelliseen suunnitteluun, jotta suunnitteluyritykset selviytyisivät kovenevassa kilpailussa. Koulutuksen johtotähdeksi muodostuikin kannattavan konsulttiyrityksen johtaminen. Kurssi jakautuu neljään kaksipäiväiseen jaksoon: strategiseen johtamiseen, liiketoiminnan johtamiseen, asiakasprosessin johtamiseen sekä henkilökohtaiseen johtamiseen, Päivi Vauhkonen valottaa. Työskentelymuotoina ovat mm. yrityskohtainen kehittämishanke, jota työstetään koko valmennuksen ajan. Asiantuntijoiden tietoiskuilla halutaan luoda pohjaa koulutettavan oman toiminnan kriittiselle tarkastelulle. Yrityssimulaatiossa liiketoimintaa havainnollistetaan lautapelinä. Koulutettavat osallistuvat toisaalta ryhmätöihin ja keskusteluihin, joissa hyödynnetään organisaatioiden erilaisuutta. Koulutettavat teettivät myös työyhteisöissään arvioinnit henkilökohtaisesta johtamiskäyttäytymistään 360 asteen periaatteella. Tavoitteena ja toiveena olisi, että jokainen kurssilainen veisi koulutuksen päätteeksi fläppitaulun paperille kirjoitetut kaksi, kolme tavoitetta työhuoneensa seinälle, Päivi Vauhkonen rohkaisee insinöörejä uuteen ajatteluun johtamisessa. Yritykset kiinnostuneita Viime vuonna järjestettiin kolme avointa ja yksi yrityskohtainen kurssi. Osanottajia oli paristakymmenestä yrityksestä pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Lappeenrannasta, Mikkelistä ja Oulusta. Ensimmäinen yrityskohtainen kurssi järjestettiin puolestaan Vahanen-yhtiöille. Koulutuksessa lienee jossain määrin onnistuttu, sillä kun vuoden 2003 kursseille osallistui kolme johtajaa SITO-yhtiöistä, niin tänä vuonna järjestetään samalle yhtiölle räätälöity kurssi 20 henkilölle, Päivi Vauhkonen pohdiskelee. Koulutuksessa keskitytäänkin niihin asioihin, jotka havaittiin vuoden 2003 koulutuksessa akilleenkantapäiksi. Päivi Vauhkonen: Liikkeenjohdon koulutuksen tarkoituksena on opettaa insinööreille uutta ajattelua. Johtotähtenä on kannattavan konsulttiyrityksen johtaminen kovenevassa kilpailussa. Konsulttien liikkeenjohdon koulutus on käynnistynyt myötätuulessa, mutta paljon on vielä tehtävääkin SKOLin runsaan 250 jäsentoimiston ja suunnittelijan kouluttamisessa. suunnittelu osaamisensa kautta. Lisääntyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla pyritään siirtämään teknologiajohtajuus teollisuudelta asiantuntijayrityksiin. Työmarkkinat toimivat joustavasti Toimivien työmarkkinoiden luomiseksi ja ylläpitämiseksi panostetaan joustaviin työ ehtosopimuksiin ja motivoiviin palkkausjärjestelmiin. SKOL tuottaa jäsenyritystensä henkilöstöasioissa tarvitseman informaation ja neuvontapalvelut. SKOL pyrkii vaikuttamaan myös osaavien henkilöstöresurssien saatavuuteen. Työehtosopimustoiminnassa pyritään vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin. Myös asiakaslähtöisyys edellyttää paikallisia joustoja. Tavoitteena on siten lisätä yleisesti työehtosopimusten joustavuutta lisäämällä paikallisen ja henkilötason sopimisen mahdollisuuksia yrityksissä. Useat jäsenyritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla Jäsenyritysten kansainvälistymiskehityksen tukemisen tavoitteena on luoda hyvät edelly tykset viennin kasvulle. SKOL lisää kansainvälistä informaatiota erityisesti vaikuttamalla alan kansainvälisissä järjestöissä ja edistää jäsenyritysten ulkomaisia yhteyksiä ja verkot tumista. Viennin edistämisessä toimitaan yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Järjestötasolla SKOL toimii yhteistyössä konsulttialan maailmanlaajuisen organisaation FIDICin (International Federation of Consulting Engineers) sekä Euroopan järjestöjen yhteenliittymän EFCAn (European Federation of Consulting Engineering Associations) kanssa. Lähimarkkinoilla toimitaan kiinteässä yhteityössä pohjois maisten sisarjärjestöjen, Viron ja muiden Baltian maiden sekä Venäjän vastaavien järjestöjen kanssa.

14 14 SKOL Visio Helmikuu 2004 Rakennusonnettomuudet 2003 Onnettomuustutkintakeskus on ottanut tutkintaansa vuonna 2003 neljä rakennusonnettomuutta. Onnettomuudet olivat monitoimihallin katon vaurioituminen Mustasaaressa tammikuussa, Jyväskylän messuhallin katon romahtaminen helmikuussa, huoltoasematyömaalla sattunut ontelolaattakentän putoaminen Orivedellä elokuussa ja kylpylän alakaton putoaminen Kuopiossa syyskuussa. JAMES REASON: Managing the Risks of Organizational Accidents vaarat suojaukset onnettomuus ONNETTOMUUSTILANNE Laki määrää Onnettomuustutkintakeskuksen tutkittavaksi kaikki ilmailu-, raideliikenne- ja vesiliikenneonnettomuudet ja vaaratilanteet, joita tutkitaan vuosittain yhteensä noin Rakennusonnettomuudet kuuluvat sarjaan muut onnettomuudet, joista tutkitaan vain suuronnettomuudet ja suuronnettomuuksien vaaratilanteet. Vuosi 2003 oli rakennusonnettomuuksien myötä poikkeuksellinen, sillä tavallisesti muita onnettomuuksia tulee tutkittavaksi vain 1 2, nyt niitä oli Torniossa terästehtaalla sattunut räjähdys mukaan luettuna viisi. Tutkinnan tarkoituksena on turvallisuuden parantaminen. Siihen pyritään julkaisemalla tietoa sattuneista onnettomuuksista ja esittämällä suosituksia, jotka toteuttamalla vastaavanlaiset onnettomuudet voitaisiin välttää tai niiden seuraukset olisivat lievempiä. Onnettomuuden tutkinnan tekee Onnettomuustutkintakeskuksen kutakin tutkintaa varten asettama riippumaton ja itsenäisesti toimiva tutkintalautakunta. Tutkintalautakunnan laatima tutkintaselostus on julkinen ja se julkaistaan myös internetissä osoitteessa takeskus.fi. Kaikkien vuonna 2003 sattuneiden rakennusonnettomuuksien tutkinta on vielä kesken, mutta tapahtumien välittömiä syitä on jo esitetty julkisuudessa. Välittömillä syillä tarkoitetaan yleensä teknisiä syitä, joiden seurauksena onnettomuus tapahtui. Niiden lisäksi tutkinnassa paneudutaan onnettomuuden taustatekijöihin eli niihin seikkoihin, jotka ovat mahdollistaneet teknisten syiden toteutumisen. Siten on mahdollista löytää onnettomuuteen liittyvät järjestelmävirheet, joiden korjaaminen on parhaiten vaikuttava keino parantaa turvallisuutta. Vuoden 2003 rakenusonnettomuuksien välittömistä (teknisistä) syistä ei kaikille yhteisiä tekijöitä ole heti tunnistettavissa. Mustasaaressa ongelmana oli teräsrakenteen yksityiskohdan suunnittelussa tapahtunut virhe, kun kiinnityskorvake ja sen hitsausliitos jäivät mitoittamatta ja olivat muutoinkin rakenteeltaan huonoja. Jyväskylän tapauksessa puurakenteen vaarnatappiliitosten lujuus osoittautui noin puolet pienemmäksi, kuin suunnitteluvaiheessa oli eurooppalaisen suunnitteluohjeen perusteella oletettu. Lisäksi vaarnatappiliitosten valmistuksessa oli tehty merkittäviä virheitä. Orivedellä syynä oli hitsaustyön epäonnistuminen ja Kuopiossa alakaton ripustuslankojen katkeaminen olosuhteisiin sopimattoman materiaalivalinnan vuoksi. Toimintatavat syyniin onnettomuuksista oppia Tutkintalautakuntien tehtäväksi jää pohtia, miten toimintatapoja olisi syytä muuttaa, jotta edellä mainitut välittömät syyt eivät pääsisi toteutumaan. Yleisesti voidaan kuitenkin lainata inhimillisiä virheitä ja organisatorisia tekijöitä tutkineen englantilaisen professorin James Reasonin ajatuksia. Hän esittää, että onnettomuus vaanii koko ajan nurkan takana, eli sitä on estettävä tapahtumasta. Järjestelmissä, kuten esimerkiksi rakentamistoiminnassa on eri tasoisia suojauksia, joiden tarkoituksena on estää onnettomuutta tapahtumasta. Suojauksiksi voidaan ajatella esimerkiksi lainsäädäntö, rakennusvalvonta, laatujärjestelmät, turvallisuuskulttuuri, koulutus, koulutusvaatimukset, maan tapa ( hyvä rakentamistapa ) ja lukuisat muut seikat, jotka osaltaan luovat turvallisuutta ja varmistavat sitä. Käytännön tilanteessa edellä mainituissa suojauksissa on kuitenkin aukkoja. Joskus käy niin, että aukot ovat kuvainnollisesti ajateltuna samalla kohtaa ja silloin onnettomuus pääsee tapahtumaan. Tilanne vältetään, kun suojauksia on riittävän monta ja aukkoja on mahdollisimman vähän. Rakennusalalla näyttäsi sattuneiden onnettomuuksien perusteella siltä, että suojauksia on liian vähän. Kun rakentamisprosessin jossakin vaiheessa sattuu virhe, se pääsee liian helposti etenemään aina valmiiseen rakennukseen saakka. Toisin sanoen rakentamisprosessilla ei ole riittävää kykyä tunnistaa ja torjua prosessissa syntyviä virheitä. Kehittämistoimet tulisikin suunnata nyt ensisijaisesti virheiden tunnistamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja luoda järjestelmä, joka kestää yksittäiset virheet. Rakennusalan liitot ovat yhteisessä julkilausumassaan puuttuneet edellä esitettyyn ongelmaan hyvällä tavalla. Vaativien kohteiden kantavia rakenteita tarkastetaan ja urakoitsijat, suunnittelijat ja rakennustuoteteollisuus tehostavat mahdollisten virheiden toteamista hyvissä ajoin. Hyvin tärkeänä asiana julkilausumassa on lisäksi mainittu, että osapuolet kiinnittäisivät yhteisesti huomiota riittävään suunnitteluun ja laadunvarmistukseen rakentamisen kaikissa vaiheissa. Viranomaisille on esitetty normien ja ohjeiden toimivuuden selvittämistä ja rakenteiden turvallisuuden korostamista rakennusvalvonnassa. Toimenpiteet vastaavat hyvin niihin ongelmiin, joita onnettomuuksien tutkinnassa on tullut esille. Rakentamisprosesseissa on mukana suuri joukko ammattilaisia, joilla on monenlaista kokemusta ja osaamista. Mainituin toimenpitein tämä voimavara tulee hyödynnetyksi turvallisuuden varmistamistyössä ja riskit on mahdollista tunnistaa. Oleellista onkin muuttaa rakennusprosessia nyt niin, että kuhunkin rakenteeseen ja sen valmistukseen sisältyvät riskit tunnistetaan hyvissä ajoin ja otetaan huomioon sopivalla tavalla. Tähän päästään riskien aktiivisella tunnistamisella, jatkuvalla tietojen vaihdolla, yhteistyöllä ja sillä, että ollaan kiinnostuneita ja otetaan osin vastuuta myös siitä, mitä muut rakentamistyössä mukana olevat tekevät. Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus

15 SKOL Visio Helmikuu Suunnittelunäkymät varovaisen toiveikkaat SKOLin viime vuoden lopun suhdannekatsauksen mukaan alan kokonaisnäkymät ovat myönteiset. Konsulttien tilauskanta on edelleen korkealla tasolla. Eri suunnittelusektorit kulkevat kuitenkin eri sykleissä ja näkymät vaihtelevat toimialoittain. Teollisuussuunnittelun tilauskannan odotetaan tänä vuonna kääntyvän jo kasvuun, kun tilaukset vähenivät viime vuonna. Talonrakentamisen suunnittelussa tilauskanta kääntyi viime vuonna loivaan laskuun. Yhdyskuntasektorin eli infra-alan tilauskanta kasvoi viime vuonna, mutta nyt kasvun uskotaan pysähtyneen. Suunnittelualan kokonaistilauskanta on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tilauskanta kasvoi yhdyskuntasuunnittelussa, mutta laski teollisuus- ja talonrakennussuunnittelussa. Vientitilauskanta on ollut hyvin loivassa laskussa, mutta se on kansainvälisesti katsoen varsin korkealla tasolla, vientitöiden osuus on kolmannes tilauskannasta. Teollisuusinvestoinnit ennallaan Teollisuusinvestointien pari vuotta jatkunut lasku näyttää päättyneen. Tänä vuonna investoinnit pysyvät viimevuotisella tasolla, lisääntynevätkin prosentin verran. Teollisuus ja Työnantajat TT:n tammikuun lopun investointitiedustelun mukaan investointien arvo on tänä vuonna 3,7 miljardia euroa, kun toteutuneet investoinnit jäivät viime vuonna parisen prosenttia vähäisemmiksi. Pienet ja keskisuuret yritykset odottavat varsin selvää investointien lisäystä viimevuotiseen verrattuna, joskaan investoinnit eivät kasvane koko teollisuudessa. Tehdasteollisuuden investoinneista kaksi kolmasosaa suuntautuu kapasiteetin korvaamiseen ja rationalisointiin. Kapasiteetin lisäämiseen tähtääviä investointeja toteutetaan viimevuotista vähemmän, mikä heijastelee epävarmaa suhdannetilannetta ja vaisua kysyntää. Investointitiedustelun mukaan Suomesta investoitiin viime vuonna ulkomaille yli 2,5 miljardin euron arvosta. Investoinnit laskivat hieman vuodesta 2002, mutta ovat edelleen 1990-luvun loppuvuosien korkealla tasolla. Investoinnit ovat kasvaneet tasaisesti jo usean vuoden ajan Venäjälle ja Balttiaan sekä kääntyivät kasvuun itäiseen Keski-Eurooppaankin viime vuonna. Rakentaminen hitaaseen kasvuun Kansainvälinen talous jatkaa hidasta elpymistään. Suomen kokonaistuotanto lisääntyi viime vuonna keskimäärin muuta euroaluetta nopeammin. Talouskasvun odotetaan nopeutuvan kuluvana. Rakentaminen jatkuukin vakaana tänä vuonna, rakennusalan suhdanneryhmä ennakoi. Talonrakentaminen kääntyy tänä vuonna hitaaseen kasvuun, mitä edistää matala korkotaso sekä vakaana pysynyt kuluttajien luottamus tulevaisuuteen. Kansainvälisen elpymisen vaikutukset eivät vielä tänä vuonnakaan ulotu yrityssektorin rakennusinvestointeihin. Teollisuus- ja toimistorakentamisen jatkunee hitaana. Maa- ja vesirakentaminen kasvaa kuluvana vuonna hieman, noin 2,5 prosenttia. Parhaat näkymät ovat Etelä-Suomessa, jossa on suuria tie- ja ratahankkeita sekä Vuosaaren sataman infrahankkeet. Teiden rakentamiseen, ylläpitoon ja hoitoon käytetään tänä vuonna noin 750 miljoonaa euroa, mikä on viimevuotista tasoa. Radanpidon rahoitus on kasvaa hieman viimevuotisesta 460 miljoonaan euroon. Korjausrakentamisen näkymät pysyvät edelleen hyvinä ja korjausrakentaminen kasvanee nelisen prosenttia viimevuotisesta. Korjausrakentamisen osuus asuntorakentamisesta on noin puolet ja toimistorakentamisesta noin 40 prosenttia. SKOLin suhdannekatsauksen mukaan kolmannes alasta arvioi kotimarkkinoiden parantuvan. TT:n investointikyselyn mukaan tehdasteollisuuden investoinnit säilyvät ennallaan. VM:n rakennusalan suhdanneryhmä arvioi rakentamisen hieman lisääntyvän vuonna 2004.

16 JOUKKOKIRJE SUUNNITTELUN MAAILMA Teknisen suunnittelun ja tuotekehityksen erikoistapahtuma SUUNNITTELUN MAAILMA -tapahtuma järjestetään voimakkaasti sisältöpainotteisena yhden päivän foorumina. Tarjoamme Sinulle kaiken sen, mitä ammatissaan kehittyvän teknisen suunnittelun ja tuotekehityksen ammattilaisen on hyvä tietää. Poimintoja ohjelmasta Suunnittelu- ja konsulttialan perinteinen Kontaktipäivä järjestetään tapahtuman yhteydessä klo Kontaktipäivän teemana on Rakennusprosessi, suunnittelu ja laatu. MASINA - Koneenrakennuksen teknologiaohjelma seminaari. Seminaari käsittelee tuotekehityksen systematiikkaa ja jatkaa ohjelman tänä syksynä käynnistynyttä, suosituksi osoittautunutta tuotekehityksen seminaarisarjaa. Sisäänpääsy veloituksetta ilmoittautumalla ennakkoon osoitteessa tai kutsulla. Aika Keskiviikkona klo Paikka Wanha Satama, Pikku Satamakatu 3-5, Helsinki Lisätietoja tapahtumasta

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi

Mitä uutta 2011. talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi Mitä uutta 2011 talokeskus@talokeskus.fi www.talokeskus.fi UUSI ILME 2011 2 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI 4 SUOMEN TALOKESKUS - KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007

Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Suuntautumisseminaari Stadiassa 11.10.2007 Rakennesuunnittelutoimisto työpaikkana 1 Mitä on rakennesuunnittelijan työ? Rakennuksen tulee kestää sille kohdistuvat kuormat ja ympäristörasitukset koko rakenteen

Lisätiedot

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL. Huhtikuu 2008. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL Huhtikuu 2008 DI-katsaus 2008 SUOMEN RAKENNUSINSINÖÖRIEN LIITTO RIL Tietoja saa lainata vain mikäli lähde mainitaan. RIL Palkkatutkimus 2007 2 (18) 1. Yhteenveto Yleistä Rakennus- ja kiinteistöalan diplomi-insinöörikuntaa

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

RAKENNUSFOORUMI 8.9.2009

RAKENNUSFOORUMI 8.9.2009 RAKENNUSFOORUMI 8.9.2009 Pääsuunnittelijapalveluiden hankinnan kipupisteet, Tehtäväluettelot Auts! Tuotemallit Auts! Tekijänoikeudet Auts! Kimmo Liimatainen, arkkitehti SAFA PÄÄSUUNNITTELU, AAUUUTS! PÄÄSUUNNITTELIJA

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy

EUROKOODI 2013 SEMINAARI. Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy EUROKOODI 2013 SEMINAARI Siirtyminen eurokoodeihin pienemmän suunnittelutoimiston näkökulma toimitusjohtaja Pauli Oksman, Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy Insinööritoimisto SRT Oy on perustettu

Lisätiedot

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta 1. SELVITYSTYÖN TAVOITE Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 05.04.2016 eri osapuolten toivomuksesta selvityshenkilön hakemaan ratkaisua Lapin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009

Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä 3.2. 2009 2 Aluksi Uusi Insinööriliitto UIL ry, on edunvalvoja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka tarjoaa jäsenistölleen turvaa, menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

FISE:N TOTEAMAT PÄTEVYYDET

FISE:N TOTEAMAT PÄTEVYYDET Rakennusalan pätevyysnimikkeet Suomessa. Tilanne keväällä 2009. Yleistä. Rakennusalalla on pääasiassa kolme pätevyyksiä rekisteröivää tahoa: FISE, joka on keskittynyt toimihenkilötasolle rakennus ja LVI-alalla,

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123. Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 22.08.2013 Sivu 1 / 1 2819/10.03.00/2013 123 Oikaisuvaatimus rakenneinsinöörin 23.5.2013 antamaan määräykseen, lupatunnus 2009-1833, kiinteistö 49-54-146-16, Degerbyntie 23, 02600 Espoo

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta

Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Rakennustyönaikainen kosteudenhallinta Ajankohtaisia kuulumisia rakennusvalvonnasta Seminaari 9.10.2014 Kai Miller yli-insinööri Helsingin rakennusvalvonta Kosteudenhallinnasta Kosteudenhallinta on ollut

Lisätiedot

Kuljetusliike Matti Janhunen Oy

Kuljetusliike Matti Janhunen Oy Nro 1586 voimassa 31.05.2016 Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunta on hakemuksesta myöntänyt tämän pätevyystodistuksen osoituksena siitä, että Y-tunnus 0530762-6 kotipaikka TAMPERE on todettu

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 265. Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.09.2012 Sivu 1 / 1 3790/02.05.05/2012 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 59 10.9.2012 265 Spinno-Seed Oy:n omistuksesta luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Hindsberg-Karkola Viktoria,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.

Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke. RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10. Hyvät hankintamenettelyt -kehityshanke RT-ohjeiden päivitys / täydentäminen sekä ohjeiden käyttöönottoa tukevien työkalujen kehittäminen 20.10.2015 1 Taustaa Nykyiset hankintamenettelyjä koskevat RT-ohjeet

Lisätiedot

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja

Seve Ehituse AS esittely ja referensseja , 12915 Tallinna, Viro Y-tunnus 2252355-8 11.01.13 Helsingin Kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus / Kehittämisosasto Aleksanterinkatu 24 (PL 20) 00099 Helsingin Kaupunki 1. Hakijan tiedot esittely ja

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5.

Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten. Osaavat Metallikourat 15.5. 1 Valmistavan teollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten osuuskunta Venäjä* liiketoimintoja varten Osaavat Metallikourat 15.5.2014 Alusta pitäen www.alu.fi Mäkelä Alu Oy Alumiiniprofiilien valmistus

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

lämpö- ja wesíjohtoliike Museokatu 34, 00100 Helsinki Tietoa meistä HUOLTO KORJAUS URAKOINTI TARVIKKEET 24H PÄIVYSTYS Tilaukset ja päivystys 24h

lämpö- ja wesíjohtoliike Museokatu 34, 00100 Helsinki Tietoa meistä HUOLTO KORJAUS URAKOINTI TARVIKKEET 24H PÄIVYSTYS Tilaukset ja päivystys 24h Museokatu 34, 00100 Helsinki Tietoa meistä HUOLTO KORJAUS URAKOINTI TARVIKKEET 24H PÄIVYSTYS Tilaukset ja päivystys 24h 09 495 106 ja 0400 249 920 toimisto@pj.fi Täyden palvelun LVIS-talo Helsingissä Lämpö-

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta

Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Lakiehdotus laajarunkoisten hallien rakenteellisesta turvallisuudesta Toimintaryhmä 17.12.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Vastuu rakennusten rakenteellisesta turvallisuudesta on omistajalla MRL

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014

MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu ,. 2014 Tarjouslomake MV/8/05.05.00.01/2013 1 TARJOUKSEN KANSILEHTI JA SISÄLLYSLUETTELO TARJOUS MUSEOKESKUS SEURASAARI: Iisalmen pappilan ja eteläisen siipirakennuksen arkkitehti- ja pääsuunnittelu Tarjoaja Tarjoajan

Lisätiedot

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry

Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus. Santeri Naumanen SKOL ry Hyvät hankintamenettelyt kehityshanke Hankkeen esittely ja tilannekatsaus Santeri Naumanen SKOL ry Diplomityö: Hyvän suunnittelun vaikuttavuus rakennushankeen onnistumiseen (1/2) Tutkittiin suunnittelun

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti Helsingin rakennusvalvontavirasto edellyttää pihasuunnitelman laatimista pääsääntöisesti kaikissa rakennushankkeissa.

Lisätiedot

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 SUUNNITTELUN TARJOUSPYYNTÖ Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy pyytää Teiltä tarjousta (As Oy Mäkärä) -nimiseen rakennuskohteeseen vesikattojen ja yläpohjien peruskorjauksen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ Hanke: Rantsilan päiväkoti

KOKONAISSUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ Hanke: Rantsilan päiväkoti 1 TARJOUSPYYNTÖ 30.6.2014 Sivu 1/ 5 Rantsilan päiväkoti Tilaaja: Siikalatvan kunta Tekniset palvelut Pulkkilantie 4 92600 PULKKILA KOKONAISSUUNNITTELU, TARJOUSPYYNTÖ Hanke: Rantsilan päiväkoti SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa

8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako. 10.00 Luottamuksen rakentaminen rakennushankkeessa 2. jakso 5 7.10.2010, Sokos Hotel Vantaa, Vantaa PROJEKTIHALLINTA I: 1. jakso 1 2.9.2010 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 1.9.2010: Projektin kokonaishallinta 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin

Lisätiedot

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA

KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA KIINTEISTÖLIIKETOIMINNAN KOKONAISPALVELUA ESITE 2015 Yritys Toimitalo on Suomessa toimiva toimitilakiinteistöjen markkinointiin, ylläpitoon, johtamiseen sekä kehittämiseen erikoistunut palveluyritys. Toimitalon

Lisätiedot

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry

Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Siirtymäajan ohjeistus eurokoodien ja RakMk:n rinnakkaiskäytöstä SKOL ry Kirjoitettu Ins.tsto Magnus Malmberg Oy:ssä SKOL ry:n toimeksiannosta tammi-kesäkuussa 2010 Ohjausryhmässä toimivat Tapio Aho Matti

Lisätiedot

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta

Pasi Timo. Tarkastuspäällikkö vs. Vantaan kaupunki Rakennusvalvonta MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS 41/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS KANTAVISTA RAKENTEISTA 477/2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS POHJARAKENTEISTA 465/2014 SÄHKÖINEN ASIOINTI - LUPAPISTE RAKENNUSTYÖMAAN

Lisätiedot

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen

FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet. Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen FISEn uudet suunnittelija- ja työnjohtajapätevyydet Eurokoodiseminaari 2015 Marita Mäkinen RAKENTAMISTA KOSKEVAN SÄÄNTELYN UUDISTAMINEN Normien perkaaminen Yleisesti sääntely vähenee Tavoitteena sääntelyn

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Deloitte yritysesittely. Jyväskylän toimisto

Deloitte yritysesittely. Jyväskylän toimisto Deloitte yritysesittely. Jyväskylän toimisto Deloitten Jyväskylän toimisto Sinun ja asiakkaidesi palveluksessa Keski-Suomessa Yhteystiedot: Puistokatu 2 B 40100 Jyväskylä Puhelin: 020 755 5200 Telefax:

Lisätiedot

WSP KAIKKI ALKAA SUUNNITTELUSTA

WSP KAIKKI ALKAA SUUNNITTELUSTA WSP KAIKKI ALKAA SUUNNITTELUSTA Rakennusalan huippuosaamista Oulussa vahvistettava 23.2.2015 Arto Tenhovuori Arto Tenhovuori, DI, Liiketoimintajohtaja, Teollisuus Työhistoria: 1987 1993 Rakennesuunnittelija,

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Liite 4 Toimitusjohtajan katsaus Juha Varelius, toimitusjohtaja 12.3.2013 Lähes 1000 huippuosaajaa Kansainvälistyvä pörssiyhtiö 14 toimipistettä, seitsemässä eri maassa TUKHOLMA SUOMI (5) OSLO MOSKOVA

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Q3 2011 Osavuosikatsaus 7.11.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Toimintaympäristön kehitys 1-9/2011 Suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnän kasvu jatkui koko katsauskauden ajan.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014

Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Rakennusteollisuuden työvoimakysely 2013 8.1.2014 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 8.1.2014 kello 12 13 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Talonrakennusteollisuuden

Lisätiedot

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö KINNULAN KUNTA KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö 1. Tilaaja Kinnulan kunnan tilapalvelu pyytää tarjoustanne Kinnulan päiväkodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta sekä rakennesuunnittelusta.

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet.

Tietolähteiden perusteella yritys on hoitanut tilaajavastuulain edellyttämät velvoitteet. Sivu 1 / 7 Yritysraportin tiedot Raportin hakupäivämäärä 05.02.2016 Raportti voimassa asti 14.03.2016 Arkistointitunnus 1454446257910 FIN yritystiedot Yrityksen nimi Jokiväri Oy Y-tunnus 2136744-2 Tietolähteiden

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Elämäsi sijoitusta rakentamassa

Elämäsi sijoitusta rakentamassa SRV Yhtiöt Oyj Elämäsi sijoitusta rakentamassa Jukka Hienonen Toimitusjohtaja Helsingin pörssi-ilta 24.11.2014 Liiketoiminnalla kolme tukijalkaa Toimitilarakentaminen 66 %* Kotimaan liiketoiminta 92 %

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen

Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen Vesi ja Energia synergiaako? Reijo Kolehmainen 21.5.2015 Konsernin rakenne Lappeenrannan kaupungin 100 % omistama energiayhtiö. Lappeenrannan Energia -konserni hankkii ja myy kaukolämpöä, maakaasua, sähköä

Lisätiedot

Inlook Group. www.inlook.fi

Inlook Group. www.inlook.fi K A T S E S I S Ä T I L O I H I N www.inlook.fi P A L V E L E E MONI-ILMEISIÄ TILARATKAISUJA Rakennuksen merkitys ja arvo on monen tekijän summa. Kohteen käyttötarkoituksen mukaan tärkeiksi saattavat nousta

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA ESPOON KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3

MENETTELYTAPAOHJE RAKENNUTTAMINEN HSY JA ESPOON KAUPUNKI 17.6.2015 Liite 3 VESIHUOLLON RAKENNUTTAMISEN ERITYISPIIRTEET Sisällysluettelo 1 Menettelytapaohje ja sen käyttö... 2 2 Hankinta... 2 3 Valvonta... 3 4 Vastaanotto... 4 5 Suoriteseuranta... 4 6 Laskutus ja kokouskäytännöt...

Lisätiedot