Kauppa. Vapaakauppa on talouskasvun lähde VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa. Vapaakauppa on talouskasvun lähde VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA"

Transkriptio

1 VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Kauppa Vapaakauppa on talouskasvun lähde Uusien markkinoiden avautuminen auttaa taloutta kasvamaan ja edellyttää EU:lta aktiivista vapaakauppa- ja investointipolitiikkaa.

2 SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Julkaisu kuuluu sarjaan, jossa esitellään EU:n toimia sekä niiden taustoja ja tuloksia eri politiikan aloilla. Miksi tarvitsemme kauppapolitiikkaa? Miten EU kehittää kauppapolitiikkaa? Mistä kauppapolitiikka koostuu? Kauppapolitiikan tulevaisuus...15 Lisätietoa Julkaisuja voi ladata verkosta: Tietoa EU:n toiminnasta 12 oppituntia Euroopasta Eurooppa strategia: Euroopan kasvustrategia EU:n perustajat Aluepolitiikka Digitaalistrategia Elintarvikkeiden turvallisuus Energia Humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu Ilmastonmuutos Kansainvälinen yhteistyö ja kehitysasiat Kansanterveys Kauppa Kilpailu Koulutus, nuoriso ja urheilu Kulttuuri ja audiovisuaaliala Kuluttajat Laajentuminen Liikenne Maatalous Meri- ja kalastusasiat Muuttoliike ja turvapaikka-asiat Oikeusasiat, perusoikeudet ja tasa-arvo Pankki- ja rahoitustoiminta Petostentorjunta Rajavalvonta ja turvallisuus Sisämarkkinat Talous- ja rahaliitto ja euro Talousarvio Tulli Tutkimus ja innovointi Työllisyys- ja sosiaaliasiat Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Verotus Ympäristö Yritystoiminta Valokeilassa Euroopan unionin politiikka Kauppa Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Kansalaistiedotus 1049 Bryssel BELGIA Teksti on päivitetty marraskuussa 2014 Kansi ja sivun 2 kuva: istockphoto.com/grzegorz Petrykowski 16 s ,7 cm ISBN doi: /98382 Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2014 Euroopan unioni, 2014 Tekstin jäljentäminen on sallittua. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 K A U P P A 3 Miksi tarvitsemme kauppapolitiikkaa? Euroopan unionin kauppapolitiikkaa on tarkasteltava kahden nykypäivän tosiasian valossa. Ensimmäinen seikoista on unionin merkitys tärkeänä globaalina toimijana. Toinen on globalisaation aikaansaamat muutokset kansainvälisessä ympäristössä. EU on maailman suurin talous, suurin viejä ja tuoja, suurin sijoittaja ja ulkomaisten sijoitusten kohde sekä maailman suurin avunantaja. Vaikka EU:ssa asuu vain seitsemän prosenttia maailman väestöstä, EU:n osuus koko maailman varallisuudesta on yli neljänneksen, kun varallisuutta mitataan bruttokansantuotteella (BKT) eli tuotettujen tavaroiden ja palvelujen kokonaisarvolla. Unionin kyky luoda uusia työpaikkoja käymällä kauppaa muiden maiden ja alueiden kanssa perustuu sisämarkkinoihin eli tavaroiden, palvelujen, ihmisten ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella. Sisämarkkinoista vastaa EU, eivät jäsenmaiden hallitukset. EU myös hallinnoi kauppasuhteita muuhun maailmaan. Puhuessaan yhdellä äänellä EU:lla on kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa paljon enemmän valtaa kuin yhdelläkään sen jäsenmaista. EU on aktiivinen talouden ja politiikan toimija, jonka alueelliset ja maailmanlaajuiset edut ja vastuut kasvavat kaiken aikaa. MAAILMAN SUURIMMAN TALOUDET (2013) Euroopan unioni (28 jäsenmaata) Nimellinen BKT (miljardia euroa) % maailman BKT:stä Julkisen talouden bruttovelka, % BKT:stä ,2 88,0 Argentiina 460 0,9 41,0 Australia ,0 28,6 Brasilia ,0 66,2 Etelä-Afrikka 264 0,7 45,2 Etelä-Korea 982 1,7 33,9 Indonesia 655 2,3 26,1 Intia ,6 61,5 Japani ,6 243,2 Kanada ,5 88,8 Kiina ,8 39,4 Meksiko 949 2,0 46,4 Saudi-Arabia 564 1,5 2,7 Turkki 617 1,4 36,3 Venäjä ,4 13,9 Yhdysvallat ,5 104,2 Maailma ,0 Lähde: IMF, raportti maailmantalouden kehityksestä. EU:n kaupan avainlukuja EU:n osuus maailman viennistä ja tuonnista: 16,4 % (2013) EU:hun tehdyt suorat ulkomaiset sijoitukset: miljardia euroa (2012) EU:sta ulkomaille tehdyt suorat sijoitukset: miljardia euroa (2012) Valmistusteollisuuden kaupan ylijäämä öljyä lukuun ottamatta: yli 400 miljardia euroa (2013) Palvelukaupan ylijäämä: 110 miljardia euroa (2013) EU:n kehitysapu: 56,5 miljardia euroa (2013). EU on yksi maailman ulospäin suuntautuneimmista talouksista ja aikoo olla sitä jatkossakin. EU:n kauppa muun maailman kanssa kaksinkertaistui vuosina , ja nykyään lähes kolme neljännestä tuonnista tuodaan EU:hun alennetuin tullein tai tulleitta. Yhä perittävät tullit olivat vuonna 2012 keskimäärin vain 2,2 prosenttia teollisuustuotteilta ja 2,6 prosenttia kaikilta tavaroilta yleensä. EU on 59 valtion suurin kauppakumppani. Vertailun vuoksi Kiina on suurin kauppakumppani 36 maalle ja Yhdysvallat 24:lle. EU:n tavaroiden ja palvelujen ulkomaankaupan osuus unionin BKT:stä on 35 prosenttia viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin Yhdysvalloilla. EU on suuri markkinaalue: tänne tuodaan kehitysmaista yhtä paljon maataloustuotteita kuin Australiaan, Kanadaan, Japaniin, Uuteen-Seelantiin ja Yhdysvaltoihin yhteensä. Maiden yhteenlaskettu väkiluku on yhtä suuri kuin EU-maiden.

4 4 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A istockphoto/rainerplendl Nykyään autoja ja muita tuotteita valmistetaan harvoin alusta loppuun samassa paikassa. EU:n avoimuus on sen vahvuus, sillä maailma muuttuu jatkuvasti. Globalisaatiossa yhdistyy teknologian kehitys ja talouden vapautuminen, ja globalisaation ansiosta tavarat, palvelut, pääomat, yritykset ja ihmiset voivat saavuttaa maailman melkein joka kolkan nopeasti ja helposti. Globalisaatio Nykypäivänä tuotteita ei enää valmisteta alusta loppuun samassa paikassa. Sen sijaan valmistusprosessi koostuu monista erillisistä vaiheista, jotka usein toteutetaan eri puolilla maailmaa. On poikkeuksellista, että tuotteen valmistusmaaksi on merkitty vain yksi maa. Tuonnissa ja viennissä on siis kyse muustakin kuin valmiiden tuotteiden toimittamisesta. Tarvitaan monitahoisempaa lähestymistapaa. Talouden muut voimanpesät, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, jatkavat kasvuaan. Maat kilpailevat entistä kovemmin tuottamiensa tavaroiden hinnalla ja laadulla. Ennen kaikkea kilpailu kiristyy energian ja raakaaineiden saannin suhteen. Maihin on myös syntynyt uusi varakkaiden kuluttajien joukko, ja maiden taloudet ovat avoimempia kuin kymmenen tai viisitoista vuotta sitten. Kiinan perimät tuontitullit pienenivät vuonna 1996 peritystä 19,8 prosentista 4,7 prosenttiin vuonna Samana aikana Intian tullit pienenivät 20,1 prosentista 7,0 prosenttiin ja Brasilian 13,8 prosentista 10,0 prosenttiin. Kehityksestä huolimatta maissa on yhä muita, huomaamattomampia esteitä, jotka haittaavat EU:n vientiä. MAAILMAN SUURIMMAT KAUPPAMAHDIT % tavaroiden maailmanlaajuisesta viennistä, 2013 % palvelujen maailmanlaajuisesta viennistä, 2013 Muut 55 % EU 15 % Muut 42 % EU 25 % Yhdysvallat 10 % Japani 5 % Yhdysvallat 19 % Kiina 15 % Intia 4 % Kiina 6 % Japani 4 % Lähde: Eurostat - WTO.

5 K A U P P A 5 Aktiivinen vapaakauppapolitiikka suhteessa nopeasti kehittyviin markkinatalouksiin tarjoaa EU:lle uusia mahdollisuuksia talouskasvun luomiseen ja kaupan vapauttamiseen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että vuoteen 2015 mennessä 90 prosenttia talouskasvusta syntyy Euroopan ulkopuolella. Pelkästään Kiina tuottaa tuosta kasvusta kolmanneksen. istockphoto/kikkerdirk Vapaakauppa voi auttaa EU:ta selättämään talouskriisin. Mahdolliset taloudelliset hyödyt Euroopan komissio on laskenut, että kaikkien käynnissä olevien vapaakauppaneuvottelujen saattaminen päätökseen voisi kasvattaa EU:n BKT:tä yli kaksi prosenttia. Kasvu vastaa sitä, että EU:n talouteen liitettäisiin Itävallan tai Tanskan kaltainen maa. Kasvun avulla voitaisiin myös tukea yli kahta miljoonaa työpaikkaa. Vapaakauppa ja kilpailukyky EU:n kauppapolitiikka on olennainen osa laajaa Eurooppa strategiaa, jolla pyritään parantamaan työllisyyttä ja luomaan nykyaikainen, elinvoimainen ja kestävä talous. Jotta EU:n talous olisi elinvoimainen, unionin on oltava entistä kilpailukykyisempi ulkomailla. Vapaakauppa on yhä tärkeämpi osa talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Kaksi kolmasosaa EU:n tuonnista koostuu EU:ssa toimivien valmistajien tarvitsemista raaka-aineista, puolivalmisteista ja osista. Euroopan markkinoiden on pysyttävä avoimina tällaisille tarvikkeille. Niiden liikkumisen rajoittaminen tai tuontikulujen kasvattaminen kostautuisi: kustannukset kasvaisivat ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky heikkenisi niin sisämarkkinoilla kuin ulkomaillakin. Vapaakauppa voi osaltaan auttaa EU:ta selättämään nykyisen kriisin, joka alkoi Yhdysvaltojen subprimelainamarkkinoiden romahdettua vuosina Kriisi on paljastanut perustavanlaatuisia ongelmia myös EU:ssa. Vapaakauppa on sisämarkkinoiden syventämisen ja Euroopan laajuisten tutkimukseen, koulutukseen ja energiaan kohdistettujen investointien ohella yksi avaintekijöistä Euroopan talouden piristämisessä. Muita vapaakaupan hyötyjä Markkinoiden avoimuus auttaa EU:ta ja sen kumppaneita lisäämään talouskasvua ja luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja. Vuonna 2011 EU:n työpaikoista 14 prosenttia oli välillisesti tai välittömästi riippuvaisia muualle maailmaan suuntautuvasta viennistä. Määrä on kasvanut noin 50 prosenttia vuodesta Myös suorat ulkomaiset sijoitukset ovat tärkeitä työpaikkojen luomisen kannalta: esimerkiksi amerikkalaiset ja japanilaiset yritykset työllistävät Euroopassa yli 4,6 miljoonaa työntekijää. Kaupan vapauttaminen luo uusia innovointimahdollisuuksia ja vauhdittaa tuottavuuden kasvua. Kauppa- ja investointivirrat levittävät uusia ideoita, innovaatioita, teknologiaa ja huippututkimusta, joiden avulla kuluttajien ja yritysten käyttämiä tuotteita ja palveluita voidaan kehittää. EU-maiden kokemukset osoittavat, että talouden avoimuuden lisääntyessä yhdellä prosentilla työn tuottavuus paranee seuraavana vuonna 0,6 prosenttia. Vapaakaupan ansiosta muualta tuodut elintarvikkeet, kulutustavarat ja Euroopassa valmistettavien tuotteiden osat halpenevat. Kuluttajille tämä hyöty näkyy halvempina hintoina ja parempana valikoimana.

6 6 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Laajemmat yhteiskunnalliset ja ympäristökysymykset ovat EU:lle tärkeitä. Vapaakauppasopimuksia voidaan hyödyntää myös kestävän kehityksen, hyvän hallintotavan ja ihmisoikeuksien edistämisessä. Jotta kaupankäynti olisi sujuvaa, pienempien vientitullien neuvotteleminen ei riitä. Oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen on olennainen osa vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä, ja siksi on tärkeää puuttua myös vähemmän ilmeisiin kaupan esteisiin, kuten tullimuodollisuuksiin, liialliseen byrokratiaan ja paikoin myös hyvän tavan vastaisiin kaupankäynnin käytäntöihin. 300 EU:N SUURIMMAT KAUPPAKUMPPANIT: TAVARAT 250 EU:n vienti (miljardia euroa) EU:n tuonti (miljardia euroa) Shutterstock Kaupassa on kyse muustakin kuin konkreettisten tavaroiden kuljettamisesta: siihen sisältyvät myös palvelut ja sijoitukset Yhdysvallat Kiina Venäjä Sveitsi Norja Turkki Japani Etelä-Korea Brasilia Intia Ei ainoastaan tuotteita ja palveluja Ennen vanhaan, kun kaupankäynti oli konkreettisten tavaroiden kuljettamista maailman yhdeltä kolkalta toiselle, kauppaneuvotteluissa käsiteltiin lähes yksinomaan tulleja ja kiintiöitä. Nyt kun talous on monimutkaisempaa, kauppapolitiikka kattaa monia erilaisia toimia ja käytäntöjä. Kauppapolitiikan osana käsitellään esimerkiksi palveluita, teollis- ja tekijänoikeuksia, suoria ulkomaisia sijoituksia sekä kasvien ja eläinten terveyttä, teollisuus- ja muita tuotteita, lupakäytäntöjä ja kotimaisia veroja koskevia sääntöjä. Afrikka: tuonti 168,3; vienti 154,7 Keski- ja Etelä-Amerikka: tuonti 102,4; vienti 120,9 Muut Euroopan maat: tuonti 477,6; vienti 488,7 Pohjois-Amerikka: tuonti 223,8; vienti 320,5 Oseania: tuonti 14,6; vienti 39,0 Aasia: tuonti 678,6; vienti 573,7 Luvut ovat vuodelta Lähde: Eurostat.

7 K A U P P A 7 Miten EU kehittää kauppapolitiikkaa? Unioni on vastuussa jäsenmaidensa kauppapolitiikasta, ja Euroopan komissio käy neuvotteluja jäsenmaiden puolesta. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen jäsenmaan hallinto ei voi suunnitella kahdenvälistä kauppasopimusta EU:n ulkopuolisen kumppanin kanssa. Vastuunjako perustuu EU:n perussopimuksiin. Vapaakauppasopimusten tavoitteet: avata tavaroille ja palveluille uusia markkinoita parantaa sijoitussuojaa ja -mahdollisuuksia alentaa kaupan kustannuksia pienentämällä tullimaksuja ja karsimalla byrokratiaa nopeuttaa kaupankäyntiä helpottamalla tulliselvitystä ja asettamalla yhteensopivat tekniset standardit ja terveysnormit lisätä varmuutta selkeiden teollis- ja tekijänoikeuksia, kilpailua ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen avulla tukea kestävää kehitystä edistämällä yhteistyötä, avoimuutta ja vuoropuhelua yhteiskunnallisissa ja ympäristöasioissa. Sama pätee myös EU:n sisäisiin toimitusketjuihin, sillä EU:n alueella rajat ovat talouden alalla hämärtyneet ja kauppasuhteet muuttuvat. Vientiyritykset luovat työpaikkoja maahan, josta tavarat ja palvelut viedään, mutta myös koko muun unionin alueelle. Palveluilla on erityisen suuri merkitys EU:n pääsemiselle osaksi maailmanlaajuisia toimitusketjuja ja työpaikkojen säilymiselle Euroopassa. Noin kolmannes Euroopasta vietävien teollisuustuotteiden ansiosta syntyvistä työpaikoista on yrityksissä, jotka tarjoavat tukipalveluita tuotteita vieville yrityksille. EU:n viennin EU:ssa tuotetusta lisäarvosta 50 prosenttia on peräisin palveluista EU:N SUURIMMAT KAUPPAKUMPPANIT: PALVELUT EU:n vienti (miljardia euroa) EU:n tuonti (miljardia euroa) 50 Uuteen tilanteeseen sopeutuminen Maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Siitä, missä arvonlisäys tapahtuu, on tullut tärkeämpää kuin siitä, missä maassa viennit lopulta kirjataan. Siksi EU:n kauppapolitiikan tavoitteena ei ole pitää kaikkia tuotantovaiheita EU:n alueella, vaan politiikalla pyritään säilyttämään EU:n paikka maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa ja tarvittaessa määrittelemään se uudelleen. Kaupassa on yhä enemmän kyse arvon lisäämisestä eri työvaiheissa aina tutkimuksesta ja tuotekehityksestä osien valmistukseen, tuotteiden kokoamiseen ja logistiikkaan. 0 Yhdysvallat Sveitsi Kiina Luvut ovat vuodelta Lähde: Eurostat. Venäjä Vaikka pienet ja keskisuuret yritykset eivät välttämättä itse vie tuotteitaan ulkomaille, monet niistä toimittavat osia, komponentteja ja palveluita, joita suuret yritykset hyödyntävät vientituotteissaan. Virallisesti Saksasta viedyksi kirjattu tuote voi tosiasiassa sisältää osia esimerkiksi Tšekistä, Belgiasta tai Puolasta. Japani Kanada Intia Brasilia Hongkong

8 8 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Monikansalliset valmistusketjut Kiinasta löytyy useita esimerkkejä siitä, miten tuotanto on yhä enenevässä määrin pirstoutunut useisiin eri maihin. Saattaa esimerkiksi olla, että Kiinassa kootun älypuhelimen jalostusarvosta alle neljä prosenttia on tuotettu Kiinassa ja yli 16 prosenttia Euroopassa. Osassa eurooppalaisista älypuhelimista ja tablettitietokoneista, joiden valmistusmaaksi on ilmoitettu Kiina, jalostusarvosta yli puolet voi olla tuotettu Euroopassa. Sama saattaa päteä myös muihin tuotteisiin aina leluista lentokoneisiin. Tästä huolimatta monet maat nojaavat viennissään voimakkaasti kotimaiseen lisäarvoon. Noin 87 prosenttia EU:n viennin lisäarvosta on tuotettu EU:ssa. Kiinassa vastaava osuus on 76 prosenttia. Arvoketjuista on silti tullut yhä tärkeämpiä kaupan vaikutusten hahmottamisessa, etenkin työmarkkinoiden suhteen. Esimerkiksi EU:n ja Kiinan välisten tuotantoyhteyksien lisääntyminen tarkoitti vuonna 2009 sitä, että EU:n työpaikoista 1,1 miljoonaa perustui Kiinan vientitoimiin ja 5,5 miljoonaa kiinalaistyöpaikkaa EU:n vientiin. Vapaakauppasopimukset EU neuvottelee kumppanimaidensa ja alueellisten ryhmittymien kanssa aktiivisesti laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista. Sopimukset antavat osapuolille etuoikeutetun pääsyn toistensa markkinoille ja mahdollistavat poikkeamisen Maailman kauppajärjestön (WTO) perusperiaatteesta, jonka mukaan kaikkia kauppakumppaneita olisi kohdeltava yhdenvertaisesti. Sopimuksia on monenlaisia riippuen EU:n neuvottelukumppanina olevien maiden tai maaryhmien erityistavoitteista ja valmiuksista. Ei ole yleispätevää mallia, joka sopisi kaikille. Koska monilla EU:n Talouskumppanuussopimuksissa yhdistyy kauppa ja kehitystavoitteet. istockphoto/joesboy kumppaneilla on erilaiset tavoitteet, sopimusten sisältö räätälöidään aina tilanteen mukaan. Teollisuusmaiden ja nousevan talouden maiden kanssa solmituissa vapaakauppasopimuksissa pääpaino on taloudessa, ja ne perustuvat yleensä vastavuoroiseen markkinoiden avaamiseen. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa tehtävät talouskumppanuussopimukset sisältävät sekä kauppa- että kehitystavoitteita. EU:n kauppapolitiikassa keskitytään tärkeimpiin kumppaneihin, kuten Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Japaniin, mutta huomiota kiinnitetään myös nouseviin talouksiin, kuten BRICS-maihin (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka). Näitä maita pidetään maailmantalouden uusina vetureina, ja niiden kanssa solmituista sopimuksista on EU:n vientiyrityksille selvää hyötyä. Tullit eli tullimaksut, joita yritykset maksavat myydessään tuotteitaan muualle maailmaan, ovat yhä viiden prosentin luokkaa. Joissakin maissa tullit voivat olla huomattavasti korkeampiakin. Tavallisesti sopimukset koskevat useita eri aloja ja aiheita ja niissä täsmennetään aikataulut yksittäisten tuotteiden tullien alentamiselle. Nykyaikaisiin EU:n kauppasopimuksiin sisältyy myös muita kuin tulleihin liittyviä seikkoja aina teollis- ja tekijänoikeuksista julkisiin hankintoihin. Sopimuksiin sisältyy alkuperäsääntöjä ja muita määräyksiä, joilla määritetään, miltä tuotteilta voidaan alentaa tai poistaa tulleja. EU:n kauppajärjestelmä perustuu sääntöihin, jotka menevät WTO:n puitteita pidemmälle. Vapaakauppasopimukset vahvistavat EU:n järjestelmää tekemällä siitä osan kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä. Näin suojellaan kauppaa ja investointeja, jotta ne voisivat kukoistaa. Aineeton omaisuus Euroopan kilpailukyky maailmantaloudessa perustuu pitkälti innovointiin ja tuotteiden jalostusarvoon. Eurooppalaisten ideoiden, tuotemerkkien ja tuotteiden väärentäminen tai laiton valmistaminen ja julkaiseminen uhkaavat talouskasvua ja työpaikkoja EU:ssa. Jotta eurooppalaiset keksijät ja yritykset voisivat estää häikäilemättömiä kilpailijoitaan tekemästä laittomia kopioita tuotteistaan, niiden on tärkeä suojata teollis- ja tekijänoikeuksiaan, kuten patentteja, tavaramerkkejä, muotoilua tai maantieteellisiä merkintöjä. EU suojaa teollis- ja tekijänoikeuksia eli immateriaalioikeuksia eri tavoin. EU tuki WTO:ssa sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan

9 K A U P P A 9 liittyvistä näkökohdista. EU myös neuvottelee asiaan liittyvistä seikoista kahdenvälisissä kauppasopimuksissa ja tekee tiivistä yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden viranomaisten kanssa vahvistaakseen oikeuksien suojaa. Investoinnit EU on suurin suorien ulkomaisten sijoitusten eli investointien lähde. EU kannattaa selkeitä sääntöjä rahoitusmuodon suojaamiseksi. Suorat ulkomaiset sijoitukset ovat tärkeä osa yritysten perustamista ja työpaikkojen luomista ulkomaille sekä maailmanlaajuisten toimitusketjujen rakentamista. Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan vuonna 2009 EU sai vastuun neuvotella unionin ulkopuolisiin maihin tehtyjen eurooppalaisten investointien suojasta. Julkiset hankinnat Euroopan unioni on sitoutunut varmistamaan, että eurooppalaisilla yrityksillä on tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla julkisista hankintasopimuksista eli viranomaisille tarjottavista tavaroista, töistä ja palveluista myös EU:n ulkopuolella. Julkiset hankinnat voivat koskea esimerkiksi tietotekniikkalaitteita tai suuria infrastruktuurihankkeita, kuten teiden ja sairaaloiden rakentamista, ja niihin liittyvä kauppa on arvoltaan noin biljoona euroa vuodessa. MIHIN JA MISTÄ SIJOITUKSIA TEHDÄÄN? EU:sta ulkomaille tehdyt suorat sijoitukset Muut maat 22 % Norja 3 % Hongkong 2 % Kanada 3 % Kiina (ilman Hongkongia) 4 % Yhteensä: 341 miljardia euroa Yhdysvallat 28 % Offshore-keskukset 14 % WTO muutti joulukuussa 2011 julkisia hankintoja koskevaa GPA-sopimusta. Muutokset ovat merkittävä edistysaskel julkisten hankintojen kansainvälisten markkinoiden avaamisessa. Komissio on mennyt vielä pidemmälle ja ehdottanut lainsäädäntöä, jolla estettäisiin unionin ulkopuolisten maiden yrityksiä osallistumasta eurooppalaisiin tarjouskilpailuihin, jos niiden kotimaat eivät noudata WTO:n sääntöjä ja syrjivät EU:n yrityksiä. Venäjä 4 % Brasilia 8 % Sveitsi 11 % Vapaakauppasopimusten solmiminen EU:hun tehdyt suorat ulkomaiset sijoitukset Muut maat 10 % Hongkong 2 % Singapore 2 % Brasilia 2 % Venäjä 3 % Norja 3 % Kanada 4 % Sveitsi 11 % Yhteensä: 303 miljardia euroa Offshore-keskukset 18 % Yhdysvallat 45 % Suorat ulkomaiset sijoitukset tarkoittavat sitä, että henkilö tai yritys omistaa toisessa maassa yrityksen tai osan yritystä. EU:sta tehdyillä suorilla ulkomaisilla sijoituksilla tarkoitetaan siis sitä, että jokin taho EU:n alueelta omistaa EU:n ulkopuolisiin maihin sijoittautuneita yrityksiä. EU:hun tehdyissä sijoituksissa tilanne on päinvastainen. Luvut ovat 27 EU-maan yhteenlaskettuja keskiarvoja vuosilta Lähde: Eurostat. Tavoitteena on antaa sijoittajille oikeusvarmuus ja luoda vakaa, ennakoitava, oikeudenmukainen ja asianmukaisesti säännelty liiketoimintaympäristö. Tavoitteen saavuttaminen perustuu pitkälti WTO:n palvelukaupan yleissopimukseen eli GATS-sopimukseen ja mahdollisuuksien mukaan kahdenvälisiin sopimuksiin. Kauppaneuvotteluja edeltää monen kuukauden huolellinen valmistautuminen. Valmistautumisvaiheessa järjestetään julkisia kuulemisia ja arvioidaan sopimuksen mahdollisia vaikutuksia eurooppalaisiin yrityksiin ja kuluttajiin. Lisäksi komissio ja neuvottelukumppanina oleva maa tai alue käyvät virallisia ja epävirallisia keskusteluja sopimukseen sisällytettävistä seikoista. Perusteellisten valmistelujen jälkeen komissio pyytää EU-maiden hallitusten edustajista koostuvalta ministerineuvostolta valtuutuksen neuvottelujen aloittamiseen. Neuvosto ja komissio sopivat tavoitteista, jotka komission olisi saavutettava. Neuvottelut kestävät yleensä useita vuosia. Komissio antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja neuvottelujen etenemisestä. Kun sopimus viimein saadaan aikaan, neuvosto antaa muodollisen hyväksynnän sen allekirjoittamiselle. Euroopan parlamentilla on Lissabonin sopimuksen myötä valta hyväksyä tai hylätä sopimus, mutta se ei voi muuttaa sopimustekstiä. Yksittäisten EU-maiden saattaa täytyä ratifioida eli vahvistaa sopimus oman kansallisen menettelynsä mukaisesti ja näyttää sille vihreää valoa kansainvälisellä tasolla. Sopimus tulee voimaan tiettynä päivänä, mutta sitä voidaan soveltaa väliaikaisesti jo etukäteen.

10 10 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Mistä kauppapolitiikka koostuu? EU:lla on kauppapolitiikassa kolme keskeistä toimintatapaa: EU on aktiivinen WTO:n puitteissa käytävissä monenvälisissä neuvotteluissa. EU syventää kahdenvälisiä kauppasuhteita yksittäisten maiden ja alueiden kanssa ja toteuttaa yksipuolisia toimenpiteitä esimerkiksi antamalla kehitysmaille oikeuden etuuskohteluun. EU:lla on strategia, jolla pyritään poistamaan tärkeillä vientimarkkinoilla esiintyviä esteitä. Monenväliset toimet Euroopan unioni kannattaa monenvälisiä toimia. EU on tukenut kauppaneuvottelujen Dohan kehityskierrosta siitä lähtien, kun WTO käynnisti neuvottelut vuonna Dohan kierroksella neuvotellaan tavaroiden ja palvelujen kaupan vapauttamisesta, kehitysmaiden markkinoillepääsyn helpottamisesta ja kauppasääntöjen tarkistamisesta. Neuvottelujen onnistumisesta seuraisi mittavia hyötyjä. On arvioitu, että maailmankauppa lisääntyisi kaksi prosenttia ja että kauppamenettelyt sekä logistiikka- ja kuljetusjärjestelyt helpottuisivat huomattavasti. Sopimusta ei kuitenkaan vielä ole saatu aikaan, sillä käsiteltävät asiat ovat hyvin monimutkaisia ja neuvottelujen osapuolilla on erilaisia tavoitteita. Maailman kauppajärjestö Maailman kauppajärjestö WTO perustettiin 1. tammikuuta 1995 toisen maailmansodan jälkeen solmitun tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen seuraajaksi. WTO:ssa on nykyään 160 jäsenmaata, ja 24 maalla on järjestössä tarkkailija-asema. WTO on auttanut luomaan säännöstön, jolla maailmantalous voidaan pitää avoimena kaupalle. WTO hallitsee järjestön puitteissa tehtyjä kauppasopimuksia, toimii neuvottelufoorumina, ratkoo kiistoja, seuraa kansallisia politiikkoja, antaa kehitysmaille teknistä apua ja koulutusta sekä järjestää yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Uusi kauppaa koskeva neuvottelukierros aloitetaan, kun WTO:n jäsenet haluavat päivittää monenvälisiä sääntöjä. Viimeisimpänä on käynnistetty Dohan kierros, joka on yhä kesken. VAPAAKAUPPASOPIMUKSET EU pyrkii edistämään markkinoiden vastavuoroista avaamista tärkeimpien kahdenvälisten kauppakumppaniensa kanssa ennennäkemättömän laajasti. Tärkein väline on vapaakauppasopimukset. Ennen vuotta 2006 vapaakauppasopimusten piiriin kuului alle neljännes EU:n kaupasta. Jos kaikki käynnissä olevat neuvottelut saadaan päätettyä sopimuksiin, osuus kasvaa kahteen kolmannekseen. Jo vuoden 2012 lopussa EU:lla oli 28 voimassa olevaa kauppasopimusta. EU on tärkeä toimija WTO:ssa. iwto

11 K A U P P A 11 VOIMASSA OLEVAT VAPAAKAUPPASOPIMUKSET Itäiset naapurimaat: EU sai vuonna 2013 yleisten assosiaatiosopimusten yhteydessä päätökseen neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta Moldovan, Armenian ja Georgian kanssa. Ukrainan kanssa neuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa Moldova, Georgia ja Ukraina ratifioivat assosiaatiosopimukset ja niihin liittyvät pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset kesällä Moldovan ja Georgian kanssa tehtyjä sopimuksia on sovellettu väliaikaisesti syyskuusta 2014 alkaen. Myös Ukrainan kanssa tehtyä sopimusta on sovellettu väliaikaisesti marraskuusta 2014 lähtien, lukuun ottamatta vapaakauppasopimusta, jota aletaan soveltaa 1. tammikuuta Syyskuussa 2013 Armenia päätti liittyä Venäjän johtamaan tulliliittoon ja keskeytti EU:n kanssa tehtävää assosiaatio- ja vapaakauppasopimusta koskevat menettelyt. Peru ja Kolumbia: Kauppasopimus allekirjoitettiin kesäkuussa Peru on soveltanut sitä väliaikaisesti maaliskuusta 2013 lähtien ja Kolumbia elokuusta 2013 lähtien. Väliaikaisen soveltamisen ensimmäisen kalenterivuoden lopussa EU:n ja Perun välisen kaupan arvo oli 8,7 miljardia euroa ja EU:n ja Kolumbian välisen kaupan 13,5 miljardia euroa. EU ja Ecuador sopivat heinäkuussa 2014 Ecuadorin liittymisestä sopimukseen. Etelä-Korea: EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus tuli voimaan heinäkuussa Se on ensimmäinen niin sanotuista uuden sukupolven vapaakauppasopimuksista, joita EU alkoi neuvotella vuonna Sopimuksella poistetaan kaupan esteitä ja helpotetaan eurooppalaisten ja korealaisten yritysten kauppaa aiempaa laajemmin. Vapaakauppasopimuksen kolmantena soveltamisvuonna EU:n tavaravienti Koreaan kasvoi 35 prosenttia ja oli arvoltaan 41,5 miljardia euroa. Vuotta ennen sopimuksen voimaantuloa viennin arvo oli 30,6 miljardia euroa. Samana aikana niiden tavaroiden vienti, joiden tullit poistettiin vapaakauppasopimuksella kokonaan tai osittain, kasvoi enemmän kuin vienti kokonaisuudessaan: kokonaan tullista vapautettujen tavaroiden vienti kasvoi 46 prosenttia ja osittain vapautettujen tuotteiden 37 prosenttia. Chile: Vuonna 2002 tehty assosiaatiosopimus sisältää laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen, joka tuli voimaan vuonna Voimaantulon jälkeen kahdenvälinen kauppa on yli kaksinkertaistunut: vuonna 2013 kaupan arvo oli 18 miljardia euroa. EU on Chilen toiseksi suurin tuonnin lähde ja kolmanneksi suurin vientimarkkina. Meksiko: Sopimus tuli voimaan lokakuussa 2000, minkä jälkeen kahdenvälinen kauppa on kaksinkertaistunut. Kaupan arvo kasvoi vuoteen 2013 mennessä 21,7 miljardista 45 miljardiin euroon. EU ja Meksiko harkitsevat sopimuksen päivittämistä, jotta se olisi enemmän vapaakauppasopimusten uusimman sukupolven kaltainen ja vastaisi Meksikon talouden kehitystä. Etelä-Afrikka: Kauppaa, kehitystä ja yhteistyötä koskeva sopimus on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien. Sopimuksella luotu vapaakauppa-alue kattaa 90 prosenttia kahdenvälisestä kaupasta EU:n ja Etelä-Afrikan välillä. Etelä-Afrikka on EU:n suurin kauppakumppani Afrikassa. Eteläisen Välimeren maat: Algerian, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, palestiinalaishallinnon ja Tunisian kanssa vuosina solmittuihin assosiaatiosopimuksiin sisältyi myös tavaroiden kaupan kattavia vapaakauppasopimuksia. Keski-Amerikka (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama): EU:n ja Keski- Amerikan maiden assosiaatiosopimus allekirjoitettiin kesäkuussa Sopimuksen kauppaa koskevaa osiota on sovellettu väliaikaisesti Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman kanssa elokuusta 2013 lähtien, Costa Rican ja El Salvadorin kanssa lokakuusta 2013 lähtien ja Guatemalan kanssa joulukuusta 2013 lähtien. Vuonna 2013 alueiden välinen kauppa oli arvoltaan 12 miljardia euroa. VALMIIT VAPAAKAUPPASOPIMUKSET, JOTKA EIVÄT OLE VIELÄ VOIMASSA Singapore: EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus parafoitiin pääosin syyskuussa 2013, ja investointisuojaa koskevat neuvottelut saatiin päätökseen lokakuussa Singaporesta tuli ensimmäinen Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) maa, joka on tehnyt sopimuksen EU:n kanssa. Kanada: Neuvottelut EU:n ja Kanadan välisestä kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta saatiin päätökseen syyskuussa Sopimuksella poistetaan 99 prosenttia tulleista ja monia muita kaupan esteitä. Sopimuksen täytäntöönpanon myötä EU:n BKT voi kasvaa noin 12 miljardia euroa. Sopimus on luettavissa internetissä. Jotta sopimus tulee voimaan, molempien osapuolten on ensin ratifioitava se. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT-maat): AKT-maiden ja EU:n välillä ollaan tekemässä ja panemassa täytäntöön talouskumppanuussopimuksia. Mailla on ollut etuuskohteluun perustuva pääsy unionin markkinoille yli 30 vuoden ajan. Se ei kuitenkaan

12 12 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A ole vahvistanut paikallistalouksia riittävästi eikä luonut talouskasvua tai lisännyt AKT-maiden vientiä EU:hun. Talouskumppanuussopimusten tavoitteena on auttaa AKT-maita yhdentymään maailmantalouteen, saavuttamaan kestävää kasvua ja vähentämään köyhyyttä. Talouskumppanuussopimuksia on käytössä neljä: Karibialla (14 valtiota), Itä-Afrikassa (Madagaskar, Mauritius, Seychellit ja Zimbabwe), Keski- Afrikassa (Kamerun) ja Tyynenmeren alueella (Papua- Uusi-Guinea ja Fiji). Vuonna 2014 saatiin päätökseen kahta uutta talouskumppanuussopimusta koskevat neuvottelut. Toinen sopimuksista tehtiin Länsi-Afrikan (16 valtiota) ja toinen eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) kanssa (6 valtiota). NEUVOTTELUVAIHEESSA OLEVAT VAPAAKAUPPA SOPIMUKSET Intia: Neuvottelut käynnistettiin vuonna Intia on ensimmäinen suuri nousevan talouden maa, jonka kanssa EU pyrkii kahdenväliseen kaupan vastavuoroiseen avaamiseen. ASEAN-maat (Kaakkois-Aasian maiden liitto): Yksittäisten ASEAN-maiden kanssa käydään kahdenvälisiä neuvotteluja (katso Singaporea koskevat tiedot edeltä). Neuvottelut Malesian kanssa aloitettiin toukokuussa Vietnamin kanssa neuvottelut käynnistettiin kesäkuussa 2012 ja Thaimaan kanssa maaliskuussa EU:lle yksittäisten ASEAN-maiden kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset ovat välivaihe matkalla kohti pitkän aikavälin tavoitetta eli alueiden välistä sopimusta. Mercosur-maat (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela): Vuonna 2013 Mercosur-maat olivat EU:n kuudenneksi suurin vientikohde, ja tavaroita vietiin alueelle 57 miljardin euron edestä. Vuonna 2012 EU vei maihin palveluita yli 21 miljardin euron arvosta. Jos EU:n ja Mercosur-maiden väliset vapaakauppaneuvottelut onnistuvat, sopimuksella luodaan Euroopan ja Etelä-Amerikan välille maailman suurin kahden alueen välinen vapaakauppa-alue. Sopimus hyödyttäisi molempia osapuolia merkittävästi. Persianlahden yhteistyöneuvosto (Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar, Bahrain ja Oman): Alue on EU:lle merkittävä kauppakumppani. Vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut keskeytettiin vuonna 2008, mutta epävirallinen yhteydenpito jatkuu. Japani: EU ja Japani käynnistivät vapaakauppasopimusneuvottelut virallisesti maaliskuussa Meneillään olevissa neuvotteluissa käsitellään muun muassa tavaroiden ja palveluiden kaupan asteittaista vapauttamista, investointeja, julkisia hankintoja ja tullien ulkopuolisten esteiden poistamista. Kaupan pitäisi hyödyttää myös kehitysmaita. istockphoto/stefaniegiglio

13 K A U P P A 13 Marokko: EU ja Marokko aloittivat neuvottelut pitkälle menevästä ja laaja-alaisesta vapaakauppa-alueesta maaliskuussa Yhdysvallat: EU:n ja Yhdysvaltojen taloussuhteet ovat laajuudessaan ja tiiviydessään vertaansa vailla. Siltikään kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Koska tullit ovat keskimäärin neljän prosentin luokkaa, tärkeintä on puuttua tullien ulkopuolisiin esteisiin. Transatlanttista kauppa- ja investointikumppanuutta koskevat neuvottelut aloitettiin heinäkuussa Riippumattoman tutkimuksen mukaan kunnianhimoisen kumppanuuden täysimääräisestä täytäntöönpanosta voisi koitua EU:lle vuosittain 119 miljardin euron taloudellinen hyöty. Tämä tarkoittaisi vuosittain 545 euron lisäystä EU:ssa asuvan nelihenkisen perheen käytettävissä oleviin tuloihin. TULEVAT NEUVOTTELUT Eteläisen Välimeren maat (Egypti, Jordania, Marokko ja Tunisia): EU-maiden hallitukset hyväksyivät joulukuussa 2011 neuvotteluvaltuudet voimassa olevien vapaakauppasopimusten syventämiseksi ja laajentamiseksi. Ensimmäisenä neuvottelut käynnistettiin Marokon kanssa maaliskuussa 2013 (lue lisää edeltä). Vapaakauppasopimukset ovat keskeinen osa monia assosiaatiosopimuksia. EU on muodostanut useiden naapurimaidensa kanssa myös tulliliittoja (Andorra, San Marino ja Turkki). Euroopassa vapaakauppasopimuksia on voimassa Färsaarten, Islannin, Norjan ja Sveitsin kanssa ja Välimeren eteläpuolisella alueella Algerian, Egyptin, Israelin, Jordanian, Libanonin, Marokon, palestiinalaishallinnon, Syyrian ja Tunisian kanssa. Länsi-Balkanin maiden kanssa tehtyjen vakautus- ja assosiaatiosopimusten lisäksi sovelletaan yksipuolista kauppajärjestelmää EU:n ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Albanian, Montenegron, Bosnia ja Hertsegovinan, Serbian ja Kosovon (*) välillä. (*) Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. Strategiset suhteet Kiina: Kiina on nykyään EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen jälkeen, ja EU on Kiinan suurin kauppakumppani. EU ja Kiina ilmoittivat marraskuussa 2013 aloittavansa neuvottelut laajasta investointisopimuksesta. Sopimuksella vapautetaan investointeja asteittain ja poistetaan osapuolten väliltä esteitä, jotka haittaavat niiden markkinoille tehtäviä investointeja. Venäjä: EU on Venäjän ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Sen osuus Venäjän tuonnista ja viennistä on yli puolet. Venäjän liittyminen WTO:hon vuonna 2012 alensi maan tuontitulleja ja antoi osapuolille uuden foorumin, jolla ratkoa kahdenvälisiä ongelmiaan. Toisin kuin EU:ssa odotettiin, Venäjä on sittemmin alkanut käyttäytyä protektionistisemmin eli suojella kotimarkkinoitaan. Ukrainan kriisin myötä linja on korostunut entisestään. Kehitysmaat Euroopan unioni kannustaa kehitysmaita aktiivisesti hyödyntämään kauppaa talouden ja elintason kehittämiseksi. Kaupan kasvu voi lisätä maiden vientituloja ja auttaa maita monipuolistamaan talouttaan hyödykkeisiin ja raaka-aineisiin keskittymisen sijaan. Kehitysmaiden vientiä helpottaakseen EU perusti ensimmäisenä yhteenliittymänä maailmassa vuonna 1971 yleisen tullietuusjärjestelmän, jonka puitteissa kaikille kehitysmaille myönnettiin tuontitullietuuksia ja elintärkeä pääsy Euroopan markkinoille. Viimeksi kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana maailmantalouden ja -kaupan tasapaino on kuitenkin muuttunut valtavasti. Useat edistyneemmät kehitysmaat ovat onnistuneet pääsemään mukaan maailman kauppajärjestelmään. Toisaalta köyhemmistä maista yhä useampi on jäänyt kaupassa jälkeen entistä pahemmin. Kovan kilpailun keskellä tullietuuskohtelua on sovellettava maihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Vuonna 2014 voimaan tulleessa uudistetussa yleisessä tullietuusjärjestelmässä (GSP) on keskitytty tukemaan vähiten kehittyneitä maita ja muita alhaisen tulotason tai alemman keskitulotason maita, joilla ei ole muuta etuuskohteluun perustuvaa pääsyä EU:n markkinoille. Tällaisia maita on tällä hetkellä 88. GSP-järjestelmän tullietuudet on poistettu Venäjän, Brasilian, Kuwaitin ja Saudi-Arabian kaltaisilta mailta, jotka Maailmanpankki on luokitellut korkean tulotason tai ylemmän keskitulotason maiksi, ja mailta, joilla on pääsy EU:n markkinoille jonkin yleistä tullietuusjärjestelmää vastaavan tai paremman järjestelyn, kuten vapaakauppasopimuksen, perusteella.

14 14 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A Erityisessä GSP+-kannustusmenettelyssä muita heikommassa asemassa oleville maille myönnetään lisäalennuksia tulleihin, jos ne sitoutuvat ihmisoikeuksia, työntekijöiden oikeuksia sekä ympäristöasioita ja hyvän hallintotavan normeja koskeviin 27 kansainväliseen yleissopimukseen. Lisäksi EU:n Kaikki paitsi aseet -järjestelyssä annetaan 49:lle vähiten kehittyneelle maalle tulli- ja kiintiövapaa pääsy Euroopan markkinoille kaikkien tuotteiden paitsi aseiden ja ammusten osalta. Euroopan komissio tarjoaa myös erityistä vientineuvontapalvelua yrityksille sellaisista kehitysmaista, joilla ei ole rahkeita tarjota neuvontaa. Komission palvelu toimii neljällä kielellä (englanti, ranska, espanja ja portugali). Markkinoillepääsystrategia Strategialla luodaan EU:n yrityksille uusia mahdollisuuksia viedä tuotteita ja palveluja EU:n ulkopuolisten maiden markkinoille ja etenkin niihin maihin, joiden kanssa ei ole tehty vapaakauppasopimusta. Komissio, EUmaat, yritykset ja paikalliset asiantuntijatahot, kuten kauppakamarit, voivat yhteistyöllään edistää kaupan esteiden tunnistamista ja poistamista. Markkinoillepääsytietokanta on EU:n ylläpitämä ilmainen ja vuorovaikutteinen tietopankki, josta saa tietoa EU:n ulkopuolisiin maihin suuntautuvasta viennistä. Palvelussa kerrotaan alakohtaisista kaupan esteistä ja eri maiden tuontimuodollisuuksista. Lisäksi se sisältää tilastotietokantoja ja aiheeseen liittyviä tutkimuksia. WTO:n riitojenratkaisumenettely on tärkein kauppakiistojen ratkomisen järjestelmä. Kaikki kauppajärjestön jäsenet voivat antaa kiistan erityisen paneelin käsiteltäväksi. Riitojenratkaisupaneeli tekee päätöksensä voimassa olevien kansainvälisten sääntöjen mukaisesti. Jos jäsen ei noudata paneelin suosituksia, voidaan tapauksessa soveltaa kaupan korvauksia tai kauppapakotteita. EU:lla on joukko omia, WTO:n sääntöjen mukaisia kaupan suojatoimia, joilla se voi taata reilun pelin kovan kilpailun maailmassa. Suojatoimet on suunniteltu huolella, jotta niillä voitaisiin varmistaa kaikille tasapuoliset toimintaedellytykset ja välttää protektionistisia väärinkäytöksiä. Kilpailun vilpillisyys voi johtua kahdesta seikasta: tuista tai polkumyynnistä. Tukien tapauksessa valtio tukee tiettyä alaa. Se vääristää kilpailua, sillä tuettujen tuotteiden kilpailukyky on keinotekoista. Polkumyynnissä puolestaan on kyse siitä, että EU:n ulkopuolisissa maissa toimivat valmistajat myyvät tuotteitaan unioniin alle kotimarkkinoidensa normaalin myyntihinnan. Jos komissio epäilee jonkin tahon käyttävän väärin tukia tai harrastavan polkumyyntiä tai jos komissio saa väitteitä kyseisistä käytännöistä, se tutkii asiaa. Jos kauppasääntöjen rikkominen osoitetaan todeksi, EU voi toteuttaa tasoitustoimenpiteitä, kuten lisätulleja, poistaakseen vilpillisen kilpailuedun, jota sääntöjä rikkonut maa tavoitteli. Kaupan suojatoimet Kauppaneuvotteluilla voidaan luoda perusta tulevalle vauraudelle, mutta yhtä tärkeää on varmistaa, että jo sovittuja oikeuksia ja sääntöjä kunnioitetaan ja noudatetaan. Jos näin ei tehdä, unionin kansainvälinen kilpailukyky voi heikentyä. Se puolestaan on uhka EU-alueen työpaikoille. Komissio kiinnittää huomiota erityisesti moitteettomaan täytäntöönpanoon. Se valvoo tarkasti kauppakumppaniensa käytäntöjä voidakseen toimia nopeasti havaitessaan epäoikeudenmukaisia käytäntöjä tai syrjiviä tai kohtuuttomia kaupan esteitä, kuten vaikeuksia saada patentteja tai lupia. Täytäntöönpano voidaan varmistaa monin eri tavoin, kuten diplomaattisten ja poliittisten kanavien, neuvottelujen ja sääntely-yhteistyön avulla tai WTO:n kautta.

15 K A U P P A 15 Kauppapolitiikan tulevaisuus EU on sitoutunut toteuttamaan kunnianhimoista kauppastrategiaansa myös tulevaisuudessa. EU:ssa uskotaan markkinoiden avaamiseen kilpailulle ja kaupan hyödyntämiseen talouskriisin ratkaisemisessa. Kauppaneuvottelujen saattaminen päätökseen on myös EU:n kanssa kauppaa käyvien maiden ja alueiden etu, sillä EU on maailman suurin markkina-alue niiden vientituotteille. Vapaakauppasopimuksia on myös arvosteltu. Euroopassa sopimusten on katsottu altistavan EU:n tuottajat halpojen tuontituotteiden epäterveelle kilpailulle. Toisaalta unionia on syytetty erityisesti kehitysmaiden markkinoille tunkeutumisesta ja niiden paikallisten työpaikkojen katoamisesta. Arvostelijat eivät kuitenkaan ota huomioon päinvastaisia todisteita ja huomattavia hyötyjä, joita sekä EU että sen kumppanit ovat sopimuksista saaneet. Protektionismin torjunta Aina on niitä, jotka pitävät protektionismia eli kotimaisen tuotannon suojelemista ratkaisuna moniin ongelmiin. Suurten teollisuusmaiden G20-ryhmä on virallisesti sitoutunut olemaan toteuttamatta kauppaa rajoittavia toimenpiteitä ja puuttumaan ilmeneviin rajoituksiin välittömästi. Todellisuus voi kuitenkin poiketa huippukokousten lupauksista ja periaatteista. Sitoumuksestaan huolimatta monet nousevan talouden maat vaikuttavat olevan taipuvaisempia käyttämään kauppaa mahdollisesti rajoittavia toimia suojellakseen kotimarkkinoitaan kansainväliseltä kilpailulta. EU aikoo jatkaa protektionismin torjuntaa. Protektionististen toimien toteuttamisesta olisi EU:lle enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä EU on riippuvainen monista tuontitavaroista. Niihin liittyvien kustannusten kasvattaminen heikentäisi EU:n kilpailukykyä niin unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin ja johtaisi suoraan eurooppalaisen tuotannon kutistumiseen ja työpaikkojen vähenemiseen. Kymmenen prosentin lisäys kaupan rajoituksissa voisi johtaa kansantulon pienenemiseen neljällä prosentilla. EU on maailman johtava kauppa-alue. Siksi avoimet markkinat ja selkeät sääntelykehykset ovat sen etu. EU on tietoinen suuresta vastuustaan sekä omia kansalaisiaan että muuta maailmaa kohtaan. Siksi se aikoo jatkaa nykyistä strategiaansa ja puolustaa maailmanlaajuisen kauppajärjestelmän avoimuutta ja oikeudenmukaisuutta monenvälisten ja kahdenvälisten sopimusten avulla. Alankomaiden Rotterdamissa sijaitsee yksi maailman suurimmista konttisatamista. istockphoto/opla

16 16 V A L O K E I L A S S A E U R O O P A N U N I O N I N P O L I T I I K K A NA FI-C Lisätietoa XX EU:n kauppa: XX EU:n kauppaa koskeva uutiskirje: XX Viennin neuvontapalvelu: XX Markkinoillepääsytietokanta: XX Europe Direct -palvelu vastaa kysymyksiin EU:sta ja sen toiminnasta: ISBN doi: /98382

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 30.6. FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisen alkamispäivästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM2006-00569 ALI-41 Mikkola Henna 08.03.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

Vuoden 2008 työohjelma

Vuoden 2008 työohjelma Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Lausuntotyön osasto B "Ulkosuhteet"-jaosto Vuoden 2008 työohjelma Vuonna 2008 "ulkosuhteet"-erityisjaosto kokoontuu yhdeksään otteeseen. Lisäksi järjestetään kaksi erityisjaoston

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,

N:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti

Maa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita

N:o Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita N:o 667 1863 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia,

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0092(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0092(NLE) 9.9.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kolumbian ja

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIAN ALUE

LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIAN ALUE LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIAN ALUE EU:n suhteet Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen ovat laaja-alaiset, ja niitä ylläpidetään eri tasoilla. EU toimii yhdessä koko alueen kanssa valtionpäämiesten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. tammikuuta 2017 (OR. en) 2016/0218 (COD) PE-CONS 56/16 COWEB 151 WTO 354 CODEC 1855 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON

Lisätiedot

1 (5) Tilanne Etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäselvitykset viennissä EU:n sopimusmaihin ja tietyille alueille:

1 (5) Tilanne Etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäselvitykset viennissä EU:n sopimusmaihin ja tietyille alueille: 1 (5) Tilanne 01.01.2017 Etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäselvitykset viennissä EU:n sopimusmaihin ja tietyille alueille: Viennin kohdemaa Alkuperäselvit ys: todistus Muu alkuperäselvitys kuin todistus

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

1 (5) Tilanne Etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäselvitykset viennissä seuraaviin maihin ja alueille:

1 (5) Tilanne Etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäselvitykset viennissä seuraaviin maihin ja alueille: 1 (5) Tilanne 1.4.2016 Etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäselvitykset viennissä seuraaviin maihin ja alueille: Viennin kohdemaa Alkuperäsel vitys: todistus Muu alkuperäselvitys/ Lähetyksen enimmäisarvo

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

EU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset

EU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset EU:n etuuskohtelusopimukset: Viennissä tarvittavat alkuperäselvitykset Sopimusmaa Sopimus EFTA - Islanti ETA ( EUR- - Liechtenstein ETA ( EUR- - Norja ETA ( EUR- - Sveitsi Vapaakauppasopimus ( EUR- Albania

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.2.2015 COM(2015) 50 final 2015/0029 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0040 (NLE) 6396/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: COEST 48 UD 33 WTO 40 NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin,

Lisätiedot

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011

Säädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011 SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 23.3.2016 Valtio Sopimuksen

Lisätiedot

A8-0361/ EU:n ja Kosovon välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus: soveltamismenettelyt

A8-0361/ EU:n ja Kosovon välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus: soveltamismenettelyt 13.1.2017 A8-0361/ 001-003 TARKISTUKSET 001-003 esittäjä(t): Kansainvälisen kaupan valiokunta Mietintö Adam Szejnfeld A8-0361/2016 EU:n ja Kosovon välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus: soveltamismenettelyt

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.7.2016 COM(2016) 460 final 2016/0218 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tietyistä Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon * välisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.10.2014 COM(2014) 684 final 2014/0317 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Madagaskarin tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2014 COM(2014) 268 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä 22 päivänä heinäkuuta 1972 tehdyllä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2016 COM(2016) 392 final KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE KOLMASTOISTA KERTOMUS VUODEN 2015 YLEISKATSAUS KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN UNIONIIN KOHDISTAMIIN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM Ulkoasiainministeriö MINVA UM2016-01146 POL-30 Lee Stefan(UM) 12.10.2016 Viite Asia ylimääräinen ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa 18.10.2016;tavoitemuistio Ylimääräinen ulkoasiainneuvosto

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 1.8.2015 FI L 206/69 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1338, annettu 30 päivänä heinäkuuta 2015, kolmansien maiden neuvoston direktiivin 96/23/EY 29 artiklan mukaisesti toimittamien suunnitelmien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.5.2016 COM(2016) 261 final 2016/0135 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU Keski-Amerikka-assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Euroopan unionin

Lisätiedot

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista

Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.1.2016 COM(2016) 9 final 2016/0004 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS yhteistyötä ja vastavuoroista hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevan Euroopan unionin ja Uuden-Seelannin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.2.2016 COM(2016) 64 final 2016/0038 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Itä-Afrikan yhteisön kumppanuusvaltioiden sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden talouskumppanuussopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko

Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä. EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Leif Fagernäs: Arvioita yritysten toimintaympäristöstä EK:n toimittajaseminaari 29.4.2009, Haikko Arvioita yritysten toimintaympäristöstä Maailma ei palaa taantuman jälkeen entiselleen Globaalin kysynnän

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. helmikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0328 (NLE) 5882/17 UD 17 SPG 8 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Sveitsin,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.1.2016 COM(2016) 18 final ANNEX 3 PART 1/4 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä SADC:n talouskumppanuussopimusvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.4.2014 COM(2014) 223 final 2014/0125 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Afganistanin islamilaisen

Lisätiedot

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan

LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan N:o 318 983 LIITE 6 Seuraavista kolmansista maista saadaan tuoda maahan 1) lemmikkieläinrehua täyssäilykkeenä, jonka valmistukseen on voitu käyttää suuririskisestä eläinjätteestä peräisin olevaa eläinproteiinia,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

(kodifikaatio) ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,

(kodifikaatio) ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan, L 160/62 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2015/939, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2015, tietyistä menettelyistä Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan välisen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. eräiden vanhentuneiden neuvoston säädösten kumoamisesta

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. eräiden vanhentuneiden neuvoston säädösten kumoamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.12.2010 KOM(2010) 765 lopullinen 2010/0369 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS eräiden vanhentuneiden neuvoston säädösten kumoamisesta FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

5426/17 ess/msu/jk 1 DRI

5426/17 ess/msu/jk 1 DRI Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0218 (COD) 5426/17 CODEC 67 COWEB 4 WTO 9 PE 1 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.5.2014 COM(2014) 274 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Serbian tasavallan välisellä vakautus-

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2012 COM(2012) 641 final 2012/0304 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä vuoden 1994 tullitariffeja

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final ANNEX 3 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/2. Tarkistus. Tiziana Beghin, David Borrelli, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/2. Tarkistus. Tiziana Beghin, David Borrelli, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/2 2 Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. katsoo, että monenlaisia julkisia palveluja koskevalla horisontaalisella varaumalla ei pystytä suojelemaan riittävästi julkisia palveluja, koska

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.8.2014 COM(2014) 527 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE tullialan riskienhallintaa koskevasta EU:n strategiasta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot